Menettely : 2017/3016(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0183/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0183/2018

Keskustelut :

PV 16/04/2018 - 23
CRE 16/04/2018 - 23

Äänestykset :

PV 17/04/2018 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0102

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 280kWORD 60k
11.4.2018
PE618.412v01-00
 
B8-0183/2018

suullisesti vastattavan kysymyksen B8‑0010/2018 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (2017/3016(RSP))


Agnieszka Kozłowska-Rajewicz naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (2017/3016(RSP))  
B8‑0183/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon Pekingissä vuonna 1995 pidetyssä YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn julistuksen ja toimintaohjelman ja erityisesti osa-alueen ”Naiset ja tiedotusvälineet”,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen korkean tason kokouksen päätteeksi 16. joulukuuta 2015 annetun asiakirjan tietoyhteiskuntahuippukokouksen tulosten täytäntöönpanon kokonaisvaltaisesta arvioinnista,

–  ottaa huomioon komission strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja sen täytäntöönpanon väliarvioinnin ”Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille” (COM(2017)0228),

–  ottaa huomioon digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toisen pilarin, jolla komissio pyrkii luomaan suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille, sekä kolmannen pilarin, jolla tuetaan osallistavaa digitaaliyhteiskuntaa, jossa kansalaisilla on tarvittavat taidot internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi,

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020),

–  ottaa huomioon komission tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikasta työpaikalla ”ICT for work: Digital skills in the workplace” sekä 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston lokakuussa 2015 julkaiseman selvityksen naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä internetin käyttäjinä ”Empowering women on the Internet”(1),

–  ottaa huomioon 1. lokakuuta 2013 annetun komission kertomuksen tietotekniikan alalla toimivista naisista ”Women active in the ICT sector”,

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2017 julkaistun Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tutkimuksen sukupuolesta ja digitaalistrategiasta ”Gender and Digital Agenda”,

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka(2),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa(3),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalinen strategia: aika kiristää tahtia” ja erityisesti digitaalitaitojen ja työllisyyden edistämiseksi perustetun suuren koalition(4),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta(5),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella aikakaudella(6),

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (O-000004/2018 – B8‑0010/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että digitalisaatio on mullistanut tavan, jolla ihmiset saavat ja jakavat tietoa, kommunikoivat, pitävät yhteyttä, opiskelevat ja työskentelevät, se luo uusia mahdollisuuksia osallistua julkiseen ja poliittiseen keskusteluun, koulutukseen ja työmarkkinoille, se avaa uusia väyliä omaehtoiseen elämään ja se tarjoaa valtavat taloudelliset mahdollisuudet Euroopan unionille ja muulle maailmalle; toteaa, että digitalisaatio ei vaikuta vain markkinoihin vaan koko yhteiskuntaan;

B.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan ohjaama tietoyhteiskunta tuo valtavia mahdollisuuksia vaurauden ja tiedon luomiselle ja jakamiselle;

C.  panee merkille, että kaikkialla maailmassa naiset väestöryhmänä käyttävät internetiä vähemmän todennäköisesti kuin miehet; toteaa, että 68 prosenttia miehistä ja 62 prosenttia naisista käyttää tietokonetta ja internetiä säännöllisesti; toteaa, että 54 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista käyttää internetiä mobiililaitteilla; toteaa, että 33 prosenttia miehistä asentaa laitteille itse ohjelmistoja kun taas naisilla vastaava luku on vain 18 prosenttia; toteaa, että 41 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista käyttää internetradiota ja -televisiota; toteaa, että 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista käyttää verkkopankkia; toteaa, että 22 prosenttia miehistä ja vain 17 prosenttia naisista myy tavaroita internetissä; toteaa, että 20 prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista ostaa tavaroita internetistä;

D.  ottaa huomioon, että digitaaliset viestintämallit ovat myötävaikuttaneet suotuisten olosuhteiden muodostumiseen lisääntyneen vihapuheen ja naisiin kohdistuvien uhkausten levittämiselle ja että 18 prosenttia teini-ikään yltäneistä naisista on kokenut jonkinlaista nettikiusaamista; toteaa, että naisiin kohdistuva uhkailu, tappouhkaukset mukaan lukien, on lisääntynyt; toteaa, että yhteiskunnallinen tietoisuus väkivallan digitaalisista muodoista on edelleen riittämätöntä; toteaa, että lainsäädännössä ei vielä ole otettu täysin huomioon verkkoväkivallan eri muotoja;

E.  ottaa huomioon, että ainoastaan 2 prosenttia työmarkkinoilla olevista naisista työskentelee teknistä, ammatillista tai tieteellistä osaamista vaativassa työssä tai ammatissa, kun miehillä vastaava luku on 5 prosenttia; toteaa, että Euroopassa vain yhdeksän ohjelmistokehittäjää sadasta on naisia ja että vain 19 prosenttia tieto- ja viestintätekniikka- sekä viestintäalan ylemmästä johdosta on naisia (muilla palvelualoilla luku on 45 prosenttia); ottaa lisäksi huomioon, että alan yrittäjistä vain 19 prosenttia on naisia (muilla palvelualoilla luku on 54 prosenttia);

F.  toteaa, että edelleen on olemassa suuri sukupuolten välinen kuilu, joka vaikuttaa tieto- ja viestintätekniikan ammatillisiin ja koulutusmahdollisuuksiin ja tietotekniseen osaamiseen;

G.  toteaa, että seksismi ja sukupuolistereotypiat muodostavat vakavan esteen naisten ja miesten tasa-arvolle digitaalialalla ja laajentavat kuilua edelleen ja vaikeuttavat näin naisten mahdollisuuksia hyödyntää kaikkia valmiuksiaan käyttäjinä, innovoijina ja luovina toimijoina;

H.  toteaa, että muutkin kuin tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikat edellyttävät jonkin verran tietoteknisiä taitoja ja digitaalista lukutaitoa ja tämä suuntaus voimistuu tulevaisuudessa, kun suurimmassa osassa ammatteja ja työpaikkoja tarvitaan entistä laajempia digitaalisia taitoja;

I.  toteaa, että digitaalisten taitojen ja digitaalisen lukutaidon parantaminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa, kun se parantaa koulutukseen pääsyä ja helpottaa osallistumista työmarkkinoille paitsi naisten ja tyttöjen kohdalla myös sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla on erityistarpeita, esimerkiksi vammaisten henkilöiden ja maaseudun ja kaupunkialueista kaukana sijaitsevien syrjäisten alueiden asukkaiden kohdalla; toteaa, että työpaikoilla digitalisaatio saattaa aiheuttaa haasteita ja että nämä on pyrittävä ratkaisemaan; ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikan ala on yksi parhaiten palkatuista aloista, ja katsoo, että naisten määrän lisääminen tällä alalla voisi edistää naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja riippumattomuutta, mikä kaventaisi sukupuolten välistä palkkakuilua ja lisäisi naisten taloudellista riippumattomuutta; ottaa huomioon, että ainoastaan noin 16 prosenttia Euroopan tieto- ja viestintätekniikan alan lähes kahdeksasta miljoonasta työntekijästä on naisia;

J.  toteaa, että digitalisaatio tarjoaa naisille uusia tilaisuuksia toimia yrittäjinä, mukaan lukien pienimuotoinen digitaalinen yrittäjyys, joka ei monissa tapauksissa edellytä suurta alkupääomaa, ja sosiaalista osallisuutta edistävän yhteisötalouden kehyksessä toteutettu yritystoiminta; katsoo, että naisten yrittäjyyttä digitaalialalla on tuettava, sillä se on yksi nopeimmin kasvavista ja kukoistavista talouden aloista ja se tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia innovointiin ja kasvuun; toteaa, että naisten osuus alan yrittäjistä on vain 19 prosenttia;

K.  katsoo, että naisten määrän kasvu tieto- ja viestintätekniikan alalla vauhdittaisi näitä markkinoita, joille on ennustettu työvoimapulaa, ja naisten tasavertainen osallistuminen auttaisi tuottamaan EU:n BKT:hen vuosittain noin yhdeksän miljardia euroa; toteaa, että naiset ovat edelleen selvästi aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto-ohjelmissa, joissa naisten osuus valmistuneista on vain noin 20 prosenttia, ja vain kolmella prosentilla kaikista naispuolisista korkeakoulututkinnon suorittaneista on tieto- ja viestintätekniikan alan loppututkinto; panee merkille, että naiset kohtaavat monia erilaisia vaikeuksia alalle sijoittumisessa ja alan töissä pysymisessä; toteaa, että nykyinen miesvaltaisuus tieto- ja viestintätekniikan alalla, jolla vain 30 prosenttia työvoimasta on naisia, vaikuttaa monien naisten päätökseen lähteä alalta muutaman vuoden kuluttua siitä, kun he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon; toteaa, että naisten osallistuminen digitaalisille työmarkkinoille vähenee iän myötä; ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikan alalla alan loppututkinnon suorittaneiden naisten osuus on 20 prosenttia alle 30-vuotiaiden naisten kohdalla, kun taas 31–45-vuotiaiden naisten kohdalla osuus on 15,4 prosenttia ja yli 45-vuotiaiden naisten kohdalla 9 prosenttia; 

L.  ottaa huomioon, että ˮTieto- ja viestintätekniikan alalla toimivat naisetˮ -tutkimuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä Euroopan tieto- ja viestintätekniikan alalla on 900 000 avointa työpaikkaa; toteaa, että ala kasvaa nopeasti ja luo vuosittain noin 120 000 uutta työpaikkaa;

M.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan alalle on ominaista erityisen voimakas vertikaalinen ja horisontaalinen eriytyminen samoin kuin se, että naisten suorittamat tutkinnot eivät korreloi heidän asemaansa alalla; panee merkille, että alle 20 prosenttia alan yrittäjistä on naisia; toteaa, että enemmistö (54 prosenttia) tieto- ja viestintätekniikan työpaikoissa työskentelevistä naisista työskentelee alempipalkkaisissa ja vähemmän koulutusta edellyttävissä tehtävissä ja että ainoastaan pieni vähemmistö (8 prosenttia) työskentelee korkeasti koulutettuina ohjelmistoinsinööreinä; toteaa, että naiset ovat aliedustettuina myös tämän alan päätöksenteossa, koska ainoastaan 19,2 prosentilla tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöistä on naispuolinen esimies, kun vastaava luku muiden alojen työntekijöillä on 45,2 prosenttia;

N.  toteaa, että 55 vuotta täyttäneet naiset ovat erityisessä vaarassa joutua työttömiksi ja jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle, sillä 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli EU:ssa keskimäärin vain 49 prosenttia vuonna 2016, kun miesten vastaava luku oli 62 prosenttia; ottaa huomioon, että heikko digitaalinen lukutaito ja tietoteknisten taitojen vähäisyys lisäävät riskiä entisestään; toteaa, että 55 vuotta täyttäneiden naisten digitaalisten taitojen parantaminen ja niihin investoiminen parantaisivat heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja suojaisivat heitä työmarkkinoilta syrjäytymiseltä;

O.  ottaa huomioon, että vuodelta 2014 olevien Eurostatin tietojen mukaan korkea-asteen koulutukseen osallistuu enemmän naisia (42,3 prosenttia) kuin miehiä (33,6 prosenttia), mutta naiset opiskelevat enemmän humanistisia aineita kuin luonnontieteitä; ottaa huomioon, että ainoastaan 9,6 prosenttia korkea-asteen naisopiskelijoista suorittaa tieto- ja viestintätekniikan alaan liittyviä tutkintoja, kun miesten kohdalla vastaava luku on 30,6 prosenttia; panee merkille, että naiset ovat edelleen selvästi aliedustettuina aloitteissa, joilla pyritään edistämään verkko-opiskelua ja digitaalisia taitoja, kuten EU Code Week (koodausviikko), ICT for Better Education, Startup Europe Leaders Club ja suuri koalitio digitaalialan työllisyyden edistämiseksi;

P.  toteaa, että naisten ja tyttöjen vähäinen osallistuminen tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen ja myöhemmin alan työelämään johtuu sukupuolistereotypioiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, joka alkaa jo varhaisessa ikä- ja koulutusvaiheessa ja jatkuu työuralla;

1.  kehottaa komissiota hyödyntämään digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja parantamaan niiden kohdentamista, jotta voidaan puuttua tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitseviin huomattaviin eroihin sukupuolten välillä ja edistää naisten sijoittumista alalle ja erityisesti teknisiin ja televiestinnän ammatteihin, ja edistämään naisten ja tyttöjen tieto- ja viestintäteknistä ja muiden STEM-alojen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) koulutusta;

2.  panee tyytyväisenä merkille strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vuosina 2016–2019 sisältyvät toimet, joilla tuetaan naisten integroitumista ja osallistumista tietoyhteiskuntaan; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia sukupuolten palkka-, ansio- ja eläke-erojen vähentämiseksi ja näin torjumaan naisten köyhyyttä ja kiinnittämään ensisijaisesti huomiota naisten työllisyyden edistämiseen tieto- ja viestintätekniikan alalla, sukupuolistereotypioiden torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen kaikilla tasoilla ja kaikessa koulutuksessa, myös sukupuolen mukaan tehtävissä opiskelu- ja uravalinnoissa, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) mukaisesti;

3.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään avoimen yhteistyön hengessä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden yhteydessä ja etsimään ratkaisuja ja jakamaan parhaita käytäntöjä varhaisesta digitaalikasvatuksesta, mihin kuuluvat myös tietotekniset taidot ja koodaus, joihin myös tytöt osallistuvat, sekä koulutuksen myöhemmässä vaiheessa ohjelmista, joilla pyritään lisäämään STEM-aineita opiskelevien ja STEM-aloilta valmistuvien naisten osuutta, sillä tämä antaisi naisille mahdollisuuden saada sähköiset palvelut käyttöönsä tasavertaisesti miesten kanssa ja hyötyä insinööreille ja tietotekniikan asiantuntijoille odotettavissa olevista työmahdollisuuksista;

4.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään, tukemaan ja toteuttamaan toimia, joita YK ja sen elimet edistävät erityisesti Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman ja tietoyhteiskuntahuippukokouksen puitteissa, myös koulujen opetusohjelmissa, jotta voidaan lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia digitaalisella aikakaudella niin Euroopassa kuin koko maailmassa;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitsevaan sukupuolten väliseen kuiluun painottamalla moninaisuuden kaupallisia näkökohtia ja luomalla naisille ja yrityksille enemmän ja parempia kannustimia naisten näkyvyyden lisäämiseksi esimerkiksi tarjoamalla roolimalleja, mentorointiohjelmia ja uramahdollisuuksia; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan ja toteuttamaan toimia, jotka koskevat muun muassa sukupuolten tasa-arvoa edistävän verkkosisällön luomista, tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien edistämistä ja sen käyttöä sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnan välineenä esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan alalla sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamista;

6.  panee tyytyväisenä merkille EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2017–2019 – Sukupuolten palkkaerojen kaventaminen (COM(2017)0678); korostaa tarvetta lujittaa SEU:ssa vahvistettua samapalkkaisuuden periaatteen noudattamista ja kehottaa komissiota toteuttamaan toimintasuunnitelman toimeen 2 sisältyvät aloitteet, joilla pyritään houkuttelemaan enemmän naisia STEM-ammatteihin, sillä Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan nämä voisivat saada sukupuolten väliset palkkaerot häviämään vuoteen 2050 mennessä STEM-työpaikkojen korkeamman tuottavuuden ansiosta;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan saataville määrärahoja ja parantamaan mahdollisuuksia käyttää olemassa olevia määrärahoja, jotta voidaan edistää ja tukea naisyrittäjiä erityisesti teollisuuden digitaalisen siirtymän yhteydessä ja varmistaa, että kaikki yritykset voivat koostaan, toimialastaan ja sijainnistaan Euroopassa riippumatta hyötyä digitaalisista innovaatioista; korostaa tässä yhteydessä, että digitaalisissa innovaatiokeskittymissä, jotka ovat keskeisen tärkeitä digitaalisen siirtymän edistämisessä, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisyrittäjiin ja naisten omistamiin startup-yrityksiin; kehottaa komissiota käsittelemään täysimääräisesti ja kattavasti sukupuolten välistä eroa digitalisaatioprosessissa;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan elinikäistä oppimista sekä koulutusta ja suunnitelmia, jotka auttavat sopeutumaan paremmin uudenlaiseen työelämään tai ehkä vaihtamaan uraa monilla aloilla tapahtuvan digitaalisten taitojen kasvavan kysynnän mukaisesti, ja ottamaan tässä yhteydessä erityisesti huomioon 55 vuotta täyttäneet naiset ja erityisesti naiset, joilla on hoitovelvoitteita, sekä naiset, jotka ovat keskeyttäneet työuransa ja ovat palaamassa työelämään, sillä näin voidaan varmistaa, etteivät he jää muista jälkeen yhä kiihtyvämmässä digitalisoitumiskehityksessä, ja turvata heidän pysymisensä työelämässä;

9.  korostaa, että internet on tehokas väline sukupuolten tasa-arvoa edistäviin kampanjoihin, foorumeihin ja naispuolisten roolimallien näkyvyyden lisäämiseen; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten verkostoja internetissä, sillä niissä naisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään alhaalta ylöspäin;

10.  kehottaa komissiota edistämään verkostojen luomista kansalaisyhteiskunnan ja ammattimaisten media-alan organisaatioiden keskuudessa, jotta annetaan naisille mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen ja tunnustetaan naisten erityistarpeet media-alalla;

11.  korostaa kansalaisyhteiskunnan keskeistä tehtävää internetin hallinnossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskustelemaan rakentavalla tavalla digitaalisen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja tukemaan niitä;

12.  kannustaa kaikkia viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita tukemaan sähköisten palvelujen, tietoteknisten taitojen ja digitaalisten työn muotojen käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa, sillä ne voivat edistää työ- ja yksityiselämän tasapainoa yhteiskunnassa, ja katsoo tässä yhteydessä, että olisi vältettävä aiheuttamasta naisille kaksinkertaista rasitetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan myös työoloihin liittyviä digitalisaation mahdollisuuksia ja haasteita, joista voidaan mainita esimerkiksi epävarmat työsuhteet ja työhön liittyvät mielenterveysongelmat;

13.  pitää tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen varmistetaan koulutusalalla edistämällä digitaalista lukutaitoa sekä naisten ja tyttöjen osallistumista tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen siten, että koodaus, uusmedia ja uudet tekniikat sisällytetään kaikilla tasoilla – mukaan lukien opetussuunnitelman ulkopuolinen opetus, arkioppiminen ja epävirallinen oppiminen – opetusohjelmiin ja kaikkeen koulutukseen, myös opetushenkilöstön koulutukseen, jotta voidaan pienentää digitaalisten taitojen eroja ja poistaa ne ja kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia luomaan uraa tieteen ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla; korostaa työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän pysyvän vuoropuhelun merkitystä sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi tällä alalla;

14.  kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään eri ikätasoille sopivaa tieto- ja viestintäteknistä koulutusta jo alaluokkien opetusohjelmiin ja keskittymään erityisesti tyttöjen innostamiseen hankkimaan digitaalialan taitoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään jo aivan nuorille tytöille annettavaa STEM-aineiden opetusta, sillä tytöt vetäytyvät poikia aiemmin luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opetuksesta, koska näitä aineita ympäröivät tietyt sukupuolistereotypiat, tytöiltä puuttuu roolimalleja ja tyttöjen ja poikien leikit ja leikkikalut ovat sukupuolityypillisiä; katsoo, että siksi naiset ovat aliedustettuina näissä aineissa korkeakouluissa ja myöhemmin työelämässä;

15.  kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään erityisesti tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla naisten osallistumista liiketoiminta-aloilla, jotka ovat stereotyyppisen käsityksen mukaan ˮmiesten alojaˮ, kuten digitalisaatio; korostaa tarvetta järjestää tiedotus- ja koulutuskampanjoita ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiskampanjoita kaikille digitalisaatiopolitiikan parissa toimiville; korostaa, että on tuettava naisten tietoteknisten taitojen hankkimista aloilla, jotka eivät ole tieto‑ ja viestintätekniikkaintensiivisiä mutta jotka edellyttävät digitaalisia taitoja ja osaamista lähitulevaisuudessa;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä yrityksiä edistämään sukupuolten tasa-arvoa tieto- ja viestintätekniikan alalla ja keräämään sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, laatimaan tavoitteita, indikaattoreita ja vertailuarvoja, joilla tarkastellaan naisten tieto- ja viestintätekniikan käytön edistymistä, ja edistämään alan yrityksissä havaittuja parhaita käytäntöjä koskevia esimerkkitapauksia; kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia keräämään tietoja siitä, miten digitaalisia palveluja voidaan käyttää paremmin naisten ja sukupuolten tasa-arvon hyväksi;

17.  korostaa, että on tärkeää kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käytön aiheuttamat haasteet, jotka koskevat rikosten tekemistä, uhkausten esittämistä, kiusaamista ja väkivaltaa naisia kohtaan; kehottaa poliitikkoja käsittelemään näitä kysymyksiä perusteellisesti ja huolehtimaan siitä, että otetaan käyttöön kehys, jonka avulla lainvalvontaviranomaiset pystyvät tehokkaasti torjumaan verkkorikollisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tyttöjen suojelun sellaiselta mainonnalta digitaalisessa ympäristössä, joka voisi houkutella heitä käyttäytymiseen, josta on haittaa heidän terveydelleen;

18.  pyytää EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita järjestämään kampanjoita, joiden avulla lisätään naisten tietoisuutta tieto- ja viestintätekniikan hyödyistä ja myös siihen liittyvistä vaaroista ja tarjotaan naisille tarvittava koulutus ja tiedot suojautumisesta internetissä;

19.  kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia sekä jäsenvaltioita ja niiden lainvalvontaviranomaisia tekemään yhteistyötä ja toteuttamaan konkreettisia toimia koordinoidakseen toimiaan, joilla torjutaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ihmiskauppaan, verkossa tapahtuvaan häirintään ja nettivainoamiseen liittyvien rikosten tekemisessä, koska ne ovat usein luonteeltaan rajat ylittäviä ja on erittäin tärkeää koordinoida toimintaa unionissa, jotta voidaan varmistaa näistä rikoksista syytteeseen joutuminen; kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan rikoslainsäädäntöjään, jotta voidaan varmistaa, että digitaalisen väkivallan uudet muodot määritellään ja tunnustetaan;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

(1)

Selvitys – ”Empowering women on the Internet”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö C – kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, lokakuu 2015.

(2)

EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 75.

(3)

EUVL C 36, 29.1.2016, s. 18.

(4)

EUVL C 93, 9.3.2016, s. 120.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0351.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0204.

Päivitetty viimeksi: 13. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus