Päätöslauselmaesitys - B8-0278/2018Päätöslauselmaesitys
B8-0278/2018

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen

11.6.2018 - (2018/2741(RSP))

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Helmut Scholz, Merja Kyllönen, Paloma López Bermejo, Javier Couso Permuy, Barbara Spinelli, Sabine Lösing, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

Menettely : 2018/2741(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0278/2018
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0278/2018
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B8‑0278/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen

(2018/2741(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Georgialla ja Venäjällä on monisatavuotiset suhteet, joihin sisältyy yhteistyön jaksoja sekä konfliktien ja jännitteiden jaksoja; ottaa huomioon, että Neuvostoliiton hajoaminen johti entisissä neuvostotasavalloissa monimutkaisiin konflikteihin, joita ei ole vieläkään ratkaistu ja jotka aiheuttavat edelleen jännitteitä Venäjän ja sen naapurimaiden välillä; ottaa huomioon, että monien vuosien ajan Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktit johtivat väkivaltaisiin selkkauksiin, etniseen puhdistukseen ja vakaviin jännitteisiin Venäjän ja Georgian suhteissa;

B.  ottaa huomioon, että Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi Georgian sosialistisesta neuvostotasavallasta vuonna 1991; ottaa huomioon, että Georgian hallitus vastasi lakkauttamalla Etelä-Ossetian autonomian ja yrittämällä palauttaa alueen määräysvaltaansa voimakeinoin; ottaa huomioon, että konfliktin kärjistyminen johti vuosina 1991–92 Ossetian sotaan ja taisteluihin vuosina 2004 ja 2008; ottaa huomioon, että Abhasialla oli autonominen asema Georgian neuvostotasavallassa; ottaa huomioon, että etniset jännitteet kärjistyivät vuosien 1992–93 sodan aikana ja johtivat käytännössä Abhasian itsenäistymiseen; ottaa huomioon, että vuoden 1994 tulitaukosopimuksesta ja vuosien neuvotteluista huolimatta kiistaa ei ole vieläkään ratkaistu;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2008 Venäjän ja Georgian välisen sodan historiaa on yritetty kirjoittaa uudelleen Ukrainan kriisin valossa; ottaa huomioon, että näitä traagisia tapahtumia muistelevalle parlamentaariselle keskustelulle annettu otsikko vaikeuttaa osaltaan tätä ongelmallista kehitystä; ottaa huomioon, että riippumattoman kansainvälisen Georgian konfliktin selvitysvaltuuskunnan julkaisema Tagliavinin raportti on yhä tapahtumia koskevien tosiseikkojen perusta; ottaa huomioon, että raportissa selvennettiin, että Mih’eil Saakašvilin johtama Georgian hallitus aloitti sodan 7. elokuuta 2008 illalla, kun Georgian joukot hyökkäsivät Tshinvalin kaupunkiin ja valloittivat osia Etelä-Ossetiasta, mutta siinä todettiin, että väkivaltainen konflikti oli alkanut jo aiemmin Etelä-Ossetiassa ja että Georgian hyökkäys ei ollut asianmukainen vastaus sotaa edeltäviin hyökkäyksiin;

D.  ottaa huomioon, että Etelä-Ossetian ja Abhasian asema on edelleen kiistakysymys; ottaa huomioon, että YK ja suurin osa maailman hallituksista katsovat alueiden olevan osa Georgiaa, kun taas Venäjä ja neljä muuta YK:n jäsenvaltiota tunnustavat Etelä-Ossetian ja Abhasian tasavallat; ottaa huomioon, että molemmat tasavallat ovat taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti erittäin riippuvaisia Venäjästä; katsoo, että ratkaisu alueen konflikteihin voi olla kestävä vain, jos taataan Abhasian ja Etelä-Ossetian kansojen oikeus määrätä omasta tulevaisuudestaan ja puolustaa kansallista identiteettiään;

E.  ottaa huomioon, että Geneven kansainväliset neuvottelut ovat monenvälinen sovinnonvälitysfoorumi, jossa käsitellään elokuussa 2008 käydyn Georgian ja Venäjän välisen sodan turvallisuutta koskevia ja humanitaarisia seurauksia, ja että niissä ei vielä ole saavutettu konkreettisia tuloksia;

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 Venäjä ja Georgia perustivat yhteisen komitean, jota johtavat Venäjän varaulkoministeri ja suhteista Venäjään vastaava Georgian pääministerin erityisedustaja; ottaa huomioon, että taloussuhteet edistyivät ja ihmisten väliset yhteydet lisääntyivät vuonna 2017; toteaa, että Venäjästä tuli Georgian toiseksi tärkein kauppakumppani, liikenneyhteyksiä avattiin ja yli miljoona venäläistä vieraili Georgiassa; toteaa, että Venäjä ja Georgia päättivät panna Abhasian ja Etelä-Ossetian kysymykset yhteiskomitean asialistalle vuonna 2018;

G.  toteaa, että Georgian ja Yhdysvaltojen ja Naton välinen kasvava sotilaallinen yhteistyö, säännölliset yhteiset sotilasharjoitukset, Naton upseereiden Georgian armeijalle antama koulutus ja Georgian armeijan varustaminen Naton aseilla ovat edelleen vakavia huolenaiheita Venäjälle;

1.  on huolissaan siitä, että Etelä-Ossetian ja Abhasian alueiden konflikteja ja jännitteitä ei ole vieläkään ratkaistu; kehottaa aloittamaan vuoropuhelun ja neuvottelut kaikkien osapuolten kesken, jotta voidaan löytää ratkaisu, joka täyttää alueen kaikkien ihmisten toiveet ja antaa heille mahdollisuuden päättää omasta tulevaisuudestaan;

2.  on tyytyväinen Venäjän ja Georgian hallitusten toimiin, joilla kehitetään molempia hyödyttäviä suhteita eri aloilla; toivoo, että näiden toimien ansiosta maiden väliset erimielisyydet ratkaistaan ja alue vakaantuu; pitää valitettavana, että eräät poliittiset voimat EU:ssa ja Venäjällä vaikeuttavat näitä toimia kirjoittamalla historiaa uudelleen ja syyttämällä yksipuolisesti Venäjää vuoden 2008 traagisista tapahtumista;

3.  on huolestunut jatkuvasta sotilaallisten voimien keskittämisestä alueella ja kehottaa kaikkia osapuolia lopettamaan tällaisen toiminnan; kehottaa lopettamaan kaikki Naton toimet alueella ja vastustaa voimakkaasti Georgian liittymistä Natoon;

4.  vaatii noudattamaan YK:n peruskirjan periaatteita ja vahvistaa olevansa sitoutunut kaikkien YK:n jäsenvaltioiden, myös Georgian, itsemääräämisoikeuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen;

5.  korostaa, että Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktien poliittisten ratkaisujen on täytettävä alueen asukkaiden odotukset; kehottaa luomaan riidanratkaisumallin, joka mahdollistaa kaikkien asianosaisten edustajien osallistumisen;

6.  pitää valitettavana, ettei Geneven kansainvälisissä neuvotteluissa päästy sopimukseen voimankäytöstä pidättäytymistä koskevasta lausunnosta; korostaa, että tällainen lausunto olisi tärkeä askel kohti alueen turvallisuuden takaamista; kehottaa Yhdysvaltoja omaksumaan rakentavamman roolin näissä neuvotteluissa;

7.  ilmaisee syvän huolensa Georgian kansalaisen Artšil Tatunašvilin traagisesta kuolemasta; kehottaa tutkimaan tapauksen perusteellisesti ja kehottaa asianomaisia sidosryhmiä tekemään yhteistyötä; korostaa, että on tärkeää suojella Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa asuvien etnisten georgialaisten turvallisuutta ja oikeuksia;

8.  korostaa, että siirtymään joutuneilla ihmisillä on oikeus palata takaisin ihmisarvoisissa olosuhteissa ja että olisi lievennettävä de facto -rajojen ”rautaesirippumaisuutta” sekä annettava kansainvälisille toimijoille mahdollisuus auttaa ihmisiä molemmilla alueilla;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Venäjän ja Georgian presidenteille ja parlamenteille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Euroopan neuvostolle.

 

Päivitetty viimeksi: 13. kesäkuuta 2018
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö