Menettely : 2018/2545(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0304/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0304/2018

Keskustelut :

PV 03/07/2018 - 24
CRE 03/07/2018 - 24

Äänestykset :

PV 04/07/2018 - 6.14

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0293

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 175kWORD 50k
26.6.2018
PE621.712v01-00
 
B8-0304/2018

suullisesti vastattavien kysymysten B8-0031/2018 ja O-000050/2018 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


pk-yritysten määritelmästä (2018/2545(RSP))


Markus Pieper teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma pk-yritysten määritelmästä (2018/2545(RSP))  
B8-0304/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (COM(2003)1422)(1),

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta (COM(2011)0078) ja siitä 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet”(3),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perheyrityksistä Euroopassa(4),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle pk-yritysten määritelmästä (O-000050/2018 – B8-0031/2018),

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan sekä 123 artiklan 2–8 kohdan,

A.  toteaa, että unionissa on 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritystä) ja että näiden osuus kaikista yrityksistä on noin 99 prosenttia, ne työllistävät lähes kaksi kolmasosaa unionin työssäkäyvästä väestöstä ja luovat yli 90 miljoonaa työpaikkaa tuottaen lisäarvoa 3,9 biljoonan euron verran; ottaa huomioon, että ne edistävät ratkaisevasti talouskasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen syntymistä ja että ne ovat keskeisiä energiakäännettä, ilmastonmuutoksen torjumista ja unionin kilpailukykyä vihreiden tekniikoiden alalla edistäviä tekijöitä sekä tuottavat merkittävän määrän innovaatioita;

B.  ottaa huomioon, että 90 prosenttia unionin pk-yrityksistä ja 93 prosenttia kaikista rahoitusalan ulkopuolisilla aloilla toimivista unionin yrityksistä on mikroyrityksiä, jotka vastaavat suurimmasta osasta pk-yritysten tuottamasta arvonlisäyksestä ja työllisyydestä, sillä niiden palveluksessa on noin 30 prosenttia unionin työvoimasta, minkä vuoksi niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota;

C.  katsoo, että pk-yritysten hallinnollinen rasitus ja taloudelliset esteet ovat suurempiin yrityksiin verrattuna suhteettoman suuria niiden organisaatiorakenteesta riippumatta ja että ne haittaavat myös niiden kilpailukykyä, vientiä ja kykyä luoda työpaikkoja; katsoo, että yritykset unionissa, jäsenvaltioissa sekä alueellisella ja paikallisella tasolla hyötyvät erityisestä tuesta, muun muassa rahoitusmahdollisuuksista ja yksinkertaistetuista menettelyistä, mutta että annettujen poliittisten lupausten lisäksi voitaisiin tehostaa ponnisteluja pk-yrityksille suotuisan yksinkertaisemman toimintaympäristön luomiseksi;

D.  ottaa huomioon, että pk-yritysten määritelmään viitataan noin sadassa unionin säädöksessä ennen kaikkea kilpailupolitiikan ja rahoitusmarkkinalainsäädännön sekä rakenne-, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen alalla mutta myös työ-, ympäristö-, energia-, kuluttajansuoja- ja sosiaalilainsäädännössä, esimerkiksi REACH-asetukseen liittyvissä unionin johdetuissa säädöksissä ja energiatehokkuusdirektiivissä;

E.  katsoo, että yhtenäinen oikeudellinen ympäristö, jossa noudatetaan selkeitä sääntöjä, on yleisesti ottaen suotuisa ja että pk-yritysten tiukka määritelmä on väline, jolla voidaan lieventää markkinoiden toimintapuutteita ja ongelmia, jotka tyypillisesti johtuvat kooltaan, omaisuudeltaan ja liiketoimintamalliltaan erilaisten yritysten välisestä kilpailusta;

F.  ottaa huomioon, että komissio seuraa säännöllisesti unionin vahvistaman pk-yritysten määritelmän täytäntöönpanoa; toteaa, että arviointeja on suoritettu useaan otteeseen (vuosina 2006 ja 2009 ja viimeksi vuonna 2012) ja että niiden perusteella on todettu, että kyseistä määritelmää ei ole tarpeen muuttaa merkittävästi;

G.  ottaa huomioon, että pk-yritysten monialaisen arvoketjun johdosta institutionaalisia, teknisiä ja hallinnollisia esteitä on mahdollista vähentää, ja katsoo, että liikeyritysten välisten verkostojen luominen edellyttää tehokkaita tukipolitiikkoja;

H.  katsoo, että pk-yritysten määritelmällä on tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomisen helpottamista ja työolojen ja -turvallisuuden parantamista ja rajoitettava väärinkäytösten määrä niin pieneksi kuin mahdollista;

Pk-yritysten määritelmä

Komission toimet

1.  suhtautuu myönteisesti komission alustavaan vaikutustenarviointiin ja kannattaa tukea ja yksinkertaista sääntelyä tarvitsevien yritysten asettamista painopisteeksi, jotta voidaan rationalisoida pk-yritysten suunnittelu- ja oikeusvarmuus; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission toteuttamaan julkiseen kuulemiseen;

2.  katsoo, että vuonna 2003 julkaistun suosituksen tarjoama joustavuus olisi säilytettävä ottaen huomioon tämän strategisen välineen erityispiirteet sekä pk-yritysten ja jäsenvaltioiden väliset erot; on vakuuttunut siitä, että määritelmän yleinen rakenne on säilytettävä ja sitä on sovellettava käyttäen jo määritettyjen kriteereiden oikeaa yhdistelmää;

Pk-yritysten määritelmän uudelleenarviointi

3.  kehottaa painokkaasti komissiota estämään suurten toimijoiden mahdollisesti kehittämät keinotekoiset yritysrakenteet, joiden tarkoituksena on hyötyä pk-yritysten määritelmästä ja jotka voivat johtaa siihen, että käytettävissä oleva tuki jakautuu epäoikeudenmukaisesti ja laajemmalle eikä siten ole sitä tarvitsevien pk-yritysten käytettävissä; korostaa, että pk-yritysten määritelmän mukauttamisella olisi aina parannettava pk-yritysten asemaa ja helpotettava niiden mahdollisuuksia saada julkista tukea;

4.  kehottaa komissiota harkitsemaan pk-yritysten määritelmän päivittämistä ottaen samalla huomioon komission laatimat talousennusteet inflaation ja työvoiman tuottavuuden osalta, jotta määritelmää ei ole tarpeen muuttaa pikaisesti uudelleen tulevina vuosina; on sitä mieltä, että pk-yritysten määritelmään tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävien muutosten on oltava sellaisia, että niillä varmistetaan määritelmän vakaus pitkällä aikavälillä;

5.  huomauttaa, että henkilöstömäärästä on kehittynyt laajalti hyväksytty kriteeri ja että sen pitäisi pysyä tärkeimpänä kriteerinä; toteaa, että henkilöstömäärään perustuvalla kriteerillä on tietyt rajoitukset unionin laajuisen vertailukelpoisuuden kannalta, ja katsoo, että liikevaihto ja taseen loppusumma ovat myös tärkeitä määritelmässä sovellettavia kriteereitä; painottaa lisäksi startup-yritysten sekä ns. mikroyritysten asianmukaisen tunnustamisen merkitystä ja mikro- ja pk-yrityksiin viittaamista kokonaisuutena;

6.  korostaa, että käsitteitä ”sidosyritys” ja ”omistusyhteysyritys” sekä pk-yritysten asemaa fuusioissa on selkeytettävä; pitää menettelyjen, byrokratian ja voimassa olevien sääntöjen yksinkertaistamista erittäin tärkeänä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota yksinkertaistamaan voimassa olevia sääntöjä; katsoo, että jos startup-yritykset toimivat yhdessä yhteisyritysten kanssa, yhteisyrityksiin liittyviä yrityksiä ei pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa startup-yrityksen pk-yritysasemaa, edellyttäen että kyseessä ei ole keinotekoinen rakenne ja että startup-yrityksen ja sidosyritysten välillä ei ole muita yhteyksiä;

7.  kehottaa komissiota tukemaan yritysten yhteenliittymistä ja erityisesti klustereita ja yritysverkostoja, jotta voidaan edistää kustannusten järkiperäistämistä sekä tietämyksen ja asiantuntemuksen vaihtoa pitäen mielessä etenkin tuotteisiin ja palveluihin sekä prosesseihin liittyvä innovointi;

Muita pk-yritysten määritelmään liittyviä näkökohtia

8.  kannattaa komission start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevaa aloitetta; pitää yrittäjyyden edistämistä merkittävänä unionin talouskasvun kannalta; suhtautuu myönteisesti kahden vuoden siirtymäaikaan, jonka aikana esimerkiksi nopeasti kasvavat yritykset säilyttäisivät pk-yrityksen aseman; kehottaa arvioimaan siirtymäajan pidentämisen tarpeen; kehottaa komissiota jatkamaan yrittäjien, startup-yritysten ja pk-yritysten tukemista rahoituksen keräämisessä muun muassa crowdfunding-rahoituksen kaltaisten uusien aloitteiden avulla;

9.  katsoo, että unionin tason talousdiplomatian keinoin, esimerkiksi kaupanedistämismatkojen avulla, voidaan paremmin vastata maailmanlaajuisiin taloudellisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin; kehottaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan tältä osin unionin teollisuusstrategian puitteissa luomatta kuitenkaan päällekkäisiä rakenteita; pyytää tässä yhteydessä luomaan pk-yrityksiä koskevan indikaattorin ”vientipotentiaali suhteessa yrityksen kokoon” pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä koskevan tiedottamisen ja parhaita käytäntöjä koskevien esimerkkien parantamiseksi ja tarjoamaan erityistä tukea pk-yrityksille, joiden vientipotentiaali on suuri;

10.  on huolissaan siitä, että markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin, jotka eivät sovi pk‑yritysten määritelmään mutta joissa on silti tyypillisiä pk-yritysten rakenteita, eli ns. mid-cap-yrityksiin, kiinnitetään politiikassa liian vähän huomiota, vaikka ne tuottavuutensa ansiosta edistävät suuresti työllisyyttä ja kasvua; vaatii sen vuoksi laatimaan erillisen näitä yrityksiä koskevan määritelmän, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä mid-cap-yrityksiä varten siten, että vältetään riski laajentaa pk-yritysten määritelmää siinä määrin, että sitä koskevien alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen vaarantuu;

11.  toteaa, että pk-yritysten, freelance-yritysten ja suurten yritysten ohella myös mid‑cap‑yritykset edistävät työllisyyttä ja kasvua erityisesti tuottavuutensa ansiosta ja että niihin olisi siksi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota unionin toimintapolitiikoissa;

12.  kehottaa komissiota unionin pk-yrityksiä koskevien toimenpiteiden priorisoinnin lisäksi tarkastelemaan mahdollisuuksia käynnistää mid-cap-kasvuyrityksiä koskeva aloite, jossa ei pelkästään toisteta pk-yrityksille tarkoitettuja toimia vaan jolla puututaan erityisesti mid-cap-yritysten haasteisiin ja joka yksinomaan uutta rahoitusta käyttäen kattaisi mahdollisuudet tutkimusyhteistyöhön, digitalisaatiostrategiat ja vientimarkkinoiden avaamisen sekä helpotukset tietosuojasäännöksiin tapauksissa, joissa ne ovat tarpeen ja täysin perusteltuja;

Raportointivelvollisuudet, tilastot, tutkimukset ja vaikutustenarvioinnit

13.  katsoo, että tulevassa Cosme-ohjelmassa, tutkimuksen yhdeksännessä puiteohjelmassa sekä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen rakennerahasto-ohjelmissa olisi edelleen osoitettava riittävästi määrärahoja sellaisten pk-yritysten tukemiseen, jotka pyrkivät innovoimaan ja luomaan työpaikkoja;

14.  korostaa pk-yrityksiä koskevan selkeän ja yhteisen määritelmän säilyttämisen merkitystä meneillään olevissa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista koskevissa neuvotteluissa, koska pk-yritykset on määritelty EU:n lainsäädännössä ja unionin kauppasopimuksissa niille annetaan usein erityisasema;

15.  kehottaa komissiota analysoimaan lisäkriteerien – kuten ”vientivaltainen” (suuri vientiliikevaihto suhteessa henkilöstömäärään), ”merkittävässä määrin omistajan hoitama” ja ”korkea omavaraisuusaste” – etuja, jotka voitaisiin ottaa huomioon luokiteltaessa yrityksiä säilyttäen samalla selkeät ja johdonmukaiset säännöt, ja kehottaa komissiota käsittelemään tuloksia vastaavasti;

16.  kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti pk-yritysten määritelmän johdosta mahdollisesti talouskehitykseen kohdistuvia vaikutuksia ja sidosvaikutuksia, jotka ilmenevät niin, että yritykset luopuvat vapaaehtoisesti kasvusta välttääkseen hallinnollisen rasituksen ja muut velvoitteet, joita pk-yrityksen aseman menettämisestä seuraa;

17.  korostaa, että pienet paikalliset julkisen palvelun yritykset, jotka täyttävät pk-yritysten kriteerit, hoitavat tärkeitä tehtäviä paikallisyhteisöissä, niiden juuret ovat syvällä paikallisessa liiketoimintaympäristössä ja ne muun muassa luovat oikeat edellytykset muidenkin pk-yritysten kasvulle; toteaa, että julkinen omistus ei välttämättä merkitse julkisen elimen tarjoamaa taloudellista tai sääntelyyn liittyvää tukea, kun otetaan huomioon kansallinen lainsäädäntö, valtiontukea koskevat säädökset ja julkisten elinten mahdollisesti heikot taloudelliset resurssit; kehottaa siksi komissiota tekemään tutkimuksen määritelmän vaikutuksista julkisessa omistuksessa oleviin yrityksiin, jos ne ovat taloudellisesti riippumattomia ja yksityisoikeudellisia tai jos ne toimivat samoilla kilpailuedellytyksillä kuin yksityiset yritykset;

18.  pyytää komissiota selvittämään, missä määrin toimialakohtaiset pk-yritysten määritelmät ovat toteutettavissa, ja tutkimaan siinä yhteydessä näille toimialoille silloin syntyviä vaikutuksia ja lisäarvoa;

19.  vaatii, että kaikkien unionin lainsäädäntöehdotusten yhteydessä tehdään – komission omaehtoisten sitoumusten lisäksi – pääsääntöisesti pakollinen testi, jolla selvitetään pk‑yrityksiin kohdistuvat vaikutukset ja pannaan täytäntöön ”pienet ensin” -periaate; korostaa, että testin tulokset on tuotava näkyvästi esiin kaikkien lainsäädäntöehdotusten vaikutustenarvioinnissa; vaatii vastaavaa velvoitetta komissiolle seuraavassa parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten välisessä sopimuksessa ja katsoo, että voitaisiin harkita eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen päivittämistä;

Määritelmään liittyvä opastus pk-yrityksille

20.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tarjoamaan yrityksille oikea-aikaista ja optimaalista opastusta pk-yrityksen aseman määrittämisessä sekä tietoa pk-yritysten määritelmää tai menettelyjä koskevista muutoksista;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

(1)

EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(2)

EUVL C 377E, 7.12.2012, s. 102.

(3)

EUVL C 68E, 7.3.2014, s. 40.

(4)

EUVL C 316, 22.9.2017, s. 57.

Päivitetty viimeksi: 29. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus