Menettely : 2018/2858(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0484/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0484/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 25/10/2018 - 13.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0429

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 291kWORD 56k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0484/2018
17.10.2018
PE624.175v01-00
 
B8-0484/2018

suullisesti vastattavan kysymyksen B8‑0410/2018 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))


Anja Hazekamp, Stefan Eck, Kateřina Konečná, Patrick Le Hyaric, Dimitrios Papadimoulis, Merja Kyllönen, Stelios Kouloglou, Marisa Matias, Maria Lidia Senra Rodríguez, Paloma López Bermejo GUE/NGL-ryhmän puolesta
Keith Taylor, Thomas Waitz, Maria Heubuch, Martin Häusling, Yannick Jadot, Marco Affronte, Michèle Rivasi, Pascal Durand, Philippe Lamberts, Karima Delli, Eva Joly, Linnéa Engström, Jakop Dalunde, Margrete Auken, Sven Giegold, Ska Keller, Igor Šoltes, Florent Marcellesi, Bart Staes, Tilly Metz, Bronis Ropė, Ana Miranda, Jordi Solé, Heidi Hautala, Bodil Valero, Julia Reda, Judith Sargentini, Molly Scott Cato, Michel Reimon, Klaus Buchner, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta
Karin Kadenbach, Pavel Poc, Jytte Guteland, Maria Noichl, Miriam Dalli, Jeppe Kofod, David Martin, Julie Ward, Kathleen Van Brempt, Miltiadis Kyrkos S&D-ryhmän puolesta
Eleonora Evi, Marco Zullo, Piernicola Pedicini, Rosa D’Amato, Isabella Adinolfi, Laura Agea EFDD-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))  
B8‑0484/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelusta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY(1),

–  ottaa huomioon lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston direktiivin 2007/43/EY(2), jäljempänä ’broileridirektiivi’,

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta 16. kesäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 543/2008(3),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle geneettisen valinnan vaikutuksesta lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointiin (COM(2016)0182),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2017 annetun komission selvityksen neuvoston direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta ja hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä (COM(2018)0181),

–  ottaa huomioon eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 24. syyskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009(4),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta yhteinen terveys -toimintasuunnitelmasta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi(5),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2013 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle erilaisista siipikarjan tainnutusmenetelmistä (COM(2013)0915),

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2017 annetun komission selvityksen eläinten suojelemista lopetuksen yhteydessä koskevien parhaiden käytäntöjen valmistelusta,

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2009 päivätyn komission toteutettavuustutkimuksen ”Feasibility study on animal welfare labelling and establishing a Community Reference Centre for Animal Protection and Welfare (Part 1: Animal Welfare Labelling)”,

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2009 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen vaihtoehdot ja eläinten suojelun ja hyvinvoinnin viitekeskusten eurooppalaisen verkon perustaminen” (COM(2009)0584),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2009 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan vaikutustenarvioinnista, joka liittyy kertomukseen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen vaihtoehdot ja eläinten suojelun ja hyvinvoinnin viitekeskusten eurooppalaisen verkon perustaminen” (SEC(2009)1432),

–  ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429(6),

–  ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, (virallista valvontaa koskeva asetus) 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625(7),

–  ottaa huomioon erityiseurobarometrin 270 EU:n kansalaisten suhtautumisesta eläinten hyvinvointiin ja erityiseurobarometrin 450 EU:n kuluttajien suhtautumisesta eläintuotteiden merkitsemiseen tuotantomenetelmän perusteella,

–  ottaa huomioon geneettisen valinnan, kotieläintalouden ja broilerien ja siitosbroilerien pito-olosuhteiden vaikutuksista eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä broilerien eläinperusteisista hyvinvointi- ja stressinsietokykyindikaattoreista annetut tieteelliset lausunnot ja raportit, jotka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on julkaissut vastauksena kysymyksiin EFSA-Q-2012-01002(8), EFSA-Q-2012-00670(9), EFSA-Q-2011-00915(10), EFSA-Q-2009-00798(11), EFSA-Q-2009-00504(12), EFSA-Q-2009-00505(13), EFSA-Q-2009-00796(14) ja EFSA-Q-2009-00797(15),

–  ottaa huomioon Campylobacter spp. - ja Salmonella spp. -bakteerien esiintymiseen broilerinlihan tuotannossa liittyvistä kansanterveysriskeistä annetut tieteelliset lausunnot ja raportit, jotka EFSA on julkaissut vastauksena kysymyksiin EFSA-Q-2008-293(16), EFSA-Q-2009-00233(17), EFSA-Q-2010-00687(18), EFSA-Q-2008-416A(19), EFSA-Q-2008-416B(20), EFSA-Q-2008-469(21), EFSA-Q-2006-040(22) ja EFSA-Q-2006-046(23),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yhteenvetokertomukset ihmisiltä, eläimiltä ja ruuasta eristettyjen zoonoosi- ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeresistenssistä vuonna 2014 ja 2016, jotka EFSA ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ovat julkaisseet vastauksena kysymyksiin EFSA-Q-2015-00088(24) ja EFSA-Q-2016-00622(25),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (O‑000095/2018 – B8-0410/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Euroopan unionissa teurastetaan joka vuosi noin seitsemän miljardia broileria ruuaksi(26);

B.  ottaa huomioon, että valtaosa broilereista kasvatetaan tavanomaisissa teollisissa kasvattamoissa, joissa kymmeniä tuhansia lintuja(27) pidetään ahtaissa, virikkeettömissä tiloissa, joista ei ole pääsyä ulos ja joissa ei ole luonnonvaloa mutta on sen sijaan suuria pitoisuuksia haitallisia kaasuja; toteaa, että mainitunlaiset olosuhteet vahingoittavat eläinten ja ihmisten terveyttä ja saastuttavat ympäristöä;

C.  panee merkille EFSAn havainnot, joiden mukaan nopeakasvuisuuteen tähtäävä broilerien geneettinen valinta on merkittävä näiden eläinten terveyttä ja hyvinvointia heikentävä tekijä, joka aiheuttaa raajarikkoisuutta, sydänkuolemia ja ylipäänsä korkeaa kuolleisuutta;

D.  ottaa huomioon, että alle 5 prosenttia EU:n kaikista broilereista on hidaskasvuista rotua, joilla elämänlaatu ja terveys ovat parempia; ottaa huomioon, että kasvatustiheys on 40 prosentilla broilereista 34–39 kg/m2 ja 26 prosentilla jopa 42 kg/m2, kun sen pitäisi direktiivin 2007/43/EY mukaan olla alle 33 kg/m2;

E.  panee merkille, että broileridirektiivissä säädettyjä teurastettavien eläinten hyvinvointi-indikaattoreita käytetään jäsenvaltioissa usein riittämättömästi ja epäjohdonmukaisesti;

F.  toteaa, että EFSAn yksilöimillä jämerillä eläinperusteisilla hyvinvointitoimenpiteillä(28) voidaan parantaa broilerien hyvinvointia tilalla, kuljetuksen aikana ja teurastamossa;

G.  toteaa, että kanojen vesitainnutus, elävältä ripustaminen ja pää alaspäin riiputtaminen aiheuttaa vakavia ja vältettävissä olevia riskejä eläinten hyvinvoinnille ja terveysriskejä työntekijöille; toteaa, että nykyään sovellettavat sähköiset parametrit saattavat aiheuttaa sen, että suuri määrä eläimiä tainnutetaan väärin(29);

H.  toteaa, että kanalapalot ovat unionissa yhä yleisempiä;

I.  huomauttaa, että käyttämällä tietynlaisia tuotantomenetelmiä ja broilerirotuja voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla vähentää mikrobilääkkeiden tarvetta mutta tuottaa kuitenkin laadukkaita tuotteita;

J.  huomauttaa, että suuresta kasvatustiheydestä(30) ja lämpöstressistä(31) johtuva puutteellinen hyvinvointi voi johtaa hormonijärjestelmän, elimistön ja immuunijärjestelmän häiriöihin ja tehdä broilereista alttiimpia sairauksille;

K.  toteaa, että eläinten puutteellisten hyvinvointiolosuhteiden, elintarviketurvallisuuden ja ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvien vaikutusten välinen yhteys on merkittävä syy kantaa huolta eläinten hyvinvoinnista;

L.  huomauttaa, että Campylobacter spp.- ja Salmonella spp.- bakteerien monilääkeresistenttien zoonoottisten kantojen esiintyminen broileritiloilla ja broilerinlihassa aiheuttaa yhä suuremman uhan kansanterveydelle, kuten EFSAn ja ECDC:n raporteissa todetaan(32);

M.  ottaa huomioon, että parven harventaminen eli joidenkin yksilöiden poistaminen ennen kasvatuskauden päättymistä jäljelle jäävien yksilöiden painon nostamiseksi, kasvattaa 25 prosentilla broilerinlihan mahdollisuutta saastua Campylobacter spp.-bakteerilla, kuten EFSAn raportissa todetaan(33);

N.  toteaa, että hautomot ja vanhempaisparvet eivät kuulu broileridirektiivin soveltamisalaan eikä kyseisten eläinten terveyttä ja hyvinvointia siis valvota, vaikka olosuhteet hautomoissa ja vanhempaisparvissa vaikuttavat eläinten terveyteen ja kuolleisuuteen broileritiloilla;

O.  panee merkille, että viimeisin eläinten hyvinvointia käsitellyt erityiseurobarometri osoitti, että yli puolet EU:n kansalaisista hakee eläintuotteita ostaessaan tietoa tuotantomenetelmästä ja olisi valmis maksamaan enemmän eläinten hyvinvoinnista; panee merkille, että 80 prosenttia EU:n kansalaisista haluaa, että tuotantoeläinten hyvinvointia kohennetaan unionissa;

P.  toteaa, että 28. lokakuuta 2009 annetun komission kertomuksen (COM(2009)0584) mukaan antamalla kuluttajille enemmän tietoa kotieläintuotannon menetelmistä voitaisiin lisätä avoimuutta ja eläinten hyvinvointia kotieläintuotannossa;

Q.  toteaa, että nykyisissä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksissa sallittu siipikarjanlihan tuotemerkinnöissä käytettävä terminologia on vapaaehtoista eikä tarjoa kuluttajille täysin läpinäkyvää tietoa tuotantomenetelmästä;

R.  panee merkille, että EU:n maataloustuottajat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa halvalla tuotetun kananlihan tuonnin sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja unionissa jalostetun mutta kolmansista maista, kuten Ukrainasta, tuodun kananlihan harhaanjohtavista tuotemerkinnöistä;

1.  on huolissaan tyypillisesti broileritiloilla tavattavien monilääkeresistenttien zoonoosin aiheuttajien, kuten Campylobacter spp. -, Salmonella spp. - ja E. coli -bakteerien, lisääntymisestä(34);

2.  kehottaa komissiota kehittämään politiikkatoimia, joilla kannustetaan ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia broilerituotantomenetelmiä ja etenkin menetelmiä, joissa käytetään perinteisiä broilerirotuja tai rotuja, joiden yksilöt voivat paremmin;

3.  on huolissaan siitä, että komission kertomuksessa broileridirektiivin vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin kävi ilmi, että hallitsevana on suuri kasvatustiheys – suurempi kuin yleissääntönä oleva 33 kg/m2 – ja että seurattavissa parametreissa ei ole tapahtunut parannusta, ei myöskään hyvinvointi-indikaattoreissa, joita sovelletaan usein riittämättömästi ja epäjohdonmukaisesti eri jäsenvaltioissa;

4.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan ja valvomaan broilerien hyvinvointia koskevien nykyisten sääntöjen täytäntöönpanoa;

5.  kehottaa komissiota kehittämään tiukkoja, validoituja indikaattoreita broilerien ja vanhempaisparvien hyvinvoinnin mittaamiseksi, myös hautomoille tarkoitettua ohjeistusta hyvistä käytännöistä, EFSAn lausuntojen ja asiaan liittyvän tieteellisen ja teknisen näytön perusteella;

6.  kehottaa komissiota tekemään vaiheittain lopun nopeakasvuisten broilerirotujen kasvatuksesta äärimmäisillä kasvunopeuksilla, jotka vaarantavat broilerien hyvinvoinnin;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia suurentaa vapaana kasvatetun siipikarjan tuotanto-osuutta niin, että jokainen eläin pääsisi vähintään säännöllisesti ulos ja voisi käyttäytyä lajille ominaisella tavalla;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan kanalapalojen ongelman edistämällä hyviä käytäntöjä ja asettamalla paloturvallisuusvaatimuksia, joilla taataan eläinten mahdollisuus päästä ulos kanalasta tulipalon syttyessä;

9.  kehottaa komissiota antamaan sääntöjä, jotka mahdollistavat vaiheittaisen luopumisen broilerien elävältä ripustamisesta, pää alaspäin riiputtamisesta ja sähköllä tapahtuvasta vesitainnutuksesta, ja edistämään näiden menetelmien korvaamista tehokkailla, humaaneilla ja hygieenisillä tainnutusmenetelmillä;

10.  kehottaa EFSAa antamaan lausunnon mahdollisesti zoonoottisten mikrobilääkeresistenttien Campylobacter spp. -, Salmonella spp. - ja E. coli -bakteerien yleisyydestä ja asiaan liittyvistä riskitekijöistä;

11.  kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman siirtymisestä vaihtoehtoisiin ja pienimuotoisiin broilerituotantojärjestelmiin, joissa eläimet voivat paremmin ja/tai joissa käytetään perinteisiä broilerirotuja, ja kiinnittämään erityistä huomiota mikrobilääkeresistenttien zoonoositartunnan aiheuttajien esiintymisen ja leviämisen rajoittamiseen sekä ihmisten terveyden kannalta tärkeiden mikrobilääkkeiden käytön vähentämiseen, mitä edellytetään yhteinen terveys -toimintasuunnitelmassa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja eläinlääkeasetuksessa;

12.  kehottaa komissiota tarkistamaan siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksia ja, jotta voidaan varmistaa avoimuus kuluttajia kohtaan, ottamaan kohtuullisessa aikataulussa käyttöön kananlihan, -lihatuotteiden ja -lihavalmisteiden pakollisen merkintäjärjestelmän, jossa perusteina ovat tuotantomenetelmä (kuten munien merkintäjärjestelmässä), alkuperämaa, eläinten hyvinvointi, terveysvaikutukset ja ekologinen jalanjälki;

13.  painottaa, että kananlihan tuonti maista, joissa sovelletaan löyhempiä sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevia normeja, on lisääntynyt; kehottaa komissiota varmistamaan, että unioniin tuotu kananliha, ‑lihatuotteet ja -lihavalmisteet on tuotettu sosiaalisia sekä ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien unionin normien mukaisesti;

14.  kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisessa määräajassa neuvoston direktiivin 2007/43/EY muuttamista, määräämään hautomoissa ja siitosbroilerien suojelemiseksi sovellettavien eläinten hyvinvointia koskevien erityisten indikaattoreiden käyttöönotosta, määrittämään kattavan valikoiman pakollisia ja validoituja hyvinvointi‑indikaattoreita yksittäisten kanojen hyvinvoinnin seuraamiseksi tilalla (myös vanhempaisparvissa) ja teurastamossa asetuksen (EU) 2017/625 21 artiklan 8 kohdan e alakohdan ja 96 artiklan b alakohdan mukaisesti sekä hyväksymään tiukempia ympäristö- ja kotieläintuotantonormeja (mukaan lukien sellaisten eläinrotujen käyttäminen, joiden yksilöt voivat paremmin, kasvatustiheyden pienentäminen ilman poikkeuksia, harventamisen kieltäminen useammin kuin kerran parvea kohden, sopivien virikkeiden sekä riittävän luonnonvalon ja orsitilan tarjoaminen eläimille ja ilmanlaatua koskevien parametrien tiukentaminen);

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

(1)

EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.

(2)

EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19.

(3)

EUVL L 157, 17.6.2008, s. 46.

(4)

EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0354.

(6)

EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(7)

EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(8)

EFSA Journal 2013;11(7):3299.

(9)

EFSA Supporting Publications 2012:EN-341.

(10)

EFSA Supporting Publications 2012:EN-295.

(11)

EFSA Journal 2010; 8(7):1670.

(12)

EFSA Journal 2010; 8 (7):1666.

(13)

EFSA Journal 2010; 8(7):1667.

(14)

Tekninen raportti EFSAlle ”Toward an Information System on Broiler Welfare: Genetic selection Aspects”, Institut National de la Recherche Agronomique, Animal Sciences Group of Wageningen UR ja Agence Française de Sécurité Sanitaire des Aliments, 11. toukokuuta 2010.

(15)

EFSA Journal 2009; 7(12):1439.

(16)

EFSA Journal 2011; 9(7):2106.

(17)

EFSA Journal 2011; 9(4):2105.

(18)

EFSA Journal 2011; 9(2):2017.

(19)

EFSA Journal 2010; 8(03):1503.

(20)

EFSA Journal 2010; 8(8):1522.

(21)

EFSA Journal 2010; 8(1):1437.

(22)

Report of the Task Force on Zoonoses Data Collection on the Analysis of the baseline survey on the prevalence of Salmonella in broiler flocks of Gallus, Part A, The EFSA Journal (2007) 98, 1-85.

(23)

Report including a proposal for a harmonized monitoring scheme of antimicrobial resistance in Salmonella in fowl (Gallus gallus), turkeys, and pigs and Campylobacter jejuni and C. coli in broilers, The EFSA Journal (2007) 96, 1-46.

(24)

EFSA Journal 2016; 14(2):4380.

(25)

EFSA Journal 2018;16(2):5182.

(26)

Eurostat, teurastuksia koskevat tilastot, kaikki lajit, maittain, 2014.

(27)

Germán Giner Santonja, Konstantinos Georgitzikis, Bianca Maria Scalet, Paolo Montobbio, Serge Roudier, Luis Delgado Sancho, Best Available Techniques (BAT) Reference Document for the Intensive Rearing of Poultry or Pigs, 2017.

(28)

EFSA Journal (2012); 10(6):2767.

(29)

Euroopan komissio, ”Overview report of FVO audits to evaluate the official controls of animal welfare at slaughter, carried out in Member States in 2016-2015”.

(30)

Özcan Cengiz, Bekir Hakan Köksal, Onur Tatlı, Eren Kuter, Umair Ahsan, Gülşen Güven, Ömer Sevim, Sacit F Bilgili ja Ahmet Gökhan Önol, ”Supplemental boric acid does not prevent the development of footpad dermatitis in broilers subjected to high stocking density”, Poultry Science, pey337, 14. elokuuta 2018.

(31)

Lara, L.J., Rostagno, M.H., ”Impact of Heat Stress on Poultry Production”, Animals, 2013, 3, s. 356–369.

(32)

EFSA Journal 2018;16(2):5182.\\tradstudiopproj\PPROJ_WF$\WF_VE\Unit Projects\@REs\Project 5\en-GB\EFSA Journal 2018;16(2):5182.

(33)

EFSA Journal 2010; 8(03):1503.

(34)

EFSA Journal 2018;16(2):5182.

 

Päivitetty viimeksi: 22. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus