Menettely : 2018/2858(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0489/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0489/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 25/10/2018 - 13.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0429

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 166kWORD 45k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0484/2018
17.10.2018
PE624.181v01-00
 
B8-0489/2018

suullisesti vastattavan kysymyksen B8‑0410/2018 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))


Fredrick Federley ALDE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (2018/2858(RSP))  
B8‑0489/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman uudesta eläinten hyvinvointia koskevasta strategiasta 2016–2020(1),

–  ottaa huomioon vuonna 2017 laaditun eurooppalaisen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä (COM(2018)0181),

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2018 aikaansaadun sopimuksen eläinlääkeasetuksesta,

–  ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429(2),

–  ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625(3),

–  ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten 15. helmikuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/302(4),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen eläinten hyvinvoinnista, mikrobilääkkeiden käytöstä ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutuksista (O-000095/2018 – B8-0410/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että direktiivissä 2007/43/EY (broileridirektiivi) säädetään lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista;

B.  toteaa, että vuoden 2007 direktiivin täytäntöönpano ei ole yhdenmukaista ja komission tuore täytäntöönpanokertomus osoitti, että täytäntöönpano on parhaassakin tapauksessa epäjohdonmukaista kaikissa jäsenvaltioissa;

C.  katsoo, että eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden liikakäyttö, erityisesti kasvunedistäjinä ja metafylaksiaan ja profylaksiaan, on ollut yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet bakteerien mikrobilääkeresistenssin kehittymiseen;

D.  katsoo, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä olisi ajantasaistettava uuden tieteellisen tiedon perusteella ja ottaen asianmukaisesti huomioon kotieläintalouden tehokkuus ja kilpailukyky; katsoo, että kaikkialla unionissa sovellettavien eläinten hyvinvointia koskevien yhtenäisten vaatimusten kannalta olisi hyödyllistä määritellä hyvä kotieläintalous;

E.  toteaa, että eläinten hyvinvointia koskeva unionin lainsäädäntö edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa ja siten myös toimivia sisämarkkinoita;

F.  toteaa, että unionin kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja haluavat kuluttajina saada valintojensa tueksi entistä enemmän tietoa;

G.  toteaa, että eläinten hyvinvointi liittyy myös eläinten terveyteen ja kansanterveyteen;

H.  ottaa huomioon, että unionin broilerintuotanto kasvoi 18,6 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2014 ja saavutti 11,3 prosentin osuuden koko maailman tuotannosta; ottaa huomioon, että unionin siipikarjasektori työllistää yli neljännesmiljoonaa ihmistä, joista 62 prosenttia työskentelee teurastus- tai jalostusteollisuudessa ja lähes viidennes (19 prosenttia) alkutuotannossa, pääasiassa 23 360 suurella broileritilalla;

I.  ottaa huomioon, että unioni tuo vuosittain 25 prosenttia unionissa kulutetusta siipikarjanlihasta (fileistä) kolmansista maista, joissa sovelletaan löyhempää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä; ottaa huomioon, että suurin osa tuodusta siipikarjanlihasta käytetään ruokapalveluissa tai elintarvikejalostuksessa, joissa lihan alkuperän ilmoittaminen ei ole pakollista;

J.  toteaa, että tuoreet arviot eläintuotannon ympäristövaikutuksista osoittavat, että siipikarjantuotannossa ammoniakki- ja kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaisimmat; ottaa huomioon, että maataloustuotannon päästöjen osuus tuotantoyksikköä kohti on yksi pienimmistä ja kanatuotteiden keskimääräinen päästöintensiteetti on alle 100 CO2-ekv/kg;

1.  suhtautuu myönteisesti 5. kesäkuuta 2018 aikaansaatuun sopimukseen eläinlääkeasetuksesta, panee tyytyväisenä merkille säännökset, joilla rajoitetaan antibioottien käyttöä metafylaksiaan ja profylaksiaan; toivoo, että asetus helpottaa kipeästi kaivattua innovointia eläinlääkealalla ja edistää siten mikrobilääkeresistenssin torjuntaa;

2.  korostaa, että kotieläintalouden tekniikoiden parantaminen parantaa siipikarjan elämänlaatua ja vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta; toteaa, että tällaisia parannuksia ovat esimerkiksi luonnonvalo, puhdas ilma ja enemmän tilaa eläimille sekä ilman ammoniakkipitoisuuden vähentäminen;

3.  korostaa, että eläinten hyvinvointi toimii sellaisenaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, jolla vähennetään eläimen sairastumisriskiä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä;

4.  muistuttaa komissiota eläinten terveyttä koskevassa strategiassa vahvistetusta motosta ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito” ja tarpeesta edistää sitä;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot toteuttavat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten tautien valvontaa, tarkastuksia ja tutkimuksia;

6.  kehottaa komissiota kehittämään tieteelliseen tietoon perustuvien parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja levittämistä ja edistämään mikrobilääkeresistenssin tutkimusta, kehittämistä ja innovointia jo käytössä olevien eurooppalaisten ohjelmien avulla;

7.  kehottaa komissiota tehostamaan direktiivin 2007/43/EY noudattamista varmistaakseen, että direktiivissä säädetyt toimenpiteet ja tavoitteet parantavat lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointia; korostaa, että olisi säädettävä säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista;

8.  kehottaa komissiota tehostamaan kolmansista maista tuodun siipikarjanlihan rajatarkastuksia, joilla varmistetaan, että kyseinen tuonti on eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä koskevan unionin lainsäädännön mukaista;

9.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia mitattavissa olevien eläinten hyvinvointia koskevien indikaattorien yhdenmukaistamiseksi jäsenvaltioissa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan täysimääräisesti asianmukaista ja riittävää koulutusta eläinten pitäjille direktiivissä 2007/43/EY säädetyllä tavalla;

11.  muistuttaa komissiota siitä, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen lisää usein tuottavuutta ja sen vuoksi sillä on myönteisiä vaikutuksia toimijoihin kaikkialla maatalouden tuotantoketjussa, kuten komission kertomuksessa eläinten hyvinvointiin liittyvien kansainvälisten toimien vaikutuksista Euroopan kotieläintuottajien kilpailukykyyn globalisoituneessa maailmassa (COM(2018)0042) todetaan; korostaa sen vuoksi, että tässä päätöslauselmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla aikaansaatavat parannukset ovat erittäin merkittäviä talouden, ihmisten, eläinten terveyden ja ympäristön kannalta;

12.  kehottaa komissiota perustamaan eläinten hyvinvointia koskevan unionin maatalous- ja elintarviketuotteiden merkintäjärjestelmän, joka perustuu eläinten hyvinvointia koskeviin unionin yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin, jotta voidaan luoda eläinten hyvinvointia unionissa koskevien vaatimusten yhdenmukaistettu järjestelmä ja parantaa näin kuluttajille tiedottamista eläinten hyvinvoinnista maataloustuotannossa;

13.  kehottaa komissiota antamaan säädösehdotuksen siipikarjanlihaa sisältävien jalostettujen tuotteiden alkuperän pakollisesta merkitsemisestä vähittäiskaupassa sekä catering- ja ruokapalveluissa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä;

14.  panee merkille, että sisätiloissa kasvatetun siipikarjanlihan päästötaso on alhaisempi, mikä johtuu rehun paremmasta muuntumisesta valkuaisaineeksi, ja toteaa, että siirtymisestä siipikarjanlihan laajaperäiseen tai toisaalta luonnonmukaiseen tuotantoon unionissa aiheutuisi vakavia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)

EUVL C 366, 27.10.2017, s. 149.

(2)

EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(3)

EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(4)

EUVL L 43, 21.2.2017, s. 231.

Päivitetty viimeksi: 22. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus