Menettely : 2019/2574(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0128/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0128/2019

Keskustelut :

PV 13/02/2019 - 20
CRE 13/02/2019 - 20

Äänestykset :

PV 14/02/2019 - 10.16

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0130

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 136kWORD 51k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0128/2019
12.2.2019
PE635.353v01-00
 
B8-0128/2019

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin (2019/2574(RSP))


Geoffrey Van Orden, Charles Tannock, Anna Elżbieta Fotyga, Ruža Tomašić, Branislav Škripek ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin  (2019/2574(RSP))  
B8‑0128/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon keskipitkän kantaman ydinaseita koskevan sopimuksen (INF-sopimus), jonka Yhdysvaltojen silloinen presidentti Ronald Reagan ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton (Neuvostoliitto) presidentti Mihail Gorbatšov allekirjoittivat 8. joulukuuta 1987 Washingtonissa,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 21. lokakuuta 2018 antaman lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat uhkaa vetäytyä INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 1. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa vahvistetaan Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Venäjän presidentin Vladimir Putinin 2. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa tämä vahvisti hallituksensa keskeyttävän Venäjän osallistumisen sopimukseen,

–  ottaa huomioon Naton ulkoministerien Brysselissä 4. joulukuuta 2018 antaman lausunnon INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin Brysselissä 18. ja 19. joulukuuta 2018 pidetyssä seitsemännessä EU:n asesulku- ja aseidenriisuntakonferenssissa esittämät kommentit,

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2018 Brysselissä annetun yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen INF-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1987 asevalvontasopimuksena, jolla poistettiin kaikki maasta laukaistavat ballistiset ja risteilyohjukset sekä kantoraketit, joiden kantomatka on 500–5 500 kilometriä;

B.  ottaa huomioon, että toukokuuhun 1991 mennessä oli sopimuksen ehtojen mukaisesti tuhottu noin 2 692 ohjusta; ottaa huomioon, että tämän jälkeen on toimitettu paikalla tehtyjä tarkastuksia kymmenen vuoden ajan; ottaa huomioon, että INF-sopimuksen ansiosta on poistettu kaiken kaikkiaan yli 3 000 ydinkärkeä sisältävää ohjusta;

C.  ottaa huomioon, että INF-sopimus on ollut keskeisellä sijalla Euroopan ja sen Nato-kumppanien turvallisuuden ylläpitämisessä yli kolmen vuosikymmenen ajan;

D.  ottaa huomioon, että Nato ja Yhdysvallat ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa Venäjän ohjuskehitystoiminnasta ja erityisesti 9M729-ohjusjärjestelmästä, jonka ne katsovat rikkovan INF-sopimusta;

E.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti 21. lokakuuta 2018 aikovansa vetää Yhdysvallat pois sopimuksesta vedoten siihen, että Venäjä ei noudata sopimusta;

F.  ottaa huomioon, että Yhdysvallat keskeytti sopimuksen soveltamisen virallisesti 1. helmikuuta 2019 sen jälkeen, kun Venäjälle asetettu, sopimuksen täysimääräistä noudattamista koskeva 60 päivän määräaika oli kulunut umpeen; ottaa huomioon, että Venäjä keskeytti sopimuksen soveltamisen 2. helmikuuta 2019;

G.  toteaa, että Venäjä on sopimuksesta vetäydyttyään ryhtynyt kehittämään uusia keskipitkän kantaman ballististen ohjusten ja yliääniohjusten järjestelmiä; ottaa huomioon, että Yhdysvallat on myös ilmoittanut suunnitelmistaan toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka koskee myös INF-sopimuksella kiellettyjä aseita;

H.  ottaa huomioon, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kehottanut Venäjää hyödyntämään Yhdysvaltojen tarjoamaa kuuden kuukauden määräaikaa, johon mennessä sopimusta on noudatettava kaikilta osin;

I.   toteaa, että Venäjä on toistuvasti kiistänyt, että se olisi rikkonut sopimusta ajanjaksolla 2014–2017, mikä on horjuttanut entisestään luottamusta INF-sopimukseen tai sen täytäntöönpanon valvontaan;

J.  toteaa, että ennen kuin Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta, Venäjä oli vahvistanut ottavansa vuoden 2019 alussa käyttöön mannertenvälisiä ballistisia RS-26-ohjuksia 1 200 kilometrin päässä Moskovasta itään;

K.  ottaa huomioon, että Kiina, joka ei ole allekirjoittanut INF-sopimusta, on lisännyt laajalti ohjusarsenaaliaan, mukaan lukien monikärkiohjusten (MIRV) ja Jin-luokan ballististen ohjussukellusveneiden kaltaista kuljetuskalustoa, laajentamalla eksponentiaalisesti aseidensa kantomatkaa ja ballististen ohjusten arsenaalia, jonka nykyään uskotaan käsittävän 1 200 lyhyen kantaman ballistista ohjusta, 200–300 keskipitkän kantaman ballistista ohjusta ja 75–100 mannertenvälistä ballistista ohjusta, ja mikä herättää kysymyksen, onko tarpeen ottaa käyttöön uusi sopimus, joka sitoo Yhdysvaltoja, Venäjää ja Kiinaa;

1.  tukee INF-sopimuksen jatkamista maailmanlaajuisen ydinaseiden leviämisen estämisen kulmakivenä ja katsoo, että sopimus on ollut keskeisessä asemassa Euroopan rauhan ja turvallisuuden kannalta yli kolmen vuosikymmenen ajan;

2.  tukee Naton ulkoministerien lausuntoa, jonka mukaan Venäjä on kehittänyt ohjusjärjestelmiä, jotka rikkovat INF-sopimusta ja ovat uhka euroatlanttiselle turvallisuudelle; on lisäksi samaa mieltä Naton arvioinnin kanssa siitä, että Yhdysvallat on edelleen noudattanut kaikkia INF-sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan;

3.  kehottaa Venäjää noudattamaan jälleen mahdollisimman pian, täysin ja todennettavasti INF -sopimusta ja kehottaa sitä sitoutumaan sopimuksen soveltamiseen pitkällä aikavälillä;

4.  pitää tärkeänä täyttä avoimuutta ja vuoropuhelua, jotta lisättäisiin luottamusta INF-sopimuksen ja muiden strategista vakautta ja turvallisuutta tukevien sopimusten täytäntöönpanoon;

5.  tukee voimakkaasti aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan asesulkua ja aseriisuntaa, ja kannustaa Yhdysvaltoja ja Venäjää käymään uutta rakentavaa vuoropuhelua, jotta voidaan saada aikaiseksi tiukemmat säännöt ja suuremmat takeet niiden kummankin ohjus- ja ydinasevoimavaroista;

6.  on edelleen täysin sitoutunut tehokkaaseen kansainväliseen aseiden valvontaan, aseriisuntaan ja asesulkuun;

7.  korostaa, että Yhdysvaltojen ja sen Nato-kumppanien välinen yhtenäisyys on euroatlanttisen turvallisuuden, pelotevaikutuksen ja Naton puolustusaseman kannalta tärkeää;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdysvaltojen presidentille ja Yhdysvaltojen kongressin jäsenille, Venäjän federaation presidentille ja Venäjän valtionduuman ja liittoneuvoston jäsenille.

 

Päivitetty viimeksi: 13. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus