Menettely : 2019/2574(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0130/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0130/2019

Keskustelut :

PV 13/02/2019 - 20
CRE 13/02/2019 - 20

Äänestykset :

PV 14/02/2019 - 10.16

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0130

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 137kWORD 53k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0128/2019
12.2.2019
PE635.355v01-00
 
B8-0130/2019

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin (2019/2574(RSP))


Michael Gahler, Cristian Dan Preda, Sandra Kalniete, José Ignacio Salafranca Sánchez‑Neyra, David McAllister, Tunne Kelam, Eduard Kukan PPE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin (2019/2574(RSP))  
B8‑0130/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon keskimatkan ohjusten poistamista koskevan INF-sopimuksen, jonka Yhdysvaltojen silloinen presidentti Ronald Reagan ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton (Neuvostoliitto) silloinen presidentti Mihail Gorbatšov allekirjoittivat 8. joulukuuta 1987 Washingtonissa,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuonna 2018 laatiman raportin asevalvontaa, asesulkua ja aseriisuntaa koskeviin sopimuksiin osallistumisesta ja niiden noudattamisesta,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 21. lokakuuta 2018 antaman lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat uhkaa vetäytyä INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 1. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa vahvistetaan Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Venäjän presidentin Vladimir Putinin 2. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa tämä vahvisti hallituksensa keskeyttävän Venäjän osallistumisen sopimukseen,

–  ottaa huomioon Naton ulkoministerien Brysselissä 4. joulukuuta 2018 antaman lausunnon INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 hyväksytyn EU:n globaalistrategian,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 hyväksytyn joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan EU:n strategian ja 18. toukokuuta 2018 annetun vuotuisen edistyskertomuksen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanosta (2017)(1),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin Brysselissä 18. ja 19. joulukuuta 2018 pidetyssä seitsemännessä EU:n asesulku- ja aseidenriisuntakonferenssissa esittämät kommentit,

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2018 Brysselissä annetun yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan 8. helmikuuta 2019 hyväksymän mietinnön EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton vuonna 1987 allekirjoittama INF-sopimus oli ainutlaatuinen kylmän sodan aikakauden sopimus, sillä rajoitusten asettamisen sijaan sopimus edellytti, että kumpikin maa tuhoaa sellaiset maalta laukaistavien ydinaseiden ja tavanomaisilla taistelukärjillä varustettujen ballististen ohjusten ja risteilyohjusten varastonsa, joiden kantama on 500–5 000 kilometriä, ja kielsi niitä omistamasta, tuottamasta ja testaamasta tällaisia ohjuksia;

B.  ottaa huomioon, että INF-sopimus osaltaan hillitsi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välistä strategista kilpailua ja auttoi rakentamaan ja lujittamaan vakautta kylmän sodan aikana; ottaa huomioon, että INF-sopimus on yhä nykyäänkin erityisesti Euroopan turvallisuusrakenteiden kannalta kansainvälisen rauhan ja vakauden pilari ja ratkaisevan tärkeä Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten turvallisuudelle;

C.  ottaa huomioon, että Obaman hallinto totesi vuonna 2014, että Venäjä rikkoi INF-sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, joiden mukaan se ei saa omistaa, valmistaa eikä testata maasta laukaistavia risteilyohjuksia, joiden kantama on 500–5 000 kilometriä, tai omistaa tai valmistaa tällaisten ohjusten kantoraketteja; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen ulkoministeriön sen jälkeen vuosina 2015, 2016, 2017 ja 2018 julkistamissa raporteissa toistettiin Yhdysvaltojen väitteet, joiden mukaan Venäjä rikkoo edelleen sopimusta;

D.  ottaa huomioon, että presidentti Trumpin hallinto kertoi joulukuussa 2017 sopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä diplomaattisista, sotilaallisista ja taloudellisista toimista koostuvasta yhdennetystä strategiasta, jonka tarkoituksena oli saada Venäjä jälleen noudattamaan sopimusta; ottaa huomioon, että näihin toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa sopimuksen noudattamista valvovan erityiskomitean diplomaattiset toimet, sotilaallisen tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistäminen sekä taloudelliset toimenpiteet sellaisia venäläistahoja vastaan, jotka olivat osallisina sopimusta rikkovien ohjusten kehittämisessä ja tuotannossa;

E.  ottaa huomioon, että presidentti Trump ilmoitti 20. lokakuuta 2018, että Yhdysvallat vetäytyisi sopimuksesta, koska Venäjä ei noudata sitä eikä Kiina liity siihen; ottaa huomioon, että 4. joulukuuta 2018 Naton ulkoministerikokouksen jälkeen Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti, että Yhdysvallat on havainnut Venäjän rikkovan sopimusta olennaisesti ja että vastatoimena Yhdysvallat keskeyttää velvoitteidensa noudattamisen 60 päivän kuluttua, ellei Venäjä ryhdy noudattamaan sopimusta täydellisesti ja todistettavasti;

F.  ottaa huomioon, että Nato julkaisi joulukuussa 2018 lausunnon, jossa se antoi tukensa Yhdysvaltojen havainnoille, joiden mukaan Venäjä rikkoo sopimusvelvoitteitaan olennaisesti, ja kehotti Venäjää ryhtymään kiireesti jälleen noudattamaan sopimusta täysimääräisesti ja todennettavasti;

G.  toteaa, että Yhdysvallat ilmoitti 1. helmikuuta 2019 aikovansa keskeyttää INF-sopimuksen mukaisten velvoitteidensa noudattamisen ja käynnistävänsä sopimuksesta vetäytymiseen johtavan prosessin, jollei Venäjä ryhdy jälleen noudattamaan sopimuksen määräyksiä 180 päivän kuluessa; toteaa, että Venäjän federaatio päätti 2. helmikuuta 2019 keskeyttää vastaavasti osallistumisensa sopimukseen;

1.  toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut säilyttämään toimivat kansainväliset asevalvonta-, aseriisunta- ja asesulkujärjestelmät, jotka ovat euroatlanttisen ja koko maailman turvallisuuden kulmakiviä;

2.  tuomitsee jyrkästi Venäjän federaation jatkuvat INF-sopimuksen ehtoja rikkovat toimet ja sen, että maa ei osoita minkäänlaista halua palata noudattamaan sopimuksen ehtoja;

3.  kehottaa Venäjää osoittamaan, että se noudattaa sopimusta täysimääräisesti ja todennettavasti, ja näin vastaamaan Yhdysvaltojen ja Naton esittämiin huoliin ja mahdollistamaan INF-sopimuksen soveltamisen jatkumisen;

4.  pitää tärkeänä täyttä avoimuutta ja vuoropuhelua, jotta lisättäisiin luottamusta INF-sopimuksen ja muiden strategista vakautta ja turvallisuutta tukevien sopimusten täytäntöönpanoon; kannustaa edellä todetun perusteella Yhdysvaltoja ja Venäjää käynnistämään uudelleen rakentavan vuoropuhelun ja kehottaa niitä jatkamaan vilpittömässä mielessä neuvotteluja molempien ydinasearsenaaleihin liittyvistä tehokkaista toimista;

5.  pitää valitettavana, että pahimmassa tapauksessa INF-sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen saattaa johtaa Euroopan nykyisen strategisen tasapainon päättymiseen ja mahdolliseen kilpavarusteluun ja jännitteiden kärjistymiseen, mikä saattaa vahingoittaa Euroopan turvallisuutta ja koko mantereen strategista vakautta;

6.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa laatimaan yhteisen uhka-arvion, jossa analysoidaan EU:n turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia ja strategisen tasapainon mahdollista jatkumista, jos INF-sopimuksen soveltaminen päättyy, mikä on todennäköisintä kehitystä, ja raportoimaan siitä hyvissä ajoin parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti;

7.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa auttamaan jäsenvaltioita muodostamaan yhteisen kannan, joka takaa sekä pelotteen että liennytyksen parlamentin ulkoasiainvaliokunnan EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilaa koskevan mietinnön mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan eri vaihtoehtoja luoda keskenään strateginen ydinasetasapaino Euroopan mantereelle, jos Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation väliset tulevat neuvottelut eivät tuota konkreettisia tuloksia;

8.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään ja valvomaan EU:n varojen käyttöä ja keinoja parantaa unionin tietämysperustaa, kun on kyse inhimillisistä valmiuksista analysoida ydinaseiden aiheuttamia uhkia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään hyvin harkittuja suunnitelmia siitä, miten estetään ydinaseiden tahaton tai vahingossa tapahtuva käyttö;

9.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa aloittamaan vuoropuhelun molempien sopimuspuolten kanssa ja käyttämään samalla EU:n sovitteluasiantuntemusta ja -kokemusta, jotta neuvottelujen kautta saataisiin Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välille uusi sopimus, joka sisältäisi määräykset ydinaseiden enimmäismäärästä ja ydinaseiden käytön maantieteellisistä rajoituksista;

10.  kehottaa molempia osapuolia uusimaan vuonna 2010 solmitun uuden Start-sopimuksen, jonka on määrä päättyä vuonna 2021 ja joka rajoittaa kummankin osapuolen kehittämien ydinkärkien määrän 1 550:een;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdysvaltojen kongressin puhemiehelle ja jäsenille, Venäjän federaation presidentille sekä Venäjän duuman ja liittoneuvoston jäsenille.

 

(1)

EUVL C 172, 18.5.2018, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 13. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus