Menettely : 2019/2575(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0153/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0153/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 12/03/2019 - 9.22

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{06/03/2019}6.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0153/2019</NoDocSe>
PDF 136kWORD 53k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi</Titre>

<DocRef>(2019/2575(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Tiziana Beghin, Dario Tamburrano, Isabella Adinolfi, Rolandas Paksas</Depute>

<Commission>{EFDD}EFDD-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B8‑0153/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi

(2019/2575(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetut komission tiedonannot aiheista ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

 ottaa huomioon 29. tammikuuta 2016 annetun komission muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (COM(2016)0034),

 ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148[1] (verkko- ja tietoturvadirektiivi),

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

 ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972[2],

 ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

 ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2018 päivätyn WTO:n riitojenratkaisutapauksen (WT/DS549/6) tietyistä Kiinan määräämistä toimenpiteistä, jotka koskevat ulkomaisen teknologian siirtoa Kiinaan,

 ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2019 hyväksymänsä kannan[3] ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta,

 ottaa huomioon meneillään olevat EU:n ja Kiinan väliset neuvottelut kattavasta investointisopimuksesta,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että viimeaikainen edistys tieto- ja viestintätekniikan alalla, muun muassa viidennen sukupolven televiestinnässä (5G), on luonut uusia tapoja tavaroiden ja palvelujen tuotantoon, jakeluun ja käyttämiseen sekä laitteiden ja kansalaisten, julkishallinnon ja muiden sosioekonomisten toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen, ja näin ollen sillä on potentiaalia vauhdittaa Euroopan taloutta;

B. katsoo, että kyberturvallisuus tieto- ja viestintätekniikan alalla, arkaluonteisten tietojen suojaaminen, yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja ulkoisilta kyberuhkilta suojelu ovat edellytyksiä EU:n kansalaisten teknologisen suvereniteetin varmistamiselle ja viime kädessä hyvinvoinnin lisäämiselle ja demokratian edistämiselle EU:ssa;

C. toteaa, että 5G-tutkimus ja -testaus pysyvät juuri ja juuri mukana 5G:n käyttöönottoon ja kaupallistamiseen liittyvässä kansainvälisessä paineessa, kun taas useat tieteelliset tutkimukset ovat herättäneet huolta ja epävarmuutta sekä 5G:n turvallisuudesta että varmuudesta erityisesti ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien sähkömagneettiseen saasteeseen liittyvien riskien osalta;

D. ottaa huomioon, että 5G-verkkojen kyberturvallisuuden varmistaminen on uusi ja monimutkainen haaste, joka johtuu 5G:n virtualisoidusta ja hajautetusta luonteesta sekä sen hajanaisesta ja pitkälle erikoistuneesta arvoketjusta, joka ulottuu tuotannosta lähettämiseen, asentamiseen, kokoonpanoon, toimintaan, ylläpitoon ja ohjelmistopäivityksiin; katsoo, että EU:n on täytettävä kyberturvallisuusvaje muun muassa televiestinnän, energian, liikenteen, terveyden, puolustuksen ja turvallisuuden kannalta kriittisessä infrastruktuurissa;

E. katsoo, että turvallisten 5G-verkkojen varmistaminen on tehtävä, jota yksittäiset valmistajat tai verkonhaltijat eivät voi toteuttaa, vaan se edellyttää kaikkien asianomaisten kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten tehokasta koordinoitua toimintaa;

F. katsoo, että EU:lla on valmiudet johtaa kyberturvallisuusteknologian kehittämistä tukemalla eurooppalaisia yrityksiä tällä alalla ja edistämällä kaikkia arvoketjun muutoksia, jotka voisivat vähentää EU:n riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta;

G. toteaa, että EU on kehittänyt kyberturvallisuutta koskevia toimenpiteitä, joihin kuuluvat verkko- ja tietoturvadirektiivi ja kyberturvallisuusasetus, jotka olisi pantava nopeasti täytäntöön ja joita olisi seurattava jatkuvasti, jotta varmistetaan, että ne pysyvät voimassa tarvittavien päivitysten ja tarkistusten ajan;

H. toteaa, että kiinalaisten ja muiden kolmansien maiden teknologian tuottajien läsnäolo on käynyt ilmeiseksi EU:n 5G-markkinoilla, erityisesti kun on kyse valtionyrityksistä tai yrityksistä, joilta puuttuu avoimuutta;

I. katsoo, että vastavuoroisuus on yksi tehokkaimpia keinoja edetä kohti globaalisti tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

J. toteaa, että ulkomaisten yritysten on kohdattava EU:n tietosuojanormeissa tällä hetkellä oleva ero yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisten lakien erilaisten vaatimusten välillä;

K. ottaa huomioon, että EU ja Kiina ovat neuvotelleet kattavasta investointisopimuksesta vuodesta 2013 alkaen; katsoo, että ehdotettu sopimus auttaisi ratkaisemaan markkinoille pääsyyn liittyvät ongelmat, luomaan puitteet investointisuojalle ja asettamaan työtä ja ympäristöä koskevat perusnormit;

L. toteaa, että on saatu näyttöä, joskaan ei sitovaa, siitä, että kolmansien maiden toimittajien, myös Kiinan, tarjoamissa laitteissa on turvallisuuspuutteita, mikä saattaa vaarantaa yksilön oikeuden yksityisyyteen ja arkaluonteisten tietojen suojan EU:ssa;

1. painottaa, että 5G:n käyttöönotto ja kaupallistaminen olisi toteutettava ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti siten, että kaikki sosioekonomiset toimijat ennakoivat mahdollisia turvallisuusvaikutuksia ja ryhtyvät suojelun tasoon nähden asianmukaisiin varotoimiin, mukaan luettuna sellaisten tekijöiden nopea julkistaminen, jotka voivat olla vaaraksi kansanterveydelle tai ympäristölle;

2. korostaa, että 5G:n ja sen mahdollistaman teknologian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia esineiden internetistä tekoälyyn olisi arvioitava perinpohjaisesti ja että olisi toteutettava toimia, jotta eurooppalaiseen gigabittiyhteiskuntaan voidaan siirtyä tavalla, joka on oikeudenmukainen ja yhtäläinen kaikille ja joka perustuu eettiseen vastuuseen;

3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan innovoinnille suotuisan ympäristön EU:n myyjille uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittämiseksi ja tukemaan EU:n yrittäjyyttä turvallisten 5G-verkkojen käyttöönotossa ja kaupallistamisessa ja varmistamaan samalla, että sen potentiaali on kaikkien EU:n digitaalitalouden yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten ulottuvilla;

4. muistuttaa, että kyberturvallisuus on yksi EU:n suurimmista tämänhetkisistä haasteista ja että epäonnistuminen tällä alalla voisi loukata EU:n kuluttajien ja tuottajien yksityisyyttä ja perusoikeuksia, heikentää vakavasti kansalaisten luottamusta tieto- ja viestintätekniikan tuotteisiin ja palveluihin ja lopulta aiheuttaa vakavaa taloudellista vahinkoa; kehottaa luomaan verkon, johon kuuluu oletusarvoinen ja sisäänrakennettu suojaus;

5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n kyberturvallisuusstrategian täytäntöönpanemisessa ja yhdistämään EU:n ja kansalliset toimenpiteet turvallisuuspuutteiden minimoimiseksi ja tietoturvaloukkausten välttämiseksi koko arvoketjussa; katsoo, että tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä EU:n kyberturvallisuussertifiointi, kokoonpanoa koskevat vaatimukset ja operatiiviset menettelyt ja käytännöt sekä kyberhygienian ja digitaalisen koulutuksen edistäminen;

6. katsoo, että EU:n kyberturvallisuusvirastolla (Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA)) on olennaisen tärkeä rooli analysoitaessa ulkomaisista myyjistä, myös Kiinasta, mahdollisesti aiheutuvia uhkia ja koordinoitaessa jäsenvaltioiden yhteistä lähestymistapaa kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien ja hyökkäysten torjumiseksi;

7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan pikaisesti täytäntöön kiertotalouspaketin ja kehittämään raaka-aineiden hallintaa koko niiden elinkaaren ajan sekä kierrättämään jätettä, jotta parannetaan EU:n mahdollisuuksia käyttää kriittisiä raaka-aineita, jotka ovat erittäin tärkeitä korkean teknologian tuotteiden ja uusien innovaatioiden kannalta;

8. katsoo, että on kiireellisesti käsiteltävä mahdollisia teknologisia turvallisuusuhkia, joita aiheutuu ulkomaisten myyjien, myös Kiinan, nykyisestä markkinaosuudesta EU:ssa, ottamalla käyttöön yhteinen lähestymistapa turvallisuuteen ja tietosuojaan jäsenvaltioissa;

9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan ja seuraamaan niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien turvallisuutta, joissa kolmansien maiden teknologia on vahvasti läsnä, myös stressitestien avulla;

10. painottaa, että kolmansien maiden toimittajia ei saisi syrjiä heidän alkuperämaansa perusteella, vaan olisi otettava huomioon näiden yritysten avoimuus, niiden kyberturvallisuusnormit ja eurooppalaisten yritysten vastavuoroiset edellytykset alkuperämaassa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi;

11. korostaa, että kiinalaiset tai muut kolmansien maiden toimittajat ja toimijat eivät missään olosuhteissa saa vaarantaa EU:n lainsäädännössä taattuja yksilön oikeuksia, vaikka niiden alkuperämaassa olisi kansallisen lainsäädännön nojalla erilaisia vaatimuksia;

12. pyytää neuvostoa suhtautumaan myönteisesti keskustelujen aloittamiseen uudelleen uudesta tarkistetusta komission ehdotuksesta, joka koskee menettelyä, jolla rajoitetaan ulkomaisten tuotteiden pääsyä EU:n julkisten hankintojen markkinoille, kun vastavuoroista markkinoillepääsyä ei ole;

13. muistuttaa, että on tärkeää edelleen parantaa neuvotteluja digitaalista teknologiaa koskevasta sääntely-yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa ja varmistaa niiden laajempi osallistuminen kansainvälisiä standardeja laativiin elimiin;

14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

[1] EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.

[2] EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0121.

Päivitetty viimeksi: 8. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus