Menettely : 2019/2575(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0154/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0154/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 12/03/2019 - 9.22

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0156

<Date>{06/03/2019}6.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0154/2019</NoDocSe>
PDF 135kWORD 54k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi</Titre>

<DocRef>(2019/2575(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Caroline Nagtegaal</Depute>

<Commission>{ALDE}ALDE-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0154/2019

B8‑0154/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi

(2019/2575(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972[1],

 ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148[2],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

 ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

 ottaa huomioon ehdotuksen asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

 ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 annetut neuvoston ja komission julkilausumat kiinalaisen teknologian lisääntyvään läsnäoloon EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja EU:n mahdollisista toimista niiden lieventämiseksi,

 ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta[3],

 ottaa huomioon EU:n ja Kiinan suhteista antamansa päätöslauselmat, erityisesti 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta[4],

 ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”5G‑Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

 ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Internetyhteydet kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G”[5],

 ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679[6] (yleinen tietosuoja-asetus),

 ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013[7],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että 5G-infrastruktuurin ansiosta digitaalitalouden yhteydet nousevat kokonaan uudelle tasolle; toteaa, että se on gigabittiyhteiskunnan keskeinen osatekijä erityisesti liikenteen, energian ja terveyden sekä puolustus- ja turvallisuusaloilla ja että 5G on mobiiliviestinnän tulevaisuuden standardi;

B. ottaa huomioon, että 5G-verkkojen haavoittuvuuksia voidaan hyödyntää tietoteknisten järjestelmien vaarantamiseksi, mikä voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa unionin ja jäsenvaltioiden talouksille; toteaa, että on välttämätöntä noudattaa riskianalyysiin perustuvaa lähestymistapaa;

C. ottaa huomioon, että kolmansien maiden teknologian tarjoajien lisääntynyt rooli EU:n 5G-markkinoilla on johtanut vakaviin keskusteluihin jäsenvaltioissa erityisesti kesäkuussa 2017 voimaan tulleen Kiinan kansallisen tiedustelulainsäädännön johdosta;

D. ottaa huomioon, että Kiinan kansallisessa tiedustelulaissa ei ole määritelty tarkasti Kiinan viranomaisten ”tiedustelutyöksi” kutsuman toiminnan laajuutta ja reunaehtoja ottaa huomioon, että tällä lailla annetaan viranomaisille uusia oikeudellisia perusteita seurata ja tutkia ulkomaisia ja kotimaisia henkilöitä ja instituutioita, myös EU:n kansalaisia ja EU:n toimielimiä, Kiinan kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi;

E. ottaa huomioon, että kiinalaiset televiestintäyritykset saavat valtiontukea, mikä saattaa vahvistaa entisestään niiden valmiuksia panna kansallinen tiedustelulaki täytäntöön, aiheuttaa turvallisuusongelmia ja antaa niille myös epäreilua taloudellista etua;

F. katsoo, että ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva asetus, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2020 loppuun mennessä, vahvistaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia seurata ulkomaisia investointeja turvallisuutta ja yleistä järjestystä koskevien kriteereiden perusteella ja sillä otetaan käyttöön yhteistyömekanismi, jonka avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä arvioidessaan arkaluonteisten ulkomaisten investointien aiheuttamia turvallisuuteen liittyviä riskejä, myös kyberturvallisuusriskejä;

G. ottaa huomioon, että verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamista koskeva direktiivi oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 9. toukokuuta 2018; ottaa huomioon, että tällä direktiivillä on tarkoitus vahvistaa unionin kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta ja varmistaa, että merkittävistä kyberturvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan; toteaa, että eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annetussa direktiivissä edellytetään, että televiestintäyritykset toteuttavat toimenpiteitä verkkojen ja palvelujen turvallisuutta uhkaavien riskien hallitsemiseksi ja ilmoittavat merkittävistä turvallisuushäiriöistä viranomaisille ja erityistapauksissa myös käyttäjille,

H. ottaa huomioon, että eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä edellytetään, että 5G-verkkoon tarvittavat taajuudet vapautuvat EU:ssa vuoden 2020 loppuun mennessä; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot järjestävät itsenäisesti taajuusalueiden huutokaupat osana 5G:n käyttöönottoa, jolloin kolmansien maiden yritykset voivat saada määräävän markkina-aseman useissa jäsenvaltioissa ja siten myös koko EU:ssa; toteaa, että Kiinalla on kunnianhimoinen tekoälystrategia, jossa data on ratkaisevan tärkeä resurssi;

1. muistuttaa kiireellisestä tarpeesta rakentaa EU:n sisäisiä digitaalista infrastruktuuria koskevia valmiuksia ja kapasiteetteja sekä vahvistaa samalla EU:n strategista riippumattomuutta; muistuttaa 5G-verkkojen merkityksestä, ja toistaa siksi sitoutumisensa 5G-verkkoja koskevaan toimintasuunnitelmaan;

2. palauttaa mieliin, että 5G-verkkojen käyttöönottoa helpotetaan varmistamalla, että tarvittavat taajuudet ovat saatavilla EU:ssa vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä edellytetään; korostaa, että koordinoinnin ja ennustettavuuden puute on operaattoreiden suurin haaste;

3. toteaa uudelleen, että Kiinan hallituksen tukemiin televiestintälaitteiden tarjoajiin liittyvien nykyisten huolenaiheiden ratkaiseminen edellyttää yhteisiä unionin tason toimia, joilla voidaan vahvistaa digitaalista sietokykyä ja varmistaa, että sisämarkkinoiden suojaamiseksi suunnitellut turvajärjestelyt ovat tulevaisuudenkestäviä; kehottaa sillä välin lisäämään tietojenvaihtoa EU:n jäsenvaltioiden välillä;

4. kehottaa tutkimaan ulkomaisen teknologian käyttöön liittyviä mahdollisia turvallisuusriskejä ja pitämään 5G:tä kriittisenä infrastruktuurina, jotta kaikkien yritysten on noudatettava korkeampia turvavaatimuksia;

5. suhtautuu tältä osin myönteisesti suorien ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen mukaiseen yhteistyömekanismiin sisältyvään tietojen vaihtoon jäsenvaltioiden välillä ja korostaa sen merkitystä;

6. painottaa, että suorien ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevalla asetuksella suojellaan kriittistä infrastruktuuria; muistuttaa, että EU:ssa liiketoimintaa harjoittavat yritykset hyötyvät sisämarkkinoiden tarjoamista eduista, mutta niiden on noudatettava EU:n standardeja ja oikeudellisia puitteita;

7. panee kiinnostuneena merkille, että seurantamekanismia soveltavien jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt sen jälkeen, kun komissio antoi ensimmäisen ehdotuksensa suorien ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevaksi asetukseksi vuonna 2017;

8. tukee komission jo toteuttamia eri toimia, joilla se on pyrkinyt lisäämään sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla on tarkoitus torjua kyberturvallisuuteen liittyviä uhkia, ja varmistamaan asianmukaisten riskinhallintatoimenpiteiden ehdoton täytäntöönpano, mukaan lukien seuraamusten määrääminen palveluntarjoajille, jotka eivät noudata velvoitteitaan;

9. suhtautuu myönteisesti kyberturvallisuusasetusta koskevaan sopimukseen sekä EU:n verkko- ja tietoturvaviraston toimeksiannon vahvistamiseen ja kannattaa kyseisiä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tukea jäsenvaltioita paremmin kyberuhkien ja verkkohyökkäysten torjumisessa;

10. suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin ja tukee ehdotuksia, jotka koskevat kyberturvallisuuden osaamiskeskuksia ja kansallisten koordinointikeskusten verkostoa, joiden tarkoituksena on auttaa EU:ta säilyttämään ja kehittämään kyberturvallisuusalan teknisiä ja teollisia valmiuksia, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden varmistamiseksi;

11. pitää tässä yhteydessä myönteisenä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, jossa asetetaan turvallisuusvaatimukset ja komission valvonta sellaisille unioniin sijoittautuneille toimijoille, jotka ovat kolmansien maiden määräysvallassa, erityisesti kyberturvallisuuteen liittyvän toiminnan osalta;

12. toteaa, että vaikuttava kyberturvallisuus edellyttää tiukkoja turvallisuusvaatimuksia; kehottaa luomaan verkon, johon kuuluu oletusarvoinen ja sisäänrakennettu suojaus; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan yhdessä komission kanssa kaikkia käytettävissä olevia keinoja korkean turvallisuustason varmistamiseksi, ottamalla tarvittaessa käyttöön unionin tason kyberturvallisuussertifiointi;

13. muistuttaa, että kilpailu on keskeisessä asemassa tällaisella innovatiivisella alalla; palauttaa mieliin, että kilpailu takaa sen, että yritykset ovat vakavia kilpailijoita, joilla on resursseja markkinoiden kysyntään vastaamiseksi;

14. vaatii jäsenvaltioita panemaan verkko- ja tietoturvadirektiivin täysimääräisesti täytäntöön ja kehottaa komissiota seuraamaan tätä vaihetta tiiviisti, jotta varmistetaan, että direktiivin säännösten noudattamista valvotaan asianmukaisesti ja Euroopan kansalaisia suojellaan paremmin ulkoisilta ja sisäisiltä turvallisuusuhkilta;

15. kehottaa komissiota ottamaan edellä mainitut pyynnöt huomioon tulevissa EU:n Kiina-strategiasta käytävissä keskusteluissa, jotta varmistetaan, että EU pysyy kilpailukykyisenä ja huolehtii digitaalisen infrastruktuuriensa turvallisuudesta;

16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Kiinan kansantasavallan hallitukselle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36.

[2] EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0121.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0343.

[5] EUVL C 307, 30.8.2018, s. 144.

[6] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

[7] EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

Päivitetty viimeksi: 8. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus