Päätöslauselmaesitys - B8-0156/2019Päätöslauselmaesitys
B8-0156/2019

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suojelevasta Euroopasta – puhdasta ilmaa kaikille

6.3.2019 - (2018/2792(RSP))

suullisesti vastattavan kysymyksen B8‑0009/2019 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Julie Girling, Seb Dance, Catherine Bearder, Keith Taylor, Anja Hazekamp, Eleonora Eviympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta


Menettely : 2018/2792(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0156/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0156/2019
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B8‑0156/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma suojelevasta Euroopasta – puhdasta ilmaa kaikille

(2018/2792(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta 14. joulukuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284[1],

–  ottaa huomioon ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY[2],

–  ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844[3] sekä sen terveellisen sisäympäristön saavuttamista koskevat vaatimukset,

–  ottaa huomioon autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta 4. huhtikuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle[4],

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävistä EU:n toimista[5],

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta EU:n strategiasta[6],

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman kestävästä kaupunkiliikenteestä[7],

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta[8],

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin ilmanlaadusta Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 11. syyskuuta 2018 julkaistun erityiskertomuksen ”Ilman pilaantuminen: terveyttämme ei edelleenkään suojella riittävästi”[9],

–  ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuisen päivitetyn ilmanlaatutietokannan 2018,

–  ottaa huomioon sisäilman laatua koskevat WHO:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2018 tekemänsä tutkimuksen ”Ilmanlaatu ja kaupunkiliikenne EU:ssa: parhaat käytännöt ja mahdolliset ratkaisut”[10],

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen suojelevasta Euroopasta: puhdasta ilmaa kaikille (O-000138/2018 – B8‑0009/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EU:n lakisääteiset päästörajat ovat edelleen WHO:n suosituksia suuremmat ja että Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) arvion mukaan EU:ssa raportoidaan vuosittain yli 400 000 ennenaikaista kuolemantapausta, jotka johtuvat ilman epäpuhtauksista; ottaa huomioon, että 98 prosenttia EU:n kaupunkien väestöstä altistuu WHO:n suuntaviivat ylittäville otsonitasoille;

B.  ottaa huomioon, että EEA:n viimeisin arvio ilman epäpuhtauksille altistumiseen liittyvistä terveysvaikutuksista osoittaa, että hiukkaspitoisuudet (PM2,5) olivat vuonna 2014 aiheuttaneet EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa noin 399 000 ennenaikaista kuolemantapausta, joiden syynä oli pitkäaikainen altistuminen ilman epäpuhtauksille; ottaa huomioon, että vuonna 2014 nitriitti- ja otsonipitoisuuksille altistuminen aiheutti EU:ssa noin 75 000 ja otsonipitoisuuksille altistuminen noin 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa;

C.  toteaa, että huonolla ilmanlaadulla on valtava vaikutus terveyteen, ja erityisen alttiita sen vaikutuksille ovat raskaana olevat naiset, lapset ja ikääntyneet ihmiset;

D.  ottaa huomioon, että noin 90 prosenttia kaupungeissa asuvista eurooppalaisista altistuu ihmisen terveydelle haitalliseksi katsotuille ilman epäpuhtauksien tasoille;

E.  ottaa huomioon, että tieliikenteen osuus typpioksidien (NOx) päästöistä EU:ssa on noin 40 prosenttia ja että kaikista liikenteen typpioksidipäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin dieselkäyttöisistä ajoneuvoista; ottaa huomioon, että EU:n päästörajoitukset ylittävät dieselhenkilöautot olivat vuonna 2015 syynä 6 800:n eurooppalaisen ennenaikaisiin kuolemantapauksiin;

F.  ottaa huomioon, että huonon ilmanlaadun terveysvaikutusten aiheuttamien taloudellisten seurausten on arvioitu vastaavan 3–9 prosenttia EU:n BKT:sta;

G.  ottaa huomioon, että kaupunkien ilmanlaadun parantamista koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti ja sisäilman pilaantumiseen puuttumattomuus on erityisen huolestuttavaa ja se estää seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisen erityistavoitteen 3 saavuttamisen; ottaa huomioon, että kyseisen erityistavoitteen mukaan unionin kansalaisia olisi suojeltava ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvilta riskeiltä;

H.  ottaa huomioon, että nykyiset elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmät tuottavat liiallisia ammoniakki-, typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä; ottaa huomioon, että 94 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja 40 prosenttia metaanipäästöistä ovat peräisin maataloustoiminnasta; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisella tasolla eläinten tehotuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne;

I.  ottaa huomioon, että huono ilmanlaatu muodostaa kasvavan haasteen kestävälle kehitykselle ja että ilmansaasteiden vähentäminen on ratkaisevan tärkeää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon varmistamiselle Euroopassa ja muualla;

J.  ottaa huomioon, että WHO hyväksyi vuonna 2000 periaatteita, joilla vahvistetaan oikeus terveelliseen sisäilmaan, ja totesi, että oikeutta terveyteen koskevan periaatteen mukaan jokaisella on oikeus hengittää terveellistä sisäilmaa;

K.  ottaa huomioon, että unionin olisi pyrittävä edistämään maailmanlaajuisia toimia ilman epäpuhtauksien hillitsemiseksi;

Yleisiä huomioita

1.  panee merkille, että vuonna 2018 Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettiin kanne kuutta sellaista jäsenvaltiota vastaan, jotka eivät noudattaneet EU:n ilmanlaatunormeja; muistuttaa lisäksi, että parhaillaan on käynnissä 29 rikkomismenettelyä EU:n ilmanlaaturajoitusten rikkomisesta 20 jäsenvaltiossa ja että noin kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista ei tällä hetkellä noudata päästörajoja PM10:n ja NO2:n osalta ja viidennes ylittää PM2,5:n tavoitearvon;

2.  kehottaa komissiota toimimaan viipymättä PM2,5:n suhteen ehdottamalla, että näiden hiukkasten osalta EU:n ilmanlaatulainsäädännössä otetaan käyttöön WHO:n suosituksia tiukemmat päästörajat;

3.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kaupunkien ja kaupunkialueiden ilmanlaadun parantamista koskevien koordinoitujen toimien ja toimintalinjojen kaikilla tasoilla ja aloilla toteuttamisen etusijalle sen perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka koskee ilman epäpuhtauksista aiheutuvien ennenaikaisten kuolemantapausten ja sairauksien pysäyttämistä ja niihin liittyvien ilmasto- ja ekosysteemivaikutusten huomioimista; muistuttaa, että ilman epäpuhtaudet ja niihin liittyvät sairaudet ja kuolemantapaukset aiheuttavat huomattavia sosiaalisia kustannuksia ja rasittavat merkittävästi kansallisia talousarvioita koko unionissa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että toimenpiteillä kaupunkialueiden ilmanlaadun parantamiseksi ei ole kielteisiä vaikutuksia niitä ympäröivien alueiden, kuten esikaupunkialueiden ja laajempien taajamien ilmanlaatuun;

4.  on vakuuttunut siitä, että ilman epäpuhtauksilla on paikallinen, alueellinen, kansallinen ja rajat ylittävä ulottuvuus, ja edellyttää toimien toteuttamista kaikilla hallinnon tasoilla; kehottaa tästä syystä vahvistamaan monitasoiseen hallintoon perustuvaa lähestymistapaa, jossa kaikki toimijat ottavat vastuun sellaisten toimien toteuttamisesta, joita voi toteuttaa ja joita olisi toteutettava niiden tasolla; katsoo myös, että komission poliittista päätöksentekoa olisi yhtenäistettävä ottamalla mukaan kaikki asianomaiset pääosastot; pitää valitettavana, että vaikka ympäristön pääosasto on toimivaltainen ilman epäpuhtauksien alalla, muista osastoista peräisin olevat toimet ja etunäkökohdat usein vaarantavat sen tavoitteet;

5.  kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia omaksumaan kattavan ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan ilman pilaantumiseen ja myös sisäilman epäpuhtauksiin sekä ottamaan huomioon maatalouden ja elintarviketuotannon järjestelmien, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen, energiatehokkuuden, liikkuvuuden ja kaupunkisuunnittelun kaltaiset merkitykselliset alat ja priorisoimaan pilaantumisen vähentämiseen tähtääviä lähestymistapoja, joilla on yhteisvaikutusta myös muilla aloilla; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia laatimaan puhdasta ilmaa koskevia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy uskottavia toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia ilmansaasteiden lähteitä ja kaikkia talouden aloja; kannustaa kaupunkeja ja toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kaikilla tasoilla puhdasta ilmaa koskevan sopimuksen tekemiseksi;

6.  kannattaa puhdasta ilmaa koskevien vuoropuhelujen jatkamista komission ja jäsenvaltioiden välillä ja katsoo, että vuoropuheluissa olisi tarkasteltava kaikkia täytäntöönpanossa havaittuja aukkoja kokonaisvaltaisen lähestymistavan pohjalta;

7.  toteaa, että niillä alueilla ja taajamissa, joissa ilmanlaatu on huono ilman epäpuhtauksien jatkuvasti ylittäessä EU:n tasolla vahvistetut raja-arvot, ilmanlaatusuunnitelmilla olisi pyrittävä lopettamaan ylitykset mahdollisimman nopeasti, kuten direktiivissä 2008/50/EY edellytetään ja mikä on myös selvästi vahvistettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä[11][12];

8.  huomauttaa, että Euroopan kaupunkien ilman pilaantumista on käsiteltävä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon ilman epäpuhtauksien eri lähteet; kehottaa komissiota toteuttamaan ilmanlaatudirektiivin kunnianhimoisen päivityksen siten, että se vastaisi WHO:n viimeisimpiä raja- ja tavoitearvoja (PM, SO2 ja O3), ja vahvistamaan PM2,5-hiukkasten osalta lyhyen aikavälin arvon sekä esittämään tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat noudattaa direktiiviä 2008/50/EY, asettamaan rikkomismenettelyn yhteydessä etusijalle jäsenvaltioiden ilmanlaadun parantamiseksi toteuttamien toimenpiteiden arvioinnin ja tehostamaan pyrkimyksiään sen tarkistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat niitä, mukaan lukien moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annettuun komission asetukseen (EU) 2017/1151 sisältyviä todellisia ajonaikaisia päästöjä mittaavan testimenettelyn mukaisia normeja[13];

9.  pitää valitettavana direktiivin 2016/2284 5 artiklalla käyttöön otettua joustomekanismia; korostaa, että yksitoista jäsenvaltiota on vuonna 2018 pyytänyt päästötavoitteidensa mukauttamista; kehottaa komissiota rajoittamaan päästökartoituksen mukauttamista vain välttämättömimpään ja harkitsemaan, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet toimia kompensoidakseen jonkin alan mahdolliset odottamattomat päästöt ennen päästökartoitusten mukauttamisen pyytämistä;

10.  pitää valitettavana, että direktiivin 2008/50/EY kriteerit ilmansaasteiden mittauksen näytteenottopaikkojen sijainnille jättävät jäsenvaltioille jonkin verran liikkumavaraa ja että vaarana on, ettei edustavuuden tavoitetta saavuteta; kehottaa komissiota analysoimaan, millä tavalla tämä vaikuttaa mittausten vertailukelpoisuuteen ja sen välittömiin seurauksiin;

11.  kehottaa komissiota ottamaan politiikoissaan ja yhteistyöohjelmissaan unionin ulkorajoilla sijaitsevien kolmansien maiden kanssa huomioon näistä maista peräisin olevat ja valtiosta toiseen kulkeutuvat ilman epäpuhtaudet sekä sen tosiasian, että EU:n toimilla ja yhteistyöohjelmilla näiden maiden kanssa voi olla vaikutusta ilmanlaadun parantamiseen, ja keskittymään tukiohjelmissaan ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien syiden torjuntaan;

12.  korostaa, että WHO:n mukaan huono ilmanlaatu vaikuttaa terveyden sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin taustatekijöihin, kuten juomaveteen ja riittäviin elintarvikkeisiin;

13.  muistuttaa ilman epäpuhtauksien ja eriarvoisuuden välisestä yhteydestä, sillä haavoittuvammassa asemassa olevien väestöryhmien altistus on yleensä suurempi; kannustaa jäsenvaltioita ponnistelemaan sosiodemografisten, taloudellisten ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä epäpuhtauksien rajoittamiseksi riskialttiissa paikoissa, kuten terveydenhuollon, opetuksen ja sosiaalipalvelujen tiloissa ja kaupunkien keskustoissa;

14.  on huolestunut kasvavasta tieteellisestä näytöstä, joka koskee liikenteeseen liittyvien ilman epäpuhtauksien vaikutusta lasten ja muiden väestönosien kognitiiviseen kehitykseen;

15.  muistuttaa, että parhaan käytettävissä olevan tekniikan yhdenmukainen soveltaminen ja päivittäminen ilmaan pääsevien epäpuhtauksien rajoittamiseksi on ratkaisevan tärkeää ympäristönsuojelun asianmukaisen tason säilyttämisen varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa;

Liikenne

16.  muistuttaa, että ilman epäpuhtauksien ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat kaupunkialueiden kaksoishaaste ja että nollapäästöiset ja vähäpäästöiset autot, pakettiautot ja bussit ovat olennaisen tärkeitä puhtaan, energiatehokkaan ja kohtuuhintaisen liikkuvuuden järjestämisessä kaikille kansalaisille ja että tällaisten ajoneuvojen massamarkkinoiden kehityksen jouduttaminen lisäämällä niiden tarjontaa unionissa on ratkaisevan tärkeää hintojen laskemiseksi kuluttajien, ajoneuvokannasta vastaavien toimijoiden, julkisista hankinnoista vastaavien viranomaisten ja koko eurooppalaisen yhteiskunnan eduksi;

17.  painottaa, että on ratkaisevan tärkeää tukea sähköajoneuvojen markkinoita ja antaa jäsenvaltioille ohjaavia suosituksia, jotta niitä kannustetaan panemaan täytäntöön verokannustimia vähäpäästöisille ja päästöttömille ajoneuvoille; korostaa kuluttajahyväksynnän edellyttävän ehdottomasti latausinfrastruktuurin saatavilla oloa ja käytettävyyttä niin yksityisissä kuin julkisissa rakennuksissa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin[14] mukaisesti ja myös sähköajoneuvojen kilpailukykyä; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että sähköautoja varten tuotettu sähkö on peräisin kestävistä energianlähteistä; edellyttää tässä yhteydessä seuraavan sukupolven akkuja koskevaa unionin pitkän aikavälin aloitetta;

18.  palauttaa mieliin jäsenvaltioiden toteuttamien erilaisten toimenpiteiden raportoidut myönteiset tulokset yksityisautojen kaupunkikeskustoihin pääsyn rajoittamisessa, julkiseen liikenteeseen investoimisessa ja muiden liikennemuotojen, kuten polkupyörien pääsyn helpottamisessa;

19.  painottaa, että aktiivisten liikennemuotojen, kuten pyöräilyn ja kävelemisen, edistäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa ilmanlaatua vähentämällä yksityisautoilua kaupungeissa ja kaupunkialueilla; katsoo, että aktiivisia liikennemuotoja olisi tämän vuoksi tuettava kattavalla ja korkealaatuisella infrastruktuurilla, jota täydennetään luotettavalla julkisella liikenteellä kaupunkien ja alueiden tasolla, ja siihen olisi kannustettava alueidenkäytön suunnittelulla;

20.  täsmentää lisäksi, että päivittäiset matkat ovat keskimäärin hyvin lyhyitä, joten on välttämätöntä, että luodaan luontoa vähän rasittavan liikkuvuuden (muun muassa kävely ja pyöräily) infrastruktuuri, jotta ihmisillä on vaihtoehto tieliikenteelle;

21.  muistuttaa, että ilmansaasteiden vähentämiseksi on ratkaisevan tärkeää tukea vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kuorma-autoja ja stimuloida niiden markkinoita ja niiden käyttöä;

22.  korostaa jälleen pitkän aikavälin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien merkitystä ja kannustaa jäsenvaltioita laatimaan sellaisia suunnitelmia, joissa keskitytään päästöttömiin ja vähäpäästöisiin liikennemuotoihin ilmansaasteiden, kasvihuonekaasujen ja energiankulutuksen vähentämiseksi; tukee sellaisten liikennealueiden ja intermodaalisten järjestelmien perustamista, joissa etusijalla on julkisen liikenteen käyttö; painottaa, että tarvitaan selkeitä ja helposti saatavia tietoja kaupunkien ja alueiden ajoneuvojen pääsyä säätelevistä järjestelmistä, ja kehottaa komissiota tukemaan eurooppalaisen digitaalisen tietovälineen kehittämistä;

23.  kehottaa komissiota vahvistamaan jatkuvaa monitasoista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten kaupunkien kanssa EU:n kaupunkiagendan yhteydessä, viimeistelemään vuoden 2018 kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmansa[15], jossa olisi määriteltävä selkeitä ratkaisuja ilmansaasteiden torjumiseksi kunnallisella tasolla, sekä jatkamaan tukeaan kaupunkiliikenteen seurantakeskukselle (ELTIS)[16], joka levittää hyödyllistä tietoa rahoitusmahdollisuuksista, tapaustutkimuksista ja parhaista käytännöistä sen osalta, miten ilmanlaatua voidaan parantaa paremmilla kaupunkiliikenteen ratkaisuilla;

24.  kannattaa ajoneuvojen ympäristöominaisuuksiin perustuvien sähköisten tiemaksu- ja lippujärjestelmien kaltaisten digitaalisten teknologioiden käytön lisäämistä saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanossa; korostaa, että tiemaksujärjestelmien yhdenmukaistetussa kehyksessä olisi otettava ympäristötehokkuuden kohdalla huomioon sekä kasvihuonekaasu- että epäpuhtauspäästöt, jotta uusien ajoneuvojen kehittämistä silmällä pitäen lähetetyt signaalit olisivat selkeitä ja tasapainoisia; painottaa kuitenkin, että näiden sääntöjen olisi oltava teiden käyttäjien näkökulmasta selkeitä ja avoimia; korostaa optimoitujen liikennevirtojen ja pysäköintipaikkaa etsivien autojen aiheuttaman liikenteen vähentämisen kaltaisten verkotetun liikenteen ja automaattisten liikenneratkaisujen ympäristöhyötyjä ja turvallisuusvaikutuksia kaupunkialueilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita siksi tukemaan kaupunkeja tarvittavan tekniikan käyttöönottamisessa;

25.  painottaa, että ympäristöä säästävät julkiset hankinnat viranomaisten omiin ajoneuvokantoihin hankittavien päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen tai (osittain) julkisten autojen yhteiskäyttöohjelmien osalta ovat keskeinen osatekijä tieliikenteen hiilestä irrottamisessa sekä ilmanlaadun parantamisessa kaikkialla Euroopassa;

26.  on tyytyväinen useiden kaupunkien eri puolilta Eurooppaa esittämiin sitoumuksiin puhdistaa kaupunkiliikenteen ajoneuvokantaa asettamalla sähkökäyttöisten bussien hankintaa koskevia vaatimuksia ja kehottaa useampia kaupunkeja noudattamaan C40-Cities -verkoston joidenkin eurooppalaisten jäsenten[17] esimerkkiä, sillä ne ovat allekirjoittaneet ”Fossil Free Streets”-julistuksen[18] ja sopineet hankkivansa vuodesta 2025 alkaen vain sähkökäyttöisiä busseja ja varmistavansa suurten päästöttömien kaupunkialueiden luomisen vuoteen 2030 mennessä;

27.  painottaa, että typen oksidien (NOx) tyyppihyväksyntäpäästöjä ja todellisia päästöjä (Euro 3–6 päästörajoitusten mukaiset autot) koskevien virallisten lukujen välinen ero on suurin syy viivytyksiin kaupunkien ja kaupunkialueiden ilmanlaadun parantamisessa ja että se heikentää vakavalla tavalla saastuttavimpien ajoneuvojen rajoittamista koskevia paikallisia järjestelmiä ja toimenpiteitä;

28.  toteaa, että nykyään on käytettävissä teknologiaa, jolla dieselajoneuvojen Euro 6 NOx-normien noudattaminen myös todellisissa ajo-olosuhteissa on mahdollista ilman, että hiilidioksidipäästöt siitä kasvavat;

29.  kehottaa komissiota jatkamaan EU:n autokannan NOx-päästöjen vähentämistä tarkastelemalla uudelleen toisessa RDE-paketissa säädettyä vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua vuosittain ja teknologian kehityksen mukaisesti siten, että se alennetaan yhteen mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2021;

30.  kehottaa komissiota hyödyntämään sille moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista annetulla direktiivillä 2014/45/EU[19] siirrettyä valtaa testausmenettelyn päivittämiseen siten, että kaikkien jäsenvaltioiden on toteutettava käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta koskevat tarkastukset NOx-päästönormien osalta määräaikaiskatsastuksissa;

31.  kehottaa komissiota ehdottamaan henkilöautoille Euro 6-normin jälkeistä normia, joka on polttoaine-, teknologia- ja sovellusneutraali ja vähintään yhdenmukainen Kalifornian/Yhdysvaltojen (Tier 3 ja LEV III) NOx-normien sekä käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta ja kestävyyttä koskevien vaatimusten kanssa;

32.  kehottaa komissiota jatkamaan työtään kannettavien päästöjenmittausjärjestelmien (PEMS) suorituskyvyn parantamiseksi niiden tarkkuuden lisäämiseksi ja niiden virhemarginaalin pienentämiseksi; katsoo, että hiukkasten osalta PEMS-laitteiden olisi pystyttävä käsittelemään alle 23 nanometrin kokoisia hiukkasia, jotka ovat kaikkein vaarallisimpia ihmisten terveydelle;

33.  tuomitsee jyrkästi European Research Group on Environment and Health in the Transport Sector -ryhmän (EUGT) tilaamat ja vuosina 2014–2015 ihmisillä ja apinoilla toteutetut kokeet, joilla pyrittiin osoittamaan, että uusien ajoneuvojen dieselmoottorien pakokaasupäästöt eivät aiheuttaneet terveysuhkaa;

34.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tällaisia kokeita, jotka ovat eettisesti vastenmielisiä ja kaikin tavoin täysin perusteettomia, ei koskaan enää toisteta Euroopan unionin alueella;

35.  kehottaa komissiota harkitsemaan normien käyttöönottoa ajoneuvojen muiden kuin pakokaasuista aiheutuvien päästöjen hillitsemiseksi;

36.  kehottaa komissiota tarkastelemaan rakennustyömaakoneiden päästöjä liikkuvia työkoneita koskevan asetuksen[20] soveltamisalan lisäksi myös toteuttamalla vaikutustenarvioinnin päästöttömien rakennuskoneiden potentiaalista ilman- ja melusaasteiden vähentämisessä sekä myös sen mahdollisesta sisällyttämisestä asianomaisen EU:n lainsäädännön tuleviin tarkastuksiin;

Maatalous

37.  ottaa huomioon, että nykyiset elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmät tuottavat liiallisia ammoniakki- (NH3), typpioksiduuli- (N2O) ja metaanipäästöjä (CH4); ottaa huomioon, että 94 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja 40 prosenttia metaanipäästöistä ovat peräisin maataloustoiminnasta;

38.  painottaa, että maatalous on EU:n kolmanneksi suurin PM10-päästöjen lähde, kuten Euroopan ympäristökeskus on korostanut;

39.  muistuttaa Euroopan ympäristökeskuksen vuoden 2017 toteamuksista, joiden mukaan maatalouden NH3-päästöt edistävät osaltaan ympäri Eurooppaa aina keväisin koettuja korkeiden hiukkaspitoisuuksien kausia ja joiden mukaan ammoniakkipäästöt edistävät osaltaan sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia kielteisiä terveysvaikutuksia;

40.  korostaa, että kaupunkialueilla ammoniakkipäästöt muodostavat noin 50 prosenttia ilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksista, koska ammoniakki on hiukkasten keskeinen lähtöaine; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistusta mahdollisuutena torjua maatalousalan aiheuttamaa ilman pilaantumista;

41.  kehottaa lainsäätäjiä sisällyttämään tulevaan YMP:hen toimenpiteitä, joilla annetaan maanviljelijöille mahdollisuus vähentää maatalousalan yleisiä epäpuhtauspäästöjä kaikkien unionin kansalaisten eduksi;

42.  painottaa, että tieteellinen näyttö eläinten tehotuotannon haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista vahvistuu jatkuvasti sekä Euroopassa että muualla maailmassa;

43.  muistuttaa, että maatalouden metaanipäästöt ovat tärkeitä alailmakehän otsonin lähtöaineita, joilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, ja että 98 prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä altistuu otsonitasoille, jotka ylittävät WHO:n suuntaviivat;

44.  korostaa, että metaanipäästöjä ei säännellä ilman pilaantumista koskevalla EU:n lainsäädännöllä eikä niitä erityisesti säännellä myöskään EU:n ilmastopolitiikalla;

45.  painottaa, että ilmansuojelun kustannukset Euroopassa ovat merkittävästi alhaisempia maataloudessa kuin muilla aloilla, joilla on jo pantu täytäntöön tiukempaa päästövalvontaa;

46.  katsoo, että tulevan YMP:n rahoitus olisi liitettävä pakollisiin ilman epäpuhtauksien hillitsemistä koskeviin toimenpiteisiin;

Energia

47.  muistuttaa, että energian tuotanto- ja jakelualat vastaavat yli puolesta rikkioksidipäästöistä (SOx) ja viidenneksestä typpioksidien (NOx) päästöistä 33:ssa EEA:n jäsenmaassa;

48.  painottaa hiili- ja ruskohiilivoimalaitosten merkittävää osuutta EU:n elohopeapäästöistä ja toteaa, että 62 prosenttia EU:n teollisuuden elohopeapäästöistä on peräisin hiilivoimalaitoksista;

49.  muistuttaa, että elohopea on vaarallinen hermomyrkky, joka on hermostolle vahingollinen jo suhteellisen alhaisella altistumistasolla;

50.  on tyytyväinen vähintään kymmenen EU:n jäsenvaltion sitoutumiseen hiilestä luopumiseen; kehottaa muita jäsenvaltioita luopumaan hiilestä energian lähteenä viimeistään vuoteen 2030 mennessä;

51.  tunnustaa kaukolämmön merkityksen päästöjen vähentämisessä ja korostaa, että hyvin kehittyneet kaukolämpöjärjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat rajoittaa ilman pilaantumista; kannustaa jäsenvaltioita, joissa ei ole kaukolämpöä, harkitsemaan järjestelmän käyttöön ottamisen etuja;

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rohkaisemaan, että otetaan käyttöön uusiutuvaan energiaan perustuvia tehokkaita kotitalouksien lämmitysratkaisuja kotitalouksien aiheuttamien epäpuhtauksien vähentämiseksi kaikkialla unionissa;

Sisäilman epäpuhtaudet

53.  painottaa, että ihmiset viettävät lähes 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, joissa ilma voi olla merkittävästi saastuneempaa kuin ulkona;

54.  muistuttaa, että sisäilman huono laatu on vastuussa kymmenessä prosentissa ei-tarttuvista taudeista maailmanlaajuisesti ja että huono sisäilman laatu toimistoissa on myös yhteydessä tuottavuuden laskuun; kehottaa komissiota laatimaan sisäilman epäpuhtauksia mittaavia yhdenmukaistettuja testistandardeja;

55.  katsoo, että sisäilman laatua koskevan todistuksen pakollista toimittamista olisi sovellettava kaikkiin uusiin ja korjattuihin rakennuksiin unionissa, ja siinä olisi otettava huomioon standardiin EN 16798–1 perustuvat olemassa olevat suoritusindikaattorit ja testimenetelmät sekä sisäilman laatua koskevat WHO:n ohjeet;

56.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön ja toteuttamaan toimenpiteitä ilman epäpuhtauksien ehkäisemiseksi niiden lähteellä ottaen huomioon sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksien lähteiden väliset erot;

Ilman epäpuhtauksia koskeva tiede, seuranta ja tutkimus

57.  tunnustaa ilman pilaantumiseen liittyvän tieteen monitahoisuuden ja siihen liittyvät epävarmuustekijät ja edistää siksi tietämyksen eri muotojen, myös kansalaisten tiedealoitteiden[21], käyttöä ilmanlaadun seurannassa ja politiikan arvioinnissa; painottaa, että on tärkeää lisätä kansalaisten tietoisuutta ja tietoa osallistamalla kansalaisia ilmanlaatukysymyksissä;

58.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan ilmanlaadun riittävän, edustavan, tarkan ja jatkuvan mittaamisen ja seurannan; muistuttaa, että kaupunkitaajamissa käytettävien asemien sijoituspaikan merkitys on merkittävä ilmanlaatuongelmien yhteydessä, kun otetaan huomioon, että huono sijoituspaikka ei mahdollista kansanterveydellisten riskien asianmukaista seurantaa;

59.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan riippumattomia ilmanlaatua käsitteleviä elimiä, jotka vastaavat ilmanlaatua koskevien analyysien tekemisestä ja toimenpiteiden riittävyyden arvioinnista; katsoo, että nämä analyysit olisi laadittava paikallisella tasolla kuukausittain ja että ne olisi julkaistava;

60.  katsoo, että pienempien hiukkasten terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta, mukaan lukien PM1 ja ultrapienet hiukkaset;

Rahoitusnäkökohdat

61.  kehottaa jäsenvaltioita tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteen mukaisesti poistamaan sellaiset verokannustimet, veroetuudet tai määrärahojen siirtämiset, jotka suosivat suuripäästöisiä liikennevälineitä suoraan tai välillisesti;

62.  palauttaa mieliin tulojen käyttöä koskevan periaatteen tiemaksujen yhteydessä ja pyytää, että mahdollisuuksien mukaan osuus tieinfrastruktuurin käytöstä saatavista tuloista kohdistettaisiin toimiin, joilla tuetaan kaupunkien ilmanlaadun parantamista;

63.  kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea alueita, joita energian muuntaminen koskee, erityisesti kaivosalueita, sillä näille yleensä köyhille alueille ovat usein tyypillisiä ilman korkeat haitallisten aineiden pitoisuudet;

64.  kehottaa luopumaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuista;

65.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta tutkimukseen, joka koskee ilmanlaadun vaikutusta kansanterveyteen, yhteiskuntaan ja talouteen, mukaan lukien arvio asiaan liittyvistä ulkoisvaikutuksista ja sellaisten kattavampien mittausstrategioiden tutkimuksesta, joilla voitaisiin havaita ilman epäpuhtauksille altistuminen yksittäisten henkilöiden aika- ja sijaintitietojen perusteella; kehottaa komissiota ja jäsenmaita antamaan kaupungeille ja kunnille riittävät resurssit ilman epäpuhtauksien torjuntaan;

°

°  °

66.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

 

Päivitetty viimeksi: 6. maaliskuuta 2019
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö