Menettely : 2019/2575(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0162/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0162/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 12/03/2019 - 9.22

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{06/03/2019}6.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0162/2019</NoDocSe>
PDF 139kWORD 54k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi</Titre>

<DocRef>(2019/2575(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Helmut Scholz, Kostadinka Kuneva, Martina Michels, Eleonora Forenza, Stelios Kouloglou, Dimitrios Papadimoulis</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B8‑0162/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi

(2019/2575(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin julkaiseman Information Economy Report 2017 -raportin nimeltä ”Digitalisation, Trade and Development” (UNCTAD/IER/2017),

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin julkaiseman Information Economy Report 2018 -raportin nimeltä ”Power, Platforms and the Free Trade Delusion” (UNCTAD/IER/2018),

 ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972[1],

 ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148[2],

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa[3],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

 ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

 ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2019 hyväksymänsä kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta[4],

 ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”5G‑Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

 ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman internetyhteyksistä kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G[5],

 ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)[6],

 ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013[7],

 ottaa huomioon Digitaalinen Eurooppa -ohjelman,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot tarvitsevat julkisia investointeja koskevan suunnitelman voidakseen kehittää huippuluokan osaamista korkean teknologian aloilla, kuten kyberturvallisuuden, tieto- ja viestintätekniikan, tekoälyn ja digitaalitalouden aloilla; ottaa huomioon, että useita EU:n strategioita on laadittu, mutta niitä ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön;

B. katsoo, että on tarpeen varmistaa oikeudenmukainen digitaalinen kehitys samalla kun pyritään parantamaan elintasoa maailmanlaajuisesti;

C. ottaa huomioon, että muutamat pääasiassa Yhdysvalloista ja Kiinasta peräisin olevat yksityiset digitaali- ja tietotekniikkayritykset luovat edelleen monopoleja digitaalisilla markkinoilla, mikä antaa niille valtaa asettaa kansainvälisiä standardeja ja laiminlyödä sosiaalisia velvoitteitaan;

D. ottaa huomioon, että 5G-verkko on yksi tulevan digitaalisen infrastruktuurimme keskeisistä teknologioista, joka laajentaa mahdollisuutta yhdistää verkkoon erilaisia laitteita (esineiden internet jne.) ja tuo uusia mahdollisuuksia sovelluksille monilla aloilla, kuten liikenne-, liikkuvuus-, energia-, terveys-, rahoitus-, televiestintä-, digitaalitalous- ja tekoälyaloilla;

E. ottaa huomioon, että 5G-verkkojen haavoittuvaisuuksia voidaan hyödyntää tietoteknisten järjestelmien vaarantamiseksi, mikä voi aiheuttaa erittäin vakavaa vahinkoa kansalaisille ja heidän elämälleen ja talouksille unionin ja kansallisella tasolla; ottaa huomioon, että teknologian tarjoajien on teknisesti mahdollista käyttää 5G‑verkkoteknologian komponentteja kansalaisten, yritysten ja laitosten tietosuojan loukkaamiseen; katsoo, että tarvitaan riskianalyysiin perustuvaa lähestymistapaa julkisiin hankintoihin ja lisensointiin;

F. ottaa huomioon, että rajoitettu määrä yrityksiä toimittaa 5G-verkkoihin liittyviä teknisiä laitteita;

G. ottaa huomioon, että useiden kolmansien maiden yritykset voivat aiheuttaa ongelmia jäsenvaltioiden turvallisuudelle, sillä niillä voi olla mahdollisuus saada käyttöönsä henkilötietoja ja hallinnoida monien strategisten alojen ja palveluiden digitaalista infrastruktuuria ja ne voivat myös tarjota kansallisille tiedustelupalveluille pääsyn tietoihin;

H. toteaa, että Snowdenin paljastukset osoittivat, että Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) Prism-ohjelman ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedusteluviranomaisen (GCHQ) toimissa syyllistyttiin aikoinaan eurooppalaisten viestintäverkkojen järjestelmälliseen väärinkäyttöön ja rikottiin laajamittaisesti kansalaisten oikeutta tietosuojaan;

I. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut ovat väittäneet, että Huawein laitteet vaarantavat kansallisen turvallisuuden, mutta eivät ole esittäneet tästä mitään näyttöä; ottaa huomioon, että Huawei on useiden suurten yhdysvaltalaisyritysten taloudellinen kilpailija;

J. ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikan maailmanlaajuisen toimitusketjun vuoksi kiinalaisen teknologian kieltäminen voi olla haitaksi eurooppalaisille toimijoille ja yrityksille, koska se häiritsisi laitteiden toimittamista, lisäisi EU:n toimijoiden ja niiden asiakkaiden kustannuksia ja saattaisi vahingoittaa olemassa olevia verkkoja;

K. katsoo, että kyberturvallisuuteen on puututtava monenvälisellä tasolla, jotta saadaan aikaan vahva ja koordinoitu vastaus;

L. toteaa, että tavarantoimittajia ei saisi kohdella eri tavalla niiden alkuperämaan perusteella, vaan olisi tarkasteltava, millä tavoin ne sitoutuvat takaamaan EU:n kansalaisille oikeuden tietosuojaan ja mitä niillä on tarjota teknologiavakoilun ja ‑sabotaasin estämiseksi;

1. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan strategian ja julkisia investointeja koskevat suunnitelmat, joilla pyritään vähentämään unionin riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta kyberturvallisuuden, tieto- ja viestintätekniikan, tekoälyn ja digitaalitalouden aloilla;

2. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi perustettava päätöksensä, jotka koskevat kolmansien maiden yritysten pääsyä tulevaisuuden televiestintäpalveluihin ja 5G-palveluihin, tekniseen asiantuntemukseen ja asianmukaiseen riskinarviointiin sekä kyseisten yritysten sitoumuksiin ja takeisiin siitä, että EU:n kansalaisten oikeus tietosuojaan turvataan ja estetään teknologiavakoilu ja -sabotaasi sen sijaan, että päätökset tehdään Yhdysvaltojen poliittisen painostuksen vuoksi;

3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään kohti kyberturvallisuuden hallinnointia koskevaa monenvälistä järjestelmää, jonka tavoitteena on laatia kyberturvallisuutta koskeva YK:n sääntelykehys ja poliittinen kehys; pitää myönteisenä kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) laatimaa YK:n Global Cybersecurity Index ‑asiakirjaa;

4. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetussa EU:n direktiivissä esitetyt yhteistyömekanismit;

5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan asianmukaisesti kyberturvallisuusasetusta ja koordinoimaan tätä koskevaa toimintaansa;

6. toteaa, että Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimivallan vahvistaminen parantaisi kyberturvallisuussertifiointia, ja katsoo, että ENISAlla voisi olla keskeinen rooli kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien analysoinnissa;

7. muistuttaa, että kaikkien EU:ssa teknologiaa ja palveluja tarjoavien yritysten on noudatettava EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja ne ovat vastuussa tietosuojaa ja kyberturvallisuutta koskevan lainsäädännön rikkomisista;

8. katsoo, että on tehtävä perusteellinen ja riippumaton ympäristövaikutusten arviointi 5G‑teknologioiden mahdollisista kielteisistä vaikutuksista ihmisten terveyteen;

9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

[1] EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36.

[2] EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.

[3] EUVL C 378, 9.11.2017, s. 104.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0121.

[5] EUVL C 307, 30.8.2018, s. 144.

[6] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

[7] EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

Päivitetty viimeksi: 8. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus