Menettely : 2019/2614(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0172/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0172/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0211

<Date>{11/03/2019}11.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0172/2019</NoDocSe>
PDF 129kWORD 52k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin</Titre>

<DocRef>(2019/2614(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Pervenche Berès, Mercedes Bresso</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0171/2019

B8‑0172/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin

(2019/2614(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 157 artiklan,

 ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (2016–2020),

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen EU:n neuvoston puheenjohtajalle (kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion hallituksen pääministerille) 5. maaliskuuta 2019 lähettämän kirjeen,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen komission puheenjohtajalle 5. maaliskuuta 2019 lähettämän kirjeen,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle 23. maaliskuuta 2018 lähettämän kirjeen,

 ottaa huomioon parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan euroryhmän puheenjohtajalle 8. maaliskuuta 2018 lähettämän kirjeen,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että huhtikuussa 2016 suurimpien EU:n 28 jäsenvaltiossa rekisteröityjen julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa naisten osuus oli keskimäärin 23,3 prosenttia, ja toteaa, että osuus on noussut 0,6 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun tiedot kerättiin edellisen kerran lokakuussa 2015; toteaa, että vain kymmenessä maassa (Ranska, Ruotsi, Italia, Suomi, Alankomaat, Latvia, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Tanka ja Belgia) naisten osuus johtokunnan jäsenistä on vähintään 25 prosenttia;

B. ottaa huomioon, että parlamentin vaadittua sitkeästi komissiota ryhtymään toimiin tämä antoi vuonna 2012 ehdotuksen naisten johtokuntapaikkoja koskevaksi direktiiviksi; toteaa, että parlamentti teki ehdotukseen hyvin vähän muutoksia ja hyväksyi marraskuussa 2013 ensimmäisen käsittelyn kantansa merkittävällä puoluerajat ylittävällä äänten enemmistöllä ja antoi siten neuvostolle merkin siitä, että tämä voisi päästä yhteisymmärrykseen parlamentin kanssa, ja suostui varmistamaan, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on naisia; ottaa huomioon, että naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi olisi merkittävä väline, jonka avulla saavutetaan entistä parempi sukupuolten välinen tasapaino korkean tason taloudellisessa päätöksenteossa, ja kuten monet tutkimukset ovat osoittaneet, parannetaan yritysten kilpailukykyä hyödyntämällä kaikkea sosiaalista lahjakkuutta;

C. ottaa huomioon, että luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013[1] 26 artiklan 2 kohdassa, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa annetun asetuksen (EU) N:o 806/2014[2] 56 artiklan 4 kohdassa sekä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen N:o 1093/2010[3] 37 artiklan 3 kohdassa mainitaan sukupuolten tasapaino tärkeänä periaatteena, joka on otettava huomioon valintamenettelyissä;

D. toteaa, että vaikka Euroopan parlamentti on useaan kertaan pyytänyt neuvostoa ja jäsenvaltioita korjaamaan sukupuolten välisen tasapainon puutteen EKP:n johtokunnassa, Eurooppa-neuvosto ei ole valitettavasti ottanut tätä pyyntöä vakavasti;

E. ottaa huomioon, että vaikka Euroopan parlamentti on aiempien nimitysten yhteydessä useaan otteeseen kehottanut noudattamaan sukupuolten välistä tasapainoa ehdokasluetteloita esitettäessä, kaikki ehdokkaat Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan tehtävään olivat miehiä, ja pitää tätä valitettavana;

F. ottaa huomioon, että vaikka tähän mennessä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valintamenettelyissä on yleisesti ottaen otettu huomioon sukupuolten tasapuolista edustusta koskeva periaate asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tässä tapauksessa parlamentille esitelty ehdokasluettelo koostui yksinomaan miehistä;

G. katsoo, että vaikka henkilökohtaisiin hakemuksiin perustuvassa yksittäisessä valintamenettelyssä ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että päteviä henkilöitä ei ole ehdolla kummastakin sukupuolesta, EKP:n ja valvontaviranomaisten johtokuntien kokoonpanossa on noudatettava sukupuolten tasapuolista edustusta koskevaa yleistä kriteeriä;

H. ottaa huomioon, että nykyiset ehdokkaat EKP:n pääekonomistin, EPV:n puheenjohtajan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen tehtäviin ovat parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan mukaan kokeneita ja päteviä ja että valiokunnassa pidetyissä salaisissa äänestyksissä heidän nimittämistään on kannatettu merkittävillä äänten enemmistöillä;

I. toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuina pankki- ja rahoituspalvelualan johtotehtävissä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseksi;

1. vaatii noudattamaan sukupuolten tasapuolisen jakauman periaatetta kaikissa tulevissa nimityksissä, jotka koskevat EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten tehtäviä; kehottaa kutakin jäsenvaltiota asettamaan ehdolle yhden miehen ja yhden naisen seuraavassa komission jäsenten valintamenettelyssä;

2. sitoutuu olemaan tarkastelematta mitään tulevaa ehdokasluetteloa, jonka osalta ei ole noudatettu sukupuolten välisen tasapainon periaatetta;

3. vahvistaa jälleen olevansa vankasti sitoutunut sukupuolten tasa-arvoon EU:n politiikkojen, aloitteiden ja ohjelmien sisällössä ja kaikilla unionin poliittisilla, talousarvioon liittyvillä, hallinnollisilla ja täytäntöönpanoon liittyvillä tasoilla;

4. kehottaa jälleen komissiota esittämään todellisen eurooppalaisen tasa-arvostrategian sellaisen tiedonannon muodossa, joka sisältää selvät ja mahdollisuuksien mukaan mitattavissa olevat tavoitteet, ja käännättämään sen kaikille EU:n virallisille kielille, jotta voidaan varmistaa parempi levikki ja ymmärrys asiasta kansalaisten sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden keskuudessa;

5. painottaa, että sukupuolten tasa-arvoon pyrkiminen ei ole vain naisten asia vaan koko yhteiskunnan olisi osallistuttava siihen;

6. palauttaa mieliin, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kattaa toimintavaihtoehdot, päätöksenteon, menettelyt ja käytännöt sekä täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin; korostaa näin ollen, että sekä politiikan sisältö että sukupuolten edustus hallinnossa ja päätöksenteossa olisi otettava huomioon, jotta parlamentissa voidaan arvioida kattavasti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen nykytilannetta;

7. ilmaisee huolensa siitä, että naisten edustus EU:n toimielimissä sekä poliittisen ja hallinnollisen tason keskeisissä päätöksentekotehtävissä on edelleen vähäinen, ja katsoo, että parlamentin on toteutettava vaikuttavia toimia varmistaakseen päätöksentekotehtävien tasaisen jakautumisen sukupuolten välillä;

8. kehottaa tiivistämään menettelyjen ja toimielinten välistä yhteistyötä näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistamiseksi, kun otetaan huomioon, että vahvistamalla toimielinten välisiä suhteita sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen alalla voidaan edistää sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien EU:n politiikkojen kehittämistä; pitää valitettavana, että muiden institutionaalisten kumppaneiden, kuten komission tai neuvoston, kanssa tai EU:n talous- ja rahoitusasioita käsittelevien tahojen kanssa ei vielä ole tehty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa jäsenneltyä yhteistyötä.

 

 

[1] EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.

[2] EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.

[3] EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

Päivitetty viimeksi: 13. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus