Menettely : 2019/2580(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0178/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0178/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0215

<Date>{11/03/2019}11.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0178/2019</NoDocSe>
PDF 144kWORD 49k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä</Titre>

<DocRef>(2019/2580(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Laima Liucija Andrikienė, Sandra Kalniete, Esther de Lange, Cristian Dan Preda, David McAllister, José Ignacio Salafranca Sánchez‑Neyra, Dubravka Šuica, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Michael Gahler, Tunne Kelam, Eduard Kukan, Jaromír Štětina, Fernando Ruas</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0177/2019

B8‑0178/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä

(2019/2580(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vaadittiin unionin laajuista mekanismia kohdennettujen pakotteiden kohdistamiseksi sellaisiin henkilöihin, jotka ovat osallistuneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, ja erityisesti neuvostolle 2. huhtikuuta 2014 esittämänsä suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta[1],

 ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman Tšetšenian tilanteesta ja Ojub Titijevin tapauksesta[2],

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta[3],

 ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[4],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa[5],

 ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta[6],

 ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen oikeudellisten ja ihmisoikeusasiain komitean 30. lokakuuta 2018 antaman selonteon Sergei Magnitskista ja rankaisemattomuuden torjumisesta kohdennetuilla pakotteilla,

 ottaa huomioon neuvoston vuonna 2003 hyväksymät suuntaviivat, jotka koskevat rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arviointia ja joita tarkistettiin ja päivitettiin vuosina 2005, 2009, 2012 ja 2017,

 ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 10. joulukuuta 2018 EU:n puolesta antaman julkilausuman ihmisoikeuksien päivästä,

 ottaa huomioon lausunnon, joka puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti 12. syyskuuta 2018 unionin tilaa koskevan puheen yhteydessä ja jossa hän ehdotti, että jäsenvaltiot käyttävät määräenemmistöpäätöksiä tietyissä EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, kuten kollektiivisessa vastauksessa ihmisoikeusloukkauksiin ja tehokkaiden pakotteiden asettamisessa,

 ottaa huomioon huhtikuussa 2018 julkaistun tutkimuksensa ”Targeted sanctions against individuals on grounds of grave human rights violations – impact, trends and prospects at EU level”,

 ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 esitetyn ehdotuksen unionin komiteasta, joka voisi evätä maahanpääsyn ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä,

 ottaa huomioon Alankomaiden hallituksen ehdotuksen ihmisoikeusloukkauksista määrättäviä pakotteita koskevasta unionin tason järjestelmästä,

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston 2 luvun pakotteiden hyväksymisestä YUTP:n yhteydessä,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artiklan, joka koskee kolmansia maita samoin kuin henkilöitä, ryhmiä ja muita kuin valtion alaisia yhteisöjä koskevien pakotteiden hyväksymistä,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että pakotteet ovat olennainen väline EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (YUTP); ottaa huomioon, että pakotteista on viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen kuluessa tullut unionin ulkosuhteissa käytettävän välineistön kiinteä osa ja että tällä hetkellä 34 maahan kohdistuu yli 40 erilaista rajoittavaa toimenpidettä; ottaa huomioon, että arviolta kaksi kolmannesta unionin maakohtaisista pakotteista on määrätty ihmisoikeus- ja demokratiatavoitteiden tueksi;

B. ottaa huomioon, että pakotteilla pyritään saamaan aikaan muutoksia niiden kohteiden politiikassa tai toiminnassa ja siten edistämään YUTP:n tavoitteita; ottaa huomioon, että eräänä YUTP:n päätavoitteena on kehittää ja lujittaa kansanvaltaa, oikeusvaltiota sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista;

C. ottaa huomioon, että pakotteet on suunniteltu niin, että minimoidaan niiden haitalliset vaikutukset niihin, jotka eivät ole vastuussa pakotteisiin johtaneista politiikoista tai toimista, erityisesti vaikutukset siviiliväestöön sekä maassa tai sen kanssa tapahtuvaan lailliseen toimintaan;

D. ottaa huomioon, että kaikki EU:n hyväksymät pakotteet ovat täysin kansainvälisen oikeuden sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien velvoitteiden mukaisia; ottaa huomioon, että pakotteita olisi tarkistettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että niiden avulla päästään haluttuihin tavoitteisiin;

E. toteaa, että valtioiden käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävien maakohtaisten pakotteiden lisäksi unioni on äskettäin ottanut käyttöön rajoittavia toimenpiteitä torjuakseen kemiallisten aseiden leviämistä ja käyttöä ja kyberhyökkäyksiä sekä erityistoimia terrorismin torjumiseksi;

F. ottaa huomioon, että Viro, Latvia, Liettua, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Yhdysvallat ovat hyväksyneet ”Magnitski-lakeja”, jotka antavat niiden hallituksille mahdollisuuden määrätä kohdennettuja pakotteita, kuten viisumikieltoja ja varojen jäädytyksiä, jotka koskevat vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä ja niistä hyötyviä; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut kehittämään ihmisoikeusloukkauksista määrättäviä pakotteita koskevan unionin Magnitski-järjestelmän;

G. ottaa huomioon, että nykyiset ”Magnitski-lait” eivät rajoitu tietyistä maista tuleviin tietynlaisiin rikoksiin syyllistyneiksi todettuihin henkilöihin, vaan ne koskevat kaikkia rikoksentekijöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ovat jääneet rankaisematta;

H. ottaa huomioon, että jotkut kansalliset lainvalvontaelimet eivät ole pystyneet saattamaan rikoksentekijöitä vastuuseen; toteaa, että tällaisissa tapauksissa EU:n Magnitski-laki, jossa olisi asianmukaisesti hallinnoituja, kohdennettuja pakotteita, olisi erittäin tehokas;

I. ottaa huomioon, että Alankomaiden hallitus käynnisti unionin jäsenvaltioiden keskuudessa marraskuussa 2018 keskustelun ihmisoikeusloukkauksista määrättäviä kohdennettuja pakotteita koskevan unionin tason järjestelmän poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta; ottaa huomioon, että alustavat keskustelut jatkuvat neuvoston työryhmän tasolla;

1. tuomitsee jyrkästi kaikki ihmisoikeusloukkaukset kaikkialla maailmassa; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa esittämään ennen nykyisen vaalikauden päättymistä EU:n Magnitski-lakia koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka nojalla voitaisiin määrätä viisumikieltoja ja kohdennettuja pakotteita, kuten omaisuuden tai omistusoikeuksien jäädyttäminen EU:n lainkäyttöalueella yksittäisille viranomaisille tai virallisessa asemassa toimiville henkilöille, valtiollisille ja muille kuin valtiollisille toimijoille tai yhteisöille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin;

2. katsoo, että uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuneet vainot, julmuudet ja kansainväliset rikokset ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan; korostaa, että ne, jotka etnisin tai uskonnollisin perustein tahallaan vehkeilevät, suunnittelevat, yllyttävät, toteuttavat tai yrittävät toteuttaa, osallistuvat tai tukevat tällaisia julmuuksia, olisi saatettava oikeuden eteen;

3. painottaa välittömien pakotteiden listan merkitystä, jotta varmistetaan, että EU:n Magnitski-laki pannaan tehokkaasti täytäntöön; kehottaa neuvostoa jatkamaan asiaa koskevaa työtään viipymättä; pitää tärkeänä, että parlamentti valvoo tätä tulevaa järjestelmää ja varsinkin listalle lisäämisen perusteiden määrittelyä sekä listan muuttamista;

4. uskoo vakaasti, että tällainen järjestelmä olisi arvokas lisäys unionin ihmisoikeus- ja ulkopolitiikan nykyiseen keinovalikoimaan ja vahvistaisi unionin roolia globaalina ihmisoikeustoimijana varsinkin sen torjuessa rankaisemattomuutta ja antaessa tukea huonon kohtelun kohteiksi joutuneille sekä ihmisoikeuksien puolustajille koko maailmassa;

5. korostaa, että tämän järjestelmän olisi mahdollistettava rajoittavat toimenpiteet, erityisesti varojen jäädyttäminen ja saapumiskielto unioniin, joita voidaan kohdistaa henkilöihin tai yhteisöihin, jotka ovat vastuussa tai osallisina törkeissä ihmisoikeusloukkauksissa ja väärinkäytöksissä tai ovat mukana avustamassa, rahoittamassa tai osallistumassa niiden suunnitteluun, ohjailuun tai toteuttamiseen; kannustaa tässä mielessä laatimaan selkeän loukkausten määritelmän nykyisen tilanteen korjaamiseksi;

6. vaatii, että henkilöiden tai yhteisöjen luetteloon ottamista tai sieltä poistamista koskevien päätösten olisi perustuttava selkeisiin ja yksiselitteisiin näyttöön perustuviin kriteereihin ja oltava suorassa yhteydessä tehtyyn rikokseen, jotta voidaan taata perinpohjainen laillisuusvalvonta;

7. vaatii, että kaikki unionin jäsenvaltiot tulkitsevat pakotteiden soveltamista samalla johdonmukaisella tavalla; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä keskenään asianmukaisten kohdehenkilöiden yksilöinnissä, mukaan luettuna aiheellisten unionin mekanismien käyttö ja pakoteluettelossa olevia henkilöitä koskevien tietojen jakaminen, sekä perustelemaan, miksi nämä henkilöt ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista; korostaa, että muuttovirroista hyötyville ihmiskauppiaille olisi määrättävä pakotteita tämän järjestelmän puitteissa;

8. pitää myönteisenä komission puheenjohtajan ehdotusta, jonka mukaan neuvoston olisi luovuttava yksimielisyyspäätöksistä YUTP:n erityisalueilla, ihmisoikeuskysymykset mukaan luettuina; katsoo, että tällaista päätöksentekoa voitaisiin soveltaa tähän uuteen pakotejärjestelmään;

9. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan rajoittavista toimenpiteistä henkilöitä ja yhteisöjä vastaan tehtyjen neuvoston päätösten täysimääräisen noudattamisen, ja erityisesti jäädyttämään listalla olevien henkilöiden varat ja rajoittamaan heidän pääsyään alueilleen ihmisoikeusloukkausten vuoksi;

10. korostaa, että kaikissa unionin ja jäsenvaltioiden toimissa, joilla pyritään torjumaan rankaisemattomuutta, ensisijaisena tavoitteena olisi edelleen oltava rikossyytteiden nostaminen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä tahoja vastaan kotimaisen tai kansainvälisen lainkäyttövallan puitteissa; kehottaa neuvostoa sisällyttämään rajatylittävät loukkaukset tämän järjestelmän soveltamisalaan;

11. vaatii komissiota osoittamaan järjestelmän täytäntöönpanoon ja valvontaan riittävästi voimavaroja ja asiantuntemusta, kun se on toiminnassa, sekä kiinnittämään erityistä huomiota julkiseen tiedottamiseen luetteloon sisällyttämisestä sekä unionissa että asianomaisissa maissa;

12. tukee kansalaisyhteiskunnan aktivistien ponnisteluja tällaisen järjestelmän puolesta ja kannustaa keskustelemaan ehdotuksesta, joka koskee mahdollista riippumatonta unionin tason neuvoa-antavaa komiteaa;

13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille sekä Euroopan neuvoston pääsihteerille.

 

[1] EUVL C 408, 30.11.2017, s. 43.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0115.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0157.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0515.

[5] EUVL C 337, 20.9.2018, s. 82.

[6] EUVL C 35, 31.1.2018, s. 77.

Päivitetty viimeksi: 13. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus