Menettely : 2019/2582(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0202/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0202/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0217

<Date>{11/03/2019}11.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0202/2019</NoDocSe>
PDF 142kWORD 55k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta</Titre>

<DocRef>(2019/2582(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Peter Liese, Christian Ehler</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0195/2019

B8‑0202/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta

(2019/2582(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

 ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

 ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. kokouksen (CMP 11),

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

 ottaa huomioon vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 24) 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman[1],

 ottaa huomioon puhtaan energian säädöspaketin,

 ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle osoitetut kysymykset strategiasta EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä Pariisin sopimuksen mukaisesti (O-000007/2019 – B8‑0000/2019 ja O-000008/2019 – B80000‑2019), ja eurooppalaisesta visiosta kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta (O-000016/2019 – B8‑2019 ja O-000017 – B8‑00002019),

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

 ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon pitkän aikavälin strategiasta ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, jossa korostetaan mahdollisuuksia ja haasteita, joita siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen tuo unionin kansalaisille ja taloudelle, ja luodaan perusta laajalle keskustelulle, jossa ovat mukana EU:n toimielimet, kansalliset parlamentit, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt, kaupungit ja yhteisöt sekä kansalaiset; hyväksyy tavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin Sibiussa toukokuussa 2019 pidettävän, Euroopan tulevaisuutta pohtivan erityishuippukokouksen yhteydessä;

2. katsoo, että Eurooppa voi näyttää tietä ilmastoneutraliteettiin investoimalla innovatiivisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja mukauttamalla toimia energian, teollisuuspolitiikan ja tutkimuksen kaltaisilla avainaloilla samalla kun varmistetaan oikeudenmukaisen siirtymän takaava sosiaalinen oikeudenmukaisuus;

3. hyväksyy komission yksilöimät strategiset alat, joilla tarvitaan yhteisiä toimia, ja tukee energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja EU:n teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä;

4. korostaa eri politiikka-alueilla käyttöön otettujen erilaisten ilmastotoimenpiteiden ja hyväksytyn lainsäädännön merkitystä, mutta varoittaa, että hajanainen lähestymistapa saattaisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin sen sijaan, että EU saavuttaisi kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa;

5. on samaa mieltä komission tiedonannossa vahvistetusta EU:n tavoitteesta saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalous vuoteen 2050 mennessä; pyytää jäsenvaltioita sopimaan tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtäävästä strategiasta Sibiussa toukokuussa 2019 järjestettävässä EU:n huippukokouksessa ja kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan tämän tavoitteen saavuttamiseen riittävän kunnianhimoisesti;

Energiapolitiikka

6. korostaa energia-alan keskeistä roolia siirryttäessä kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästötaloutta;

7. palauttaa mieliin, että unioni on viime vuosikymmeninä onnistunut irrottamaan kasvihuonekaasupäästöt talouskasvusta ja että se on vähentänyt päästöjä erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön avulla;

8. korostaa energiatehokkuuden vaikutusta toimitusvarmuuteen, taloudelliseen kilpailukykyyn, ympäristönsuojeluun, energialaskujen pienentämiseen ja asuntojen laadun parantamiseen; vahvistaa, että energiatehokkuudella on liiketoimintamahdollisuuksien luomisen ja työllisyyden sekä sen maailmanlaajuisten ja alueellisten hyötyjen kannalta tärkeä merkitys; vaatii siksi, että energiatehokkuus etusijalle -periaatetta on hyödynnettävä kustannustehokkaasti vuodelle 2050 tavoitteeksi asetettuun kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen johtavien tapojen perustana;

9. painottaa, että puhtaaseen energiaan siirtymisellä olisi edelleen vauhditettava Euroopan talouden nykyaikaistamista, edistettävä kestävää talouskasvua ja tuotettava yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä unionin kansalaisille;

10. katsoo, että EU:n johtoasema uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla osoittaa muulle maailmalle, että siirtymä puhtaaseen energiaan on sekä mahdollista että hyödyllistä muustakin kuin ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta;

11. toteaa, että kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttaminen edellyttää huomattavia lisäinvestointeja EU:n energiajärjestelmään ja siihen liittyvään infrastruktuuriin verrattuna nykytasoon, ja toteaa, että tarvittavat investoinnit ovat määrältään 175–290 miljardia euroa vuodessa;

12. korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius EU:n tasolla, voivat energiasiirtymän erilaisten lähtökohtien vuoksi jakautua EU:ssa epätasaisesti;

13. korostaa, että energian sisämarkkinoiden toteuttaminen on päästöjen vähentämisen kannalta ratkaisevan tärkeää; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita panemaan puhtaan energian säädöspaketin viipymättä täytäntöön; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on toimivalta päättää energiavalikoimastaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa;

14. katsoo, että EU:n energiamarkkinat on liitettävä paremmin yhteen ja että etusijalle on asetettava sekä kaasu- että sähkömarkkinoilta puuttuvien infrastruktuuriyhteyksien luominen; pyytää jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, tekemään tarvittavat investoinnit energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistetun sähköverkkojen yhteenliitäntätavoitteen saavuttamiseksi;

15. katsoo, että avainasemassa ovat teknologinen kehitys ja tekniset ratkaisut, energiatehokkuus, kestävä uusiutuva energia sekä sisäisten energiamarkkinoiden täydellinen yhdentyminen;

Ilmastonmuutoksen sosiaaliset vaikutukset ja oikeudenmukainen siirtymä

16. suhtautuu myönteisesti komission väitteeseen siitä, että nettonollapäästöt on mahdollista saavuttaa ilman työpaikkojen nettomenetyksiä, ja panee myönteisesti merkille yksityiskohtaisen arvioinnin energiavaltaisessa teollisuudessa toteutettavasta siirtymästä; korostaa, että on havaittu, että jos oikeudenmukainen siirtyminen kohti nollatason nettomääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä hoidetaan hyvin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville alueille, aloille ja kansalaisille annetaan asianmukaista tukea, työpaikkojen luomisessa unioniin on mahdollista päästä nettomääräisesti voiton puolelle, ja toteaa, että nollatason nettopäästöskenaariossa työpaikkojen määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä koko taloudessa 2,1 miljoonalla, kun taas 80 prosentin päästövähennysskenaariossa työpaikkojen määrä kasvaa 1,3 miljoonalla; katsoo näin ollen, että komission olisi kehitettävä uudistettu taitojen arviointi EU:n osaamispanoraamassa ja sisällytettävä siihen alueellisia tietoja siitä, millaisia taitoja tarvitaan ilmastoneutraalia unionia varten, jotta näitä heikoimmassa asemassa olevia alueita, aloja ja ihmisiä voidaan tukea uudelleenkouluttamalla heitä kyseisillä alueilla oleviin tulevaisuuden vaatimukset täyttäviin laadukkaisiin työpaikkoihin;

17. korostaa, että tarvitaan ennakoivaa lähestymistapaa, jotta EU:n kansalaisille varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä ja tuetaan alueita, joiden talous on riippuvainen sellaisiin aloihin tai teknologioihin liittyvistä toiminnoista, joiden odotetaan hiipuvan tai joiden on muututtava tulevaisuudessa;

18. korostaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen vaatisi tietyillä EU:n alueilla, kuten kivihiilialueilla, lisätoimia ja enemmän panostusta; toistaa tässä yhteydessä vaatimuksensa, että monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027 sisällytetään 4,8 miljardin euron erityismääräraha uudelle oikeudenmukaista energiasiirtymää koskevalle rahastolle työntekijöiden ja yhteisöjen tukemiseksi sellaisilla alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa haitallisesti;

19. panee tyytyväisenä merkille, että ihmiset osoittavat eri puolilla Eurooppaa yhä aktiivisemmin mieltään ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta; pitää myönteisenä, että nämä aktivistit vaativat kunnianhimoisempia toimia, ja katsoo, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen sekä EU:n olisi otettava nämä vaatimukset huomioon;

20. kehottaa kaikkia hallinnon tasoja eli kansallisia, alueellisia tai paikallisia tasoja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kansalaisia kannustetaan osallistumaan energiasiirtymään ja edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

Ilmasto- ja energiatavoitteet

21. suhtautuu myönteisesti EU:n vuodeksi 2030 hyväksymiin vahvoihin keskipitkän aikavälin tavoitteisiin, jotka olisi pidettävä vakaina, jotta markkinat pysyvät investointien kannalta riittävän vakaina, teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet saadaan kaikilta osin hyödynnettyä ja vahvistetaan unionin yritysten mahdollisuuksia nousta johtavaan asemaan vähäpäästöisen teknologian maailmanmarkkinoilla;

22. korostaa, että nollatason nettomääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin pääseminen vuoteen 2050 mennessä kaikkein kustannustehokkaimmalla tavalla edellyttää, että etusijalle asetetaan vuodeksi 2030 hyväksyttyjen puhtaan energian säädöspaketin tavoitteiden vakaa, ennakoitavissa oleva ja kunnianhimoinen täytäntöönpano;

23. panee merkille vuoden 2030 ilmastoenergiatavoitteita koskevat uudelleentarkastelulausekkeet ja kehottaa komissiota arvioimaan, onko lisäys yhdenmukainen sen kustannustehokkaan tavan kanssa, jonka avulla nollanettotalous saavutetaan vuoteen 2050 mennessä, ja onko se taloudellisesti toteutettavissa, kun otetaan huomioon globaali kilpailu;

24. katsoo, että keinona lisätä markkinoiden vakautta entisestään EU:n olisi myös hyödyllistä vahvistaa toinenkin, vuotta 2040 koskeva päästövähennysten välitavoite, jonka avulla voidaan lisätä vakautta ja varmistaa, että vuodelle 2050 asetettu pitkän aikavälin tavoite saavutetaan;

Teollisuuspolitiikka

25. toistaa, että siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen merkitsee EU:lle haasteita ja mahdollisuuksia ja että investoinnit teolliseen innovointiin sekä digitaaliteknologiaan ja puhtaaseen teknologiaan ovat tarpeen kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, tulevaisuuden taitojen parantamiseksi ja miljoonien työpaikkojen luomiseksi esimerkiksi kasvavan kiertotalouden ja biotalouden aloilla;

26. katsoo, että taloudellinen vauraus, teollisuuden maailmanlaajuinen kilpailukyky ja ilmastopolitiikka ovat toisiaan vahvistavia;

27. korostaa energiavaltaisten teollisuudenalojen roolia EU:n pitkän aikavälin kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten saavuttamisessa; katsoo, että toimintakehysten on oltava älykkäitä ja kohdennettuja, jotta EU säilyttäisi vähähiilisen teollisuuden johtoasemansa, teollisuustuotanto jäisi EU:hun, pidettäisiin yllä Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja estettäisiin hiili- ja investointivuotoriski; kehottaa komissiota laatimaan uuden ja yhdennetyn EU:n teollisuuden ilmastostrategian energiaintensiivisille teollisuudenaloille raskaan teollisuuden kilpailukykyisen siirtymän tukemiseksi;

28. kehottaa komissiota laatimaan teollisuusstrategian, johon sisältyy toimenpiteitä, joiden avulla Euroopan teollisuus voi kilpailla maailmanlaajuisesti tasapuolisin toimintaedellytyksin; katsoo, että komission olisi tarkasteltava osana tätä politiikkaa sellaisten lisätoimenpiteiden vaikuttavuutta ja yhteensopivuutta WTO:n sääntöjen kanssa, joilla hiilivuodon riskille alttiita teollisuudenaloja suojellaan tuotteiden tuonnilta ja jotka korvaisivat, mukauttaisivat tai täydentäisivät olemassa olevat hiilivuotoa koskevat toimenpiteet;

29. korostaa, että vakaat ja ennakoitavat energia- ja ilmastopolitiikan puitteet ovat keskeisessä asemassa, jotta saavutetaan kipeästi kaivattu sijoittajien luottamus ja mahdollistetaan se, että unionin teollisuusalat voivat tehdä investointipäätöksiä Euroopassa pitkällä aikavälillä, koska useimpien teollisuuslaitosten käyttöikä on yli 20 vuotta;

30. kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahaston ja käynnistämään ensimmäisen ehdotuspyynnön vuonna 2019, jotta voidaan lisätä investointeja vähähiilisten teollisten läpimurtoteknologioiden demonstrointiin useilla eri aloilla eikä siis pelkästään sähköntuotannossa, vaan myös kaukolämmön osalta ja teollisuusprosesseissa;

31. korostaa, että valtiontuen suuntaviivat ovat vaikuttava väline, jolla voidaan tukea tarvittavaa teollisuuden rakennemuutosta, ja että niitä on vastaavasti mukautettava, jotta niissä otettaisiin huomioon Euroopan teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä koskevat huolenaiheet;

Muiden alojen panokset

32. korostaa, että koko EU:n talouden ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää, että kaikkien alojen, myös kansainvälisen ilmailu- ja merenkulkualan, on annettava panoksensa; huomauttaa komission analyysin osoittavan, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön suunnittelemat tämänhetkiset maailmanlaajuiset tavoitteet ja toimenpiteet eivät täysimääräisesti toteutettuinakaan riitä tarvittaviin päästövähennyksiin ja että tarvitaan koko taloutta koskevan nollanettopäästötavoitteen mukaisia lisätoimia; korostaa, että näillä aloilla tarvitaan investointeja hiilettömiin ja vähähiilisiin teknologioihin ja polttoaineisiin; kehottaa komissiota soveltamaan näillä aloilla käytännössä saastuttaja maksaa ‑periaatetta; palauttaa mieliin, että kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan lisääntyvän jopa 250 prosenttia vuoteen 2050 mennessä; suhtautuu myönteisesti siihen, että kansainvälinen merenkulkuala on asettanut itselleen absoluuttisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen; panee huolestuneena merkille, ettei tämän tavoitteen muuntamisessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteiksi ja muiksi konkreettisiksi toimiksi ole edistytty; panee merkille, että eri liikennemuotoihin kohdistuva rasite vaihtelee; vaatii, että kasvavilla tuloilla olisi edistettävä ympäristöystävällisiä liikennemuotoja, kuten linja-auto- tai rautatieliikennettä;

33. tukee aktiivista ja kestävää kansallisen tason metsänhoitoa sekä konkreettisia toimia, joilla luodaan kannustimia tehokkaalle ja kestävälle EU:n biotaloudelle, kun pidetään mielessä metsien tarjoamat suuret mahdollisuudet myötävaikuttaa unionin ilmastotoimien vahvistamiseen (hiilidioksidipäästöjen sitomisen, varastoimisen ja korvaamisen avulla), ja nollapäästötavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä; tunnustaa tarpeen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja tarpeen pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen EU:ssa ja kehittää näyttöön perustuvaa politiikkaa, jolla autetaan panemaan täytäntöön ja rahoittamaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia EU:n toimenpiteitä;

Tutkimus ja innovointi

34. korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat ratkaisevassa asemassa tuettaessa unionin johtoasemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa;

35. katsoo, että teollisuuden valtavirtaistaminen olisi integroitava asianmukaisesti tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon;

36. pyytää kiinnittämään huomiota hiilestä irtautumista koskevan korkean tason paneelin raporttiin[2], jossa käsitellään tutkimuksen ja innovoinnin asemaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja sitä, missä määrin ne voivat samanaikaisesti tarjota EU:lle kilpailuetua hiilestä irtautumisessa; panee merkille korkean tason paneelin laatimat temaattiset ja monialaiset suositukset, jotka koskevat erityisesti EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (2021–2027) eli Euroopan horisontti ‑ohjelman suuntaamista;

37. katsoo, että seuraavien kahden vuosikymmenen aikana tarvitaan huomattavaa panostusta tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan tarjota vähähiilisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja, jotka ovat kaikkien saatavilla sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti elinkelpoisia, ja saada aikaan uusia ratkaisuja kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttamiseksi;

EU ja muun maailman ilmastotoimet

38. pitää valitettavana, että monet muut suuret taloudet eivät vielä laadi vuotta 2050 koskevia strategioita eikä niissä käydä juuri lainkaan keskustelua kansallisesti määriteltyjen panosten lisäämisestä, jotta ne vastaisivat Pariisin sopimuksessa määriteltyä maailmanlaajuista tavoitetta; pyytää siksi neuvostoa ja komissiota lisäämään ilmastodiplomatiaa ja ryhtymään muihin tarvittaviin toimiin kannustaakseen muita suuria talouksia toimintaan, jotta voisimme yhdessä saavuttaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet;

39. painottaa EU:n vahvan ilmasto- ja energiadiplomatian ja -johtajuuden merkitystä maailmanlaajuisen ja monenvälisen yhteistyön ja kunnianhimoisten tavoitteiden lujittamisessa ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edistämisen aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puhumaan yhteisten toimintakehysten ja toimien puolesta YK:n foorumeilla;

40. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0430.

[2] Final Report of the High-Level Panel of the European Decarbonisation Pathways Initiative, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, marraskuu 2018.

Päivitetty viimeksi: 13. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus