Menettely : 2019/2819(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0100/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0100/2019

Keskustelut :

PV 18/09/2019 - 17
CRE 18/09/2019 - 17

Äänestykset :

PV 19/09/2019 - 7.5
CRE 19/09/2019 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0021

<Date>{17/09/2019}17.9.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0100/2019</NoDocSe>
PDF 138kWORD 53k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle</Titre>

<DocRef>(2019/2819(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Michal Šimečka, Frédérique Ries, Ramona Strugariu, Katalin Cseh, Ondřej Kovařík, Vlad‑Marius Botoş, Izaskun Bilbao Barandica, Jan‑Christoph Oetjen, Christophe Grudler</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0097/2019

B9‑0100/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle

(2019/2819(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmalliset periaatteet ja perusperiaatteet, joita Euroopan unioni noudattaa yhteisiin arvoihin perustuvana yhteisönä,

 ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen,

 ottaa huomioon 26. tammikuuta 2006 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1481 (2006) tarpeesta totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten kansainväliseen tuomitsemiseen,

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin[1],

 ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2008 annetun Prahan julistuksen eurooppalaisesta omastatunnosta ja kommunismista,

 ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 esittämänsä kannanoton elokuun 23. päivän julistamiseen stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi,

 ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista[2],

 ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 23. elokuuta 2018 antaman yhteisen julkilausuman kommunismin uhrien muistoksi,

 ottaa huomioon monet demokratiasta ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta antamansa päätöslauselmat, mukaan lukien 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman toisen maailmansodan päättymisen (8. toukokuuta 1945) 60. vuosipäivästä Euroopassa[3], 23. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman holodomorin, Ukrainan keinotekoisen nälänhädän (1932–1933) muistamisesta[4] ja 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman Srebrenicasta[5],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että kommunistinen Neuvostoliitto ja natsi-Saksa allekirjoittivat 80 vuotta sitten 23. elokuuta 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksena tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen ja sen salaisen lisäpöytäkirjan ja jakoivat näin Euroopan ja itsenäisten valtioiden alueet näiden kahden totalitaarisen hallinnon kesken ja ryhmittelivät ne etupiireihin, mikä pohjusti toisen maailmansodan puhkeamista;

B. katsoo, että Euroopan traagisen menneisyyden muistot on säilytettävä, jotta voitaisiin kunnioittaa uhreja, tuomita syylliset ja luoda perusta totuuteen ja muistamiseen perustuvalle sovinnolle; ottaa huomioon, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan syttymisestä ja että tämä sota aiheutti inhimillistä kärsimystä ennenkokemattomassa mittakaavassa sekä johti eurooppalaisten valtioiden vuosikymmeniä kestäneeseen miehitykseen;

C. katsoo, että Euroopan yhdentymistä on alusta alkaen pidetty vastauksena kärsimykseen, jonka aiheuttivat kaksi maailmansotaa ja holokaustiin johtanut natsien hirmuvalta, sekä totalitarismin ja epädemokraattisten kommunistihallintojen leviämiseen Keski- ja Itä-Euroopassa, ja lisäksi kyse on ollut syvän jakautumisen ja vihamielisyyden poistamisesta Euroopasta yhteistyön ja yhdentymisen avulla sekä sotien lopettamisesta ja demokratian turvaamisesta Euroopassa;

D. toteaa, että Euroopan yhdentymisprosessi on ollut menestyksekäs ja johtanut Euroopan unioniin, joka nykyisin käsittää Keski- ja Itä-Euroopan maat, jotka olivat kommunistihallintojen alaisuudessa toisen maailmansodan päättymisestä 1990-luvun alkuun; toteaa lisäksi, että Kreikan, Espanjan ja Portugalin liittyminen unioniin jo aiemmin auttoi varmistamaan demokratian palauttamisen Etelä-Eurooppaan;

E. ottaa huomioon, että vuonna 2012 Euroopan unionille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto yli kuuden vuosikymmenen työstä rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa;

F. ottaa huomioon, että ääriainekset ja muukalaisvihamieliset poliittiset voimat Euroopassa turvautuvat historiallisten tosiasioiden vääristelyyn ja käyttävät sellaista symboliikkaa ja retoriikkaa, jossa kuuluu totalitaarisen propagandan kaiku muun muassa rasismin, antisemitismin sekä seksuaalisia ja muita vähemmistöjä kohtaan tunnetun vihan muodossa;

G. toteaa, että kaikki EU:n kansalaiset ja kaikki jäsenvaltiot maantieteellisestä asemastaan riippumatta pitävät Euroopan yhdentymisen historiaa vastapainona totalitaariselle sorrolle ja tuholle, ja että sen tulisi toimia perustana EU:n solidaarisuudelle ja yhteenkuuluvuudelle;

1. kunnioittaa suuresti kaikkia totalitarismin ja epädemokraattisten hallintojen uhreja Euroopassa ja osoittaa kiitokset kaikille niille, jotka taistelivat hirmuvaltaa ja sortoa vastaan;

2. sitoutuu edelleen Eurooppaan, jossa vallitsee rauha ja vauraus ja jonka perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

3. pitää erityisen tärkeänä menneisyyden muistojen säilyttämistä, koska sovintoa ei voi syntyä ilman muistamista; toistaa yhteisen kantansa kaikkien totalitääristen hallintojen vastustamisesta niiden ideologisesta taustasta riippumatta;

4. muistuttaa, että Euroopan viimeisin kansanmurha tapahtui Srebrenicassa vasta heinäkuussa 1995 ja että tarvitaan jatkuvaa valppautta epädemokraattisten, muukalaisvihamielisten, autoritääristen tai totalitääristen ideoiden ja pyrkimysten torjumiseksi;

5. korostaa, että jotta voidaan lisätä eurooppalaisten tietoisuutta totalitaaristen ja epädemokraattisten hallintojen tekemistä rikoksista, on tuettava Euroopan vaikeaa menneisyyttä koskevaa dokumentointia ja todistajanlausuntoja, sillä sovintoa ei voi syntyä ilman muistamista;

6. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita viettämään totalitaaristen hallintojen uhrien eurooppalaista muistopäivää 23. elokuuta sekä EU:n että kansallisella tasolla ja lisäämään nuoremman sukupolven tietoisuutta näistä asioista sisällyttämällä totalitaaristen hallintojen historian ja näistä hallinnoista aiheutuneiden seurausten analysoinnin kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin ja oppikirjoihin EU:ssa;

7. muistuttaa, että Molotov-Ribbentrop-sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja symboloivat yhä sitä, kuinka aggressiivinen valtapolitiikka ja etupiiriajattelu johtavat tuhoon ja sortoon; tähdentää, että rauhanomaiseen yhteistyöhön ja jaettuun suvereniteettiin perustuva eurooppalainen hanke on paras takuu valtapolitiikan paluuta ja maanosan jakautumista vastaan, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan tätä periaatetta myös EU:n ulko- ja naapuruuspolitiikassa;

8. tuomitsee natsismin ja stalinismin kaltaisten totalitaaristen ideologioiden esiintymisen ja levittämisen EU:ssa;

9. on huolissaan ääriliikkeiden ja Euroopan totalitaarisesta menneisyydestä muistuttavan muukalaisvihamielisen kielenkäytön noususta, myös hlbti-yhteisön, romanien sekä muiden etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen ja pakolaisten vihaamisen ja syrjinnän muodossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan kaikenlaisia ääriajattelun muotoja ja estämään vihapuheen leviämisen verkossa;

10. toteaa, että Euroopan yhdentyminen rauhan ja sovinnon mallina on ollut Euroopan kansojen oma valinta, jossa he sitoutuvat yhteiseen tulevaisuuteen, ja että Euroopan unionilla on erityinen vastuu demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen edistämisestä ja turvaamisesta Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan edelleen tukeakseen Euroopan historian opettamista ja korostaakseen Euroopan yhdentymisen historiallista merkitystä sekä tuodakseen esiin traagisen menneisyyden ja nykyisessä Euroopan unionissa vallitsevan rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen välistä suurta eroa;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että Euroopan yhdentymistä pidetään ja sitä opetetaan vastapainona natsien ja stalinistisen totalitarismin aiheuttamalle tuholle, että Euroopan kansalaisilla olisi yhteinen historiankäsitys ja identiteetti ja että vanhempien ja tuoreempien jäsenvaltioiden väliset mahdolliset jakolinjat poistuvat;

13. toistaa jatkuvan tukensa kansainvälisen oikeuden lujittamiselle Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja muiden erityistuomioistuinten kautta; kehottaa komissiota antamaan tehokasta tukea jäsenvaltioissa toteutettaville historiallista muistia ja muistiperintöä koskeville hankkeille ja eurooppalaisen muistiperinnön ja omantunnon foorumin (Platform of European Memory and Conscience) toiminnalle sekä osoittamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta riittävästi rahoitusta totalitarismin uhrien muiston vaalimisen tukemiseksi;

14. korostaa, että kaikkien Euroopan valtioiden olisi selvitettävä tilinsä traagisen menneisyytensä ja historiallisen perintönsä kanssa; panee merkille, että Venäjän kansalaiset ovat edelleen entisen kommunistihallinnon suurimpia uhreja ja että demokraattinen kehitys ei juurikaan etene niin kauan kuin stalinistihallinnon tekemisiä vähätellään tai ihannoidaan;

15. korostaa, että Euroopan traagista menneisyyttä olisi pidettävä moraalisena ja poliittisena innoittajana ratkottaessa nykymaailman haasteita, kuten taistelu oikeudenmukaisemman maailman puolesta, ilmastonmuutoksen torjunta, muuttoliike ja pakolaiset, sellaisten avoimien ja suvaitsevaisten yhteiskuntien ja yhteisöjen luominen, joissa hyväksytään etniset, uskonnolliset ja seksuaaliset vähemmistöt, sekä pyrkimys tehdä eurooppalaisista arvoista toimivia kaikille;

16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unioniin assosioituneiden valtioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvoston jäsenmaiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.

[2] EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 25.

[3] EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 392.

[4] EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 78.

[5] EUVL C 46 E, 24.2.2010, s. 111.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus