PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Thomas Cook -konsernin konkurssin vaikutuksista
21.10.2019 - (2019/2854(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
José Ramón Bauzá Díaz, Dinesh Dhamija, Bill Newton Dunn, Caroline Nagtegaal, Izaskun Bilbao Barandica, Liesje Schreinemacher, Dita Charanzová, Dominique Riquet, Valter Flego, Ilhan Kyuchyuk, Vlad‑Marius Botoş, Iskra Mihaylova, Atidzhe Alieva‑Veli
Renew-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0118/2019
B9‑0118/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma Thomas Cook -konsernin konkurssin vaikutuksista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission 21. lokakuuta 2019 antaman julkilausuman Thomas Cook ‑konsernin konkurssin vaikutuksista,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 195 artiklan,
– ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),
– ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”[1],
– ottaa huomioon matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302[2] ja erityisesti sen 13 artiklan, joka koskee vastuuta matkapaketin toteuttamisesta, 16 artiklan, joka koskee avustamisvelvoitetta, sekä V luvun, jossa säädetään matkustajien suojasta matkanjärjestäjän tai matkanvälittäjän maksukyvyttömyyden varalta,
– ottaa huomioon matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004[3],
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman lentoyhtiöiden konkursseista ja matkustajille maksettavista korvauksista[4],
– ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Lentomatkustajien suoja lentoyhtiön maksukyvyttömyystapauksessa” (COM(2013)0129), jossa komissio on esittänyt matkustajien suojan parantamiseen lentoyhtiön maksukyvyttömyystapauksessa tähtääviä toimenpiteitä, joihin kuuluu muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 täytäntöönpanon parantaminen,
– ottaa huomioon lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24. syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008[5] (uudelleen laadittu toisinto) ja erityisesti sen 8 artiklan, joka koskee liikenneluvan voimassaoloa, ja 9 artiklan, joka koskee liikenneluvan peruuttamista määräajaksi tai kokonaan,
– ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (EGR-asetus)[6],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että matkatoimistot toimivat nopeasti muuttuvassa ja yhä kilpaillummassa ympäristössä sekä EU:n omilla että sen ulkopuolisilla markkinoilla ja että niiden on sopeuduttava uusiin kuluttajien käyttäytymismalleihin ja liiketoimintamalleihin (esimerkiksi sähköisten matkavarauspalvelujen ja niiden houkuttelevien matkapakettien tarjonnan kasvuun);
B. ottaa huomioon, että Thomas Cook -konsernin kaatuminen johtuu useista tekijöistä, joista yksi on se, että yritys ei ole muuttanut liiketoimintamalliaan tai harjoittanut innovointia voidakseen kilpailla digitaalitaloudessa;
C. ottaa huomioon, että Thomas Cook -konserni on matkanjärjestäjä, jolla oli hotelleja, matkakohteita ja lentoyhtiöitä 16 maassa ja 19 miljoonaa asiakasta vuosittain, ja kun se romahti syyskuussa 2019, 600 000 lomanviettäjää jäi pulaan ulkomailla, mikä pakotti hallitukset ja vakuutusyhtiöt koordinoimaan valtavaa pelastusoperaatiota;
D. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden viranomaiset olivat jo olleet hyvin perillä Thomas Cook -konsernin taloudellisesta tilanteesta;
E. ottaa huomioon, että Thomas Cook -konsernin selvitystila on vaarantanut maailmanlaajuisesti 22 000 työpaikkaa, joista 9 000 sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 2 500 Espanjassa ja yli 1 000 Kreikassa; katsoo, että vaikka näiden työpaikkojen kohtalo on vielä epävarma, tällä on todennäköisesti huomattava moninainen kerrannaisvaikutus matkailualaan ja liikennealaan ja koko EU:n talouteen;
F. ottaa huomioon, että pelkästään tänä vuonna monet lentoyhtiöt, kuten Air Berlin, Alitalia, Aigle Azur ja Adria Airways, ovat ajautuneet maksukyvyttömyyteen, millä on ollut yrityksiin, matkailuun ja kuluttajiin kohdistuvia vakavia heijastusvaikutuksia;
G. ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan siviili-ilmailuviranomainen myönsi huhtikuussa 2019 Thomas Cook -konsernille uuden 12 kuukauden liikenneluvan;
H. ottaa huomioon, että monille kuluttajille on ollut epäselvää, mitä oikeuksia heillä on korvaukseen ja mitkä osat heidän varauksistaan kuuluvat heidän vakuutuksensa piiriin;
I. ottaa huomioon, että Eurooppa on maailman ykkösmatkailukohde ja sen markkinaosuus oli 50,8 prosenttia vuonna 2018; ottaa huomioon, että matkailu tuottaa sekä suoraan että välillisesti 10,3 prosenttia EU-28:n yhteenlasketusta BKT:sta ja osuuden odotetaan kasvavan 11,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2027 mennessä, ja toteaa, että EU:n matkailuala työllistää arviolta 12,3 miljoonaa ihmistä;
J. ottaa huomioon, että matkailu on edelleen yksi tärkeimmistä työpaikkojen luomisen vauhdittajista sekä EU:ssa että koko maailmassa ja että se edistää osaltaan kaikkien jäsenvaltioiden työllisyyttä ja taloudellista kehitystä, varsinkin eteläisten jäsenvaltioiden, joihin finanssi- ja talouskriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti;
K. ottaa huomioon, että matkailuala on vaatinut äänekkäästi koordinoinnin lisäämistä EU:n tasolla ja selkeää EU:n matkailupolitiikkaa, johon liittyy asianmukainen budjettituki; katsoo, että EU:n matkailupolitiikassa olisi otettava huomioon, että matkailun kannalta keskeisessä roolissa olevia eri sektoreita, kuten liikennettä ja majoitusta, säännellään eri alojen puitteissa EU:n sisällä;
L. katsoo, että unionin tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;
M. ottaa huomioon, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin tarjoamaan lisätukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista ja meneillään olevasta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä kärsiville työntekijöille;
1. korostaa, että Thomas Cook -konsernilla oli toimintaa monilla eri aloilla, kuten majoitus, liikenne ja vapaa-ajan toiminta, ja se vaikutti moniin eri tyyppisiin kuluttajiin ja yrityksiin ja näin ollen sen kaatumiseen sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja jäsenvaltioiden lakeja;
2. antaa tunnustusta huomattavista ponnisteluista, joita tehtiin kotiinkuljetusoperaation aikana EU:n lainsäädännön mukaisesti; pitää kuitenkin valitettavina kielteisiä vaikutuksia, joita Thomas Cook -konsernin konkurssi aiheutti tuhansille matkailijoille, joiden varaukset automaattisesti peruttiin ja joista monet jäivät pulaan matkakohteeseensa ilman että heille tarjottiin mitään vaihtoehtoista paluumatkaa; katsoo tämän osoittaneen, että alalla vallitsee valtava oikeudellinen epävarmuus ja huomattava kuluttajansuojan puute;
3. kehottaa neuvostoa hyväksymään yleisnäkemyksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 tarkistamisesta, jotta saadaan aikaan matkustajien oikeuksia koskeva kattava kehys, jossa voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin luettelo poikkeuksellisista olosuhteista, korvauksiin oikeuttavat kynnysarvot peruutus- ja viivästymistapauksissa tai korvaukset jatkolennoilta myöhästymisestä; pitää valitettavana, että neuvosto ei ole päässyt asiassa sopimukseen helmikuun 2014 jälkeen;
4. katsoo, että Thomas Cook -konsernin äkillinen kaatuminen olisi voitu välttää ja sen liiketoiminta olisi pitänyt lakkauttaa hallitummin; kehottaa komissiota arvioimaan Thomas Cook -konsernin selvitystilaan joutumisen syitä, kun otetaan huomioon, että yhtiön taloudellisen tilanteen muuttuminen kielteiseen suuntaan oli jo tiedossa, jotta voidaan selvittää, olisiko ehkäisevillä toimenpiteillä voitu välttää sen äkillinen kaatuminen;
5. suhtautuu varauksella päätökseen myöntää Thomas Cook -konsernille liikennelupa, kun otetaan huomioon, mikä oli sen taloudellinen tilanne; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden lupaviranomaiset panevat paremmin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 9 artiklan, joka koskee liikenneluvan peruuttamista määräajaksi tai kokonaan, aina kun ilmenee selviä merkkejä taloudellisista ongelmista tai maksukyvyttömyydestä; katsoo lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi myönnettävä lentoyhtiölle tilapäinen lentoliikennelupa, jotta se voi maksukyvyttömyyteen ajauduttuaan jatkaa matkustajien kotiinkuljetuksia; kehottaa EU:ta mainitun asetuksen tulevan tarkistamisen yhteydessä vahvistamaan jäsenvaltioiden velvoitetta arvioida lentoliikenteen harjoittajien taloudellista tulosta liikennelupaa myönnettäessä;
6. korostaa, että Thomas Cook -konsernin kokoisen matkatoimiston kaatumisen hallinta ei pääty asiakkaan kotiuttamiseen, korvauksiin ja takaisinmaksuihin ja että pitkällä aikavälillä seurauksien odotetaan päinvastoin olevan vieläkin vakavampia liikenneyhteyksien, matkailun ja työllisyyden kannalta;
7. pitää valitettavana, että kaiken kattavan matkapaketin ostaneiden lomanviettäjien on ollut helpompaa saada tietoja ja apua kuin kuluttajien, jotka olivat varanneet lennot ja majoituksen erikseen;
8. kehottaa komissiota vaatimaan, että jäsenvaltiot laativat selkeät ja avoimet kansalliset takuujärjestelmät; toteaa kuitenkin, että vaikka monet jäsenvaltiot ovat jo perustaneet tällaisen järjestelmän, jää usein epäselväksi, kattaako se varauksen;
9. katsoo, että Thomas Cook -konsernin kaatuminen on sellaista suuruusluokkaa, että sillä on vakavia kielteisiä vaikutuksia EU:n – maailman ykkösmatkailukohteen – matkailualaan, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat vahvasti riippuvaisia matkailusta ja jotka ovat olleet riippuvaisia Thomas Cook -konsernista, varsinkin sellaisilla alueilla kuin Baleaarit, Kanariansaaret, Rodos ja Kreeta; korostaa, että matkailupalveluilla näillä matkailusta riippuvaisilla alueilla ja erityisesti hotelleissa palvelujen tarjontaa oli suunniteltu eteenpäin ja monia varauksia oli jo tehty seuraavalle matkailukaudelle ennen Thomas Cook -konsernin kaatumista; toteaa näin ollen, että on tarpeen tukea jäsenvaltioita, jotta ne selviytyvät kielteisestä vaikutuksesta, joka tästä aiheutuu monille yrityksille;
10. toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen perustaa mekanismi, jolla varmistetaan tehokas koordinointi ja yhteistyö jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja rahoituslaitosten välillä matkailualalla, ja ottaa käyttöön erityinen matkailualaa koskeva budjettikohta EU:n talousarviossa, erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteydessä, jotta voidaan myöntää erityisiä varoja EU:n matkailupolitiikan tukemiseen;
11. katsoo, että matkailun ja liikenteen väliset yhteydet ovat ilmeisiä ja liittyvät läheisesti toisiinsa; korostaa, että liikenne on olennainen osa matkailualaa ja että matkailu kasvaa, kun parempia liikennejärjestelmiä otetaan käyttöön; pyytää siksi, että komissiossa olisi jäsen, joka vastaa liikennettä, liikkuvuutta ja matkailua koskevista asioista, ja kehottaa komission uutta puheenjohtajaa ryhtymään tarvittaviin toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
12. kehottaa voimakkaasti niitä jäsenvaltioita, joihin Thomas Cook -konsernin selvitystilaan joutuminen vaikuttaa, ottamaan välittömästi käyttöön irtisanotuille työntekijöille tarkoitettuja toimia, kuten tukea, ohjausta ja integrointia, koulutusta, uudelleenkoulutusta ja ammatillista koulutusta, tukea yrityksen perustamiseen ja tukea sellaisten uusien yritysten perustamiseen, joille voidaan myöntää EGR:n rahoitustukea;
13. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan vasta viimeisenä keinona valtiontukitoimenpiteitä, joilla voitaisiin lievittää yrityksiin, kaupunkeihin, alueisiin ja matkakohteisiin kohdistuvia kielteisiä taloudellisia vaikutuksia sekä vakavia seurauksia työllisyydelle;
14. kehottaa komissiota arvioimaan, miten EU:n nykyinen lainsäädäntö ja jäsenvaltioiden lait ovat vastanneet tähän valtavaan pelastusoperaatioon; panee merkille, että Thomas Cook -konsernin konkurssista seurannut kriisi ei ole erillinen tapahtuma ja se saattaa hyvinkin toistua tulevaisuudessa; kehottaa siksi komissiota arvioimaan, onko mahdollista hyväksyä erityistoimia ja/tai toimenpiteitä tällaisten tilanteiden toistumisen estämiseksi, jotta voidaan parantaa entisestään kuluttajansuojaa ja matkustajien oikeuksia;
15. kehottaa komissiota tarkastelemaan voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä lentoyhtiöiden konkurssien, kuluttajansuojan, matkapakettien ja matkustajien oikeuksien osalta Thomas Cook -konsernin äskettäisen kaatumisen valossa, jotta voidaan arvioida mahdollista lainsäädännön selkiyttämisen ja parantamisen tarvetta sekä muita toimenpiteitä, joita tarvitaan vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa;
16. kehottaa komissiota jatkamaan työtä aitojen digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi ja tarvittavan tuen tarjoamiseksi, jotta EU:n yrityksiä autetaan hallitsemaan siirtymistä kohti digitaalitaloutta ja uusia liiketoimintamalleja sekä asiaankuuluvien rahoitusohjelmien että rahoituksen saantia koskevan järjestelmän kautta koulutuksen ja digitaaliseen liiketoimintaan suuntautuvan ajattelutavan edistämisen lisäksi;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.