Päätöslauselmaesitys - B9-0172/2019Päätöslauselmaesitys
B9-0172/2019
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

7.11.2019 - (D063846/02 – 2019/2860(RSP))

työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Asiasta vastaavat jäsenet: Tilly Metz
Günther Sidl, Anja Hazekamp, Eleonora Evi, Sirpa Pietikäinen

Menettely : 2019/2860(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0172/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0172/2019
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0172/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

(D063846/02 – 20192860(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D063846/02),

– ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003[1] ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. syyskuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa ja muutoksenhakukomiteassa 11. lokakuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin myös olla antamatta lausuntoa,

– ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[2] 11 ja 13 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 27. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, joka julkaistiin 5. huhtikuuta 2019[3],

– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että Syngenta Crop Protection AG (’hakija’) toimitti 16. joulukuuta 2011 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 (’geenimuunnospakka’) ja tiettyjä alayhdistelmiä sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös geenimuunnospakan maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B. ottaa huomioon, että geenimuunnospakka saadaan risteyttämällä kuusi maissin geenimuunnostapahtumaa, joiden ansiosta se kestää glufosinaattia ja glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita sekä tuottaa viittä hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Bt- ja Cry-proteiineja) Cry1Ab, Vip3Aa20, mCry3A, Cry1F ja eCry3.1Ab, jotka ovat myrkyllisiä tietyille perhosten ja kovakuoriaisten toukille[5];

C. ottaa huomioon, että geenimuunnospakan 22 alayhdistelmälle on jo myönnetty lupa; ottaa huomioon, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi kattaa 34 alayhdistelmää[6];

D. ottaa huomioon, että EFSA antoi 27. helmikuuta 2019 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 5. huhtikuuta 2019[7];

E. panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

Jäsenvaltioiden huomautukset ja lisänäkökohdat

F. panee merkille, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita[8]; ottaa huomioon, että näitä kriittisiä huomioita ovat muun muassa se, että geenimuunnospakan toksisuudesta ei ole tehty tyhjentäviä tutkimuksia eikä kaikkien geenimuunnospakan sisältämien siirtogeenien mahdollisista yhteisvaikutuksista ole tehty erityisiä testejä, että Cry-toksiinien vaikutuksista nisäkkäisiin ja ihmisiin on edelleen epävarmuutta, että vertaileva arviointi ei anna mitään näyttöä turvallisuudesta, että asiaa koskevien tietojen keräämistä ei varmisteta seurantasuunnitelmalla, että geenimuunnospakka ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY[9] mukainen ja että torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien yhteisvaikutusta ei ole tutkittu eikä niiden tasoa mitattu;

G. ottaa huomioon, että eräässä riippumattomassa tutkimuksessa[10] todetaan muun muassa, että EFSAn tekemää toksikologista arviointia ei voida hyväksyä, sillä viljelykasvin turvallisuutta tuontia varten ei ole osoitettu, että arviointi ei täytä immuunijärjestelmälle aiheutuvien riskien arviointia koskevia vaatimuksia ja että ympäristöriskien arviointi ei ole luotettava;

H. ottaa huomioon, että EFSAn arvioimista 34 alayhdistelmästä hakija toimitti tutkimuksia vain kolmesta niistä[11]; ottaa huomioon, että hakija ei toimittanut tietoja muista 31 alayhdistelmästä;

Rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä, niiden metaboliitteja ja yhteisvaikutuksia koskevan arvioinnin puute

I. toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja[12]; toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että geenimuunnospakan viljelyssä käytetään paitsi suurempia myös toistuvia glufosinaatti- ja glyfosaattiannoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia jäämäpitoisuuksia;

J. toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön syöpätutkimukseen erikoistunut virasto Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi;

K. toteaa, että EFSAn mukaan saatavilla ei ole toksikologisia tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu useista glyfosaattia kestävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista[13];

L. ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja sen tähden se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009[14] säädettyjen poissulkemiskriteerien soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin käytön hyväksynnän voimassaolo päättyi unionissa 31. heinäkuuta 2018[15];

M. ottaa huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden hajoamistuotteiden arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen geenimuunnettu kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (’metaboliittien’) koostumus ja täten myrkyllisyys voivat itsessään perustua geneettiseen muuntamiseen[16];

N. ottaa huomioon, että torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien erityiset viljelykäytännöt johtavat erityisiin käyttö- ja altistumistapoihin sekä erityisiin metaboliitteihin ja yhteisvaikutuksiin, ja katsoo, että nämä edellyttävät erityistä huomiota; toteaa, että EFSA ei ottanut näitä huomioon;

O. katsoo, että siksi ei voida päätellä, että geenimuunnospakan tai sen alayhdistelmien nauttiminen on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

Jäämien enimmäismäärien ja niiden valvonnan puute

P. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005[17], jolla pyritään varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso, säädetään, että kolmansissa maissa tuotetuille elintarvikkeille ja rehuille olisi vahvistettava erityiset jäämien enimmäismäärät, jos torjunta-aineiden käyttö johtaa jäämämääriin, jotka eroavat unionin maatalouskäytännöistä johtuvista jäämistä; toteaa, että tämä koskee myös unioniin tuotuja rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä viljelykasveja, koska niissä käytetään enemmän torjunta-aineita kuin muissa viljelykasveissa;

Q. ottaa kuitenkin huomioon, että EFSAn voimassa olevista glyfosaattijäämien enimmäismääristä vuonna 2018 tekemän arvioinnin mukaan saatavilla olleet tiedot eivät olleet riittäviä glyfosaattia koskevien jäämien enimmäismäärien ja riskinarvioinnin arvojen määrittämiseksi muuntogeeniselle maissille, jossa on EPSPS-muunnos[18]; toteaa, että käsiteltävänä olevassa maissin geenimuunnospakassa on EPSPS-muunnos[19];

R. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 396/2005 mukaisesti sellaisten tehoaineiden jäämiä, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi unionissa, kuten glufosinaatin, tuoduissa ravinto- ja rehukasveissa olisi valvottava ja seurattava tarkasti[20];

S. ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata glufosinaattia eikä glyfosaattia (muuntogeenisestä tai muusta) maissista osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021[21]; huomauttaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että maissin geenimuunnospakka, sen alayhdistelmät tai siitä saadut elintarvikkeet ja rehu ylittävät unionin asettamat jäämien enimmäismäärät (MRL), jotka otettiin käyttöön ja joita seurataan kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

Bt-proteiinit

T. toteaa, että useiden tutkimusten mukaan on havaittu sivuvaikutuksia, jotka saattavat tietyissä olosuhteissa vaikuttaa immuunijärjestelmään Bt-proteiineille altistumisen jälkeen, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia[22], mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

U. ottaa huomioon, että erästä toista maissin geenimuunnospakkaa ja sen alayhdistelmiä koskevan arviointiprosessin yhteydessä annetussa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todettiin, että vaikka immuunijärjestelmään kohdistuvia tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan havaittu missään Bt-proteiinien ilmentymiseen liittyvässä käytössä, niitä ei voida havaita EFSAn tällä hetkellä suosittelemilla ja muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suoritettavilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska tutkimuksiin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten[23];

V. ottaa huomioon, että hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että neonikotinoidien käytön nopea yleistyminen siementen käsittelyssä Yhdysvalloissa ja muuntogeenisen Bt-maissin istutuksen lisääntyminen on tapahtunut samanaikaisesti[24]; toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi[25];

W. ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollisen vuorovaikutuksen Bt-proteiinien kanssa ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

Epädemokraattinen päätöksenteko

X. ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. syyskuuta 2019 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 11. lokakuuta 2019 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

Y. ottaa huomioon, että komissio pitää ongelmallisena, että muuntogeenisiä organismeja koskevat lupapäätökset tehdään edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistöä, mikä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien keskuudessa, mutta josta on tullut sääntö muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa päätöksenteossa[26]; toteaa, että komission puheenjohtaja on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena[27];

Z. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

AA. ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, jos muutoksenhakukomiteassa ei ole jäsenvaltioiden määräenemmistöä puolesta[28];

1. katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2. katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisenä tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002[29] säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden suojelun korkean tason, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3. pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4. toistaa sitoutuneensa edistämään työtä, joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

5. kehottaa komissiota tällä välin lopettamaan lupien myöntämisen muuntogeenisille organismeille, jos jäsenvaltiot eivät ole asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti antaneet lausuntoa muutoksenhakukomiteassa, olipa kyse viljelystä tai elintarvike- ja rehukäytöstä;

6. kehottaa komissiota pidättäytymään antamasta lupia rikkakasvien torjunta-aineita sietäville muuntogeenisille viljelykasveille ennen kuin jäämiin liittyvät terveysriskit on tutkittu kattavasti ja tapauskohtaisesti, mikä edellyttää muuntogeenisten viljelykasvien ruiskuttamisesta täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien, niiden metaboliittien ja mahdollisten yhteisvaikutusten täydellistä arviointia;

7. kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

8. kehottaa komissiota olemaan myöntämättä lupaa sellaisten muuntogeenisten kasvien tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, joista on tehty vastustuskykyisiä sellaiselle rikkakasvien torjunta-aineelle, jonka käyttöön ei ole myönnetty lupaa unionissa;

9. kehottaa komissiota pidättäytymään myöntämästä lupia useiden muunnostapahtumien alayhdistelmille, paitsi jos EFSA on arvioinut ne perusteellisesti hakijan toimittamien täydellisten tietojen pohjalta;

10. katsoo erityisesti, että sellaisten lajikkeiden hyväksyminen, joista ei ole toimitettu turvallisuustietoja ja joita ei ole edes testattu tai joita ei ole vielä edes muodostettu, on vastoin yleisen elintarvikelainsäädännön periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 178/2002;

11. kehottaa EFSAa kehittämään edelleen ja järjestelmällisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa sellaisten useiden muunnostapahtumien tahattomat vaikutukset esimerkiksi Bt-toksiinin adjuvanttiominaisuuksien suhteen;

12. kehottaa komissiota pitämään kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvia unionin velvoitteita asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisina ”unionin lainsäädännön asiaankuuluvina säännöksinä” ja/tai ”perusteltuina tekijöinä” ja antamaan niille niiden ansaitseman painoarvon sekä tiedottamaan, miten ne on otettu huomioon päätöksentekoprosessissa;

13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 11. marraskuuta 2019
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö