Menettely : 2019/2876(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0180/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0180/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 26/11/2019 - 8.8
CRE 26/11/2019 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0066

<Date>{20/11/2019}20.11.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0180/2019</NoDocSe>
PDF 204kWORD 65k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä</Titre>

<DocRef>(2019/2876(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Karlo Ressler, Dubravka Šuica, Cindy Franssen, Ewa Kopacz, Ioan‑Rareş Bogdan, Eugen Tomac</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Kati Piri, Caterina Chinnici, Juan Fernando López Aguilar, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Isabel Santos, Bettina Vollath</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Hilde Vautmans, Dragoş Pîslaru, Sophia in ’t Veld, Maite Pagazaurtundúa, Anna Júlia Donáth, Jan‑Christoph Oetjen, Abir Al‑Sahlani, Irina Von Wiese, Sylvie Brunet, Laurence Farreng, Marie‑Pierre Vedrenne, Nathalie Loiseau, Bernard Guetta, Olivier Chastel, Petras Auštrevičius, Atidzhe Alieva‑Veli, Ramona Strugariu, Lucy Nethsingha, Ivars Ijabs, Phil Bennion, Izaskun Bilbao Barandica, Luisa Porritt, Judith Bunting, Stéphanie Yon‑Courtin, Fabienne Keller, Chrysoula Zacharopoulou, Frédérique Ries, Antony Hook, Stéphane Bijoux, Vlad‑Marius Botoş, Jane Brophy</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Saskia Bricmont, Francisco Guerreiro, Diana Riba i Giner, Gwendoline Delbos‑Corfield, Mounir Satouri, Hannah Neumann, Katrin Langensiepen, Henrike Hahn, Bronis Ropė, Pär Holmgren, Tilly Metz, Grace O’Sullivan, Alice Kuhnke, Tineke Strik, Petra De Sutter, Anna Cavazzini, Ellie Chowns, Romeo Franz, Marie Toussaint</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Anne‑Sophie Pelletier, Manon Aubry, Martin Schirdewan, José Gusmão, Marisa Matias, Pernando Barrena Arza, Nikolaj Villumsen, Manuel Bompard, Leila Chaibi, Giorgos Georgiou, Niyazi Kizilyürek, Dimitrios Papadimoulis, Martin Buschmann, Martina Anderson, Cornelia Ernst, Martina Michels, Malin Björk, Silvia Modig, Helmut Scholz, Özlem Demirel, Stelios Kouloglou</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Fabio Massimo Castaldo, Laura Ferrara, Sabrina Pignedoli, Ignazio Corrao, Daniela Rondinelli, Piernicola Pedicini, Tiziana Beghin, Chiara Gemma, Eleonora Evi, Marco Zullo, Dino Giarrusso, Rosa D’Amato, Isabella Adinolfi, Mario Furore</Depute>

</RepeatBlock-By>


B9‑0180/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä

(2019/2876(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen,–  ottaa huomioon yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus),

 ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan,

 ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU[1],

 ottaa huomioon rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/800[2],

 ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea koskevan periaatteen 11,

 ottaa huomioon 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä[3] ja 12. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä (COM(2017)0211),

 ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman intersukupuolisten oikeuksista[4],

 ottaa huomioon lapsen oikeuksien komitean 25. huhtikuuta 2007 antaman yleiskommentin nro 10 lasten oikeuksista nuoriso-oikeudessa,

 ottaa huomioon lapsen oikeuksien komitean 18. huhtikuuta 2011 antaman yleiskommentin nro 13 lapsen oikeudesta olla joutumatta väkivallan kohteeksi,

 ottaa huomioon lapsen oikeuksien komitean 29. toukokuuta 2013 antaman yleiskommentin nro 14 lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon,

 ottaa huomioon lapsen oikeuksien yleissopimuksen 37 artiklan, YK:n lapsen oikeuksien komitean 1. syyskuuta 2005 antaman yleiskommentin nro 6 ja YK:n lapsen oikeuksien komitean 28. syyskuuta 2012 päivätyn raportin ”Report of the 2012 Day of General Discussion on the Rights of All Children in the Context of International Migration”,

 ottaa huomioon Unicefin raportin ”The State of the World’s Children 2019”,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1 artiklassa todetaan, että ”tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin”;

B. ottaa huomioon, että Euroopassa asuu 100 miljoonaa lasta ja lasten osuus EU:n väestöstä on yli 20 prosenttia ja että alle 18-vuotiaiden lasten osuus kehitysmaiden väestöstä on yli 40 prosenttia;

C. ottaa huomioon, että lasten oikeuksien edistäminen on EU:n politiikan nimenomainen tavoite ja se on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjassa, jossa edellytetään, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa EU:n toimissa;

D. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksien yleissopimus on laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet, ja että siinä asetetaan selkeä oikeudellinen velvoite edistää, suojella ja kunnioittaa kaikkien sopimusvaltioiden lainkäyttövallan alaisten lasten oikeuksia; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti isännöi 20. marraskuuta korkean tason konferenssia lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän kunniaksi; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin puhemies on luvannut, että kansainvälistä lasten päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta järjestämällä Euroopan parlamentissa tapahtuma, johon osallistuu myös lapsia;

E. ottaa huomioon, että lasten oikeuksia loukataan edelleen monissa osissa maailmaa, myös EU:n jäsenvaltioissa, väkivallan, hyväksikäytön, riiston, köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen sekä uskontoon, vammaisuuteen, sukupuoleen, seksuaaliseen identiteettiin, ikään, etniseen alkuperään tai maahanmuuttaja- tai kotipaikka-asemaan perustuvan syrjinnän seurauksena;

F. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan ja perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaan lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa;

G. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksien yleissopimuksen 5 artiklassa todetaan, että ”sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien tai paikallisen tavan mukaisen suurperheen tai yhteisön, laillisten holhoojien ja huoltajien tai muiden lapsesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi”;

H. ottaa huomioon, että globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutos, uudet teknologiat ja digitalisaatio, aiheuttavat lapsille uusia uhkia mutta tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia oppia ja olla yhteydessä muihin;

I. ottaa huomioon, että EU on sitoutunut panemaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta täytäntöön sekä sisäisessä että ulkoisessa politiikassaan ja että tämä koskee myös tavoitetta 16.2 ”lopettaa kaikki lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja kaikki väkivallan muodot sekä lasten kiduttaminen”;

J. ottaa huomioon, että EU:ssa on melkein 25 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen; toteaa, että köyhyys riistää lapsilta koulutusmahdollisuuksia, lastenhoito-, terveydenhuolto- ja perhetukipalveluja, riittävän ravinnon ja kunnolliset asuinolot ja jopa suojelun väkivallalta ja että sillä voi olla hyvin pitkäkestoisia vaikutuksia; ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusvirasto on tuonut esiin, että lasten köyhyyden torjunnassa on kyse myös perusoikeuksista ja oikeudellisista velvoitteista[5];

K. huomauttaa, että tarkistetussa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että lapset ja nuoret edustavat kehitys- ja muutosvoimaa ja vaikuttavat merkittävällä tavalla Agenda 2030:een, myös innovointikykynsä ansiosta; ottaa huomioon, että konsensuksessa myös vakuutetaan, että EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät vahvistamaan nuorten oikeuksia ja heidän voimaantumistaan julkisten asioiden hoidossa edistämällä heidän osallistumistaan paikallistalouteen, yhteiskuntaelämään ja päätöksentekoon;

L. ottaa huomioon, että investoiminen lasten tulevaisuuteen, se, että lapsia on tärkeää suojella lasten oikeuksia koskevalla kattavalla strategialla, sekä ”lapsitakuun” käyttöönotto keinona torjua köyhyyttä ja varmistaa lasten peruspalvelujen saanti tuodaan esiin tärkeimpinä prioriteetteina demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavan komission varapuheenjohtajan Dubravka Šuican ja työllisyysasioista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin toimeksiantokirjeissä;

M. ottaa huomioon, että lapset muodostavat haavoittuvan ryhmän, joka kärsii voimakkaasti ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista, ja lapset ovat ensimmäisiä ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten, kuten kuivuuden, tulvien ja myrskyjen, elintarvikekriisien ja saastumisen, uhreja; toteaa, että useampi kuin joka neljäs alle viisivuotiaan lapsen kuolema maailmassa liittyy suoraan tai välillisesti ympäristöriskeihin[6];

N. ottaa huomioon, että lähes joka neljäs EU:ssa kirjattu ihmiskaupan uhri on lapsi ja että osa lapsista joutuu ihmiskaupan kohteeksi omassa jäsenvaltiossaan; ottaa huomioon, että ihmiskaupan kohteina ja seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävän ihmiskaupan uhreina ovat ensisijaisesti tytöt[7];

O. toteaa, että verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja riisto on lasten perusoikeuksien vakava loukkaus, josta aiheutuu lapsiuhreille valtavia traumoja ja pitkäaikaisia haitallisia seurauksia, jotka voivat jatkua pitkälle aikuisikään asti, ja että kyseessä on jatkuvasti kehittyvä ilmiö; ottaa huomioon, että uudet rikollisuuden muodot, kuten ”kostoporno” ja seksuaalinen kiristäminen, ovat kasvussa internetissä ja että jäsenvaltioiden täytyy puuttua niihin konkreettisin toimenpitein; toteaa, että tuoreimpien lukujen mukaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia sisältävien kuvien määrä verkossa on kasvanut jyrkästi ja ennennäkemättömän nopeasti ja että kuvat ovat levinneet laajalle internetin vuoksi; toteaa, että yli 45 miljoonasta lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävästä kuvasta ja videosta on tehty ilmoitus[8];

P. toteaa, että lapsen oikeus koulutukseen on aina taattava;

Yleistä

1. katsoo, että lasten oikeuksien olisi oltava EU:n politiikan ytimessä ja että lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden varmistaa, että lasten oikeudet pannaan täysimääräisesti täytäntöön politiikassa ja käytännössä, ja toteuttaa lisätoimia sen varmistamiseksi, että yhtäkään lasta ei unohdeta vaan kaikkien ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia kunnioitetaan kaikkialla;

2. kehottaa valittua komission puheenjohtajaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan lasten oikeuksia koskevien EU:n toimien näkyvyyttä, esimerkiksi nimittämällä korkea-arvoisen julkisuuden henkilön lasten oikeuksista vastaavaksi EU:n edustajaksi; ehdottaa, että tämän edustajan nimenomaisena ja yksinomaisena vastuualueena olisivat lapset, hän toimisi yhteyshenkilönä kaikilla lapsiin liittyvillä EU:n aihealueilla ja politiikanaloilla ja varmistaisi lasten oikeuksien suojelua koskevan johdonmukaisen ja koordinoidun toimintatavan kaikissa EU:n sisäisissä ja ulkoisissa politiikoissa ja toimissa; kehottaa perustamaan EU:n lastensuojelukeskuksen, joka varmistaisi tämän johdonmukaisen ja koordinoidun toimintatavan ja huolehtisi siitä, että lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja kaikenlaiseen lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan tehokkaasti ja koordinoidusti;

3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että lapsen edun periaatetta kunnioitetaan aina ja täysimääräisesti kaikessa lainsäädännössä, kaikilla tasoilla tehdyissä hallituksen edustajien päätöksissä ja kaikissa tuomioistuinten päätöksissä, ja kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä lapsen edun periaatteen asianmukaisen soveltamisen parantamiseksi kaikkialla EU:ssa;

4. suhtautuu myönteisesti uuden komission sitoumukseen esittää uusi kattava lasten oikeuksia koskeva strategia; muistuttaa EU:n sitoumuksesta suojella lapsen oikeuksia, kuten määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa ja todetaan tarkistetussa kehitystä koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa; kehottaa komissiota esittämään strategian, jolla tuetaan ja suojellaan lapsia kaikkialla ilman poikkeuksia; kehottaa osoittamaan strategiaan omia määrärahoja ja käyttämään komission määrärahoja kohdennettaessa eräänlaista ”lapsi-merkintää”, jonka avulla voitaisiin mitata ja seurata EU:n investointeja lapsiin ja taata vastuuvelvollisuus;

5. kehottaa komissiota selvittämään, miten EU voi elimenä liittyä lapsen oikeuksien yleissopimukseen;

6. muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta; kehottaa komissiota ehdottamaan EU:lle ja sen jäsenvaltioille kunnianhimoista ja kattavaa lasten oikeuksia koskevaa kehystä, jonka avulla ne voisivat saavuttaa 17 kestävän kehityksen tavoitetta erityisesti toteuttamalla lasten kannalta kaikkein merkityksellisimmän tavoitteen ja käyttämällä lasten oikeuksiin suoraan liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita koskevia indikaattoreita;

7. muistuttaa, että ilmastonmuutos ja ihmisen toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit, muun muassa ilman pilaantuminen, hormonaaliset haitta-aineet ja torjunta-aineet, vaikuttavat lapsiin vahingollisesti; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla varmistetaan lapsille terveellinen ympäristö ja torjutaan ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia etenkin vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin sopimuksen mukaisesti;

8. toteaa, että sukupuolten eriarvoisuudella on valtava vaikutus lasten elämänlaatuun; ottaa huomioon, että huomattavasta edistyksestä huolimatta sukupuoli on edelleen yksi eriarvoisuuden, syrjäytymisen ja väkivallan pääasiallisista syistä eri puolilla maailmaa ja sillä on lapsiin merkittävä vaikutus;

9. korostaa, että lapset ovat kuluttajina heikossa asemassa, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita suojelemaan lapsia aggressiiviselta, harhaanjohtavalta ja tunkeilevalta mainonnalta ja lasten profiloinnilta kaupallisissa tarkoituksissa ja varmistamaan, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien mediapalvelujen tarjoajien ja videonjakoalustan tarjoajien tarjoama audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei kannusta lasten terveyttä tai turvallisuutta vahingoittavaan toimintaan, erityisesti kun on kyse elintarvikkeista ja juomista, joissa on runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa tai jotka muuten eivät vastaa kansallisia tai kansainvälisiä ravitsemussuosituksia;

10. panee tyytyväisenä merkille, että lapsityövoiman kitkeminen on yksi uuden komission painopisteistä; kehottaa uutta komissiota soveltamaan lapsityövoimaan nollatoleranssia; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla eri toimialat velvoitetaan lapsityövoiman käytön lopettamiseen; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden alueella liikkuvien tavaroiden tuotannossa ei ole käytetty pakkotyötä eikä lapsityövoimaa;

Sisäiset politiikat

Kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan poistaminen

11. tuomitsee kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan, myös fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja sanalliset hyökkäykset, verkossa ja verkon ulkopuolella tapahtuvan väkivallan, pakkoavioliitot, lapsityövoiman käytön, prostituution, ihmiskaupan, elinkaupan, kidutuksen, muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, kunniamurhat, naisten sukuelinten silpomisen, lasten värväyksen ja asepalveluksen sekä käytön sotilaina ja ihmiskilpinä, puutteen, laiminlyönnin ja aliravitsemuksen sekä psyykkisen väkivallan ja kaikenlaisen kiusaamisen; katsoo, ettei perinnettä, kulttuuria, uskontoa tai vakaumusta eikä poliittista tai muuta mielipidettä saa koskaan käyttää oikeutuksena lapsiin kohdistuvalle väkivallalle; muistuttaa, että yhteisöillä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä voi olla tärkeä rooli kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan poistamisessa;

12. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan lainsäädäntöä, jolla kielletään ja tehdään rangaistavaksi lasten ruumiilliset rangaistukset, tai varmistamaan tällaisen lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon, jos se on jo olemassa;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kansallisen strategian ja ottamaan käyttöön kokonaisvaltaisen monen sidosryhmän toimintamallin seksuaalisen väkivallan ja lasten hyväksikäytön lopettamiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella; korostaa, että yhteistyö toimialan kanssa on olennaisen tärkeää, ja kehottaa tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksiä ja verkkoalustoja kantamaan oman vastuunsa verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston torjunnassa; painottaa, että jäsenvaltioiden on tärkeä käynnistää vanhemmille kohdennettujen kampanjoiden lisäksi kansallisia valistuskampanjoita, joiden avulla lapsille tiedotetaan lapsiystävällisellä tavalla internetiin liittyvistä riskeistä ja uhista;

14. panee tyytyväisenä merkille lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta 8. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ja kehottaa neuvoston nykyistä ja tulevaa puheenjohtajavaltiota pyrkimään määrätietoisemmin varmistamaan, että jäsenvaltiot toteuttavat konkreettisia toimia uhrien auttamiseksi paremmin ja kehittävät tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä tutkinta- ja syytetoimia sen varmistamiseksi, että rikoksentekijät saatetaan oikeuden eteen;

15. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2011/93/EU sekä parlamentin päätöslauselman lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin 2011/93/EU täytäntöönpanosta[9]; kehottaa jäsenvaltioita, jotka ovat lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Lanzaroten sopimus) sopijapuolia, panemaan täytäntöön Lanzaroten komitean (Lanzaroten sopimuksen sopijapuolten komitea) suositukset;

16. toteaa, että lainvalvontaviranomaisten saamien verkossa esiintyvää lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut ennennäkemättömän nopeasti ja että viranomaisilla on valtavia haasteita työmäärän hallinnassa ja ne joutuvat keskittämään ponnistelunsa kaikkein nuorimpia ja haavoittuvimpia uhreja esittäviin kuviin; korostaa, että erityisesti toimialan ja yksityisen sektorin on lisättävä investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä uusiin teknologioihin, joilla pyritään havaitsemaan verkossa esiintyvää lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia ja nopeuttamaan materiaalin poistamista;

17. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan lainvalvontaviranomaisten ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista riistoa torjuvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös vihjelinjaverkostojen, välistä yhteistyötä; kehottaa komissiota tukemaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista riistoa torjuvia järjestöjä, muun muassa WePROTECT Global Alliance -kumppanuusverkostoa;

18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä lasten seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi investoimalla ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, yksilöimällä mahdollisille rikoksentekijöille suunnattuja erityisohjelmia ja tarjoamalla tehokkaampaa tukea uhreille;

19. kehottaa komissiota saattamaan ajan tasalle vuonna 2012 laaditun strategian internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta[10];

Lapsiin investoiminen

20. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita investoimaan lapsille tarkoitettuihin julkisiin palveluihin, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, koulutus ja terveydenhuolto, ja erityisesti päiväkotien ja lasten vapaa-ajantoimintoja tarjoavien julkisten yleishyödyllisten palvelujen julkisen verkoston laajentamiseen;

21. kehottaa jäsenvaltioita säätämään lakeja, joilla turvataan äitiyteen ja isyyteen liittyvät oikeudet ja vahvistetaan niitä, jotta lapsille voidaan erityisesti ensimmäisten elinkuukausien aikana tarjota terveellinen ja vakaa ympäristö; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon, koska paremman ja oikeudenmukaisemman työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttaminen vaikuttaa myönteisesti lasten hyvinvointiin; muistuttaa, että lapsilla on oikeus olla vanhempiensa kanssa ja että perheet tarvitsevat riittävästi yhdessäoloaikaa ja riittävästi tuloja voidakseen elää turvallista ja onnellista elämää;

22. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimia lapsiköyhyyden poistamiseksi hyväksymällä uuden neuvoston suosituksen lapsiin investoimisesta, jotta voidaan päivittää ja parantaa sen toimintakehystä, jolla ohjaillaan jäsenvaltioiden toimia sen varmistamiseksi, että lapset kasvavat osallistavissa ja vauraissa yhteiskunnissa, joissa ketään ei unohdeta, sekä asettamalla EU:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa lapsiköyhyyden puolittamiseen liittyviä tavoitteita; painottaa tarvetta parantaa eriteltyjen tietojen keruuta, jotta voidaan seurata ja arvioida lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen kitkemisessä tapahtuvaa edistystä;

23. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan asianmukaisin resurssein eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa, jotta voidaan kannustaa kansallisiin politiikkauudistuksiin, joilla pyritään poistamaan lapsiköyhyys ja lasten sosiaalinen syrjäytyminen edistämällä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada maksutonta terveydenhuoltoa, maksutonta opetusta, maksuttomia lastenhoitopalveluja, kunnolliset asuinolot ja riittävästi ravintoa; muistuttaa, että lasten oikeudet ja hyvinvointi on tärkeää ottaa parametreiksi maakohtaisissa suosituksissa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti;

24. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita investoimaan lapsiin ja nuoriin ja tarjoamaan heille työmarkkinoilla tarvittavat taidot ja tiedot, jotta he voivat nauttia oikeudestaan menestyä ja hyödyntää koko potentiaaliaan yhteiskunnan muutosvoimana;

25. kannustaa jäsenvaltioita investoimaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, joilla torjutaan kasvavaa lasten mielenterveyshäiriöiden ilmiötä[11] niiden kansallisissa järjestelmissä, ja varmistamaan, että kouluilla on riittävästi rahoitusta neuvonnan tarjoamiseksi ja että opettajilla on riittävä koulutus;

26. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan lapset selkeästi etusijalle alue- ja koheesiopolitiikan, esimerkiksi Euroopan vammaisstrategian, romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille laaditun EU:n kehyksen ja EU:n tasa-arvo- ja syrjimättömyyspolitiikan, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa;

Opetus ja koulutus

27. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan jokaiselle lapselle oikeuden koulutukseen;

28. pitää tärkeänä koulutusta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla pyritään antamaan lapsille mahdollisuudet käyttää akateemista oppimistaan jalansijana emotionaalisessa ja sosiaalisessa kehityksessään ja joka kattaa myös psykologisen, sosiaalisen ja emotionaalisen kasvun; korostaa luovuuden, taiteen ja kulttuurin merkitystä koulutuksessa;

29. kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla torjutaan ja ehkäistään koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja joilla varmistetaan pääsy tasa-arvoiseen laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen varhaislapsuudesta nuoruuteen molemmille sukupuolille ja myös vammaisille lapsille, syrjäytyneille lapsille sekä lapsille alueilla, joilla on humanitaarinen tai muu hätätila;

30. korostaa, että osallisuuden ja innovoinnin olisi oltava opetus- ja koulutusalan johtavina periaatteina digitaalisella aikakaudella; katsoo, että digitaaliteknologia ei saisi vahvistaa olemassa olevaa eriarvoisuutta vaan sitä olisi sen sijaan käytettävä sosioekonomiselta taustaltaan erilaisten ja EU:n eri alueilta lähtöisin olevien opiskelijoiden välisen digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen; korostaa, että osallisuutta painottavassa lähestymistavassa on hyödynnettävä uuden digitaaliteknologian tarjoamien resurssien koko potentiaali, mukaan lukien yksilöllinen opetus ja oppilaitosten väliset kumppanuudet, ja että siten se voi mahdollistaa muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja vähäosaisten ihmisten pääsyn laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen, muun muassa tukemalla muuttajien ja pakolaisten kotoutumista sekä vähemmistöjen integroitumista;

31. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan oikeuden osallistavaan opetukseen ja koulutukseen ja varmistamaan, että nuoret saavat kouluissa kattavaa ja kullekin ikäryhmälle mukautettua tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja ja parisuhdekasvatusta, erityisesti ottaen huomioon, että eräissä maissa on toteutettu toimenpiteitä, joilla kielletään kouluja käsittelemästä seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä;

Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö / lasten oikeussuoja

32. kehottaa jäsenvaltioita saattamaan rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin (EU) 2016/800[12] nopeasti ja tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön;

33. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeudenkäytön suuntaviivat[13]; korostaa, että lapsen etu on aina otettava ensisijaisesti huomioon päätöksissä, jotka koskevat oikeusjärjestelmän kanssa tekemisissä olevia lapsia, ja että lapselle on aina annettava oikeus tulla kuulluksi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti; muistuttaa, että on otettava käyttöön erityisiä suojatoimia niitä lapsia varten, jotka joutuvat tekemisiin oikeusjärjestelmän kanssa esimerkiksi perheasioissa, kuten avioero tai adoptio, sekä hallinnollisissa asioissa;

Lasten asema muuttoliikkeessä

34. muistuttaa, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa päätöksissä, jotka koskevat lapsia ja muuttoliikettä;

35. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevan paketin, jotta voidaan parantaa kaikkien lasten oloja ja erityisesti ilman huoltajaa olevien lasten oloja muuttoliikkeen yhteydessä EU:ssa; edellyttää komission ja jäsenvaltioiden myös puuttuvan lasten nykyiseen huolestuttavaan tilanteeseen EU:n muuttajien järjestelykeskuksissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia muuttoliikkeen yhteydessä eri puolella EU:ta tapahtuvan lasten säilöönoton lopettamiseksi pakolaisista ja muuttajista annetun New Yorkin julkilausuman[14] mukaisesti sekä kehittämään yhteisöpohjaisia vaihtoehtoja säilöönotolle ja asettamaan etusijalle kotouttamisen, opetuksen ja koulutuksen sekä psykologisen tuen;

36. korostaa, että ilman huoltajaa oleva lapsi on ennen kaikkea potentiaalisesti vaarassa oleva lapsi ja että lapsen suojelun pikemmin kuin muuttoliikepolitiikan on oltava jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin johtavana periaatteena lasten ollessa kyseessä; toteaa, että näin myös kunnioitetaan lapsen etua koskevaa perusperiaatetta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön 12. syyskuuta 2013 annetun parlamentin päätöslauselman ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanteesta EU:ssa[15] ja pyytää komissiota uudistamaan ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevan toimintasuunnitelmansa (2010–2014);

37. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita helpottamaan perheenyhdistämistä myönteisellä, inhimillisellä ja joutuisalla tavalla lapsen oikeuksien yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti;

38. ilmaisee huolensa siitä, että lapsia syntyy edelleen kansalaisuudettomina, myös EU:ssa, ja osalta lapsia evätään edelleen perusoikeudet, kuten terveydenhuolto, opetus ja koulutus ja sosiaalinen suojelu; kehottaa jäsenvaltioita jälleen löytämään kansainvälisen oikeuden mukaisesti ratkaisun kansalaisuudettomien lasten ongelmaan EU:ssa ja sen ulkopuolella; kehottaa komissiota edistämään yleistä mahdollisuutta syntymän rekisteröintiin ja lapsen oikeutta saada kansalaisuus kansalaisuudettomuuden riskin poistamiseksi;

Haavoittuvassa asemassa olevat lapset

39. kehottaa jäsenvaltioita kohtelemaan jokaista lasta ennen kaikkea lapsena riippumatta hänen sosiaalisesta tai etnisestä taustastaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, kyvyistään tai maahanmuuttaja-asemastaan;

40. painottaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää kehittää kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan syrjinnän torjuntaan moniperusteinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon lasten ja erityisesti vammaisten lasten, muuttajalasten, maahanmuuttajataustaisten lasten, vähemmistöihin ja uskonnollisiin ryhmiin kuuluvien lasten, HLBTI-lasten, vierastaistelijoiden lasten, säilöön otettujen lasten, vankien lasten, HLBTI-vanhempien lasten, huostassa olevien lasten sekä kansalaisuudettomien tai paperittomien lasten haavoittuvuus, koska he ovat suhteettoman alttiita moniperusteiselle syrjinnälle ja heidän erityistarpeidensa huomioon ottaminen edellyttää siksi eriytettyä lähestymistapaa; kehottaa jäsenvaltioita vihdoin hyväksymään syrjintää koskevan horisontaalisen direktiivin;

41. tuomitsee kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön konkreettisia toimenpiteitä lapsiavioliittojen, naisten sukuelinten silpomisen ja muiden sellaisten haitallisten käytäntöjen lopettamiseksi, jotka ovat lapsiin kohdistuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa siksi jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen ja toteuttamaan jatkotoimia lapsiavioliittojen lopettamisesta 4. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman, aiheesta ”Kohti varhais- ja pakkoavioliittojen vastaista EU:n ulkoista strategiaa – seuraavat askeleet” 4. heinäkuuta 2018 annetun päätöslauselman ja nollatoleranssista naisten sukuelinten silpomiseen 7. helmikuuta 2018 annetun päätöslauselman[16] johdosta;

42. korostaa, että vammaisiin lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota; tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen heihin kohdistuvan väkivallan, myös kaltoinkohtelusta tai epäasianmukaisesta hoidosta aiheutuneen väkivallan; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaisilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen, jotta he saavat mahdollisimman hyvät eväät itsenäiseen selviytymiseen ja sosiaaliseen integroitumiseen, ja että he saavat hoitoa; kehottaakin kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön lapsen oikeuksien yleissopimukseen, YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja lasten vaihtoehtoista hoitoa koskeviin YK:n suuntaviivoihin kirjatut normit;

43. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että tarpeeton perheiden hajottaminen estetään ja että perhe- ja yhteisöpohjaisia palveluja vahvistetaan, jotta kaikki lapset voivat kasvaa laitosten sijaan perheissä ja yhteisöissä; kehottaa komissiota käyttämään EU:n varoja siihen, että tuetaan siirtymistä laitospalveluista yhteisöpohjaisiin palveluihin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella;

44. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vankilassa olevia lapsia kohdellaan tavalla, jossa otetaan huomioon heidän etunsa; muistuttaa, että säilöön otettujen lasten olisi saatava hoivaa, suojelua ja yksilöllistä tukea – sosiaalista, koulutusta koskevaa, ammatillista, psykologista, lääketieteellistä ja fyysistä tukea – jota he mahdollisesti ikänsä, sukupuolensa tai persoonansa puolesta tarvitsevat; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että säilöön otetut lapset säilyttävät säännölliset ja mielekkäät yhteydet vanhempiinsa, perheeseensä ja ystäviinsä vierailujen ja kirjeenvaihdon avulla;

45. on huolissaan kadonneiden lasten suuresta määrästä Euroopassa; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään lainvalvonta- ja lastensuojeluviranomaisten keskinäistä rajatylittävää yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja koordinointia, jotta voidaan tunnistaa ja löytää kadonneet lapset ja suojella heitä sekä varmistaa, että lapsen etu otetaan aina ensisijaisesti huomioon; kehottaa jäsenvaltioita panemaan viipymättä täytäntöön velvoitteen myöntää riittävästi rahoitusta siihen, että taataan kadonneita lapsia koskevien vihjepuhelinnumeroiden toiminnan jatkuvuus ja laatu kaikkialla EU:ssa, kuten vuonna 2018 hyväksytyssä eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä edellytetään;

46. muistuttaa, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että kaikkien ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden tyttöjen ja poikien oikeuksia kunnioitetaan heidän kansalaisuusasemastaan riippumatta; kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n ihmiskaupan vastaisen direktiivin keskittyen erityisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää tehostaa toimia, joilla varmistetaan vastuuvelvollisuus ihmiskaupan uhreja kohtaan ja kitketään tämä rikollisuuden laji sekä torjutaan edelleen vallitsevaa ihmiskauppiaiden, hyväksikäyttäjien, voitontavoittelijoiden ja väärinkäyttäjien rankaisemattomuutta, muun muassa kriminalisoimalla kaikkia hyväksikäytön muotoja varten harjoitetun ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen käyttö;

Lasten osallistuminen

47. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään lasten osallistumista koskevaa Bukarestin julistusta[17] ja panemaan sen täytäntöön; korostaa, että lasten osallistumisen kulttuuria voidaan rakentaa kaikilla tasoilla – perheen ja yhteisön tasolla sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla – ja siitä voi koitua yhteiskunnalle hyötyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;

48. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan lapset vahvemmin mukaan lainlaadintaan ja kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota luomaan mielekkäitä mekanismeja, kuten lasten neuvostot, joiden avulla lapset voivat osallistua unionin, kansallisten, alueellisten ja paikallisten parlamentaaristen edustajakokousten työhön etenkin keskeisillä politiikanaloilla;

49. kehottaa komissiota ottamaan lapset mukaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kuulemisprosessiin;

50. muistuttaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita lasten ja nuorten johdolla ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien aktivointitoimien merkityksestä, sillä ne ovat avainasemassa unionin poliittiseen asialistaan vaikuttamisessa ja loistava esimerkki siitä, miten lapset osallistuvat yhä enemmän julkiseen politiikkaan ja pystyvät yhä useammin ilmaisemaan tahtonsa ottaa kantaa asioihin muutosta ajavina välittävinä kansalaisina;

Ulkoiset politiikat

51. kehottaa maita, jotka eivät ole vielä ratifioineet lapsen oikeuksien yleissopimusta ja sen lisäpöytäkirjoja, tekemään niin kiireellisesti;

52. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään ja vuoropuheluaan kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja edistää lasten oikeuksien kunnioittamista kaikkialla maailmassa ja jotta yhtäkään lasta ei unohdeta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja tukemaan sellaisen lakien, politiikkojen, talousarvioiden ja toimintaohjelmien hyväksymistä ja täytäntöönpanoa, joissa otetaan huomioon kaikki lapset ja joihin sisältyy kaikenlaisen syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen – mukaan lukien ikään, sukupuoleen ja vammaisuuteen perustuva syrjintä ja väkivalta, joka estää yksittäisiä lapsia ja lapsiryhmiä toteuttamasta oikeuksiaan – sekä tarvittavien toimien toteuttaminen tai edistäminen näiden esteiden poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikkien lasten etu otetaan ensisijaisesti huomioon;

53. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa asettamaan lasten oikeudet ja lastensuojelun etusijalle kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa, jotta varmistetaan lasten oikeuksien ja lastensuojelun tehokas valtavirtaistaminen muun muassa ihmisoikeusvuoropuheluissa, kansainvälisissä sopimuksissa ja kauppasopimuksissa, liittymisprosessissa ja Euroopan naapuruuspolitiikassa sekä kaikissa EU:n ulkosuhteissa kolmansien maiden ja erityisesti konfliktimaiden kanssa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan vuosittain parlamentille tuloksista, joita on saavutettu lapsiin kohdistuvien EU:n ulkoisten toimien yhteydessä;

54. kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan lasten oikeuksien ja lastensuojelun sisällyttämiseksi osaksi kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus ja parantaa konflikteista, hätätilanteista, ihmisen aiheuttamista katastrofeista tai luonnonkatastrofeista kärsivien lasten, maan sisällä siirtymään joutuneiden lasten sekä muuttaja- ja pakolaislasten suojelua ja varmistaa, että heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan;

55. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön systeemisiä ratkaisuja sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden torjumiseksi; painottaa, että on ratkaisevan tärkeää, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 otetaan huomioon kiireellinen tarve puuttua lapsiköyhyyteen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella EU:n ulkoisten toimien avulla; korostaa julkisen kehitysavun merkitystä keskeisenä välineenä köyhyyden poistamisessa ja palauttaa mieliin EU:n ja sen jäsenvaltioiden julkista kehitysapua koskevat sitoumukset, muun muassa sitoumuksen käyttää 0,7 prosentin tavoiteosuus bruttokansantulosta julkiseen kehitysapuun;

56. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan ja takaamaan peruspalvelujen tasavertaiseen saatavuuden ja yhdenvertaisen pääsyn koulutukseen alueilla, joilla vallitsee esimerkiksi konfliktin tai luonnonkatastrofin vuoksi hätätila; painottaa, että koulutukseen pääsy voi suojata lapsia heitä ympäröiviltä fyysisiltä vaaroilta, kuten hyväksikäytöltä, riistolta, konflikteihin liittyvältä seksuaaliselta väkivallalta sekä värväämiseltä asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin tai käyttämiseltä niissä, ja että koulutus hyödyttää kokonaisia yhteisöjä, edistää talouskasvua, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa yksilöiden kykyä elää tervettä elämää, osallistua yhteiskuntaan ja palauttaa rauha ja vakaus;

57. kehottaa komissiota toteuttamaan jatkotoimia lapsiavioliittojen lopettamisesta 4. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman johdosta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita soveltamaan yhtenäisiä oikeudellisia normeja lapsiavioliittojen käsittelymenettelyssä, tekemään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sekä tarjoamaan koulutusta ja teknistä apua sellaisen lainsäädännön hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa, jolla kielletään varhais- ja pakkoavioliitot muun muassa asettamalla avioitumisikäraja; pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan avioitumisikärajaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja Eurooppaan saapuvien muuttajalasten avioliiton tunnustamatta jättämiseen, sekä toteuttamaan kansallisia toimenpiteitä, joilla estetään lasten matkustaminen EU:n ulkopuolelle avioliiton solmimista varten; kehottaa komissiota perustamaan lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden;

58. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyvien sitovien normien täytäntöönpanon kauppaneuvotteluissaan ja -sopimuksissaan lapsityövoiman käytön lopettamiseksi;

Lapset aseellisten selkkauksien yhteydessä

59. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan selkkausten osapuolten kanssa järjestelmällisesti esille lapsiin kohdistuvat vakavat loukkaukset ja erityisesti ne, jotka mainitaan YK:n pääsihteerin vuosikertomuksessa lapsista aseellisissa selkkauksissa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota puuttumaan tehokkaasti ja kattavasti aseellisten selkkausten lapsiin kohdistuviin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksiin hyödyntämällä käytettävissään olevia erilaisia välineitä, muun muassa lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevia uusia ja tiukempia EU:n suuntaviivoja;

60. pyytää komissiota tukemaan selkkauksista kärsimään joutuneiden lasten kuntoutus- ja uudelleensopeuttamisohjelmia ja varmistamaan ohjelmien riittävän ja pitkäaikaisen rahoituksen sekä tarjoamaan näille lapsille suojatun ympäristön, jossa psykologinen apu, tuki ja koulutus ovat olennaisen tärkeässä asemassa, ja kiinnittämään erityistä huomiota tyttöjen kotiuttamiseen ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen liittyviin erityishaasteisiin;

61. ilmaisee syvän huolensa Koillis-Syyriassa pidettävien vierastaistelijoiden lasten humanitaarisesta tilanteesta ja kehottaa jäsenvaltioita kotiuttamaan kaikki eurooppalaislapset ottaen ensisijaisesti huomioon heidän erityisen perhetilanteensa ja lapsen edun sekä tarjoamaan tarvittavaa tukea heidän kuntoutustaan ja yhteiskuntaan sopeuttamistaan varten; pitää valitettavana, että EU:n jäsenvaltiot eivät tähän mennessä ole toteuttaneet tämänsuuntaisia toimia ja että koordinointia EU:n tasolla ei ole;

62. on erittäin huolestunut aseellisissa selkkauksissa todistetusti surmattujen ja vammautuneiden lasten suuresta määrästä; toteaa, että lapsia käytetään edelleenkin aseina, itsemurhapommittajina, seksiorjina ja ihmiskilpinä ja heidät pakotetaan aktiivisiksi toimijoiksi vihamielisyyksissä; tuomitsee jyrkästi lasten käytön aseellisissa selkkauksissa; toteaa, että sadat lapset ovat joutuneet selkkausten uhreiksi, usein siviiliväestöön ja humanitaariseen infrastruktuuriin tarkoituksellisesti kohdistettujen hyökkäysten seurauksena; kehottaa jäsenvaltioita painokkaasti pidättäytymään myymästä aseita ja puolustustarvikkeita yhdellekään tällaisten selkkausten osapuolista;

°

° °

63. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

 

 

[1] EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.

[2] EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0201.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0128.

[5] Perusoikeusviraston raportti ”Combating child poverty: an issue of fundamental rights”, https://fra.europa.eu/en/publication/2018/child-poverty

[6] WHO:n raportti ”Air pollution and child health, prescribing clear air”, 2018, https://www.who.int/ceh/publications/Advance-copy-Oct24_18150_Air-Pollution-and-Child-Health-merged-compressed.pdf?ua=1

[9] EUVL C 369, 11.10.2018, s. 96.

[11] WHO:n arvion mukaan 62 000 nuorta kuoli vuonna 2016 oman käden kautta ja itsemurha on nyt 18–19-vuotiaiden nuorten kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

 

[12] EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1.

[15] EUVL C 93, 9.3.2016, s. 165.

[16] EUVL C 463, 21.12.2018, s. 26.

Päivitetty viimeksi: 22. marraskuuta 2019Oikeudellinen huomautus