Indiċi 
 Preċedenti 
 Li jmiss 
 Test sħiħ 
Proċedura : 2016/0230(COD)
Ċiklu ta' ħajja waqt sessjoni
Ċiklu relatat mad-dokument : A8-0262/2017

Testi mressqa :

A8-0262/2017

Dibattiti :

PV 11/09/2017 - 21
CRE 11/09/2017 - 21
PV 16/04/2018 - 20
CRE 16/04/2018 - 20

Votazzjonijiet :

PV 13/09/2017 - 9.8
CRE 13/09/2017 - 9.8
Spjegazzjoni tal-votazzjoni
PV 17/04/2018 - 6.5
Spjegazzjoni tal-votazzjoni

Testi adottati :

P8_TA(2017)0339
P8_TA(2018)0096

Dibattiti
It-Tnejn, 11 ta' Settembru 2017 - Strasburgu Edizzjoni riveduta

21. Inklużjoni tal-emissjonijiet u assorbimenti ta' gassijiet serra minn użu tal-art, tibdil fl-użu tal-art u l-forestrija fil-qafas ta' politika għall-klima u l-enerġija għall-2030 (dibattitu)
Vidjow tat-taħditiet
PV
MPphoto
 

  President. – The next item is the report by Norbert Lins, on behalf of the Committee on the Environment, Public Health and Food Safety, on the inclusion of greenhouse gas emissions and removals from land use, land use change and forestry into the 20130 climate and energy framework (COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD)) (A8-0262/2017).

 
  
MPphoto
 

  Norbert Lins, Berichterstatter. – Herr Präsident, Herr Kommissar, liebe Kolleginnen und Kollegen! Heute Abend geht es ein weiteres Mal um Europas Beitrag zur Bekämpfung des Klimawandels. Es geht um den europäischen Beitrag zur Umsetzung des Pariser Klimaschutzabkommens – dies alles im Lichte eines amerikanischen Präsidenten, der das selbige gekündigt, hat und im Lichte der Ereignisse der letzten Tage. Beim Klimaschutz spielen die Wälder eine herausragende Rolle. Die nachhaltige Waldbewirtschaftung ist absolut positiv. Vereinfacht gesagt: Der Wald geht uns alle an.

Was ist seit Paris passiert? Wir haben begonnen, das Pariser Klimaschutzabkommen umzusetzen, es mit Leben zu erfüllen. Darin nehmen der Wald und sein gewaltiger Beitrag zur Bekämpfung der Erderwärmung eine gewichtige Rolle ein. Aus diesem Grund debattieren wir hier und heute Abend das LULUCF. Hinter dieser Abkürzung verbirgt sich ein Verbuchungssystem für die CO2-Aufnahme und -Abgabe in der Forst- und Landwirtschaft. Welchen Beitrag leistet der Wald? Um den Klimaschutzbeitrag der Wälder verlässlich darstellen zu können, sind seriöse und robuste Verbuchungsregeln für CO2-Aufnahme und -Abgabe von Nöten.

Nicht zuletzt kommt Europa als Vorreiter auf diesem Gebiet eine sehr gewichtige internationale Vorbildfunktion zu. Nur so können wir dies auch von anderen Ländern – zum Beispiel Brasilien und anderen – verlangen. Die EU steht unter besonderer Beobachtung – vor allem auch im Hinblick auf die Weltklimakonferenz in Bonn im November dieses Jahres. Im LULUCF-Bereich gibt es kein Reduzierungspotential, sondern im Gegenteil ein gewaltiges Potenzial, dem Klimawandel entgegenzuwirken. Die Leistung unserer Wälder ist absolut großartig und muss entsprechend positiv kommuniziert werden. Ein aktives und nachhaltiges Forstmanagement muss so angelegt sein, dass es gleichzeitig gut für den Wald, für das Klima und nicht zuletzt auch für den Forstwirt ist. Das darf durch dieses Gesetz nicht verteufelt werden. Gerade durch weitsichtige und verantwortungsvolle Bewirtschaftung sind unsere Wälder in den letzten 25 Jahren um eine Fläche so groß wie Portugal gewachsen. Das sind immerhin neun Millionen Hektar.

Warum hat der Wald einen doppelt positiven Klimaeffekt? Ein Baum nimmt während seines Wachstums CO2 aus der Atmosphäre auf und lagert den Kohlenstoff ein. Insgesamt nehmen unsere Wälder zehn Prozent der gesamten EU—Treibhausgasemissionen auf. Zum Zweiten liefert der Wald Holz zur Stärkung der Bioökonomie – Holz, das beispielsweise beim Hausbau für Möbel und bei der Energiegewinnung verwendet wird.

Nun zu meinem Bericht: Wie deutlich geworden ist, begrüße ich den Vorschlag der Europäischen Kommission ausdrücklich, ich habe jedoch einige Änderungen vorgenommen, insbesondere bei der Erstellung des sogenannten Forst-Referenzwertes. Ich habe die Referenzperiode in die Jahre 2000 bis 2012 verändert, die Rolle der Mitgliedstaaten zur Kommission verändert, Flexibilität entsprechend eingebaut, die Kredite für die Waldwirtschaft verdoppelt und jetzt vor allem einen Plenaränderungsantrag gestellt, der versucht, die Referenzperiode mit den zukünftigen angenommenen Politiken in den Mitgliedstaaten zu vereinbaren. Ich glaube, das ist ein ausgewogener Kompromiss, der es verdient, die Mehrheit bei der Abstimmung am Mittwoch zu bekommen. Ich darf mich bei allen bedanken: Der Kommission, den Mitarbeiterinnen und Mitarbeitern, den Kollegen Schattenberichterstattern für die intensive und gute Zusammenarbeit in den letzten Monaten, und ich freue mich jetzt auf die Diskussion.

 
  
MPphoto
 

  Miguel Arias Cañete, Member of the Commission. – Mr President, it is a pleasure to be here today in the plenary on the LULUCF proposal. This is an important initiative to implement the European Union commitments under the Paris Agreement and to contribute to the domestic European Union 2030 greenhouse gas emissions reduction target. The European Council’s guidance from October 2014 states that the EU target is ‘an economy-wide absolute reduction from base—year emissions’, reaching ‘at least 40% domestic reduction’ and covering all of the EU’s emissions. Contribution from land use and forests in reaching the long—term climate mitigation objectives is critical because of their potential for anthropogenic removal of carbon from the atmosphere. Forests alone currently cover more than 42% of the European Union land surface and have a huge potential for climate change mitigation through additional sequestration and storage of CO2 and through the potential to substitute fossil-based energy and materials.

This debate and the vote this week show that the European Union is serious about its international climate commitment under the Paris Agreement. By doing so, Parliament is also making swift progress on one of the key legislative priorities of the Union: under the Joint Declaration of the European Union’s legislative priorities for 2017, the three institutions have agreed that the 2030 climate action proposals are given priority treatment in 2017.

I appreciate the hard work of the rapporteur, Mr Lins, on this proposal and would thank him for the excellent cooperation. Many of the key elements of what you are proposing for vote in this House are in line with the Commission proposals, notably on the need to ensure the robustness of the accounting rules, in particular for forestry, and the sustainable management of forests. This is encouraging, as – like in the Commission proposals – this maintains a careful balance between the need to respond to an increasing demand of biomass availability and climate mitigation objectives. I also note your efforts to further strengthen the environmental integrity of the framework by introducing additional safeguards.

Let me offer a few comments on the key aspects of the rapporteur’s final proposal. First, the report adopted by the Environment Committee retains the main principles of the Commission proposal on the construction of Forest Reference Levels. However, it modifies the reference period to a more recent one – 2000 to 2012. This period would include policies promoting increased harvesting in the benchmark and risk hiding real emissions of forest biomass. We should instead be incentivising sustainable forest management and we are open on how to address this challenge. However, the use of a more recent reference period risks compromising the environmental integrity of the LULUCF accounting framework.

Second, we understand the concerns of some over the proposal’s language on management intensity, especially that of harvests. The Commission proposal is a way to acknowledge that the management intensity of forests must vary, in accordance with the national characteristics of the forest. If forests become older, more trees will reach maturity and increased harvest may be needed. The Commission proposal acknowledges that the future forest dynamics need to be captured in a forward-looking, projected forest reference level and does not fix the harvest to that of the past. The Commission has, for example, even shown that a harvest increase of up to two per cent may be justified in the projected forest reference level, averaged across the European Union.

Third, we must also consider this treatment of biomass emissions vis-à-vis the other legislative proposals. Emissions from combustion of biomass under the ETS and the ESR are zero rated. If instead the accounting of biomass emissions is done downstream in these sectors, the administrative and technical burden would be extreme. We need therefore to be pragmatic. A credible, robust approach compatible with the other pillars of the policy is required.

Fourth, I note with interest the proposal to give more visibility to harvested wood products. We see that this aspect of LULUCF is positive, not only for the climate, but also for jobs and the economy. That is why it deserved a special place in our proposal, as the only carbon pool with specific rules and a specific article.

Fifth, I welcome the specific improvements enhancing environmental integrity, such as the progressive inclusion of wetlands in the accounting scope, as of 2026, and the safeguard discussed of ensuring that the Union’s forest sink does not decrease, compared to the 1990 to 2009 average.

Lastly, I note that the report closely tracks the Commission proposal in respect of agricultural land accounting. We are pleased to see that a proportioned and balanced approach seems to have been found in determining flexibility towards the Effort Sharing sectors.

The Commission fully supports the efforts of Parliament and the Council to agree on the ETS and non-ETS proposals before the end of the year. On the ETS file we are in trilogue negotiations, and I welcome the renewed efforts to progress there.

I look forward to continuing to work with you on the LULUCF proposal and bringing it to a successful conclusion.

 
  
MPphoto
 

  Florent Marcellesi, ponente de opinión de la Comisión de Desarrollo. – Señor presidente, después de uno de los veranos más calurosos de la historia, de los macroicendios y de los actuales huracanes, seamos realistas: hay que ser ambiciosos en nuestra lucha contra el cambio climático.

Según los científicos, no superar un grado y medio y, al mismo tiempo, proteger a la población más empobrecida de este mundo supone generar emisiones negativas, aparte del uso de la tierra y de los bosques, que no solo hay que utilizar como mecanismo de compensación.

Basado en ese principio, este Reglamento, pionero en el mundo, puede marcar un precedente y convertirse en un modelo para las negociaciones internacionales. Para ello es necesario que el Reglamento, en primer lugar, establezca claramente que las tierras tienen diferentes objetivos y que la producción de alimentos, sobre todo en los países del sur, tiene que ser compatible con los sumideros de carbono; y, en segundo lugar, que integre los derechos de tenencia de la tierra y de los pueblos indígenas.

Por último, llamo a respetar la posición de la Comisión de Medio Ambiente: cualquier intento de rebaja es ir en contra del Acuerdo de París y hacerle el juego a Trump.

 
  
MPphoto
 

  Marisa Matias, relatora de parecer da Comissão da Indústria, do Comércio Externo, da Investigação e da Energia. – Senhor Presidente, as alterações climáticas estão cada vez mais presentes nas nossas vidas. Tivemos os verões mais quentes, como foi referido, incêndios trágicos, inundações, furacões, enfim, é o centro da nossa vida que está em causa.

Enquanto relatora da comissão ITRE procurei sempre que colocássemos a garantia de uma monitorização adequada, robusta, sólida e justa para podermos avançar com os objetivos do Acordo de Paris. Tivemos imensas dificuldades no que diz respeito, especialmente, em relação ao período de referência. Mantivemos uma divisão quase até ao final, embora com um acordo na generalidade das questões. Mas a verdade é que é inaceitável que os interesses da indústria de apenas um país do Norte da Europa possam pôr em causa, ou possam pôr-se à frente, dos interesses de todos os países da Europa e dos seus cidadãos e do bem comum. Por isso, apelo a que se vote favoravelmente o relatório do senhor Lins. Ele é claramente mais favorável do que aquele que se aprovou na ITRE, em relação ao qual eu próprio votei contra e devo dizer, Senhor Comissário, que preferia ainda a versão da Comissão quanto aos períodos de referência, mas isso, infelizmente, não pode avançar.

 
  
MPphoto
 

  Franc Bogovič, Pripravljalec mnenja Odbora za kmetijstvo. – Uredba LULUCF govori o pomenu rabe kmetijskih zemljišč in gozdov za podnebne spremembe.

Kmetijstvo oziroma rastlinstvo prek fotosinteze, prvič, ne uporabijo zelo veliko CO2, po drugi strani pa se v gozdovih tudi kopičijo zaloge, ki so na koncu lahko kvaliteten vir za gradbeni material ali pa tudi za energetsko izrabo.

Pri tem dokumentu podpiramo usmeritve, ki jih je dal tudi ENVI, v tej smeri, da je treba biti zelo pozoren pri trajnostni rabi gozda, kajti gozd, ki se stara, ki ga tudi ni dovolj posekanega, lahko igra ravno obratno vlogo.

Prihajam iz Slovenije, kjer je bila v obdobju 2000-2009 sečnja zgolj 37 % od prirasta. Zato je takšna rešitev, ki tu omogoča tudi povečanje sečnje, trajnostna, kajti s takšno rabo, kot je bila doslej, bi bil ravno nasprotni učinek.

Podpiram takšen fleksibilen pristop in da se tudi država in pa Komisija dogovorita o posamezni rabi, kot je v amandmajih tudi omogočeno.

 
  
MPphoto
 

  Peter Liese, im Namen der PPE-Fraktion. – Herr Präsident, Herr Kommissar, liebe Kolleginnen und Kollegen! Alle Sektoren müssen bei unseren Anstrengungen gegen den Klimawandel mitmachen, natürlich auch die Land- und Forstwirtschaft. Deswegen mutet es auf den ersten Blick überraschend an, dass wir hier keine Reduktionsziele haben bei den Emissionen, wie wir das in der Industrie und in anderen Sektoren haben. Aber es liegt eben daran, dass nachhaltige Forstwirtschaft schon heute einen Beitrag zum Klimaschutz leistet. Waldbewirtschaftung ist aus Klimaschutzsicht und aus vielerlei anderer Sicht etwas Positives, und diesen Beitrag wollen wir anerkennen. Gleichzeitig müssen wir aufpassen, dass es nicht zu Buchungstricks kommt. Es ist nicht ganz leicht, das Ganze so zu berechnen, dass da auch wirklich alles sauber ist. Und wir wollen auch kein schlechtes Beispiel geben für andere Regionen, andere Länder der Welt.

Wenn man den Sektor des Waldes komplett anerkennt, dann könnte es in einem Land wie Brasilien dazu kommen, dass man sagt: Ihr braucht eure Kraftwerke, eure Stahlwerke und viele andere Anlagen überhaupt nicht mehr mit Klimazielen in irgendeiner Form zu belasten, und das wäre für das Klima schlecht. Es wäre aber auch für die Wettbewerbsfähigkeit der europäischen Wirtschaft schlecht, wenn wir da zu großzügig sind.

Deswegen brauchen wir einen guten Kompromiss. Die Anstrengungen müssen gewürdigt werden, aber gleichzeitig brauchen wir auch eine Begrenzung. Ich bin sehr dafür, dass die Kommission eine Referenzperiode vorgeschlagen hat. Aber ich bitte Sie, wie Norbert Lins, um Unterstützung des Änderungsantrags der EVP, dass wir das bei Beibehaltung des Ziels ein bisschen flexibler handhaben.

 
  
MPphoto
 

  Paul Brannen, on behalf of the S&D Group. – Mr President, in July in the Committee on the Environment, Public Health and Food Safety we voted on LULUCF and here the central debate in the committee was around whether we supported the Commission’s proposal to have a historic reference level, or we supported a different proposal coming from a minority of countries and a minority of MEPs for a future reference level. The S&D supported the Commission position and the Environment Committee went on to support the position of the Commission. And now we find ourselves in a strange situation because, having lost the argument about historic reference levels, the minority of countries and the minority of MEPs have come back with a wrecking amendment – a wrecking amendment that would remove the guts, the heart, from the Commission’s proposal. If you remove the word ‘intensity’ from what is in front of us tonight, what is it that you would be measuring in relation to European forests? The whole purpose of the accounting system proposed by the Commission is to measure the intensity with which we use our forests in the future compared to how we used them in the past. So if this amendment goes through, then you take the heart out of what it was that we at the Environment Committee and at the Commission level were trying collectively to achieve.

So, please, when it comes to the vote on Wednesday, support the motion as it is, produced by the rapporteur from the EPP. It is a compromise but it is fine, we all agreed it, we can work on it, but there is only one amendment, notice, only one amendment, and that amendment must be opposed because it represents narrow-minded individual country interests. Support the Commission proposal which is for an EU-wide climate change response in line with the Paris Agreement, keeping the word ‘intensity’.

(The speaker agreed to take a blue-card question under Rule 162(8))

 
  
MPphoto
 

  Fredrick Federley (ALDE), blue-card question. – Mr President, it is with some surprise that I hear strong words about a few countries. The few countries you are talking about are the few countries that have been managing their forests in a sustainable way for years. I would like to compare the way we have been managing our forests to the way that your country has been performing with your forests. Again we come down to this issue. When colleagues from other countries – which do not have bears, do not have wolves – want to decide what we in Sweden should do with our forests, please explain how your model is better than ours.

 
  
MPphoto
 

  Paul Brannen (S&D), blue-card answer. – This is a debate that we have had throughout the LULUCF discussion. There are two things on the table: there is how we manage our forests, which admittedly is a nation-state responsibility, but there is also how we tackle climate change – and that is an EU-wide responsibility. You have to decide, ultimately, which is more important: individual country plans for forests, or how we tackle climate change collectively at an EU level. I know which is more important. I know which is more important for our children and the future of this planet. I hope that you would realise.

 
  
MPphoto
 

   Jadwiga Wiśniewska, w imieniu grupy ECR. – Panie Przewodniczący! Koleżanki i Koledzy! Porozumienie paryskie było możliwe głównie z tego powodu, że z jego ostatecznego tekstu wykreślono dekarbonizację. Nie promuje ono zatem na ślepo radykalnego zmniejszania emisji CO2, zamiast tego dąży do zapewnienia neutralności emisyjnej, czyli równowagi między emisjami a zdolnością do ich pochłaniania. Zdolność do pochłaniania zapewniają w ogromnej mierze lasy. Jeśli zatem chcemy być wierni duchowi porozumienia paryskiego, to musimy rozwijać polityki, które promują rozwój lasów i odpowiedzialne gospodarowanie zasobami leśnymi. Dlatego tak ważne jest, żeby LULUCF umożliwiało takie prowadzenie gospodarki leśnej, które z jednej strony zapewnia utrzymanie i rozwój zasobów leśnych pochłaniających dwutlenek węgla, a z drugiej strony nie ogranicza tych gałęzi gospodarek, które od leśnictwa są uzależnione.

Pamiętajmy, że lasy od wieków były przedmiotem działalności ludzkiej. Utrzymywanie zrównoważonej gospodarki leśnej absolutnie nie stoi w sprzeczności z możliwością rozwoju potencjału pochłaniania lasów, dlatego grupa ECR poprze poprawkę sprawozdawcy dotyczącą poziomów referencyjnych dla lasów, ponieważ zmierza ona do zapewnienia koniecznej elastyczności.

 
  
MPphoto
 

  Nils Torvalds, ALDE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, joskus käy politiikassa sillä tavalla, että joku yksittäinen asia nousee koko keskustelun keskiöön ja unohdetaan, mistä kokonaisuudesta on kyse. Näin on käynyt myöskin ympäristökeskustelussa. Näyttää siltä, että unohdamme, että kysymyksessä on todellinen iso kokonaisuus, josta päästökauppa on yksi osa, toinen on taakanjako, jossa Suomen taakka on kohtalaisen iso eli 39 prosenttia, ja kolmantena jalkana tässä kokonaisuudessa on LULUCF.

Panin ilolla merkille, että komission jäsen Arias Cañete painotti, että komissionkaan tarkoitus ei ole vähentää jäsenmaiden mahdollisuuksia hoitaa asiansa vastuullisella metsäpolitiikalla. Ennen tätä keskustelimme myös siitä, millä tavalla pystymme tulevaisuudessa vähentämään lentokoneiden hiilidioksidipäästöjä. Ainoa tapa edetä sillä tavalla on käyttää metsän resursseja hyväksemme luodaksemme sellaista polttoainetta, joka ei saastuta meidän maailmaamme. Silloin puhutaan meidän – Suomen, Ruotsin, Saksan, Puolan, Espanjan ja Ranskan – metsäresursseista. Englantilaisilla oli metsää joskus 1500-luvulla – Sherwood Forest – mutta jos ystäväni Paul Branning käy katsomassa, missä kunnossa Sherwood Forest on tänä päivänä, niin hän pettyy. Niin kuin on syytäkin pettyä.

 
  
MPphoto
 

  Merja Kyllönen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, tulevien sukupolvien näkökulmasta teemme ilmastopolitiikan suhteen isoja ratkaisuja. Voisin ajatella vain kotimaatani, mutta ilmastopakolaisuuden riskit pakottavat katsomaan laajemmalle. Nyt käsittelyssä olevan esityksen erimielisyys tuntuu olevan aikajänne ja hakkuuintensiteetti. Minulle haastavinta on kokonaisuus ja sen hallinta, tasapainotetaanko vai ei maapallon hiilitase lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. En usko, että komissio halusi esityksellään estää metsien kasvun järkevää käyttöä. Ratkaisevaa lienee, mihin metsän kasvua käytetään. Kestävän metsätalouden hiiltä sitoviin ratkaisuihin vai kokonaispäästöjä lisääviin ratkaisuihin?

Olisin toivonut meiltä keskustelua metsittämisvelvoitteesta, kokonaishiilinielun kasvattamisesta niin EU:ssa kuin maailmalla, laajemman analyysin siitä, millä fossiilitalous korvataan, mikä tuottaa enemmän päästöjä ja mikä vähemmän. Meidän on yksinkertaisesti kyettävä luomaan Eurooppaan uskottava ilmasto-ohjelma yhteistyössä. Vain niin tämä planeetta voi olla elinkelpoinen myös lapsille ja lapsenlapsille.

 
  
MPphoto
 

  Benedek Jávor, a Verts/ALE képviselőcsoport nevében. – Elnök Úr, tisztelt Kollégák a LULUCF szabályozás az európai klímaszabályozásnak az egyik kulcskérdése, hiszen tudjuk, hogy az elmúlt 100-150 évben a globális kibocsátásoknak kb. 40%-áért az erdészet, illetve a földhasználatváltás volt felelős. Így kell tekintenünk erre a szabályozásra, mint aminek döntő jelentősége van a klímaváltozás szempontjából. Ugyanakkor sokszor úgy látom, hogy amikor a LULUCF szektorról beszélünk, akkor a megközelítésünk valahogy furcsán a visszájára fordul. Ahelyett, hogy azt néznénk meg, hogy végső soron a légkör szempontjából, amelyiknek a változásaira hatást gyakorlunk, abból a szempontból vizsgálnánk meg az erdőknek és a földhasználatnak a szén-dioxid-kibocsátását, technikai kérdéseken vitázunk, technikai elszámolási kérdéseken vitázunk ahelyett, hogy azt néznénk, hogy a végén hogyan járulunk hozzá a klímaváltozás megelőzéséhez.

Az Európai Bizottság javaslata azt gondolom, hogy egy jó kísérlet a kompromisszum megteremtésére különböző nézőpontok között, azzal együtt, hogy számos hibáját tudnám sorolni. Messze nem megy elég messze az én megítélésem szerint, ugyanakkor egy lehetőség arra, hogy valamiben közösen megállapodjunk. Az ENVI bizottság állásfoglalása még egy lépéssel tovább megy a Bizottsághoz képest, és további kibocsátásokat engedélyez ezen a területen. Ezzel együtt ez is egy lépés előre. Azt gondolom, hogy az ENVI bizottság álláspontja a végső minimum, ameddig el lehet menni, és semmiféle változást e nehezen kiizzadt kompromisszumhoz képest nem tudunk támogatni az Európai Parlamentben, és azt kérem, Önök se támogassák.

 
  
MPphoto
 

  Eleonora Evi, a nome del gruppo EFDD. – Signor Presidente, onorevoli colleghi, vent'anni fa il primo rapporto dell'IPCC sulle conseguenze del riscaldamento globale dipingeva il quadro che vediamo oggi: fenomeni metereologici sempre più estremi e distruttivi. Continuiamo a ripetere che vogliamo contenere l'aumento di temperatura entro i 2° C, possibilmente 1,5° C, così come sottoscritto a Parigi, e questo è un tentativo lodevole e necessario ma diventa ogni giorno meno credibile.

L'incertezza è totale e non soltanto perché gli impegni, gli accordi politici e gli obiettivi di riduzione sono inadeguati, ma anche perché potrebbero sopraggiungere elementi di rischio fino ad oggi ignorati: dalla fusione del permafrost, ad esempio, che rilascerebbe i gas precedentemente intrappolati, di cui nessuno può quantificare la portata; oppure proprio dal suolo, che insieme alle foreste, è oggetto del regolamento in discussione oggi. Un recente lavoro pubblicato su Nature descrive un processo di accelerazione del rilascio di CO2 dal suolo, come conseguenza della maggiore attività dei microrganismi, stimolata proprio dall'aumento delle temperature medie. I ricercatori stimano che entro il 2050 potrebbero liberarsi dal suolo almeno 55 miliardi di tonnellate di CO2 non previsti dagli scenari di emissione.

In quest'Aula io ho sentito centinaia di voci preoccupate dai cambiamenti climatici sollevarsi da tutti i gruppi politici: quando però si tratta di tradurre i proclami in azioni legislative conto ancora tanti, troppi gruppi, troppi colleghi che continuano a difendere lo status quo, a rimandare, a diluire gli impegni, a inserire flessibilità e scappatoie.

Il testo approdato in Aula rappresenta già un compromesso al ribasso rispetto a quanto le evidenze scientifiche e il buonsenso richiederebbero. Per il Movimento 5 Stelle è un testo comunque accettabile ma che non deve essere indebolito da emendamenti pericolosi, come quello proposto dal gruppo PPE, che aumenta la flessibilità per le foreste gestite, consentendo di fatto un aumento delle attività di taglio. Io invito tutti a garantire coerenza tra i provvedimenti che votiamo qui in Aula e gli impegni politici che ci assumiamo.

(L'oratrice accetta di rispondere a una domanda "cartellino blu" (articolo 162, paragrafo 8, del regolamento))

 
  
MPphoto
 

  Miapetra Kumpula-Natri (S&D), blue-card question. – You also mentioned a scientific basis for the LULUCF with which I very much agree: we have to look at the whole forest in the world and in Europe. So how can you say that this proposal, which would give for some countries the reference of their yearly increment to remain at 85% and for some countries it is around 40%? What is the scientific reason for that? I do not see there any basis on which we can make this difference between the Member States.

 
  
MPphoto
 

  Eleonora Evi (EFDD), Risposta a una domanda "cartellino blu". – Forse non mi sono spiegata molto bene o forse non ci siamo capiti: l'evidenza scientifica riguarda quello che è attualmente il cambiamento climatico in atto e l'urgenza che i dati scientifici ci propongono sull'azione politica che deve essere fatta: e l'azione politica che deve essere fatta, ahimè, è sempre troppo debole. Ed è questo il punto cruciale, che secondo me dobbiamo riuscire a risolvere, e invito quindi tutti nuovamente ad aumentare l'ambizione delle azioni politiche che stiamo intraprendendo.

 
  
MPphoto
 

  Pilar Ayuso (PPE). – Señor presidente, señor comisario, desde que se aprobó el Acuerdo de París, usted nos ha hecho varias propuestas muy importantes para la lucha contra el cambio climático. Por ejemplo, la Directiva de comercio de emisiones es importante, o la Directiva de sectores difusos. Pero esta que nos ocupa es particularmente importante porque afecta a la silvicultura y a la agricultura y, por lo tanto, al medio rural.

Quiero felicitar al ponente, en primer lugar, por el gran trabajo y por haber podido llegar a un acuerdo que no era nada fácil, porque hay posiciones antagónicas dentro de esta Cámara y dentro de nuestro propio grupo. Y, además, ha sabido respetar las diferentes tipologías de bosques de la Unión Europea.

Las absorciones que se hacen por agricultura, usos de la tierra y silvicultura tienen que ser reales y tienen que ser comparables. Tienen que ser reales para respetar los esfuerzos realizados por otros sectores y para evitar que se haga una contabilidad creativa, lo que, además, sería un desprestigio para la Unión Europea en el ámbito internacional. Y tienen que ser comparables porque es necesario poder cuantificar las absorciones de cada Estado miembro y de la Unión Europea en su conjunto. Los periodos de referencia son totalmente necesarios, y es preciso que sean racionales y consistentes. Por todo eso, es conveniente que la Unión Europea —la Comisión— tenga un control sobre las cifras de los Estados miembros.

Considero que este Reglamento es muy importante para las actividades económicas sostenibles en el mundo rural, y tenemos que apoyarlo.

 
  
MPphoto
 

  Miriam Dalli (S&D). – Mr President, we can all agree that forests are clean and they clean the air. They provide oxygen, raw materials and energy and they are a crucial element to tackle climate change. On the one hand they can cool the climate, but at the same time intensive felling and deforestation can have serious negative climate impacts. We are aware of the important role that forests, land and ecosystems have if we want to reach our Paris Agreement targets.

I could not help but follow the negative campaign that has been going on before the vote will be taken during this plenary, and I saw also amendments attacking the delicate position that was achieved in the Committee on the Environment, Public Health and Food Safety (ENVI) on this legislation, and I believe that if we end up adopting a future reference level rather than one based on what is well documented and known, we will end up with a system which will not work and will not address our climate change concerns.

The report of the Parliament’s Environment Committee is a step towards a better climate policy. It aims at a robust and transparent accounting system for forestry emissions rather than one which will have the potential to hide emissions from increased forest cutting. Once again we need a strong parliamentary position on LULUCF: one that gives proof of our climate commitment and ensures the capacity of our forests to store carbon.

 
  
MPphoto
 

  Mark Demesmaeker (ECR). – Ik kom uit Vlaanderen, collega's, en dat is een regio die in vergelijking met andere EU-lidstaten veel minder bosrijk is, maar we hebben wel enkele mooie bosparels en we weten hoe belangrijk ze zijn. In mijn eigen stad hebben we het Hallerbos. En ook het Zoniënwoud, dat afgelopen zomer door de Unesco werd erkend als werelderfgoed, ligt mij nauw aan het hart. De bossen zijn zo waardevol, weten we. Ze vormen een bron van rust, van recreatie, ze zijn een habitat voor fauna en flora. Hun duurzaam beheer heeft een economische dimensie en ze dragen bij tot een beter klimaat en een betere luchtkwaliteit. Om de 2030-doelstelling van 40 % minder CO2 te behalen zijn inspanningen van alle sectoren nodig. En ook mijn partij N-VA is ervan overtuigd dat bosbouw een belangrijke bijdrage kan en moet leveren aan het klimaatbeleid door te zorgen voor minder CO2 in de lucht. Daarom steunen we de ambitie om tegen 2030 de netto-uitstoot van bosbouw tot nul te herleiden en nadien verder te evolueren naar een positieve balans, een noodzakelijke bijdrage aan een koolstofarme samenleving.

 
  
MPphoto
 

  Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE). – Mr President, LULUCF is awfully complex, almost as complex as its abbreviation, but it is very important for all of us. Almost one fifth of all global greenhouse gases come from it. The LULUCF Regulation is not a policy that prescribes in detail what Member States should do with their forests. It does not even regulate whether a government or private company can start or stop harvesting a forest.

LULUCF is an accounting policy. By correctly checking the exact amount of emissions released or absorbed by forests, agricultural land and other forms of land use, we know how much emissions budget is left for other types of emissions. Member States can, on the basis of the account, decide themselves what specific measures they want to take on forest and land use, or on other sectors of the economy such as transport and energy.

Let’s not fool ourselves by tweaking the rules though. LULUCF is like managing your financial budget. It is extremely boring and complicated but crucial to avoid bankruptcy.

 
  
MPphoto
 

  Ángela Vallina (GUE/NGL). – Señor presidente, vaya por delante que yo creo que aquí todos decimos que defendemos la lucha contra el cambio climático y que esta lucha, además, tiene que ser desde todos los sectores, como también se está haciendo desde la Comisión de Desarrollo Regional respecto al papel de las ciudades y regiones.

Pero la solución para conseguir una reducción de gases de efecto invernadero no está en hacer malabares con los números y forestar las tierras agrarias, sino en cambiar el modelo de producción agraria actual, reducir los abonos nitrogenados, prohibir la ganadería industrial y la agricultura y evitar los cambios en los usos del suelo que favorecen el modelo industrial este insostenible, y poner fin a la transformación también de los alimentos durante su transporte.

Una abundante masa forestal es necesaria por muchos motivos aquí expuestos ya, pero es necesaria también una cantidad suficiente de superficie agraria para garantizar la seguridad y soberanía alimentaria. Se debe llevar a cabo un cambio real y urgente hacia una producción alimentaria basada en la agroecología y los circuitos cortos de comercialización de alimentos.

 
  
MPphoto
 

  Molly Scott Cato (Verts/ALE). – Mr President, last week I was invited by the Polish Greens to take action against logging in Białowieża forest, Europe’s oldest forest and a vital carbon sink. Whilst the EU is trying to protect this particular forest, it is simultaneously incentivising logging elsewhere in Europe through failing to control land use and biofuels.

Enhancing carbon sinks through sustainable land and forestry management has long been recognised as an important pillar of carbon reduction, but the sloppy carbon accounting put forward in this regulation on land use management leaves a gaping loophole which would allow for increased logging in the EU. At the same time, the biofuel industry are pushing for high targets and renewables that would also increase deforestation.

We need the EU to show leadership and take our Paris climate targets seriously. When will we wake up to the stark reality of climate change, start protecting our forests and begin to see the wood for the trees?

 
  
MPphoto
 

  Christofer Fjellner (PPE). – Herr talman! EU har inte och ska inte ha någon beslutanderätt över skogspolitiken. Ärligt talat tror jag nämligen inte ens att vi i det här rummet är överens om vad en skog är för någonting. EU fattar dock många beslut som påverkar skogen, inte minst i klimatpolitiken. Detta är kanske det allra viktigaste av de besluten. När vi utformar klimatpolitiken måste vi använda skogens otroliga potential för att bekämpa klimatförändringarna, men det gör vi inte idag.

De flesta av mina kolleger som nu har sagt hur man ska använda skog och vad vi ska besluta och inte vet nog inte ens de mest grundläggande fakta om tillståndet i Europas skogar – att vi inte ens avverkar 60 procent av tillväxten, att skogarna i Europa växer nästan motsvarande ett Cypern varje år. Man kan alltså öka mängden skog och öka mängden avverkning. Det har vi gjort i Sverige i över hundra år. Det är därför vi aldrig får sätta tak för intensiteten i skogsbruket.

Till min socialdemokratiska kollega från Storbritannien vill jag säga följande: Ni högg ner era skogar för tusen år sedan och har fortfarande inte kommit på hur man ska få dem tillbaka. Jag tycker det borde vara läge för lite ödmjukhet när man ska försöka komma med lektioner till dem som har vårdat och utvecklat skogarna och fått tillbaka dem, just under de senaste hundra åren. Lyssna och lär istället!

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). – Sectorul exploatării terenurilor are un efect profund asupra emisiilor de gaze cu efect de seră și poate juca un rol uriaș în eliminarea lor din atmosferă. Contabilizarea impactului acestui sector este, deci, un element cheie în politica privind clima. Fără această componentă nu putem implementa Acordul de la Paris. Nu putem nici măcar să-i monitorizăm progresul. Această legislație va contribui la angajamentele noastre internaționale și, în plus, va arăta și va cuantifica valoarea reală a pădurilor, a zonelor umede și a altor resurse naturale. Legislația propusă ar trebui să încurajeze statele membre să-și protejeze absorbanții de carbon, dar flexibilitatea este, la rândul ei, importantă. Ar trebui să fie permis ca emisiile dintr-un sector să fie compensate de absorbțiile de carbon din alte sectoare sau comercializate între statele membre, atâta timp cât efectul cumulativ al acestor elemente de flexibilitate este acela de reducere a emisiilor totale.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). – Arvoisa puhemies, EU:n ja eri jäsenmaiden metsälait varmistavat, että Euroopan metsiä hoidetaan kestävästi luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen, mikä on erittäin tärkeää. Siksi myös Euroopan puuvarat ovat kasvaneet pitkään ja tulevat kasvamaan myös tulevaisuudessa ilmastoa viilentäen.

Euroopan on mahdollista yhdistää metsävarojen kasvattaminen ja lisääntyvä puunkäyttö. Voimme korvata monet ilmastolle haitalliset fossiiliset tuotteet, kuten betonin, öljyn ja polttoaineet, uusiutuvilla puuperäisillä tuotteilla. Tulevassa LULUCF-äänestyksessä ratkaistaan Euroopan biotalouden tulevaisuus. Komission ja ympäristövaliokunnan esitykset metsien hiilinieluista kannustaisivat jäädyttämään puunkäytön menneisyyden tasolle, mikä ei ole järkevää. Tällainen laskentatapa tekisi esimerkiksi Suomen hiilinielusta ilmastolaskennoissa päästön. Joutuisimme tuomaan puuta Euroopan ulkopuolelta, missä metsää ei välttämättä hoideta kestävästi.

Meidän on parlamentissa ymmärrettävä katsoa eteenpäin ja nähtävä lisääntyvien puuvarojen suomat mahdollisuudet. PPE-ryhmän tarkistus 65 antaa tähän mahdollisuuden varmistaen, että metsävarat kasvavat myös tulevaisuudessa. Se kannustaa myös jäsenmaita kestävään puunkäyttöön ja metsätalouteen.

 
  
MPphoto
 

  Martin Häusling (Verts/ALE). – Herr Präsident! Ich darf mich zunächst bei Herrn Lins bedanken. Die Vorlage der Kommission ist verbessert worden. Natürlich muss Land- und Forstwirtschaft ihren Beitrag leisten. Aber wir müssen darauf schauen, was für eine Landwirtschaft wir denn einbeziehen. Eine Intensivlandwirtschaft ist eher ein Problem. Auch eine Landwirtschaft, die zum Beispiel weiterhin intensiv Moorböden nutzt, ist ein Problem, oder eine Landwirtschaft, die dazu beiträgt, Grünland zu zerstören. Auch das setzt riesige Mengen an CO2 frei.

Dasselbe gilt natürlich auch für die Forstwirtschaft. Nur eine nachhaltige Forstwirtschaft kann zur Problemlösung beitragen. Eine Forstwirtschaft, die auf schnell wachsende Bäume wie zum Beispiel Eukalyptus im Süden Europas setzt, ist kein Beitrag zum Klimaschutz. Da müssen wir sehr differenzieren. Deshalb ist es wichtig, dass wir nachhaltige Systeme unterstützen.

Eines dürfen wir jedenfalls nicht machen: Wir dürfen die LULUCF-Vorlage nicht zur Verrechnungsstelle nutzen und uns nicht in anderen Bereichen die Welt schön rechnen, während dann zum Beispiel im Verkehrsbereich Emissionen nicht reduziert werden. Dafür ist LULUCF nicht gemacht. Wir müssen hier sauber trennen und LULUCF nicht als Verrechnung benutzen.

 
  
MPphoto
 

  Marijana Petir (PPE). – Gospodine predsjedniče, čestitam kolegi Linsu na izvješću, zahvaljujem mu na trudu koji je uložio u izradu ovog izvješća kao i na odličnoj suradnji. U vrednovanju doprinosa šuma europskim energetskim i klimatskim politikama potrebno je pažljivo procjenjivati mogućnosti i kapacitete država članica, pogotovo ako se u obzir uzimaju povijesni kriteriji gospodarenja šumama.

Hrvatska ima gotovo 50 % državnog teritorija prekrivenog šumom i svake godine ostvaruje značajan prirast šumske biomase. Prema podacima Eurostata vidljivo je kako su države članice koje su pristupile Europskoj uniji 2004. godine i poslije podigle razinu gospodarenja šumama. Hrvatska nije bila u mogućnosti ostvariti višu razinu gospodarenja šumama na svom cijelom teritoriju već samo na teritoriju kojim je mogla u potpunosti upravljati. Naime, Hrvatska od 1991. do 1998. godine zbog okupacije dijela teritorija, zbog Domovinskog rata koji je uslijedio, nakon toga i proces mirne reintegracije, nije mogla upravljati svojim šumama. Posljedice velikosrpske agresije još i danas osjećamo zbog zaostalih minskih sredstava.

Hrvatska je do sada uložila preko 680 milijuna eura za razminiranje minski sumnjivih područja. Taj posao razminiranja je doista bio intenzivan, ali je ostalo još 425 km2, i to neće biti gotovo prije sredine 2019. godine. Preko 90 % te preostale minirane površine upravo čine šume te stoga zahvaljujem kolegi Linsu koji je uvažio sve ovo i omogućio iznimku za Hrvatsku.

 
  
MPphoto
 

  Miapetra Kumpula-Natri (S&D). – Arvoisa puhemies, meidän on vastattava kolmeen haasteeseen yhtä aikaa: hillitä ilmastopäästöjä, uudistaa taloutta ja teollisuutta sekä korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla, myös kestävän metsänhoidon biomassoilla. Kokonaisuus johtaa parempaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Olin LULUCF:n varjoesittelijä ITRE-valiokunnassa. Lisäsimme hiilinielujen kirjanpidossa oman kategorian puutuotteille. Näihin varastoituu hiiltä, ja niillä voi korvata edelleen fossiilisia materiaaleja. ENVI-valiokunta huomioi tämän, kiitos siitä.

Keskeisessä kysymyksessä metsänkäytön vertailujaksosta ITRE-valiokunta halusi ottaa huomioon kaiken, myös tuoreimman tiedon. Valitettavasti nyt pöydällä oleva esitys rajoittuu vanhaan ajanjaksoon metsien vuotuisen käytön osalta ja mielivaltaisiin eroihin EU-maiden kesken.

Euroopan tasolla metsien tulee olla nielu. Tällaista esitystä EU-maiden kesken on mahdoton hyväksyä. Esittelijän äänestykseen tekemä tarkistus mahdollistaisi tämän korjaamisen. Pyydän kollegoitani äänestämään ENVI-valiokunnan mietinnön, mutta myös tarkennuksen puolesta. Katse Eurooppaan ja hiilinielujen luomiseen, mutta ei jäsenmaiden eriarvoisuuden pohjalta.

 
  
MPphoto
 

  Fredrick Federley (ALDE). – Herr talman! Den som följer denna debatt kanske tror att det finns jättemånga härinne som är emot att vi skulle ha beräkningsgrunder för skogens klimatpåverkan. Så är det inte alls, utan vad vi pratar om är tekniska detaljer där vi skiljer oss i det förslag som har kommit från kommissionen.

Jag vill också påminna mina kolleger i miljöutskottet som helt verkar ha glömt att också industriutskottet och jordbruksutskottet har behandlat detta betänkande genom att avge yttranden. Där var resultatet helt annorlunda. Så om man försöker få det att framstå som att det är några få ledamöter från några få länder som har en annan syn på några av beräkningsgrunderna, stämmer det alltså inte alls. Det är en förkrossande majoritet i industriutskottet och jordbruksutskottet som har en annan inriktning.

När det gäller referensnivåer och varför de är särskilt viktiga är det klart att om vi sätter beräkningsgrunder på historisk grund, innebär det att om vi skulle titta på tandborsttillverkning och den skulle gälla efter hur vi fick tillverka tandborstar på 1800-talet, så är det klart att vi får fram helt andra resultat än modern teknik idag.

 
  
MPphoto
 

  Heidi Hautala (Verts/ALE). – Arvoisa puhemies, ilmaston kannalta hiilinielun pieneneminen on sama asia kuin päästö. Paras ja helpoin tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä on kasvattaa hiilinieluja eli metsiä. Euroopan kansanpuolueen uusi kompromissiesitys on epäselvä. Luen sitä itse niin, että koko metsänkasvu olisi hakattavissa, ja metsän hiilinielun annettaisiin pienentyä vuoteen 2049 saakka. Tähän ei ole aikaa. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanolla on kiire, ja maan ja metsän käytöllä on keskeinen rooli.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista päästöjä piilottamalla. Kirjanpidon on oltava läpinäkyvää ja rehellistä. Ympäristövaliokunnan mietinnössä ei rajoiteta hakkuiden määrää. Mutta mietintö ohjaa oikeaan suuntaan taloudellisin kannustimin eli hiilinielujen kasvattamiseen ja kestävämpään puunkäyttöön. Kestävää sen sijaan ei ole havitella lisähakkuita metsäpohjaisen bioenergian ylenpalttiseksi lisäämiseksi. Järkevää kiertotaloutta on saada vähemmästä enemmän ja kestävää, pitkäikäisiä puurakennuksia, uusia innovaatioita, muovin korvaamista puulla.

 
  
MPphoto
 

  Krišjānis Kariņš (PPE). – Priekšsēdētāja kungs! Eiropā mūsu galvenais klimata mērķis ir samazināt CO2 izmešus. Mums ir dažādi resursi, kas var palīdzēt: saule, vējš, ūdens un arī meži. Ja Eiropas dienvidos ir daudz saules, Eiropas ziemeļos ir maz saules, bet ļoti daudz mežu. No mežiem mēs iegūstam visdažādākos produktus: protams, papīru, dēļus, bet arī mūzikas instrumentus, rotaļlietas, mēbeles. Ļoti bagātīgi. Un tieši no atkritumiem, tātad no zāģskaidām un no šķeldas, mēs arī iegūstam kurināmo, no kā mēs ražojam siltumu un elektrību. Tātad atjaunojamie energoresursi visam pa virsu. Kolēģi, mums nevajag izpostīt Eiropas mežu industriju, mums vajag tā vietā veicināt, lai tā attīstās ilgtspējīgi, kas nozīmē — katrreiz, kad nocērt koku, ir obligāti un nekavējoties jāstāda jauns. Nocirsts koks nenozīmē noteikti izpostītu mežu.

 
  
MPphoto
 

  Francesc Gambús (PPE). – Señor presidente, señor comisario, los entornos forestales y sus necesidades difieren entre los Estados miembros. Así lo quisimos hacer constar en el informe de esta casa sobre la nueva Estrategia Forestal Europea. Los bosques europeos crecen en el norte pero retroceden en el sur y, ante el cambio climático, los bosques mediterráneos corren el peligro de desaparecer entre cenizas.

Sin embargo, hay algo común alrededor de Europa, y es la convicción de que una gestión activa de los bosques desarrolla unos beneficios, tanto para la economía como para el fomento de la vida rural y la lucha contra el cambio climático. Por ello, quiero agradecer el trabajo del ponente, nuestro colega Lins, que ha hecho un esfuerzo ingente para hallar el no fácil equilibrio entre el compromiso insobornable con los Acuerdos de París —de los que la Unión debe ser líder y ejemplo— y la gestión activa de los bosques, que, al final, son dos caras de la misma moneda.

 
  
MPphoto
 

  Henna Virkkunen (PPE). – Arvoisa puhemies, metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja tämä tiedetään erityisen hyvin kotimaassani Suomessa, joka on ylivoimaisesti Euroopan metsäisin maa. Suomen pinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää. Metsällä on myös kansantaloudessamme erittäin suuri merkitys, ja se tarkoittaa sitä, että meidän kaikkien intressissä on myös huolehtia metsistä kestävällä tavalla. Suomessa metsät ovat aina kasvaneet enemmän kuin niitä on hakattu, ja näin tulee olemaan myös jatkossa.

Tämä komission ehdotus on herättänyt hyvin paljon huolta ja jopa suuttumusta metsäisissä maissa, koska ehdotus laskentamekanismista ja erityisesti referenssivuosista asettaa jäsenmaat hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään ja jopa rankaisee niitä jäsenmaita, jotka ovat huolehtineet kestävästi omista metsistään.

Metsien käyttöä on voitava myös lisätä niillä alueilla, joilla se voidaan tehdä kestävällä tavalla ja siten, että metsät jatkossakin säilyvät hiilinieluina. Haluan kiittää esittelijä Linsiä erinomaisesta työstä, jossa hän on hakenut hyvää kompromissia, ja ehdotan, että kaikki lähtevät laajasti tukemaan esittelijä Linsin tarkistusta, joka mahdollistaa myös kestävän metsänhoidon kehittämisen.

 
  
MPphoto
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE). – Panie Przewodniczący! Lasy, jak wiemy, spełniają wiele funkcji, które mają bardzo pozytywny wpływ na funkcjonowanie ekosystemów, na nasze życie, ale także na ograniczenie emisji CO2. Według szacunków każdego roku lasy w Europie pochłaniają jedną dziesiątą całkowitej emisji gazów cieplarnianych, co stanowi wielki potencjał absorpcyjny, który niewątpliwie powinien być utrzymany i rozwijany.

Z drugiej zaś strony nie możemy zapominać, że sektor leśnictwa musi również zaspokajać rosnący popyt na drewno. Ostateczny kształt przepisów, które zostaną więc przez nas uchwalone, odegra kluczową rolę w kontekście kształtowania gospodarki leśnej, a także rzutować będzie na przyszłość i działalność wielu podmiotów funkcjonujących w jej obrębie i korzystających z jej obrotów. Dlatego też warto pamiętać, że postrzeganie zasobów leśnych jako efektywnego sposobu, który ma się przyczynić do redukcji emisji dwutlenku dwutlenku węgla, może także spowodować odciążenie innych wysokoemisyjnych sektorów poszczególnych gospodarek.

Należy również mieć na uwadze występujące różnice pomiędzy poszczególnymi krajami członkowskimi i należy opowiedzieć się za stanowiskiem, które w sposób wyważony i kompleksowy doprowadzi do realizacji porozumienia paryskiego i zapobiegnie zmianom klimatu. Cel ten może być z pewnością osiągnięty poprzez integrację polityki leśnej, klimatycznej, gospodarczej oraz tworzenie długofalowych planów i strategii dla europejskiego leśnictwa.

Cieszę się bardzo, że znaczna część złożonych poprawek skupia się na znalezieniu właśnie kompromisu pomiędzy dalszym rozwojem lasów, ale także pomiędzy dostępnością surowca drzewnego.

 
  
MPphoto
 

  José Inácio Faria (PPE). – Senhor Comissário, esta proposta determina a forma como as emissões dióxido de carbono provenientes do setor agrícola e florestal devem ser incorporadas na política climática europeia, por forma a contribuir para a redução das emissões da União Europeia e reveste-se de grande relevância no contexto das negociações internacionais sobre as alterações climáticas pelos sinais políticos que emite relativamente à ambição e à determinação da União Europeia no combate às alterações climáticas.

As florestas estão intimamente relacionadas com as alterações climáticas. Estima-se que o impacto climático das alterações passadas do solo e da sua cobertura tenham sido responsáveis por cerca de 40 % do total do aquecimento entre 1850 e 2010, um valor astronómico. É, pois, essencial, que as florestas sejam geridas de forma sustentável, mantendo a sua diversidade biológica, a sua produtividade, a sua capacidade de regeneração, a sua capacidade de satisfazer, no presente e no futuro, as funções ecológicas, económicas e sociais ao nível local, nacional e mundial.

Depois de um dos verões mais quentes da história e dos graves incêndios que atingiram a Europa - muito em particular o meu país - é importante realçar a importância das florestas no quadro do combate às alterações climáticas.

Acredito que a presente proposta - alinhada com uma política climática que reconheça o papel das florestas e do solo no seu papel-chave no combate às alterações climáticas - pode ser a única forma de caminharmos, de forma segura, para uma união energética resiliente dotada de uma política em matéria de alterações climáticas virada para o futuro que sustenta a sua dimensão de descarbonização.

 
  
  

PRÉSIDENCE DE MME Sylvie GUILLAUME
Vice-présidente

Interventions à la demande

 
  
MPphoto
 

  Stanislav Polčák (PPE). – Paní předsedající, já samozřejmě souhlasím se svými předřečníky, že lesy plní důležitou roli při ochraně klimatu. Jejich absorpční kapacita je skutečně nezpochybnitelná. Chtěl bych zdůraznit nejen hodnotu environmentální, ale i hodnotu ekonomickou. Nechci vůbec zpochybňovat Pařížské dohody, to je naprosto jasný závazek Evropské unie a já jsem za něj rád. Ale myslím si, že musíme v těchto oblastech, kde kompetence leží zejména na členských státech, hledat co nejširší kompromisy.

I z tohoto důvodu bych se chtěl přiklonit k návrhu kompromisu, který předložil právě kolega zpravodaj Norbert Lins z toho důvodu, že vlastně hledá rovnovážnou roli mezi tím, co je naše zodpovědnost ve vztahu k Pařížské dohodě a co je náš respekt k členským státům, které kompetenci ve vztahu k lesnictví mají.

 
  
MPphoto
 

  Nicola Caputo (S&D). – Signora Presidente, onorevoli colleghi, mancano poche settimane alla COP 23 di Bonn e penso che la proposta LULUCF, di cui discutiamo questa sera possa, rappresentare un importante passo avanti per la lotta al cambiamento climatico.

L'obiettivo della proposta può essere raggiunto solo con la contabilizzazione rigorosa e credibile a livello dell'Unione europea per il periodo 2021-2030 e se l'obiettivo del non debito e i possibili crediti sono conseguiti in maniera comparabile e rigorosa. I nostri obiettivi climatici a lungo termine si basano sugli assorbimenti netti nel settore LULUCF ma ciò non deve condurre ad una riduzione del livello di ambizione in altri settori.

Occorre anche distinguere tra emissioni verdi di CO2 del settore LULUCF ed emissioni provenienti dalla combustione di fossili. E a tale scopo è fondamentale la coerenza tra le varie politiche dell'Unione europea. La flessibilità proposta dal regolamento LULUCF è uno strumento utile per valorizzare, premiare e incentivare la silvicoltura e l'agricoltura per le loro azioni intelligenti sul piano climatico, ma non dobbiamo abbassare la guardia e dobbiamo essere ambiziosi

 
  
MPphoto
 

  Νότης Μαριάς (ECR). – Κυρία Πρόεδρε, τα δάση καλύπτουν περισσότερο απ’ το 42 % της χερσαίας επιφάνειας της Ευρωπαϊκής Ένωσης και συμβάλλουν έτσι καθοριστικά στο μετριασμό της κλιματικής αλλαγής. Κι’ αυτό μάλιστα αναγνωρίζεται και από τον κανονισμό LULUCF. Όμως αυτό σημαίνει ότι πρέπει να ληφθούν μέτρα για την προστασία των δασών, για τη στήριξη της βιώσιμης δασοκομίας και της βιοποικιλότητας. Το τελευταίο διάστημα είχαμε καταστροφικές φωτιές στην Ελλάδα, την Πορτογαλία και σε άλλες χώρες του Νότου. Επομένως, οι μηχανισμοί πυρόσβεσης χρειάζονται ενίσχυση αλλά πρέπει να γίνουν και αναδασώσεις. Ταυτόχρονα, οι δασικοί χάρτες δεν θα πρέπει να συντάσσονται αυθαίρετα και θα πρέπει να καταγραφούν επίσης οι χορτολιβαδικές εκτάσεις και οι υδροβιότοποι. Η λογιστική καταγραφή διαχειριζόμενων δασικών εκτάσεων είναι αναγκαία, όπως επίσης και τα προϊόντα υλοτομίας.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – Arvoisa puhemies, kestävä metsänhoito ja vastuullinen metsänkäyttö ovat parasta ilmastopolitiikkaa. Se myös mahdollistaa vastuullisen metsänkäytön. Siksi metsäiset maat hoitavat myös metsiään. Tätä taustaa vasten komissaarin puheenvuoro tuntui aika kummalliselta, kun hän puhui vain hallinnollisista ongelmista. Hienoa, että on tasapaino ja hieman joustoa. Kuitenkin komission alkuperäinen esitys oli erittäin eriarvoinen eri jäsenmaita kohtaan. Siinä rangaistiin nimenomaan niitä jäsenmaita, jotka ovat hoitaneet metsiään ja osanneet niitä vastuullisesti käyttää.

Metsäpolitiikka ei ole hallinnollinen ongelma, vaan metsäpolitiikka on vastuullista metsänhoitoa niin, että sitä voidaan käyttää, mutta luonnosta voidaan myös nauttia ja täyttää ilmastopolitiikan ehdot.

 
  
MPphoto
 

  Linnéa Engström (Verts/ALE). – Fru talman! Inkluderandet av markanvändning och skogsbruk i LULUCF, EU:s klimat- och energiramverk, är mycket positivt, men det måste göras på ett sådant sätt att ambitionen i ramverket inte minskas. En central fråga är hur referensnivån för skogsbruk sätts. Regelverket ska vara transparent och robust, samtidigt som jag fortfarande vill se ett nationellt självbestämmande i skogsfrågorna.

Vi bör minska produktionen av kortlivade skogsprodukter och prioritera långlivade produkter. Vi måste också minska energiförbrukningen och konsumtionen av papper. Vi ska satsa på energieffektivisering och återanvändning. Jag vill fasa ut kalhyggesbruket och återgå till naturnära kalhyggesfria skogsbruksmetoder. Vi bör också främja naturlig föryngring och öka andelen blandskogar med mer lövträd.

Jag vill tacka Norbert Lins för hans ändringsförslag, och jag är absolut beredd att rösta för dem.

 
  
MPphoto
 

  Γεώργιος Επιτήδειος (NI). – Κυρία Πρόεδρε, τα δάση τα οποία, όπως ήδη έχει αναφερθεί, αποτελούν το 42 % της επιφανείας της Ευρωπαϊκής Ενώσεως, αποτελούν σημαντικό παράγοντα για την αντιμετώπιση της αλλαγής του κλίματος και τον μετριασμό των επιπτώσεών της, διότι απορροφούν και αποθηκεύουν το 10 % περίπου από το διοξείδιο του άνθρακος που αποτελεί ένα από τα αέρια του θερμοκηπίου και, με αυτόν τον τρόπο, αντιμετωπίζεται, όπως είπα και προηγουμένως, η επίπτωση από την κλιματική αλλαγή. Επιπλέον, το δάσος βοηθά τη γεωργία να αντιμετωπίσει τις συνεχώς αυξανόμενες ανάγκες σε τρόφιμα και ζωοτροφές και παρέχει την ξυλεία, η οποία αποτελεί πρώτη ύλη για τη βιοοικονομία. Για όλους τους παραπάνω λόγους, θα πρέπει τόσο τα κράτη σε ατομικό επίπεδο όσο και η Ευρωπαϊκή Ένωση συνολικά να εξετάζουν και να αντιμετωπίζουν με τρόπο ορθολογιστικό τη γαστρονομία και τη δασοκομία, ούτως ώστε να παίρνουν τα μεγαλύτερα πλεονεκτήματα, να μην καταστρέφονται τα δάση και να εκπληρωθούν οι στόχοι μέχρι το 2030 για την αντιμετώπιση κλιματικής αλλαγής.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). – Madam President, I think the Paris Agreement has had the effect of creating more awareness amongst Member States, businesses, individuals, of the part they need to play in meeting our commitments. I think the agricultural sector is a case in point. A couple of weeks ago I attended an open day in my own country, in Gurteen College, called ‘Energy in Agriculture’, where the amount of innovation that is taking place in relation to trying to reduce emissions and create renewable energies in agriculture was breathtaking.

Forestry is a case in point. I think the important aspect is that, while we all know it is a carbon sink and the forests can be used for various products – especially for renewable energy – once we have a policy of increasing (not decreasing) the amount of land under forestry, we can work everything out from there.

 
  
MPphoto
 

  Bronis Ropė (Verts/ALE). – Ačiū pirmininkė, gerbiami kolegos. Klimato kaitos stabdymas, be didelių abejonių, yra vienas svarbiausių šios dienos uždavinių. Miškų naudojimas kaip anglies dvideginio surinkimo priemonės, net ir pačiais kukliausiais vertinimais, atsieis pigiau ir bus efektyvesnis nei bet kokie šiandien įmanomi angliavandenilius naudojančių variklių tobulinimai.

Šiandien svarstomas Reglamentas turi padėti ir tapti puikia priemone, teigiama miškų poveikio klimato kaitos stabdymui. Padėtų labiau, jei Komisija nebūtų padariusi keleto klaidų. Visų pirma nuostatos, kad, jos siūlymu, istoriniu referenciniu laikotarpiu devyniasdešimtais–du tūkstančiai devintais metais augę miškai buvo neutralūs klimato kaitos atžvilgiu.

ENVI komitete pavyko šiek tiek patobulinti šį dokumentą ir jį jau galima palaikyti. Kartu turėtume nepamiršti, kad europinio reguliavimo šioje srityje tikslu turi tapti stiprinimas motyvacijos tiek valstybėms narėms, tiek ir likusiam pasauliui auginti daugiau miškų, kaip priemonės stabdyti klimato kaitai. To šiame dokumente dar pasigendu.

Ačiū.

 
  
MPphoto
 

  Petri Sarvamaa (PPE). – Arvoisa puhemies, tässä on vain minuutti aikaa, ja se on ehkä parhaiten käytetty hiukan tunteellisella puheenvuorolla. Tässä on varmasti ajettu ihan hyvää ja oikeaa asiaa. Me kaikki tässä salissa haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen. Mutta en voi mitenkään ymmärtää, miten jotkut tässä talossa, erityisesti ympäristövaliokunnassa, voivat niin täydellisesti sulkea silmänsä tosiasioilta.

Jos ympäristövaliokunnan tahto menisi läpi, Euroopan metsäisimpiä jäsenvaltioita, jotka pitävät huolen nimenomaan hiilinieluistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä, rankaistaisiin. Uskon vahvasti, että tässä talossa on riittävästi järkeä äänestää esittelijä Norbert Linsin – jonka työtä todella kiitän – esittämän PPE:n tarkistuksen puolesta, jolloin saamme tähän jotain tolkkua.

 
  
 

(Fin des interventions à la demande)

 
  
MPphoto
 

  Miguel Arias Cañete, Member of the Commission. – Madam President, I have listened carefully to the debate today and I am encouraged by the engagement of the Members of this House. I appreciate your commitment to maintaining the European Union’s role as a path-breaker in the area of international climate action.

Following the debate I would like to clarify two issues. The first one relates to what Mr Brannen said. It is correct that the Commission proposal mentioned the term ‘intensity’. However it was never meant to be a static historical value. Forest management will have to flexibly adapt to the age—class structure of the forest and this means that the intensity will not necessarily stay constant over time but might change in a forward—looking forest reference level.

The second one relays that the Commission is very much aware of the specific situation of the forest-richest Member States. They have a particular potential for a flourishing bio-economy and this can help in replacing emissions from many sectors, especially through harvested wood products and also biofuels, while at the same time maintaining, or even raising, the forest sinks. This is very much appreciated and will be acknowledged in the accounting system.

Finally allow me to state that discussions on the two non-ETS proposals have progressed well in the Council and the technical work is nearly finalised. I would like to thank you for taking this important step in Parliament, which provides crucial political momentum for this proposal. I am convinced that the Council, under the leadership of the Estonian Presidency, will be able to move forward swiftly before the next climate conference in Bonn in November.

The European Union, as a driving force behind the High Ambition Coalition cannot come to Bonn empty-handed.

 
  
MPphoto
 

  Norbert Lins, Berichterstatter. – Frau Präsidentin, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Ich danke für die lebhafte und kontroverse Diskussion, die wir in der letzten Stunde geführt haben. Ich will ein bisschen auf ein paar Wortmeldungen eingehen. Zum einen vom Kollegen Brennan, aber auch von der Kollegin Hautala. Ich glaube, dass wir da zumindest in Teilen einem Irrglauben aufsitzen, wenn wir – vereinfacht gesagt – der Auffassung sind, dass weniger Holzeinschlag mehr Klimaschutz bedeutet. Das ist definitiv nicht das, was die Wissenschaft mir in den letzten Monaten vorgetragen hat. Nein, es geht um einen klugen Ansatz, es geht um die Frage: Wann ist der beste Zeitpunkt, um Holz einzuschlagen? Denn ist es klar, dass ein Baum lange Zeit immer mehr CO2 aufnehmen kann, aber dann einen Zenit erreicht und dann ab diesem Zeitpunkt weniger aufnehmen kann. Um es mal ein bisschen zuzuspitzen: Ein Nationalpark, der vor allem gemacht wird, um mehr Biodiversität zu gewährleisten, ist bestimmt kein Wald, der Klima schützt, sondern im Gegenteil: Man kann vereinfacht sagen, dass ein Nationalpark auf lange Sicht ein Klimafrevler ist, weil er natürlich eben auf Dauer weniger CO2 aufnehmen kann.

Und dann Bioökonomie: Auch im Pariser Klimaschutzabkommen ist ganz klar festgelegt, dass wir das steigern müssen. Das heißt also, wir müssen versuchen, mehr Wald hinzubekommen. Es geht auch um die Frage: welche Altersklasse? Da gibt es unterschiedliche Situationen in den Mitgliedstaaten; der Kommissar hat es dargestellt. Das heißt also, ich kann im Zweifel meinen Holzeinschlag deutlich ausweiten, habe trotzdem immer noch eine Senkenwirkung, sogar eine höhere Senkenwirkung auf Dauer, wenn ich die richtige Altersklasse einschlage.

Insofern wäre es richtig und gut, den EVP-Änderungsantrag im Plenum am Mittwoch zu unterstützen und damit einen realistischen Ansatz hinzubekommen. Und dann, wenn wir am Mittwoch hier eine Mehrheit haben – was ich mir wünsche –, ist der Rat am Zug. Ich bin der Auffassung, dass er sehr schnell zu einem Ergebnis kommen muss, damit wir in die Debatte, in den Trilog eintreten können, um den guten Kommissionsvorschlag am Ende zu verbessern, damit am Ende alle mit diesem Kompromiss leben können.

 
  
MPphoto
 

  La Présidente. – Le débat est clos.

Le vote aura lieu mercredi, le 13 septembre 2017.

Déclarations écrites (article 162)

 
  
MPphoto
 
 

  Nicola Danti (S&D), par écrit. – Monsieur le Président, Chers collègues Ce rapport législatif propose de mettre en place un cadre pour la prise en compte des émissions et des absorptions de gaz à effet de serre dans le secteur de l’utilisation des terres et de la foresterie. Il constitue l’un des trois piliers du cadre d’action de l’Union européenne pour le climat et l’énergie à l’horizon 2030. C’est une pièce maitresse du plan de mesures de l’Union européenne pour atteindre les objectifs de l’Accord de Paris. Dans les négociations au sein du Parlement, j’ai milité pour la reconnaissance de la gestion active et durable des forêts, en accordant la possibilité aux acteurs de la filière bois d’exploiter le plein potentiel des ressources forestière, tout en assurant la croissance des puits de carbone de nos forêts. Je considère que cette proposition respecte la compétence nationale en la matière et permet aux États membres de mettre en œuvre des politiques ambitieuses, adaptées aux ressources locales. Pour ces raisons, je vous invite à soutenir ce rapport. Je vous remercie

 
  
MPphoto
 
 

  György Hölvényi (PPE), írásban. – Tisztelt Elnök Úr! A földhasználathoz, a földhasználat-változáshoz és erdőgazdálkodáshoz kapcsolódó üvegházhatásúgáz-kibocsátások és -elnyelések 2030-as klíma- és energiapolitikai keretben történő kezelésére vonatkozó jogszabályjavaslat nagy vonalakban eleget tesz az Európai Tanács 2014. október 23–24-i következtetéseiben foglaltaknak. A kiindulás tehát megfelel a kormány- és államfők által megszabott politikai kereteknek. A párizsi klímacélok eléréséhez vezető úton nagyon fontos, hogy a LULUCF-szektor betartsa az ún. „negatív egyenleg tilalmát”, hogy a legrosszabb esetben is csak semleges hatást gyakoroljon a 2030-as -40%-os kibocsátáscsökkentési célra. A részletszabályok szintjén azonban szeretném felhívni a figyelmet a gazdálkodás alatt álló erdőterületek elszámolására vonatkozó rendelkezésekre. A referenciaszinteket úgy kell meghatározni, hogy az alapul vett gazdálkodási időszak minél közelebb legyen a jelenlegi adatokhoz, mutassa ki egy adott ország erdőgazdálkodási trendjeit, és ne korlátozza az adott tagállam jövőbeli erdészeti politikáit. Az Európai Bizottságnak pedig nem adható meg az a jog, hogy önkényesen felülírhassa a tagállam által meghatározott erdő-referenciaszinteket, hanem a felülvizsgálatokhoz hasonlóan szakértők véleményét is vegye figyelembe. Úgy gondolom, hogy a kollégám, Norbert Lins által kialkudott kompromisszum közelebb áll ezen elképzelésekhez, mint az eredeti bizottsági javaslat, ezért támogatom a jelentését.

 
  
MPphoto
 
 

  Carolina Punset (ALDE), por escrito. – Los bosques europeos y el buen manejo del suelo son responsable de fijar más de 300M de toneladas de CO2, casi el 10 % de las emisiones producidas por la UE. El uso del suelo ocupará pronto un lugar en la política climática de la Unión y sus Estados, que deberán cumplir unas reglas contables para equilibrar las emisiones y las absorciones de GEI. No obstante, estas normas no contabilizan las emisiones de la energía generada mediante biomasa. Esto resta peso a la capacidad de absorción y de sumidero de bosques y suelos, frente a su explotación como biomasa o madera, un factor que no debería excluirse. Las políticas energéticas de algunos Estados incluyen el uso de biomasa para alcanzar los objetivos de renovables gracias a los bosques, provocando dos consecuencias negativas: a) extraer biomasa con niveles más permisivos puede hacer perder la capacidad de fijación forestal del CO2, y b) todas las emisiones de esta quema quedan fuera del cómputo, es decir, contribuyen al calentamiento sin ser contabilizadas. Europa no puede ni debe autoengañarse con una política energética que reste la importancia que se merecen sus bosques y sus suelos como actores determinantes en la reducción del carbono emitido.

 
Avviż legali