Menettely : 2018/2684(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : O-000135/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-000135/2018 (B8-0005/2019)

Keskustelut :

PV 12/02/2019 - 21
CRE 12/02/2019 - 21

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset
PDF 100kWORD 19k
29. marraskuuta 2018
O-000135/2018

Suullisesti vastattava kysymys O-000135/2018

komissiolle

työjärjestyksen 128 artikla

João Pimenta Lopes

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta


  Aihe:  Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimykset EU:ssa

 Täysistunnossa annettu vastaus 

Maailmalla on viime aikoina todistettu lukuisia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksiä. Työntekijöiden oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet ovat vaarantuneet naisten lisääntyneen syrjinnän ja syrjäytymisen vuoksi. Naisten kokonaisvaltainen köyhyys- ja työttömyysaste on entistä korkeampi, ja huolestuttavaa sukupuolten palkka- ja eläkekuilua ei ole onnistuttu kuromaan umpeen.

EU:n tasa-arvoindeksi osoittaa, että eriarvoisuus on jatkuvaa ja että vuosina 2005–2015 saavutettiin vain hyvin vähän edistystä. Sen lisäksi, että epätasa-arvon kiistäminen on jäsenvaltioissa yhä yleisempää, naisten oikeutta päättää omasta kehostaan on useaan otteeseen yritetty rajoittaa ja heidän elämänsä on yritetty rajata konservatiivisempiin puitteisiin. Jotkin verkostot ovat kampanjoineet erityisesti naisten seksuaalisuuteen liittyviä ja lisääntymisoikeuksia vastaan ja edistäneet samalla hlbti-ihmisten syrjintää ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa, millä on ollut joissakin jäsenvaltioissa käytännön seurauksia. Koulutusuudistuksia on pantu jäihin ja sukupuolten tasa-arvoon, sukupuolentutkimusta koskeviin opintoihin sekä kattavaan sukupuolivalistukseen on kohdistunut kielteisiä vaikutuksia, minkä vuoksi vahingollisia stereotypioita ei pystytä torjumaan nuoresta iästä lähtien.

Naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen ja torjuminen ovat edelleen kiireellinen asia useimmissa jäsenvaltioissa, ja Istanbulin yleissopimuksen ratifiointi ja täytäntöönpano ovat jääneet puolitiehen tai niistä ollaan laistamassa. Uudet tai entistä voimakkaammat väkivallan muodot, kuten seksistinen vihapuhe, naisviha ja verkkoväkivalta, ovat vallanneet tilaa sosiaalisessa ja digitaalisessa ympäristössä. Naisten oikeuksia puolustavilla järjestöillä on joissain jäsenvaltioissa vaikeuksia rahoituksen saamisessa, mikä johtuu rajoittavista kriteereistä ja hallinnollisista rasitteista, ja lisäksi ne joutuvat toimimaan yhä yleisemmin vihamielisessä ympäristössä. Ollaan valitettavasti tultu pisteeseen, jossa pelkkä tämän häiritsevän kielteisen suuntauksen tunnustaminen ei enää riitä.

Millaisia toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa puuttuakseen lisääntyviin sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksiin? Onko komissio pyrkinyt selvittämään heikentämispyrkimysten tärkeimpiä syitä EU:n tasolla? Ottaen huomioon asiaa koskevat todisteet sekä eri jäsenvaltioissa ilmenevät sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimykset, aikooko komissio laatia strategian niiden torjumiseksi? Aikooko komissio tukea sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja yleistä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista? Mikä kanta sukupuolten tasa-arvoa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2016–2020 vahvistetaan edellä mainittuihin asioihin? Miten se toimii yhteen naisliikkeiden kanssa, joiden asema kentällä on usein heikko?

Jätetty: 29.11.2018

Välitetty: 3.12.2018

Määräaika: 10.12.2018

Kysymyksen alkukieli: EN
Päivitetty viimeksi: 3. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus