Menettely : 2014/3017(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B8-0012/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0012/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/01/2015 - 11.7
CRE 15/01/2015 - 11.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0012

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 177kWORD 85k
14.1.2015
PE545.692v01-00}
PE547.442v01-00}
PE547.445v01-00}
PE547.447v01-00}
PE547.449v01-00} RC1
 
B8-0012/2015}
B8-0019/2015}
B8-0022/2015}
B8-0024/2015}
B8-0026/2015} RC1

työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti

joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:

S&D (B8‑0012/2015)

Verts/ALE (B8‑0019/2015)

ECR (B8‑0022/2015)

PPE (B8‑0024/2015)

ALDE (B8‑0026/2015)


Egyptin tilanteesta (2014/3017(RSP))


Cristian Dan Preda, Elmar Brok, Andrej Plenković, David McAllister, Tunne Kelam, Mariya Gabriel, Eduard Kukan, Daniel Caspary, Davor Ivo Stier, Michael Gahler, Fernando Ruas, Claude Rolin, Traian Ungureanu, Dubravka Šuica, Barbara Matera, Giovanni La Via, Pascal Arimont, Monica Macovei, Ivana Maletić, Lara Comi, Gabrielius Landsbergis PPE-ryhmän puolesta
Victor Boștinaru, Richard Howitt, Alessia Maria Mosca, Goffredo Maria Bettini, Afzal Khan, Josef Weidenholzer, Elena Valenciano, Ana Gomes, Neena Gill, Jeppe Kofod, Arne Lietz, Brando Benifei, Michela Giuffrida, Miroslav Poche, Tonino Picula, Alessandra Moretti, Liisa Jaakonsaari, Nicola Caputo, Sorin Moisă, Ricardo Serrão Santos, Andrejs Mamikins, Pier Antonio Panzeri, Tanja Fajon, Javi López, Victor Negrescu, David Martin, Soraya Post, Boris Zala, Eugen Freund S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Ruža Tomašić ECR-ryhmän puolesta
Marietje Schaake, Marielle de Sarnez, Beatriz Becerra Basterrechea, Frédérique Ries, Ivan Jakovčić, Jozo Radoš, Louis Michel, Gérard Deprez, Pavel Telička, Alexander Graf Lambsdorff, Fredrick Federley, Petras Auštrevičius, Urmas Paet ALDE-ryhmän puolesta
Judith Sargentini, Eva Joly, Barbara Lochbihler Verts/ALE-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Egyptin tilanteesta (2014/3017(RSP))  

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 6. helmikuuta 2014 Egyptin tilanteesta(1) sekä 17. heinäkuuta 2014 ilmaisun- ja kokoontumisvapaudesta Egyptissä(2) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ulkoasiainneuvoston elokuussa 2013 ja helmikuussa 2014 hyväksymät päätelmät Egyptistä,

–   ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon äskettäiset Egyptiä koskevat lausunnot, mukaan luettuina 21. syyskuuta 2014 annetun lausunnon Egyptin ulkoministeriön pommi‑iskusta sekä 3. joulukuuta 2014 annetun lausunnon tuomioistuinpäätöksistä Egyptissä,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn 23. kesäkuuta 2014 antamat julkilausumat useiden toimittajien tuomitsemisesta vankilaan ja useille Muslimiveljeskunnan jäsenille ja kannattajille langetettujen kuolemantuomioiden vahvistamisesta; ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin 25. lokakuuta 2014 antaman julkilausuman terrori-iskuista Siinailla,

–   ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn EU:n ja Egyptin assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2004 ja jota lujitettiin vuoden 2007 toimintasuunnitelmalla, sekä komission 20. maaliskuuta 2013 antaman erityiskertomuksen kyseisen sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä, ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan ja uusimman, maaliskuussa 2014 hyväksytyn edistymiskertomuksen Egyptistä,

–   ottaa huomioon Egyptissä 14.–15. tammikuuta 2014 pidetyssä kansanäänestyksessä hyväksytyn perustuslain ja erityisesti sen 65, 70, 73, 75 ja 155 artiklan,

–   ottaa huomioon 24. marraskuuta 2013 annetun Egyptin lain nro 107 oikeudesta julkisiin kokoontumisiin, kulkueisiin ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin,

–   ottaa huomioon presidentin asetuksen (laki nro 136/2014), jossa kaikki ”julkiset ja tärkeät laitokset” asetetaan sotilastuomiovallan alaisuuteen kahdeksi vuodeksi,

–   ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa(3),

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaudesta maailmassa(4),

–   ottaa huomioon vuonna 2013 annetun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen aiheesta ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä”,

–   ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan 22. heinäkuuta 2014 antaman lopullisen lausunnon Egyptissä pidetyistä presidentinvaaleista,

–   ottaa huomioon Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin 1. tammikuuta 2015 pitämän puheen ääri-islamista sekä hänen 6. tammikuuta 2015 pitämänsä puheen tarpeesta luoda rauhanomaiset ja rakentavat suhteet Egyptin muslimien ja kristittyjen välille,

–   ottaa huomioon EU:n suuntaviivat ilmaisunvapaudesta verkossa ja muualla, EU:n suuntaviivat, jotka on tarkoitettu edistämään ja suojelemaan homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (HLBTI) oikeutta nauttia kaikista ihmisoikeuksista, sekä EU:n suuntaviivat ihmisoikeuksien puolustajista,

–   ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on,

–   ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A. toteaa, että ilmaisunvapaus ja kokoontumisvapaus ovat demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan välttämättömiä tukipilareita; toteaa, että lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaus on erittäin tärkeää demokratialle ja avoimelle yhteiskunnalle; toteaa, että Egyptissä vuonna 2014 hyväksyttyyn perustuslakiin on kirjattu perusvapauksia, muun muassa ilmaisunvapaus ja kokoontumisvapaus;

B.  ottaa huomioon, että Egypti on Euroopan unionin pitkäaikainen strateginen kumppani ja että niillä on yhteiset tavoitteet vakauden, rauhan ja vaurauden rakentamiseksi Välimeren ja Lähi‑idän alueilla; toteaa, että Egypti on käynyt läpi monia vaikeita poliittisia haasteita vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen ja että taloudellisia, poliittisia ja turvallisuutta koskevia haasteita käsitellessään Egyptin kansa tarvitsee tukea ja apua kansainväliseltä yhteisöltä;

C. ottaa huomioon, että kesäkuun 2013 sotilaallisen väliintulon jälkeen Egyptin hallitus on käynyt laajamittaista kampanjaa, johon kuuluvat hallituksen arvostelijoiden mielivaltaiset pidätykset, häirintä, pelottelu ja sensurointi vain siksi, että he olivat harjoittaneet kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapauttaan, ja toteaa, että tämä koskee myös toimittajia, opiskelijoita ja ihmisoikeuksien puolustajia sekä poliittisia vastustajia, Muslimiveljeskunnan jäsenet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että kertomuksista ilmenee yli 40 000 henkilön joutuneen pidätetyiksi heinäkuun 2013 jälkeen ennennäkemättömissä joukkopidätysten aalloissa ja arviolta 1 400 mielenosoittajan saaneen surmansa turvallisuusjoukkojen liiallisen ja mielivaltaisen voimankäytön seurauksena; toteaa, että yhdistymisvapaus, kokoontumisvapaus ja ilmaisunvapaus ovat pysyneet erityisinä huolenaiheina aina vuodesta 2013 lähtien; toteaa, että Freedom House -järjestön vuotta 2014 koskevan Freedom in the World -raportin mukaan Egypti ei ole vapaa;

D. toteaa, että Egyptin armeijan otettua vallan heinäkuussa 2013 maassa on pidätetty tuhansia mielenosoittajia ja omantunnonsyihin vetoavia henkilöitä; toteaa, että vangitsemiset ja mielivaltaiset pidätykset ovat jatkuneet sen jälkeen, kun al-Sisi valittiin maan presidentiksi toukokuussa 2014; toteaa, että tuomioistuimen 11. kesäkuuta 2014 antamalla päätöksellä vuoden 2011 vallankumouksessa näkyvässä roolissa ollut aktivisti Alaa Abdel-Fattah ja muita tuomittiin viideksitoista vuodeksi vankeuteen; toteaa, että syytteissä heidän katsottiin rikkoneen lakia nro 107/2013, joka koskee julkisia kokoontumisia, kulkueita ja rauhanomaisia mielenosoituksia (mielenosoituslaki); toteaa, että pidätettyinä on edelleen myös muita näkyviä aktivisteja, kuten Mohamed Adel, Ahmed Douma ja Ahmed Maher, sekä tärkeimpiä naisten oikeuksien puolustajia, kuten Yara Sallam ja Sana Seif; toteaa, että kiireellisiä asioita käsittelevä kairolainen tuomioistuin teki 28. huhtikuuta 2014 päätöksen, jonka mukaan huhtikuun 6. päivän nuorisoliike on kiellettävä;

E.  ottaa huomioon, että egyptiläinen tuomioistuin Niilin suistoalueella sijaitsevassa Beheiran maakunnassa tuomitsi 21‑vuotiaan opiskelijan Karim al-Bannan kolmeksi vuodeksi vankilaan islamin halventamisesta ja ateistiksi julistautumisesta Facebookissa;

F.  toteaa, että Egyptin viranomaiset ovat tiukentaneet ilmaisun- ja kokoontumisvapautta säätämällä rajoittavia lakeja, mikä tekee hallitukselle helpommaksi hiljentää kriitikot ja tukahduttaa vastalauseet;

G. toteaa, että parlamentin puuttuessa presidentti al-Sisin hallitus on säätänyt tiettyjä sortavia lakeja, kuten vuonna 2014 annetun presidentin asetuksen eli lain nro 136, jolla kaikki julkinen omaisuus nimetään sotilaskohteeksi, mikä tarkoittaa erityisesti sitä, että julkiseen omaisuuteen kohdistuvia rikoksia koskevat oikeudenkäynnit voidaan toteuttaa sotilastuomioistuimissa ja että tätä voidaan soveltaa myös takautuvasti; ottaa huomioon, että Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta, joka tulkitsee ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevaa Afrikan peruskirjaa, jonka sopimuspuoli Egypti on, on todennut, että sotilastuomioistuimilla ei pitäisi missään tilanteessa olla siviilejä koskevaa tuomiovaltaa;

H. panee merkille, että YK:n Egyptiä koskevassa yleisessä määräaikaisarvioinnissa esitettiin 300 suositusta, muun muassa se, että ilmaisunvapauden käyttämisen johdosta pidätetyt henkilöt olisi vapautettava; panee merkille, että seitsemän Egyptissä toimivaa ihmisoikeuksia ajavaa ryhmää ei osallistunut YK:n arviointiin maan suoriutumisesta, sillä ne pelkäsivät vainoja;

I.   ottaa huomioon, että Egyptissä lehdistönvapauteen kohdistuu edelleen suuria paineita ja toimittajia pidätetään edelleen perusteettomien väitteiden nojalla; toteaa, että muutama journalisti asetettiin vuonna 2014 syytteeseen kansallisen yhtenäisyyden ja yhteiskuntarauhan uhkaamisesta, virheellisten uutisten levittämisestä ja yhteistyöstä Muslimiveljeskunnan kanssa; toteaa, että Egyptin korkein oikeus antoi päätöksen, että Al‑Jazeeran toimittajien Mohammed Fahmy, Peter Greste ja Baher Mohamed oikeudenkäynnissä oli menettelyä koskevia laiminlyöntejä; panee kuitenkin merkille, että nämä kolme toimittajaa ovat saamassa uuden oikeudenkäynnin ja että virheellisten uutisten levittämistä ja yhteistyötä Muslimiveljeskunnan kanssa koskevista syytteistä on luovuttu; ottaa huomioon, että kolme muuta journalistia, Sue Turton, Dominic Kane ja Rena Netjes tuomittiin poissaolevina 10 vuodeksi vankeuteen; ottaa huomioon, että egyptiläiset journalistit Mahmoud Abdel Nabi, Mahmoud Abu Zeid, Samhi Mustafa, Ahmed Gamal, Ahmed Fouad ja Abdel Rahman Shaheen tuomittiin pelkästään laillisen toimintansa harjoittamisesta; toteaa, että Egyptin tiedotusvälineet ovat polarisoituneet hyvin voimakkaasti Mursin kannattajiin ja vastustajiin, mikä puolestaan voimistaa Egyptin yhteiskunnan jakautumista;

J.   ottaa huomioon, että egyptiläinen rikostuomioistuin antoi 2. joulukuuta 2014 alustavat kuolemantuomiot 188 syytetylle kolmannessa joukkotuomiotapauksessa vuonna 2014; toteaa, että näissä joukko-oikeudenkäynneissä on ollut lähinnä kyse henkilöistä, jotka kuuluvat Muslimiveljeskuntaan, joka on Egyptin suurin oppositioliike ja jonka viranomaiset julistivat terroristiryhmäksi joulukuussa 2013; toteaa, että nämä tuomiot ovat viimeisin lenkki siinä syyttämisen ja oikeudenkäyntimenettelyjen ketjussa, jossa vilisee säännönvastaisuuksia ja joka rikkoo kansainvälistä oikeutta; panee merkille, että ketään ei ole asetettu vastuuseen liiallisesta voimankäytöstä elokuussa 2013, kun turvallisuusjoukot hyökkäsivät kohti ihmisiä Rab'a al-Adawiya -aukiolla ja tappoivat 1 150 Mursia kannattanutta mielenosoittajaa;

K. toteaa, että Muslimiveljeskunnan jäsenille ja vallasta syöstyn presidentti Mursin väitetyille kannattajille joukko-oikeudenkäynneissä maalis- ja huhtikuussa 2014 annetuista kuolemantuomioista suurin osa, mutta ei kaikkia, on muutettu elinkautiseksi vankeudeksi;

L.  toteaa, että 167 vuonna 2011 valitun parlamentin ylemmän ja alemman kamarin jäsentä on tätä nykyä pidätettynä;

M. ottaa huomioon, että entinen presidentti Mubarak, entinen sisäministeri Habib al‑Adly sekä kuusi muuta avustajaa vapautettiin 29. marraskuuta 2014, kun murha- ja korruptiosyytteistä luovuttiin teknisen virheen vuoksi; ottaa huomioon, että 13. tammikuuta 2015 Egyptin korkein oikeus kumosi entisen presidentti Hosni Mubarakin ja hänen kahden poikansa kavallustuomiot ja määräsi uuden oikeudenkäynnin sillä perusteella, että oikeudellisia menettelyjä ei ollut noudatettu asianmukaisesti;

N. toteaa, että tällaiset oikeuslaitoksen viimeaikaiset käytänteet herättävät vakavia epäilyjä oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta ja sen kyvystä varmistaa vastuuseen joutuminen; toteaa, että erityisesti nämä kuolemanrangaistukseen johtavat tuomiot saattavat vaarantaa Egyptin mahdollisuudet pitkän aikavälin vakauteen;

O. panee merkille, että Egyptillä on vastassaan merkittäviä taloudellisia haasteita, joista voidaan mainita valuuttapako, kiihtyvä inflaatio, työttömyys ja kasvava valtionvelka, sekä terrorismin maailmanlaajuisen uhan aiheuttamia turvallisuushaasteita; ottaa huomioon, että Siinain turvallisuustilanne on kriittinen ja alueella toimivat jihadistiryhmät ovat tappaneet satoja sotilaita; ottaa huomioon, että ainakin 33 sotilasta sai surmansa terroristihyökkäyksessä 24. lokakuuta 2014; toteaa, että terroritekoja tehdään tällä alueella melkein päivittäin; ottaa huomioon, että valtio on määrännyt tuhansien Rafan asukkaiden häätämisestä ja luonut 500 metrin puskurivyöhykkeen Gazan rajalle ja että Siinailla on ollut poikkeustila 24. lokakuuta 2014 lähtien; ottaa huomioon, että rikollisverkostot toimivat edelleen Siinailla sijaitsevilla ja sinne johtavilla ihmiskauppa- ja salakuljetusreiteillä;

P.  toteaa, että Egyptin perustuslain 75 artiklan mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus muodostaa hallitukseen kuulumattomia yhdistyksiä ja säätiöitä demokratian mukaisesti; toteaa, että ehdotetulla uudella lainsäädännöllä rajoitettaisiin entisestään kotimaisten ja ulkomaisten kansalaisjärjestöjen työtä, jotka ovat erityisen huolestuneita uudesta lakiesityksestä, jolla pyritään lopettamaan raha- ja materiaalivirta terroristeille ja muille aseistautuneille ryhmille mutta joka voi estää kansalaisjärjestöjä saamasta ulkomaisia varoja, joista moni niistä on riippuvainen; ottaa huomioon 21. syyskuuta 2014 annetun presidentin asetuksen rikoslain muuttamisesta, jossa määrätään ankarista, myös elinkautisista rangaistuksista kansalaisjärjestöille, jotka saavat ulkomailta rahoitusta löyhästi ilmaistuun ”kansallista etua vahingoittavaan” tarkoitukseen;

Q. ottaa huomioon presidentti al-Sisin Kairon yliopistossa pitämän puheen, joka koski tarvetta nykyaikaistaa ja uudistaa islamilaista ajattelua;

R.  ottaa huomioon, että Egyptin naisten oikeuksia käsittelevien kansalaisjärjestöjen raporttien mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntymässä huolimatta uuden sukupuolista häirintää koskevan lain antamisesta, jonka täytäntöönpanosta naisten oikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen mukaan ei ole vielä merkkejä; ottaa huomioon, että egyptiläiset naisaktivistit ovat erityisen heikossa asemassa ja usein heihin kohdistuu väkivaltaa, heitä vastaan hyökätään seksuaalisesti tai kohdellaan muulla tavalla halventavasti heidän rauhanomaisen toimintansa takia; toteaa, että huolimatta vuonna 2008 annetusta laista, jossa naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan, käytäntö on edelleen yleinen, eikä tyttöjen sukuelimiä silponeita henkilöitä ole pystytty asettamaan syytteeseen;

S.  ottaa huomioon, että homomiesten pidätykset ovat lisääntyneet voimakkaasti viime kuukausina; ottaa huomioon, että poliisi on järjestänyt ratsioita homoseksuaalien epäillyille kokoontumispaikoille eri puolilla Egyptiä; ottaa huomioon, että HLBT-yhteisöä vainotaan ja häpäistään julkisesti; ottaa huomioon, että Egyptian Initiative for Personal Rights -järjestö arvioi, että ainakin 150 ihmistä on pidätetty kuluneiden 18 kuukauden aikana irstaudesta syytettyinä; ottaa huomioon, että 12. tammikuuta 2015 egyptiläinen tuomioistuin vapautti 26 miestä, jotka oli pidätetty kuukautta aiemmin Kairossa sijaitsevaan kylpylään tehdyssä ratsiassa ja joita oli syytetty ”yllyttämisestä irstauteen”;

T.  toteaa, että vuoden 2014 presidentinvaalit käytiin Egyptissä tilanteessa, jossa ilmaisunvapautta oli vakavasti rajoitettu ja kaikki toisinajattelun ja kritiikin muodot samoin kuin ihmisoikeusjärjestöt vaiennettu; toteaa, että parlamenttivaalit on virallisesti ilmoitettu pidettäväksi 21. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta 2015;

U. toteaa, että öljy on historiallisesti suurin ulkomaisia sijoittajia houkutteleva ala Egyptissä ja että öljy on Egyptin merkittävin vientihyödyke; ottaa huomioon, että Persianlahden valtiot toimittivat Egyptiin ilmaiseksi öljyä tukeakseen uutta hallitusta; ottaa huomioon, että hallitus on hyväksymässä suunnitelmaa energiatuista luopumiseksi viiden vuoden kuluessa heinäkuusta 2014 lukien ja että hallituksen aikomuksena on panna huhtikuussa 2015 täytäntöön suunnitelma, joka koskee polttoaineen jakelua sirukorteilla, jotta voitaisiin valvoa öljyn salakuljetusta naapurimaihin ja saada selville täsmälliset polttoainevaatimukset;

V. ottaa huomioon, että tammikuun 2011 vallankumouksen jälkeen Egypti on käynnistänyt IMF:n kanssa useaan kertaan neuvottelut 4,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainasta, mutta neuvottelut katkesivat 30. kesäkuuta 2013 jälkeen; ottaa huomioon, että uusien yhteydenottojen jälkeen IMF:n asiantuntijat vierailivat Egyptissä marraskuussa 2014 tekemässä IV sopimusartiklan mukaisia konsultaatioita, jotka ovat IMF:n asiantuntijoiden tekemiä arvioita maan taloudellisesta ja rahoitustilanteesta;

W. toteaa, että sen, millä tasolla EU sitoutuu toimimaan Egyptin kanssa, pitäisi olla kannustinperusteista ja Euroopan naapuruuspolitiikan ”enemmällä enemmän” ‑periaatteen mukaista ja siten riippuvaista siitä, miten maa edistyy demokraattisten instituutioiden, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien saralla;

X. ottaa huomioon, että EU on perinteisesti Egyptin tärkein kauppakumppani ja vuonna 2013 sen osuus Egyptin kaupan arvosta oli 22,9 prosenttia, mikä takasi sille ensimmäisen sijan niin tuonti- kuin vientikumppaneiden joukosta; ottaa huomioon, että EU–Egypti-työryhmän työn perusteella komissio lupasi antaa Egyptille lisäavustusta yhteensä lähes 800 miljoonan euroa; toteaa, että tästä annetaan 303 miljoonaa euroa avustuksina (90 miljoonaa euroa SPRING‑ohjelmasta myönnettävinä varoina, 50 miljoonaa euroa mikrotaloudellisen rahoitusavun yhteydessä myönnettävinä avustuksina ja erotus naapuruuspolitiikan investointivälineestä) ja 450 miljoonaa lainoina (makrotaloudellisena tukena); ottaa kuitenkin huomioon, että EU maksaa avustuksensa vain sillä ehdolla, että vaadittavat poliittiset ja demokraattiset ehdot täyttyvät ja maassa pyritään siirtymään demokratiaan, demokratiakehitystä vahvistetaan ja prosessi on kaikki osallistava ja että samalla kunnioitetaan täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia;

Y. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksista vastaava EU:n erityisedustaja Stavros Lambrinidis vieraili Kairossa 16. kesäkuuta 2014 ja tapasi presidenttineuvoston, Shura-neuvoston ja kansalaisyhteiskunnan edustajia; ottaa huomioon, että keskusteluissa keskityttiin kansalaisjärjestöjä koskevan uuden lain valmisteluun ja niissä korostettiin sitä, että EU pitää tärkeänä kansalaisyhteiskunnan roolia Egyptissä;

1.  korostaa, kuinka tärkeänä EU pitää yhteistyötään Egyptin kanssa, sillä se on merkittävä naapuri ja kumppani; painottaa Egyptin tärkeää roolia alueen vakauden kannalta; painottaa solidaarisuuttaan Egyptin kansalle ja on sitoutunut jatkamaan tukeaan Egyptille prosessissa, jossa rakennetaan sen demokraattisia instituutioita, kunnioitetaan ja puolustetaan ihmisoikeuksia ja edistetään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta; kehottaa Egyptin hallitusta täyttämään kansainväliset sitoumuksensa vahvan asemansa vuoksi eteläisen Välimeren alueella;

2.  muistuttaa Egyptin hallitusta siitä, että Egyptin ja sen kansan pitkän aikavälin menestys riippuu yleismaailmallisten ihmisoikeuksien suojelusta sekä sellaisten demokraattisten ja avoimien instituutioiden perustamisesta ja vakauttamisesta, jotka myös ovat sitoutuneet suojelemaan kansalaisten perusoikeuksia; kehottaa tämän vuoksi Egyptin viranomaisia panemaan varauksettomasti täytäntöön kansainvälisten yleissopimusten periaatteet;

3.  ilmaisee vakavan huolestumisensa siitä, että Egyptissä rajoitetaan edelleen perusoikeuksia ja etenkin kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapautta, poliittista moniarvoisuutta sekä oikeusvaltion periaatteita; vaatii lopettamaan tapaukset, joissa Egyptin valtion viranomaiset, turvallisuusjoukot ja muut ryhmittymät käyttävät väkivaltaa, yllytystä, vihapuhetta, häirintää, pelottelua tai sensuuria poliittisia vastustajia, mielenosoittajia, toimittajia, bloginpitäjiä, opiskelijoita, ammattiyhdistysväkeä, naisten oikeuksien puolustajia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja vähemmistöjä kohtaan; tuomitsee liiallisen voimankäytön mielenosoittajia vastaan;

4.  kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki mielipidevangit, kaikki kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapautensa rauhanomaisen käyttämisen takia pidätetyt henkilöt sekä kaikki ne henkilöt, jotka on pidätetty siksi, että heillä väitettiin olevan yhteyksiä Muslimiveljeskuntaan; kehottaa Egyptin viranomaisia varmistamaan oikeuden kansainvälisten normien mukaiseen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; kehottaa Egyptin viranomaisia toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että perusoikeuksia ja -vapauksia, myös ilmaisun- ja kokoontumisvapautta, koskevat uuden perustuslain säännökset pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön;

5.  korostaa, että lehdistön-, tiedon- ja mielipiteenvapauden (internetissä ja muualla) samoin kuin poliittisen moniarvoisuuden kunnioittaminen muodostaa demokratian perustan; kehottaa Egyptin viranomaisia takaamaan, että näitä vapauksia voidaan harjoittaa maassa ilman mielivaltaisia rajoituksia ja sensuuria, ja kehottaa viranomaisia varmistamaan ilmaisunvapauden; katsoo, että kaikkien toimittajien on sallittava raportoida Egyptin tilanteesta ilman pelkoa syytteeseen joutumisesta, vangitsemisesta, pelottelusta tai heidän sanan- tai ilmaisunvapautensa rajoittamisesta;

6.  vaatii Egyptin viranomaisia tutkimaan nopeasti, riippumattomasti ja puolueettomasti väitteet, jotka koskevat liiallista voimankäyttöä, pahoinpitelyä ja muita ihmisoikeusloukkauksia, myös seksuaalista hyväksikäyttöä, joihin lainvalvontaviranomaiset syyllistyivät mielenosoitusten aikana, ja rankaisemaan niistä vastuussa olevia, tarjoamaan oikeussuojaa uhreille ja perustamaan riippumattoman mekanismin turvallisuusjoukkojen toiminnan valvomiseksi ja tutkimiseksi; kehottaa Egyptiä ratifioimaan Rooman perussäännön ja liittymään Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi;

7.  kehottaa Egyptin viranomaisia perumaan kuolemantuomiot, jotka on langetettu oikeusturvaa ja syytettyjen oikeuksia loukaten, ja kumoamaan perustuslain vastaiset ja sortavat lait, joilla rajoitetaan vakavasti perusihmisoikeuksia ja -vapauksia, ja erityisesti vuonna 2014 annetun lain nro 136; kehottaa viranomaisia kumoamaan kaikki tuomiot, joita sotilastuomioistuimet ovat langettaneet siviileille heinäkuun 2013 jälkeen; kehottaa vapauttamaan 167 vuonna 2011 valitun parlamentin jäsentä, jotka ovat pidätettyinä; kehottaa viranomaisia tekemään viipymättä päätöksen kuolemantuomioiden täytäntöön panematta jättämisestä, mikä olisi ensimmäinen askel kohti koko kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

8.  kehottaa Egyptin viranomaisia kumoamaan marraskuussa 2013 annetun mielenosoituslain ja käynnistämään aidon vuoropuhelun kansalaisjärjestöjen ja oikeudellisten asiantuntijoiden kanssa, jotta voidaan hyväksyä kansainvälisten normien mukainen kokoontumista ja yhdistymistä koskeva lainsäädäntö, ja takaamaan Egyptin perustuslain 75 artiklassa vahvistetun oikeuden perustaa yhdistys, johon kuuluu myös oikeus vastaanottaa ja myöntää rahoitusta; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia tarkistamaan yhteiskunnallisen solidaarisuuden ministeriön tekemää kansalaisjärjestöjä koskevaa lakiehdotusta; vaatii varmistamaan, että uusi lakiehdotus on Egyptin perustuslain sekä kaikkien niiden kansainvälisten sopimusten mukainen, joiden sopimuspuoli Egypti on;

9.  muistuttaa, että Egyptin hallitus on vastuussa kaikkien kansalaisten turvallisuuden varmistamisesta riippumatta näiden poliittisista näkemyksistä, yhteyksistä tai uskontokunnasta; toistaa, että vain todella moniarvoinen yhteiskunta, jossa kunnioitetaan erilaisia näkemyksiä ja elämäntapoja, voi taata pitkän aikavälin vakauden ja turvallisuuden Egyptissä, ja kehottaa Egyptin viranomaisia sitoutumaan vuoropuheluun, väkivallattomuuteen sekä osallistavaan hallintotapaan;

10. pitää tervetulleina Egyptin hallituksen toimia, joilla se tukee uskonnollisten yhteisöjen oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista, ja kannustaa jatkamaan niitä; muistuttaa Egyptin perustuslain 235 pykälän säännöksestä, jossa säädetään, että juuri valitun parlamentin on ensimmäisenä toimikautenaan annettava laki, jolla säännellään kirkkojen rakentamista ja korjausta siten, että kristityille taataan vapaus harjoittaa uskontoaan; pitää myönteisenä, että presidentti al-Sisistä on tullut ensimmäinen presidentti, joka osallistui koptikristittyjen messuun kirkossa Kairossa jouluaattona, ja katsoo, että tämä on tärkeä symbolinen viesti pyrkimyksistä rakentaa yhtenäisyyttä Egyptin yhteiskunnan sisälle;

11. painottaa Egyptin merkitystä kansainvälisenä toimijana ja toivoo, että se toimii jatkossakin aktiivisessa roolissa sellaisten todellisten rauhanneuvottelujen alullepanossa, joilla saadaan arabien ja Israelin välinen konflikti päättymään, ja antaa rakentavan panoksensa, kun pyritään vakauttamaan Välimeren alue ja tällä hetkellä etenkin Libya ja Lähi-itä; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki kidnapatut Egyptin kansalaiset, jotka ovat Libyassa, mukaan lukien 3. tammikuuta 2015 kaapatut 20 Egyptin koptia; muistuttaa, että EU on halukas toimimaan Egyptin kumppanina alueella näiden vakavien uhkien käsittelyssä;

12. tuomitsee jyrkästi äskettäiset terroristi-iskut Siinain niemimaalla ja kaikki muutkin terroriteot Egyptiä vastaan; ilmaisee vilpittömän osanottonsa uhrien perheille; korostaa, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön on vankkumatta toimittava yhteistyössä Egyptin kanssa sen torjuessa terrorismia; kehottaa Egyptin viranomaisia tekemään kaikkensa pysäyttääkseen rikollisverkostot, jotka toimivat edelleen Siinailla sijaitsevilla ja sinne johtavilla ihmiskauppa- ja salakuljetusreiteillä;

13. muistuttaa Egyptin viranomaisia niiden kansallisista ja kansainvälisistä oikeudellisista velvoitteista ja pyytää niitä asettamaan etusijalle ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen sekä varmistamaan, että ihmisoikeusrikkomuksista joutuu vastuuseen, myös riippumattoman ja puolueettoman oikeudenkäytön kautta;

14. huomauttaa, että öljyn hinnan lasku johtaa suoraan energiatukien vähenemiseen, mikä on suurin haaste, johon vallankumouksen jälkeiset hallinnot ovat joutuneet vastaamaan tammikuun 25. päivän vallankumouksen jälkeen; on huolissaan siitä, että öljyn hinnan laskulla saattaa olla valtava vaikutus hallituksen suunnitelmiin, joista tärkeimmät koskevat toimia valuuttavarannon pitämiseksi turvallisella tasolla;

15. kehottaa Egyptin hallitusta toteuttamaan täysimääräisesti kansallisia strategioita, joilla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, poistetaan kaikki syrjinnän ilmenemismuodot ja varmistetaan naisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tehokas kuuleminen ja osallistuminen kyseisessä prosessissa;

16. pitää pöyristyttävänä tehoiskujen lisääntymistä Egyptin HLBT-yhteisöä vastaan ja kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan HLBT-ihmisten kriminalisoinnin irstailua koskevan lain perusteella näiden ilmaistessa sukupuolista suuntautumistaan ja käyttäessä kokoontumisvapautta ja vapauttamaan kaikki HLBT-ihmiset, jotka on pidätetty ja tuomittu vankilaan kyseisen lain nojalla;

17. kehottaa Egyptin viranomaisia noudattamaan täysin YK:n ihmisoikeusmenettelyjä ja myös hyväksymään useiden YK:n erityisraportoijien esittämät vierailupyynnöt; kehottaa Egyptiä noudattamaan sitoumustaan avata YK:n ihmisoikeusvaltuutetun aluetoimisto;

18. ottaa huomioon vuoden 2014 presidentinvaaleja koskevan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan tekemät huomiot ja muistuttaa, että vaaleissa ei noudatettu sovellettavia kansainvälisiä normeja eikä kunnioitettu täysipainoisesti uudessa perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia, sillä varsinkin ilmaisun- ja kokoontumisvapautta rajoitettiin eikä kampanjarahoitusta, oikeutta asettua ehdolle ja äänestysoikeutta valvottu riittävästi; kehottaa Egyptin hallitusta korjaamaan presidentinvaaleissa olleet puutteet 21. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta 2015 pidettäväksi ilmoitettujen parlamenttivaalien valmistelussa; toteaa, että nykyisissä olosuhteissa ei olisi asianmukaista lähettää vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, sillä se voisi vakavasti heikentää vaalitarkkailuvälineen uskottavuutta;

19. edellyttää jäsenvaltioilta yhteisen strategian soveltamista Egyptiin; kehottaa jälleen neuvostoa, Euroopan unionin varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota toimimaan aktiivisesti ehdollisuuden periaatteen (”enemmällä enemmän”) mukaisesti ja ottamaan kahdenvälisissä suhteissaan ja Egyptille antamassaan taloudellisessa tuessa huomioon maan vakavat taloudelliset haasteet; kehottaa jälleen hyväksymään tätä varten selkeät ja yhteisesti hyväksytyt kriteerit; on edelleen valmis auttamaan Egyptin kansaa demokratiaan siirtymisessä ja talousuudistusten toteuttamisessa;

20. kannustaa Kairossa olevien unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen edustajia olemaan läsnä poliittisesti arkaluonteisissa oikeudenkäynneissä, joissa vastaajina on egyptiläisiä ja ulkomaisia toimittajia, bloginpitäjiä, ammattiyhdistysväkeä ja maan kansalaisyhteiskunnan aktivisteja;

21. kehottaa jälleen varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa täsmentämään niitä erityistoimia, joilla reagoidaan ulkoasioiden neuvoston päätökseen tarkastella uudelleen EU:n Egyptille antamaa apua, viitaten myös vuonna 2013 annettuun tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen; pyytää erityisesti selventämään, mikä asema on seuraavilla: i) kaavailtu oikeuslaitoksen uudistamista koskeva ohjelma, ii) EU:n budjettitukiohjelmat, iii) kaupan ja kotimarkkinoiden tehostamista koskeva ohjelma ja iv) Egyptin osallistuminen EU:n alueellisiin ohjelmiin, kuten Euromed Police- ja Euromed Justice -ohjelmaan; kehottaa komissiota selventämään, millaisia suojatoimenpiteitä on sisällytetty naapuruuspolitiikan investointivälineestä rahoitettuihin ohjelmiin korruptiovaaran sekä armeijan kontrolloimien talous- ja rahoitusyksikköjen osalta;

22. kehottaa koko EU:ta kieltämään viemästä Egyptiin salakuuntelu- ja seurantateknologiaa, jota voitaisiin käyttää kansalaisten vakoilemiseen ja sortamiseen; kehottaa lisäksi kieltämään Wassenaarin sopimuksen mukaisesti sellaisten turvallisuustarvikkeiden ja sotilasavun viemisen, jota voitaisiin käyttää rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamiseen tai EU:n strategisia etuja ja turvallisuusetuja vastaan;

23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Egyptin arabitasavallan presidentille ja väliaikaishallinnolle.

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0100.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0007.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0470.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0274.

Oikeudellinen huomautus