Menettely : 2016/2891(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B8-1051/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-1051/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/10/2016 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0377

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 362kWORD 96k
4.10.2016
PE589.640v01-00}
PE589.641v01-00}
PE589.644v01-00}
PE589.645v01-00}
PE589.647v01-00} RC1
 
B8-1051/2016}
B8-1052/2016}
B8-1055/2016}
B8-1056/2016}
B8-1058/2016} RC1

työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti

joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:

PPE (B8-1051/2016)

Verts/ALE (B8-1052/2016)

ECR (B8-1055/2016)

S&D (B8-1056/2016)

ALDE (B8-1058/2016)


viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan (2016/2891(RSP))


David Casa, Seán Kelly, Françoise Grossetête, Ivo Belet, Claude Rolin, Anne Sander PPE-ryhmän puolesta
Maria Arena, Edouard Martin, Maria João Rodrigues, Kathleen Van Brempt, Martina Werner S&D-ryhmän puolesta
Zdzisław Krasnodębski, James Nicholson, Helga Stevens ECR-ryhmän puolesta
Gérard Deprez, Marielle de Sarnez, Nathalie Griesbeck ALDE-ryhmän puolesta
Karima Delli, Yannick Jadot, Ernest Maragall, Bart Staes Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan (2016/2891(RSP))  

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,

–  ottaa huomioon työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY(1),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Rakenneuudistukset ja työllisyys – Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät” (COM(2005)0120) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2005 siitä antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen" (COM(2010)0682),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(2),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta(3),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys” (COM(2013)0882),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(4),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee ympäristöystävällisen kasvun työllistämispotentiaalin hyödyntämistä (SWD(2012)0092),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582) sekä 20 prosentin uudelleenteollistamistavoitteen,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman kestävän eurooppalaisen perusmetallialan kehittämisestä(5),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan rautatieteollisuuden kilpailukyvystä(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että todellisen teollisuuspolitiikan määritteleminen edellyttää tällä hetkellä unionin kehittämien eri toimintapolitiikkojen välistä johdonmukaisuutta erityisesti Caterpillarin ja Alstomin tapausten valossa;

B.  ottaa huomioon, että Caterpillar Holding ilmoitti 2. syyskuuta 2016 suuresta maailmanlaajuisesta uudelleenjärjestelystä; toteaa, että osana tätä suunnitelmaa Gosseliesin tehdas joutui sulkemaan ovensa, mikä johti suoraan 2 500 irtisanomiseen ja vaaransi noin 4 000 alihankkijan työt;

C.  ottaa huomioon, että vuosina 2013–2015 tehdyt tuotantokulujen vähennykset olivat tehneet tehtaan tuotteista houkuttelevampia kuin EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet; ottaa huomioon, että Caterpillar päätti kuitenkin sulkea tehtaan siirtääkseen tuotannon muille tehtaille, joiden sosiaaliset ja ympäristönsuojeluun liittyvät normit ovat alhaisemmat kuin ne, joita sovelletaan eurooppalaiseen teollisuuteen;

D.  ottaa huomioon, että tapauksen merkityksen ja eurooppalaisen ulottuvuuden johdosta komissio on päättänyt perustaa työryhmän, joka kokoaa yhteen asiasta vastaavat yksiköt ja toimii neuvottelukumppanina Caterpillarin tehtaan sulkemisprosessissa;

E.  toteaa, että Alstomin hallituksen päätös ilmoittaa junatuotannon (400 työpaikkaa) siirtämisestä Belfortin tehtaalta Reichshoffenin tehtaalle merkitsee käytännössä ensin mainitun tehtaan sulkemista (koska ainoa sinne jäävä toiminto ei antaisi perusteita jatkaa sen olemassaoloa);

F.  ottaa huomioon, että Alstom on ilmoittanut ranskalaisten tuotantolaitostensa tilausten vähenevän 30 prosentilla vuoteen 2018 mennessä mutta Belfortin tuotantolaitoksen tilaukset vähenevät vasta vuodesta 2018 alkaen ja viimeinen tilaus on määrä toimittaa vuonna 2021;

G.  ottaa huomioon, että nämä kaksi tuotantolaitosta eivät ole ainoat, joita uudelleenjärjestelyt koskevat, vaan lisää irtisanomisia odotetaan Alstomin tehtailla Espanjassa ja Italiassa ja myös Caterpillarin tehtaalla Irlannissa;

H.  ottaa huomioon, että rautatieteollisuus on Euroopan teollistumisen selkäranka, jolla on takanaan yli 175 vuotta historiaa; ottaa huomioon, että rautatieteollisuuden saavutettavissa olevien markkinoiden vuotuisen kasvun odotetaan olevan 2,8 prosenttia vuoteen 2019 asti; ottaa huomioon, että Euroopan rautatieteollisuus työllistää suoraan 400 000 ihmistä eri puolilla Eurooppaa – monet heistä pk-yrityksissä; ottaa huomioon, että vahva ja innovatiivinen Euroopan rautatieteollisuus on tarpeen, jotta liikennettä voidaan siirtää rautateille, mikä on välttämätöntä unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi;

I.  toteaa, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yritysten T&K-menoista ja että teollisen perustamme vahvistaminen on siksi olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa; ottaa huomioon, että Junckerin suunnitelmassa ensisijainen digitaalinen kehitys tarvitsee toteutuakseen vahvan teollisen perustan;

J.  ottaa huomioon, että esimerkiksi Alstomin ja Caterpillarin edustama eurooppalainen teollisuus tuottaa runsaasti lisäarvoa ja sillä on tunnustettua asiantuntemusta; ottaa huomioon, että tällä hetkellä tähän unionin kannalta keskeiseen ja strategiseen teollisuudenalaan kohdistuu voimakasta maailmanlaajuista kilpailua kolmansista maista, jotka tuovat edullisempia tuotteita Euroopan markkinoille noudattamalla aggressiivista ja nopeasti laajenevaa politiikkaa kaikilla mantereilla usein hallitustensa poliittisella ja taloudellisella tuella;

K.  ottaa huomioon, että Alstomin tuoreen tapauksen valossa komissio aikoo toteuttaa tulevaisuutta koskevan, vuoteen 2030 ulottuvan 15 vuoden tutkimuksen rautatieteollisuuden kehityksestä Euroopassa ja sisällyttää siihen erilaisia skenaarioita jäsenvaltioiden ympäristötavoitteista sekä tutkia eri skenaarioiden vaikutuksia työpaikkoihin, ammattiryhmiin ja taitoihin; katsoo, että komission on toimittava ripeästi Euroopan rautatieteollisuutta koskevan parlamentin päätöslauselman suositusten mukaisesti, jotta mahdollistetaan turvatut ja kestävät työpaikat ja osallistava kasvu; katsoo, että tämä mahdollistetaan sidosryhmien kanssa käytävällä pysyvällä vuoropuhelulla, joka kattaa kaikki päätöslauselman luvut;

L.  ottaa huomioon, että komissio sitoutui esittämään vuonna 2013 täyden raportin laatukehyksen soveltamisesta; muistuttaa tässä yhteydessä pyytäneensä komissiota esittämään asianomaisten työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen ehdotuksen säädökseksi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä uudelleenjärjestelyjen ennakoimisesta ja hallitsemisesta;

M.  ottaa huomioon, että unionin teollisuuden on säilytettävä kilpailukykynsä ja investointikapasiteettinsa Euroopassa, ja se joutuu myös kohtaamaan sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita, jotka sen on ratkaistava samalla kun sen pitää säilyä maailmanlaajuisena esimerkkinä sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun alalla;

N.  toteaa, että jotkut yritykset ovat noudattaneet strategioita, joissa panostetaan yksinomaan lyhyen aikavälin taloudelliseen tuottavuuteen, mikä on yleensä haitallista innovoinnin, T&K-investointien, työllisyyden ja taitojen uudistamisen kannalta;

O.  ottaa huomioon, että kunnianhimoinen innovointipolitiikkaa, joka suosii laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja edistää kestäviä prosesseja, antaa unionille mahdollisuuden seistä omilla jaloillaan yhä kilpaillummassa maailmanlaajuisessa tilanteessa;

P.  ottaa huomioon, että rakennuskoneiden kauppa unionissa on viime vuosina kärsinyt voimakkaista häiriöistä, jotka liittyvät julkisten ja yksityisten investointien vähenemiseen mutta myös tuotantokustannusten kasvuun raaka-aineiden hintojen nousun myötä;

Q.  ottaa huomioon, että teollisuustuotteiden reilun kaupan on kunnioitettava työntekijöiden oikeuksia ja ympäristösääntöjä; ottaa huomioon, että investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat keskeinen tekijä, joka vaikuttaa teollisuustuotteisiin tehtäviin investointeihin ja joka voi luoda myönteisiä kehiä; ottaa huomioon, että innovaatio ja investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, työpaikkoihin ja taitojen kehittämiseen ovat keskeisiä kestävän kasvun kannalta;

R.  ottaa huomioon, että tuotannon innovaatioilla on osoitettu olevan myönteinen vaikutus työpaikkojen määrän kasvuun kaikissa taloussyklin vaiheissa; ottaa huomioon, että työntekijöiden osallistuminen innovointitoimiin ja strategioiden määrittelyyn voi merkittävästi parantaa taloudellista menestystä;

S.  ottaa huomioon työntekijöiden taitotiedon ja osaamisen katoamisen ja korostaa, että Euroopan on säilytettävä teolliset valmiutensa täyttää omat tarpeensa jättäytymättä kolmansien maiden tuotannon varaan;

1.  ilmaisee tukensa kaikille Caterpillarin ja Alstomin työntekijöille ja heidän perheilleen sekä osapuolina oleville alihankkijoille ja pitää valitettavana tuotantolaitosten sulkemisten aiheuttamia haittoja paikallisille talouksille ja yhteisöille; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan näitä työntekijöitä ja paikallisia talouksia sekä autetaan alueita selviämään tästä vaikeasta taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta;

2.  on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden strategisena valttikorttina; korostaa, että ainoastaan vahva ja sitkeä teollisuus ja tulevaisuuteen suuntautuva teollisuuspolitiikka antavat unionille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, mukaan luettuina unionin uudelleenteollistaminen, siirtyminen kohti kestävyyttä sekä laadukkaiden työpaikkojen luominen; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on ennakoitava entistä paremmin näitä sosioekonomisia tilanteita ja varmistettava unionin teollisuusverkoston kilpailukyky;

3.  muistuttaa, että Eurooppa on sosiaalinen markkinatalous, jossa pyritään saavuttamaan kestävä taloudellinen ja osallistava kasvu; pitää valitettavana, että ei ole olemassa todellista unionin teollisuuspolitiikkaa, joka myös suojelee unionin työntekijöitä; kehottaa siksi komissiota laatimaan unionille todellisen pitkän aikavälin teollisuusstrategian, jotta voidaan saavuttaa se Eurooppa 2020 -strategian mukainen tavoite, että teollisuuden osuus on 20 prosenttia bruttokansantuotteesta;

4.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan joko lainsäädännön tai työehtosopimusten avulla riittävän sosiaalisen suojelun, työolot ja kunnolliset palkat, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään, sekä tehokkaan suojelun laittomilta irtisanomisilta;

5.  muistuttaa, että Euroopan talouskriisi on osoittanut, että sitkeimpiä ovat ne teollisuudenalat, jotka investoivat eniten etenkin innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen jne.; korostaa tässä yhteydessä julkisten ja yksityisten investointien vähenemisen ja sisäisen kulutuksen supistumisen kielteisiä vaikutuksia, vaikka molempia olisi kannustettava kasvun stimuloimiseksi;

Kauppapolitiikka – tasapuolisten kilpailuedellytysten keskeinen elementti

6.  kehottaa komissiota luomaan unionin kauppapolitiikan, joka vastaa sen teollisia tavoitteita ja ottaa huomioon tarpeen turvata teollisuuden työpaikat Euroopassa ja välttää uudet tuotannon siirrot ja teollisuuden alasajo; kehottaa komissiota varmistamaan sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolisten markkinatoimijoiden tasapuoliset kilpailuedellytykset, jotta kilpailu on kaikkien kannalta reilua;

7.  muistuttaa, että on nopeasti sovittava kaupan puolustusmekanismeja koskevien sääntöjen tarkistamisesta, jotta voidaan merkittävästi vahvistaa niitä tehostamalla niiden reagointikykyä ja vaikuttavuutta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon, mitä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia markkinatalousaseman myöntämisestä valtiojohtoisille tai muille kuin markkinavetoisille talouksille voi aiheutua unionin teollisuudenalojen kilpailukyvylle;

8.  kehottaa komissiota tarkastelemaan rajajärjestelymekanismeja, jotta voidaan taata tasapuoliset kilpailuedellytykset, kun laaditaan politiikkoja, joilla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoite, jonka mukaan Euroopan on määrä olla maailman kilpailukykyisin alue;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kauppaneuvotteluja koskeviin tutkimuksiin, joissa käytetään alue- ja alakohtaista lähestymistapaa ja joiden olisi autettava ymmärtämään vaikutuksia työllisyyteen ja Euroopan teollisuudenaloihin;

Kilpailupolitiikka – unionin teollisuuden kannalta ratkaiseva elementti

10.  kehottaa komissiota kehittämään ulospäin katsovan ja kilpailukykyisen unionin sääntelykehyksen, jolla houkutellaan ja ylläpidetään yksityisiä investointeja, säilytetään vahvat unionin arvoketjut ja luodaan laadukkaita työpaikkoja, jotta unionin kansalaisille voidaan tarjota kouraantuntuvia etuja;

11.  toteaa myös, että valtiontukisäännöt on räätälöitävä paremmin siten, että voidaan tuottaa innovaatioita ja kestävyyttä sekä täyttää tavoitteet, jotka koskevat korkean työllisyystason edistämistä ja sosiaalipolitiikkojen tukemista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti;

12.  painottaa, että eurooppalainen teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja kannustaa täten voimakkaasti komissiota käyttämään maailmanmarkkinoita kiireellisesti viitekehyksenä, kun se määrittelee maantieteellisiä markkinoita analyyseissaan, eikä rajoittamaan analyysejaan pelkästään kansallisiin markkinoihin tai sisämarkkinoihin, mikä antaisi eurooppalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden luoda T&K-kumppanuuksia tai strategisia liittoutumia; kehottaa tässä mielessä toteuttamaan suurten eurooppalaisten valmistajien rakenneuudistuksen, jotta esiin voi nousta toimijoita, joilla on riittävästi kriittistä massaa, jotta ne voivat selviytyä kansainvälisestä kilpailusta;

Julkiset hankinnat – parannuksia kaipaava väline

13.  kehottaa komissiota panemaan julkisia hankintoja koskevat unionin asetukset paremmin täytäntöön; huomauttaa, että unionin säännösten nojalla on mahdollista hylätä tarjoukset, joiden arvosta yli 50 prosenttia tuotetaan unionin ulkopuolella; muistuttaa, että on saatava pikaisesti aikaan sopimus ”kansainvälisestä julkisten hankintojen välineestä”;

14.  katsoo, että julkisilla hankinnoilla ja ympäristömerkinnöillä on oma tehtävänsä kestävien tuotteiden, palvelujen ja innovaatioiden käyttöönotossa ja Euroopan kestävän teollisen perustan kannalta; vaatii jäsenvaltioilta ja komissiolta yhteisiä toimia, joilla varmistetaan, että hankintaviranomaiset ottavat hankintapäätöstensä perustaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen periaatteen;

Unionin varojen parempi käyttö, T&K ja innovointi – uuden teollisuuspolitiikan edistäminen

15.  kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa johdonmukaista ja kattavaa teollisuuspolitiikkaa koskevan unionin strategian, jonka tavoitteena on Euroopan uudelleenteollistaminen ja joka perustuu muun muassa digitalisointiin (erityisesti älykkäiden teknologioiden ja robotiikan sisällyttäminen teollisuuden arvoketjuihin), kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja riittäviin resursseihin; kehottaa tämän vuoksi lisäämään jäsenvaltioiden yhteistyötä ja lähentymistä vero-, sosiaali- ja budjettiasioissa, jotta voidaan helpottaa yhteisten teollisuushankkeiden syntymistä; katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;

16.  kehottaa komissiota toimimaan eri teollisuuden alojen kanssa ja varmistamaan unionin rakenne- ja investointirahastojen ja eritoten aluekehitysrahaston parhaan mahdollisen käytön tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukemiseksi alueellisella tasolla;

17.  katsoo, että unionin rahastot antavat hyvän mahdollisuuden rahoittaa kestäviä investointeja energian ja julkisen liikenteen infrastruktuureihin ja tietotekniikan älykkääseen käyttöön; kehottaa parantamaan unionin varojen ja kaikkien Euroopan investointipankin (EIP) hallinnoimien rahoitusvälineiden käyttöön sovellettavien kriteerien ja erityisesti työllisyys-, ympäristö- ja sosiaalikriteerien täytäntöönpanoa;

18.  kehottaa laatimaan älykästä erikoistumista koskevan unionin toimintasuunnitelman ja asettamaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan etusijalle niillä aloilla, joilla unioni voi olla johtoasemassa; kehottaa luomaan konkreettisia välineitä, joiden avulla unioni ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa yhteisiä tutkimus- ja kehittämistoimia aloilla ja tulokset voidaan hyödyntää paikallisessa taloudessa; katsoo, että tutkimuksen ja teollisuuden välinen yhteys on ratkaisevan tärkeä EU:n teollisuuden kilpailukyvyn edistämiselle; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita aktiivisesti edistämään ja rohkaisemaan tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tehostamista; kehottaa parantamaan tutkimusympäristöä lisäämällä tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin määrärahoja ja yhdistelemällä eri EU:n ja kansallisia rahoitusohjelmia paremmin;

19.  kehottaa komissiota ja Euroopan investointipankkia toteuttamaan toimia erityisesti alueilla, jotka ovat eniten kärsineet teollisuuden alasajosta, ja nopeuttamaan näiden alueiden tuensaantia kiireellisesti siten, että samalla varmistetaan, että tukea annetaan elinkelpoisille ja laadukkaille hankkeille; katsoo, että olisi tarkasteltava lähemmin mahdollisuuksia lisätä erityisesti teollisuustuotannossa ja siihen liittyvissä palveluissa Euroopan investointipankin innovointiin ja teollisuuden muutosprosesseihin suuntaamaa strategista ja kohdennettua luototusta; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan EU:n yritysten, erityisesti pk- ja mikroyritysten, rahoituksen saantia ja lisäämään siten niiden valmiuksia kehittää hankkeita sekä tarjoamaan niille parempia neuvontapalveluja ja teknistä tukea;

20.  kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tutkimaan, millainen taloudellinen uudelleenkäyttö voitaisiin sallia, ja siten kehottamaan yrityksiä ennallistamaan suljetut laitokset kohtuullisen ajan kuluessa ja tarjoamaan paikallisille viranomaisille mahdollisuuksia ottaa ne käyttöön;

21.  kehottaa komissiota tarkastelemaan, miten jäsenvaltiot voisivat vaihtaa parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät siihen, miten parhaiten käsitellä yritysten sulkemista, ja kannustamaan niitä etsimään sääntelyn puitteissa esimerkkejä, jotta voidaan – mahdollisuuksien rajoissa – järjestää laitoksen ostajan etsiminen tai myynti, jotta voidaan pitää tehtaat tuotannossa, vaikka alkuperäiset omistajat ovat päättäneet toiminnan lopettamisesta;

22.  katsoo, että verovilppi esimerkiksi siirtämällä kiinteää omaisuutta, aineetonta omaisuutta tai palveluja yritysten välillä alhaisin hinnoin (siirtohinnat) olisi estettävä ja että tämä johtuu myös vero- ja kauppakysymysten puutteellisesta unionin tason koordinoinnista; kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden yhteistyötä ja lähentymistä vero-, sosiaali- ja budjettiasioissa;

Sosiaalisesti vastuullisesti hoidetut uudelleenjärjestelyt ja laadukkaiden työpaikkojen luominen tulevaisuuden aloilla

23.  pitää myönteisenä tiettyjen paikallisviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten (kuten Alstomin tapauksessa), yhteistä aloitetta, jolla edistetään uudelleenjärjestelyn kohteena oleville työntekijöille ja yrityksille suunnattuja kokeellisia hankkeita, joilla pyritään koulutuksella ja muilla toimilla turvaamaan ammattiurien jatkuminen laadukkaiden työpaikkojen säilyttämiseksi;

24.  painottaa, että teknisen osaamisen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti valmistavan teollisuuden alalla; painottaa, että on edistettävä ammattitaitoisten teknisten työntekijöiden tärkeyttä; katsoo, että vihreän talouden nettotyöllistämispotentiaalin maksimoimiseksi on ratkaisevaa tarjota nykyiselle työvoimalle sopivia tilaisuuksia hankkia uutta, kiertotaloudessa tarvittavaa osaamista; muistuttaa, että ammattitaitoinen työvoima on tuotannon kannattavuuden kannalta tärkeää; painottaa, että koulutusjärjestelmien, korkeakoulujen ja työmarkkinoiden synergiaa on edistettävä muun muassa lisäämällä työharjoittelua ja yhteistyötä yritysten kanssa innovatiivisten klustereiden perustamisessa;

25.  kehottaa kaikkia asiasta vastaavia viranomaisia varmistamaan, että kaikki asianomaiset osapuolet noudattavat työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevia kansallisia ja unionin säännöksiä kaikilta osin erityisesti uudelleenjärjestelyjen yhteydessä;

26.  korostaa, että yritysten on täytettävä unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaiset lailliset velvoitteensa, asetettava etusijalle työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa ja tarjottava heille mahdollisuus tarkastella työmarkkinaosapuolten esittämiä vaihtoehtoja;

27.  katsoo, että kaikki uudelleenjärjestelyt olisi selitettävä ja perusteltava sidosryhmille, mukaan luettuna aiheellisissa tapauksissa suunniteltujen toimenpiteiden valinta ja mahdolliset vaihtoehdot; kehottaa paikalliseen vuoropuheluun, joka kattaa kaikki sidosryhmät ja jossa käsitellään uudelleenjärjestelyjen mahdollisimman hyvää toteuttamista;

28.  korostaa molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen perustuvan ja jatkuvan, kaikkien työmarkkinaosapuolten välillä käytävän vuoropuhelun merkitystä yhtenä parhaista välineistä pyrittäessä sovintoratkaisuihin ja yhteisiin näkemyksiin, kun ennakoidaan, ehkäistään ja hallinnoidaan uudelleenjärjestelyprosessia;

29.  korostaa, että uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on turvattava työntekijöiden terveyteen ja työoloihin, sosiaaliturvaan, uudelleenkoulutukseen ja työmarkkinoille palaamiseen liittyvät edut;

30.  toteaa, että uudelleenjärjestelyt vaikuttavat paljon laajemmin kuin vain itse yritykseen ja niillä on ennalta-arvaamattomia vaikutuksia paikallisyhteisöihin sekä jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen;

31.  kehottaa komissiota kuulemaan työmarkkinaosapuolia joukkoirtisanomisia koskevan lainsäädännön vaikuttavuudesta Caterpillarin ja Alstomin tapausten valossa;

32.  kehottaa komission työryhmää tutkimaan tapaa, jolla eurooppalaisen yritysneuvoston kuulemismenettelyä on noudatettu; kehottaa komissiota tämän tutkimuksen valossa harkitsemaan eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistamista;

33.  panee merkille, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on globalisaation aikakaudella keskeinen unionin väline, jolla tuetaan jäsenvaltioita työntekijöiden ammatilliseen uudelleenkoulutukseen liittyvissä toimintapolitiikoissa ja jonka avulla voidaan luoda uusia talouden rakenteita alueelle globalisaation tai talouskriisin kielteisistä seurauksista kärsiviä työntekijöitä varten; pitää Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014 antamansa päätöslauselman(7) sisältämiä suosituksia tärkeinä;

34.  kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille Euroopan tärkeimpiä teollisuuden aloja, eli rautatieteollisuutta ja koneteollisuutta koskevasta strategiastaan suotuisamman markkinaympäristön luomiseksi sekä siitä, mitä se aikoo tehdä työpaikkojen, taitotiedon ja investointien säilyttämiseksi Euroopassa;

35.  toteaa, että vihreään talouteen siirtyminen merkitsee huomattavaa potentiaalia luoda paikallisia työpaikkoja, joita ei voida siirtää muualle, aloilla, joita ei voi siirtää ulkomaille; toteaa, että on vahvaa näyttöä siitä, että siirtyminen vihreään talouteen vaikuttaa kaiken kaikkiaan myönteisesti työllisyyteen, ottaen huomioon, että kestävä taloudellinen toiminta, kuten energian säästäminen, ovat työvoimavaltaisempia kuin se toiminta, joka niillä korvataan, ja että se voi antaa alueille mahdollisuuden lisätä omavaraisuuttaan;

°

°  °

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

 

 

(1)

EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(3)

EUVL C 440, 30.12.2015, s. 23.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0032.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0460.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0280.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0361.

Oikeudellinen huomautus