YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
3.7.2017 - (2017/2732(RSP))
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
PPE (B8‑0440/2017)
S&D (B8‑0445/2017)
Verts/ALE (B8‑0446/2017)
ALDE (B8‑0447/2017)
ECR (B8‑0449/2017)
Massimiliano Salini PPE-ryhmän puolesta
Patrizia Toia, Martina Werner, Dan Nica S&D-ryhmän puolesta
Evžen Tošenovský, Zdzisław Krasnodębski, Hans-Olaf Henkel ECR-ryhmän puolesta
Lieve Wierinck ALDE-ryhmän puolesta
Reinhard Bütikofer Verts/ALE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti SEU:n 5 artiklan 3 kohdan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682),
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[1],
– ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),
– ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),
– ottaa huomioon komission puheenjohtajan Junckerin laatimat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,
– ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan[2],
– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 ja 23. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon neuvoston päätelmät teollisuuden kilpailukykytavoitteiden edistämisestä, Euroopan teollisuuden digitalisaatiokehityksestä ja digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioiden ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista koskevasta paketista,
– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta[3],
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180),
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista[4],
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin 4. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (O-000047/2017 – B8-0319/2017),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että unionin teollisuus on maailman johtava toimija monilla teollisuudenaloilla, sen osuus unionin viennistä on yli puolet ja tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatuista investoinneista noin 65 prosenttia, ja se tarjoaa yli 50 miljoonaa työpaikkaa (suoraan ja epäsuorasti), mikä merkitsee 20:tä prosenttia unionin työpaikoista;
B. toteaa, että unionin valmistusteollisuuden osuus EU:n BKT:stä on laskenut 19 prosentista alle 15,5 prosenttiin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana ja sen osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan työpaikoista ja investoinneista on laskenut kyseisenä ajanjaksona;
C. toteaa, että teollisen perustamme vahvistaminen on siksi olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa;
D. toteaa, että EU:n politiikalla on annettava unionin teollisuudelle mahdollisuus säilyttää kilpailukykynsä ja investointikapasiteettinsa Euroopassa, käsiteltävä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita, myös ilmastonmuutosta, ja säilytettävä yhteiskunta- ja ympäristövastuuta koskeva EU:n johtoasema;
E. toteaa, että kiertotaloudella voi olla merkittävä myönteinen vaikutus Euroopan uudelleenteollistamiseen, energiankulutuksen laskuun ja riippuvuuteen kolmansista maista tuotavista raaka-aineista, ja ottaa huomioon, että investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat merkittävässä asemassa edistettäessä sellaista teollisuuden uudistamista, joka pystyy luomaan myönteisiä kerrannaisvaikutuksia;
F. ottaa huomioon, että kunnianhimoinen innovointipolitiikka, joka suosii laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja edistää kestäviä prosesseja, antaa EU:lle mahdollisuuden parantaa kilpailukykyään maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että innovointi ja investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, työpaikkoihin ja taitojen kehittämiseen ovat keskeisiä kestävän kasvun kannalta; toteaa, että innovatiivinen teollisuus on suuresti riippuvainen EU:n tutkimuskapasiteetista, tutkimuksen edistymisestä ja erityisesti tutkimusyhteistyöstä;
G. painottaa, että niin pienimuotoinen kuin laajamittainenkin eurooppalainen teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja toteaa, että yhdentyneet ja toimivat sisämarkkinat sekä avoin ja reilu kauppa kolmansien maiden kanssa ovat olennaisia EU:n teollisuuden kannalta ja että teollisuustuotteiden reilussa kaupassa on noudatettava EU:n normeja;
H. toteaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset), jotka muodostavat suuren enemmistön unionin yrityksistä ja jotka ovat EU:n teollisuudenalojen selkäranka, on edessään suuria haasteita talouden globaalien muutosten sekä rahoitukseen ja hallintoon liittyvien esteiden vuoksi;
I. toteaa, että 31 prosenttia EU:ssa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivista henkilöistä on naisyrittäjiä ja uusyrityksissä toimivista yrittäjistä heitä on 30 prosenttia ja että he ovat tällä hetkellä aliedustettuina useimmissa tieteenharjoittamisen, insinööritieteen ja johtamistason viroissa;
J. toteaa, että nykyään yli 60 prosenttia kaikista yrityksistä on perheyrityksiä ja että ne tarjoavat jopa 50 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työpaikoista Euroopan unionissa;
K. ottaa huomioon, että teollisuuden digitalisoitumiskehityksen tukemista koskeva strategia on Euroopan talouden kilpailukyvyn keskeinen edellytys;
L. toteaa, että EU:n rahoitusvälineillä ja ohjelmilla on strateginen rooli kilpailukyvyn edistämisessä ja investointien houkuttelemisessa EU:hun sekä investointivuodon estämisessä;
1. korostaa teollisuuden keskeistä asemaa kestävän kasvun, työllisyyden ja innovoinnin moottorina Euroopassa;
2. korostaa, että on tärkeää vahvistaa ja nykyaikaistaa Euroopan teollista perustaa, ja palauttaa mieliin EU:n tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden unionin BKT:stä olisi oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;
3. kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2018 alkuun mennessä johdonmukaista ja kattavaa teollisuuspolitiikkaa koskevan unionin strategian ja toimintaohjelman, joilla pyritään Euroopan uudelleenteollistamiseen ja joihin sisältyy tavoitteita, indikaattoreita, toimenpiteitä ja aikatauluja; kehottaa komissiota perustamaan tämän strategian teollisuuspolitiikan virtaviivaistamisen vaikutuksista EU:n strategisiin politiikka-aloitteisiin tehtyyn arviointiin ja kattavaan vuoropuheluun asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa sekä ottamaan huomioon teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävyyden kaikissa tärkeimmissä toimintapoliittisissa aloitteissaan; painottaa, että tällaisen unionin strategian on perustuttava muun muassa digitalisaatioon, energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen sekä elinkaariajatteluun ja kiertotalouteen pohjautuvaan lähestymistapaan;
4. katsoo, että unionin sääntelykehyksen sekä julkisten ja yksityisten investointien avulla olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaan liittyviin muutoksiin ja ennakoiviin toimiin ryhtyminen työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;
5. korostaa pk-yritysten roolia EU:n teollisuuden selkärankana ja painottaa, että on vahvistettava pk-yritysten, markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja suurten yritysten välisiä vankkoja arvoketjuja ja että on tarpeen harjoittaa pk-yrityksille sopivaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, jolla vastataan pk-yritysten kohtaamiin haasteisiin; korostaa tarvetta tukea yrityksille suotuisan ympäristön luomista vahvistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n pk-yrityksille, aloitteleville yrityksille ja toimintaansa laajentaville yrityksille, nuorille yrittäjille erityisesti kaikkein innovatiivisimmilla alueilla sekä yhteisötalouden yrityksille;
6. korostaa, että kilpailukykyklusterit, yritysverkostot sekä digitaaliset innovaatiokeskukset ovat hyvin hyödyllinen ratkaisu asiaan liittyvien sidosryhmien yhteen saattamiseksi; kehottaa EU:ta tukemaan julkisia investointeja innovointiin strategisena toimenpiteenä kyseisellä alalla; pyytää komissiota tukemaan näitä klustereita ja niiden yhteistyötä unionin tasolla sekä varmistamaan pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen osallistumisen alueellisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota kehittämään älykkään erikoistumisen foorumeja, joilla edistetään eri alojen ja tieteenalojen välisiä yhteyksiä; korostaa tarvetta tehostaa alueiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan kehittää valtioiden rajat ylittäviä mahdollisuuksia sekä monialaisia innovointiyhteenliittymiä;
7. kehottaa komissiota yksilöimään haasteita ja esteitä, joita naisilla on yrittäjäksi ryhtymisessä, ja edistämään ja tukemaan naisten johtajuutta sekä keinoja, joilla voidaan puuttua palkkaeroihin ja eriarvoisiin mahdollisuuksiin päästä kaikkiin työtehtäviin;
8. on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden strategisena voimavarana; korostaa, että ainoastaan vahva ja sitkeä teollisuus ja tulevaisuuteen suuntautuva teollisuuspolitiikka antavat EU:lle mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, mukaan luettuina unionin kestävä uudelleenteollistaminen, maailmanlaajuinen kilpailu, teknologian nopea kehitys sekä laadukkaiden työpaikkojen luominen;
9. korostaa, että energiaunioni, digitaaliset sisämarkkinat, digitaalistrategia ja Euroopan yhteenliitettävyys riittävän, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän ja tehokkaan infrastruktuurin avulla ovat tärkeitä;
10. korostaa sen tärkeyttä, että EU tukee eurooppalaisten tuotteiden laadun nostamista uudelleenteollistamiseen tähtäävillä prosesseilla erityisesti tutkimuksen ja digitalisoinnin avulla, jotta Euroopan kilpailukyky paranee;
11. korostaa, että jotta voidaan tukea unionin teollisuutta nopeista talouden ja sääntelyn muutoksista johtuvien haasteiden kohtaamisessa nykypäivän globaalistuneessa maailmassa, on olennaista lisätä Euroopan teollisuuden houkuttelevuutta eurooppalaisten ja ulkomaisten suorien investointien kannalta;
12. korostaa, että on tärkeää hyväksyä ajoissa unionin teollisuusstrategia, ja muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta säilyttää teollisuudelle osoitettavat varat riittävinä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja etenkin erityisvälineissä ja -rahastoissa (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 -puiteohjelma, Euroopan strategisten investointien rahasto, Verkkojen Eurooppa -väline ja COSME-ohjelma);
13. palauttaa mieliin Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti annetut EU:n sitoumukset; kehottaa sisällyttämään EU:n teollisuusstrategiaan tehokkaita rahoitusvälineitä ja toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää hiiliriskiä ja puuttua hiilivuodon riskiin;
14. korostaa tarvetta hyödyntää täysin teollisuuden mahdollisuudet, erityisesti kun on kyse ympäristöteknologioista, sekä varmistaa, että teollisuudenalat kehittyvät jatkuvasti ja jakavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja kehittyviä innovaatioita;
15. korostaa, että yritysten hallinnollista rasitusta ja niille vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia on vähennettävä samalla kun varmistetaan kuluttajia, terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskevan EU:n lainsäädännön vaikuttavuus;
16. korostaa yhteisiin sääntöihin ja tasavertaisiin toimintaedellytyksiin perustuvan vapaan ja reilun kansainvälisen kaupan merkitystä EU:n teollisuudelle; kehottaa suurempaan johdonmukaisuuteen kauppapolitiikan ja teollisuuspolitiikan välillä, jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet, jotka voivat aiheuttaa tuotannon siirtämisiä ja syventää EU:n teollisuuden taantumista;
17. painottaa, että on tarpeen estää se, että EU:n kauppapolitiikka edistää kilpailunvastaisia menettelytapoja; korostaa, että EU:ssa tarvitaan johdonmukaista, WTO-yhteensopivaa ja tehokasta polkumyynnin ja tukien vastaista strategiaa;
18. painottaa, että eurooppalainen teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja kehottaa tästä syystä komissiota arvioimaan markkinamääritelmien asianmukaisuuden sekä EU:n nykyisten kilpailusääntöjen riittävyyden, jotta voidaan ottaa huomioon globaalien markkinoiden kehittyminen sekä kolmansien maiden merkittävien kansallisten toimijoiden esiinnousu;
19. kehottaa komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota sellaisten ulkomaihin sijoittautuneiden valtionyhtiöiden rooliin, joita asianomaisten maiden hallitukset tukevat ja joille ne maksavat tukia tavoilla, jotka EU:n sisämarkkinoiden säännöt kieltävät EU:n yhteisöiltä;
20. kehottaa komissiota tarkastelemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kolmansien maiden suoria ulkomaisia investointeja EU:n strategisiin teollisuudenaloihin, infrastruktuureihin ja tulevaisuuden keskeisiin teknologioihin tai muihin kohteisin, jotka ovat tärkeitä edellä mainittujen turvallisen ja suojatun hyödyntämisen kannalta, ja ottamaan samalla huomioon, että unioni on suurelta osin riippuvainen suorista ulkomaisista investoinneista;
21. korostaa, että tarvitaan EU:n koordinoituja ja kaikkien asiaan liittyvien kumppaneiden, myös työmarkkinaosapuolten ja tiedeyhteisön kuulemiseen perustuvia toimia, jotta voidaan edistää uusia taitoja sekä uudelleenkoulutusta, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, kuten komissio esittää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassaan;
22. muistuttaa EU:n standardoinnin tärkeästä asemasta ja kannattaa vahvaa keskittymistä EU:n johtavaan roolin kansainvälisissä standardointijärjestöissä;
23. panee merkille tarpeen koordinoida EU:n toimia, joilla pyritään vähentämään resurssiriippuvuutta kolmansista maista siten, että keskitytään neljään painopisteeseen, jotka ovat
a. oikeudenmukainen resurssien saanti kansainvälisillä markkinoilla
b. kestävä kaivosteollisuus
c. innovaatiot tehokkuutta lisäävien teknologioiden alalla
d. kiertotalous;
24. painottaa, että uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa eri politiikan alat, etenkin kauppaa, ympäristöä, tutkimusta, terveyttä, investointeja, kilpailua, energiaa ja ilmastoa koskevat politiikat, on saatettava teollisuuspolitiikan mukaisiksi niin, että lähestymistavasta tulee johdonmukainen;
25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 482, 23.12.2016, s. 89.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0377.
- [3] EUVL C 199E, 7.7.2012, s. 131.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0240.