Menettely : 2017/2755(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B8-0464/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0464/2017

Keskustelut :

PV 06/07/2017 - 8.2
CRE 06/07/2017 - 8.2

Äänestykset :

PV 06/07/2017 - 11.4

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0309

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 300kWORD 61k
5.7.2017
PE605.591v01-00}
PE605.593v01-00}
PE605.594v01-00}
PE605.597v01-00}
PE605.599v01-00}
PE605.600v01-00} RC1
 
B8-0464/2017}
B8-0466/2017}
B8-0467/2017}
B8-0470/2017}
B8-0472/2017}
B8-0473/2017} RC1

työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan mukaisesti

joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:

Verts/ALE (B8-0464/2017)

S&D (B8-0466/2017)

ALDE (B8-0467/2017)

ECR (B8-0470/2017)

GUE/NGL (B8-0472/2017)

PPE (B8-0473/2017)


Eritreasta ja erityisesti Abune Antoniosin ja Dawit Isaakin tapauksista (2017/2755(RSP))


Cristian Dan Preda, Lars Adaktusson, Sandra Kalniete, David McAllister, Mairead McGuinness, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Elmar Brok, Patricija Šulin, Luděk Niedermayer, Ivan Štefanec, Tomáš Zdechovský, Jaromír Štětina, Pavel Svoboda, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Michaela Šojdrová, Milan Zver, Dubravka Šuica, Sven Schulze, Krzysztof Hetman, Elisabetta Gardini, Claude Rolin, Brian Hayes, Joachim Zeller, Maurice Ponga, Eduard Kukan, Lefteris Christoforou, Adam Szejnfeld, Bogdan Brunon Wenta, Romana Tomc, Roberta Metsola, Jiří Pospíšil, Csaba Sógor, Marijana Petir, Tunne Kelam, Seán Kelly, Stanislav Polčák, Željana Zovko, Ivana Maletić, Andrey Kovatchev, Laima Liucija Andrikienė, László Tőkés, Anna Záborská, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Inese Vaidere PPE-ryhmän puolesta
Elena Valenciano, Victor Boştinaru, Soraya Post S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Karol Karski, Ryszard Czarnecki, Ryszard Antoni Legutko, Notis Marias, Ruža Tomašić, Branislav Škripek ECR-ryhmän puolesta
Catherine Bearder, Nedzhmi Ali, Petras Auštrevičius, Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Dita Charanzová, Gérard Deprez, Martina Dlabajová, Fredrick Federley, Nathalie Griesbeck, Marian Harkin, Ivan Jakovčić, Petr Ježek, Ilhan Kyuchyuk, Louis Michel, Urmas Paet, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Hannu Takkula, Pavel Telička, Ramon Tremosa i Balcells, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Cecilia Wikström, Filiz Hyusmenova, Valentinas Mazuronis ALDE-ryhmän puolesta
Marie-Christine Vergiat, Patrick Le Hyaric, Merja Kyllönen, Barbara Spinelli, Dimitrios Papadimoulis, Kostas Chrysogonos, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta
Bodil Valero, Maria Heubuch, Heidi Hautala, Judith Sargentini, Jordi Solé, Bart Staes, Igor Šoltes, Florent Marcellesi, Ernest Urtasun, Barbara Lochbihler Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ignazio Corrao, Fabio Massimo Castaldo, Isabella Adinolfi, Laura Ferrara EFDD-ryhmän puolesta
Barbara Kappel
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Eritreasta ja erityisesti Abune Antoniosin ja Dawit Isaakin tapauksista  (2017/2755(RSP))  

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Eritreasta ja erityisesti 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eritreasta ja Dawit Isaakin tapauksesta(1) sekä 10. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Eritrean tilanteesta(2),

–  ottaa huomioon Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 23. kesäkuuta 2017 antaman raportin,

–  ottaa huomioon Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan ihmisoikeusneuvoston 35. istunnossa 14. kesäkuuta 2017 esittämän julkilausuman,

–  ottaa huomioon Eritrean ihmisoikeuksia tarkastelevan YK:n tutkintakomission 8. kesäkuuta 2016 antaman raportin,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 751 (1992), 1882 (2009), 1907 (2009), 2023 (2011) ja 2244 (2015) sekä päätöslauselman 2317 (2016), jolla Eritreaa koskevaa asevientikieltoa jatkettiin 15. marraskuuta 2017 asti,

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2017 annetun yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Afrikan ja EU:n kumppanuuden vauhdittamisesta,

–  ottaa huomioon AKT–EU-kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus), sellaisena kuin se on tarkistettuna vuosina 2005 ja 2010, jonka allekirjoittajavaltio Eritrea on,

–  ottaa huomioon Eritreaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä 1. maaliskuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/127/YUTP(3) sellaisena kuin se on muutettuna 26. heinäkuuta 2010 annetulla neuvoston päätöksellä 2010/414/YUTP(4) ja edelleen 15. lokakuuta 2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2012/632/YUTP(5),

–  ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnalle Dawit Isaakin ja muiden poliittisten vankien puolesta esitetyn asian 428/12 (2012),

–  ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan 60. istunnon 22. toukokuuta 2017 esittämän loppujulistuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon vuonna 2015 julkaiseman raportin Eritrean ja EU:n kumppanuudesta,

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 voimaan tulleen Eritrean maaohjelman, joka kuuluu yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1997 hyväksytyn Eritrean perustuslain, jossa taataan kansalaisvapaudet, uskonnonvapaus mukaan luettuna,

–  ottaa huomioon vuonna 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että Eritrean ihmisoikeustilanne on yksi maailman pahimmista, ihmisoikeusloukkaukset ovat maassa tavallisia ja niitä esiintyy päivittäin eikä tilanne ole parantunut millään tavalla viime vuosina; panee merkille, että Eritrean hallitus on käynnistänyt laajan kampanjan tarkoituksena ylläpitää kansaan kohdistuvaa valvontaa ja rajoittaa perusvapauksia käyttäen tekosyynä valtion koskemattomuuden puolustamista;

B.  ottaa huomioon, että Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n tutkintakomission havaintojen mukaan teloitukset ilman oikeudenkäyntiä, kidutus (mukaan lukien seksuaalinen kidutus ja seksiorjuus), orjuuden muodon saanut kansallispalvelus, pakkotyö ja ampuminen tappamistarkoituksessa rajoilla saattavat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan;

C.  panee merkille, että syyskuussa 2001 Eritrean viranomaiset pidättivät kymmenittäin kansalaisia heidän kannatettuaan avointa kirjettä, jolla vaadittiin demokraattisia uudistuksia; toteaa, ettei pidätettyjä ole syytetty mistään rikoksesta eikä heille ole järjestetty oikeudenkäyntiä ja suurin osa heistä on edelleen vangittuina; toteaa, että ihmisoikeusryhmien ja kansainvälisten tarkkailijoiden esittämistä laajoista vetoomuksista huolimatta monien näistä ihmisistä on ilmoitettu kuolleen vankiloissa; toteaa, että 20. kesäkuuta 2016 Eritrean ulkoministeri Osman Saleh kuitenkin puhui pidätetyistä poliittisina vankeina ja totesi heidän kaikkien olevan hengissä ja että he joutuisivat oikeuteen, kun hallitus niin päättää;

D.  toteaa, että Dawit Isaak, jolla on Eritrean ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus, pidätettiin 23. syyskuuta 2001 sen jälkeen, kun Eritrean hallitus oli julistanut yksityisomistuksessa olevat tiedotusvälineet laittomiksi; toteaa, että hänestä on kuultu viimeksi vuonna 2005; toteaa, että Isaakin vangitsemisesta on tullut kansainvälinen symboli Eritrean lehdistönvapautta puolustavalle taistelulle ja se tunnustettiin viimeksi, kun tiedotusvälineiden alan ammattilaisten riippumaton kansainvälinen tuomaristo myönsi Isaakille vuoden 2017 Unescon Guillermo Canon maailman lehdistövapauden palkinnon tunnustuksena rohkeudesta, vastarinnasta ja sitoutumisesta sananvapauteen;

E.  toteaa, että Dawit Isaakin perhe on joutunut kokemaan sietämätöntä ahdistusta ja epävarmuutta Isaakin katoamisen jälkeen eikä perheellä ole juuri tietoa läheisensä hyvinvoinnista, olinpaikasta tai tulevaisuudennäkymistä;

F.  toteaa, että vuoden 2001 syyskuun voimatoimien yhteydessä pidätettiin 11 poliitikkoa – jotka kaikki olivat vallassa olevan Kansan demokratian ja oikeuden rintama -puolueen (PFDJ) keskusneuvoston entisiä jäseniä ja joihin kuului entinen ulkoministeri Petros Solomon – heidän julkaistuaan avoimen kirjeen hallitukselle ja presidentti Isaias Afwerkille vaatien uudistusta ja demokraattista vuoropuhelua; toteaa, että seuraavan viikon aikana pidätettiin 10 toimittajaa, joiden joukossa oli myös Isaak;

G.  ottaa huomioon, että valtava määrä eritrealaisia on pidätetty erilaisista perusteettomista syistä, kuten riippumattomien mielipiteiden ilmaisemisesta, tai ilman mitään nimenomaista syytä ja määräämättömäksi ajaksi; toteaa, että pidätettyjä, joiden joukossa on myös lapsia, pidetään äärimmäisen karuissa oloissa, joihin liittyy joissakin tapauksissa kidutusta ja lääketieteellisen hoidon epäämistä; toteaa, ettei kansainvälisille järjestöille ole suotu pääsyä vankiloihin lukuun ottamatta yhtä Asmarassa sijaitsevaa maanpäällistä vankilaa;

H.  toteaa, että maassa sallitaan vain neljä uskontoa: Eritrean ortodoksikirkko, katolinen kirkko, luterilainen kirkko ja islam; toteaa, että kaikki muut uskonnot ovat kiellettyjä ja niiden kannattajia sekä heidän perheenjäseniään pidätetään ja vangitaan; panee merkille uskontojen harjoittajiin kohdistuneen ahdistelun ja väkivallan pahenemisen vuodesta 2016; toteaa, että Christian Solidarity Worldwide -järjestön (CSW) arvion mukaan Eritreassa vangittiin 160 kristittyä pelkästään toukokuussa 2017;

I.  toteaa, että Eritrean ortodoksikirkon, joka on maan suurin uskonnollinen yhteisö, patriarkka Abune Antonios on ollut pidätettynä vuodesta 2007 hänen kieltäydyttyään erottamasta kirkosta 3 000:ta seurakuntalaista, jotka olivat vastustaneet hallitusta; toteaa, että häntä on sen jälkeen pidetty tuntemattomassa paikassa ja häneltä on evätty lääketieteellinen hoito;

J.  toteaa, ettei Eritreassa ole riippumatonta oikeuslaitosta eikä kansalliskokousta; toteaa, että maan demokraattisten instituutioiden puuttuminen on johtanut hyvää hallintotapaa ja oikeusvaltiota koskevaan tyhjiöön, mikä on aikaansaanut ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten rankaisemattomuuden;

K.  ottaa huomioon, että maassa on vain yksi laillinen poliittinen puolue, Kansan demokratian ja oikeuden rintama (PFDJ); toteaa, että muut poliittiset puolueet on kielletty; ottaa huomioon, että Freedom House -järjestön mukaan PFDJ ja armeija ovat käytännössä ainoat poliittisesti merkitykselliset instituutiot Eritreassa ja että molemmat ovat tiukasti presidentin alaisuudessa;

L.  toteaa, että lehdistönvapautta ei ole, koska riippumattomat tiedotusvälineet ovat kiellettyjä Eritreassa, ja että Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapautta mittaavan indeksin mukaan Eritrea on ollut viimeisellä sijalla 170–180 arvioidusta maasta kahdeksana vuonna peräkkäin;

M.  toteaa, että vuodeksi 1997 suunniteltuja presidentin- ja parlamenttivaaleja ei koskaan pidetty ja että samana vuonna ratifioitua perustuslakia ei ole koskaan pantu täytäntöön; toteaa, ettei maassa ole järjestetty kansallisia vaaleja 24 vuoteen eikä maassa ole käytännössä lainkaan riippumatonta oikeuslaitosta, toimivaa kansalliskokousta eikä kansalaisyhteiskuntaa;

N.  toteaa, että YK:n kehitysohjelman vuoden 2016 inhimillisen kehityksen raportin mukaan Eritrea oli 188 maan joukossa sijalla 179 vuoden 2016 inhimillisen kehityksen indeksissä;

O.  toteaa, että vuonna 2016 maastaan pakenevia eritrealaisia oli lukumääräisesti neljänneksi eniten vaaralliselle matkalle Eurooppaan lähtevistä ihmisistä (syyrialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten jälkeen), jotka ovat säälimättömien ihmissalakuljettajien armoilla ylittäessään vaarallisesti Välimerta; toteaa, että Eritrean tilanne vaikuttaa siksi välittömästi Eurooppaan, sillä jos maassa kunnioitettaisiin ja noudatettaisiin ihmisoikeuksia ja ihmiset voisivat elää pelkäämättä, eritrealaiset voisivat palata kotimaahansa;

P.  toteaa, että YK:n pakolaisvaltuutetun (UNHCR) mukaan yli 400 000 eritrealaista eli 9 prosenttia koko väestöstä on paennut maasta; toteaa, että UNHCR:n arvion mukaan maasta lähtee noin 5 000 ihmistä kuukaudessa, mikä johtuu paljolti vakavista ja jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista; ottaa huomioon, että vuonna 2015 turvapaikkaa EU:ssa hakeneista eritrealaisista 69 prosentille myönnettiin pakolaisasema ja 27 prosentille annettiin toissijaista suojelua, mikä kuvastaa vainon vakavuutta Eritreassa;

Q.  toteaa, että Eritrea kannattaa Khartumin prosessia (EU:n ja Afrikan unionin 28. marraskuuta 2014 käynnistämä aloite, jonka tarkoituksena on käsitellä muuttoliikettä ja ihmiskauppaa koskevaa kysymystä), johon sisältyy konkreettisten hankkeiden täytäntöönpano, mukaan luettuina oikeuslaitoksen valmiuksien tehostaminen ja tietämyksen lisääminen;

R.  toteaa, että monet nuoret ovat lähteneet maasta paetakseen sortohallitusta ja pakollista värväämistä armeijaan, joka tapahtuu usein värvättävien ollessa vielä hyvin nuoria; toteaa, että monet eritrealaiset palvelevat määräämättömän pitkän ajan; toteaa, että suurin osa asepalveluksessa olevista on käytännössä edelleen orjuudessa, jossa kaikkea työtä, työhakemuksia ja mahdollisuutta perhe-elämään kontrolloidaan; toteaa, että tällä hetkellä arvioilta 400 000 ihmistä on rajoittamattomassa ja pakollisessa asepalveluksessa ja heistä monet tekevät pakkotyötä pienellä palkalla tai palkatta; toteaa, että palvelukseen värvätyt naiset joutuvat kestämään kotiorjuutta ja seksuaalista hyväksikäyttöä;

S.  ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa esiintyy kaikkialla Eritrean yhteiskunnassa; toteaa, että naisiin kohdistuu äärimmäinen seksuaalisen väkivallan riski armeijassa ja armeijan koulutusleireillä, mutta myös koko yhteiskunnassa; toteaa, että arviolta 89 prosentille eritrealaisista tytöistä on tehty sukuelinten silpominen; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2007 hallitus kuitenkin ilmoitti, että naisten sukuelinten silpominen on julistettu rikokseksi, että sen harjoittaminen on kielletty ja että vuonna 2007 hallitus tukee ohjelmia, joilla käytäntöä vastustetaan;

T  toteaa, että hallinto vahvistaa maan ulkopuolella elävää yhteisöä koskevaa totalitaarista otettaan ulkomailla asuvien 2 prosentin tuloverolla, vakoilemalla diasporaa ja ottamalla kohteikseen Eritreaan jääneet perheenjäsenet;

U.  toteaa, että Eritrean hallinto on vuodesta 2011 kieltänyt, että maassa on nälänhädän riski; toteaa, että vuonna 2017 koko Itä-Afrikkaa koetteli poikkeuksellinen kuivuus ja että Eritrean tilannetta koskeva huoli vain pahenee; toteaa, että Unicefin mukaan vuoden 2017 tammikuussa 1,5 miljoonaa eritrealaista kärsi puutteellisesta elintarviketurvasta ja heistä 15 000 oli aliravittuja lapsia;

V.  ottaa huomioon, että EU antaa Eritrealle merkittävää kehitysapua; toteaa, että EU ja Eritrea allekirjoittivat Euroopan parlamentin vakavasta huolesta ja vastustuksesta huolimatta tammikuussa 2016 Eritrean uuden maaohjelman, joka käsitti 200 miljoonan euron tuen yhdennentoista EKR:n yhteydessä; toteaa, että toimissa olisi keskityttävä etenkin uusiutuviin energialähteisiin, hallintoon ja julkiseen varainhoitoon energiasektorilla;

1.  tuomitsee mitä jyrkimmin Eritrean järjestelmälliset, laajat ja räikeät ihmisoikeusloukkaukset; kehottaa Eritrean hallitusta lopettamaan opposition, toimittajien, uskonnollisten johtajien ja viattomien siviilien pidätykset; vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki Eritrean mielipidevangit ja erityisesti Dawit Isaakin ja muut syyskuusta 2001 asti pidätettyinä olleet toimittajat samoin kuin Abune Antoniosin; vaatii Eritrean hallitusta antamaan yksityiskohtaiset tiedot kaikkien fyysisen vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtalosta ja olinpaikasta;

2.  muistuttaa Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan toukokuussa 2017 tekemästä päätöksestä ja vaatii, että Eritrea vahvistaa välittömästi Dawit Isaakin hyvinvoinnin, vapauttaa hänet, antaa hänen tavata perhettään ja oikeudellisia edustajia ja myöntää hänelle asianmukaisen korvauksen hänen vankeusvuosistaan; kehottaa lisäksi Eritreaa myös poistamaan riippumattomien tiedotusvälineiden kiellon Afrikan toimikunnan päätöksen mukaisesti;

3.  toteaa, että jättämällä noudattamatta Afrikan toimikunnan päätöstä Eritrea osoittaa edelleen räikeää välinpitämättömyyttä kansainvälisistä normeista ja perusoikeuksista, jotka käsittävät oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, kidutuksen kieltämisen, sananvapauden sekä oikeuden perheeseen, ja katsoo, että jokaisen maan on noudatettava ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevaa Afrikan peruskirjaa;

4.  kehottaa Eritrean hallitusta vapauttamaan Abune Antoniosin ja sallimaan hänen palaavan virkaansa patriarkkana ja kehottaa lopettamaan hallituksen puuttumisen uskonnon rauhanomaiseen harjoittamiseen maassa; muistuttaa, että uskonnonvapaus on perusoikeus, ja tuomitsee voimakkaasti kaiken uskontoon perustuvan väkivallan ja syrjinnän;

5.  kehottaa järjestämään syytetyille oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sekä lopettamaan kidutuksen ja muun halventavan kohtelun, kuten ruuan, veden ja lääketieteellisen hoidon saannin rajoittamisen; muistuttaa Eritrean hallitusta siitä, että sillä on asianmukaisen huolellisuuden velvoite järjestää tutkinta laittomista teloituksista;

6.  muistuttaa Eritrean hallitusta siitä, että monet sen toimet ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan ja että vaikka Eritrea ei olekaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan Rooman perussäännön osapuoli, monet Rooman perussäännön määräykset heijastavat Eritreaa sitovaa kansainvälistä tapaoikeutta; korostaa tukevansa YK:n tutkintakomission suositusta ja Eritrean viranomaisten väitettyjen vakavien ihmisoikeusloukkausten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten perinpohjaista tutkintaa sen varmistamiseksi, että kaikki syyllisiksi todetut asetetaan vastuuseen;

7.  antaa täyden tukensa Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan työlle; kehottaa EU:ta yhteistyössä YK:n ja Afrikan unionin kanssa seuraamaan tiiviisti Eritrean yleistä tilannetta ja raportoimaan kaikista ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkauksista;

8.  vaatii Eritreaa noudattamaan täysin kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaista YK:n yleissopimusta ja panemaan sen välittömästi täytäntöön sekä noudattamaan täysin velvoitteitaan, jotka johtuvat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta ja Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjasta, joissa kummassakin kielletään kidutus; panee huolestuneena merkille, että hallituksen valvonnalla rajoitetaan ankarasti julkisia ja yksityisiä toimijoita, yritykset mukaan luettuina; toteaa, että julkisen varainhoidon täydellinen puute samoin kuin kansallisen talousarvion puuttuminen tekevät talousarvion valvonnasta mahdotonta;

9.  kehottaa Eritrean hallitusta sallimaan muiden poliittisten puolueiden perustamisen ensisijaisena välineenä, jolla maan demokratiaa edistetään, ja kehottaa sallimaan ihmisoikeusjärjestöille vapaan toiminnan maassa;

10.  palauttaa mieliin, että EU:n ja Eritrean välinen kumppanuus perustuu Cotonoun sopimukseen, ja pitää tärkeänä, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita kunnioittamaan ja panemaan täytäntöön sopimuksen ehtoja etenkin, mitä tulee ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamiseen; kehottaa siksi EU:ta varmistamaan apunsa ehdollisuuden ja esimerkiksi sen, että Eritrean hallituksen olisi noudatettava ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan ja poliittiset vangit olisi vapautettava, ennen kuin EU antaa Eritrealle lisää apua; kehottaa lisäksi EU:ta käyttämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja työkaluja sen varmistamiseksi, että Eritrean hallitus noudattaa velvoitteitaan, jotka liittyvät perusoikeuksien suojeluun ja takaamiseen, ja kehottaa myös harkitsemaan Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvotteluiden aloittamista; pyytää yksityiskohtaista ja kattavaa arviota Eritrealle myönnetyistä varoista, joita EU ja jäsenvaltiot rahoittavat;

11.  tuomitsee Eritrealle myönnettävän merkittävän EU-avun jatkamisen ja etenkin 200 miljoonan euron maasopimuksen allekirjoittamisen; kehottaa komissiota tarkistamaan parlamentin kanssa käytössä olevat valvontajärjestelynsä, käsittelemään tarkasti parlamentin esittämät huolenaiheet ja ehdotukset ja takaamaan sen, että niistä ilmoitetaan Euroopan kehitysrahastokomitealle; katsoo, että EKR-komitean olisi pitänyt ottaa huomioon parlamentin aiemmat suositukset olla hyväksymättä maaohjelmaa ilman uusia keskusteluja;

12.  kehottaa komissiota varmistamaan, että myönnetty rahoitus ei hyödytä Eritrean hallitusta vaan se kohdistetaan yksinomaan ja avoimesti Eritrean kansan kehitystä, demokratiaa, ihmisoikeuksia, hyvää hallintoa ja turvallisuutta sekä sanavapautta, lehdistön vapautta ja kokoontumisvapautta koskevien tarpeiden täyttämiseen; kehottaa EU:ta varmistamaan hiljattain sovitun avun ehdollisuuden ja sen, että maaohjelma tukee Eritreaa sen pyrkiessä toteuttamaan energiapolitiikassaan merkittävän muutoksen, jotta energia voidaan tuoda kaikkien saataville erityisesti maaseudulla, missä sähköä ei vieläkään ole; katsoo lisäksi, että maaohjelman hallinnollisessa osassa olisi keskityttävä voimakkaasti panemaan täytäntöön YK:n johdolla toteutetun ihmisoikeuksien yleisen määräaikaisarvioinnin suositukset;

13.  vaatii komissiota hankkimaan Eritrean hallitukselta selvät takeet siitä, että se panee täytäntöön demokraattiset uudistukset ja varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen myös panemalla täytäntöön yleisen määräaikaisarvioinnin työryhmän 18. istunnossa esitetyt suositukset, jotka se hyväksyi 7. helmikuuta 2014;

14.  kehottaa neuvostoa arvioimaan uudestaan EU:n ja Eritrean suhdetta sekä sen kehitysapua maalle vastauksena maan huonoon ihmisoikeustilanteeseen; kehottaa julkistamaan avustusohjelmien avulla viime vuosina saadut konkreettiset tulokset; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia mahdollisia toimia etenkin Cotonoun sopimuksen avulla sen varmistamiseksi, että Eritrean viranomaiset noudattavat kansainvälisiä sitoumuksiaan;

15.  korostaa, että Eritrean on sallittava kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeuselinten ja erityisraportoijien esteetön pääsy maahaan seuraamaan mahdollista kehitystä; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tukemaan aktiivisesti Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan mandaatin uusimista; kannustaa Eritrean hallitusta ryhtymään kiireellisiin uudistuksiin ja muun muassa höllentämään maan yksipuoluejärjestelmää ja jatkamaan kansalliskokouksen toimintaa ja vaalien järjestämistä;

16.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin alueellaan asuvilta Eritrean kansalaisilta perittävää diasporaveroa vastaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2023 (2011) mukaisesti; muistuttaa Eritrean hallitusta siitä, että oikeus lähteä omasta maasta on kirjattu ihmisoikeuksia koskevaan kansainväliseen oikeuteen; kehottaa hallitusta sallimaan vapaan liikkuvuuden ja lopettamaan diasporaveron keräämisen ulkomailla asuvilta eritrealaisilta; kehottaa hallitusta lopettamaan yhteissyyllisyyttä koskevat toimintatavat, jotka kohdistuvat niiden henkilöiden perheenjäseniin, jotka välttelevät asepalvelusta, yrittävät paeta Eritreasta tai eivät maksa kahden prosentin tuloveroa, jonka Eritrean hallitus on määrännyt Eritreasta pois muuttaneille;

17.  kehottaa Eritrean hallitusta noudattamaan palvelusaikasäädöstä, pidättymään kansalaistensa käyttämisestä pakkotyöhön, lopettamaan käytännön, jonka mukaan ulkomaiset yritykset voivat käyttää asevelvollisia maksua vastaan, antamaan mahdollisuuden kieltäytyä asevelvollisuudesta omantunnon syistä ja varmistamaan asevelvollisten suojelun;

18.  muistuttaa Eritreaa sille ILO:n yleissopimusten nojalla kuuluvista velvoitteista ja etenkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ammattiliittojen mahdollisuudesta järjestäytyä, järjestää rauhanomaisia mielenosoituksia, osallistua julkisiin asioihin sekä kampanjoida työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi; kehottaa Eritrean hallitusta kumoamaan politiikan, jolla kielletään kansalaisjärjestöt, joilla ei ole pankkitilillään vähintään kahta miljoonaa Yhdysvaltain dollaria; on huolissaan liike-elämän, politiikan ja korruption laajalle levinneesti yhteydestä Eritreassa; tuomitsee ulkomaiset yritykset, jotka osallistuvat pakkotyövoiman käyttöön, ja pyytää kaikkia Eritreassa toimivia käyttämään entistä parempia vastuuvelvollisuus- ja raportointijärjestelmiä sekä asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiä;

19.  panee merkille EU:n yhteistyöpyrkimykset Eritrean kanssa muuttoliikkeen alalla; panee merkille, että EU:n jäsenvaltiot ovat myöntäneet hyvin usein turvapaikan tai antaneet toissijaista suojelua eritrealaisille, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita olemaan palauttamatta Euroopasta turvapaikkaa hakeneita eritrealaisia Geneven sopimuksen mukaisesti; vaatii EU:n jäsenvaltioita pitämään kiinni palautuskiellon käsitteestä ja muistuttaa niitä siitä, että Eritreaan palaavat turvapaikanhakijat todennäköisesti vangitaan mielivaltaisesti ja heitä kidutetaan maastapakoyrityksen vuoksi;

20.  kannustaa Eritreaa tekemään yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa ihmisoikeuksien alalla; pyytää YK:n ihmisoikeusneuvostoa tekemään yhteistyötä Eritrean kanssa oikeusjärjestelmän valmiuksien kehittämisessä järjestämällä seminaareja ja koulutusta tuomareille ja lakimiehille rakentavana askeleena eteenpäin; panee merkille, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston valtuuskunta vierailee Eritreassa heinäkuussa, ja kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan näkemästään ja pyrkimään pääsemään maan kaikkiin osiin ja erityisesti vankiloihin tutkimaan olosuhteita ja raportoimaan niistä;

21.  toteaa jälleen olevansa erittäin huolissaan Afrikan sarven ja myös Eritrean tämänhetkisistä tuhoisista ilmasto-olosuhteista sekä niiden aiheuttamasta vakavasta elintarvike- ja humanitaarisen kriisin riskistä; kehottaa EU:ta yhdessä sen kansainvälisten kumppaneiden kanssa lisäämään tukeaan kärsivälle väestölle ja varmistamaan tarpeellisen rahoituksen ja avun antamisen;

22.  tuomitsee Eritrean hallituksen käytännön kumota kansalaisuus mielivaltaisesti ja kehottaa kohtelemaan kaikkia Eritrean kansalaisia oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti lain edessä; korostaa, että etusijalle on asetettava puuttuminen oikeusvajeeseen Eritrean demokraattisessa hallinnossa ja oikeusvaltion palauttaminen siten, että tehdään loppu autoritaarisesta hallinnosta, jonka aiheuttaman pelon perustana ovat mielivaltaiset pidätykset ja vankeus erityksissä sekä kidutus ja muut ihmisoikeusloukkaukset, joista jotkut saattavat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, Afrikan unionin neuvostolle, Itä-Afrikan yhteisölle, YK:n pääsihteerille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Eritrean viranomaisille.

 

(1)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 146.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0090.

(3)

EUVL L 51, 2.3.2010, s. 19.

(4)

EUVL L 195, 27.7.2010, s. 74.

(5)

EUVL L 282, 16.10.2012, s. 46.

Oikeudellinen huomautus