YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Afganistanin tilanteesta
13.12.2017 - (2017/2932(RSP))
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
PPE (B8‑0678/2017)
Verts/ALE (B8‑0679/2017)
ALDE (B8‑0681/2017)
ECR (B8‑0683/2017)
S&D (B8‑0684/2017)
Cristian Dan Preda, Tunne Kelam, Arnaud Danjean, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Sandra Kalniete, David McAllister, Dubravka Šuica, Laima Liucija Andrikienė, Elmar Brok, Daniel Caspary, Lorenzo Cesa, Michael Gahler, Manolis Kefalogiannis, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Alojz Peterle, Julia Pitera, Tokia Saïfi, Jaromír Štětina PPE-ryhmän puolesta
Victor Boştinaru, Elena Valenciano, Ana Gomes S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Karol Karski, Ruža Tomašić, Valdemar Tomaševski, Jan Zahradil, Jana Žitňanská, Urszula Krupa, Branislav Škripek ECR-ryhmän puolesta
Petras Auštrevičius, Patricia Lalonde, Dita Charanzová, Gérard Deprez, Martina Dlabajová, Fredrick Federley, Marian Harkin, Ivan Jakovčić, Ilhan Kyuchyuk, Louis Michel, Javier Nart, Urmas Paet, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jozo Radoš, Frédérique Ries, Robert Rochefort, Marietje Schaake, Jasenko Selimovic, Ivo Vajgl, Hilde Vautmans, Cecilia Wikström ALDE-ryhmän puolesta
Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta
Barbara Kappel
Euroopan parlamentin päätöslauselma Afganistanin tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon tulokset Brysselissä 5. lokakuuta 2016 pidetystä kansainvälisestä Afganistan-konferenssista, jonka yhtenä puheenjohtajana oli Euroopan unioni,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Afganistanista, etenkin 26. marraskuuta 2015 Afganistanista ja erityisesti Zabulin maakunnassa tehdyistä murhista[1] sekä 13. kesäkuuta 2013 EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen liittyvistä neuvotteluista[2] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 16. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät Afganistanista,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan 14. syyskuuta 2016 antaman lausuman Afganistanin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2210 (2015) ja 2344 (2017) ja YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) toimeksiannon,
– ottaa huomioon komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24. heinäkuuta 2017 antaman yhteisen tiedonannon EU:n Afganistan-strategian osatekijöistä (JOIN(2017)0031),
– ottaa huomioon Human Rights Watch -järjestön 13. helmikuuta 2017 päivätyn raportin afgaanipakolaisten pakkopalautuksista Pakistanista ”Pakistan Coercion, UN Complicity: The Mass Forced Return of Afghan Refugees”,
– ottaa huomioon Afganistanin jälleenrakentamista käsittelevän Yhdysvaltain valvontaviranomaisen (SIGAR) Yhdysvaltain kongressille 30. tammikuuta 2017 esittämän neljännesvuosittaisen raportin,
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2016 allekirjoitetun muuttoliikekysymyksiä koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman,
– ottaa huomioon 18. helmikuuta 2017 allekirjoitetun EU:n ja Afganistanin yhteistyösopimuksen kumppanuudesta ja kehityksestä,
– ottaa huomioon konfliktiin liittyvien vankien kohtelua Afganistanissa koskevan YK:n raportin huhtikuulta 2017,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 2001 lähtien työskennelleet Afganistanin ja laajemmin kansainvälisen yhteisön kanssa torjuakseen terrorismia ja ääriliikehdintää pyrkien samalla luomaan Afganistanissa kestävää rauhaa ja vakautta; ottaa huomioon, että kapinallisten ja terroristien aiheuttama kasvava paine, takkuava talous ja poliittinen epävakaus ovat johtaneet siihen, että nämä tavoitteet ja saavutettu merkittävä edistys ovat vaarassa;
B. ottaa huomioon, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 2002 osoittaneet miljardeja euroja Afganistanin humanitaariseen ja kehitysapuun ja maalle annettavaan tukeen; ottaa huomioon, että unioni on Afganistanin suurin kehitysyhteistyökumppani ja että sen odotetaan antavan jopa 5 miljardia euroa Brysselissä pidetyssä kansainvälisessä Afganistan-konferenssissa vuosiksi 2017–2020 luvatuista 13,6 miljardista eurosta;
C. ottaa huomioon, että demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallinnon varmistaminen Afganistanin siirtymäkauden aikana ja maan siirtyessä ”muutoksen vuosikymmenelle” (2015–2024) on olennaisen tärkeää, jotta voidaan luoda vakaa ja menestyvä valtio;
D. ottaa huomioon, että viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana vuoden 2001 jälkeen elintasossa on saavutettu merkittävää edistystä, kun perusterveydenhuollon ja koulutuksen saatavuus ja naisten vaikutusmahdollisuuksien koheneminen ovat nostaneet asukaskohtaisen BKT:n viisinkertaiseksi ja kohottaneet elinajanodotetta 15 vuodella; ottaa huomioon, että Afganistanin jälleenrakentamista käsittelevän Yhdysvaltain valvontaviranomaisen (SIGAR) mukaan talebanin romahdettua vuonna 2001 koulua käyvien määrä on noussut miljoonasta oppilaasta, joista suurin osa oli poikia, siten, että vuonna 2015 kouluissa oli lähes yhdeksän miljoonaa oppilasta, joista tyttöjen osuus oli arviolta 39 prosenttia;
E. ottaa huomioon, että komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat 24. heinäkuuta 2017 yhteisen tiedonannon EU:n Afganistan-strategiasta; panee merkille seuraavat neljä EU:n painopistealaa, jotka ovat ratkaisevia edistyksen aikaan saamiseksi Afganistanissa: a) rauhan, vakauden ja alueellisen turvallisuuden edistäminen, b) demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien lujittaminen sekä hyvän hallinnon edistäminen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, c) taloudellisen ja inhimillisen kehityksen tukeminen, d) muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen;
F. panee merkille, että vuoden 2014 presidentinvaaleihin liittyneen kriisin jälkeen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen uudistusohjelma on polkenut paikallaan, mikä on lisännyt poliittisen tilanteen epävakautta; ottaa huomioon, että Afganistanin työttömyysaste on 39 prosenttia ja yli 39 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä;
G. ottaa huomioon, että laajalle levinnyt korruptio, syvään juurtuneet suosimisjärjestelmät ja Afganistanin poliittisesti hajanaisen hallituksen kyvyttömyys edistää uudistuksia uhkaavat heikentää kehitystä tai tehdä tyhjiksi aiemmat saavutukset;
H. ottaa huomioon, että vuonna 2002 perustettu Yhdistyneiden Kansakuntien avustusoperaatio Afganistanissa (UNAMA) tukee Afganistanin hallitusta sen toimissa rauhan, ihmisoikeuksien suojelun ja hyvän hallinnon edistämiseksi; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto uudistaa avustusoperaation toimeksiannon vuosittain ja että viimeksi sitä pidennettiin yksimielisesti vuoteen 2018;
I. ottaa huomioon, että vaikka viime vuosina onkin saavutettu jonkin verran sosioekonomista ja poliittista edistystä, talebanin elpyminen, al-Qaida ja Islamilaisen valtion ilmestyminen äskettäin Afganistaniin Islamilaisen valtion uuden Afganistanin paikallisosaston (Khorasanin maakunnan islamilainen valtio) muodossa uhkaavat muuttaa jo vallitsevan epävakauden laajemmaksi konfliktiksi; toteaa, että YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) tuoreen raportin mukaan vuoden 2016 uhrimäärä oli suurin sitten vuoden 2009, kun siviiliuhreja oli 11 318, ja että tammikuun ja syyskuun 2017 välisenä aikana uhreja oli jo 8 019; ottaa huomioon, että tämä on myös johtanut Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen kasvuun;
J. ottaa huomioon, että Yhdysvaltain Afganistania ja Etelä-Aasiaa koskevan uuden strategian mukaan Yhdysvaltain nykyiseen 8 400 sotilaan vahvuuteen liittyy vielä 4 000 uutta sotilasta; ottaa huomioon, että Yhdysvaltain uudessa strategiassa vaaditaan, että Pakistan lakkaa suojelemasta ja tukemasta terroristeja, ja kehotetaan Intian tasavaltaa osallistumaan enemmän alueen vakauttamiseen; ottaa huomioon, että Naton johtaman Resolute Support Mission -tukioperaation joukkojen määrä nousee nykyisestä 13 000:sta 16 000:een; ottaa huomioon, että Yhdysvallat kehittelee uutta strategiaa, joka suosii ehtoihin perustuvaa lähestymistapaa, jossa diplomaattiset ja taloudelliset sopimukset sisällytetään sotilaallisten toimien kehykseen;
K. ottaa huomioon, että Afganistaniin on palaamassa pääasiassa Pakistanista ennennäkemätön määrä Afganistanin kansalaisia, joista osa on paperittomia; ottaa huomioon, että Iranissa elää noin kaksi miljoonaa paperitonta afganistanilaista ja miljoona afganistanilaista, joilla on pakolaisasema, ja kaikki ovat palaamassa Afganistaniin; ottaa huomioon, että maansisäisten pakolaisten ihmisoikeustilanteesta raportoivan YK:n erityisraportoijan mukaan Afganistanissa on konfliktin seurauksena yli 1,8 miljoonaa maansisäistä pakolaista ja että vuonna 2016 maan muihin osiin pakeni turvaa hakemaan ennätykselliset 650 000 ihmistä eli keskimäärin 1 500 ihmistä päivässä; ottaa huomioon, että vuoden 2016 toisella puoliskolla Pakistanista palaavien afgaanipakolaisten määrä nousi korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen, sillä heidän määränsä nousi 370 000:een, kun vuoden 2015 luku oli 55 000;
L. ottaa huomioon, että Intian tasavalta on Afganistanin suurin alueellinen tukija, joka on antanut apua noin 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria sen jälkeen, kun taleban-hallitus syrjäytettiin vuonna 2001; ottaa huomioon, että tällä tuella on rahoitettu muun muassa yli 200 koulun rakentaminen Afganistaniin, yli 1 000 stipendiä afganistanilaisille opiskelijoille ja mahdollisuus opiskella Intiassa noin 16 000 afganistanilaiselle; ottaa huomioon, että Intia on myös antanut tukea kriittisen infrastruktuurin rakentamiseen, mistä esimerkkeinä ovat noin 4 000 kilometriä teitä Afganistaniin, erityisesti Zaranj–Delaram-valtatie, Salman pato ja sähkölinjat sekä Afganistanin parlamenttirakennus;
M. ottaa huomioon, että Afganistanin epävakaudella on kielteisiä taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia Iraniin ja koko alueeseen; ottaa huomioon, että Afganistanin talous on suuressa määrin riippuvainen unikontuotannosta, joka on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, mikä on johtanut huumeidenkäytön jyrkkään kasvuun naapurimaa Iranissa; toteaa talebanin käyttävän tätä laitonta huumekauppaa toimintansa rahoittamiseen; toteaa, että tämän kaupan rajoittaminen ja taloudellisten vaihtoehtojen löytäminen sille hyödyttäisi sekä Irania että Afganistania; toteaa, että Afganistanin oopiumi on unionissa käytettävän heroiinin pääasiallinen lähde; ottaa huomioon, että yhteistyö Iranin ja muiden rajanaapureiden, kuten Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin, kanssa on tarpeen, jotta voidaan rajoittaa opiaattien kulkeutumista Venäjän ja Euroopan markkinoille;
N. ottaa huomioon, että uusi infrastruktuuriulottuvuus on keskeinen Afganistanin tulevaisuuden kannalta, jotta mahdollistetaan täysin uusi taloudellisten ja sosiaalisten mahdollisuuksien todellisuus yhdelle maailman köyhimmistä maista; ottaa huomioon, että kansallinen infrastruktuurin kehittämisohjelma houkuttelee myönteisiä ja kasvavia alueellisia investointeja uuden silkkitien puitteissa;
O. panee merkille, että raporttien mukaan Afganistanin hyödyntämättömien mineraalivarantojen arvo on yhdestä kolmeen biljoonaa dollaria; toteaa laittoman kaivostoiminnan olevan suuri ongelma, joka uhkaa muuttaa Afganistanin kehityksen mahdollisen moottorin konfliktien ja epävakauden lähteeksi; ottaa huomioon, että kaivostoiminta on talebanin toiseksi suurin tulonlähde;
1. toteaa, että pitkään jatkuneista huomattavista kansainvälisistä ponnisteluista huolimatta Afganistania koettelee edelleen vakava konflikti, joka haittaa sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä merkittävästi; palauttaa mieliin, että konfliktit ja sota ovat raastaneet Afganistania lähes 40 vuoden ajan; toteaa jälleen, että Euroopan unionin tavoitteita ovat rauhan, vakauden ja alueellisen turvallisuuden edistäminen, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien lujittaminen, hyvän hallintotavan edistäminen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, taloudellisen ja inhimillisen kehityksen tukeminen sekä muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin vastaaminen;
2. palauttaa mieliin, että viidentoista viime vuoden aikana Afganistan on edistynyt politiikan, turvallisuuden, talouden ja kehityksen aloilla; korostaa, että BKT asukasta kohti on kasvanut viisinkertaiseksi, elinajanodote on noussut lähes 15 vuodella ja koulua käyvien tyttöjen määrä on kasvanut huomattavasti verrattuna vuoteen 2001, sillä osuus on nyt noin 40 prosenttia kaikkiaan 8–9 miljoonasta lapsesta; korostaa, että mikään edellä mainituista ei olisi ollut mahdollista ilman Afganistanin väestön omistautumista ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista sekä varojen, taitotiedon ja henkilöstön antamista käyttöön paikalla; korostaa, että saavutettu edistys on hyvin haurasta ja vakiintumatonta; painottaa, että sen jatkaminen vaatii uusia uudistuksia, vakaita suhteita naapureihin ja turvallisuuden ja vakauden tarvittavan tason ylläpitämistä;
3. panee merkille kansainvälisen yhteisön toimet ja osoittaa kunnioitusta sen uhrauksille, sillä niiden avulla on luotu Afganistaniin turvallisuutta yli vuosikymmen ajan Operation Enduring Freedom- ja ISAF-operaatioilla, joiden aikana lähes 3 500 mies- ja naissotilasta on kuollut; suhtautuu myönteisesti Naton johtamaan Resolute Support Mission ‑tukioperaatioon, johon osallistuu 39 kansakuntaa, joka on ollut toiminnassa 1. tammikuuta 2015 lähtien ja jonka tehtävänä on kouluttaa, neuvoa ja avustaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja ja toimielimiä; arvostaa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen suuria uhrauksia, sillä ne kärsivät vuosittain raskaita tappioita taistellessaan kapinallisia vastaan; muistuttaa, että vuoteen 2020 asti kansainvälinen yhteisö käyttää Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen rahoittamiseen vuosittain noin miljardi Yhdysvaltain dollaria;
4. pitää myönteisenä, että Afganistanin hallitus on sitoutunut noudattamaan kansallista strategiaa, jossa keskitytään poliittiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja turvalliseen ympäristöön, joka mahdollistaa rauhallisen, turvallisen ja kestävän Afganistanin Brysselissä 5. lokakuuta 2016 järjestetyn Afganistania käsitelleen ministerikokouksen päätelmien mukaisesti; kehottaa kirjaamaan pääministerin tehtävän Afganistanin perustuslakiin, jotta maassa saadaan aikaan suurempi poliittinen vakaus; kehottaa Afganistanin hallitusta varmistamaan avoimen vaaliprosessin vuonna 2018; kehottaa Afganistanin presidenttiä Ashraf Ghania toteuttamaan antamansa vahvat julkiset sitoumukset oikeuksien ja vapauksien suojelusta panemalla niitä suojelevan lainsäädännön täytäntöön ripeästi ja tehokkaasti;
5. korostaa, että afganistanilaisten johtama ja omakseen kokema rauhanprosessi on ainoa tie eteenpäin ja että siihen on otettava varauksetta mukaan koko kansalaisyhteiskunta ja kaikki konfliktin osapuolet; muistuttaa Afganistanin hallitusta siitä, että kehityksen mahdollistaminen sekä rauhan ja vakauden edistäminen edellyttävät sisäisen poliittisen riitelyn lopettamista; kehottaa unionia tukemaan aktiivisesti afganistanilaisten johtamaa entisten kapinallisten aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevaa ohjelmaa;
6. korostaa Afganistanin merkitystä alueen vakaudelle; painottaa, että koko alueen rauhan ja vakauden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Afganistan on turvallinen, vakaa ja vauras; panee tässä yhteydessä jälleen merkille alueellisten kumppanien, kuten Keski-Aasian maiden, Iranin, Kiinan, Intian ja Pakistanin, merkityksen; kannustaa niitä tekemään rakentavaa yhteistyötä ja siten edistämään aitoa ja tulossuuntautunutta neuvotteluprosessia ilman ennakkoehtoja; panee merkille Yhdysvalloista, Kiinasta, Afganistanista ja Pakistanista koostuvan joulukuussa 2015 perustetun neljän osapuolen koordinointiryhmän toiminnan;
7. on äärimmäisen huolissaan siitä, että vuoden 2014 presidentinvaalien jälkeisestä poliittisesta yhteisymmärryksestä huolimatta Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt ja terrori-iskujen määrä moninkertaistunut; on huolestunut talebanin jatkuvista aluevaltauksista ja Islamilaisen valtion ja al-Qaidan terroristiryhmien viimeaikaisesta vahvistumisesta; toteaa, että SIGAR-viranomaisen mukaan 6 785 Afganistanin joukkojen jäsentä sai surmansa ja 11 777 haavoittui tammikuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana ja että YK:n Afganistanin avustusoperaatio (UNAMA) raportoi lisäksi siviiliuhrien määrän kasvaneen vuonna 2016 kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna (3 498 kuollutta ja 7 920 haavoittunutta); pitää valitettavana heikentyvää turvallisuustilannetta, joka antaa rikollisryhmille mahdollisuuden kaapata sekä Afganistanin kansalaisia että ulkomaalaisia, myös humanitaarisia työntekijöitä ja muita avustustyöntekijöitä;
8. on erityisen huolestunut Islamilaisen valtion ilmestymisestä, sillä se on uusin Afganistanin turvallisuustilannetta entisestään heikentävä osatekijä; korostaa, että sillä on tukikohta maan itäosassa (Nangarharissa) ja lisäksi se pyrkii varmistamaan läsnäolonsa maan pohjoisosassa Uzbekistanin islamilaisen liikkeen tuella; painottaa, että tämän onnistuessa syntyy otollinen ympäristö ulkomaisten taistelijoiden vastaanottamiselle, sillä heitä ajetaan pois Irakista ja Syyriasta Islamilaisen valtion joukkojen näissä kahdessa valtiossa kärsimien takaiskujen vuoksi;
9. korostaa aidon sisäisen sovintoprosessin merkitystä; painottaa tarvetta torjua radikalisaatiota, ääriliikehdintää ja terroristijärjestöjen harjoittamaa värväämistä; korostaa, että terrorismin ja sen rahoituksen torjuminen on keskeinen tekijä pyrittäessä luomaan Afganistaniin turvallisuutta tukeva ympäristö;
10. varoittaa, että Afganistanin kansallisten puolustus- ja turvallisuusjoukkojen ja poliisivoimien heikot valmiudet ovat edelleen yksi kriittisimmistä Afganistanin turvallisuutta ja jälleenrakennusta vaarantavista tekijöistä; on tyytyväinen siihen, että unioni kiinnittää jatkuvasti huomiota afgaaninaisten aseman ja oikeuksien parantamiseen ja tiedostaa tarpeen kouluttaa naispuolisia poliiseja; pitää myönteisenä, että Intian tasavalta on sitoutunut auttamaan Afganistania tarjoamalla Afganistanin armeijalle puolustuskalustoa joulukuussa 2015 ja sotilaskoulutusta tuhansille Afganistanin turvallisuusjoukkojen jäsenille, mikä on merkittävästi auttanut parantamaan maan sotilaallisia valmiuksia ja vastaa tammikuussa 2015 käynnistyneen Nato-johtoisen Resolute Support Mission -tukioperaation tavoitetta kouluttaa, neuvoa ja avustaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja ja toimielimiä; on tyytyväinen Intian tasavallan ja Afganistanin tekemään työhön ja yhteistyöhön infrastruktuurihankkeiden ja humanitaarisen avun alalla;
11. katsoo, että korruption torjunta Afganistanin valtionhallinnon elimissä on asetettava pysyväksi keskeiseksi painopisteeksi, koska korruptiolla on paljon välittömiä kielteisiä vaikutuksia maan hallinnon laatuun; kehottaa Afganistanin hallitusta lisäämään poliittista osallistavuutta, lujittamaan vastuuvelvollisuutta ja torjumaan aktiivisesti korruptiota ja nepotismia; pitää tässä yhteydessä erityisen myönteisenä, että kesäkuussa 2016 perustettiin korruption vastainen oikeuden keskus (Anti-corruption Justice Centre); panee lisäksi merkille, että UNAMA on kehottanut kansainvälistä yhteisöä antamaan jatkuvasti tukea ja apua Afganistanin hallituksen korruptiontorjuntatoimille;
12. kehottaa Afganistanin hallitusta ja sen alueellisia kumppaneita, erityisesti Irania, torjumaan laitonta huumekauppaa ja laitonta kaivostoimintaa sekä koordinoimaan toimiaan tehdäkseen lopun näistä laittomista käytännöistä, jotka haittaavat alueen vakautta; muistuttaa kaikkia osapuolia siitä, että nämä ovat alueen terroristijärjestöjen pääasialliset rahoituslähteet; toteaa, että kaiken uuden kaivostoiminnan on oltava kestävää ja hyödytettävä koko väestöä kansainvälisten normien mukaisesti; tuomitsee sotapäälliköiden harjoittaman sorron, laittoman huumekaupan, maananastuksen, kiristyksen ja laittomat takavarikoinnit; muistuttaa, että oopiumin tuotannolla ja kaupalla Afganistanissa on tuhoisia seurauksia paikalliselle väestölle ja maan yleiselle turvallisuudelle;
13. pitää myönteisenä Afganistanin jäsenyyttä kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevassa aloitteessa; kehottaa Afganistanin hallitusta lisäämään avoimuutta kaivosalalla ja ottamaan käyttöön toimilupia ja seurantaa koskevat tiukat vaatimukset, jotta voidaan varmistaa kestävä kaivannaisteollisuus; kehottaa hallitusta tehostamaan toimia, joilla varjellaan elintärkeitä julkisia resursseja, kuten maata ja mineraaleja, joutumasta rikollis- ja kapinallisverkostojen käsiin;
14. seisoo Afganistanin kansan rinnalla ja vaatii, että kaikki konfliktin osapuolet noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja kunnioittavat kaikkien yhteiskunnan jäsenten ja erityisesti tilanteesta suhteettomasti kärsivien vähemmistöjen, naisten ja lasten oikeuksia; kehottaa Afganistanin viranomaisia panemaan kaikilta osin täytäntöön Kabulissa 30. tammikuuta 2011 allekirjoitetun YK:n ja Afganistanin toimintasuunnitelman, joka koskee ”bacha bazi” -käytäntöä ja mahdollistaa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneiden lasten kuntouttamisen; tuomitsee hyökkäykset sairaaloita ja terveysasemia, kouluja ja humanitaarisia operaatioita vastaan; tuomitsee jyrkästi talebanin, Islamilaisen valtion ja al-Qaidan jatkuvan välinpitämättömyyden ihmisoikeuksia kohtaan sekä niiden Afganistanin kansaan kohdistaman barbaarisen väkivallan; pyytää kiinnittämään huomiota riskiin, joka liittyy entisten sotarikollisten paluuseen, mistä erityisenä esimerkkinä on Hizb-e-Islamin perustaja Gulbuddin Hekmatyar, jonka Yhdysvallat luokitteli terroristiksi vuonna 2003 ja joka on liitetty Islamilaisen valtion läsnäolon kasvuun Afganistanissa;
15. on huolissaan siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on jälleen lisääntymässä ja naisten oikeuksia ja elinoloja heikennetään talebanin hallitsemilla alueilla Afganistanissa; kehottaa jälleen Afganistanin parlamenttia ja hallitusta kumoamaan kaikki lait, jotka sisältävät naisia syrjiviä säännöksiä ja ovat siten Afganistanin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastaisia; pitää myönteisenä, että unionin Afganistanille antamassa tuessa kiinnitetään huomiota naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen, ja erityisesti sitä seikkaa, että 53 prosentissa EU:n ohjelmista sukupuolten tasa-arvo on merkittävänä tavoitteena; kannattaa täysin YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 (2000) kattavaa täytäntöönpanoa ja muita kotimaisia toimia, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamista Afganistanissa ja puututaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan;
16. kehottaa alueellisten kumppanien kuten Keski-Aasian maiden, Iranin, Intian, Venäjän ja Pakistanin hallituksia pyrkimään yhdessä rauhansopimukseen Afganistanissa, jatkuvaan sosioekonomiseen kehitykseen ja maan sisäisen vakauden parantamiseen, kehottaa niitä yhteistyöhön turvallisuus- ja terrorismikysymyksissä ja kannustaa tiedustelutietojen jakamiseen ja yhteistyöhön terroristien ja ääriliikkeiden torjumiseksi rajan molemmilla puolilla; vaatii, että kaikki Afganistanin alueelliset toimijat sitoutuvat varauksetta osallistumaan avoimesti terrorismin torjuntaan;
17. toteaa jälleen, että kansainvälisen yhteisön on edelleen sitouduttava Afganistaniin ja osallistuttava maan jälleenrakennukseen, talouden kehittämiseen ja terrorismin kitkemiseen; panee tyytyväisenä merkille unionin ja jäsenvaltioiden Brysselin konferenssissa vahvistamat taloudelliset sitoumukset; kehottaa erityisesti tukemaan aloitteita, joissa keskitytään maansisäisten pakolaisten ja maahan palaavien pakolaisten ensisijaisiin tarpeisiin;
18. panee merkille unionin ja sen jäsenvaltioiden velvollisuuden kunnioittaa oikeutta hakea kansainvälistä suojelua ja oikeutta osallistua UNHCR:n uudelleensijoittamisohjelmiin; korostaa, että oikeus ja mahdollisuus hakea turvaa turvallisin ja laillisin keinoin on ratkaisevan tärkeä tekijä turvapaikanhakijoiden kuolemien estämiseksi;
19. panee merkille EU:n ja Afganistanin välisen epävirallisen takaisinottosopimuksen tekemisen yhteisen etenemissuunnitelman allekirjoittamisen muodossa; pitää valitettavana, että sopimuksen tekemiseen ei liittynyt parlamentin seurantaa ja demokraattista valvontaa; pyytää, että alueen hallitukset eivät palauttaisi afgaaneja; toteaa, että se on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden suora loukkaus ja että tällä tavoin kohdeltujen pakolaisten määrän kasvu ainoastaan vahvistaa terroristiryhmittymiä ja luo alueelle lisää epävakautta; korostaa, että palauttaminen Afganistaniin asettaa palaajat vakavaan hengenvaaraan ja että erityisen suuressa vaarassa ovat ne yksittäiset henkilöt, joilla ei ole perhe- tai ystäväverkostoa Afganistanissa, ja että heillä on heikot mahdollisuudet säilyä hengissä; painottaa, että unionin avun ja yhteistyön on kohdistuttava kehityksen ja kasvun saavuttamiseen kolmansissa maissa ja köyhyyden vähentämiseen ja lopulta sen poistamiseen, ei siihen, että kannustetaan kolmansia maita yhteistyöhön laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa tai ihmisten muuttoaikeiden estämisessä pakkokeinoin tai Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen torjumisessa (Euroopan parlamentin päätöslauselma 5 huhtikuuta 2017 pakolais- ja muuttovirtojen käsittelystä: EU:n ulkoisten toimien merkitys;
20. panee merkille Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän päätöksen aloittaa tutkinta mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan, joita Afganistanissa on tehty vuoden 2003 jälkeen;
21. kehottaa Afganistanin viranomaisia muuntamaan kaikki kuolemanrangaistukset, pidättymään kuolemantuomioiden täytäntöönpanosta ja pyrkimään siihen, että kuolemanrangaistus lakkautetaan kokonaan; kehottaa Afganistanin hallitusta panemaan kaikilta osin täytäntöön kidutuksen poistamista koskevan kansallisen suunnitelmansa ja pitää valitettavana, että Afganistanissa tiettävästi kaikki osapuolet kiduttavat ja pahoinpitelevät konfliktiin liittyviä vankeja;
22. on vakavasti huolissaan maansisäisten pakolaisten määrän valtavasta kasvusta vuonna 2016, kun uusia siirtyjiä oli yli 653 000, mikä saattaa johtaa valtavaan humanitaariseen kriisiin; kannustaa kaikkia osapuolia huolehtimaan näistä haavoittuvassa asemassa olevista afgaaneista ja kehottaa Afganistanin hallitusta auttamaan integroimaan heidät jälleen Afganistanin yhteiskuntaan; korostaa, että Afganistanin viranomaisten, YK:n virastojen ja muiden humanitaaristen elinten arvioiden mukaan yli 9,3 miljoonaa ihmistä on tarvinnut humanitaarista apua vuoden 2017 loppuun mennessä;
23. pitää myönteisenä Euroopan unionin ja Afganistanin välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen väliaikaista voimaantuloa 1. joulukuuta 2017, sillä se on ensimmäinen osapuolten välisiä suhteita oikeudellisesti sitova kehys; kannustaa lisäksi unionin jäsenvaltioita ratifioimaan sopimuksen ripeästi, jotta se tulisi täysimääräisesti voimaan;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0412.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0282.