Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B8-0045/2018Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B8-0045/2018

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Nigeriasta

17.1.2018 - (2018/2513(RSP))

työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
PPE (B8‑0045/2018)
ECR (B8‑0049/2018)
S&D (B8‑0050/2018)
Verts/ALE (B8‑0051/2018)
ALDE (B8‑0053/2018)

Cristian Dan Preda, Tunne Kelam, Andrzej Grzyb, David McAllister, Sandra Kalniete, Tomáš Zdechovský, Pavel Svoboda, Ivan Štefanec, Elisabetta Gardini, Jaromír Štětina, Krzysztof Hetman, Claude Rolin, Michaela Šojdrová, Dubravka Šuica, Brian Hayes, Thomas Mann, Laima Liucija Andrikienė, Eduard Kukan, Romana Tomc, Patricija Šulin, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Francis Zammit Dimech, Bogdan Brunon Wenta, Adam Szejnfeld, Roberta Metsola, Milan Zver, Eva Maydell, Csaba Sógor, Ivana Maletić, Giovanni La Via, Joachim Zeller, Lars Adaktusson, Andrey Kovatchev, Marijana Petir, Deirdre Clune, Ramona Nicole Mănescu, Jiří Pospíšil, László Tőkés, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Manolis Kefalogiannis, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Stanislav Polčák PPE-ryhmän puolesta
Elena Valenciano, Soraya Post, Cécile Kashetu Kyenge S&D-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Karol Karski, Ruža Tomašić, Valdemar Tomaševski, Notis Marias, Monica Macovei, Anna Elżbieta Fotyga, Jana Žitňanská, Branislav Škripek ECR-ryhmän puolesta
Catherine Bearder, Nedzhmi Ali, Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Dita Charanzová, Gérard Deprez, Martina Dlabajová, Nathalie Griesbeck, Marian Harkin, Filiz Hyusmenova, Ivan Jakovčić, Petr Ježek, Ilhan Kyuchyuk, Patricia Lalonde, Louis Michel, Javier Nart, Norica Nicolai, Urmas Paet, Jozo Radoš, Frédérique Ries, Marietje Schaake, Jasenko Selimovic, Pavel Telička, Ramon Tremosa i Balcells, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Cecilia Wikström, Valentinas Mazuronis, Robert Rochefort ALDE-ryhmän puolesta
Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala, Jean Lambert, Michèle Rivasi, Bart Staes, Ernest Urtasun, Barbara Lochbihler, Jordi Solé, Davor Škrlec, Bodil Valero, Igor Šoltes, Bronis Ropė, Michel Reimon Verts/ALE-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Piernicola Pedicini, Isabella Adinolfi, Rolandas Paksas


Menettely : 2018/2513(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B8-0045/2018
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B8-0045/2018
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma Nigeriasta

(2018/2513(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nigeriasta,

–  ottaa huomioon vuonna 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan, jonka Nigeria ratifioi 22. kesäkuuta 1983,

–  ottaa huomioon Nigerian liittotasavallan perustuslain ja etenkin sen uskonnonvapauden suojelua koskevat säännökset IV luvussa, joka koskee oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät sieppauksista Nigeriassa ja 9. helmikuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Nigerian vaaleista,

–  ottaa huomioon presidentti Muhammadu Buharin Euroopan parlamentissa 3. helmikuuta 2016 pitämän puheen,

–  ottaa huomioon päätöksen Boko Haramin lisäämisestä EU:n nimettyjen terroristijärjestöjen luetteloon 28. toukokuuta 2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 583/2014 tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 214. kerran, joka tuli voimaan 29. toukokuuta 2014,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 7. toukokuuta 2017 antaman julkilausuman Boko Haramin Nigeriassa sieppaamien tyttöjen vapauttamisesta,

–  ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Nigeria on ratifioinut 29. lokakuuta 1993,

–  ottaa huomioon vuonna 1989 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, jonka Nigeria ratifioi vuonna 1991,

–  ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen toisen tarkistamisen, jonka Nigeria ratifioi 27. syyskuuta 2010,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti myönsi vuoden 2005 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon ihmisoikeusaktivisti Hauwa Ibrahimille,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2015 pidettyjen Nigerian presidentinvaalien tuloksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että YK:n arvioiden mukaan Nigeriasta, joka on Afrikan väkirikkain ja kulttuurisesti monimuotoisin valtio (sen väestö on kasvanut 33 miljoonasta vuonna 1950 noin 190 miljoonaan nykyään), on vuoteen 2050 mennessä tulossa maailman kolmanneksi väkirikkain maa Kiinan ja Intian jälkeen;

B.  ottaa huomioon, että Nigeria on Afrikan väkirikkain maa, jossa on suurin kristitty väestö;

C.   ottaa huomioon, että Nigerian väestö jakautuu lähes tasan muslimien ja kristittyjen kesken;

D.  ottaa huomioon, että arviolta 30 miljoonaa kristittyä asuu Pohjois-Nigeriassa ja muodostaa suurimman uskonnollisen vähemmistön pääasiassa muslimien asuttamalla alueella;

E.  ottaa huomioon, että YK:n humanitaarisen avun koordinoinnista vastaava virasto (OCHA) ilmoitti marraskuussa 2017, että Nigerian koillisosassa 8,5 miljoonaa ihmistä on elintärkeän avun tarpeessa ja että 6,9 miljoonalle ihmiselle kohdennettiin humanitaarista apua vuonna 2017;

F.  ottaa huomioon, että Nigerian keskiosan alue on kärsinyt vuosia etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen välisistä taloudellisista ja poliittisista jännitteistä, ja viime aikoina väkivaltaisuuksia on lietsonut paimentolais- ja maanviljelijäyhteisöjen välinen kilpailu vallasta ja maasta;

G.  toteaa, että Pohjois-Nigerian rauha ja vakaus ovat olleet uhattuina islamistijärjestö Boko Haramin vuodesta 2009 lähtien tekemistä jatkuvista hyökkäyksistä, murhista ja sieppauksista;

H.  ottaa huomioon, että Boko Haramin hyökkäysten alkamisen jälkeen yli 20 000 ihmistä on saanut surmansa, ja naapurimaat mukaan luettuina yli 2 miljoonaa on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan;

I.  ottaa huomioon, että huhtikuussa 2014 Boko Haram sieppasi 276 tyttöä koulustaan Chibokissa, Pohjois-Nigeriassa ja että jotkut heistä on sittemmin palautettu perheidensä luokse, mutta huomattava osa tytöistä on edelleen vankeina tuntemattomassa paikassa;

J.  ottaa huomioon, että Boko Haram on alistanut naiset ja tytöt orjuuteen, raiskannut ja radikalisoinut heitä ja pakottanut heitä ”avioliittoon”; toteaa, että monet näistä hirvittävistä kokemuksista selvinneet naiset ovat nyt raskaana raiskaajilleen;

K.  ottaa huomioon, että turvallisuusjoukkoja on myös syytetty rauhanomaisten mielenosoitusten ja kokousten keskeyttämisestä käyttämällä joissakin tapauksissa väkivaltaa ja liiallista voimaa;

L.  ottaa huomioon, että lukuisia pappien ja nunnien sieppauksia on toteutettu kuluneen vuoden aikana, mukaan luettuina Eucharistic Heart of Jesus -luostarin kuusi nunnaa, jotka siepattiin Iguoriakhissa 13. marraskuuta 2017 ja vapautettiin hiljattain;

M.  ottaa huomioon, että yli 14 ihmistä kuoli ja monia haavoittui Omokussa, kun he olivat palaamassa uudenvuodenaaton jumalanpalveluksesta aamuyön tunteina; toteaa, että kristittyjen ja muslimien kuolonuhrien määrä on kasvanut viime aikoina, mikä korostaa molempien uskontojen huolestuttavaa tilannetta maassa;

N.  toteaa, että paimentolaisten ja viljelijöiden väliset konfliktit ovat lisääntyneet Nigeriassa, ja viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ne ovat levinneet ja kiihtyneet ja muodostavat tällä hetkellä uhan kansalliselle selviytymiselle; ottaa huomioon, että tuhannet ihmiset ovat saaneet surmansa, yhteisöjä on tuhottu ja suuri määrä viljelijöitä ja paimentolaisia on menettänyt henkensä ja omaisuutensa, kun surmatyöt ja tuhoaminen ovat yltyneet ja tuhonneet elinkeinot ja vaikuttaneet samalla myös kansalliseen yhteenkuuluvuuteen;

O.  ottaa huomioon, että pitkällä aikavälillä paimentolaisuus on uhattuna suuren väestönkasvun, maataloustuotannon laajentamisen sekä laidunmaiden ja karjareittien menettämisen vuoksi; ottaa huomioon, että samaan aikaan laiduntamista ei voida lopettaa tai kieltää, koska sen olemassaololle on vahvat kulttuuriset, poliittiset ja taloudelliset syyt;

P.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on todennut, että on perusteltuja syitä uskoa Boko Haramin syyllistyneen Nigeriassa Rooman perussäännön 7 artiklan mukaisiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan, mukaan luettuna murhat ja vainoaminen;

Q.  toteaa, että Nigeriassa on monimutkainen oikeudellinen järjestelmä, jossa yhdistyvät yhteiset, perinteiset ja uskonnolliset lait ja useat hallintotasot, mikä vaikeuttaa ihmisoikeuksien asianmukaista täytäntöönpanoa;

R.  toteaa, että vastuuvelvollisuus, oikeus, oikeusvaltioperiaate ja rankaisemattomuuden torjunta ovat rauhan ja konfliktinratkaisun sekä sovinto- ja jälleenrakennusponnistelujen perustekijöitä;

S.  ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on voimassa Nigeriassa; ottaa huomioon, että vuonna 2016 Nigeriassa tuomittiin 527 henkilöä kuolemaan, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2015; ottaa huomioon, että kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon kieltoa on noudatettu vuodesta 2006 lähtien, vaikka tämä kielto ei ollutkaan voimassa vuosina 2013 ja 2016;

T.  ottaa huomioon, että Nigerian riippumaton kansallinen vaalilautakunta on ilmoittanut, että presidentinvaalit ja kansalliskokouksen vaalit pidetään 16. helmikuuta 2019;

U.  ottaa huomioon, että Transparency International -järjestö asetti Nigerian sijalle 136 kaikkiaan 175 maasta vuoden 2016 korruptioindeksissään;

V.  ottaa huomioon, että uudistetun Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti EU on sitoutunut käymään säännöllistä poliittista vuoropuhelua Nigerian kanssa ihmisoikeuksista ja demokratian periaatteista, mukaan luettuna etnisyyteen, uskontoon ja rotuun perustuva syrjintä;

1.  on erittäin huolissaan lisääntyvistä etnisten ryhmien välisistä konflikteista Nigerian keskiosan paimentolaisten ja viljelijöiden välillä, sillä nämä konfliktit ovat lisänneet entisestään Nigerian turvallisuushaasteita; pitää valitettavana, ettei todellista edistystä näiden kysymysten käsittelyssä ole tapahtunut;

2.  tuomitsee jyrkästi kristittyihin ja muslimeihin kohdistuvan väkivallan Nigeriassa, mukaan luettuna uskonnollisiin instituutioihin ja uskonnonharjoittajiin kohdistuva väkivalta, kuten ainakin 48 kristityn surma Plateaun osavaltion kylissä ja moskeijan räjäyttäminen pommilla Nigerian koillisosassa, Mubissa, jossa ainakin 50 ihmistä sai surmansa; kehottaa presidentti Buharia ja Nigerian hallitusta lisäämään ponnistelujaan väkivallan lopettamiseksi, puolustamaan nigerialaisten oikeutta harjoittaa uskontoa vapaasti ja suojelemaan maan kaikkien kansalaisten oikeuksia aiempaa tiukemmin maan lakien ja perustuslain mukaisesti; ilmaisee osanottonsa jatkuvan väkivallan kaikkien uhrien perheille; muistuttaa lisäksi, että 1970-luvulle saakka paimentolaisten ja maanviljelijöiden rinnakkaiselo oli rauhanomaista, ja pitää valitettavana, että nykyinen maankäyttöoikeuteen liittyvä väkivalta on pahentunut siksi, että tehokkaat sovittelujärjestelmät ovat kadonneet ja konfliktia pidetään uskonnollisena, mikä yksinkertaistaa ongelmaa liiaksi;

3.  kehottaa hallitusta keskittymään ihmisoikeuksien ja ihmisarvon ylläpitämiseen kaikessa politiikassa rauhanomaisen rinnakkaiselon varmistamiseksi kansalaisten keskuudessa riippumatta heidän uskonnostaan, vakaumuksestaan ja poliittisesta suuntautumisestaan;

4.  kehottaa painokkaasti Nigerian hallitusta neuvottelemaan kansallisesta politiikasta, joka suojaisi sekä viljelijöiden että karjankasvattajien etuja, ja kehottaa kansainvälisiä kumppaneita lisäämään investointeja karjankasvattajapaimentolaisten ja viljelijöiden välisten konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi tukemalla yhteistyötä taloudellisten resurssien ja luonnonvarojen yhteistä hallintaa koskevissa aloitteissa;

5.  pitää valitettavana Nigerian pohjoisosissa jatkuvaa väkivaltaa ja hyökkäyksiä, joiden kohteina ovat olleet kristittyjen yhteisöt; panee merkille, että Boko Haram on kohdistanut erottelematta hyökkäyksiä muslimeihin, kristittyihin ja muiden uskontojen edustajiin;

6.  toteaa, että Nigerian armeija on vallannut takaisin Boko Haramin alueita ja pidättänyt joitakin sen jäseniä, mutta katsoo, että hallituksen muut kuin sotilaalliset toimet Boko Haramin pysäyttämiseksi ovat edelleen alkutekijöissään;

7.  kehottaa Buharin hallitusta puolustamaan kansalaisiaan terrorismia vastaan, mutta pitää kiinni siitä, että tällaiset toimet on toteutettava kunnioittaen täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; antaa tunnustusta Buharin hallituksen edistymiselle Nigerian turvallisuushaasteiden ja korruption torjunnassa; tukee tämän tavoitteen saavuttamista ja pyrkimyksiä katkaista korruption ja terrorismin välinen kytkös;

8.  muistuttaa silti, että hallituksen toimet Boko Haramia ja muita terroristijärjestöjä vastaan eivät saisi ruokkia väkivallan kasvua; kehottaa tässä yhteydessä uudistamaan Nigerian valtion turvallisuusjoukkojen ja myös poliisin toimintaa sekä tutkimusmenetelmiä tapauksissa, jotka koskevat ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien laittomat teloitukset, kidutus, mielivaltaiset pidätykset ja väärinkäytökset, joihin liittyy kiristystä;

9.  kehottaa Nigerian hallitusta puuttumaan väkivallan perimmäisiin syihin varmistamalla kaikille kansalaisille yhtäläiset oikeudet ja syrjinnän vastaisen lainsäädännön;

10.  tuomitsee naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja Boko Haramin ja muiden terroristiryhmien toteuttamat naisten ja lasten sieppaukset, raiskaukset, pakkoavioliitot ja itsemurhapommitukset; on lisäksi huolestunut siitä, että riittämätön humanitaarinen apu pakolaisleireille on johtanut myös väärinkäytösten ja seksuaalisen hyväksikäytön yleistymiseen;

11.  kehottaa Nigerian viranomaisia antamaan tarvittavaa psykososiaalista tukea radikalisoitumisen uhreille, erityisesti naisille, lapsille ja nuorille, ennen kuin heidät integroidaan takaisin yhteiskuntaan; vaatii kaikkia kansainvälisiä toimijoita yhteistoimiin väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja uudelleensopeuttamiseen ja radikalismista luopumiseen tähtäävien ohjelmien kehittämiseksi;

12.  kannustaa torjumaan tehokkaammin korruptiota, joka on vaivannut Nigerian yhteiskuntaa vuosikymmenten ajan, ja katsoo, että Buharin hallituksen laajempaa poliittista, taloudellista ja sosiaalista toimintaohjelmaa ei voida toteuttaa ilman kyseisten rikosten kitkemiseen tarvittavia tiukkoja toimia; kehottaa Nigerian viranomaisia tehostamaan toimia korruption torjumiseksi ja korostaa, että jollei näin tehdä, edessä on vielä vuosia köyhyyttä, eriarvoisuutta, maineen vahingoittumista, ulkomaisten investointien vähenemistä ja maan kansalaisten mahdollisuuksien kaventumista; muistuttaa, että korruptio johtaa tyytymättömyyteen julkisia laitoksia kohtaan ja hallituksen legitiimiyden heikkenemiseen kansalaisten silmissä;

13.  kehottaa parantamaan Nigerian oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja riippumattomuutta, jotta rikosoikeutta voidaan käyttää tehokkaasti väkivallan, terrorismin ja korruption torjumiseksi;

14.  kehottaa Nigerian viranomaisia lopettamaan kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon ja ottamaan tavoitteekseen kuolemanrangaistuksen poistamisen;

15.  muistuttaa Nigerian hallitusta sen velvollisuudesta varmistaa, että vaalit pidetään sen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti, ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet vapaiden, läpinäkyvien ja uskottavien vaalien varmistamiseksi;

16.  kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita seuraamaan Libyasta Nigeriaan palaavien muuttajien uudelleenkotouttamista ja varmistamaan, että EU:n rahoitus käytetään tehokkaasti; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille näiden uudellenkotoutustoimien tuloksista;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Nigerian liittotasavallan presidentille, Afrikan unionin puheenjohtajalle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, yleisafrikkalaiselle parlamentille ja ECOWASin edustajille.

 

Päivitetty viimeksi: 17. tammikuuta 2018
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö