Menettely : 2019/2690(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B8-0255/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0255/2019

Keskustelut :

PV 18/04/2019 - 6.1
CRE 18/04/2019 - 6.1

Äänestykset :

PV 18/04/2019 - 10.1
CRE 18/04/2019 - 10.1

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0422

<Date>{17/04/2019}17.4.2019</Date>
<RepeatBlock-NoDocSe> <NoDocSe>B8‑0255/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B8‑0256/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B8‑0258/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B8‑0259/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B8‑0260/2019</NoDocSe></RepeatBlock-NoDocSe> } RC1
PDF 154kWORD 60k

<TitreType>YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Replacing>joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:</Replacing>

<TablingGroups>B8‑0255/2019 (ECR)

B8‑0256/2019 (Verts/ALE)

B8‑0258/2019 (S&D)

B8‑0259/2019 (PPE)

B8‑0260/2019 (ALDE)</TablingGroups>


<Titre>Kiinasta ja erityisesti uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen tilanteesta </Titre>

<DocRef>(2019/2690(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Cristian Dan Preda, Michaela Šojdrová, José Ignacio Salafranca Sánchez‑Neyra, Esther de Lange, Jarosław Wałęsa, Romana Tomc, Csaba Sógor, Pavel Svoboda, Milan Zver, Tunne Kelam, Tomáš Zdechovský, David McAllister, Adam Szejnfeld, Andrzej Grzyb, Inese Vaidere, Seán Kelly, Andrey Kovatchev, Marijana Petir, Sandra Kalniete, Laima Liucija Andrikienė, Krzysztof Hetman, Julia Pitera, László Tőkés, Elmar Brok</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Elena Valenciano, Soraya Post, Jo Leinen</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Charles Tannock, Bas Belder, Monica Macovei, Branislav Škripek, Anna Elżbieta Fotyga</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Nathalie Griesbeck, Petras Auštrevičius, Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Gérard Deprez, María Teresa Giménez Barbat, Marian Harkin, Petr Ježek, Louis Michel, Javier Nart, Urmas Paet, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Carolina Punset, Frédérique Ries, Robert Rochefort, Marietje Schaake, Jasenko Selimovic, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Mirja Vehkaperä</Depute>

<Commission>{ALDE}ALDE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Barbara Lochbihler, Reinhard Bütikofer, Heidi Hautala, Indrek Tarand, Helga Trüpel</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


Euroopan parlamentin päätöslauselma Kiinasta ja erityisesti uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen tilanteesta

(2019/2690(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kiinan tilanteesta, erityisesti 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Kiinasta: vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistuksen käyttö[1], 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Kashgarin tilanteesta ja kulttuuriperinnöstä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)[2], 15. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman Larung Garin tiibetinbuddhalaisen akatemian ja Ilham Tohtin tapauksista[3], 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta[4] ja 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman uiguurien ja kazakkien mielivaltaisista joukkovangitsemisista Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella[5],

 ottaa huomioon EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden, joka käynnistettiin vuonna 2003, ja komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 22. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”EU:n uuden Kiinan‑strategian lähtökohdat” (JOIN(2016)0030),

 ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” (JOIN(2019)0005),

 ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2019 pidetyssä EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

 ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 37. kierros käytiin Brysselissä 1. ja 2. huhtikuuta 2019,

 ottaa huomioon Kiinan kansantasavallan perustuslain 36 pykälän, jossa taataan kaikille kansalaisille oikeus uskonnonvapauteen, sekä 4 pykälän, jolla suojellaan ”vähemmistökansallisuuksien” oikeuksia,

 ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Kiina allekirjoitti vuonna 1998 mutta jota se ei ole ratifioinut,

 ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

 ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean Kiinasta tekemän arvioinnin loppupäätelmät,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että EU sitoutuu ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiakehyksessään edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kaikilla ulkoisen toimintansa aloilla poikkeuksetta ja asettamaan ihmisoikeudet keskeiselle sijalle suhteissaan kaikkiin kolmansiin maihin, myös strategisiin kumppaneihinsa; katsoo, että tämän olisi oltava jatkossakin EU:n ja Kiinan pitkäaikaisen suhteen keskiössä, ja toteaa, että EU on sitoutunut noudattamaan näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan ja Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa noudattaa niitä omassa kehitysyhteistyössään ja kansainvälisessä yhteistyössä;

B. ottaa huomioon, että Kiina on onnistunut nostamaan 700 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä, mutta sen jälkeen, kun presidentti Xi Jinping astui valtaan maaliskuussa 2013, Kiinan ihmisoikeustilanne on heikentynyt entisestään ja hallituksen vihamielisyys rauhanomaisia mielenosoituksia sekä sanan- ja uskonnonvapautta ja oikeusvaltiota kohtaan on lisääntynyt; ottaa huomioon, että Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet ja asettaneet syytteeseen satoja ihmisoikeuksien puolustajia, lakimiehiä ja toimittajia;

C. ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2018 tuli voimaan uusia entistä tiukempia säännöksiä, jotka koskevat uskonnollisia ryhmiä ja uskonnollista toimintaa ja joilla uskonnolliset ryhmät pakotetaan mukautumaan lähemmin puolueen linjauksiin; toteaa, että uskonnon- ja omantunnonvapautta koskeva tilanne on nyt huonoimmillaan sitten taloudellisten uudistusten alkamisen ja Kiinan avautumisen 1970-luvun lopulla; ottaa huomioon, että uskonnollisten vankien määrä on Kiinassa yksi maailman suurimmista;

D. ottaa huomioon, että vaikka Pyhän istuimen ja Kiinan hallituksen välillä päästiin syyskuussa 2018 sopimukseen piispojen nimittämisestä Kiinassa, kristittyjen uskonnollisia yhteisöjä vastaan toteutetaan entistä enemmän sortotoimia Kiinassa, ja toteaa, että kristittyjen sorron kohteena ovat sekä maan alla toimivat että valtion hyväksymät kirkot ja sortotoimien yhteydessä on häiritty ja pidätetty kirkon jäseniä, tuhottu kirkkorakennuksia ja tukahdutettu kristittyjen kokoontumisia; ottaa huomioon, että joissakin maakunnissa Kiinan viranomaiset eivät salli alle 18-vuotiaiden henkilöiden osallistumista uskonnolliseen toimintaan; ottaa huomioon, että syyskuussa 2018 Kiina kielsi Zion-seurakunnan toiminnan, ja toteaa, että tämä on 1 500:lla jäsenellään maan suurin kotiseurakunta;

E. toteaa, että tilanne Xinjiangissa, jossa asuu 10 miljoonaa islaminuskoista uiguuria ja etnistä kazakkia, on heikentynyt, koska Kiinan viranomaiset ovat asettaneet Xinjiangin vakauden ja valvonnan ensisijaiseksi painopisteeksi, mikä johtuu toisaalta säännöllisesti toistuvista terrorihyökkäyksiä, joita uiguurit tekevät Xinjiangissa tai jotka väitetysti liittyvät alueeseen, ja toisaalta Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen strategisesta sijainnista uusi silkkitie -aloitteen kannalta; toteaa, että joidenkin tietojen mukaan Xinjiangin leirijärjestelmä on laajennettu Kiinan muihin osiin;

F. ottaa huomioon, että on perustettu tuomioistuinten ulkopuolinen säilöönotto-ohjelma, jossa pidetään YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean arvioiden mukaan vähintään kymmeniä tuhansia uiguureja ja jossa nämä pakotetaan käymään läpi määräämättömän ajan kestävä poliittinen ”uudelleenkoulutus” mutta heitä vastaan ei ole nostettu syytteitä tai ryhdytty oikeustoimiin, ja toteaa, että säilöönotetut ovat siis mielivaltaisesti vangittuina terrorismin ja uskonnollisten ääriliikkeiden torjumisen varjolla; ottaa huomioon, että Xinjiangin maakunnassa on otettu käyttöön uskonnon harjoittamista ja uiguurien kieltä ja tapoja koskevia tiukkoja rajoituksia;

G. ottaa huomioon, että on luotu kehittynyt digitaalisen valvonnan verkko, jossa käytetään muun muassa kasvojentunnistusteknologiaa ja tietojen keruuta;

H. ottaa huomioon, että Kiinan hallitus on evännyt tahdonvastaisia katoamisia käsittelevän YK:n työryhmän, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja muiden YK:n erityismenettelyjen toimeksiantojen esittämät lukuisat pyynnöt saada lähettää riippumattomia tutkijoita Xinjiangiin;

I. katsoo, että Tiibetin tilanne on huonontunut viime vuosina talouskasvusta ja infrastruktuurin kehittymisestä huolimatta, kun Kiinan hallitus on rajoittanut monia ihmisoikeuksia turvallisuuden ja vakauden varjolla ja hyökännyt hellittämättä tiibetiläisten identiteettiä ja kulttuuria vastaan;

J. toteaa, että valvonta- ja seurantatoimet ovat lisääntyneet viime vuosina Tiibetissä, samoin kuin mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja kaltoinkohtelu; katsoo, että Kiinan hallitus on luonut Tiibetissä ilmapiirin, jossa julkisella vallalla ei ole rajoja, pelko on läpitunkevaa ja jokaista julkisen ja yksityisen elämän ilmiötä valvotaan ja säännellään tiukasti; ottaa huomioon, että Tiibetissä kaikenlaista väkivallatonta mielipiteen ilmaisemista, joka eroaa etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin sovellettavasta valtion politiikasta tai joka arvostelee niitä, voidaan pitää separatistisena ja että tällainen toiminta voidaan siten kriminalisoida; ottaa huomioon, että pääsy Tiibetin autonomiselle alueelle on nykyään rajoitetumpaa kuin koskaan aikaisemmin;

K. toteaa, että vuodesta 2009 lähtien erittäin suuren määrän tiibetiläisiä, joista useimmat ovat olleet munkkeja ja nunnia, kerrotaan sytyttäneen itsensä tuleen vastalauseena Kiinan Tiibetissä harjoittamalle tiukalle politiikalle ja tukeakseen dalai-laman paluuta sekä uskonnonvapauden myöntämistä Sichuanin maakunnan Ngaban (kiinaksi Aba) hallintoalueelle ja Tiibetin ylängön muille alueille; ottaa huomioon, että Tiibetin kriisin ratkaisemisessa ei ole edistytty 10 viime vuoden aikana;

1. on erittäin huolissaan siitä, että hallinto sortaa yhä enenevässä määrin eri uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä, erityisesti uiguureja ja kazakkeja, tiibetiläisiä ja kristittyjä, kun se asettaa lisärajoituksia heidän perustuslain takaamille oikeuksilleen, joita ovat oikeus kulttuurin ilmaisemiseen ja uskonnonvapauteen sekä sanan- ja ilmaisunvapauteen ja oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen; vaatii, että viranomaiset kunnioittavat näitä perusvapauksia;

2. kehottaa Kiinan hallitusta lopettamaan välittömästi uiguuri- ja kazakkivähemmistöihin kuuluvien sekä tiibetiläisten mielivaltaiset vangitsemiset, sillä heitä ei syytetä rikoksista, heitä vastaan ei ole ryhdytty oikeustoimiin eikä heitä ole tuomittu rikoksista, sekä sulkemaan kaikki leirit ja säilöönottokeskukset ja vapauttamaan pidätetyt henkilöt välittömästi ja ehdoitta;

3. vaatii vapauttamaan välittömästi mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt, mielipidevangit, myös Falun Gongin harjoittajat, ja lopettamaan tahdonvastaiset katoamiset ja vaatii, että kaikkien henkilöiden on voitava valita laillinen edustajansa, saatava tavata perheenjäseniään ja saatava lääkinnällistä apua ja että kaikkien tapaukset on tutkittava;

4. kehottaa Kiinan hallitusta vapauttamaan välittömästi uiguurit, mukaan lukien Ilham Tohti, Tashpolat Tiyip, Rahile Dawut, Eli Mamut, Hailaite Niyazi, Memetjan Abdulla, Abduhelil Zunun ja Abdukerim Abduweli, henkilöt, joita vainotaan heidän uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, mukaan lukien Zhang Shaojie, Hu Shigen, Wang Yi ja Sun Qian, sekä tiibetiläiset aktivistit, kirjailijat ja uskonnolliset johtajat, joita vastaan on nostettu rikossyytteitä tai jotka on vangittu siksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen, mukaan lukien Tashi Wangchuk ja Lobsang Dargye;

5. kehottaa vapauttamaan välittömästi ruotsalaisen kirjakustantajan Gui Minhain ja kaksi Kanadan kansalaista Michael Spavorin ja Michael Kovrigin;

6. vaatii Kiinan hallitusta paljastamaan Xinjiangissa kadonneiden henkilöiden perheille yksityiskohtaiset tiedot näistä henkilöistä;

7. kehottaa Kiinan viranomaisia lopettamaan kristillisten seurakuntien ja järjestöjen vastaiset kampanjansa ja lopettamaan kristillisten pastorien ja pappien häirinnän ja pidätykset sekä kirkkorakennusten tuhoamisen;

8. kehottaa Kiinan viranomaisia kunnioittamaan tiibetiläisten kielellisiä, kulttuurisia, uskonnollisia ja muita perusvapauksia sekä pidättymään han-kiinalaisia suosivista ja tiibetiläisten asemaa heikentävistä asutustoimista ja lopettamaan tiibetiläispaimentolaisten pakottamisen luopumaan perinteisistä elintavoistaan;

9. tuomitsee ”isänmaallisen kasvatuksen” avulla toteutetut kampanjat, mukaan luettuina toimenpiteet, joilla Tiibetin buddhalaisluostarit otetaan valtion hallintaan; on huolestunut siitä, että Kiinan rikoslakia käytetään väärin tiibetiläisten ja buddhalaisten vainoamiseen rinnastamalla heidän uskonnollinen toimintansa separatismiin; pitää valitettavana sitä, että mahdollisuudet buddhalaisuuden harjoittamiseen Tiibetissä ovat heikentyneet huomattavasti tiibetiläisten maaliskuussa 2008 järjestämien protestien jälkeen Kiinan hallituksen ryhdyttyä toteuttamaan ”isänmaallista kasvatusta” entistä tiukemmin;

10. kehottaa Kiinan viranomaisia panemaan täytäntöön perustuslaissa taatun oikeuden uskonnonvapauteen kaikkien Kiinan kansalaisten osalta;

11. muistuttaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tärkeää ottaa ihmisoikeusloukkauksia koskeva kysymys esille Kiinan viranomaisten kanssa kaikilla poliittisilla tasoilla noudattaen EU:n sitoumusta, jonka mukaan se puhuu voimakkaalla, selvällä ja yhtenäisellä äänellä Kiinaan nähden soveltamassaan lähestymistavassa, myös vuotuisessa ihmisoikeusvuoropuhelussa, strategisessa vuoropuhelussa, kauppaa koskevassa korkean tason vuoropuhelussa, huippukokouksessa sekä tulevassa Euroopan ja Aasian huippukokouksessa;

12. korostaa, että EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksen jälkeen antamassa yhteisessä julkilausumassa EU ja Kiina vahvistivat, että kaikki ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia, toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa liittyviä, joten EU:n olisi vaadittava Kiinaa toimimaan tämän mukaisesti; pitää valitettavana, että 9. huhtikuuta 2019 järjestetyssä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa kiireelliset ihmisoikeusongelmat olivat jälleen kerran vähäisessä roolissa; katsoo, että jos ja kun EU:n ja Kiinan huippukokouksessa ei oteta painokkaasti kantaa ihmisoikeuksiin, neuvoston, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja komission olisi kieltäydyttävä hyväksymästä asiaa ja annettava siitä erillinen tiedonanto, jossa tilannetta arvioidaan merkityksellisellä tavalla ja selvitetään, miksi painokkaammista sanamuodoista ei saavutettu yhteisymmärrystä;

13. kehottaa EU:n jäsenvaltioita estämään kaikki toimet, joita Kiinan viranomaiset toteuttavat EU:n alueella turkkilaisyhteisöjen, tiibetiläisten ja muiden uskonnollisten tai etnisten ryhmien jäsenten häiritsemiseksi ja joiden tarkoituksena on pakottaa heidät tiedonantajiksi, pakottaa heidät palaamaan Kiinaan tai vaientaa heidät;

14. kehottaa Kiinan viranomaisia sallimaan toimittajille ja kansainvälisille tarkkailijoille, myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle ja YK:n erityismenettelyille, vapaan, merkityksellisen ja esteettömän pääsyn Xinjiangin maakuntaan ja Tiibetin autonomiselle alueelle; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavassa istunnossa johtavan aseman Xinjiangiin järjestettävää tiedonhankintamatkaa koskevan päätöslauselman yhteydessä;

15. kehottaa Kiinan hallitusta takaamaan kansalaisten oikeudet ja kunnioittamaan omaa perustuslakiaan, erityisesti sen 4 pykälää, jolla suojellaan kansallisia vähemmistöjä, 35 pykälää, jolla suojellaan sanan-, lehdistön-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä kulkueiden ja mielenosoitusten järjestämisen vapautta, 36 pykälää, jossa tunnustetaan oikeus uskonnonvapauteen, ja 41 pykälää, jossa taataan oikeus arvostella ja tehdä ehdotuksia, jotka koskevat valtion elimiä tai virkamiehiä;

16. kehottaa Kiinaa ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen;

17. kehottaa Kiinaa sallimaan EU:n diplomaateille, toimittajille ja kansalaisille esteettömän pääsyn Tiibetiin samalla tavoin kuin kiinalaismatkustajat pääsevät vapaasti ja avoimesti EU:n jäsenvaltioiden koko alueelle; kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan Tiibetin alueelle pääsyyn liittyvät ongelmat vakavasti huomioon neuvoteltaessa EU:n ja Kiinan välisestä viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta;

18. ilmaisee pettymyksensä siitä, että EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun 37. kierros ei tuottanut merkittäviä tuloksia; pitää lisäksi valitettavana, että Kiinan valtuuskunta ei osallistunut 2. huhtikuuta vuoropuheluun, jossa keskusteltiin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

19. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, EUH:ta ja jäsenvaltioita seuraamaan tarkemmin Xinjiangin huolestuttavaa ihmisoikeuskehitystä, myös hallituksen harjoittaman sorron ja valvonnan lisääntymistä, ja vastustamaan Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia sekä yksityisesti että julkisesti;

20. kehottaa neuvostoa harkitsemaan kohdennettuja pakotteita niitä viranomaisia vastaan, jotka ovat vastuussa tukahduttamistoimista Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella;

21. kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä keskeyttämään kaikkien sellaisten tavaroiden ja palvelujen viennin ja teknologian siirron, joita Kiina käyttää laajentamaan ja parantamaan kybervalvontaansa ja ennustavaa profilointiaan; on erittäin huolestunut siitä, että Kiina vie jo tällaisia teknologioita autoritaarisille valtioille eri puolilla maailmaa;

22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille.

 

[1] EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 80.

[2] EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 185.

[3] EUVL C 238, 6.7.2018, s. 108.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0343.

[5] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0377.

Päivitetty viimeksi: 18. huhtikuuta 2019Oikeudellinen huomautus