Menettely : 2019/2823(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B9-0089/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B9-0089/2019

Keskustelut :

PV 19/09/2019 - 4.3
CRE 19/09/2019 - 4.3

Äänestykset :

PV 19/09/2019 - 7.3

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0019

<Date>{18/09/2019}18.9.2019</Date>
<RepeatBlock-NoDocSe> <NoDocSe>B9‑0089/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0090/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0093/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0094/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0096/2019</NoDocSe></RepeatBlock-NoDocSe> } RC1
PDF 160kWORD 54k

<TitreType>YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Replacing>joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:</Replacing>

<TablingGroups>B9‑0089/2019 (ECR)

B9‑0090/2019 (Verts/ALE)

B9‑0093/2019 (S&D)

B9‑0094/2019 (Renew)

B9‑0096/2019 (PPE)</TablingGroups>


<Titre>Iranista, erityisesti naisten oikeuksien puolustajien ja vangittujen EU:n kaksoiskansalaisten tilanteesta</Titre>

<DocRef>(2019/2823(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Michael Gahler, Željana Zovko, Antonio López-Istúriz White, Loránt Vincze, Vladimír Bilčík, David McAllister, Arba Kokalari, Lefteris Christoforou, Loucas Fourlas, Romana Tomc, Karoline Edtstadler, Tomáš Zdechovský, Ivan Štefanec, Michaela Šojdrová, Vangelis Meimarakis, Milan Zver, Manolis Kefalogiannis, David Lega, Isabel Wiseler-Lima, Tomasz Frankowski, Esther de Lange, Francisco José Millán Mon, Stanislav Polčák, Stelios Kympouropoulos, Rosa Estaràs Ferragut, Inese Vaidere, Andrey Kovatchev, Ioan-Rareş Bogdan</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Kati Piri, Jytte Guteland</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>María Soraya Rodríguez Ramos, Luisa Porritt, Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Andrus Ansip, Petras Auštrevičius, Phil Bennion, Izaskun Bilbao Barandica, Sylvie Brunet, Dita Charanzová, Olivier Chastel, Katalin Cseh, Chris Davies, Anna Júlia Donáth, Laurence Farreng, Fredrick Federley, Valter Flego, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Irena Joveva, Ondřej Kovařík, Ilhan Kyuchyuk, Nathalie Loiseau, Radka Maxová, Karen Melchior, Javier Nart, Lucy Nethsingha, Bill Newton Dunn, Urmas Paet, Dragoş Pîslaru, Frédérique Ries, Michal Šimečka, Susana Solís Pérez, Nicolae Ştefănuță, Ramona Strugariu, Hilde Vautmans, Marie-Pierre Vedrenne, Chrysoula Zacharopoulou</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Hannah Neumann, Heidi Hautala, Ernest Urtasun, Saskia Bricmont, Katrin Langensiepen, Bronis Ropė, Ville Niinistö, Catherine Rowett, Erik Marquardt, Anna Cavazzini, Viola Von Cramon-Taubadel, Kim Van Sparrentak, Tineke Strik, Ellie Chowns</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Anna Fotyga, Karol Karski, Raffaele Fitto, Jan Zahradil, Veronika Vrecionová, Alexandr Vondra, Ruža Tomašić, Charlie Weimers, Evžen Tošenovský, Valdemar Tomaševski, Assita Kanko</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Martin Buschmann, Fabio Massimo Castaldo, Cornelia Ernst</Depute>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Iranista, erityisesti naisten oikeuksien puolustajien ja vangittujen EU:n kaksoiskansalaisten tilanteesta

(2019/2823(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja varsinkin ihmisoikeuksista, erityisesti 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta[1], 13. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Iranista ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapauksesta[2], 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vangittuina olevien EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisten tilanteesta Iranissa[3], 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Iranin-strategiasta ydinsopimuksen jälkeen[4], 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n Iranin-strategiasta[5], 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta[6] ja 17. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Iranin viimeaikaisista ihmisoikeusrikkomuksista[7],

 ottaa huomioon 4. helmikuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät Iranista sekä Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 359/2011 täytäntöönpanosta 8. huhtikuuta 2019 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/560, jolla jatketaan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Iranissa liittyvien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa vuodella eli 13. huhtikuuta 2020 saakka[8],

 ottaa huomioon 8. helmikuuta 2019 julkaistun YK:n pääsihteerin raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

 ottaa huomioon Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan syyskuussa 2018, 30. tammikuuta 2019 ja 18. heinäkuuta 2019 antamat raportit sekä hänen 16. elokuuta 2019 antamansa julkilausuman Mojgan Keshavarzin, Monireh Arabshahin ja Yasaman Aryanin – kolmen huivipakkoa vastaan julkisesti mieltään osoittaneen ja mielivaltaisesti pidätetyn iranilaisnaisen – pidättämisestä ja heille langetetuista pitkistä vankeusrangaistuksista,

 ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusasiantuntijoiden 29. marraskuuta 2018 antaman julkilausuman ”Iran must protect women’s rights advocates”,

 ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta, sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella ja ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

 ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 12. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman iranilaisen ihmisoikeusasianajajan Nasrin Sotoudehin tuomiosta,

 ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

 ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Iran on,

 ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 17. joulukuuta 2018 antaman päätöslauselman Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

 ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n uuden strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on ottaa ihmisoikeuksien suojelu ja tarkkailu unionin kaiken toiminnan keskiöön,

 ottaa huomioon vuonna 1988 annetut pidätettynä tai vangittuna olevien henkilöiden suojelua koskevat YK:n periaatteet,

 ottaa huomioon vuonna 2015 annetut vankien kohtelun minimitasoa koskevat YK:n säännöt eli nk. Nelson Mandela -säännöt,

 ottaa huomioon Iranin presidentin kansalaisten oikeuksia koskevan perusoikeuskirjan,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A. toteaa, että viime kuukausina Iranin vallankumoustuomioistuimet ovat tuntuvasti tiukentaneet suhtautumistaan naisten oikeuksien puolustajien rauhanomaiseen vastarintaan, joka kohdistuu hijab-huivin käyttöpakkoon, ja että tämä näkyy esimerkiksi vankeusrangaistusten pituudessa; ottaa huomioon, että YK:n mukaan vuodesta 2018 alkaen ainakin 32 henkilöä on pidätetty ja ainakin kymmenen vangittu heidän osoitettua mieltään huivipakkoa vastaan;

B. toteaa, että iranilaisaktivistit Mojgan Keshavarz, Monireh Arabshahi ja Yasaman Aryani pidätettiin mielivaltaisesti huhtikuussa 2019, kun verkossa oli julkaistu video, jolla he ilman huivia osoittivat rauhanomaisesti mieltään Iranin huivipakkolakeja vastaan jakamalla kukkasia Teheranin metrossa kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2019; huomauttaa, että iranilaisnainen Sahar Khodayari, joka oli pidätetty hänen yritettyään seurata stadionilla jalkapallo-ottelua, teki polttoitsemurhan vastalauseena sille, että häntä odotti teon takia kuuden kuukauden vankeustuomio;

C. ottaa huomioon, että Mojgan Keshavarz, Yasaman Aryani, Monireh Arabshahi ja Saba Kord-Afshari tuomittiin 16–24 vuodeksi vankeuteen elokuussa 2019; toteaa, että heiltä evättiin oikeus käyttää asianajajaa esitutkinnan aikana ja että tietojen mukaan heidän oikeusavustajiaan kiellettiin edustamasta heitä oikeudenkäynnissä; huomauttaa, että heille langetetut tuomiot liittyvät suoraan siihen, että he ovat rauhanomaisesti käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen puolustaessaan sukupuolten tasa-arvoa Iranissa;

D. ottaa huomioon, että 27. elokuuta 2019 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tuomitsi kolme naisten työelämäoikeusaktivistia, Sepideh Gholianin, Sanaz Allahyarin ja Asal Mohammadin, syytteistä, joihin sisältyi ”kokoontuminen ja salainen toiminta kansallisen turvallisuuden vastaisesti”; toteaa, että 24. ja 31. elokuuta 2019 Marzieh Amiri ja Atefeh Rangriz – kaksi naisten työelämäoikeuksien puolustajaa, jotka olivat olleet pidätettyinä vappuna järjestetystä rauhanomaisesta mielenosoituksesta lähtien – tuomittiin 10 ja puoleksi vuodeksi vankeuteen ja 148 raipaniskuun sekä 11 ja puoleksi vuodeksi vankeuteen ja 74 raipaniskuun syytteistä, joihin sisältyivät ”kokoontuminen ja salainen toiminta kansallisen turvallisuuden vastaisesti”, ”valtion vastainen propaganda” ja ”yleisen järjestyksen horjuttaminen”;

E. huomauttaa, että Iran ei ole ratifioinut YK:n yleiskokouksessa vuonna 1979 hyväksyttyä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta; ottaa huomioon, että Iranissa on monenlaisia syrjiviä lakeja, joihin kuuluu erityisesti henkilöoikeudellista asemaa koskevia säännöksiä;

F. toteaa, että EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisten pidättäminen on jatkunut, samoin kuin se, että pidättämisen jälkeen heitä pidetään eristettyinä ja kuulustellaan pitkiä aikoja, he eivät saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja heille langetetaan pitkiä vankeusrangaistuksia, joiden perusteena ovat epämääräiset tai täsmentämättömät syytökset ”kansallisen turvallisuuden” vaarantamisesta ja ”vakoilusta”, ja lisäksi valtio tukee vangittuihin henkilöihin kohdistuvia mustamaalauskampanjoita; ottaa huomioon, että Iran ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta ja rajoittaa siten ulkomaisten suurlähetystöjen mahdollisuuksia tavoittaa siellä pidätettyinä olevat kaksoiskansalaisensa;

G. toteaa, että iranilaisvankiloissa viruu tällä hetkellä ainakin kuusi EU:n ja Iranin kaksoiskansalaista: Nazanin Zaghari-Ratcliffe, Ahmadreza Djalali, Kamal Ahmady, Kamran Ghaderi, Massud Mossaheb ja Morad Tahbaz;

H. ottaa huomioon, että Thomson Reuters Foundationin brittiläis-iranilainen työntekijä Nazanin Zaghari-Ratcliffe on ollut laittomasti vangittuna Iranissa 3. huhtikuuta 2016 lähtien; huomauttaa, että sitä ennen hän oli ollut laittomasti pidätettynä kuukausien ajan syytettynä vakoilusta ja että sittemmin häneltä evättiin mahdollisuus vapaaseen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; toteaa, että häntä on useaan otteeseen estetty saamasta lääkärinhoitoa, mikä on horjuttanut hänen fyysistä ja mielenterveyttään; huomauttaa, että äskettäin häneltä evättiin mahdollisuus soittaa ulkomaanpuheluja ja hänen perheenjäsentensä vierailut on rajoitettu vain yhteen kuukaudessa;

I. ottaa huomioon, että brittiläis-iranilainen sosiaaliantropologi Kameel Ahmady on ollut pidätettynä Teheranissa 11. elokuuta 2019 lähtien, mutta syytteiden sisältöä ei ole paljastettu; ottaa huomioon, että liikemies Morad Tahbaz, jolla on Iranin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen kansalaisuus, pidätettiin ainakin yhdeksän muun ympäristöaktivistin kanssa tammikuussa 2018 syytettynä väitetystä vakoilusta;

J. toteaa, että Iranissa syntynyt ruotsalainen tutkija ja lääkäri Ahmadreza Djalali on ollut Evinin vankilassa huhtikuusta 2016 ja hänet tuomittiin lokakuussa 2017 kuolemaan vakoilusta väitetysti pakottamalla annetun tunnustuksen jälkeen;

K. toteaa, että iranilais-itävaltalainen Kamran Ghaderi oli erään itävaltalaisen tietotekniikkayrityksen toimitusjohtaja, kun tiedusteluministeriön agentit pidättivät hänet hänen saapuessaan Teheranin kansainväliselle lentoasemalle 2. tammikuuta 2016, ja hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen ”vakoilusta vihollisvaltioiden hyväksi”;

L. ottaa huomioon, että 11. maaliskuuta 2019 vuoden 2012 Saharov-palkinnon saaja, ihmisoikeuksien puolustaja ja ihmisoikeusasianajaja Nasrin Sotoudeh tuomittiin poissa olevana 38 vuodeksi vankeuteen ja 148 raipaniskuun ja että tuomio liittyi hänen työhönsä huivipakkoa vastaan mieltään osoittaneiden naisten puolustajana; toteaa, että yli miljoona ihmistä liittyi kesäkuussa mukaan maailmanlaajuiseen kampanjaan, jossa vaadittiin Iranin hallitusta vapauttamaan Nasrin Sotoudeh;

M. huomauttaa, että Atena Daemi ja Golrock Ebrahimi Iraee tuomittiin lokakuussa 2016 kuudeksi vuodeksi vankeuteen; toteaa, että heidän vankeusrangaistustaan jatkettiin kahdella vuodella syyskuussa 2019, koska heitä syytettiin ”korkeimman johtajan solvaamisesta”; huomauttaa, että ilmeisesti tuomiota kovennettiin kostona siitä, että naisten oikeuksien puolustajat olivat osoittaneet mieltään vankilassa;

N. ottaa huomioon, että epäinhimillisistä ja alentavista vankilaoloista etenkin Evinin vankilassa on raportoitu useaan otteeseen ja että Iranissa ei tutkintavankeuden aikana ole tarjolla asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, mikä rikkoo vankien kohtelun minimitasoa koskevia YK:n sääntöjä;

O. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat, asianajajat sekä ympäristö-, ay- ja verkkoaktivistit joutuvat Iranissa edelleen ahdistelun, mielivaltaisten pidätysten, vangitsemisten ja syytetoimien kohteeksi työnsä takia;

P. toteaa, että viranomaiset rankaisevat edelleen ihmisoikeusaktivismista ja käyttävät Iranin rikoslain 48 pykälää rajoittaakseen pidätettyjen mahdollisuuksia saada itse valitsemaansa oikeudellista neuvontaa ja evätäkseen näiltä konsuliavun; toteaa, että ei ole olemassa riippumattomia mekanismeja, joilla taattaisiin oikeuslaitoksen tilivelvollisuus;

Q. huomauttaa, että EU on toteuttanut ihmisoikeusloukkausten vuoksi rajoittavia toimenpiteitä, joihin kuuluvat vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleville henkilöille ja yhteisöille määrätty omaisuuden jäädyttäminen ja viisumikielto sekä kielto viedä Iraniin laitteita, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa, ja televiestinnän seurantalaitteita; toteaa, että nämä toimenpiteet ovat edelleen voimassa ja niitä päivitetään säännöllisesti;

R. huomauttaa, että Iran käyttää edelleen toistuvasti kuolemanrangaistusta; ottaa huomioon, että Per Anger -palkinnon saaja Narges Mohammadi istuu tällä hetkellä 16 vuoden vankeustuomiota kampanjoituaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi ja työskenneltyään yhdessä Nobel-palkitun Shirin Ebadin kanssa;

1. kehottaa iranilaisviranomaisia kumoamaan kaikki nämä tuomiot ja vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Mojgan Keshavarzin, Yasaman Aryanin, Monireh Arabshahin, Saba Kord-Afsharin ja Atena Daemin, jotka puolustivat naisten oikeuksia ja osoittivat mieltään huivipakkoa vastaan; kehottaa myös vapauttamaan Nasrin Sotoudehin, Narges Mohammadin, Sepideh Gholianin, Sanaz Allahyarin, Asal Mohammadin, Marzieh Amirin ja Atefeh Rangrizin sekä kaikki ihmisoikeuksien puolustajat, jotka on vangittu ja tuomittu pelkästään siksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen;

2. tuomitsee mitä jyrkimmin jatkuvat tukahduttamistoimet, jotka ovat kohdistuneet naisiin heidän vastustettuaan huivipakkoa ja käytettyä oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen; kehottaa Iranin hallitusta kunnioittamaan iranilaisnaisten vapautta päättää itse omasta pukeutumisestaan;

3. korostaa, että iranilaisviranomaisten on kaikissa olosuhteissa varmistettava, että ihmisoikeuksien puolustajat, asianajajat ja toimittajat pystyvät tekemään työtään ilman, että heitä uhkaillaan, pelotellaan ja estetään, ja vaatii Iranin oikeuslaitosta lopettamaan jatkuvan häirinnän; kehottaa Iranin oikeuslaitosta lopettamaan verkkosensuurin ja kunnioittamaan kaikkien ihmisten yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, erityisesti heidän oikeuttaan sananvapauteen verkossa ja sen ulkopuolella;

4. kunnioittaa ja tukee iranilaisnaisten ihmisoikeuksien puolustajia, jotka puolustavat edelleenkin ihmisoikeuksia kaikista vaikeuksista ja heihin henkilökohtaisesti kohdistuvista seurauksista huolimatta;

5. pitää erittäin valitettavana, ettei Iranissa pidätettyinä olevien EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisten tilanteessa ole tapahtunut edistymistä; vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki iranilaisvankiloissa tällä hetkellä olevat EU:n ja Iranin kaksoiskansalaiset, joihin kuuluvat Nazanin Zaghari-Ratcliffe, Ahmadreza Djalali, Kamal Ahmady, Kamran Ghaderi, Massud Mossaheb ja Morad Tahbaz, jollei heille myönnetä uutta, kansainväliset vaatimukset täyttävää oikeudenkäyntiä; tuomitsee Iranin oikeuslaitoksen jatkuvan käytännön tuomita EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisia vankeuteen puolueellisen oikeudenkäynnin jälkeen;

6. kehottaa iranilaisviranomaisia tekemään viipymättä yhteistyötä Teheranissa sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjen kanssa, jotta voidaan laatia kattava luettelo iranilaisvankiloissa tällä hetkellä olevista EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisista, ja seuraamaan tiiviisti kutakin yksittäistapausta, sillä kansalaisten turvallisuus ja heidän perusoikeuksiensa suojelu on EU:lle äärimmäisen tärkeä asia;

7. kehottaa iranilaisviranomaisia tarkistamaan naisia syrjiviä oikeussääntöjä ja erityisesti heidän henkilöoikeudelliseen asemaansa liittyviä sääntöjä; pitää myönteisenä, että Iranin parlamentille on annettu lakiesitys naisten suojelusta väkivallalta, ja korostaa tarvetta kattavalle lainsäädännölle, jossa nimenomaisesti määritellään ja tehdään rangaistavaksi kaikenlainen sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta;

8. kehottaa iranilaisviranomaisia varmistamaan, että naisille sallitaan pääsy kaikille stadioneille ilman, että heitä syrjitään tai että heidän täytyy pelätä vainoa;

9. vaatii jälleen iranilaisviranomaisia muuttamaan maan rikosprosessilain 48 pykälää, jotta varmistetaan, että kaikilla syytetyillä on oikeus saada edustajakseen valitsemansa asianajaja ja oikeus saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti sen mukaisesti, mihin Iran on kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen nojalla sitoutunut;

10. kehottaa Iranin parlamenttia muuttamaan kansallista turvallisuutta koskevia rikoslakeja, joita käytetään säännöllisesti syytteiden nostamiseksi ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia, ympäristö- ja ay-aktivisteja sekä uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen jäseniä vastaan ja jotka ovat Iranin ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vastaisia;

11. tuomitsee jatkuvan käytännön, jossa vangeilta evätään tarkoituksellisesti lääkärinhoito; tuomitsee järjestelmällisen kidutuksen iranilaisvankiloissa ja vaatii lopettamaan välittömästi kaikkien pidätettyjen kaikenlaisen kidutuksen ja kaltoinkohtelun; tuomitsee myös käytännön, jossa pidätetyiltä evätään mahdollisuus puheluihin ja perheenjäsenten vierailuihin;

12. kehottaa iranilaisviranomaisia varmistamaan, että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka myös Iran on allekirjoittanut, pannaan varauksitta ja täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa Irania liittymään kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen;

13. panee merkille huumekauppaa koskevaan lakiin tehdyt muutokset, joiden pitäisi vähentää kuolemantuomioita;

14. tuomitsee jyrkästi kuolemanrangaistuksen käytön, myös sen käytön nuoria rikoksentekijöitä vastaan; kehottaa iranilaisviranomaisia keskeyttämään välittömästi teloitusten täytäntöönpanon, joka on perusluonteinen askel kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

15. vaatii Irania tekemään yhteistyötä Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan kanssa ja sallimaan hänen pääsynsä maahan;

16. kannustaa Teheranissa sijaitsevia EU:n suurlähetystöjä koordinoimaan tehokkaasti toimintaansa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, joilla on diplomaattiedustusto Teheranissa, käyttämään kaikkia ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa esitettyjä mekanismeja tukeakseen ja suojellakseen näitä henkilöitä, erityisesti naisten oikeuksien puolustajia ja EU:n kaksoiskansalaisia, muun muassa julkisilla kannanotoilla ja diplomaattisilla keinoilla sekä tarkkailemalla oikeudenkäyntejä ja käymällä vankiloissa;

17. kehottaa EU:ta ja myös komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa jatkossakin ottamaan ihmisoikeuskysymykset esille iranilaisviranomaisten kanssa kahden- ja monenvälisissä yhteyksissä sekä käyttämään kaikkia iranilaisviranomaisten kanssa suunniteltuja tapaamisia tähän tarkoitukseen, erityisesti EU:n ja Iranin korkean tason poliittisen vuoropuhelun puitteissa;

18. kehottaa EUH:ta tekemään selkoa toimista, joihin on ryhdytty parlamentin aiempien Irania käsitelleiden päätöslauselmien perusteella;

19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille sekä Iranin hallitukselle ja parlamentille.

 

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0204.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0525.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0231.

[4] EUVL C 215, 19.6.2018, s. 86.

[5] EUVL C 408, 30.11.2017, s. 39.

[6] EUVL C 349, 17.10.2017, s. 41.

[7] EUVL C 153E, 31.5.2013, s. 157.

[8] EUVL L 98, 9.4.2019, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus