Menettely : 2019/2854(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B9-0118/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B9-0118/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 24/10/2019 - 8.6
CRE 24/10/2019 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0047

<Date>{22/10/2019}22.10.2019</Date>
<RepeatBlock-NoDocSe> <NoDocSe>B9‑0118/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0119/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0120/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0122/2019</NoDocSe> }
 <NoDocSe>B9‑0124/2019</NoDocSe></RepeatBlock-NoDocSe> } RC1
PDF 159kWORD 54k

<TitreType>YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Replacing>joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:</Replacing>

<TablingGroups>B9‑0118/2019 (Renew)

B9‑0119/2019 (S&D)

B9‑0120/2019 (PPE)

B9‑0122/2019 (ECR)

B9‑0124/2019 (GUE/NGL)</TablingGroups>


<Titre>Thomas Cook -konsernin konkurssin kielteisistä vaikutuksista EU:n matkailualaan </Titre>

<DocRef>(2019/2854(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Rosa Estaràs Ferragut</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Johan Danielsson, Agnes Jongerius, Christel Schaldemose, Manuel Pizarro, Sara Cerdas, Nicola Danti, Adriana Maldonado López, Estrella Durá Ferrandis, Alicia Homs Ginel, Lina Gálvez Muñoz, Isabel García Muñoz, Maria Manuel Leitão Marques, István Ujhelyi, Maria Grapini, Vilija Blinkevičiūtė</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>José Ramón Bauzá Díaz, Dinesh Dhamija</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Carlo Fidanza, Jorge Buxadé Villalba, Angel Dzhambazki</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Elena Kountoura</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


Euroopan parlamentin päätöslauselma Thomas Cook -konsernin konkurssin kielteisistä vaikutuksista EU:n matkailualaan

(2019/2854(RSP))

 

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklan d alakohdan,

 ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 195 artiklan,

 ottaa huomioon komission 21. lokakuuta 2019 antaman julkilausuman Thomas Cook ‑konsernin konkurssin vaikutuksista,

 ottaa huomioon matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004[1],

 ottaa huomioon 19. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma” (COM(2007)0621),

 ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

 ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU[2],

 ottaa huomioon lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24. syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008[3] ja erityisesti sen 8 artiklan, joka koskee liikenneluvan voimassaoloa, ja 9 artiklan, joka koskee liikenneluvan peruuttamista määräajaksi tai kokonaan,

 ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”[4],

 ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman lentomatkustajien oikeuksien soveltamisesta ja toimivuudesta[5],

 ottaa huomioon 25. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman lentoyhtiöiden konkursseista ja matkustajille maksettavista korvauksista[6],

 ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Lentomatkustajien suoja lentoyhtiön maksukyvyttömyystapauksessa” (COM(2013)0129), jossa komissio on esittänyt matkustajien suojan parantamiseen lentoyhtiön maksukyvyttömyystapauksessa tähtääviä toimenpiteitä, joihin kuuluu muun muassa asetuksen (EY) N:o 261/2004 täytäntöönpanon parantaminen,

 ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013[7] (jäljempänä ’EGR-asetus’),

 ottaa huomioon 20. helmikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia rannikko- ja merimatkailun kasvua ja työpaikkoja varten” (COM(2014)0086),

 ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 5. helmikuuta 2014 vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 ja matkustajien ja heidän matkatavaroidensa ilmakuljetusta koskevasta lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta[8],

 ottaa huomioon matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302[9],

 ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Ilmailustrategia Euroopalle: korkeiden sosiaalisten standardien ylläpitäminen ja edistäminen” (COM(2019)0120),

 ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi[10],

 ottaa huomioon 27. toukokuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät matkailualan kilpailukyvystä EU:n kestävän kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä seuraavalla vuosikymmenellä,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A. toteaa, että brittiläinen Thomas Cook -konserni, joka on maailman toiseksi suurin ja yksi pitkäikäisimmistä matkanjärjestäjistä, on mennyt konkurssiin ja että tällä on erittäin kielteisiä vaikutuksia talouteen, EU:n sisämarkkinoihin, työllisyyteen, kuluttajien luottamukseen ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen koko EU:ssa ja sen ulkopuolella;

B. ottaa huomioon, että Thomas Cook -konsernin selvitystila vaarantaa maailmanlaajuisesti 22 000 työpaikkaa, joista 9 000 sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 2 500 Espanjassa ja yli 1 000 Kreikassa; katsoo, että vaikka näiden työpaikkojen kohtalo on vielä epävarma, tällä on todennäköisesti huomattava moninainen kerrannaisvaikutus matkailualaan ja liikennealaan ja koko EU:n talouteen;

C. ottaa huomioon, että Thomas Cook -konsernin konkurssi johtuu useista tekijöistä, joista yksi on se, ettei yritys ole muuttanut liiketoimintamalliaan tai innovoinut kyetäkseen kilpailemaan digitaalitaloudessa; panee merkille, että brittiviranomaiset olivat hyvin perillä Thomas Cook -konsernin taloudellisesta tilanteesta;

D. ottaa huomioon, että Thomas Cookilla oli hotelleja, lomakohteita ja lentoyhtiöitä 16 maassa ja 19 miljoonaa asiakasta vuosittain ja että sen toiminnan päätyttyä yli 600 000 lomailijaa on jouduttu kuljettamaan takaisin kotiin eri puolilta maailmaa mittavassa operaatiossa;

E. ottaa huomioon, että pelkästään tänä vuonna monet lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet maksukyvyttömyydestään, millä on ollut vakavia heijastusvaikutuksia yrityksiin, matkailuun ja kuluttajiin; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan siviili-ilmailuviranomainen myönsi huhtikuussa 2019 Thomas Cook -konsernille uuden 12 kuukauden liikenneluvan;

F. ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet toteuttavansa matkailualansa tukemiseksi kohdennettuja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lieventää Thomas Cook -konsernin konkurssin kielteisiä vaikutuksia; toteaa, että minkäänlaista EU:n tukimekanismia ei ole tähän mennessä otettu käyttöön;

G. huomauttaa, että matkailuala tuottaa noin 4 prosenttia unionin BKT:sta, se työllistää arviolta 12,3 miljoonaa työntekijää ja sen osuus kaikista työpaikoista on ainakin 5 prosenttia (jos otetaan huomioon matkailualan yhteydet muihin aloihin, työntekijöitä on yli 27 miljoonaa ja osuus kaikista työpaikoista on lähes 12 prosenttia); ottaa huomioon, että Eurooppa on maailman ykkösmatkailukohde ja sen markkinaosuus oli 50,8 prosenttia vuonna 2018; ottaa huomioon, että matkailu tuottaa sekä suoraan että välillisesti 10,3 prosenttia EU-28:n yhteenlasketusta BKT:sta ja sen BKT-osuuden odotetaan kasvavan 11,2 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä;

H. ottaa huomioon, että matkailualaan liittyy hyvin erilaisia palveluja ja ammatteja, joissa liikkuvuudella on keskeinen merkitys, ja että alan toiminnan henkilöpalveluluonne edellyttää suurta määrää työntekijöitä; ottaa huomioon, että matkailu piristää voimakkaasti monia muita talouden aloja; ottaa huomioon, että alaa hallitsevat pienet ja keskisuuret yritykset sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka toiminnallaan luovat työpaikkoja ja vaurautta matkailusta vahvasti riippuvaisilla alueilla; ottaa huomioon, että matkailuala on erityisen altis sekä luonnonolosuhteista että ihmisen toiminnasta johtuville vaaroille, joita ei voi ennakoida;

I. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU:lla on ollut toimivaltaa tukea tai täydentää jäsenvaltioiden toimia matkailun alalla; toteaa kuitenkin, että matkailulle ei ole unionin talousarviossa omaa budjettikohtaa, jollaista parlamentti pyysi 14. marraskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, ja että se pyysi päätöslauselmassaan myös ottamaan käyttöön erityismäärärahan kestävää matkailua varten;

J. ottaa huomioon, että matkailuala on vaatinut äänekkäästi koordinoinnin lisäämistä EU:n tasolla ja selkeää EU:n matkailupolitiikkaa, jota tuettaisiin asianmukaisesti talousarviosta;

K. katsoo, että koska matkailu on EU:n talouden ja työllisyyden kannalta keskeinen ala, uuden komission ensisijaisten tavoitteiden, etenkin ”ihmisten hyväksi toimivan talouden” tukemisen, olisi vastattava alan merkitystä ja tarpeita;

L. huomauttaa, että Thomas Cookin toiminnan päättyminen on aiheuttanut vakavaa taloudellista vahinkoa matkailualalle, työllisyydelle ja paikallisyhteisöille sekä supistanut EU:n jäsenvaltioiden joidenkin alueiden lentoyhteyksiä; toteaa tilanteen edellyttävän asianmukaisia toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa alan kilpailukykyä ja varmistaa, että Eurooppa pysyy maailman tärkeimpänä matkailukohteena, millä edesautetaan myös sen kaupunkien ja alueiden kasvua ja kestävää kehitystä;

M. toteaa, että matkustajilla on oikeus sovitun mukaiseen palvelusuoritukseen, varsinkin kun he ovat jo maksaneet lipun hinnan ennen palvelun tarjoamista; toteaa, että matkustajille on ehdottomasti annettava ymmärrettäviä, täsmällisiä ja oikea-aikaisia tietoja, jotka ovat kaikkien saatavilla; panee merkille, että monille kuluttajille on ollut epäselvää, mitä oikeuksia heillä on korvaukseen ja mitkä osat heidän varauksistaan kuuluvat heidän vakuutuksensa piiriin;

1. pitää erittäin huolestuttavana, että 600 000 matkailijaa joutui odottamaan kotiinpääsyä ja monet heistä joutuivat jäämään matkakohteeseensa eikä heille tarjottu mitään vaihtoehtoista paluumatkaa; katsoo tämän osoittaneen, että alalla vallitsee valtava oikeudellinen epävarmuus ja huomattava kuluttajansuojan puute; on yhtä lailla huolissaan siitä, että Thomas Cookin konkurssin vuoksi tuhannet työntekijät eri puolilla Eurooppaa ovat menettäneet työpaikkansa ja tuhannet paikalliset alihankkijat ja tytäryritykset, jotka ovat enimmäkseen pk-yrityksiä, ovat joutuneet vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, sekä siitä, että konkurssi tekee hallaa paikallisille talouksille ja yhteisöille sekä Euroopan imagolle ja maineelle maailman tärkeimpänä matkailukohteena;

2. huomauttaa, että Thomas Cook -konserni toimi monilla eri aloilla, kuten majoitus- ja kuljetuspalvelut sekä vapaa-ajan toiminta, jotka vaikuttavat erityyppisiin kuluttajiin ja yrityksiin, minkä vuoksi sen konkurssiin sovelletaan monenlaisia EU:n ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä;

3. kiittää ripeyttä, jolla jäsenvaltiot panivat täytäntöön varasuunnitelmia matkailijoiden kotiinkuljetuksen järjestämiseksi, ja panee merkille muut toteutetut toimenpiteet, joilla pyritään rajoittamaan Thomas Cookin konkurssin vaikutuksia matkailualan työntekijöihin; kehottaa komissiota arvioimaan, miten EU:n nykyinen lainsäädäntö ja jäsenvaltioiden lait toimivat tässä valtavassa pelastusoperaatiossa, ja tutkimaan, miten komissio voisi tulevaisuudessa toimia nopeasti ja tehokkaasti vastaavassa tilanteessa;

4. kehottaa toimivaltaisia viranomaisia analysoimaan Thomas Cookin konkurssin syitä ja ottamaan siinä yhteydessä huomioon, että brittiviranomaiset olivat tietoisia yhtiön taloudellisista vaikeuksista, jotta voidaan selvittää, olisiko ehkäisevillä toimenpiteillä voitu välttää äkillinen konkurssi; uskoo, että tämän ansiosta voitaisiin paremmin ennakoida tulevia kriisejä ja ottaa käyttöön politiikkatoimia, joilla minimoidaan riskit tällä EU:lle niin tärkeällä alalla;

5. tähdentää, että kansallisten valvontaviranomaisten on seurattava nykyistä paremmin lentoyhtiöiden taloudellista tilannetta, jotta eurooppalaiset matkailijat eivät joutuisi tällaisten konkurssien uhriksi, kun otetaan huomioon, että vuoden 2017 alusta on mennyt konkurssiin 32 lentoyhtiötä; palauttaa mieliin, että asetuksesta (EY) N:o 1008/2008 tehdään parhaillaan vaikutustenarviointia, jossa käsitellään muun muassa lentoyhtiöiden velvoitetta hankkia liikennelupa; kehottaa komissiota harkitsemaan tämän asetuksen tarkistamista, jotta viranomaisilla olisi valtuudet entistä paremmin valvoa ja seurata lentoyhtiöiden taloudellista tilannetta ja myös puuttua siihen, jos tilanne on kriittinen;

6. kehottaa komissiota määrittämään sekä antamaan nopeasti ja tehokkaasti käyttöön EU:n rahoitusvälineet, joilla voitaisiin korvata alalle aiheutuva haitta ja parantaa sen kilpailukykyä sekä taata kuluttajansuojan korkea taso; panee merkille, että Thomas Cook -konsernin konkurssista seurannut kriisi ei ole erillinen tapahtuma vaan saattaa hyvinkin toistua tulevaisuudessa; kehottaa siksi komissiota arvioimaan, onko mahdollista hyväksyä erityistoimia ja/tai toimenpiteitä tällaisten tilanteiden toistumisen estämiseksi, jotta voidaan parantaa entisestään kuluttajansuojaa ja matkustajien oikeuksia;

7. kehottaa komissiota sisällyttämään matkailun sen strategian prioriteetteihin ja nimeämään liikenteen vastuualueen uudelleen ”Liikenteeksi ja matkailuksi”;

8. palauttaa mieliin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tarjoamat mahdollisuudet huomattavien rakenteellisten muutosten takia vähennetyille työntekijöille; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joihin Thomas Cookin konkurssi vaikuttaa, hyödyntämään täysimääräisesti EGR:n tarjoamia mahdollisuuksia, erityisesti kun on kyse pk-yritysten kollektiivisista hakemuksista; kehottaa komissiota käsittelemään nämä hakemukset mahdollisimman nopeasti EGR-asetuksessa säädetyssä aikataulussa ja antamaan jäsenvaltioille pyydettäessä tarvittavaa tukea;

9. korostaa, että matkailusta riippuvaisilla alueilla ja tietyissä hotelleissa matkailupalvelujen tarjontaa oli suunniteltu eteenpäin ja monia varauksia oli jo tehty seuraavalle matkailukaudelle ennen Thomas Cook -konsernin konkurssia; pitää siksi jäsenvaltioiden tukea tarpeellisena, jotta monille yrityksille aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista selvitään; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään Euroopan sosiaalirahaston tarjoamia mahdollisuuksia ja muita EU:n sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välineitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan säännöllisesti matkailualaan liittyviä erityisiä tarjouspyyntöjä, jotka pohjautuvat kussakin rahastossa asetettuihin prioriteetteihin;

10. toistaa, että on tärkeää laatia kestävää matkailua koskeva EU:n strategia, joka sisältää koordinoituja ja konkreettisia toimenpiteitä, kuten kriisinhallintamekanismi ja järjestelyt tehokkaan yhteistyön mahdollistamiseksi matkailualalla; kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan talousarvioesitykseen erillisen budjettikohdan matkailualaa varten, kuten parlamentti on pyytänyt monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteydessä;

11. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan vasta viimeisenä keinona valtiontukitoimenpiteitä, joilla voitaisiin lievittää yrityksiin, kaupunkeihin, alueisiin ja matkakohteisiin kohdistuvia kielteisiä taloudellisia vaikutuksia sekä vakavia työllisyysvaikutuksia;

12. korostaa, että on tärkeää turvata hyvin toimivat liikennepalvelujen sisämarkkinat, säilyttää kuluttajansuojan ja työntekijöiden suojelun korkea taso ja parantaa matkailualan yritysten kilpailukykyä;

13. katsoo, että Euroopan matkailualan on paljon tehokkaammin hyödynnettävä digitaalitekniikan ja digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat verrattomat mahdollisuudet; kehottaakin komissiota tarjoamaan tarvittavaa tukea, jotta EU:n yrityksiä autetaan hallitsemaan siirtymistä kohti digitaalitaloutta ja uusia liiketoimintamalleja, paitsi huolehtimalla asianmukaisesta rahoituksesta ja koulutuksesta myös kannustamalla digitaaliseen liiketoimintaan suuntautuvaan ajattelutapaan;

14. korostaa, että kaikilla tasoilla käytävä, molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen perustuva jatkuva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on parhaita keinoja löytää sovintoratkaisuja ja yhteisiä toimintamalleja uudelleenjärjestelyprosessien ennakoinnissa, ehkäisyssä ja hallinnassa; kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan työmarkkinaosapuolia kaikkien asiaankuuluvien toimenpiteiden valmistelussa; pyytää komissiota määrittämään parhaita käytäntöjä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten soveltamien toimenpiteiden perusteella samoin kuin alan pk-yritysten toteuttamien toimenpiteiden perusteella, jotta matkailualalle voidaan laatia EU:n yhteinen strategia; kehottaa jälleen komissiota esittämään asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia kuultuaan ehdotuksen säädökseksi, joka koskee työntekijöiden oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi sekä uudelleenjärjestelyn ennakointia ja hallintaa, niiden yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti, jotka esitettiin parlamentin 15. tammikuuta 2013 antamassa päätöslauselmassa suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta[11];

15. kehottaa komissiota ja neuvostoa arvioimaan ja hyväksymään kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen EU:n etujen puolustamiseksi ja vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa, ja ottamaan tästä tapauksesta oppia tulevia lentoliikennesopimusneuvotteluja silmällä pitäen;

16. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille kaikki olennaiset uudet tiedot Thomas Cookin konkurssista; pitää erityisen tärkeänä saada tietää, olivatko asiaankuuluvat lupaviranomaiset arvioineet Thomas Cookin taloudellisen tilanteen, havaittiinko taloudellisia vaikeuksia ja olisiko mitenkään voitu estää sitä, että tuhannet ihmiset jäivät yllättäen pulaan matkoilla;

17. kehottaa komissiota harkitsemaan muita toimenpiteitä, joiden avulla voidaan säilyttää kuluttajansuojan ja työntekijöiden suojelun korkea taso konkurssitapauksessa; kehottaa neuvostoa vahvistamaan kantansa asetuksen (EY) N:o 261/2004 muuttamiseen lentomatkustajien oikeuksien ja lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuun rajoitusten täytäntöönpanon osalta mahdollisimman pian ja tukemaan parlamentin helmikuussa 2014 vahvistamaa kantaa; pitää valitettavana, ettei neuvosto ole kyennyt pääsemään sopimukseen viidessä vuodessa;

18. toistaa, että kun asetusta (EY) N:o 261/2004 muutetaan lentomatkustajien oikeuksien ja lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuun täytäntöönpanon osalta, on säädettävä pakollisia mekanismeja, joilla matkustajien suojelu säilytetään nykytasolla maksukyvyttömyys- tai konkurssitapauksessa ja joihin voi kuulua lentoyhtiön perustama takuurahasto tai tekemä vakuutussopimus, jolla matkustajille taataan avun ja korvauksen saaminen, lipun hinnan palautus tai uudelleenreititys; korostaa, että yksittäisen palvelun, kuten yhden lennon, varanneita matkustajia olisi suojeltava aivan samoin kuin pakettimatkan varanneita matkustajia, etenkin kun kuluttajat yhä useammin varaavat vain pelkän lennon; pyytääkin huolehtimaan siitä, että tiukimmat kuluttajan oikeuksia koskevat vaatimukset yhdenmukaistetaan liikenne-, majoitus- ja matkailualalla ainakin vähimmäistasolle;

19. kehottaa komissiota harkitsemaan, että se helpottaisi parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä siitä, miten voitaisiin parhaiten käsitellä yritysten sulkemista, ja kannustaisi niitä etsimään esimerkkejä säännöksistä, joiden nojalla voitaisiin mahdollisuuksien mukaan ryhtyä etsimään yritykselle ostajaa ja pitää yritys toiminnassa, vaikka alkuperäiset omistajat olisivat päättäneet toiminnan lopettamisesta;

20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1.

[2] EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64.

[3] EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3.

[4] EUVL C 355, 20.10.2017, s. 71.

[5] EUVL C 257 E, 6.9.2013, s. 1.

[6] EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 42.

[7] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

[8] EUVL C 93, 24.3.2017, s. 336.

[9] EUVL L 326, 11.12.2015, s. 1.

[10] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

[11] EUVL C 440, 30.12.2015, s. 23.

Päivitetty viimeksi: 23. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus