Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2713(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0027/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/07/2014 - 10.6

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0010

Hyväksytyt tekstit
PDF 143kWORD 63k
Torstai 17. heinäkuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Nuorisotyöllisyys
P8_TA(2014)0010RC-B8-0027/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. heinäkuuta 2014 nuorten työllisyydestä (2014/2713(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa (COM(2010)0193 – C7-0111/2010 – 2010/0115(NLE))(1),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

–  ottaa huomioon Luxemburgissa 17. kesäkuuta 2011 hyväksytyt neuvoston päätelmät nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Mahdollisuuksia nuorille -aloitteen täytäntöönpanosta (COM(2012)0727),

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi nuorisotakuun perustamisesta (COM(2012)0729),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät nuorisotyöllisyysaloitteesta,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Nuorisotyöttömyyden torjunta: selviytymiskeinot”(2),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden kunnioittamisesta EU:ssa(3),

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä (COM(2013)0430 – C7-0177/2013 – 2013/0202(COD))(4),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(5),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Mahdollisuuksia nuorille -aloitteen täytäntöönpanosta (COM(2012)0727),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että työttömyys on yksi epätasa-arvon tärkeimmistä syistä ja että nuorisotyöttömyysaste on noussut ennennäkemättömälle tasolle, sillä se on keskimäärin 23 prosenttia koko EU:ssa; muistuttaa, että nuorisotyöttömyys jakautuu unionissa epätasaisesti ja 16–25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste ylittää joissakin jäsenvaltioissa 50 prosenttia;

B.  toteaa, että maaliskuussa 2014 EU:n 28 jäsenvaltiossa oli työttömänä 5,34 miljoonaa nuorta (alle 25-vuotiasta), joista 3,426 miljoonaa euroalueella;

C.  toteaa, että nuorisotyöttömyyden syyt vaihtelevat eri puolilla EU:ta ja niitä voivat olla esimerkiksi talouden työmarkkinoihin vaikuttavat rakenneongelmat; katsoo, että nuorten tilanteet ja ongelmat eivät ole yhtenäisiä vaan joillakin ryhmillä on kohtuuttomia vaikeuksia, joihin tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja;

D.  ottaa huomioon, että nuorten työmarkkinatilanne on erityisen vaikea heidän koulutustasostaan riippumatta, sillä usein he joko päätyvät työttömiksi tai heillä on määräaikaisia työsuhteita ja heidän palkkansa on matalampi ja sosiaaliturvansa heikompi tai heidän on pakko hyväksyä epävarmoja työsuhteita tai palkattomia harjoittelujaksoja;

E.  katsoo, että nuorisotakuu edistäisi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista kolmea, joiden mukaan työllisten osuuden 20–64-vuotiaista pitäisi olla 75 prosenttia, koulunkäynnin keskeyttävien osuuden pitäisi olla alle 10 prosenttia ja vähintään 20 miljoonan ihmisen köyhyyteen ja syrjäytymiseen pitäisi löytää ratkaisu;

F.  ottaa huomioon, että 7,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta eurooppalaista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella ja vuonna 2012 EU:n 28 jäsenvaltiossa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkasi 29,7:ä prosenttia 15–29-vuotiaista(7);

G.  toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on käytössä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja myös korkeakouluopintojen ja ammatillisten opintojen yhdistelmätutkintoja, jotka käytännön taitoja korostavina ovat osoittautuneet toimiviksi erityisesti kriisiaikana, koska ne ovat hillinneet nuorisotyöttömyyttä tekemällä nuorista helpommin työllistettäviä;

H.  toteaa, että nykyinen nuorisotakuun yläikäraja 25 vuotta on liian matala, sillä siinä ei oteta huomioon 6,8:aa miljoonaa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 25–30-vuotiasta;

I.  katsoo, että pk-yrityksillä on paljon mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja että niiden rooli on erittäin tärkeä uutta ja kestävää taloutta luotaessa;

J.  toteaa, että vaikka jäsenvaltiosta toiseen siirtyneiden työntekijöiden määrä lisääntyi vuosien 2005 ja 2008 välillä 4,7 miljoonasta 8 miljoonaan, näiden työntekijöiden prosenttiosuus koko työvoimasta kasvoi 2,1 prosentista 3,3 prosenttiin;

K.  katsoo, että jäsenvaltiot ovat merkittävässä asemassa nuorisotyöttömyyden torjunnassa myös sen taloudellisen tuen johdosta, joka ohjelmakaudella 2014–2020 on niiden saatavilla EU:n rahoittamista välineistä, joita ovat esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan globalisaatiorahasto, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma sekä nuorisotakuu;

L.  ottaa huomioon, että EU on myöntänyt 6 miljardia euroa alle 25-vuotiaiden työllisyyden tukemiseen;

M.  toteaa, että nuorisotyöttömyyttä ei voida laittaa pelkästään ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden syyksi, sillä siihen liittyy myös sellaisia ongelmia kuin uusien työpaikkojen puute eurooppalaisen teollisuustoiminnan vähenemisen seurauksena, ulkoistaminen ja keinottelu sekä tilanteen paheneminen kriisin ja säästötoimien johdosta; katsoo, että nuorisotyöttömyyden ongelmaa ei voida ratkaista pelkästään koulutuksella;

N.  katsoo, että nuorten työllisyyden lisäämiseen tähtäävien toimien tai ohjelmien olisi eri tasoilla sisällettävä kaikkien asianomaisten sidosryhmien, erityisesti työmarkkinaosapuolten ja nuorisojärjestöjen, kuuleminen ja/tai yhteistyö niiden kanssa;

O.  toteaa, että 20,7 miljoonaa pk-yritystä kattaa yli 67 prosenttia EU:n yksityisen sektorin työpaikoista, joista 30 prosenttia on mikroyrityksissä;

P.  katsoo, että pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä on valtavasti potentiaalia luoda työpaikkoja ja 85 prosenttia äskettäin syntyneistä uusista työpaikoista on niiden ansiota;

Nuorisotakuu ja nuorten työllisyys

1.  varoittaa, että unionissa ei synny merkittävää ja kestävää talouskasvua, ellei epätasa-arvoa vähennetä, ja huomauttaa, että tämä alkaa työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden, ja köyhyyden vähentämisellä;

2.  kehottaa seuraamaan tehokkaasti nuorisotakuun täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjä haasteita, jotka koskevat työtarjonnan laatua, puutetta aktiivisista toimista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien saavuttamiseksi, työvoimaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja kaikkien asianomaisten kumppaneiden tosiasiallisen sitoutumisen puutetta; kehottaa komissiota myös etsimään parhaita käytäntöjä, joiden avulla ohjelmia voitaisiin pyrkiä parantamaan; kehottaa lisäämään avoimuutta täytäntöönpanon seurannassa ja pyrkimään kunnianhimoisemmin selvittämään tilannetta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole edistyneet tässä asiassa;

3.  kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaista lainsäädäntökehystä, jolla otetaan käyttöön sitovat nuorisotakuiden toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat muun muassa oppisopimuskoulutuksen laatua, nuorten palkkojen asianmukaisuutta sekä työvoimapalvelujen saatavuutta ja kattavat myös 25–30-vuotiaat nuoret, jos jäsenvaltiot eivät noudata olemassa olevia nuorisotakuusuosituksia;

4.  kehottaa ottamaan nuorisotyöttömyyden vähentämisen eurooppalaisen ohjausjakson yhdeksi erityistavoitteeksi; vaatii, että maakohtaisiin suosituksiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin sisällytetään myös pakollisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi; kehottaa komissiota seuraamaan ja tarkastamaan perusteellisesti näiden toimenpiteiden käyttöönottoa; vaatii, että Euroopan parlamentti otetaan tässä yhteydessä kattavasti mukaan eurooppalaisen ohjausjakson prosessiin;

5.  kehottaa komissiota vauhdittamaan nuorisotyöllisyysaloitteen perustamista ja julkaisemaan perustamisesta tiedonannon vuoden 2014 loppuun mennessä;

6.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan nuorisotakuun ulottamista koskemaan myös alle 30‑vuotiaita;

7.  korostaa, että tarvitaan aktiivista, kattavaa ja yhtenäistä työmarkkinapolitiikkaa ja nuoriin kohdistettavia erityistoimenpiteitä;

8.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi erityisesti ennalta ehkäisevillä toimilla, joilla estetään koulunkäynnin tai ammatillisen koulutuksen tai oppisopimusjärjestelyjen keskeyttämistä (esimerkiksi ottamalla käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja), ja laatimaan kattavia strategioita sellaisia nuoria varten, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa, sekä toteuttamaan kansalliset nuorisotakuusuunnitelmat kokonaisuudessaan;

9.  korostaa, että nuorisotyöllisyysaloite ei saisi estää jäsenvaltioita käyttämästä Euroopan sosiaalirahastoa laajempien erityisesti köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien nuorisohankkeiden rahoittamiseen; kehottaa komissiota seuraamaan Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä nuorisohankkeissa;

10.  on vahvasti sitä mieltä, että EU:n rahoitusta ja etenkään nuorisotyöllisyysaloitteen mukaista rahoitusta ei pitäisi käyttää korvaamaan kansallisia toimintatapoja vaan niitä olisi käytettävä lisätuen antamiseen nuorille siten, että täydennetään ja tehostetaan kansallisia ohjelmia jäsenvaltioiden päätösten mukaisesti;

11.  katsoo, että EU:n ohjelmissa on sallittava asianmukainen joustavuus siten, että jäsenvaltiot voivat antaa yksilöllistä tukea paikallisten tarpeiden mukaisesti ja voidaan varmistaa, että rahoitusta käytetään alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on suurinta ja rahoitusta tarvitaan eniten, samalla kuitenkin huolehtien tarkastuksista ja valvonnasta;

12.  korostaa, että nuorisotyöllisyysaloite ei saisi estää jäsenvaltioita käyttämästä muita EU:n ohjelmia, kuten Euroopan sosiaalirahastoa ja Erasmus+ -ohjelmaa, laajempien erityisesti nuorten yrittäjyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien nuorisohankkeiden rahoittamiseen; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeä myöntää tarvittava osarahoitus tähän tarkoitukseen; kehottaa komissiota seuraamaan Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä nuorisohankkeissa;

Ammattikoulutus

13.  muistuttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen myönnetyt 6 miljardia euroa eivät riitä nuorisotyöttömyyden pysyvään torjumiseen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan nuorisotakuun prioriteetiksi ja lisäämään sen talousarviomäärärahoja kaudella 2014–2020, kun päätetään vaalien jälkeisestä vuoden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen pakollisesta tarkistamisesta, jonka on määrä tapahtua viimeistään vuoden 2016 lopulla;

14.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan ammattikoulutusjärjestelmiä tai parantamaan niitä; korostaa, että koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi olisi laadittava alan parhaiden eurooppalaisten käytäntöjen pohjalta eurooppalaiset puitteet harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevälle koulutusmallille; ehdottaa lisäksi, että otettaisiin unionin laajuisesti käyttöön ”väylänavaussuunnitelmia”, joiden avulla vastavalmistuneet ja jo ammattikoulutusta suorittaneet nuoret saisivat käytännön työkokemusta niin, että yritykset palkkaavat heidät 6–12 kuukaudeksi ratkaisemaan jonkun tietyn ongelman, joka liittyy lähinnä innovointiin ja kehitystyöhön;

15.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden ja varhaisen työmarkkinoilta syrjäytymisen torjumiseksi erityisesti ennalta ehkäisevillä toimilla, joilla estetään koulunkäynnin tai ammatillisen koulutuksen tai oppisopimusjärjestelyjen keskeyttämistä (esimerkiksi ottamalla käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja);

16.  kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan erityisesti nuorten koulutusvaatimukset, jotta voitaisiin lisätä huomattavasti nuorten työllistettävyyttä ja mahdollisuuksia elämässä;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään entisestään tutkintojen avoimuutta ja tunnustamista unionin sisällä käyttämällä etenkin ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää, Europass-todistuksia sekä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä;

18.  pitää tärkeänä, että nuoret hankkivat laaja-alaisia taitoja, kuten tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, johtamistaitoa, kriittisen ajattelun taitoa ja kielitaitoa, myös opiskelemalla ulkomailla, jotta he voivat parantaa työmarkkinanäkymiään, mukautumistaan työmarkkinoiden tulevaan kehitykseen ja aktiivista osallistumistaan yhteiskunnalliseen elämään;

19.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään aloihin, joilla on suuri kasvu- ja työllistämispotentiaali, ja toteuttamaan toimia, joilla niiden koulutusohjelmissa asetetaan etusijalle luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka, jotta voidaan vastata odotettavissa oleviin työmarkkinoiden tuleviin muutoksiin ottaen samalla huomioon tarve siirtyä resurssitehokkaaseen talouteen;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan uuden tyyppistä taloutta ja erityisesti yhteiskunnallista yrittäjyyttä, yhdessä työskentelyä ja joukkoistamista ja tarjoamaan tukitoimia nuorten osuuskunnille ja uusille yhteiskunnallisille yrityksille;

21.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kasvua edistävää toimintaa ja vaatii kasvustrategian puitteissa EU:n tason toimia, joilla luodaan kestäviä työpaikkoja toteuttamalla investointi- ja kehittämistoimia sellaisilla avainaloilla kuin digitaali- ja televiestintämarkkinat ja yhteinen energiayhteisö;

22.  pitää valitettavana, että 27. kesäkuuta 2014 julkistetut neuvoston prioriteetit, jotka muodostavat EU:n ja uuden komission strategisen ohjelman, eivät sisällä kohdistettuja toimenpiteitä ja investointeja, joilla tuettaisiin laadukkaiden työpaikkojen luomista nuorille;

23.  korostaa, että nuorisotakuun tavoitteiden saavuttaminen vaatii strategisia uudistuksia, joilla mahdollistetaan onnistunut siirtyminen koulutuksesta työmarkkinoille;

24.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan ja uudistamaan työvoimatoimistojaan;

25.  painottaa, että nykyään tarvitaan enemmän kuin koskaan voimakasta investointia koulutukseen, sillä työmarkkinoiden ennustetaan muuttuvan nopeasti; tähdentää, että ammattitaidon edistämistä koskevia toimia ei tulisi nähdä ainoastaan keinona täyttää työmarkkinoiden tarpeet vaan niissä olisi tunnustettava myös epävirallisen koulutuksen avulla saavutetut taidot sekä niiden olisi tuettava elinikäiseen oppimiseen tähtäävien toimien täytäntöönpanoa ja oltava kaiken kaikkiaan osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa koulutukseen;

26.  kehottaa komissiota sekä erillisvirastoja, kuten Eurofoundia ja Cedefopia, analysoimaan nykyisiä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä ammattikoulutusjärjestelmiä ja välittämään tietoa niistä niille muille jäsenvaltioille, jotka haluavat toteuttaa niitä vapaaehtoisesti, ilman että olemassa olevien koulutusjärjestelmien tasoa lasketaan;

27.  muistuttaa perheen roolista tehokkaana tukijärjestelmänä silloin kun nuoret kohtaavat työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

28.  vaatii jäsenvaltioita tehostamaan ammattikoulutusta, työhön opastusta ja oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmiä sekä poistamaan niiden nykyisiä rajat ylittäviä esteitä ja parantamaan nuorten työperustaisten harjoittelupaikkojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, mikä lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja työllistymismahdollisuuksia etenkin raja-alueilla;

29.  pitää myönteisenä 10. maaliskuuta 2014 annettua neuvoston suositusta harjoittelun laatupuitteista ja kehottaa jäsenvaltioita suosimaan nuoria ja panemaan suosituksen viipymättä täytäntöön; korostaa lisäksi, että unionin rahastoista voidaan tukea taloudellisesti jäsenvaltioiden ohjelmia, joilla edistetään harjoittelua ja tarjotaan harjoittelupaikkoja;

Uusi työpaikkoja luova toimintaympäristö

30.  korostaa, että Euroopassa on luotava pk-yrityksille suotuisa toimintaympäristö, johon kuuluu parhaiden rahoituksellisten ja oikeudellisten olosuhteiden tarjoaminen uusille yrityksille, sillä vuonna 2012 pk-yrityksissä oli 66,5 prosenttia kaikista unionin työpaikoista(8);

31.  muistuttaa, että on tarpeen huolehtia kattavasta ja helppotajuisesta koulutuksesta ja mahdollisuudesta käyttää internetiä ja verkkotietoa sekä hankkia digitaalisia taitoja; kehottaa digitaalistrategian mukaisesti jäsenvaltioita edistämään ja helpottamaan palvelujen digitointia ja nuorille tarkoitettua koulutusta, jotta heillä on mahdollisuus saada digitaalialan töitä;

32.  korostaa, että viime aikoina yritykset ovat pyrkineet palauttamaan tuotantoa ja palveluja Eurooppaan ja että tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja erityisesti nuorille; katsoo, että EU:n talouksilla on ainutlaatuinen tilaisuus nopeuttaa tätä työpaikkojen palauttamiseen liittyvää suuntausta;

33.  katsoo, että Euroopassa tarvitaan uudelleenteollistamista, joka perustuu yhtenäiseen strategiaan ja sen toteuttamiseen siten, että tuetaan kasvua edistäviä toimia ja uusien työpaikkojen luomista;

34.  kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään nuoriin liittyvät työllisyystoimet laadukkaisiin ja kestäviin työsuhteisiin, jotta voidaan puuttua yhä yleisempään rakenteelliseen epävarmuuteen ja alityöllisyyteen;

35.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nuorilla on mahdollisuus saada laadukkaita työpaikkoja, joissa kunnioitetaan heidän oikeuksiaan, myös oikeutta vakauteen ja turvallisuuteen sellaisen työpaikan avulla, josta saa elämiseen riittävän palkan ja sosiaaliturvan ja joka mahdollistaa turvatun, ihmisarvoisen ja itsenäisen elämän, jotta voidaan suojella nuoria työntekijöitä syrjinnältä ja hyväksikäytöltä;

36.  katsoo, että innovointiin ja työpaikkojen luomiseen tarvitaan nuoria yrittäjiä ja kasvusuuntautuneita pk-yrityksiä;

37.  katsoo, että yritykset voivat luoda työpaikkoja ja palkata lisää työntekijöitä ainoastaan, jos taloudellinen toimintaympäristö on kasvua edistävä ja niillä on käytettävissä pätevää työvoimaa;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nuoria ja työllisyyttä oikeuksien kannalta; korostaa, että erityisesti kriisiaikoina nuorille tarjottavien työpaikkojen laadusta ei tule tinkiä ja että keskeisten työelämän normien ja muiden työpaikkojen laatuun liittyvien vaatimusten, jotka koskevat muun muassa työaikaa, sosiaaliturvaa ja työterveyttä ja -turvallisuutta, on oltava ponnisteluissa keskeisellä sijalla; painottaa, että on lopetettava ikään perustuva syrjintä;

39.  korostaa, että on tärkeää tunnustaa jäsenvaltioiden sosiaali- ja talousjärjestelmien erilaisuus ja kunnioittaa tätä erilaisuutta;

40.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan ja edistämään liikkuvuuteen liittyviä mekanismeja ja erityisesti EURES-verkostoa, joka helpottaa työnhakua muissa jäsenvaltioissa;

41.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään täysimääräisesti hyväkseen julkisia työvoimapalveluja, jotta parannetaan avoimien työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä eri jäsenvaltioissa edellytettyjen pätevyysvaatimusten yhteensovittamista;

42.  kehottaa komissiota tukemaan aloitteita ja muita yksityisen sektorin kanssa toteutettavia yhteistyön muotoja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

43.  kehottaa komissiota omaksumaan johtavan roolin Euroopan uudelleenteollistamisessa siten että tehostetaan teollisuuden kilpailukykyä ilman liiallista sääntelytaakkaa yrityksille, helpotetaan työpaikkojen luomista, torjutaan työttömyyttä ja parannetaan nuorten mahdollisuuksia perustaa oma yritys tai löytää uusi työpaikka;

44.  suosittelee, että arvioidessaan tulevaisuudessa Euroopan sosiaalirahaston hankkeita komission olisi katsottava kustannusten ja osallistujamäärien taustalle ja pohdittava todellisia vaikutuksia nuorten työmarkkinoille pitkällä aikavälillä ja pyrittävä ensisijaisesti ymmärtämään miten ja miksi toimet onnistuvat;

45.  kehottaa jäsenvaltioita karsimaan turhaa hallinnollista rasitetta itsenäisiltä ammatinharjoittajilta, mikroyrityksiltä ja pk-yrityksiltä, ottamaan käyttöön suotuisia verotustoimia, luomaan yksityisille investoinneille suotuisamman ilmapiirin ja korjaamaan kohtuuttomasti rankaisevaa konkurssilainsäädäntöä työttömyyden torjumiseksi; toteaa, että pk-yritykset muodostavat suuren osan Euroopan taloudesta, ja niiden rooli voi olla ratkaiseva, kun varmistetaan pikainen ja kestävä elpyminen talouskriisistä ja luodaan uusia työpaikkoja myös nuorille;

46.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyötä kaikilla tasoilla, jotta opetussuunnitelmia voitaisiin paremmin kytkeä työmarkkinoiden tarpeisiin;

47.  korostaa, että rajoittamisen sijasta EU:n taloudessa on edistettävä vapaata liikkuvuutta ja työvoiman liikkuvuutta, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien kansalaisten ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, jotta voidaan edistää todellisia unionin työmarkkinoita, poistaa pullonkaulat ja sallia EU:n työntekijöiden vapaa liikkuminen alueille, joilla heidän osaamiselleen on kysyntää; painottaa, että liikkumisen vapaus on perusoikeus ja että nuorten olisi saatava myös mahdollisuus työllistyä omassa yhteisössään;

48.  kehottaa jäsenvaltiota kiinnittämään erityistä huomiota heikossa asemassa olevien väestöryhmien nuorten suureen työttömyyteen ja asettamaan etusijalle työmarkkinoille pääsyn ja integroitumisen sekä sisällyttämään työmarkkinoille pääsyä ja integroitumista koskevat toimet kaikkeen politiikkaan, koska työpaikka on avain onnistuneeseen integroitumiseen;

49.  katsoo, että jäsenvaltioiden on vastattava vammaisten nuorten erityistarpeisiin antamalla heille tarvittavat välineet ja tukipalvelut, jotta voidaan luoda yhdenvertainen toimintaympäristö ja aktiivisesti parantaa vammaisten nuorten työllistettävyyttä työmarkkinoilla ja tehostaa heidän koulutustaan;

50.  korostaa, että on keskityttävä erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden yrittäjyyden kannustamiseen ja edistettävä vastavalmistuneiden harjoittelua ja työhön sijoittamista pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin, jotta nuoret saavat enemmän kokemusta liike-elämästä ja jotta lisätään heidän tietoisuuttaan mahdollisuuksista perustaa oma yritys ja siihen liittyvistä taidoista;

51.  ottaa huomioon kriisin vaikutukset nuoriin ja korostaa, että jäsenvaltioilta vaaditaan tehokkaampaa seurantaa ja vahvempaa sitoutumista, jotta nuorten tilanne paranisi; kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään nuorisotyöttömyyttä 17. ja 18. heinäkuuta 2014 Milanossa pidettävässä seuraavassa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa ja ryhtymään toimenpiteisiin lausuntojen antamisen sijaan;

o
o   o

52.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1)EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 116.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0365.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0037.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0435.
(5)EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 29.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0016.
(7)Eurosta: http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=yth_incl_010&lang=en
(8)http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/facts-figures-analysis/performance-review/files/supporting-documents/2013/annual-report-smes-2013_en.pdf reprot

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö