Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2040(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0014/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0014/2014

Keskustelut :

PV 21/10/2014 - 16
CRE 21/10/2014 - 16

Äänestykset :

PV 22/10/2014 - 4.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0036

Hyväksytyt tekstit
PDF 374kWORD 116k
Keskiviikko 22. lokakuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 - kaikki pääluokat
P8_TA(2014)0036A8-0014/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (12608/2014 – C8-0144/2014 – 2014/2040(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman yleisistä suuntaviivoista vuoden 2015 talousarvion valmistelua varten, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015(6),

–  ottaa huomioon komission 24. kesäkuuta 2014 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (COM(2014)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 2. syyskuuta 2014 vahvistaman ja 12. syyskuuta 2014 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (12608/2014 – C8-0144/2014),

–  ottaa huomioon komission 15. lokakuuta 2014 esittämän oikaisukirjelmän nro 1/2015 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 15. syyskuuta 2014 käymät keskustelut ja pääsihteerin 17. syyskuuta 2014 antaman tarkistetun muistion parlamentin vuoden 2015 talousarvioesityksen käsittelystä,

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta lisäämällä unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärää(7),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8‑0014/2014),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  palauttaa mieliin, että edellä mainitussa 13. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti korosti, että strategisia investointeja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin toimiin on lisättävä, jotta Euroopan talous saadaan taas raiteilleen ja jotta lisätään kilpailukykyä ja luodaan kestävää kasvua ja työllisyyttä, etenkin nuorisotyöllisyyttä, ja voidaan samalla lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

2.  korostaa, että valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat kesäkuussa 2014 (ja toistamiseen elokuussa 2014 pidetyssä Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa) jälleen kerran, että on investoitava ja valmisteltava jäsenvaltioiden talouksia tulevaisuutta varten sekä vastattava unionin kannalta merkityksellisiin, asianmukaista huomiota vaille jääneisiin investointitarpeisiin, jotka liittyvät liikenne-, energia- ja televiestinnän infrastruktuureihin – mukaan luettuna digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä – sekä energiatehokkuuteen, innovointiin, tutkimukseen ja osaamiseen; muistuttaa, että Euroopan unionin talousarviolla on kiistaton vaikutus näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen;

3.  muistuttaa jälleen kerran, että unionin talousarviota ei olisi pidettävä ja arvioitava pelkästään jäsenvaltioiden talousarviota rasittavana menoeränä vaan se olisi päinvastoin nähtävä mahdollisuutena terästää aloitteita ja investointeja, jotka ovat koko unionin edun mukaisia ja tuovat sille lisäarvoa ja joista useimmista parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet yhdessä;

4.  toteaa jälleen kerran, että unionin talousarvio täydentää jäsenvaltioiden talousarvioita ja tukee kasvun ja työpaikkojen edistämistä, ja korostaa, että talousarvion luonteen ja rajallisen koon vuoksi sitä ei pitäisi hillitä ja taltuttaa sattumanvaraisilla leikkauksilla vaan päinvastoin tietyillä aloilla sen määrärahoja olisi lisättävä;

5.  toteaa, että komission talousarvioesitys vuodeksi 2015 on – erityisvälineet mukaan luettuina – 145 599,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 142 137,3 miljoonaa euroa maksumäärärahoina; korostaa, että talousarvioesityksessä on maksumäärärahoja vain 1,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa (mukaan luettuina lisätalousarvio nro 1/2014 ja lisätalousarvioesitykset nro 2–4/2014) ja kokonaismäärä on edelleen 2 miljardia euroa alhaisempi kuin vuoden 2013 talousarvion toteuma; panee merkille, että komissio ehdotti talousarvioesityksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin yhteensä 1 478,9 miljoonan euron liikkumavaraa;

6.  korostaa, että erillisvirastot ovat erittäin tärkeitä unionin toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanon kannalta; tähdentää, että niille on myönnettävä riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa lainsäätäjän niille määräämät tehtävät asianmukaisesti;

Neuvoston kanta

7.  pitää valitettavana, että neuvosto vähensi käsittelyssään maksusitoumusmäärärahoja 522 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 2,1 miljardilla eurolla, minkä seurauksena vuoden 2015 talousarvion maksusitoumukset laskivat 145 077,4 miljoonaan euroon ja maksumäärärahat 139 996,9 miljoonaan euroon; huomauttaa, että 2,1 miljardin euron leikkaus maksumäärärahoihin tarkoittaisi sitä, että määrärahoja olisi 0,18 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa (mukaan luettuina lisätalousarvio nro 1/2014 ja lisätalousarvioesitykset nro 2–4/2014); on erityisen huolissaan otsakkeeseen 1 a kuuluvien kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn tarkoitettujen maksumäärärahojen jyrkistä leikkauksista, jotka ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että neuvosto on sitoutunut kriisin nujertamiseen ja talouskasvun elvyttämiseen;

8.  ei hyväksy vuoden 2015 talousarviota koskevaa neuvoston esitystä, jossa jätetään huomiotta unionin toiminnan monivuotinen luonne ja joka asiaintilan korjaamisen sijasta pahentaisi maksumäärärahojen puutetta ja hidastaisi entisestään unionin ohjelmien toteuttamista;

9.  painottaa jälleen kerran, että määrittäessään maksujen tason inflaatioasteen mukaan neuvosto jättää täysin huomiotta unionin politiikan monivuotisuuden luonteen ja tarkoituksen ja tekee monivuotisesta rahoituskehyksestä täysin merkityksettömän; toteaa tältä osin, että maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen kasvava ero pahentaa maksattamatta olevien sitoumusten kasautumiseen liittyviä ongelmia; korostaa, että tällä toimintatavalla on kielteinen vaikutus siihen, minkälaisen kuvan kansalaiset saavat unionista; toteaa jälleen kerran erityisesti, että talouskriisistä selviämiseksi unionin olisi lisättävä investointejaan;

10.  pitää neuvoston ehdottamia umpimähkäisiä leikkauksia unionin keskeisten ohjelmien toteutusta koskeviin hallinto- ja tukimenoihin valitettavina ja toteaa, että ne voivat vaarantaa uusien ohjelmien käynnistämisen menestyksekkäästi, sillä hallinnollisten valmiuksien puuttuminen saattaa haitata vakavasti unionin politiikan toteuttamista;

11.  on erittäin huolissaan siitä, että neuvosto suhtautuu unionin talousarvioon kaksijakoisesti, kun se toisaalta vaatii lisäämään unionin varoja aloilla, joilla voidaan luoda kestävää kasvua, ja toisaalta ehdottaa huomattavia leikkauksia keskeisiä aloja, kuten tutkimusta, innovointia, avaruusalaa, infrastruktuureita, pk-yrityksiä ja energiaa, koskeviin määrärahoihin;

12.  panee tyytyväisenä merkille kolmentoista jäsenvaltion kannan, jonka mukaan ne ovat vakuuttuneita siitä, ettei neuvoston hyväksymä maksumäärärahojen taso ehkä riitä vaan se voi aiheuttaa suuria paineita unionin oikeudellisten velvoitteiden täyttämiselle oikea-aikaisesti ja aiemmin tehtyjen sitoumusten noudattamiselle; muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan mukaan ”Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan”;

13.  katsoo, että neuvosto kantaa suuren poliittisen vastuun erittäin kireästä maksumäärärahatilanteesta, koska vuodesta toiseen on käynyt niin, että se ei ole kyennyt saamaan aikaan määräenemmistöä turvatakseen riittävät maksumäärärahat, joilla unioni voisi kattaa kiistattomat maksutarpeensa; toteaa, että tämä on vähitellen synnyttänyt unionin talousarvioon rakenteellisen vajeen, mikä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä ja vaarantaa komission mahdollisuudet täyttää oikeudelliset velvoitteensa;

14.  toteaa myös, että unionin talousarvion nykyinen rakenne, jossa maksumäärärahat on kytketty kansallisiin maksuosuuksiin, voi houkutella jäsenvaltioita huonoihin valintoihin etenkin tilanteessa, jossa kaikki puhuvat tasapainoisten kansallisten talousarvioiden merkityksestä; korostaa kuitenkin, että tämä maksumäärärahojen taso on välitön seuraus vastaavasta maksusitoumusmäärärahojen tasosta, jonka neuvosto on hyväksynyt virallisesti tarvittavalla määräenemmistöllä vuotuisissa talousarviomenettelyissä;

15.  pitää valitettavana, että neuvosto on lähtökohtaisesti vastakkain parlamentin ja komission kanssa; kehottaa etsimään keinoja, joiden avulla tästä syntyvät jännitteet voidaan muuttaa hedelmällisemmäksi mielipiteenvaihdoksi; toivoo, että avoimuus uusille suhtautumistavoille ja ehdotuksille johtaa loppujen lopuksi rakenteellisiin muutoksiin, jotka edistävät tasapainoista talousarviosopua, jossa otetaan huomioon sekä parlamentin että neuvoston pyrkimykset ja huolenaiheet;

Käsittely parlamentissa

16.  tähdentää, että komissio ei ehdottanut lisätoimia, joilla voitaisiin päästä parlamentin ensisijaisina pitämiin ja valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvostossa sopimiin tavoitteisiin, jos lukuun ei oteta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käydyissä neuvotteluissa tehdyn, tiettyjen politiikan tavoitteiden etupainotusta koskevan poliittisen sopimuksen täytäntöönpanoa; päättää sen vuoksi lisätä unionin poliittisten tavoitteiden ja strategisten painopisteiden rahoitusta eräillä aloilla;

17.  päättää keskittää määrärahalisäyksensä Eurooppa 2020 -strategiassa keskeisellä sijalla oleviin ohjelmiin, joilla pyritään lisäämään kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä ja joita ovat Horisontti 2020, COSME, Erasmus+, Euroopan digitaalistrategia, Progress ja sosiaalinen toimintaohjelma (mukaan lukien Eures ja mikrorahoitusjärjestely), sillä nämä ohjelmat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten unioni edistää innovatiivista ja vaurasta taloutta koko Euroopassa; lisää myös sellaisten ohjelmien määrärahoja, jotka vaikuttavat ratkaisevasti unionin ulkoisen toimintaohjelman toteuttamiseen, kuten naapuruuspolitiikka, kehitysapu ja humanitaarinen apu; vaatii lisärahoitusta myös eriarvoisuuden torjunnan kannalta tärkeille ohjelmille ja toimintapolitiikoille, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto, kansalaisten Eurooppa ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen;

18.  vahvistaa vuoden 2015 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 146 380,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 146 416,5 miljoonaa euroa;

Ratkaisu toistuvaan maksukriisiin

19.  kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan vuoden 2015 maksumäärärahojen enimmäismäärä olisi käytettävä kokonaan jättämättä siihen liikkumavaraa; palauttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset maksuihin nykyisen toteuman ja toteutusennusteiden vuoksi;

20.  korostaa kuitenkin, että vuoden 2010 talousarviosta lähtien pahentuneita unionin nykyisiä maksuongelmia ei voida ratkaista kunnolla, vaikka maksumäärärahat käytettäisiin vuonna 2015 enimmäismäärään saakka; panee erityisesti merkille, että maksattamatta olevia maksumäärärahoja on viime vuosina kertynyt valtavasti ja yksin koheesiopolitiikan maksumäärärahoja oli vuoden 2013 lopussa rästissä ennätykselliset 23,4 miljardia euroa, ja pelkää, että maksattamatta oleva määrä saattaa vuoden 2014 lopussa olla samaa suuruusluokkaa; korostaa siksi, että maksumäärärahojen puutteen toistuvaan ongelmaan on puututtava tehokkaasti ja viipymättä; on näin ollen päättänyt lisätä maksumäärärahojen määrää 4 miljardilla eurolla yli komission ehdotusten joissakin budjettikohdissa, esimerkiksi tärkeimmissä unionin rakennerahastojen ja tutkimusohjelmien alaisten vuosien 2007–2013 ohjelmien päättämiseen liittyvissä budjettikohdissa, joissa maksumäärärahojen tilanne on erittäin kriittinen;

21.  kehottaa tämän vuoksi komissiota valmistautumaan asiaankuuluviin ehdotuksiin monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyvien joustovälineiden käyttöönotosta; huomauttaa, ettei parlamentti aio hyväksyä pyrkimyksiä tulkita tiukasti monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen ja 2. joulukuuta 2013 tehtyyn toimielinten sopimukseen sisältyviä joustoon ja erityisvälineisiin liittyviä säännöksiä ja määräyksiä, jotka parlamentti onnistui sisällyttämään niihin neuvotteluissa;

22.  vaatii jälleen kerran, että kaikki erityisvälineiden avulla käyttöönotetut maksumäärärahat on otettava talousarvioon monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettujen maksumäärärahojen enimmäismäärän lisäksi;

23.  palauttaa mieliin, että vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä humanitaarisen avun maksumäärärahoihin syntyi äärimmäisen suuri vaje ja ongelma pystyttiin ratkaisemaan vain lyhyellä aikavälillä ja väliaikaisesti tekemällä määrärahasiirtoja vahvistetun talousarvion sisällä; on erittäin huolissaan siitä, että sama tilanne on todennäköinen myös muilla toimintalohkoilla, kuten tutkimuksessa ja kehittämisessä ja innovoinnissa;

24.  korostaa, että vuoden 2014 maksumäärärahojen lisäystarpeista käytävät neuvottelut olisi saatettava loppuun ennen vuoden 2015 talousarviosovittelua, jotta voitaisiin todella selvittää jo aiemmilta vuosilta periytyvät vuoden 2015 tarpeet; huomauttaa, että lisätalousarvioesityksiä nro 2/2014, nro 3/2014 ja nro 4/2014 olisi käsiteltävä yhtenä pakettina eikä neuvosto voi odottaa hyötyvänsä ylijäämän ja sakkojen talousarvioon ottamisesta saatavista odottamattomista tuloista täyttämättä lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 esitettyjä uusia maksumäärärahatarpeita; huomauttaa, että jos lisätalousarvioesitykset nro 2/2014, nro 3/2014 ja nro 4/2014 hyväksytään sellaisinaan, hyväksymisen talousarviovaikutus olisi yhteensä vain 106 miljoonaa euroa uusina bruttokansantuloon perustuvina maksuosuuksina, jotka jäsenvaltioiden on maksettava sen varmistamiseksi, että vuonna 2014 on käytettävissä riittävästi maksumäärärahoja unionin nykyisten oikeudellisten velvoitteiden kattamiseksi;

25.  korostaa, että parlamentin äänestyksessä hyväksymä määrärahojen ja erityisesti maksumäärärahojen taso perustuu siihen olettamukseen, että kaikki käsiteltävinä olevat lisätalousarvioesitykset vuoden 2014 talousarvioon hyväksytään täysimääräisinä;

26.  haluaa varmistaa, että unionin laajuisiin investointisuunnitelmiin (jotka mainittiin kesäkuussa 2014 järjestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja jotka komission puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker toi esiin tärkeänä poliittisena painopisteenä poliittisissa suuntaviivoissaan(8)) osoitetaan riittävät resurssit, että nuorisotyöllisyysaloitetta jatketaan ja etenkin Euroopan nuorisotakuuta rahoitetaan vuoden 2016 talousarviosta alkaen ja että maksumäärärahoja koskeva jatkuva ongelma ratkaistaan, ja korostaa näin ollen, että uuden komission olisi käynnistettävä mahdollisimman pian monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 2 artiklassa tarkoitettu vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeinen tarkistus;

Otsake 1 a

27.  panee merkille, että neuvoston suurimmat leikkaukset sekä maksusitoumusmäärärahoihin (-323,5 miljoonaa euroa talousarvioesityksestä) että maksumäärärahoihin (-1 335 miljoonaa euroa) kohdistuvat otsakkeeseen 1 a, vaikka kesäkuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen jälleen kerran poliittisen asialistansa kärkeen; tähdentää, että jotkut näistä leikkauksista eivät vastaa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 tehtyä sopimusta: Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja, joita etupainotettiin merkittävästi eli 200 miljoonalla eurolla vuonna 2014, leikataan kovalla kädellä (maksusitoumusmäärärahoja vähennetään 190 miljoonaa euroa talousarvioesityksestä) ja myös ITER-ohjelman rahoitusta vähennetään (-11,2 miljoonaa euroa), vaikka sitä olisi etupainotettava vuonna 2015 huomattavasti vuonna 2014 toteutuneen takapainotuksen vuoksi;

28.  katsoo, että energiaturvallisuuden parantamiseksi on olennaisen tärkeää edistää uusiutuvia energianlähteitä ja energiatehokkuutta ajatellen myös riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta etenkin jäsenvaltioissa, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia Venäjältä tuotavasta kaasusta; kehottaa saattamaan Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvät energiamäärärahojen käyttötavoitteet vastaamaan lainsäädäntöprosessin aikana tehtyjä sitoumuksia;

29.  vastustaa neuvoston leikkauksia Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin (‑34,4 miljoonaa euroa) ja toteaa, että talousarvioesityksessä välineeseen vuonna 2015 osoitetut määrärahat olivat jo takapainotteisia monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen mukaisesti; on huolissaan siitä, että tätä strategista ohjelmaa ei välttämättä saada tehokkaasti käyntiin, vaikka se on erittäin tärkeä televiestintä-, liikenne- ja energiainfrastruktuureihin tehtävien tulevien investointien kannalta, jotka voivat edistää uusien työpaikkojen luomista Euroopassa;

30.  päättää näin ollen palauttaa yleisesti vuoden 2015 talousarvioesityksen maksusitoumus- ja maksumäärärahat kaikkiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on leikannut; haluaa lisäksi korottaa määrärahoja tietyissä budjettikohdissa, jotka koskevat parlamentin otsakkeessa 1 a ensisijaisina pitämiä ohjelmia (Horisontti 2020, COSME, Erasmus+, Euroopan digitaalistrategia, sosiaalinen toimintaohjelma), käyttämällä niihin koko liikkumavaran (lisäys talousarvioesityksestä yhteensä noin 200 miljoonaa euroa);

31.  pitää myös tarpeellisena lisätä Verkkojen Eurooppa -välineen energiaverkkoihin liittyvien budjettikohtien määrärahoja talousarvioesityksestä yhteensä 34 miljoonalla eurolla ja toteaa, että näin voidaan osittain lieventää vaikutuksia, joita aiheutuu tämän välineen takapainotuksesta jo toisena peräkkäisenä vuonna monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen seurauksena; pitää myös ensiarvoisena lisätä investointeja digitaalistrategiaan ja laajakaistaan ja lisää sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäverkkorahoitusta 12 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta;

32.  katsoo, että pk-yritysten taloudellisen tuen lisääminen on välttämätöntä, jotta unionin talous voi palata talouskasvun tielle ja selviytyä kriisistä, mikä osaltaan torjuu työttömyyttä; katsoo, että pk-yritysten innovoinnin merkitystä unionin kilpailukyvyn kannalta usein korostetaan mutta sen tukemiseen ei myönnetä riittävästi rahoitusta; on siksi päättänyt lisätä pk-yrityksille ja yrittäjyyteen suunnattuja maksusitoumusmäärärahoja 26,5 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta; pyytää komissiota varmistamaan, että toteutuksessa noudatetaan aitoa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa; kehottaa komissiota myös osoittamaan riittävästi määrärahoja pk-yritysten vihreässä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien toteuttamiseen;

33.  korottaa kolmelle valvontaviranomaiselle (EPV, EVLEV ja EAMV) osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksestä yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla;

34.  on huolestunut siitä, että tapaukset, joissa otsakkeen 1 a maksumäärärahojen puuttumisen vaikutukset ovat tulleet esille, ovat lisääntyneet etenkin Horisontti 2020 ‑ohjelmassa, jossa ennakkorahoitusta on vähennetty ja huomattava määrä hankkeita on jäissä, ja että Erasmus+ -ohjelmaa uhkaa maksujen keskeytyminen; on erittäin huolissaan siitä, että lukuisissa ohjelmissa on käytetty melkein kaikki vuodelle 2014 käytettävissä olevat määrärahat kuukausia ennen laskujen esittämisen määräajan umpeutumista;

35.  pitää ensimmäisiä askelia kohti Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) uudistusta ilahduttavina mutta toteaa, että on täysimääräisesti pantava täytäntöön Maystadtin suositukset, mukaan luettuna vaatimukset siitä, että EFRAGin tehtävät rajataan koskemaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ja että pk-yrityksiä ja veroasioita koskeva työ lopetetaan asteittain;

36.  korostaa pk-yritysten innovoinnin merkitystä unionin taloudellisen elpymisen moottorina; edellyttää komission täyttävän oikeudelliset ja talousarviositoumuksensa, jotka koskevat Horisontti 2020 -ohjelmaan sisällytettyä pk-yrityksille kohdennettua välinettä, ja kehottaa neuvostoa mahdollistamaan tämän tarjoamalla asianmukaiset määrärahat; pyytää komissiota ottamaan vuodesta 2016 alkaen pk-yrityksiä koskevaa välinettä varten käyttöön oman budjettikohdan, jotta talousarvion selkeämpi valvonta olisi mahdollista ja jotta varmistettaisiin, että sen toteutuksessa noudatetaan aitoa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa;

37.  panee tyytyväisenä merkille komission 2. heinäkuuta 2014 julkistaman kiertotaloutta koskevan paketin(9); kehottaa myöntämään riittävät resurssit sen toimintojen täytäntöönpanoon;

Otsake 1 b

38.  toteaa, että neuvosto säilytti talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahat (49 227 miljoonaa euroa), mutta on syvästi huolissaan siitä, että se vähensi maksumäärärahoja 220 miljoonalla eurolla 51 382 miljoonaan euroon;

39.  korostaa, että otsakkeessa 1 b on tällä hetkellä eniten maksattamatta olevia sitoumuksia eikä edunsaajajäsenvaltioille ja -alueille voida sen tähden korvata näille jo aiheutuneita kuluja; tähdentää, että tästä käytännöstä on aiheutunut vakavia seurauksia kriisistä eniten kärsiville jäsenvaltioille ja alueille; pitää valitettavana, että neuvosto näyttäisi jättävän tämän kysymyksen täysin huomiotta; korostaa, että unionin aluepolitiikka on olennainen väline tällaisten puutteiden korjaamiseksi tilanteessa, jossa useimmilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia löytää rahoituslähteitä hankkeille, jotka voivat johtaa uusiin työpaikkoihin; toteaa, että ESR:n, Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kaltaiset välineet ovat erityisen tärkeitä kriisiaikoina ja että maksujen vähenemisen ensimmäisiä uhreja ovat aina muita heikommat sidosryhmät, kuten talousarviokuria ylläpitävät jäsenvaltiot, paikallis- ja alueviranomaiset, syrjäiset alueet, pk-yritykset, kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet;

40.  päättää palauttaa neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen maksumäärärahat uusiin ohjelmiin liittyvissä budjettikohdissa ja lisätä maksumäärärahoja yli talousarvioesityksen tason joissakin budjettikohdissa, jotka liittyvät erityisesti vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien loppuun saattamiseen; panee merkille, että vuosi 2015 on uuden Euroopan rakenne- ja investointi rahaston toinen toteutusvuosi; korostaa, että tarvitaan riittävää sitoutumista ja riittäviä maksumäärärahoja sen varmistamiseksi, että ohjelmilla saavutetaan suunniteltu määrä edunsaajia, ja että niillä siten on myös haluttu vaikutus;

41.  päättää ylittää talousarvioesityksen tason 20,2 miljoonalla eurolla vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) ja pilottihankkeiden/valmistelutoimien tapauksessa; aikoo tarkistaa komission ehdotusta joustovälineen käyttöönotosta otsakkeeseen 1 b kuuluvien Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien määrärahojen täydentämiseksi täyteen 100 miljoonan euron määrään asti neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen päätyttyä;

42.  on vahvasti sitä mieltä, että unionin rahoitusta ja etenkään nuorisotyöllisyysaloitteen rahoitusta ei pitäisi käyttää kansallisten toimintatapojen subventointiin vaan sitä olisi käytettävä lisätuen antamiseen nuorille tavalla, joka täydentää ja tehostaa kansallisia ohjelmia;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti työttömien nuorten tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja; muistuttaa nuorisotyöllisyysaloitteen sekä Euroopan sosiaalirahaston määrärahojen käytön aikaistamista koskevasta vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liitetystä poliittisesta sopimuksesta, jolla pyritään varmistamaan tarvittavan avun antaminen ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina; panee tyytyväisenä merkille, että komission ja neuvoston määrärahaesityksissä noudatetaan tätä sopimusta; pelkää, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole valmiuksia hyödyntää nuorisotyöllisyysaloitetta; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaan monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin (2014–2017) nähden jäävä liikkumavara muodostaa sellaisen monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran sitoumuksia varten, joka on määrä ottaa käyttöön monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi kasvuun ja työllisyyteen ja erityisesti nuorten työllisyyteen liittyviä politiikkatavoitteita varten;

Otsake 2

44.  panee tyytyväisenä merkille lisäyksen, jota komissio ehdotti uuden ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin, ja edellyttää, että tämä ohjelma sekä siihen liittyvät ensimmäiset rahoitusvälineet pannaan vuonna 2015 täysimääräisesti täytäntöön; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto leikkasi tässä otsakkeessa eniten pienempien ohjelmien, kuten Life-ohjelman sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), maksusitoumus- ja maksumäärärahoja eivätkä ne näin ollen ehkä saavuta sovittuja tavoitteitaan; pitää niin ikään valitettavina neuvoston perusteettomia leikkauksia kouluhedelmä- ja koulumaito-ohjelmiin; palauttaa siksi talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on leikannut;

45.  pitää tarpeellisena lisätukea, jolla lievitetään Venäjän tietyille unionin maatalous- ja kalataloustuotteille asettamien tuontikieltojen vaikutusta; pitää tervetulleina komission kriisin vuoksi toteuttamia ensimmäisiä kiireellisiä tukitoimenpiteitä; korottaa sen vuoksi yhteisen maatalouspolitiikan menekinedistämistoimia koskevaa unionin osarahoitusosuutta 30 miljoonalla eurolla, jotta tuottajat pystyisivät löytämään tuotteilleen helpommin vaihtoehtoisia myyntikanavia, ja osoittaa kalastajille 5 miljoonaa euroa lisätukea EMKR:n kautta; on myös päättänyt lisätä kouluhedelmäohjelman määrärahoja 7 miljoonalla eurolla ja koulumaito-ohjelman määrärahoja 4 miljoonalla eurolla yli komission talousarvioesityksen;

46.  katsoo, että YMP:n määrärahoja eikä muitakaan talousarvion määrärahoja saisi käyttää kuolemaan johtavien härkätaistelujen rahoittamiseen; muistuttaa, että tällainen rahoitus rikkoo selkeästi tuotantoeläinten suojelua koskevaa eurooppalaista yleissopimusta (neuvoston direktiivi 98/58/EY);

47.  panee merkille, että otsakkeen 2 määrärahat ovat yhteensä 59,3 miljardia euroa ja sen enimmäismäärään jää liikkumavaraa 293,4 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kaikki tähän otsakkeeseen tehdyt tarkistukset, myös 2,9 miljoonan euron lisäys pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin;

Otsake 3

48.  korostaa, että otsake 3, jonka osuus unionin talousarviosta on vain 1,5 prosenttia, on määrällisesti monivuotisen rahoituskehyksen pienin otsake mutta se kattaa unionin kansalaisten ja kansallisten hallitusten kannalta olennaisen tärkeitä asioita, kuten turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan ja sisäisen turvallisuuden; kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa lisäämään tähän otsakkeeseen liittyviä rahoitustoimia ja poliittisia toimia tulevina vuosina;

49.  on tyytymätön siihen, että talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahat jäivät 1,9 prosenttia alle vuoden 2014 talousarvion (niitä vähennettiin 2 171,998 miljoonasta eurosta 2 130,721 miljoonaan euroon), ja toteaa, että otsakkeeseen jää liikkumavaraa noin 115 miljoonaa euroa; pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja vielä 30,2 miljoonalla eurolla (-1,42 prosenttia) ja maksumäärärahoja 28,5 miljoonalla eurolla (-1,51 prosenttia) talousarvioesityksestä; toteaa näin ollen, että neuvoston leikkaukset kohdistuvat erityisen rankasti otsakkeeseen 3;

50.  katsoo, että neuvoston ehdottamat lisäleikkaukset vaarantavat otsakkeen 3 ohjelmien ja toimien asianmukaisen toteutuksen; korostaa, että on tärkeää säilyttää budjettikohtien ”Oikeuksien suojelun varmistaminen ja kansalaisten voimaannuttaminen” ja ”Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen” määrärahat talousarvioesityksen mukaisina perusoikeuksia, tasa-arvoa ja kansalaisuutta koskevan ohjelman täytäntöönpanemiseksi vuosina 2014–2020; haluaa näin ollen palauttaa tämän otsakkeen kaikkiin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrärahat; päättää lisäksi lisätä tiettyjen budjettikohtien määrärahoja yli talousarvioesityksen määrien ja kohdentaa lisäykset pääasiassa Luova Eurooppa -ohjelmaan, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan ja multimediatoimiin sekä yhteiseen turvapaikkajärjestelmään (maksusitoumusmäärärahoja lisätään talousarvioesitykseen nähden yhteensä 53,2 miljoonaa euroa, mukaan luettuina erillisvirastot, pilottihankkeet ja valmistelutoimet);

51.  muistuttaa kolmen toimielimen yhteisestä lausumasta, jonka mukaan vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä; huomauttaa, että tässä asiassa tarvitaan lisätoimia ja kolmen toimielimen yhteistä lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa sukupuolten tasa-arvon tehokas valtavirtaistaminen vuotuisissa talousarviomenettelyissä; kehottaa jälleen ottamaan tasa-arvoanalyysin erottamattomaksi osaksi unionin talousarviomenettelyjä ja ottamaan siihen aktiivisesti mukaan kaikki toimijat kaikilla prosessin tasoilla, jotta vahvistetaan unionin sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon;

52.  palauttaa mieliin, että parlamentti piti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamista koskevien neuvottelujen yhteydessä ensisijaisena tavoitteenaan sitä, että rahoitus jaetaan tasapuolisesti ja avoimesti rahaston eri tavoitteisiin; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvien budjettikohtien määrää, jotta helpotettaisiin niiden seurattavuutta ja jotta niistä kävisi ilmi helposti, kuinka eri tavoitteisiin ja eri budjettikohtiin osoitetut määrärahat käytetään;

53.  katsoo, että eurooppalaisia kansalaisaloitteita varten on myönnettävä lisätukea; päättää siksi perustaa otsakkeeseen 3 uuden kohdan ”Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja muiden osallistavan demokratian välineiden täytäntöönpano” ja osoittaa siihen 1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja;

54.  korostaa, että on välttämätöntä ja tärkeää arvioida jatkuvasti, millä tavoin kaikki rahastot ja ohjelmat pannaan täytäntöön ja mihin niiden varat käytetään, jotta voidaan varhaisessa vaiheessa havaita mahdolliset puutteet sekä rahastojen ja ohjelmien vaikuttavuus;

Otsake 4

55.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja 0,83 prosenttia ja maksumäärärahoja 5,24 prosenttia, ja toteaa, että tähän otsakkeeseen kohdistuvat suurimmat maksumäärärahojen leikkaukset; muistuttaa, että otsake 4 ilmentää unionin ulkoisia sitoumuksia, vaikka sen rahoitusosuus unionin koko talousarviosta on alle 6 prosenttia, ja siihen olisi näin ollen osoitettava riittävästi resursseja, jotta unioni suoriutuisi kansainvälisistä tehtävistään;

56.  tuomitsee jyrkästi neuvoston leikkaukset humanitaarisen avun maksusitoumusmäärärahoihin ja toteaa, että tämä ei ole oikea tapa ratkaista aiempien vuosien maksamattomista laskuista kertyneiden rästien ongelmaa ja että tämä vaarantaa alan toimien asianmukaisen toteutuksen ja samalla avunsaajien kohtalon; korostaa, että hätäapuvarauksen maksumäärärahojen olisi oltava maksusitoumusmäärärahojen tasolla, ja edellyttää, että määrät otetaan talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen maksuja koskevien enimmäismäärien lisäksi; korostaa, että humanitaarisen avun maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välistä eroa olisi kavennettava, jotta otettaisiin huomioon humanitaarisen avun operaatioiden lyhytkestoisuus ja luovuttaisiin tavasta siirtää maksurästejä edellisiltä vuosilta seuraaville vuosille; torjuu jyrkästi kielteiset vaikutukset, kuten maksujen ja operaatioiden lykkääntymisen, joita riittämättömästä budjetoinnista aiheutuvalla maksumäärärahojen leikkaamisella on humanitaariseen apuun, ja pitää niitä erityisen tuhoisina tilanteessa, jossa reuna-alueiden lisääntyvä epävakaus vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä; katsoo näiden tapahtumien olevan surullinen mutta vahva varoitusmerkki realistisemman budjetoinnin tarpeesta;

57.  muistuttaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti korottamaan julkisen kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin BKT:sta ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä, ja pyytää näin ollen lisäämään määrärahoja kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä katetuille aihealueille, jotta edistettäisiin vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevien yleisten kehityssitoumusten toteutumista;

58.  tähdentää tukevansa Lähi-idän rauhanprosessia ja on päättänyt taata riittävän rahoituksen UNRWA:lle ja palestiinalaishallinnolle lisäämällä maksusitoumusmäärärahoja 35,5 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä; on hyvin hämmästynyt siitä, että neuvosto on jälleen kerran vähentänyt talousarvioesityksessä UNRWA:lle ja palestiinalaishallinnolle osoitettuja maksumäärärahoja 2,4 miljoonalla eurolla perustelematta tätä selvästi, ja katsoo, että budjettikohtaan osoitettiin liian vähän rahoitusta jo talousarvioesityksessä;

59.  korostaa, että unionin itäiset ja eteläiset naapurimaat ovat demokratiaan siirtymiseen ja demokratian vahvistamiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä maahanmuuttoon ja vakauttamiseen liittyvien suurten haasteiden edessä ja niiden on saatava tukea; pitää tärkeinä Ukrainan tilanteen edellyttämiä lisätoimia; kehottaa siksi lisäämään Euroopan naapuruusvälineen määrärahoja 203,3 miljoonaa euroa talousarvioesityksestä, jotta unioni kykenee täyttämään itäisiin ja eteläisiin naapureihinsa liittyvät velvoitteensa;

60.  ei hyväksy neuvoston leikkauksia parlamentin ensisijaisina pitämiin budjettikohtiin ja esittää neuvoston kyseisissä kohdissa vähentämien määrärahojen palauttamista talousarvioesityksen tasolle sekä tiettyjen unionin ulkosuhteiden kannalta strategisesti tärkeiden budjettikohtien kohdalla jopa maksusitoumusmäärärahojen lisäämistä yhteensä 400,55 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä (humanitaarinen apu, Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, vakautusväline sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että näiden lisäysten jälkeen otsakkeessa 4 on käytetty kokonaan sekä liikkumavara että 66 miljoonan euron lisämääräraha, joka tuli käyttöön, kun budjettikohtia siirrettiin Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) talousarvioon ja tämän johdosta otsakkeen määrärahat vähenivät;

61.  katsoo tarpeelliseksi lisätä kyproksenturkkilaisia koskevan budjettikohdan määrärahoja, jotta unioni voi edelleen tukea Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän teknisen komitean toiminnan rahoittamista;

62.  hyväksyy EU:n erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirron EUH:n talousarvioon, jotta voidaan tukea edustajien entistä tiiviimpää integrointia ulkosuhdehallintoon, kuten korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja on ehdottanut EUH:a koskevassa selvityksessään ja kuten on esitetty parlamentin 13. kesäkuuta 2013 antamissa suosituksissa sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 11/2014; odottaa, että siirto toteutetaan 1. tammikuuta 2016 mennessä;

Otsake 5

63.  huomauttaa, että talousarvioesityksessä on otettu huomioon viimeisin henkilöstösääntöuudistus, mukaan luettuina muutokset palkkojen ja eläkkeiden mukautuksia koskevaan laskutapaan sekä henkilöstön määrän vähentämisen jatkaminen;

64.  pitää valitettavana, että tästä huolimatta neuvosto vähensi otsakkeen 5 määrärahoja 27,6 miljoonalla eurolla, josta 16,7 miljoonan euron leikkaus koskee komission hallintobudjettiin sisältyviä virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyviä menoja palkkojen kiinteämääräisen perusvähennyksen lisäyksen seurauksena;

65.  toteaa, että komissio vähentää henkilöstöään jo kolmantena peräkkäisenä vuonna, ja katsoo, että sen avoimia virkapaikkoja koskevia ennusteita olisi pidettävä luotettavina ja niiden pitäisi perustua toimielimen todelliseen tilanteeseen, joten pitää kiinteämääräisen perusvähennyksen korotusta (4,5 prosenttiin komission päätoimipaikoissa ja 6 prosenttiin edustustoissa) mielivaltaisena;

66.  panee lisäksi merkille neuvoston kantaan liitetyn lausunnon, jossa se painottaa ”olevan tärkeää seurata tiiviisti määrärahoja ulkopuolisen henkilöstön kaikkien ryhmien osalta ottaen huomioon työajan pidentämisestä (...) syntyvä lisäkapasiteetti”, sekä eri toimintalohkojen tukimenoihin tehdyt vastaavat leikkaukset, jotka ovat 20,8 miljoonaa euroa; pitää näitä leikkauksia heikosti perusteltuina sen lisäksi, että niistä aiheutuu jo aiemmin mainittuja uhkia; palauttaa mieliin, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaan lisäkapasiteetin talousarviovaikutukset olisi jo neutraloitu, kun virkoja vähennetään 5 prosenttia viiden vuoden aikana; panee tässä mielessä merkille, että komissio on mennyt jo pidemmälle kuin mitä sen tekemät sitoumukset edellyttävät vähentämällä henkilöstöä kaikissa palkkaluokissa, oli kyse sitten otsakkeesta 5 rahoitetuista menoista tai muista otsakkeista rahoitetuista menoista;

67.  palauttaa tämän vuoksi talousarvioesityksen määrät kaikkiin hallinnollisia ja tukimenoja koskeviin budjettikohtiin ja kaikkiin otsakkeen 5 budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on leikannut;

68.  päättää ottaa osan määrärahoista varaukseen siihen saakka, että komissio muuttaa asiantuntijaryhmiä koskevia sääntöjä ja varmistaa, että ne pannaan täysin täytäntöön kaikissa pääosastoissa;

Erillisvirastot

69.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että komissio oli jo leikannut huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä;

70.  katsoo näin ollen, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen nämä eivät enää kykenisi hoitamaan lainsäädäntövallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä;

71.  ei voi hyväksyä komission aikomusta siirtää 1 prosentti viroista ”uudelleenkierrätyspooliin” sen lisäksi, että erillisvirastojen henkilöstöä vähennetään 1 prosentin verran kaikkiin toimielimiin ja elimiin sovellettavan monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen mukaisesti;

72.  korostaa, että sovitut henkilöstövähennykset perustuvat henkilöstön määrään ja tehtäviin 31. joulukuuta 2012 ja että nykyisten erillisvirastojen mahdolliset uudet tehtävät tai uusien virastojen perustaminen on rahoitettava lisävaroin;

73.  tähdentää, että hyväksytty 5 prosentin vähennystavoite täytyy saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä ja että erillisvirastoille olisi jätettävä joustovaraa sen suhteen, minä vuosina ne tekevät leikkaukset, jotta ne voisivat ottaa huomioon henkilöstön luonnollisen poistuman ja jotta minimoitaisiin unionin maksettavaksi tulevat työttömyyskorvaukset ja muut kustannukset, jotka liittyvät työsopimusten ennenaikaiseen päättämiseen;

74.  muuttaa näin ollen eräiden erillisvirastojen henkilöstötaulukkoja, jotta voitaisiin toteuttaa sovittu 1 prosentin vähennys, käsitellä eri tavoin maksuista saatavista tuloista rahoitettavia toimia tai mukauttaa henkilöstön määrää virastojen uusien tehtävien perusteella;

75.  päättää lisätä kolmen rahoitusvalvontaviranomaisen määrärahoja vuoden 2015 talousarviossa; katsoo, että määrärahojen olisi oltava riittävällä tasolla, jotta viranomaiset suoriutuisivat tehtävistään, kun uusia asetuksia, päätöksiä ja direktiivejä on annettu ja annetaan kiinteästi rahoitusalan vakauteen liittyvästä nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä selviämiseksi;

76.  päättää myös lisätä Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston määrärahoja sekä joidenkin muiden otsakkeeseen 3 kuuluvien erillisvirastojen (Frontex, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto) määrärahoja niille osoitettujen lisätehtävien vuoksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

77.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia siten, että käynnissä olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia on tarkasteltu niiden onnistumisen kannalta, nykyisten oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet on jätetty pois ja komission suorittama hankkeiden toteutettavuutta koskeva arviointi on otettu täysin huomioon, ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran vuoksi;

Muut pääluokat

78.  palauttaa mieliin, että kaikkien toimielinten hallintomenot, eläkkeet ja Eurooppa-kouluihin liittyvät menot katetaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5; panee merkille, että otsakkeen kokonaismenot ovat vuoden 2015 talousarvioesityksessä arviolta 8 612,2 miljoonaa euroa (2,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa), jolloin enimmäismäärään jää liikkumavaraa 463,8 miljoonaa euroa, ja toimielinten yhteenlasketut hallintomenot ovat vuonna 2015 arviolta 6 893,1 miljoonaa euroa (1,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa), jolloin kokonaisliikkumavaran sisälle jää liikkumavaraa 457,9 miljoonaa euroa;

79.  panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jossa toimielinten hallintomenoja vuonna 2015 vähennettiin kautta linjan 6 865,6 miljoonaan euroon (27,5 miljoonalla eurolla eli 0,4 prosenttia), jolloin kokonaisliikkumavaran sisällä oleva liikkumavara nostettiin keinotekoisesti 485,4 miljoonaan euroon;

80.  on yllättynyt siitä, että neuvosto ehdottaa tänä vuonna jälleen lineaarisia leikkauksia toimielinten hallintomenoihin; on edelleen sitä mieltä, että unionin kunkin toimielimen talousarviota olisi toimielimen omien erityisten toimivaltuuksien ja tilanteen vuoksi käsiteltävä yksilöllisesti ilman yleispäteviä ratkaisuja ottaen huomioon kunkin toimielimen kehitysvaiheen, tehtävät, hallintotavoitteet, henkilöstötarpeet ja kiinteistöpolitiikan; kritisoi voimakkaasti neuvoston tapaa lisätä avointen virkojen määrää kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä, jolloin liikkumavara kasvaa keinotekoisesti; korostaa, että jo toteutetun 1 prosentin henkilöstövähennyksen jälkeen tämä lisäys pakottaisi jotkut toimielimistä, joihin edellä mainittu henkilöstövähennys on jo vaikuttanut, jäädyttämään avointen virkojen täyttämisen, mistä koituu haittaa niiden toiminnalle;

81.  panee merkille, että talousarvioesitys sisältää 0,8 prosentin mukautuksen kaikkien toimielinten ja elinten palkkoihin ja eläkkeisiin vuosina 2011 ja 2012 sekä palkkojen ja eläkkeiden jäädyttämisen vuosina 2013 ja 2014; panee tyytyväisenä merkille, että useimmat toimielimet ovat jo mukauttaneet ennakkoarvioitaan;

82.  korostaa, että kolmen toimielimen, komission, neuvoston ja parlamentin, olisi keskinäisen kunnioituksen pohjalta hyväksyttävä kahden budjettivallan käyttäjän ennakkoarviot tekemättä niihin muutoksia;

83.  huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston olisi asetettava määrärahat riittävälle tasolle, jotta toimielimillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset ja jotta ne voisivat täyttää sisäiset ja ulkopuoliset oikeudelliset velvoitteensa ja taata unionin kansalaisille korkealaatuiset julkiset palvelut, tukien samalla kaikkia mahdollisia säästökohteita ja tehokkuustavoitteita, jotka saavutetaan arvioimalla meneillään olevia ja uusia tehtäviä jatkuvasti uudelleen; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksesta johtuvat uudet tehtävät oli määrä toteuttaa ilman lisäresursseja;

84.  on tyytyväinen säästötoimiin ja tehokkuuden parantamiseen liittyviin toimiin, joita kaikki muut toimielimet ovat jo sisällyttäneet talousarvioesityksiinsä; korostaa, että unionin varojen asianmukainen, tehokas, avoin ja vastuuvelvollinen käyttö on yksi tärkeimpiä keinoja vahvistaa unionin kansalaisten luottamusta; pitää tervetulleina toimielinten ponnistuksia avoimuuden, hallinnon tehokkuuden, moitteettoman varainhoidon ja priorisoinnin edistämiseksi; katsoo, että kaikissa unionin toimielimissä olisi jatkossakin noudatettava tiukkoja avoimuusvaatimuksia;

85.  palauttaa kiinteämääräiset korvaukset tasolle, jota unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan ulkosuhdehallinto alkuaan ehdottivat ja jota neuvosto horisontaalisesti muutti, ja palauttaa talousarvioesityksen määrärahat vastaaviin budjettikohtiin;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

86.  toteaa, että parlamentin vuoden 2015 ennakkoarvion kokonaismäärärahat ovat 1 794 929 112 euroa eli varainhoitovuodesta 2014 lisäystä on kaiken kaikkiaan 2,24 prosenttia; tähdentää kuitenkin, että 0,67 prosenttia tästä lisäyksestä liittyy oikeudellisesti sitovaan poikkeukselliseen siirtymäkorvaukseen, joka maksetaan jäsenille vaalikauden lopussa, ja 0,4 prosenttia liittyy sopimukseen vuosien 2011 ja 2012 palkkojen ja eläkkeiden mukautuksesta; korostaa, että muiden menojen määrä on näin ollen kasvanut vuodesta 2014 vain 1,18 prosenttia;

87.  painottaa, että jos unionin talousarviossa halutaan luoda pitkän aikavälin säästöjä, parlamentin ja neuvoston on ryhdyttämä laatimaan yhden kotipaikan toteutumista koskevaa suunnitelmaa, kuten on todettu useissa parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa;

88.  panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin 17. syyskuuta 2014 antaman tarkistetun muistion, jossa ehdotetaan, että talousarviota muutetaan puhemiehistön viimeaikaisten päätösten ja teknisten mukautusten perusteella; huomauttaa, että näistä muutoksista ei aiheudu talousarviovaikutuksia; hyväksyy nämä mukautukset ennakkoarvioon;

89.  supistaa parlamentin henkilöstötaulukkoa, jotta siinä otetaan huomioon henkilöstösääntöuudistuksen yhteydessä sovittu henkilöstön vähentämistavoite;

90.  korostaa, että poliittisten ryhmien tehtävät eivät rajoitu pelkästään hallinnollisiin tehtäviin; toteaa, että poliittisiin ryhmiin ei ole palkattu uutta henkilöstöä vuoden 2012 jälkeen ja että edellisinä varainhoitovuosina niiden tarpeet katettiin vain osittain; edellyttää, että poliittisten ryhmien henkilöstön kokonaismäärä pidetään vuonna 2015 ja sitä seuraavina vuosina ainakin nykyisellä tasolla; muistuttaa, että parlamentti teki jo edellisellä vaalikaudella asiaa koskevan päätöksen(10);

91.  toteaa, että KAD-hankkeen tavoitekustannuksiksi arvioidaan 441,27 miljoonaa euroa käypinä hintoina (406,22 miljoonaa kiinteinä hintoina) ja että vuonna 2015 KAD:n rahoitustarpeet ovat 128,91 miljoonaa euroa (eli 29 prosenttia kokonaiskuluista); korostaa, että jäljellä olevat vuoden 2015 rahoitustarpeet ovat arviolta 84,8 miljoonaa euroa mukaan luettuina tarkoitukseen jo kohdennetut mutta vielä käyttämättömät varat; katsoo, että tätä määrää voidaan vähentää tuntuvasti siirtämällä määrärahoja vuoden 2014 lopussa ja että loppuosaan olisi käytettävä lainarahoitusta; muistuttaa, että KAD-rakennuksen rakentamisen vuotuiset kokonaiskulut ovat tulevaisuudessa huomattavasti pienemmät kuin vastaavan kiinteistön vuokrakulut;

92.  päättää lisätä Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoitukseen osoitettuja määrärahoja 3 miljoonalla eurolla, jotta poliittiset säätiöt voivat harjoittaa toimintaansa täysimääräisesti kattaen poliittisten ryhmien koko kirjon, sekä tehostaa tutkimustoimintaansa ja toimia, joilla välitetään ja tuodaan esille uusia ajatuksia Euroopan yhdentymiskehityksen jouduttamiseksi; korostaa, että tästä lisäyksestä ei aiheudu vaikutuksia talousarvioon, sillä määrärahat otetaan varauksesta ennakoimattomia menoja varten; vahvistaa näin ollen vuoden 2015 talousarvionsa kokonaistasoksi 1 794 929 112 euroa; tähdentää, että 17. huhtikuuta 2014 pidetyssä täysistunnossa hyväksyttyyn ennakkoarvioon nähden kasvu on 0 prosenttia;

93.  panee tyytyväisenä merkille yhteisen työryhmän päätöksen suositella jäsenille lyhyillä matkoilla turistiluokassa lentämistä; pyytää pääsihteeriä esittämään arvion suosituksen vaikutuksesta vuoden 2015 loppuun mennessä;

94.  panee tyytyväisenä merkille yhteisen työryhmän ajoneuvoja ja kuljettajia koskeviin menoihin liittyviä säästömahdollisuuksia koskevan arvioinnin tuloksen; odottaa näiden säästöjen toteutuvan lähivuosien talousarviossa;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

95.  korostaa, että tapausten määrän ennennäkemättömästä kasvusta huolimatta komissio päätti poistaa tuomioistuimen talousarvioesityksestä 12 uutta tointa, joilla oli määrä välttää mahdolliset pullonkaulat ja vähentää mahdollisimman paljon sitä riskiä, ettei tuomioita voida antaa kohtuullisessa määräajassa; korostaa, että komission toiminta vaarantaa kolmen eri tuomioistuimen tuottoisuuden ottaen huomioon, että uusien tapausten määrä kasvaa jatkuvasti ja ennennäkemättömällä tavalla, ja pitää tätä vakavana riskinä talousarviolle;

96.  hyväksyy tuomioistuimen alkuaan pyytämien 12 uuden toimen perustamisen; lisää vastaavasti määrärahoja asiaa koskevissa budjettikohdissa ja mukauttaa tuomioistuimen henkilöstötaulukkoa sen ennakkoarvion perusteella;

97.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 3 prosenttiin, jotta varmistettaisiin, että tuomioistuin kykenee suoriutumaan asianmukaisesti jatkuvasti kasvavasta työtaakastaan ja hyödyntämään täysin henkilöstötaulukkoaan; korostaa, että neuvoston ehdottama vähennys on täysin ristiriidassa virkojen 98 prosentin täyttöasteen kanssa (joka on korkeimmalla mahdollisella tasolla ottaen huomioon vuoden aikana tapahtuvien henkilöstömuutosten väistämättömät vaikutukset) ja palkkojen toteutumisasteen kanssa, joka oli vuonna 2013 lähes 99 prosenttia;

98.  korostaa, että suurista ponnisteluistaan huolimatta unionin yleinen tuomioistuin ei enää kykene selviämään kasvavasta työmäärästään; korostaa, että tiedot, joita on saatu vuoden 2014 tilanteesta tähän mennessä, vahvistavat täysin tämän yleisen kasvusuuntauksen, joka jatkuu edelleen muun muassa Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomien muutosten seurauksena (tuomioistuimen toimivalta laajenee 1. joulukuuta 2014 kattamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen) sekä Kroatian liittymisen vuoksi;

99.  toteaa, että tuottavuuden parantamiseksi on jo toteutettu merkittäviä aloitteita mutta siitä huolimatta vireillä olevien tapausten määrä jatkaa kasvuaan (se nousi 25 prosenttia vuonna 2013 ja on noussut vielä 6 prosenttia kesäkuun 2014 loppuun mennessä), samalla kun siitä, että tuomioita ei kyetä antamaan kohtuullisessa määräajassa (varsinkin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevien tapausten määrä on noussut jo lähes sietämättömälle tasolle), johtuvien vaateiden riski on jo toteutunut: ensimmäinen tällä perusteella tehty valitus esitettiin kesäkuussa 2014 ja unioni saattaa joutua siitä raskaaseen vastuuseen; korostaa, että yleisessä tuomioistuimessa esiintyvät viipeet tuomioiden antamisessa kohtuullisessa määräajassa etenkin kilpailulainsäädäntöön liittyvissä asioissa heikentävät merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaa ja saattavat muodostaa huomattavan uhan unionin talousarviolle;

100.  palauttaa mieliin, että parlamentti ja neuvosto ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että tuomareiden määrää on lisättävä; korostaa, että tässä tilanteessa on pyrittävä sopimaan mahdollisimman kiireellisesti uusien tuomareiden nimittämisestä tuomioistuimeen; ottaa 2 miljoonaa euroa varaukseen yhdeksän uuden tuomarin nimittämistä varten ja kehottaa tuomioistuinta esittämään neuvostolle ja parlamentille päivitetyn arvion lisämäärärahatarpeista uusien tuomareiden ja uuden henkilöstön palkkaamista varten; odottaa, että neuvostossa sovitaan asiasta mahdollisimman pian ja että lainsäädäntömenettely saatetaan päätökseen 1. lokakuuta 2015 mennessä; vaatii arvioimaan yhdeksän uuden tuomarin nimittämiseen liittyvää lisähenkilöstötarvetta erittäin huolellisesti;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

101.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 2,1 prosenttiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi rahoittaa henkilöstötarpeensa;

102.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat budjettikohtiin, jotka liittyvät muun henkilöstön palkkoihin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa henkilöstöään kohtaan;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja pääluokka VII – Alueiden komitea sekä Euroopan parlamentin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen täytäntöönpano

103.  muistuttaa, että 5. helmikuuta 2014 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti kahdesta komiteasta on tarkoitus siirtää parlamenttiin enintään 80 tointa ja että sopimuksen mukaan komiteoiden poliittisen toiminnan laajentamiseen sekä ulkoiseen käännöstoimintaan liittyvien uusien tarpeiden kattamiseen osoitetaan lisärahoitusta;

104.  toteaa, että parlamenttiin olisi tarkoitus siirtää vähintään 60 tointa ja että tämä siirto toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe toteutetaan 1. lokakuuta 2014 alkaen ja toinen vaihe myöhemmin, vuonna 2015; ottaa ensimmäisen vaiheen toteuttamista varten talousarvioon 42 toimen siirtoon liittyvät mukautukset (30 tointa ETSK:sta ja 12 AK:sta) ja ottaa varaukseen sen puolikkaan määrärahoista, joka vastaa odotettavissa olevia uusia siirtoja (vähintään kuusi tointa ETSK:sta ja vähintään 12 AK:sta), ja toteaa, että varaus vapautetaan, kun lopullinen päätös jäljelle jääneiden toimien siirrosta on tehty; odottaa, että viimeinen siirto toteutetaan heinäkuuhun 2015 mennessä;

105.  pitää myönteisenä kahden komitean nykyistä yhteistyötä hallintoasioissa ja kannustaa niitä lujittamaan tätä yhteistyötä edelleen, jotta voitaisiin päästä yhteisiin tavoitteisiin ja saataisiin aikaan säästöjä; kehottaa ETSK:aa ja AK:aa tutkimaan, miten niiden rakenne- ja organisaatiouudistuksia voitaisiin jatkaa koordinoidusti lisäämällä niiden keskinäistä yhteistyötä;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

106.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 4,5 prosenttiin, jotta Euroopan talous- ja sosiaalikomitea voisi hoitaa tehtävänsä huolimatta henkilöstön määrän jatkuvasta vähentämisestä;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

107.  korostaa, että alueiden komitean varainhoitovuoden 2015 talousarviossa näkyy komitean poliittisen toiminnan vilkastuminen, sillä helmikuussa 2015 alkaa AK:n uusi (kuudes) toimikausi ja varainhoitovuosi 2015 on myös ensimmäinen vuosi, jolloin AK:n viidennen poliittisen ryhmän (ECR) perustamisen vaikutukset on jo sisällytetty kokonaisuudessaan talousarvioon;

108.  ei lainkaan hyväksy komission leikkauksia menoihin, jotka liittyvät AK:n poliittiseen toimintaan ja oheiskuluihin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin; ottaa huomioon alueiden komitean uuden toimikauden alkamisen ja lisää kyseisten budjettikohtien määrärahoja;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

109.  panee merkille, että neuvosto on vähentänyt oikeusasiamiehen talousarvioesityksen määrärahoja 1,7 prosentilla; korostaa, että leikkaus näkyy raskaasti oikeusasiamiehen jo entuudestaan niukassa talousarviossa ja se vaikuttaa huomattavasti siihen, miten oikeusasiamies kykenee toteuttamaan uutta strategiaansa ja palvelemaan unionin kansalaisia tehokkaasti ja vaikuttavasti; palauttaa siksi kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta oikeusasiamies pystyisi hoitamaan tehtäviään ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

110.  muistuttaa, että suurimmat lisäykset Euroopan tietosuojavaltuutetun vuoden 2014 talousarvioon nähden liittyvät Euroopan tietosuojaneuvoston työryhmän perustamiseen sekä vuosina 2014–2020 toteutettaviin uusiin erityisiin toimiin, kun huomioon ei oteta menoja, joita aiheutui pakollisista oikeudellisista velvoitteista, kuten tietosuojavaltuutetun jäsenten toimikauden päättymisestä tai palkkojen mukautuksista;

111.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat budjettikohtiin, jotka liittyvät tietosuojavaltuutetun uuteen toimikauteen, tietosuojaneuvoston työryhmän perustamiseen sekä toimielimen asianmukaisen toiminnan varmistamiseen ottaen huomioon etenkin vuosia 2014–2020 koskevan uuden strategian; korostaa, että horisontaaliset leikkaukset menoihin voivat olla äärimmäisen haitallisia ja häiritseviä etenkin, kun on kyse pienestä toimielimestä;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

112.  muistuttaa neuvostoa siitä, että jäsenvaltiot hyväksyivät EUH:n perustamisen ja että se tarvitsee riittävästi resursseja hoitaakseen tehtävänsä; kehottaa jäsenvaltioita selvittämään tarkemmin mahdollisuuksia kansallisten suurlähetystöjen ja EUH:n välisiin synergiavaikutuksiin, kuten yhteisten tilojen käyttöä, turvallisuutta ja yhteistyötä hallinnollisissa asioissa;

113.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen siten, että ulkosuhdehallinnon päätoimipaikassa se on 5,3 prosenttia, edustustoissa 2,7 prosenttia ja kansallisten sotilasasiantuntijoiden kohdalla 27 prosenttia, ja palauttaa talousarvioesityksen määrärahat; painottaa, että ennakoidun suuruinen korotus perusvähennykseen johtaisi siihen, että henkilöstötaulukon virkoja olisi vähennettävä enemmän kuin pakollinen 1 prosentti ja tämän uuden toimielimen toiminta häiriintyisi eikä se voisi hoitaa jatkuvasti lisääntyviä tehtäviään;

114.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin ja etenkin EUH:n viestinnän turvallisuutta koskeviin budjettikohtiin, jotta korkea edustaja ja EUH:n ylempi henkilöstö voisivat osallistua tehokkaasti erittäin arkaluonteisista aiheista käytäviin neuvotteluihin;

115.  vaatii suojaamaan EUH:n viestintäjärjestelmät niitä vastaan kohdistuvilta hyökkäyksiltä ja edellyttää, että sekä EUH:n ja jäsenvaltioiden että päätoimipaikan ja edustustojen väliset viestintäjärjestelmät ovat turvallisia ja nykyaikaisia;

116.  tukee korkean edustajan ehdotusta sisällyttää EUH:n talousarvioon määrärahat, joita tarvitaan uuden edustuston avaamiseen Persianlahden alueelle, jossa unionilla on aliedustus(11); lisää näin ollen kyseisten budjettikohtien määrärahoja, kuten EUH ennakkoarviossaan esitti;

117.  siirtää talousarvion pääluokasta III (komissio) pääluokkaan X (ulkosuhdehallinto) unionin edustustoissa olevaan komission henkilöstöön liittyviä yleisiä hallintokuluja; tähdentää, että tästä siirrosta ei aiheudu talousarviovaikutuksia eikä se vaikuta muulla tavoin komission hallintomäärärahoihin eikä komission henkilöstön työskentelyolosuhteisiin edustustoissa ja että se yksinkertaistaa unionin edustustojen hallintomenojen hallinnointia EUH:n ja neuvoston esittämien pyyntöjen ja tilintarkastustuomioistuimen äskettäisessä kertomuksessaan esittämien huomautusten mukaisesti; vaatii toteuttamaan siirron EUH:n ja komission välisen hyvän yhteistyön hengessä; kehottaa neuvostoa kunnioittamaan tämän sopimuksen budjettineutraaliutta;

o
o   o

118.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0247.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0450.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0358.
(8) http://ec.europa.eu/about/juncker-commission/docs/pg_fi.pdf.
(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa”, 2. heinäkuuta 2014 (COM(2014)0398).
(10) Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437).
(11) Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014 EU:n Iranin-strategiasta (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0339).

Oikeudellinen huomautus