Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2967(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0311/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 27/11/2014 - 10.6
CRE 27/11/2014 - 10.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0069

Hyväksytyt tekstit
PDF 134kWORD 59k
Torstai 27. marraskuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivat
P8_TA(2014)0069RC-B8-0311/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. marraskuuta 2014 komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja pk-yritystestin roolista (2014/2967(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon äskettäisen julkisen kuulemisen komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja vaikutustenarvioinnin tarkistetuista suuntaviivoista laaditun vastaavan luonnoksen,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman riippumattoman vaikutustenarvioinnin takaamisesta(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että vaikutustenarvioinnit ovat lainsäädännön laatimisessa varhaisvaiheen väline ja siksi keskeisessä asemassa komission järkevän sääntelyn ohjelmassa ja että niiden tarkoituksena on tuottaa avointa, kattavaa ja tasapuolista näyttöä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, unionin toiminnan lisäarvosta, odotettavissa olevasta sääntely- ja hallintotaakasta sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannuksista ja hyödyistä kaikille sidosryhmille;

B.  toteaa, että nykyisissä vaikutustenarvioinnin suuntaviivoissa annetaan keskeinen rooli komission pääsihteeristölle ja vaikutustenarviointilautakunnalle päätettäessä tietyn aloitteen vaikutustenarvioinnin tarpeellisuudesta;

C.  toteaa, että vaikutustenarviointilautakunnalla on merkittävä rooli vaikutustenarviointien keskeisenä laadunvalvojana;

D.  ottaa huomioon, että perussopimuksiin sisältyy monialaisia sosiaalisia lausekkeita ja ympäristölausekkeita samoin kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon unionin politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja täytäntöönpanossa ja jotka edellyttävät niitä koskevien vaikutusten perusteellista analysointia kaikkien lainsäädäntöehdotusten kohdalla;

E.  toteaa, että komission asiantuntijaryhmän mukaan pk-yritykselle aiheutuvat kustannukset asetuksen noudattamisesta voivat olla kymmenen kertaa suuremmat kuin suuremmille yrityksille; toteaa, että sen vuoksi asianmukainen ja riippumaton vaikutustenarviointi on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joilla on usein enemmän vaikeuksia sopeutua uusiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin vaatimuksiin kuin suurilla yrityksillä ja jotka kokonsa vuoksi pystyvät ennakoimaan huonommin sääntelymuutoksia varhaisessa vaiheessa;

F.  toteaa, että ”pienet ensin” -periaate on vuoden 2008 eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen perusta; toteaa, että se on sisältynyt vaikutustenarvioinnin suuntaviivoihin vuodesta 2009 lähtien ja muihin komission teksteihin vuodesta 2005 lähtien; toteaa, että tämän periaatteen tarkoituksena on ottaa pk-yritysten edut huomioon politiikan suunnittelun hyvin varhaisissa vaiheissa, jotta lainsäädännöstä tulee entistä suotuisampaa pk-yritysten kannalta; toteaa, että käytettävissä on useita välineitä, joilla voidaan varmistaa tämän periaatteen tehokas täytäntöönpano, mukaan luettuna pk-yritystestin käyttö tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa;

G.  toteaa, että nykyisissä vaikutustenarvioinnin suuntaviivoissa annetaan erityisohjausta pk-yritystestin muodossa myös mahdollisista lieventävistä toimenpiteistä; toteaa, että tarkistettujen suuntaviivojen luonnokseen ei sisälly minkäänlaisia pk-yritystestiä koskevia määräyksiä;

H.  katsoo, että komission alkuperäiseen ehdotukseen esitettyjen asiasisältöä koskevien parlamentin tarkistusten asianmukainen arviointi tuo huomattavaa lisäarvoa parlamentin kannan tueksi kolmikantaneuvotteluissa;

Soveltamisala

1.  suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen tarkistaa säännöllisesti vaikutustenarvioinnin suuntaviivoja vaikutustenarviointimenettelyjen parantamiseksi;

2.  korostaa, että komission olisi varmistettava, että taloudelliset, sosiaaliset, hallinnolliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat arvioidaan yhtä perusteellisesti;

3.  on kuitenkin huolestunut siitä, että vaikutustenarvioinnin soveltamisalaa ei ole tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa määritelty yhtä tarkasti kuin nykyisissä suuntaviivoissa ja että siinä jätetään huomattavasti enemmän tulkinnanvaraa asiasta vastaavalle pääosastolle vaikutustenarvioinnin tarpeellisuudesta päätettäessä; katsoo, että olisi säilytettävä nykyiset käytännöt, joiden mukaisesti vaikutustenarviointilautakunta osallistuu päätöksentekoon;

4.  katsoo, että komission olisi säilytettävä nykyinen käytäntönsä ja toimitettava vaikutustenarviointi kaikista aloitteista, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista kriteereistä:

   a) komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan sisältyvät lainsäädäntöehdotukset
   b) muut kuin komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan sisältyvät lainsäädäntöehdotukset, joilla on selkeästi tunnistettavia taloudellisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia
   c) muut kuin lainsäädäntöaloitteet, joissa määritetään tulevia toimia (esimerkiksi valkoiset kirjat, toimintasuunnitelmat, meno-ohjelmat ja kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvotteluohjeet)
   d) komission – ja tarvittaessa sen virastojen – antamat delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset, joilla on todennäköisesti tunnistettavia taloudellisia ja sosiaalisia sekä ympäristöä ja hallinnollista rasitusta koskevia vaikutuksia;

5.  toteaa, että vaikutustenarvioinnin on oltava täsmällistä ja kattavaa, sen on perustuttava kaikkein tarkimpiin, objektiivisimpiin ja täydellisimpiin saatavilla oleviin tietoihin ja siihen on sisällyttävä suhteellinen analyysi, jossa keskitytään ehdotuksen tarkoitukseen ja tavoitteeseen, jotta voidaan tehdä tietoon perustuva poliittinen päätös;

6.  on vakuuttunut, että vaikutustenarviointi on merkittävä unionin kaikkien toimielinten päätöksentekoa tukeva väline sekä tärkeä osa sääntelyn parantamisprosessia; on kuitenkin tietoinen siitä, että vaikutustenarvioinneilla ei voida korvata poliittisia arviointeja ja päätöksiä;

7.  tähdentää, että on tärkeää kuulla kaikkia asianomaisia sidosryhmiä vaikutustenarviointiprosessin varhaisessa vaiheessa, jotta sidosryhmien mielipiteet voidaan ottaa huomioon vaikutustenarviointeja valmisteltaessa ja ennen niiden julkaisemista;

8.  toteaa, että vaikutustenarvioinnin soveltamisala ei ehkä vastaa hyväksyttyjä ehdotuksia, jos niitä on muutettu sen jälkeen kun komission kollegio on toimittanut ne hyväksyttäviksi; pyytää toteamaan tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa, että vaikutustenarviointia on ajantasaistettava, jotta varmistetaan siinä käsiteltyjen asioiden ja kaikkien komission lopullisesti hyväksymien ehdotusten välinen jatkuvuus;

Vaikutustenarviointilautakunta

9.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että vaikutustenarviointiprosessiin liittyvää vaikutustenarviointilautakunnan roolia ei ole määritelty selvemmin tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa; vaatii painokkaasti, että komissio arvioi uudelleen tätä puutetta ja että se vahvistaa vaikutustenarviointilautakuntaan liittyvät menettelyt uusien tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa, kun se vastaa tähän parlamentin hyväksymään päätöslauselmaan;

10.  katsoo, että tällaisista uusista menettelyistä olisi muodostettava selvällä, ymmärrettävällä ja avoimella tavalla vaikutustenarviointilautakunnalle esitettyjen vaikutustenarviointien toimittamista, tarkistamista ja lopullista hyväksymistä koskeva prosessi;

11.  toistaa kantansa, että komission ei pitäisi hyväksyä ehdotuksia, joista vaikutustenarviointilautakunta ei ole antanut lausuntoa;

12.  muistuttaa komissiota lisäksi siitä, että parlamentti on pyytänyt vaikutustenarviointilautakunnan riippumattomuuden lisäämistä ja erityisesti sitä, että vaikutustenarviointilautakunnan jäseniä ei alisteta poliittisen valvonnan alaisuuteen; katsoo, että vaikutustenarviointilautakunnan olisi koostuttava ainoastaan erittäin pätevistä henkilöistä, jotka pystyvät arvioimaan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista esitetyn analyysin;

13.  odottaa, että uusi komissio antaa selvityksen siitä, miten se aikoo edetä tässä päätöslauselmassa esille otetuissa asioissa, jotta parlamentti voi ottaa tämän lähestymistavan täysimääräisemmin huomioon valmistellessaan kantaansa komission äskettäin antamaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (REFIT) koskevaan tiedonantoon, tämän kuitenkaan vaikuttamatta parlamentin kantaan tässä yhteydessä;

Pk-yritystesti

14.  palauttaa mieliin, että komissio piti vuonna 2011 suorittamansa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun yhteydessä valitettavana, että ainoastaan kahdeksan jäsenvaltiota oli sisällyttänyt pk-yritystestin kansallisiin päätöksentekoprosesseihinsa; kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä, jotta pk-yritystestiä koskevia periaatteita voidaan levittää paremmin kansallisten menettelyjen yhteydessä ja tukea näin pk-yrityspolitiikkaa;

15.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio sitoutui kyseisessä uudelleentarkastelussa selvästi vahvistamaan entisestään pk-yritystestiä; pitää kuitenkin valitettavana, että näiden ilmoitusten vastaisesti pk-yritystestiä ei edes mainita vaikutustenarviointia koskevien tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa;

16.  palauttaa mieliin, että komissio sitoutui eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa panemaan täytäntöön ”pienet ensin” -periaatteen politiikan suunnittelussa ja että tähän sisältyy pk-yritystesti, jolla arvioidaan tulevan lainsäädännön ja hallinnollisten aloitteiden vaikutusta pk-yrityksiin; korostaa olevan erittäin tärkeää varmistaa, että testi tehdään asianmukaisesti, ja katsoo, että asiassa on vielä paljon parantamisen varaa;

17.  vaatii, että suuntaviivojen liitteessä 8 vahvistettu pk-yritystesti säilytetään, jotta komission aloitteet eivät vaikuta suhteettomasti pk-yrityksiin tai saata niitä epäedulliseen asemaan suuryrityksiin verrattuna;

18.  korostaa, että tällaisissa tapauksissa vaikutustenarviointeihin olisi sisällytettävä vaihtoehtoisten mekanismien ja/tai joustojen mahdollisuus pk-yritysten auttamiseksi aloitteen täytäntöönpanossa (liitteen 8 kohdassa 4 tarkoitetulla tavalla); panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa esitetyn toimintavaihtoehdon, jossa mikroyritykset jätetään lainsäädäntöehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle; katsoo kuitenkin, että mikroyritysten jättäminen oletusarvoisesti soveltamisalan ulkopuolelle ei ehkä aina ole paras lähestymistapa, ja toteaa, että tämän vuoksi asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti kunkin ehdotuksen yhteydessä, jotta voitaisiin ottaa huomioon todistustaakan kääntäminen, eli toisin sanoen mikroyritykset olisi jätettävä ehdotusten soveltamisalan ulkopuolella, ellei ole todisteita siitä, että ne olisi sisällyttävä siihen; kannattaa ajatusta, että vaikutustenarvioinneissa harkitaan mukautettujen ratkaisujen ja kevyempien järjestelmien soveltamista pk-yrityksiin, jos tämä ei heikennä liikaa lainsäädännön tehokkuutta;

Soveltaminen ja valvonta

19.  toteaa, että säädöksen lopullinen muoto voi poiketa merkittävästi komission hyväksymästä ehdotuksesta; katsoo, että olisi hyödyllistä laatia yhteenveto hyväksyttyjen säädösten arvioiduista hyödyistä ja kustannuksista ja pitää se ajan tasalla niin, että vaikutustenarviointiin sisältyvässä analyysissa otettaisiin huomioon lainsäädäntöprosessin aikana tehdyt tarkistukset; katsoo, että tämä yksinkertaistaisi ehdotuksen vaikutuksen valvontaa ja arviointia;

Parempaa sääntelyä käsittelevän neuvoa-antavan elimen perustaminen

20.  antaa kiitosta komission valtuuttaman hallinnollista rasitusta käsitelleen korkean tason työryhmän työlle ja loppuraportille; muistuttaa komission aikomuksesta perustaa parempaa sääntelyä käsittelevä uusi korkean tason työryhmä, joka koostuisi sidosryhmien edustajista ja kansallisista asiantuntijoista, kuten sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (REFIT) annetussa komission viimeisimmässä tiedonannossa (kesäkuu 2014) esitetään;

21.  ehdottaa, että komission olisi perustettava mahdollisimman pian tämä parempaa sääntelyä käsittelevä neuvoa-antava korkean tason elin, johon kuuluisi sidosryhmien asiantuntijoita ja kansallisia asiantuntijoita; ehdottaa tälle elimelle vahvaa ja riippumatonta neuvontaa koskevaa toimeksiantoa, jonka olisi täydennettävä komission vaikutustenarviointeja koskevaa työtä; katsoo, että tällaisen elimen asiantuntemus, myös toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskeva asiantuntemus, voisi tuoda lisäarvoa vaikutustenarviointimenettelyihin ja muihin parempaa sääntelyä koskeviin aloitteisiin; pyytää ottamaan parlamentin ja neuvoston mukaan asiantuntijoiden nimittämismenettelyyn; ehdottaa, että olemassa olevien parempaa sääntelyä käsittelevien (esimerkiksi Ruotsissa, Tšekin tasavallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa) elinten parhaat käytännöt ja kokemus otetaan huomioon;

22.  kehottaa komissiota toimittamaan vaikutustenarvioinnin tarkistetuista suuntaviivoista laaditun uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon tässä päätöslauselmassa korostetut seikat ja hiljattain esitelty komission rakenne, erityisesti paremmasta sääntelystä vastaavan uuden varapuheenjohtajan rooli;

Vaikutustenarvioinnit parlamentissa

23.  edellyttää komission vaikutustenarvioinnin järjestelmällistä ja mahdollisimman aikaista käsittelyä parlamentissa ja etenkin valiokunnissa;

24.  palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman riippumattoman vaikutustenarvioinnin takaamisesta, jossa kehotettiin hyödyntämään johdonmukaisemmin jo käytössä olevia välineitä parlamentin oman vaikutustenarvioinnin toteuttamiseksi; palauttaa mieliin, että vaikutustenarviointien suorittamiseksi ovat käytössä erityinen budjettikohta ja niihin erikoistuneet yksiköt; pitää parlamentin tekemään vaikutustenarviointiin turvautumista erityisen tärkeänä, kun alkuperäiseen komission ehdotukseen on tehty asiasisältöä koskevia muutoksia;

Vaikutustenarvioinnit neuvostossa

25.  odottaa neuvostolta, että se noudattaa sitoumustaan ja arvioi järjestelmällisesti omien asiasisältöä koskevien tarkistustensa vaikutuksen;

o
o   o

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1)EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 31.

Oikeudellinen huomautus