Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 22. lokakuuta 2014 - StrasbourgLopullinen painos
Komission valitseminen
 Lisätalousarvioesitys nro 2/2014 – varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamisesta syntynyt ylijäämä
 Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 - kaikki pääluokat
 EU:n ja Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen liitettävä pöytäkirja Kroatian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi ***
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

Komission valitseminen
PDF 116kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätös 22. lokakuuta 2014 komission valitsemisesta (2014/2164(INS))
P8_TA(2014)0034

Euroopan parlamentti, joka,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2014 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2014/414/EU(1), jossa ehdotetaan, että Jean-Claude Juncker asetetaan ehdolle komission puheenjohtajaksi,

–  ottaa huomioon Jean-Claude Junckerin täysistunnossa 15. heinäkuuta 2014 antaman lausuman ja poliittisia toimintalinjauksiansa koskevan esittelyn,

–  ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2014 antamansa päätöksen(2) valita Jean-Claude Juncker komission puheenjohtajaksi;

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätöksen 2014/639/EU(3), joka hyväksyttiin 30.elokuuta 2014 komission puheenjohtajaksi valitun suostumuksella, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittämisestä,

–  ottaa huomioon 15. lokakuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/716/EU, Euratom, joka on tehty yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajaksi valitun kanssa, niiden muiden henkilöiden luettelon hyväksymisestä, jotka neuvosto esittää nimitettäväksi komission jäseniksi, sekä päätöksen 2014/648/EU, Euratom kumoamisesta ja korvaamisesta(4),

–  ottaa huomioon valiokunnissa ja kaikille Euroopan parlamentin jäsenille avoimessa puheenjohtajakokouksessa 29. syyskuuta–20. lokakuuta 2014 järjestetyt komission jäsenehdokkaiden kuulemistilaisuudet ja näiden tilaisuuksien jälkeen esitetyt arviot jäsenehdokkaista,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2014 valiokuntien puheenjohtajakokouksessa ja 21. lokakuuta 2014 puheenjohtajakokouksessa suoritetut arvioinnit,

–  ottaa huomioon valitun komission puheenjohtajan 22. lokakuuta 2014 täysistunnossa antaman lausuman

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan ja liitteen XVI,

1.  hyväksyy komission puheenjohtajan, ulkosuhdeasioista vastaavan varapuheenjohtajan (unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan) ja muiden komission jäsenten nimittämisen yhtenä kokoonpanona toimikaudeksi, joka päättyy 31. lokakuuta 2019;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, ministerineuvostolle ja valitulle komission puheenjohtajalle.

(1) EUVL L 192, 1.7.2014, s. 52.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0002.
(3) EUVL L 262, 2.9.2014, s. 6.
(4) EUVL L 299, 17.10.2014, s. 29.


Lisätalousarvioesitys nro 2/2014 – varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamisesta syntynyt ylijäämä
PDF 296kWORD 61k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 2/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (12300/2014 – C8-0160/2014 – 2014/2035(BUD))
P8_TA(2014)0035A8-0018/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 15. huhtikuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2014 (COM(2014)0234),

–  ottaa huomioon neuvoston 14. heinäkuuta 2014 vahvistaman ja 12. syyskuuta 2014 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2014 (12300/2014 – C8-0160/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0018/2014),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 2/2014 tarkoituksena on sisällyttää vuoden 2014 talousarvioon varainhoitovuoden 2013 ylijäämä, 1 005 miljoonaa euroa;

B.  ottaa huomioon, että ylijäämä muodostuu pääasiassa tulojen positiivisesta toteutumasta (771 miljoonaa euroa), menojen vajaakäytöstä (276 miljoonaa euroa) ja valuuttakurssimuutosten negatiivisesta saldosta (42 miljoonaa euroa);

C.  ottaa huomioon, että tulopuolen lisäys on peräisin pääasiassa viivästyskoroista ja sakoista (1 331 miljoonaa euroa), kun taas todellisuudessa kerättyjen omien varojen määrä budjetoituun määrään verrattuna on pienentynyt (-226 miljoonaa euroa) ja käytettävissä olevista ylijäämistä saadut tulot ovat myös vähentyneet (-360 miljoonaa euroa);

D.  ottaa huomioon, että menopuolella vuoden 2013 määrärahojen (107 miljoonaa euroa) ja vuoden 2012 määrärahojen (54 miljoonaa euroa) vajaakäyttö on erityisen vähäistä ja liittyy melko vaikeasti ennakoitaviin tekijöihin eikä sen voida katsoa aiheutuneen varojen hyödyntämiskapasiteetin heikkenemisestä;

E.  ottaa huomioon, että kaikkien käytettävissä olevien indikaattoreiden mukaan sekä vuoden 2012 että 2013 talousarviossa oli maksumäärärahojen vajaus;

F.  ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 18 artiklassa säädetään, että poikkeamat arvioista otetaan unionin talousarvioon ainoastaan niitä koskevassa lisätalousarviossa;

1.  panee merkille lisätalousarvioesityksen nro 2/2014, jossa ainoastaan otetaan talousarvioon varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti varainhoitovuoden 2013 ylijäämä, 1 005 miljoonaa euroa; panee merkille neuvoston kannan lisätalousarvioesitykseen nro 2/2014;

2.  muistuttaa, että kyseisessä lisätalousarviossa nro 2 vähennetään jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvien maksuosuuksien osuutta 1 005 miljoonalla eurolla ja kompensoidaan siten osaksi jäsenvaltioiden maksuosuuksia lisätalousarvion nro 3 rahoittamisesta (johon tarvitaan vielä 3 170 miljoonaa euroa omia varoja); korostaa näin ollen aikovansa jatkaa menettelyä lisätalousarvioesityksen nro 2 hyväksymiseksi samaan aikaan, kun neuvotellaan lisätalousarvioesityksestä nro 3, joka koskee uusien maksumäärärahojen käyttöönottoa, ja lisätalousarvioesityksestä nro 4, jossa on kyse perinteisiä omia varoja koskevien arvioiden tarkistamisesta, muista tuloista ja joidenkin sakkojen saattamisesta lainvoimaisiksi, mistä saadaan 2 059 miljoonaa euroa uusia omia varoja, joilla voitaisiin edelleen vähentää lisämäärärahojen tarvetta lisätalousarvioesityksessä nro 3;

3.  huomauttaa, että jos lisätalousarvioesitykset nro 2, 3 ja 4 hyväksytään sellaisinaan, hyväksymisen talousarviovaikutus olisi yhteensä vain 106 miljoonaa euroa uusina bruttokansantuloon perustuvina maksuosuuksina, jotka jäsenvaltioiden on maksettava sen varmistamiseksi, että vuonna 2014 on käytettävissä riittävästi määrärahoja unionin nykyisten oikeudellisten sitoumusten kattamiseksi;

4.  haluaa säilyttää lisätalousarvioesitysten nro 2, 3 ja 4 välisen poliittisen ja menettelyyn liittyvän yhteyden ja päättää siksi muuttaa neuvoston kantaa lisätalousarvioesitykseen nro 2/2014 jäljempänä esitetyllä tavalla;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja parlamentin tarkistuksen neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1 (koskee useaa budjettikohtaa)

Yleinen tulotaulukko

Luku 1 4 – Päätöksen 2007/436/EY, Euratom 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiset bruttokansantuloon perustuvat omat varat

Numerotiedot:

Talousarvio 2014

Lisätalousarvioesitys nro 2

Neuvoston kanta

Ero

Uusi määrä

1 4 0

99 767 305 073

—  1 005 406 925

—  1 005 406 925

1 005 406 925

100 772 711 998

Yhteensä

99 767 305 073

—  1 005 406 925

—  1 005 406 925

1 005 406 925

100 772 711 998

Pääluokka III – Komissio

Osasto 40 — Varaukset

Uuden budjettikohdan 40 04 01 luominen – Varaus uusia maksutarpeita varten

Numerotiedot:

Talousarvio 2014

Lisätalousarvioesitys nro 2

Neuvoston kanta

Ero

Uusi määrä

40 04 01

-

-

-

1 005 406 925

1 005 406 925

Yhteensä

-

-

-

1 005 406 925

1 005 406 925

Selvitysosa:

Tälle momentille otetut määrärahat käytetään kattamaan komission lisätalousarvioesityksessä nro 3 yksilöimä lisämaksumäärärahojen tarve.

Perustelu:

Vuonna 2014 maksuihin kohdistuu valtavia paineita, ja komissio on pyytänyt lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 lisäämään maksumäärärahoja. Siksi ehdotetaan, että vuoden 2013 ylijäämä käytetään rahoittamaan talousarvion menopuolelle luotua uutta budjettikohtaa 40 04 01 ”Varaus uusia maksutarpeita varten” sen sijaan, että sillä vähennettäisiin bruttokansantuloon perustuvia omia varoja. Jos neuvosto hyväksyy lisätalousarvioesityksen nro 3/2014 sellaisenaan, tämä tarkistus perutaan.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.


Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015 - kaikki pääluokat
PDF 374kWORD 116k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (12608/2014 – C8-0144/2014 – 2014/2040(BUD))
P8_TA(2014)0036A8-0014/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman yleisistä suuntaviivoista vuoden 2015 talousarvion valmistelua varten, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015(6),

–  ottaa huomioon komission 24. kesäkuuta 2014 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (COM(2014)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 2. syyskuuta 2014 vahvistaman ja 12. syyskuuta 2014 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (12608/2014 – C8-0144/2014),

–  ottaa huomioon komission 15. lokakuuta 2014 esittämän oikaisukirjelmän nro 1/2015 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 15. syyskuuta 2014 käymät keskustelut ja pääsihteerin 17. syyskuuta 2014 antaman tarkistetun muistion parlamentin vuoden 2015 talousarvioesityksen käsittelystä,

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta lisäämällä unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärää(7),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8‑0014/2014),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  palauttaa mieliin, että edellä mainitussa 13. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti korosti, että strategisia investointeja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin toimiin on lisättävä, jotta Euroopan talous saadaan taas raiteilleen ja jotta lisätään kilpailukykyä ja luodaan kestävää kasvua ja työllisyyttä, etenkin nuorisotyöllisyyttä, ja voidaan samalla lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

2.  korostaa, että valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat kesäkuussa 2014 (ja toistamiseen elokuussa 2014 pidetyssä Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa) jälleen kerran, että on investoitava ja valmisteltava jäsenvaltioiden talouksia tulevaisuutta varten sekä vastattava unionin kannalta merkityksellisiin, asianmukaista huomiota vaille jääneisiin investointitarpeisiin, jotka liittyvät liikenne-, energia- ja televiestinnän infrastruktuureihin – mukaan luettuna digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä – sekä energiatehokkuuteen, innovointiin, tutkimukseen ja osaamiseen; muistuttaa, että Euroopan unionin talousarviolla on kiistaton vaikutus näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen;

3.  muistuttaa jälleen kerran, että unionin talousarviota ei olisi pidettävä ja arvioitava pelkästään jäsenvaltioiden talousarviota rasittavana menoeränä vaan se olisi päinvastoin nähtävä mahdollisuutena terästää aloitteita ja investointeja, jotka ovat koko unionin edun mukaisia ja tuovat sille lisäarvoa ja joista useimmista parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet yhdessä;

4.  toteaa jälleen kerran, että unionin talousarvio täydentää jäsenvaltioiden talousarvioita ja tukee kasvun ja työpaikkojen edistämistä, ja korostaa, että talousarvion luonteen ja rajallisen koon vuoksi sitä ei pitäisi hillitä ja taltuttaa sattumanvaraisilla leikkauksilla vaan päinvastoin tietyillä aloilla sen määrärahoja olisi lisättävä;

5.  toteaa, että komission talousarvioesitys vuodeksi 2015 on – erityisvälineet mukaan luettuina – 145 599,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 142 137,3 miljoonaa euroa maksumäärärahoina; korostaa, että talousarvioesityksessä on maksumäärärahoja vain 1,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa (mukaan luettuina lisätalousarvio nro 1/2014 ja lisätalousarvioesitykset nro 2–4/2014) ja kokonaismäärä on edelleen 2 miljardia euroa alhaisempi kuin vuoden 2013 talousarvion toteuma; panee merkille, että komissio ehdotti talousarvioesityksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin yhteensä 1 478,9 miljoonan euron liikkumavaraa;

6.  korostaa, että erillisvirastot ovat erittäin tärkeitä unionin toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanon kannalta; tähdentää, että niille on myönnettävä riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa lainsäätäjän niille määräämät tehtävät asianmukaisesti;

Neuvoston kanta

7.  pitää valitettavana, että neuvosto vähensi käsittelyssään maksusitoumusmäärärahoja 522 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 2,1 miljardilla eurolla, minkä seurauksena vuoden 2015 talousarvion maksusitoumukset laskivat 145 077,4 miljoonaan euroon ja maksumäärärahat 139 996,9 miljoonaan euroon; huomauttaa, että 2,1 miljardin euron leikkaus maksumäärärahoihin tarkoittaisi sitä, että määrärahoja olisi 0,18 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa (mukaan luettuina lisätalousarvio nro 1/2014 ja lisätalousarvioesitykset nro 2–4/2014); on erityisen huolissaan otsakkeeseen 1 a kuuluvien kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn tarkoitettujen maksumäärärahojen jyrkistä leikkauksista, jotka ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että neuvosto on sitoutunut kriisin nujertamiseen ja talouskasvun elvyttämiseen;

8.  ei hyväksy vuoden 2015 talousarviota koskevaa neuvoston esitystä, jossa jätetään huomiotta unionin toiminnan monivuotinen luonne ja joka asiaintilan korjaamisen sijasta pahentaisi maksumäärärahojen puutetta ja hidastaisi entisestään unionin ohjelmien toteuttamista;

9.  painottaa jälleen kerran, että määrittäessään maksujen tason inflaatioasteen mukaan neuvosto jättää täysin huomiotta unionin politiikan monivuotisuuden luonteen ja tarkoituksen ja tekee monivuotisesta rahoituskehyksestä täysin merkityksettömän; toteaa tältä osin, että maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen kasvava ero pahentaa maksattamatta olevien sitoumusten kasautumiseen liittyviä ongelmia; korostaa, että tällä toimintatavalla on kielteinen vaikutus siihen, minkälaisen kuvan kansalaiset saavat unionista; toteaa jälleen kerran erityisesti, että talouskriisistä selviämiseksi unionin olisi lisättävä investointejaan;

10.  pitää neuvoston ehdottamia umpimähkäisiä leikkauksia unionin keskeisten ohjelmien toteutusta koskeviin hallinto- ja tukimenoihin valitettavina ja toteaa, että ne voivat vaarantaa uusien ohjelmien käynnistämisen menestyksekkäästi, sillä hallinnollisten valmiuksien puuttuminen saattaa haitata vakavasti unionin politiikan toteuttamista;

11.  on erittäin huolissaan siitä, että neuvosto suhtautuu unionin talousarvioon kaksijakoisesti, kun se toisaalta vaatii lisäämään unionin varoja aloilla, joilla voidaan luoda kestävää kasvua, ja toisaalta ehdottaa huomattavia leikkauksia keskeisiä aloja, kuten tutkimusta, innovointia, avaruusalaa, infrastruktuureita, pk-yrityksiä ja energiaa, koskeviin määrärahoihin;

12.  panee tyytyväisenä merkille kolmentoista jäsenvaltion kannan, jonka mukaan ne ovat vakuuttuneita siitä, ettei neuvoston hyväksymä maksumäärärahojen taso ehkä riitä vaan se voi aiheuttaa suuria paineita unionin oikeudellisten velvoitteiden täyttämiselle oikea-aikaisesti ja aiemmin tehtyjen sitoumusten noudattamiselle; muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan mukaan ”Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan”;

13.  katsoo, että neuvosto kantaa suuren poliittisen vastuun erittäin kireästä maksumäärärahatilanteesta, koska vuodesta toiseen on käynyt niin, että se ei ole kyennyt saamaan aikaan määräenemmistöä turvatakseen riittävät maksumäärärahat, joilla unioni voisi kattaa kiistattomat maksutarpeensa; toteaa, että tämä on vähitellen synnyttänyt unionin talousarvioon rakenteellisen vajeen, mikä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä ja vaarantaa komission mahdollisuudet täyttää oikeudelliset velvoitteensa;

14.  toteaa myös, että unionin talousarvion nykyinen rakenne, jossa maksumäärärahat on kytketty kansallisiin maksuosuuksiin, voi houkutella jäsenvaltioita huonoihin valintoihin etenkin tilanteessa, jossa kaikki puhuvat tasapainoisten kansallisten talousarvioiden merkityksestä; korostaa kuitenkin, että tämä maksumäärärahojen taso on välitön seuraus vastaavasta maksusitoumusmäärärahojen tasosta, jonka neuvosto on hyväksynyt virallisesti tarvittavalla määräenemmistöllä vuotuisissa talousarviomenettelyissä;

15.  pitää valitettavana, että neuvosto on lähtökohtaisesti vastakkain parlamentin ja komission kanssa; kehottaa etsimään keinoja, joiden avulla tästä syntyvät jännitteet voidaan muuttaa hedelmällisemmäksi mielipiteenvaihdoksi; toivoo, että avoimuus uusille suhtautumistavoille ja ehdotuksille johtaa loppujen lopuksi rakenteellisiin muutoksiin, jotka edistävät tasapainoista talousarviosopua, jossa otetaan huomioon sekä parlamentin että neuvoston pyrkimykset ja huolenaiheet;

Käsittely parlamentissa

16.  tähdentää, että komissio ei ehdottanut lisätoimia, joilla voitaisiin päästä parlamentin ensisijaisina pitämiin ja valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvostossa sopimiin tavoitteisiin, jos lukuun ei oteta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käydyissä neuvotteluissa tehdyn, tiettyjen politiikan tavoitteiden etupainotusta koskevan poliittisen sopimuksen täytäntöönpanoa; päättää sen vuoksi lisätä unionin poliittisten tavoitteiden ja strategisten painopisteiden rahoitusta eräillä aloilla;

17.  päättää keskittää määrärahalisäyksensä Eurooppa 2020 -strategiassa keskeisellä sijalla oleviin ohjelmiin, joilla pyritään lisäämään kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä ja joita ovat Horisontti 2020, COSME, Erasmus+, Euroopan digitaalistrategia, Progress ja sosiaalinen toimintaohjelma (mukaan lukien Eures ja mikrorahoitusjärjestely), sillä nämä ohjelmat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten unioni edistää innovatiivista ja vaurasta taloutta koko Euroopassa; lisää myös sellaisten ohjelmien määrärahoja, jotka vaikuttavat ratkaisevasti unionin ulkoisen toimintaohjelman toteuttamiseen, kuten naapuruuspolitiikka, kehitysapu ja humanitaarinen apu; vaatii lisärahoitusta myös eriarvoisuuden torjunnan kannalta tärkeille ohjelmille ja toimintapolitiikoille, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto, kansalaisten Eurooppa ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen;

18.  vahvistaa vuoden 2015 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 146 380,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 146 416,5 miljoonaa euroa;

Ratkaisu toistuvaan maksukriisiin

19.  kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan vuoden 2015 maksumäärärahojen enimmäismäärä olisi käytettävä kokonaan jättämättä siihen liikkumavaraa; palauttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset maksuihin nykyisen toteuman ja toteutusennusteiden vuoksi;

20.  korostaa kuitenkin, että vuoden 2010 talousarviosta lähtien pahentuneita unionin nykyisiä maksuongelmia ei voida ratkaista kunnolla, vaikka maksumäärärahat käytettäisiin vuonna 2015 enimmäismäärään saakka; panee erityisesti merkille, että maksattamatta olevia maksumäärärahoja on viime vuosina kertynyt valtavasti ja yksin koheesiopolitiikan maksumäärärahoja oli vuoden 2013 lopussa rästissä ennätykselliset 23,4 miljardia euroa, ja pelkää, että maksattamatta oleva määrä saattaa vuoden 2014 lopussa olla samaa suuruusluokkaa; korostaa siksi, että maksumäärärahojen puutteen toistuvaan ongelmaan on puututtava tehokkaasti ja viipymättä; on näin ollen päättänyt lisätä maksumäärärahojen määrää 4 miljardilla eurolla yli komission ehdotusten joissakin budjettikohdissa, esimerkiksi tärkeimmissä unionin rakennerahastojen ja tutkimusohjelmien alaisten vuosien 2007–2013 ohjelmien päättämiseen liittyvissä budjettikohdissa, joissa maksumäärärahojen tilanne on erittäin kriittinen;

21.  kehottaa tämän vuoksi komissiota valmistautumaan asiaankuuluviin ehdotuksiin monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyvien joustovälineiden käyttöönotosta; huomauttaa, ettei parlamentti aio hyväksyä pyrkimyksiä tulkita tiukasti monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen ja 2. joulukuuta 2013 tehtyyn toimielinten sopimukseen sisältyviä joustoon ja erityisvälineisiin liittyviä säännöksiä ja määräyksiä, jotka parlamentti onnistui sisällyttämään niihin neuvotteluissa;

22.  vaatii jälleen kerran, että kaikki erityisvälineiden avulla käyttöönotetut maksumäärärahat on otettava talousarvioon monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettujen maksumäärärahojen enimmäismäärän lisäksi;

23.  palauttaa mieliin, että vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä humanitaarisen avun maksumäärärahoihin syntyi äärimmäisen suuri vaje ja ongelma pystyttiin ratkaisemaan vain lyhyellä aikavälillä ja väliaikaisesti tekemällä määrärahasiirtoja vahvistetun talousarvion sisällä; on erittäin huolissaan siitä, että sama tilanne on todennäköinen myös muilla toimintalohkoilla, kuten tutkimuksessa ja kehittämisessä ja innovoinnissa;

24.  korostaa, että vuoden 2014 maksumäärärahojen lisäystarpeista käytävät neuvottelut olisi saatettava loppuun ennen vuoden 2015 talousarviosovittelua, jotta voitaisiin todella selvittää jo aiemmilta vuosilta periytyvät vuoden 2015 tarpeet; huomauttaa, että lisätalousarvioesityksiä nro 2/2014, nro 3/2014 ja nro 4/2014 olisi käsiteltävä yhtenä pakettina eikä neuvosto voi odottaa hyötyvänsä ylijäämän ja sakkojen talousarvioon ottamisesta saatavista odottamattomista tuloista täyttämättä lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 esitettyjä uusia maksumäärärahatarpeita; huomauttaa, että jos lisätalousarvioesitykset nro 2/2014, nro 3/2014 ja nro 4/2014 hyväksytään sellaisinaan, hyväksymisen talousarviovaikutus olisi yhteensä vain 106 miljoonaa euroa uusina bruttokansantuloon perustuvina maksuosuuksina, jotka jäsenvaltioiden on maksettava sen varmistamiseksi, että vuonna 2014 on käytettävissä riittävästi maksumäärärahoja unionin nykyisten oikeudellisten velvoitteiden kattamiseksi;

25.  korostaa, että parlamentin äänestyksessä hyväksymä määrärahojen ja erityisesti maksumäärärahojen taso perustuu siihen olettamukseen, että kaikki käsiteltävinä olevat lisätalousarvioesitykset vuoden 2014 talousarvioon hyväksytään täysimääräisinä;

26.  haluaa varmistaa, että unionin laajuisiin investointisuunnitelmiin (jotka mainittiin kesäkuussa 2014 järjestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja jotka komission puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker toi esiin tärkeänä poliittisena painopisteenä poliittisissa suuntaviivoissaan(8)) osoitetaan riittävät resurssit, että nuorisotyöllisyysaloitetta jatketaan ja etenkin Euroopan nuorisotakuuta rahoitetaan vuoden 2016 talousarviosta alkaen ja että maksumäärärahoja koskeva jatkuva ongelma ratkaistaan, ja korostaa näin ollen, että uuden komission olisi käynnistettävä mahdollisimman pian monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 2 artiklassa tarkoitettu vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeinen tarkistus;

Otsake 1 a

27.  panee merkille, että neuvoston suurimmat leikkaukset sekä maksusitoumusmäärärahoihin (-323,5 miljoonaa euroa talousarvioesityksestä) että maksumäärärahoihin (-1 335 miljoonaa euroa) kohdistuvat otsakkeeseen 1 a, vaikka kesäkuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen jälleen kerran poliittisen asialistansa kärkeen; tähdentää, että jotkut näistä leikkauksista eivät vastaa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 tehtyä sopimusta: Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja, joita etupainotettiin merkittävästi eli 200 miljoonalla eurolla vuonna 2014, leikataan kovalla kädellä (maksusitoumusmäärärahoja vähennetään 190 miljoonaa euroa talousarvioesityksestä) ja myös ITER-ohjelman rahoitusta vähennetään (-11,2 miljoonaa euroa), vaikka sitä olisi etupainotettava vuonna 2015 huomattavasti vuonna 2014 toteutuneen takapainotuksen vuoksi;

28.  katsoo, että energiaturvallisuuden parantamiseksi on olennaisen tärkeää edistää uusiutuvia energianlähteitä ja energiatehokkuutta ajatellen myös riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta etenkin jäsenvaltioissa, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia Venäjältä tuotavasta kaasusta; kehottaa saattamaan Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvät energiamäärärahojen käyttötavoitteet vastaamaan lainsäädäntöprosessin aikana tehtyjä sitoumuksia;

29.  vastustaa neuvoston leikkauksia Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin (‑34,4 miljoonaa euroa) ja toteaa, että talousarvioesityksessä välineeseen vuonna 2015 osoitetut määrärahat olivat jo takapainotteisia monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen mukaisesti; on huolissaan siitä, että tätä strategista ohjelmaa ei välttämättä saada tehokkaasti käyntiin, vaikka se on erittäin tärkeä televiestintä-, liikenne- ja energiainfrastruktuureihin tehtävien tulevien investointien kannalta, jotka voivat edistää uusien työpaikkojen luomista Euroopassa;

30.  päättää näin ollen palauttaa yleisesti vuoden 2015 talousarvioesityksen maksusitoumus- ja maksumäärärahat kaikkiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on leikannut; haluaa lisäksi korottaa määrärahoja tietyissä budjettikohdissa, jotka koskevat parlamentin otsakkeessa 1 a ensisijaisina pitämiä ohjelmia (Horisontti 2020, COSME, Erasmus+, Euroopan digitaalistrategia, sosiaalinen toimintaohjelma), käyttämällä niihin koko liikkumavaran (lisäys talousarvioesityksestä yhteensä noin 200 miljoonaa euroa);

31.  pitää myös tarpeellisena lisätä Verkkojen Eurooppa -välineen energiaverkkoihin liittyvien budjettikohtien määrärahoja talousarvioesityksestä yhteensä 34 miljoonalla eurolla ja toteaa, että näin voidaan osittain lieventää vaikutuksia, joita aiheutuu tämän välineen takapainotuksesta jo toisena peräkkäisenä vuonna monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen seurauksena; pitää myös ensiarvoisena lisätä investointeja digitaalistrategiaan ja laajakaistaan ja lisää sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäverkkorahoitusta 12 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta;

32.  katsoo, että pk-yritysten taloudellisen tuen lisääminen on välttämätöntä, jotta unionin talous voi palata talouskasvun tielle ja selviytyä kriisistä, mikä osaltaan torjuu työttömyyttä; katsoo, että pk-yritysten innovoinnin merkitystä unionin kilpailukyvyn kannalta usein korostetaan mutta sen tukemiseen ei myönnetä riittävästi rahoitusta; on siksi päättänyt lisätä pk-yrityksille ja yrittäjyyteen suunnattuja maksusitoumusmäärärahoja 26,5 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta; pyytää komissiota varmistamaan, että toteutuksessa noudatetaan aitoa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa; kehottaa komissiota myös osoittamaan riittävästi määrärahoja pk-yritysten vihreässä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien toteuttamiseen;

33.  korottaa kolmelle valvontaviranomaiselle (EPV, EVLEV ja EAMV) osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksestä yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla;

34.  on huolestunut siitä, että tapaukset, joissa otsakkeen 1 a maksumäärärahojen puuttumisen vaikutukset ovat tulleet esille, ovat lisääntyneet etenkin Horisontti 2020 ‑ohjelmassa, jossa ennakkorahoitusta on vähennetty ja huomattava määrä hankkeita on jäissä, ja että Erasmus+ -ohjelmaa uhkaa maksujen keskeytyminen; on erittäin huolissaan siitä, että lukuisissa ohjelmissa on käytetty melkein kaikki vuodelle 2014 käytettävissä olevat määrärahat kuukausia ennen laskujen esittämisen määräajan umpeutumista;

35.  pitää ensimmäisiä askelia kohti Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) uudistusta ilahduttavina mutta toteaa, että on täysimääräisesti pantava täytäntöön Maystadtin suositukset, mukaan luettuna vaatimukset siitä, että EFRAGin tehtävät rajataan koskemaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ja että pk-yrityksiä ja veroasioita koskeva työ lopetetaan asteittain;

36.  korostaa pk-yritysten innovoinnin merkitystä unionin taloudellisen elpymisen moottorina; edellyttää komission täyttävän oikeudelliset ja talousarviositoumuksensa, jotka koskevat Horisontti 2020 -ohjelmaan sisällytettyä pk-yrityksille kohdennettua välinettä, ja kehottaa neuvostoa mahdollistamaan tämän tarjoamalla asianmukaiset määrärahat; pyytää komissiota ottamaan vuodesta 2016 alkaen pk-yrityksiä koskevaa välinettä varten käyttöön oman budjettikohdan, jotta talousarvion selkeämpi valvonta olisi mahdollista ja jotta varmistettaisiin, että sen toteutuksessa noudatetaan aitoa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa;

37.  panee tyytyväisenä merkille komission 2. heinäkuuta 2014 julkistaman kiertotaloutta koskevan paketin(9); kehottaa myöntämään riittävät resurssit sen toimintojen täytäntöönpanoon;

Otsake 1 b

38.  toteaa, että neuvosto säilytti talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahat (49 227 miljoonaa euroa), mutta on syvästi huolissaan siitä, että se vähensi maksumäärärahoja 220 miljoonalla eurolla 51 382 miljoonaan euroon;

39.  korostaa, että otsakkeessa 1 b on tällä hetkellä eniten maksattamatta olevia sitoumuksia eikä edunsaajajäsenvaltioille ja -alueille voida sen tähden korvata näille jo aiheutuneita kuluja; tähdentää, että tästä käytännöstä on aiheutunut vakavia seurauksia kriisistä eniten kärsiville jäsenvaltioille ja alueille; pitää valitettavana, että neuvosto näyttäisi jättävän tämän kysymyksen täysin huomiotta; korostaa, että unionin aluepolitiikka on olennainen väline tällaisten puutteiden korjaamiseksi tilanteessa, jossa useimmilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia löytää rahoituslähteitä hankkeille, jotka voivat johtaa uusiin työpaikkoihin; toteaa, että ESR:n, Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kaltaiset välineet ovat erityisen tärkeitä kriisiaikoina ja että maksujen vähenemisen ensimmäisiä uhreja ovat aina muita heikommat sidosryhmät, kuten talousarviokuria ylläpitävät jäsenvaltiot, paikallis- ja alueviranomaiset, syrjäiset alueet, pk-yritykset, kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet;

40.  päättää palauttaa neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen maksumäärärahat uusiin ohjelmiin liittyvissä budjettikohdissa ja lisätä maksumäärärahoja yli talousarvioesityksen tason joissakin budjettikohdissa, jotka liittyvät erityisesti vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien loppuun saattamiseen; panee merkille, että vuosi 2015 on uuden Euroopan rakenne- ja investointi rahaston toinen toteutusvuosi; korostaa, että tarvitaan riittävää sitoutumista ja riittäviä maksumäärärahoja sen varmistamiseksi, että ohjelmilla saavutetaan suunniteltu määrä edunsaajia, ja että niillä siten on myös haluttu vaikutus;

41.  päättää ylittää talousarvioesityksen tason 20,2 miljoonalla eurolla vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) ja pilottihankkeiden/valmistelutoimien tapauksessa; aikoo tarkistaa komission ehdotusta joustovälineen käyttöönotosta otsakkeeseen 1 b kuuluvien Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien määrärahojen täydentämiseksi täyteen 100 miljoonan euron määrään asti neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen päätyttyä;

42.  on vahvasti sitä mieltä, että unionin rahoitusta ja etenkään nuorisotyöllisyysaloitteen rahoitusta ei pitäisi käyttää kansallisten toimintatapojen subventointiin vaan sitä olisi käytettävä lisätuen antamiseen nuorille tavalla, joka täydentää ja tehostaa kansallisia ohjelmia;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti työttömien nuorten tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja; muistuttaa nuorisotyöllisyysaloitteen sekä Euroopan sosiaalirahaston määrärahojen käytön aikaistamista koskevasta vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liitetystä poliittisesta sopimuksesta, jolla pyritään varmistamaan tarvittavan avun antaminen ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina; panee tyytyväisenä merkille, että komission ja neuvoston määrärahaesityksissä noudatetaan tätä sopimusta; pelkää, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole valmiuksia hyödyntää nuorisotyöllisyysaloitetta; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaan monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin (2014–2017) nähden jäävä liikkumavara muodostaa sellaisen monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran sitoumuksia varten, joka on määrä ottaa käyttöön monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi kasvuun ja työllisyyteen ja erityisesti nuorten työllisyyteen liittyviä politiikkatavoitteita varten;

Otsake 2

44.  panee tyytyväisenä merkille lisäyksen, jota komissio ehdotti uuden ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin, ja edellyttää, että tämä ohjelma sekä siihen liittyvät ensimmäiset rahoitusvälineet pannaan vuonna 2015 täysimääräisesti täytäntöön; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto leikkasi tässä otsakkeessa eniten pienempien ohjelmien, kuten Life-ohjelman sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), maksusitoumus- ja maksumäärärahoja eivätkä ne näin ollen ehkä saavuta sovittuja tavoitteitaan; pitää niin ikään valitettavina neuvoston perusteettomia leikkauksia kouluhedelmä- ja koulumaito-ohjelmiin; palauttaa siksi talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on leikannut;

45.  pitää tarpeellisena lisätukea, jolla lievitetään Venäjän tietyille unionin maatalous- ja kalataloustuotteille asettamien tuontikieltojen vaikutusta; pitää tervetulleina komission kriisin vuoksi toteuttamia ensimmäisiä kiireellisiä tukitoimenpiteitä; korottaa sen vuoksi yhteisen maatalouspolitiikan menekinedistämistoimia koskevaa unionin osarahoitusosuutta 30 miljoonalla eurolla, jotta tuottajat pystyisivät löytämään tuotteilleen helpommin vaihtoehtoisia myyntikanavia, ja osoittaa kalastajille 5 miljoonaa euroa lisätukea EMKR:n kautta; on myös päättänyt lisätä kouluhedelmäohjelman määrärahoja 7 miljoonalla eurolla ja koulumaito-ohjelman määrärahoja 4 miljoonalla eurolla yli komission talousarvioesityksen;

46.  katsoo, että YMP:n määrärahoja eikä muitakaan talousarvion määrärahoja saisi käyttää kuolemaan johtavien härkätaistelujen rahoittamiseen; muistuttaa, että tällainen rahoitus rikkoo selkeästi tuotantoeläinten suojelua koskevaa eurooppalaista yleissopimusta (neuvoston direktiivi 98/58/EY);

47.  panee merkille, että otsakkeen 2 määrärahat ovat yhteensä 59,3 miljardia euroa ja sen enimmäismäärään jää liikkumavaraa 293,4 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kaikki tähän otsakkeeseen tehdyt tarkistukset, myös 2,9 miljoonan euron lisäys pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin;

Otsake 3

48.  korostaa, että otsake 3, jonka osuus unionin talousarviosta on vain 1,5 prosenttia, on määrällisesti monivuotisen rahoituskehyksen pienin otsake mutta se kattaa unionin kansalaisten ja kansallisten hallitusten kannalta olennaisen tärkeitä asioita, kuten turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan ja sisäisen turvallisuuden; kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa lisäämään tähän otsakkeeseen liittyviä rahoitustoimia ja poliittisia toimia tulevina vuosina;

49.  on tyytymätön siihen, että talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahat jäivät 1,9 prosenttia alle vuoden 2014 talousarvion (niitä vähennettiin 2 171,998 miljoonasta eurosta 2 130,721 miljoonaan euroon), ja toteaa, että otsakkeeseen jää liikkumavaraa noin 115 miljoonaa euroa; pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja vielä 30,2 miljoonalla eurolla (-1,42 prosenttia) ja maksumäärärahoja 28,5 miljoonalla eurolla (-1,51 prosenttia) talousarvioesityksestä; toteaa näin ollen, että neuvoston leikkaukset kohdistuvat erityisen rankasti otsakkeeseen 3;

50.  katsoo, että neuvoston ehdottamat lisäleikkaukset vaarantavat otsakkeen 3 ohjelmien ja toimien asianmukaisen toteutuksen; korostaa, että on tärkeää säilyttää budjettikohtien ”Oikeuksien suojelun varmistaminen ja kansalaisten voimaannuttaminen” ja ”Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen” määrärahat talousarvioesityksen mukaisina perusoikeuksia, tasa-arvoa ja kansalaisuutta koskevan ohjelman täytäntöönpanemiseksi vuosina 2014–2020; haluaa näin ollen palauttaa tämän otsakkeen kaikkiin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrärahat; päättää lisäksi lisätä tiettyjen budjettikohtien määrärahoja yli talousarvioesityksen määrien ja kohdentaa lisäykset pääasiassa Luova Eurooppa -ohjelmaan, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan ja multimediatoimiin sekä yhteiseen turvapaikkajärjestelmään (maksusitoumusmäärärahoja lisätään talousarvioesitykseen nähden yhteensä 53,2 miljoonaa euroa, mukaan luettuina erillisvirastot, pilottihankkeet ja valmistelutoimet);

51.  muistuttaa kolmen toimielimen yhteisestä lausumasta, jonka mukaan vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä; huomauttaa, että tässä asiassa tarvitaan lisätoimia ja kolmen toimielimen yhteistä lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa sukupuolten tasa-arvon tehokas valtavirtaistaminen vuotuisissa talousarviomenettelyissä; kehottaa jälleen ottamaan tasa-arvoanalyysin erottamattomaksi osaksi unionin talousarviomenettelyjä ja ottamaan siihen aktiivisesti mukaan kaikki toimijat kaikilla prosessin tasoilla, jotta vahvistetaan unionin sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon;

52.  palauttaa mieliin, että parlamentti piti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamista koskevien neuvottelujen yhteydessä ensisijaisena tavoitteenaan sitä, että rahoitus jaetaan tasapuolisesti ja avoimesti rahaston eri tavoitteisiin; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvien budjettikohtien määrää, jotta helpotettaisiin niiden seurattavuutta ja jotta niistä kävisi ilmi helposti, kuinka eri tavoitteisiin ja eri budjettikohtiin osoitetut määrärahat käytetään;

53.  katsoo, että eurooppalaisia kansalaisaloitteita varten on myönnettävä lisätukea; päättää siksi perustaa otsakkeeseen 3 uuden kohdan ”Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja muiden osallistavan demokratian välineiden täytäntöönpano” ja osoittaa siihen 1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja;

54.  korostaa, että on välttämätöntä ja tärkeää arvioida jatkuvasti, millä tavoin kaikki rahastot ja ohjelmat pannaan täytäntöön ja mihin niiden varat käytetään, jotta voidaan varhaisessa vaiheessa havaita mahdolliset puutteet sekä rahastojen ja ohjelmien vaikuttavuus;

Otsake 4

55.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja 0,83 prosenttia ja maksumäärärahoja 5,24 prosenttia, ja toteaa, että tähän otsakkeeseen kohdistuvat suurimmat maksumäärärahojen leikkaukset; muistuttaa, että otsake 4 ilmentää unionin ulkoisia sitoumuksia, vaikka sen rahoitusosuus unionin koko talousarviosta on alle 6 prosenttia, ja siihen olisi näin ollen osoitettava riittävästi resursseja, jotta unioni suoriutuisi kansainvälisistä tehtävistään;

56.  tuomitsee jyrkästi neuvoston leikkaukset humanitaarisen avun maksusitoumusmäärärahoihin ja toteaa, että tämä ei ole oikea tapa ratkaista aiempien vuosien maksamattomista laskuista kertyneiden rästien ongelmaa ja että tämä vaarantaa alan toimien asianmukaisen toteutuksen ja samalla avunsaajien kohtalon; korostaa, että hätäapuvarauksen maksumäärärahojen olisi oltava maksusitoumusmäärärahojen tasolla, ja edellyttää, että määrät otetaan talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen maksuja koskevien enimmäismäärien lisäksi; korostaa, että humanitaarisen avun maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välistä eroa olisi kavennettava, jotta otettaisiin huomioon humanitaarisen avun operaatioiden lyhytkestoisuus ja luovuttaisiin tavasta siirtää maksurästejä edellisiltä vuosilta seuraaville vuosille; torjuu jyrkästi kielteiset vaikutukset, kuten maksujen ja operaatioiden lykkääntymisen, joita riittämättömästä budjetoinnista aiheutuvalla maksumäärärahojen leikkaamisella on humanitaariseen apuun, ja pitää niitä erityisen tuhoisina tilanteessa, jossa reuna-alueiden lisääntyvä epävakaus vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä; katsoo näiden tapahtumien olevan surullinen mutta vahva varoitusmerkki realistisemman budjetoinnin tarpeesta;

57.  muistuttaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti korottamaan julkisen kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin BKT:sta ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä, ja pyytää näin ollen lisäämään määrärahoja kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä katetuille aihealueille, jotta edistettäisiin vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevien yleisten kehityssitoumusten toteutumista;

58.  tähdentää tukevansa Lähi-idän rauhanprosessia ja on päättänyt taata riittävän rahoituksen UNRWA:lle ja palestiinalaishallinnolle lisäämällä maksusitoumusmäärärahoja 35,5 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä; on hyvin hämmästynyt siitä, että neuvosto on jälleen kerran vähentänyt talousarvioesityksessä UNRWA:lle ja palestiinalaishallinnolle osoitettuja maksumäärärahoja 2,4 miljoonalla eurolla perustelematta tätä selvästi, ja katsoo, että budjettikohtaan osoitettiin liian vähän rahoitusta jo talousarvioesityksessä;

59.  korostaa, että unionin itäiset ja eteläiset naapurimaat ovat demokratiaan siirtymiseen ja demokratian vahvistamiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä maahanmuuttoon ja vakauttamiseen liittyvien suurten haasteiden edessä ja niiden on saatava tukea; pitää tärkeinä Ukrainan tilanteen edellyttämiä lisätoimia; kehottaa siksi lisäämään Euroopan naapuruusvälineen määrärahoja 203,3 miljoonaa euroa talousarvioesityksestä, jotta unioni kykenee täyttämään itäisiin ja eteläisiin naapureihinsa liittyvät velvoitteensa;

60.  ei hyväksy neuvoston leikkauksia parlamentin ensisijaisina pitämiin budjettikohtiin ja esittää neuvoston kyseisissä kohdissa vähentämien määrärahojen palauttamista talousarvioesityksen tasolle sekä tiettyjen unionin ulkosuhteiden kannalta strategisesti tärkeiden budjettikohtien kohdalla jopa maksusitoumusmäärärahojen lisäämistä yhteensä 400,55 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä (humanitaarinen apu, Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, vakautusväline sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että näiden lisäysten jälkeen otsakkeessa 4 on käytetty kokonaan sekä liikkumavara että 66 miljoonan euron lisämääräraha, joka tuli käyttöön, kun budjettikohtia siirrettiin Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) talousarvioon ja tämän johdosta otsakkeen määrärahat vähenivät;

61.  katsoo tarpeelliseksi lisätä kyproksenturkkilaisia koskevan budjettikohdan määrärahoja, jotta unioni voi edelleen tukea Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän teknisen komitean toiminnan rahoittamista;

62.  hyväksyy EU:n erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirron EUH:n talousarvioon, jotta voidaan tukea edustajien entistä tiiviimpää integrointia ulkosuhdehallintoon, kuten korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja on ehdottanut EUH:a koskevassa selvityksessään ja kuten on esitetty parlamentin 13. kesäkuuta 2013 antamissa suosituksissa sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 11/2014; odottaa, että siirto toteutetaan 1. tammikuuta 2016 mennessä;

Otsake 5

63.  huomauttaa, että talousarvioesityksessä on otettu huomioon viimeisin henkilöstösääntöuudistus, mukaan luettuina muutokset palkkojen ja eläkkeiden mukautuksia koskevaan laskutapaan sekä henkilöstön määrän vähentämisen jatkaminen;

64.  pitää valitettavana, että tästä huolimatta neuvosto vähensi otsakkeen 5 määrärahoja 27,6 miljoonalla eurolla, josta 16,7 miljoonan euron leikkaus koskee komission hallintobudjettiin sisältyviä virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyviä menoja palkkojen kiinteämääräisen perusvähennyksen lisäyksen seurauksena;

65.  toteaa, että komissio vähentää henkilöstöään jo kolmantena peräkkäisenä vuonna, ja katsoo, että sen avoimia virkapaikkoja koskevia ennusteita olisi pidettävä luotettavina ja niiden pitäisi perustua toimielimen todelliseen tilanteeseen, joten pitää kiinteämääräisen perusvähennyksen korotusta (4,5 prosenttiin komission päätoimipaikoissa ja 6 prosenttiin edustustoissa) mielivaltaisena;

66.  panee lisäksi merkille neuvoston kantaan liitetyn lausunnon, jossa se painottaa ”olevan tärkeää seurata tiiviisti määrärahoja ulkopuolisen henkilöstön kaikkien ryhmien osalta ottaen huomioon työajan pidentämisestä (...) syntyvä lisäkapasiteetti”, sekä eri toimintalohkojen tukimenoihin tehdyt vastaavat leikkaukset, jotka ovat 20,8 miljoonaa euroa; pitää näitä leikkauksia heikosti perusteltuina sen lisäksi, että niistä aiheutuu jo aiemmin mainittuja uhkia; palauttaa mieliin, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaan lisäkapasiteetin talousarviovaikutukset olisi jo neutraloitu, kun virkoja vähennetään 5 prosenttia viiden vuoden aikana; panee tässä mielessä merkille, että komissio on mennyt jo pidemmälle kuin mitä sen tekemät sitoumukset edellyttävät vähentämällä henkilöstöä kaikissa palkkaluokissa, oli kyse sitten otsakkeesta 5 rahoitetuista menoista tai muista otsakkeista rahoitetuista menoista;

67.  palauttaa tämän vuoksi talousarvioesityksen määrät kaikkiin hallinnollisia ja tukimenoja koskeviin budjettikohtiin ja kaikkiin otsakkeen 5 budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on leikannut;

68.  päättää ottaa osan määrärahoista varaukseen siihen saakka, että komissio muuttaa asiantuntijaryhmiä koskevia sääntöjä ja varmistaa, että ne pannaan täysin täytäntöön kaikissa pääosastoissa;

Erillisvirastot

69.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että komissio oli jo leikannut huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä;

70.  katsoo näin ollen, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen nämä eivät enää kykenisi hoitamaan lainsäädäntövallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä;

71.  ei voi hyväksyä komission aikomusta siirtää 1 prosentti viroista ”uudelleenkierrätyspooliin” sen lisäksi, että erillisvirastojen henkilöstöä vähennetään 1 prosentin verran kaikkiin toimielimiin ja elimiin sovellettavan monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen mukaisesti;

72.  korostaa, että sovitut henkilöstövähennykset perustuvat henkilöstön määrään ja tehtäviin 31. joulukuuta 2012 ja että nykyisten erillisvirastojen mahdolliset uudet tehtävät tai uusien virastojen perustaminen on rahoitettava lisävaroin;

73.  tähdentää, että hyväksytty 5 prosentin vähennystavoite täytyy saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä ja että erillisvirastoille olisi jätettävä joustovaraa sen suhteen, minä vuosina ne tekevät leikkaukset, jotta ne voisivat ottaa huomioon henkilöstön luonnollisen poistuman ja jotta minimoitaisiin unionin maksettavaksi tulevat työttömyyskorvaukset ja muut kustannukset, jotka liittyvät työsopimusten ennenaikaiseen päättämiseen;

74.  muuttaa näin ollen eräiden erillisvirastojen henkilöstötaulukkoja, jotta voitaisiin toteuttaa sovittu 1 prosentin vähennys, käsitellä eri tavoin maksuista saatavista tuloista rahoitettavia toimia tai mukauttaa henkilöstön määrää virastojen uusien tehtävien perusteella;

75.  päättää lisätä kolmen rahoitusvalvontaviranomaisen määrärahoja vuoden 2015 talousarviossa; katsoo, että määrärahojen olisi oltava riittävällä tasolla, jotta viranomaiset suoriutuisivat tehtävistään, kun uusia asetuksia, päätöksiä ja direktiivejä on annettu ja annetaan kiinteästi rahoitusalan vakauteen liittyvästä nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä selviämiseksi;

76.  päättää myös lisätä Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston määrärahoja sekä joidenkin muiden otsakkeeseen 3 kuuluvien erillisvirastojen (Frontex, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto) määrärahoja niille osoitettujen lisätehtävien vuoksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

77.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia siten, että käynnissä olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia on tarkasteltu niiden onnistumisen kannalta, nykyisten oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet on jätetty pois ja komission suorittama hankkeiden toteutettavuutta koskeva arviointi on otettu täysin huomioon, ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran vuoksi;

Muut pääluokat

78.  palauttaa mieliin, että kaikkien toimielinten hallintomenot, eläkkeet ja Eurooppa-kouluihin liittyvät menot katetaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5; panee merkille, että otsakkeen kokonaismenot ovat vuoden 2015 talousarvioesityksessä arviolta 8 612,2 miljoonaa euroa (2,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa), jolloin enimmäismäärään jää liikkumavaraa 463,8 miljoonaa euroa, ja toimielinten yhteenlasketut hallintomenot ovat vuonna 2015 arviolta 6 893,1 miljoonaa euroa (1,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa), jolloin kokonaisliikkumavaran sisälle jää liikkumavaraa 457,9 miljoonaa euroa;

79.  panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jossa toimielinten hallintomenoja vuonna 2015 vähennettiin kautta linjan 6 865,6 miljoonaan euroon (27,5 miljoonalla eurolla eli 0,4 prosenttia), jolloin kokonaisliikkumavaran sisällä oleva liikkumavara nostettiin keinotekoisesti 485,4 miljoonaan euroon;

80.  on yllättynyt siitä, että neuvosto ehdottaa tänä vuonna jälleen lineaarisia leikkauksia toimielinten hallintomenoihin; on edelleen sitä mieltä, että unionin kunkin toimielimen talousarviota olisi toimielimen omien erityisten toimivaltuuksien ja tilanteen vuoksi käsiteltävä yksilöllisesti ilman yleispäteviä ratkaisuja ottaen huomioon kunkin toimielimen kehitysvaiheen, tehtävät, hallintotavoitteet, henkilöstötarpeet ja kiinteistöpolitiikan; kritisoi voimakkaasti neuvoston tapaa lisätä avointen virkojen määrää kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä, jolloin liikkumavara kasvaa keinotekoisesti; korostaa, että jo toteutetun 1 prosentin henkilöstövähennyksen jälkeen tämä lisäys pakottaisi jotkut toimielimistä, joihin edellä mainittu henkilöstövähennys on jo vaikuttanut, jäädyttämään avointen virkojen täyttämisen, mistä koituu haittaa niiden toiminnalle;

81.  panee merkille, että talousarvioesitys sisältää 0,8 prosentin mukautuksen kaikkien toimielinten ja elinten palkkoihin ja eläkkeisiin vuosina 2011 ja 2012 sekä palkkojen ja eläkkeiden jäädyttämisen vuosina 2013 ja 2014; panee tyytyväisenä merkille, että useimmat toimielimet ovat jo mukauttaneet ennakkoarvioitaan;

82.  korostaa, että kolmen toimielimen, komission, neuvoston ja parlamentin, olisi keskinäisen kunnioituksen pohjalta hyväksyttävä kahden budjettivallan käyttäjän ennakkoarviot tekemättä niihin muutoksia;

83.  huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston olisi asetettava määrärahat riittävälle tasolle, jotta toimielimillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset ja jotta ne voisivat täyttää sisäiset ja ulkopuoliset oikeudelliset velvoitteensa ja taata unionin kansalaisille korkealaatuiset julkiset palvelut, tukien samalla kaikkia mahdollisia säästökohteita ja tehokkuustavoitteita, jotka saavutetaan arvioimalla meneillään olevia ja uusia tehtäviä jatkuvasti uudelleen; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksesta johtuvat uudet tehtävät oli määrä toteuttaa ilman lisäresursseja;

84.  on tyytyväinen säästötoimiin ja tehokkuuden parantamiseen liittyviin toimiin, joita kaikki muut toimielimet ovat jo sisällyttäneet talousarvioesityksiinsä; korostaa, että unionin varojen asianmukainen, tehokas, avoin ja vastuuvelvollinen käyttö on yksi tärkeimpiä keinoja vahvistaa unionin kansalaisten luottamusta; pitää tervetulleina toimielinten ponnistuksia avoimuuden, hallinnon tehokkuuden, moitteettoman varainhoidon ja priorisoinnin edistämiseksi; katsoo, että kaikissa unionin toimielimissä olisi jatkossakin noudatettava tiukkoja avoimuusvaatimuksia;

85.  palauttaa kiinteämääräiset korvaukset tasolle, jota unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan ulkosuhdehallinto alkuaan ehdottivat ja jota neuvosto horisontaalisesti muutti, ja palauttaa talousarvioesityksen määrärahat vastaaviin budjettikohtiin;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

86.  toteaa, että parlamentin vuoden 2015 ennakkoarvion kokonaismäärärahat ovat 1 794 929 112 euroa eli varainhoitovuodesta 2014 lisäystä on kaiken kaikkiaan 2,24 prosenttia; tähdentää kuitenkin, että 0,67 prosenttia tästä lisäyksestä liittyy oikeudellisesti sitovaan poikkeukselliseen siirtymäkorvaukseen, joka maksetaan jäsenille vaalikauden lopussa, ja 0,4 prosenttia liittyy sopimukseen vuosien 2011 ja 2012 palkkojen ja eläkkeiden mukautuksesta; korostaa, että muiden menojen määrä on näin ollen kasvanut vuodesta 2014 vain 1,18 prosenttia;

87.  painottaa, että jos unionin talousarviossa halutaan luoda pitkän aikavälin säästöjä, parlamentin ja neuvoston on ryhdyttämä laatimaan yhden kotipaikan toteutumista koskevaa suunnitelmaa, kuten on todettu useissa parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa;

88.  panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin 17. syyskuuta 2014 antaman tarkistetun muistion, jossa ehdotetaan, että talousarviota muutetaan puhemiehistön viimeaikaisten päätösten ja teknisten mukautusten perusteella; huomauttaa, että näistä muutoksista ei aiheudu talousarviovaikutuksia; hyväksyy nämä mukautukset ennakkoarvioon;

89.  supistaa parlamentin henkilöstötaulukkoa, jotta siinä otetaan huomioon henkilöstösääntöuudistuksen yhteydessä sovittu henkilöstön vähentämistavoite;

90.  korostaa, että poliittisten ryhmien tehtävät eivät rajoitu pelkästään hallinnollisiin tehtäviin; toteaa, että poliittisiin ryhmiin ei ole palkattu uutta henkilöstöä vuoden 2012 jälkeen ja että edellisinä varainhoitovuosina niiden tarpeet katettiin vain osittain; edellyttää, että poliittisten ryhmien henkilöstön kokonaismäärä pidetään vuonna 2015 ja sitä seuraavina vuosina ainakin nykyisellä tasolla; muistuttaa, että parlamentti teki jo edellisellä vaalikaudella asiaa koskevan päätöksen(10);

91.  toteaa, että KAD-hankkeen tavoitekustannuksiksi arvioidaan 441,27 miljoonaa euroa käypinä hintoina (406,22 miljoonaa kiinteinä hintoina) ja että vuonna 2015 KAD:n rahoitustarpeet ovat 128,91 miljoonaa euroa (eli 29 prosenttia kokonaiskuluista); korostaa, että jäljellä olevat vuoden 2015 rahoitustarpeet ovat arviolta 84,8 miljoonaa euroa mukaan luettuina tarkoitukseen jo kohdennetut mutta vielä käyttämättömät varat; katsoo, että tätä määrää voidaan vähentää tuntuvasti siirtämällä määrärahoja vuoden 2014 lopussa ja että loppuosaan olisi käytettävä lainarahoitusta; muistuttaa, että KAD-rakennuksen rakentamisen vuotuiset kokonaiskulut ovat tulevaisuudessa huomattavasti pienemmät kuin vastaavan kiinteistön vuokrakulut;

92.  päättää lisätä Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoitukseen osoitettuja määrärahoja 3 miljoonalla eurolla, jotta poliittiset säätiöt voivat harjoittaa toimintaansa täysimääräisesti kattaen poliittisten ryhmien koko kirjon, sekä tehostaa tutkimustoimintaansa ja toimia, joilla välitetään ja tuodaan esille uusia ajatuksia Euroopan yhdentymiskehityksen jouduttamiseksi; korostaa, että tästä lisäyksestä ei aiheudu vaikutuksia talousarvioon, sillä määrärahat otetaan varauksesta ennakoimattomia menoja varten; vahvistaa näin ollen vuoden 2015 talousarvionsa kokonaistasoksi 1 794 929 112 euroa; tähdentää, että 17. huhtikuuta 2014 pidetyssä täysistunnossa hyväksyttyyn ennakkoarvioon nähden kasvu on 0 prosenttia;

93.  panee tyytyväisenä merkille yhteisen työryhmän päätöksen suositella jäsenille lyhyillä matkoilla turistiluokassa lentämistä; pyytää pääsihteeriä esittämään arvion suosituksen vaikutuksesta vuoden 2015 loppuun mennessä;

94.  panee tyytyväisenä merkille yhteisen työryhmän ajoneuvoja ja kuljettajia koskeviin menoihin liittyviä säästömahdollisuuksia koskevan arvioinnin tuloksen; odottaa näiden säästöjen toteutuvan lähivuosien talousarviossa;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

95.  korostaa, että tapausten määrän ennennäkemättömästä kasvusta huolimatta komissio päätti poistaa tuomioistuimen talousarvioesityksestä 12 uutta tointa, joilla oli määrä välttää mahdolliset pullonkaulat ja vähentää mahdollisimman paljon sitä riskiä, ettei tuomioita voida antaa kohtuullisessa määräajassa; korostaa, että komission toiminta vaarantaa kolmen eri tuomioistuimen tuottoisuuden ottaen huomioon, että uusien tapausten määrä kasvaa jatkuvasti ja ennennäkemättömällä tavalla, ja pitää tätä vakavana riskinä talousarviolle;

96.  hyväksyy tuomioistuimen alkuaan pyytämien 12 uuden toimen perustamisen; lisää vastaavasti määrärahoja asiaa koskevissa budjettikohdissa ja mukauttaa tuomioistuimen henkilöstötaulukkoa sen ennakkoarvion perusteella;

97.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 3 prosenttiin, jotta varmistettaisiin, että tuomioistuin kykenee suoriutumaan asianmukaisesti jatkuvasti kasvavasta työtaakastaan ja hyödyntämään täysin henkilöstötaulukkoaan; korostaa, että neuvoston ehdottama vähennys on täysin ristiriidassa virkojen 98 prosentin täyttöasteen kanssa (joka on korkeimmalla mahdollisella tasolla ottaen huomioon vuoden aikana tapahtuvien henkilöstömuutosten väistämättömät vaikutukset) ja palkkojen toteutumisasteen kanssa, joka oli vuonna 2013 lähes 99 prosenttia;

98.  korostaa, että suurista ponnisteluistaan huolimatta unionin yleinen tuomioistuin ei enää kykene selviämään kasvavasta työmäärästään; korostaa, että tiedot, joita on saatu vuoden 2014 tilanteesta tähän mennessä, vahvistavat täysin tämän yleisen kasvusuuntauksen, joka jatkuu edelleen muun muassa Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomien muutosten seurauksena (tuomioistuimen toimivalta laajenee 1. joulukuuta 2014 kattamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen) sekä Kroatian liittymisen vuoksi;

99.  toteaa, että tuottavuuden parantamiseksi on jo toteutettu merkittäviä aloitteita mutta siitä huolimatta vireillä olevien tapausten määrä jatkaa kasvuaan (se nousi 25 prosenttia vuonna 2013 ja on noussut vielä 6 prosenttia kesäkuun 2014 loppuun mennessä), samalla kun siitä, että tuomioita ei kyetä antamaan kohtuullisessa määräajassa (varsinkin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevien tapausten määrä on noussut jo lähes sietämättömälle tasolle), johtuvien vaateiden riski on jo toteutunut: ensimmäinen tällä perusteella tehty valitus esitettiin kesäkuussa 2014 ja unioni saattaa joutua siitä raskaaseen vastuuseen; korostaa, että yleisessä tuomioistuimessa esiintyvät viipeet tuomioiden antamisessa kohtuullisessa määräajassa etenkin kilpailulainsäädäntöön liittyvissä asioissa heikentävät merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaa ja saattavat muodostaa huomattavan uhan unionin talousarviolle;

100.  palauttaa mieliin, että parlamentti ja neuvosto ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että tuomareiden määrää on lisättävä; korostaa, että tässä tilanteessa on pyrittävä sopimaan mahdollisimman kiireellisesti uusien tuomareiden nimittämisestä tuomioistuimeen; ottaa 2 miljoonaa euroa varaukseen yhdeksän uuden tuomarin nimittämistä varten ja kehottaa tuomioistuinta esittämään neuvostolle ja parlamentille päivitetyn arvion lisämäärärahatarpeista uusien tuomareiden ja uuden henkilöstön palkkaamista varten; odottaa, että neuvostossa sovitaan asiasta mahdollisimman pian ja että lainsäädäntömenettely saatetaan päätökseen 1. lokakuuta 2015 mennessä; vaatii arvioimaan yhdeksän uuden tuomarin nimittämiseen liittyvää lisähenkilöstötarvetta erittäin huolellisesti;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

101.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 2,1 prosenttiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi rahoittaa henkilöstötarpeensa;

102.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat budjettikohtiin, jotka liittyvät muun henkilöstön palkkoihin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa henkilöstöään kohtaan;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja pääluokka VII – Alueiden komitea sekä Euroopan parlamentin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen täytäntöönpano

103.  muistuttaa, että 5. helmikuuta 2014 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti kahdesta komiteasta on tarkoitus siirtää parlamenttiin enintään 80 tointa ja että sopimuksen mukaan komiteoiden poliittisen toiminnan laajentamiseen sekä ulkoiseen käännöstoimintaan liittyvien uusien tarpeiden kattamiseen osoitetaan lisärahoitusta;

104.  toteaa, että parlamenttiin olisi tarkoitus siirtää vähintään 60 tointa ja että tämä siirto toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe toteutetaan 1. lokakuuta 2014 alkaen ja toinen vaihe myöhemmin, vuonna 2015; ottaa ensimmäisen vaiheen toteuttamista varten talousarvioon 42 toimen siirtoon liittyvät mukautukset (30 tointa ETSK:sta ja 12 AK:sta) ja ottaa varaukseen sen puolikkaan määrärahoista, joka vastaa odotettavissa olevia uusia siirtoja (vähintään kuusi tointa ETSK:sta ja vähintään 12 AK:sta), ja toteaa, että varaus vapautetaan, kun lopullinen päätös jäljelle jääneiden toimien siirrosta on tehty; odottaa, että viimeinen siirto toteutetaan heinäkuuhun 2015 mennessä;

105.  pitää myönteisenä kahden komitean nykyistä yhteistyötä hallintoasioissa ja kannustaa niitä lujittamaan tätä yhteistyötä edelleen, jotta voitaisiin päästä yhteisiin tavoitteisiin ja saataisiin aikaan säästöjä; kehottaa ETSK:aa ja AK:aa tutkimaan, miten niiden rakenne- ja organisaatiouudistuksia voitaisiin jatkaa koordinoidusti lisäämällä niiden keskinäistä yhteistyötä;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

106.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 4,5 prosenttiin, jotta Euroopan talous- ja sosiaalikomitea voisi hoitaa tehtävänsä huolimatta henkilöstön määrän jatkuvasta vähentämisestä;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

107.  korostaa, että alueiden komitean varainhoitovuoden 2015 talousarviossa näkyy komitean poliittisen toiminnan vilkastuminen, sillä helmikuussa 2015 alkaa AK:n uusi (kuudes) toimikausi ja varainhoitovuosi 2015 on myös ensimmäinen vuosi, jolloin AK:n viidennen poliittisen ryhmän (ECR) perustamisen vaikutukset on jo sisällytetty kokonaisuudessaan talousarvioon;

108.  ei lainkaan hyväksy komission leikkauksia menoihin, jotka liittyvät AK:n poliittiseen toimintaan ja oheiskuluihin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin; ottaa huomioon alueiden komitean uuden toimikauden alkamisen ja lisää kyseisten budjettikohtien määrärahoja;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

109.  panee merkille, että neuvosto on vähentänyt oikeusasiamiehen talousarvioesityksen määrärahoja 1,7 prosentilla; korostaa, että leikkaus näkyy raskaasti oikeusasiamiehen jo entuudestaan niukassa talousarviossa ja se vaikuttaa huomattavasti siihen, miten oikeusasiamies kykenee toteuttamaan uutta strategiaansa ja palvelemaan unionin kansalaisia tehokkaasti ja vaikuttavasti; palauttaa siksi kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta oikeusasiamies pystyisi hoitamaan tehtäviään ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

110.  muistuttaa, että suurimmat lisäykset Euroopan tietosuojavaltuutetun vuoden 2014 talousarvioon nähden liittyvät Euroopan tietosuojaneuvoston työryhmän perustamiseen sekä vuosina 2014–2020 toteutettaviin uusiin erityisiin toimiin, kun huomioon ei oteta menoja, joita aiheutui pakollisista oikeudellisista velvoitteista, kuten tietosuojavaltuutetun jäsenten toimikauden päättymisestä tai palkkojen mukautuksista;

111.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat budjettikohtiin, jotka liittyvät tietosuojavaltuutetun uuteen toimikauteen, tietosuojaneuvoston työryhmän perustamiseen sekä toimielimen asianmukaisen toiminnan varmistamiseen ottaen huomioon etenkin vuosia 2014–2020 koskevan uuden strategian; korostaa, että horisontaaliset leikkaukset menoihin voivat olla äärimmäisen haitallisia ja häiritseviä etenkin, kun on kyse pienestä toimielimestä;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

112.  muistuttaa neuvostoa siitä, että jäsenvaltiot hyväksyivät EUH:n perustamisen ja että se tarvitsee riittävästi resursseja hoitaakseen tehtävänsä; kehottaa jäsenvaltioita selvittämään tarkemmin mahdollisuuksia kansallisten suurlähetystöjen ja EUH:n välisiin synergiavaikutuksiin, kuten yhteisten tilojen käyttöä, turvallisuutta ja yhteistyötä hallinnollisissa asioissa;

113.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen siten, että ulkosuhdehallinnon päätoimipaikassa se on 5,3 prosenttia, edustustoissa 2,7 prosenttia ja kansallisten sotilasasiantuntijoiden kohdalla 27 prosenttia, ja palauttaa talousarvioesityksen määrärahat; painottaa, että ennakoidun suuruinen korotus perusvähennykseen johtaisi siihen, että henkilöstötaulukon virkoja olisi vähennettävä enemmän kuin pakollinen 1 prosentti ja tämän uuden toimielimen toiminta häiriintyisi eikä se voisi hoitaa jatkuvasti lisääntyviä tehtäviään;

114.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin ja etenkin EUH:n viestinnän turvallisuutta koskeviin budjettikohtiin, jotta korkea edustaja ja EUH:n ylempi henkilöstö voisivat osallistua tehokkaasti erittäin arkaluonteisista aiheista käytäviin neuvotteluihin;

115.  vaatii suojaamaan EUH:n viestintäjärjestelmät niitä vastaan kohdistuvilta hyökkäyksiltä ja edellyttää, että sekä EUH:n ja jäsenvaltioiden että päätoimipaikan ja edustustojen väliset viestintäjärjestelmät ovat turvallisia ja nykyaikaisia;

116.  tukee korkean edustajan ehdotusta sisällyttää EUH:n talousarvioon määrärahat, joita tarvitaan uuden edustuston avaamiseen Persianlahden alueelle, jossa unionilla on aliedustus(11); lisää näin ollen kyseisten budjettikohtien määrärahoja, kuten EUH ennakkoarviossaan esitti;

117.  siirtää talousarvion pääluokasta III (komissio) pääluokkaan X (ulkosuhdehallinto) unionin edustustoissa olevaan komission henkilöstöön liittyviä yleisiä hallintokuluja; tähdentää, että tästä siirrosta ei aiheudu talousarviovaikutuksia eikä se vaikuta muulla tavoin komission hallintomäärärahoihin eikä komission henkilöstön työskentelyolosuhteisiin edustustoissa ja että se yksinkertaistaa unionin edustustojen hallintomenojen hallinnointia EUH:n ja neuvoston esittämien pyyntöjen ja tilintarkastustuomioistuimen äskettäisessä kertomuksessaan esittämien huomautusten mukaisesti; vaatii toteuttamaan siirron EUH:n ja komission välisen hyvän yhteistyön hengessä; kehottaa neuvostoa kunnioittamaan tämän sopimuksen budjettineutraaliutta;

o
o   o

118.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0247.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0450.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0358.
(8) http://ec.europa.eu/about/juncker-commission/docs/pg_fi.pdf.
(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa”, 2. heinäkuuta 2014 (COM(2014)0398).
(10) Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437).
(11) Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014 EU:n Iranin-strategiasta (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0339).


EU:n ja Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen liitettävä pöytäkirja Kroatian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi ***
PDF 195kWORD 47k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. lokakuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (06035/2014 – C7-0113/2014 – 2014/0019(NLE))
P8_TA(2014)0037A8-0012/2014

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06035/2014),

–  ottaa huomioon luonnoksen lisäpöytäkirjaksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen Kroatian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (06037/2014),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 167 artiklan 3 kohdan, 207 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0113/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0012/2014),

1.  antaa hyväksyntänsä lisäpöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano
PDF 304kWORD 133k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2014 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano (2014/2059(INI))
P8_TA(2014)0038A8-0019/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–  ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2012 antaman tiedonannon toimintasuunnitelmasta veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (COM(2012)0722),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman troikan roolista ja toiminnoista(7),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(8),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2014 puitteissa(9),

–  ottaa huomioon julkista taloutta koskevien suunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(10),

–  ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(11),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon vuoden 2014 maakohtaisista suosituksista (COM(2014)0400),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman "Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat"(12),

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2014 painopisteiden toteuttamisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(13) kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013,

–  ottaa huomioon komission 30. heinäkuuta 2014 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ohjeista sellaisten asetuksen (EU) N:o 1303/2013 23 artiklan mukaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan (COM(2014)0494);

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011(14) ja 16. tammikuuta 2014(15) antamansa päätöslauselmat asunnottomuutta koskevasta EU:n strategiasta,

–  ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2013 antaman kertomuksen "Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä – Osa vuoden 2014 kasvuselvitystä" (COM(2013)0785),

–  ottaa huomioon komission 2. kesäkuuta 2014 antaman tiedonannon vuoden 2014 maakohtaisista suosituksista (COM(2014)0400),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0019/2014),

A.  toteaa, että julkisen talouden kestävyys ja julkisen talouden ja makrotalouden valvontaa koskevien EU:n sääntöjen järkevä noudattaminen on välttämätön edellytys talous- ja rahaliiton (EMU) moitteettomalle toiminnalle;

B.  toteaa, että jäsenvaltioiden makrotaloudellisia ja budjettipolitiikkaa koskevia toimia on koordinoitava tehokkaammin ja komission on toteutettava euroaluetta koskevaa kattavaa politiikkaa todellisen talous- ja rahaliiton aikaan saamiseksi;

C.  toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla on keskeinen merkitys talous- ja budjettipolitiikan koordinoinnissa jäsenvaltioissa;

D.  toteaa, että kasvava kokonaistyöttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat edelleen merkittävä uhka taloudelliselle ja sosiaaliselle vakaudelle ja lähentymiselle EU:ssa;

E.  toteaa, että nuorisotyöttömyyteen on puututtava ennakoivasti tehostamalla ja laajentamalla nykyisiä yhteistyöpuitteita asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten välillä;

F.  toteaa, että julkisen talouden vakauttamista on jatkettava kasvua edistävällä ja eriytetyllä tavalla, koska julkisen velan määrä on edelleen suuri, työttömyystaso korkea, nimellisen BKT:n kasvu hidasta, inflaatiotaso huomattavasti tavoitetason alapuolella ja köyhyysuhan alaisena olevien ihmisten määrä suuri ja koska haasteena on lisäksi yhteiskunnan ikääntyminen ja se, että on tuettava uusien työpaikkojen luomista etenkin nuorille;

G.  ottaa huomioon, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson periaate edellyttää jäsenvaltioilta sitoutumista taloudelliseen yhteisvastuuseen, ja katsoo, että jäsenvaltioiden vastuun suuruus on suhteessa siihen, mikä on niiden osuus unionin talouden yleisestä suorituskyvystä;

H.  toteaa, että Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän vuoden eurooppalaisen ohjausjakson painopisteet maaliskuussa ja että ne vahvistettiin uudelleen kesäkuussa; toteaa, että eniten painotetaan toimia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja tuetaan työpaikkojen luomista ja työttömyyden torjumista, sekä jatkotoimia, jotka koskevat talouden rahoittamista ja työmarkkinoiden toimintaa parantavia uudistuksia;

I.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia on osa EU:n vastausta maailmanlaajuiseen talouskriisiin ja tuleviin haasteisiin ja että komissio myöntää, että suurinta osaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista ei saavuteta;

J.  toteaa, että maailmalaajuinen rahoituskriisi ja EU:n pankki- ja velkakriisi ovat merkittävästi vaikeuttaneet pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia;

K.  toteaa, että Euroopan parlamentti on useaan kertaan vaatinut hallintokehyksen vahvistamista;

L.  toteaa, että sisämarkkinat eivät ole täysin toimivat, varsinkaan palvelujen osalta;

M.  toteaa, että talouskriisi ja negatiivinen kasvu ovat jatkuneet jo kuusi vuotta, mutta talous on hitaasti elpymässä, ja tämän suuntauksen odotetaan leviävän kaikkiin jäsenvaltioihin vuoteen 2015 mennessä; toteaa, että komission ennusteiden mukaan talouden elpyminen on yhä haurasta ja että uudistusten on jatkuttava, jotta kansalaisten työllisyys- ja sosiaalialan tarpeet saadaan täytettyä ja tuottavuus ja kilpailukyky palautettua; huomauttaa komission toteavan, että sosiaalinen tilanne on heikentynyt eri puolilla EU:ta, työttömyys on noussut ennennäkemättömiin lukuihin ja eroavuudet alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ovat lisääntymässä; katsoo, että toimenpiteet tämän työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen korjaamiseksi edistäisivät kilpailukykyä ja kasvunäkymiä;

N.  ottaa huomioon, että lievästä alenemisesta huolimatta EU:n työttömyys- ja nuorisotyöttömyysluvut ovat edelleen hälyttävän korkeat (25,005 miljoonaa työtöntä koko EU:ssa kesäkuussa 2014 ja 5,06 miljoonaa työtöntä nuorta koko EU:ssa heinäkuussa 2014); toteaa lisäksi, että erot jäsenvaltioiden työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteessa (5 prosentin työttömyysaste Itävallassa mutta 27,3 prosentin Kreikassa; 9,3 prosentin nuorisotyöttömyys Itävallassa, mutta 53,8 prosentin Espanjassa) ovat merkittävä riski paitsi EU:n talouden vakaudelle myös Euroopan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle;

O.  toteaa, että komissio on huomauttanut innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen merkityksestä lisäarvon synnyttämisessä ja että erityisesti tietoperustaiset alat kärsivät lisääntyvistä ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuusongelmista;

P.  toteaa, että työmarkkinoiden pirstoutuminen on nykyisin yksi merkittävimmistä jäsenvaltioiden ja eri alojen välisen eriarvoisuuden aiheuttajista; toteaa, että tästä ovat osoituksena erot työllistymismahdollisuuksissa (muun muassa korkeat kynnykset työn saamiseksi), työoloissa ja palkoissa, jotka ovat joskus riittämättömät kohtuullisen elintason takaamiseksi, sekä matalan ja korkean osaamistason työn välisen polarisaation lisääntyminen, mikä voi estää liikkuvuutta työmarkkinoilla; toteaa, että uudistuksia tarvitaan yhä, jotta tällainen pirstoutuneisuus saadaan poistettua;

Q.  toteaa, että vähimmäispalkan määritteleminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

R.  toteaa, että työoloja, syrjintää ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n lainsäädäntö suojelee työntekijöitä hyväksikäytöltä ja syrjinnältä ja auttaa esimerkiksi naisten ja vammaisten henkilöiden kaltaisten ryhmien integroinnissa työmarkkinoille; toteaa, että työtapaturmien ja työstä aiheutuvien terveysongelmien kustannuksiksi on arvioitu 2,6–3,8 prosenttia BKT:stä ja että arvioiden mukaan yritykset saavat jokaista terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon käytettyä euroa vastaan 2,2 euroa;

S.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisi on osoittanut joidenkin jäsenvaltioiden julkisen talouden haavoittuvuuden;

T.  ottaa huomioon, että kriisin voittamiseksi jotkin jäsenvaltiot ovat supistaneet rajusti julkista talouttaan juuri samaan aikaan, kun sosiaalisen suojelun tarve on lisääntynyt työttömyyden kasvun vuoksi; toteaa, että kansallisten sosiaaliturvamäärärahojen riittävyyttä on lisäksi koetellut se, että maksut ovat vähentyneet sen jälkeen, kun suuria määriä ihmisiä on jäänyt työttömiksi tai on toteutettu laajamittaisia palkkojen leikkauksia;

U.  huomauttaa komission todenneen 2. kesäkuuta 2014 antamassaan tiedonannossa (COM(2014)0400): "Kriisin ja sen vuoksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen näkyvät myös epätasa-arvoisuuden lisääntymisenä. Tiettyjen työttömyyden muotojen rakenteellinen luonne, terveydenhuoltopalvelujen ja koulutuksen saatavuuden rajoittaminen ja eräät veroetuuksien uudistukset saattavat aiheuttaa suhteetonta rasitusta yhteiskunnan haavoittuvampiin osiin.";

V.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti ”unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset”; katsoo, että on tärkeää panna tämä horisontaalinen lauseke riittävästi täytäntöön kaikilla politiikanaloilla SEU-sopimuksen 3 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi; toteaa, että SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti “edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin”;

W.  ottaa huomioon, että ainoastaan 7,5 miljoonaa henkeä eli 3,1 prosenttia unionin työvoimasta on tätä nykyä töissä toisessa jäsenvaltiossa ja että nuoret liikkuvat kaikkein todennäköisimmin;

X.  toteaa, että kriisin seurauksena pk-yritykset ja mikroyritykset kärsivät äärimmäisen suurista rahoituksen saantiin liittyvistä kustannuksista ja vaikeuksista, mikä heikentää niiden mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja; toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden on näin ollen tuettava pk-yritysten kehitystä, jotta voidaan edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa talouskasvua ja laadukkaita työpaikkoja EU:ssa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

1.  panee merkille analyysin, jonka mukaan talouden elpymisestä EU:ssa esiintyi kahden viime vuoden aikana rohkaisevia merkkejä, ja on huolissaan siitä, että se on hidastunut vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien tilanteessa, jossa oli saavutettu nolla-alaraja ja hyvin alhainen inflaatiotaso oli yleinen; muistuttaa kuitenkin, että elpyminen on vielä hyvin haurasta ja epätasaista ja että sitä on tuettava, jotta kasvua voimistettaisiin ja työpaikkoja lisättäisiin keskipitkällä aikavälillä;

2.  korostaa, että tarvitaan pikaisesti kunnianhimoista aloitetta investointien lisäämiseksi EU:n alueella, jotta elpyminen saadaan jälleen käyntiin ja jatkumaan; kehottaa komissiota käynnistämään kiireellisesti Jean-Claude Junckerin ehdottaman 300 miljardin euron eurooppalaisen investointiohjelman, jolla myötävaikutetaan Euroopan kasvun elvyttämiseen lyhyellä aikavälillä;

3.  toteaa, että talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat jäsenvaltioiden kilpailukyvyn palauttaminen ja työttömyyden vähentäminen;

4.  korostaa, että nykyisen taloustilanteen asettamat haasteet, joihin liittyy heikko BKT (vakaa euroalueella ja 0,2 prosentin kasvu koko EU:ssa vuoden 2014 toisella neljänneksellä), huomattavan alhainen inflaatio (0,3 prosenttia elokuussa 2014, mikä on alhaisin taso sitten marraskuun 2009) ja aivan liian korkea työttömyysaste (11,5 prosenttia euroalueella ja 10,2 prosenttia koko EU:ssa heinäkuussa 2014), edellyttävät pikaisia toimia;

5.  kehottaa jälleen komissiota antamaan konkreettisia suosituksia jäsenvaltioille ja koko EU:lle, myös talouden sopeutusohjelmia seuraaville valtioille, jotta niissä ei tartuta ainoastaan talouden vakauttamiseen, vaan myös rakenneuudistuksiin, jotka johtavat todelliseen, kestävään ja sosiaalisesti tasapainoiseen kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukyvyn lujittumiseen ja yhä vahvempaan lähentymiseen;

6.  panee merkille jäsenvaltioiden makrotalouden sopeutusohjelmissa toteuttamat kauaskantoiset rakenneuudistukset; pitää valitettavana, että muilta euroalueeseen kuuluvilta jäsenvaltiolta puuttuu kunnianhimoa taloutensa nykyaikaistamisessa, koska se on yksi syy alhaisiin keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävän kasvun ennusteisiin;

7.  pitää valitettavana, että euroalue ja EU ovat vaarassa jäädä jälkeen muista alueista talousnäkymissä ja taloudellisissa mahdollisuuksissa, mikä vähentää EU:n houkuttelevuutta sisäisten ja ulkopuolisten investoijien silmissä;

8.  korostaa, että rahoitus-, valtionvelka- ja kilpailukykykriisiä ei voida ratkaista pelkästään löyhällä rahapolitiikalla; korostaa siksi, että on tärkeää jatkaa syvälle käyviä, tasapainoisia ja sosiaalisesti kestäviä rakenneuudistuksia kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi; muistuttaa, ettei EU voi kilpailla yksinomaan kustannuksilla, vaan sen on investoitava huomattavasti enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen, teollisuuden kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä resurssitehokkuuteen niin jäsenvaltioiden kuin EU:n tasolla; muistuttaa, että rakenneuudistusten sekä julkisen ja yksityisen velkatason alentamisen tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla, että kyetään keskittymään kestävää kasvua tukeviin toimiin ja viime kädessä työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden torjumiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään voimakkaammin tukipankkien tarjoamia mahdollisuuksia, jotta Euroopan unionin talous saadaan elvytetyksi;

9.  muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian painopisteet ja tavoitteet, kuten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, ovat edelleen ajankohtaisia ja että ne olisi toteutettava;

10.  korostaa jälleen kerran, ettei useiden euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden liiallinen velkaantuminen ole vain kasvun este vaan myös suunnaton rasite tuleville sukupolville; on yhä huolestunut siitä, ettei liiallisen yksityisen velan vähentämisessä ole edistytty;

11.  muistuttaa siksi, että jäsenvaltioiden olisi talouspolitiikkaa ja -uudistuksia suunnitellessaan kiinnitettävä erityistä huomiota niiden vaikutukseen tähän sukupolveen ja tuleviin sukupolviin, myös niiden tarpeeseen saada nauttia hyvistä elinolosuhteista ja työllistymismahdollisuuksista; katsoo, ettei yhteiskuntiemme tulevaisuutta saa nyt vaarantaa päätösten viivyttelyllä ja poliittisilla virheillä;

12.  suhtautuu myönteisesti Jean-Claude Junckerin ilmoitukseen, joka sisältyi hänen esittämiinsä tulevan komission poliittisiin suuntaviivoihin, että hän sitoutuu lisäämään eurooppalaisia investointeja 300 miljardilla eurolla;

13.  korostaa, että talous- ja rahaliitto ei ole vielä läheskään valmis, ja muistuttaa komissiota sen velvoitteista ja sitoumuksista ottaa huomioon makrotalouden epätasapaino EU:ssa ja erityisesti euroalueella taloudellisen ja talousarvioon liittyvän koordinoinnin lisäämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi EU:ssa; pitää siksi myönteisenä komission valitun puheenjohtajan sitoutumista 5. joulukuuta 2012 annetussa kertomuksessa ”Kohti todellista talous- ja raha liittoa” vahvistetun etenemissuunnitelman toteuttamiseen;

14.  kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksia talous- ja rahaliiton välitöntä loppuunsaattamista varten tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomista koskevan hahmotelmansa kaikkien suuntaviivojen mukaisesti; toteaa, että EMU:n loppuun saattamisen olisi perustuttava yhteisömenetelmään; toistaa jälleen kerran vaatimuksensa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädöksestä, joka koskee lähentymisen suuntaviivoja, joissa asetetaan tietyksi ajanjaksoksi erittäin rajallinen määrä kaikkein kiireisimpiä uudistustoimia koskevia tavoitteita, ja pyytää jälleen jäsenvaltioita takaamaan, että kansalliset uudistusohjelmat perustuvat edellä mainittuihin lähentymistä koskeviin suuntaviivoihin ja että ne ovat komission tarkistamia; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan kansallisten uudistusohjelmien täysimääräiseen täytäntöönpanoon; ehdottaa tämän perusteella, että jäsenvaltiot voisivat sitoutua EU:n toimielinten kanssa lähentymistä koskevaan kumppanuuteen, johon liittyisi mahdollisuus uudistustoimien ehdolliseen rahoitukseen; muistuttaa, että tällaisen tehokkaamman taloudellisen yhteistyön olisi kuljettava käsi kädessä kannustimeen perustuvan rahoitusmekanismin kanssa; katsoo, että mahdollisen lisärahoituksen tai mahdollisten lisävälineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava erottamaton osa EU:n talousarviota mutta sovitun monivuotisen rahoituskehyksen määrien ulkopuolella;

15.  kehottaa tulevaa komissiota esittämään ehdotuksen euroalueen yhtenäisestä ulkoisesta edustuksesta SEUT-sopimuksen 138 artiklan mukaisesti, jotta saadaan aikaan tehokas euroalue, jolla on yhteinen kanta tämän edustuksen toimivaltaan kuuluviin asioihin; muistuttaa, että juuri ennen kuin Euroopan parlamentti valitsi komission uuden puheenjohtajan tiistaina 15. heinäkuuta 2014, tämä lupasi puheessaan, että EMUa ja euroa edustetaan Bretton Woods-instituutioissa yhtenäisellä puheenjohtajuudella, yhdestä paikasta ja yhdellä äänellä;

16.  kehottaa tulevaa komissiota esittämään muun muassa ehdotuksen euroalueen yhtenäisestä ulkoisesta edustuksesta SEUT-sopimuksen 138 artiklan mukaisesti sekä kertomuksen, johon sitouduttiin niin kutsutussa budjettikuripaketissa ja etenemissuunnitelmassa ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” ja jossa käsitellään unionin nykyisen talouskehyksen mahdollisuuksia tasapainottaa julkisten investointien tarpeita talouskuriin liittyvien tavoitteiden kanssa;

17.  kehottaa komissiota lujittamaan eurooppalaista ohjausjaksoprosessia muun muassa varmistamalla, että annetaan riittävästi aikaa ja resursseja suositusten laatimiseen ja niitä koskevien jatkotoimien toteuttamiseen ja että suosituksista tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisia EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa toteutettavan talouspolitiikan kannalta; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia siitä, miten eurooppalaisen ohjausjakson suosituksista voidaan saada aikaisempaa sitovammat; pitää tärkeänä, että Euroopan parlamentti osallistuu prosessiin aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti, jotta - kun otetaan huomioon parlamentin kasvava merkitys ja sen toiminnan sitovuus - poliittiseen mielipiteenmuodostusprosessiin ei pääse muodostumaan aukkoa;

18.  katsoo, että kansallisten parlamenttien sitoutumista maakohtaisiin suosituksiin on vahvistettava; kehottaa komissiota tarjoamaan mahdollisuuden esitellä maakohtaiset suositukset kansallisissa parlamenteissa ennen kuin ne hyväksytään neuvostossa;

19.  panee merkille komission vuoden 2014 maakohtaiset suositukset; panee merkille komission arvion, jonka mukaan julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenneuudistusten toteuttamisessa, erityisesti työmarkkinoiden sekä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamisessa, on edistytty jonkin verran;

20.  panee tässä yhteydessä merkille Eurooppa-neuvoston maakohtaisille suosituksille antaman hyväksynnän sekä neuvoston suositukset ja etenkin euroaluetta koskevat erityissuositukset;

21.  huomauttaa, että rahoitustukiohjelmien onnistuminen edellyttää solidaarisuuden ja ehdollisuuden yhdistelmää, vahvaa omavastuullisuutta ja sitoutumista uudistamiseen; muistuttaa komissiota, että sen olisi täysin mukautettava budjettikuripaketista (asetus (EU) N:o 472/2013) johtuvat oikeudelliset velvoitteet nykyisiin sopeutusohjelmiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään rahoitustuen ja väliaikaisen troikkajärjestelmän parannettuun lainsäädäntörakenteeseen, jossa noudatetaan EU:n talouden hallintokehystä ja yhteisön lainsäädäntöä ja taataan siten demokraattinen vastuuvelvollisuus; panee merkille komission laatiman Euroopan parlamentin troikkaa koskevan mietinnön seurantakertomuksen; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan parlamentin troikkaa käsittelevien mietintöjen päätelmät;

22.  kannattaa kilpailukykyä vahvistavien, investointeja, työpaikkojen luomista ja työttömyyden torjuntaa edistävien sekä työmarkkinoiden toimintaa parantavien toimien painottamista erityisesti aloilla, joilla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia; katsoo, että jäsenvaltioilla on arvokasta tietoa jaettavana nuorisotyöttömyyden torjunnasta; korostaa, että työssäoppimista sisältävä koulutusmalli on osoittautunut nuorisotyöttömyyden torjunnassa erityisen toimivaksi;

23.  painottaa, että koheesiopolitiikka muodostaa tärkeän investointikehyksen, jonka kautta voidaan kanavoida kasvuystävällisiä menoja, mukaan lukien investoinnit innovointiin ja tutkimukseen, digitaalistrategia, pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiseen käytettävät menot, investoinnit ympäristön kestävyyteen, etusijalla oleviin Euroopan laajuisiin liikenneyhteyksiin sekä koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen;

24.  kehottaa komissiota luomaan kokonaisvaltaisen mekanismin, joka edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa kaikkien nuorisotyöttömyysasioista vastuussa olevien kansallisten tahojen välillä; muistuttaa, että vaikka kaikille sopivaa ratkaisua ei voi toteuttaa, jotkut jäsenvaltiot ovat puuttuneet nuorisotyöttömyyteen tehokkaammin kuin muut;

25.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategia on otettava täysipainoisesti huomioon EU:n ohjausjakson täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota asettamaan myös sisämarkkinoiden hallinnon etusijalle, koska se myötävaikuttaa huomattavasti siihen, että saavutetaan EU:n ohjausjakson tavoitteet eli kestävä taloudellinen kasvu ja työllisyys;

26.  muistuttaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden tulokset maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa ovat hyvin vaatimattomat; katsoo, että jäsenvaltioiden Euroopan asiaan sitoutumisen ja sen, miten ne panevat maakohtaisia suosituksia täytäntöön, välillä vallitsee epäjohdonmukaisuus; pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat EU:n tasolla tehtyihin sitoumuksiin; korostaa, että maakohtaiset suositukset olisi laadittava niin, että ne tarjoavat jäsenvaltioille tilaa poliittiseen päätöksentekoon tällaisten suositusten johdosta toteutettavien toimien ja erityisten uudistusten määrittämiseksi;

27.  kehottaa erityisesti komissiota tutkimaan tulosperusteisten yhteisten vertailuarvojen kehittämistä rakenneuudistusten mittaamiseksi ja vertailemiseksi kaikkien sellaisten tulevien ehdotusten puitteissa, joilla pyritään parantamaan talouspolitiikan koordinointia talous- ja rahaliitossa;

28.  huomauttaa, että komission mukaan vain kymmenen prosenttia vuoden 2013 maakohtaisista suosituksista on pantu kokonaan täytäntöön; panee lisäksi merkille, että 45 prosentissa maakohtaisia suosituksia on edistytty vain vähän tai ei lainkaan;

29.  korostaa, että asianmukainen ja demokraattisesti vastuullinen eurooppalaista ohjausjaksoa varten luotu järjestelmä sekä maakohtaisten suositusten täytäntöönpano ovat tärkeä edellytys taloudelliselle lähentymiselle talous- ja rahaliitossa, mikä puolestaan on tärkeä edellytys rahaliiton moitteettomalle toiminnalle ja mahdollistaa talouden ja rahoituksen vakauden sekä Euroopan talouden kilpailukyvyn korkean tason, jotka edistävät kasvua ja työllisyyttä; odottaa jäsenvaltioiden hallituksilta, että ne puolustavat aktiivisesti kansallisella tasolla maakohtaisia suosituksia koskevia päätöksiä ja panevat ne täytäntöön, sillä kaikki jäsenvaltiot ovat ne neuvostossa hyväksyneet (”kansallinen omistajuus”);

30.  korostaa, että jotkut maakohtaiset suositukset perustuvat EU:n säädöksiin ja että EU:n säädösten täytäntöön panematta jättäminen voi johtaa oikeusmenettelyihin; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään EU:n lainsäädännön mukaiset oikeudelliset velvoitteensa; katsoo, että komission olisi tulostaulusta päätelmiä tehdessään otettava riittävässä määrin huomioon se, että euroalue ja siihen kuuluvat jäsenvaltiot ovat toisistaan riippuvaisia ja avoimia talouksia;

31.  kehottaa komissiota, jonka tehtävänä on perussopimusten valvominen, käyttämään kaikkia EU:n lainsäädännön tarjoamia keinoja tehostetun talouspolitiikan koordinoinnin ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon tukemiseen siten, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat määräajassa omaan tilanteeseensa sovitettua talous- ja finanssipolitiikkaa;

32.  panee merkille, että yhä useampi maakohtainen suositus koskee alueita; korostaa tarvetta hyödyntää täysimääräisesti uusia Euroopan rakenne- ja investointirahasto-ohjelmia, erityisesti kun niitä käytetään sivustatuen antamiseen rakenneuudistuksille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota varmistamaan, että painopisteet asetetaan oikealla tavalla varainkäytön laadun parantamiseksi;

33.  pyytää komissiota tiedottamaan neljännesvuosittain parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa edistymisen varmistamiseksi toteutetuista toimista ja tähän mennessä saavutetusta edistymisestä; pyytää jäsenvaltioita antamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle selvityksen syistä maakohtaisten suositusten täytäntöön panematta jättämiseen;

34.  kehottaa euroryhmän puheenjohtajaa seuraamaan tarkasti maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa ja raportoimaan saavutetusta edistymisestä osana euroryhmän arviota vuoden 2015 alustavista talousarviosuunnitelmista, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden on määrä toimittaa vuoden 2014 lokakuun puoliväliin mennessä;

35.  kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota sukupuoliulottuvuuteen kansallisissa uudistusohjelmissaan, mukaan lukien naisten integroiminen työelämään, sukupuolten välisten palkka- ja eläke-erojen poistaminen, paremmat lastenhoitopalvelut sekä joustavat työaikajärjestelyt;

36.  katsoo, että tulevaa eurooppalaista ohjausjaksoa ajatellen olisi luotava kasvua ja investointeja edistävää julkisen talouden vakauttamispolitiikkaa koskeva tasapainoinen pitkän aikavälin strategia julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi; korostaa kuitenkin, että olisi erityisesti painotettava kasvua lisääviä uudistuksia ja toimia erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joilla on taloudessaan liikkumavaraa investoida kasvun edistämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi euroalueella; muistuttaa, että nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä on mahdollista, edellyttäen että uudistuksia on käynnistetty, sallia jäsenvaltioille tietynasteinen joustavuus, ja kehottaa käyttämään tätä mahdollisuutta;

37.  korostaa, että julkisen talouden kestävyys on pitkän aikavälin kasvun edellytys;

38.  katsoo, että jäsenvaltioiden on ensisijaisesti pyrittävä nykyaikaistamaan taloutta, sosiaaliturvajärjestelmiä, eläkejärjestelmiä ja terveydenhuoltoa, jotta tuleville sukupolville ei koituisi kohtuutonta rasitusta; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon uudistustensa vaikutuksen koko Euroopan talouteen;

39.  katsoo, että rakenneuudistuksissa olisi erityisesti pyrittävä parantamaan työmarkkinoiden kykyä integroida nuoria ja muita syrjäytyneitä ryhmiä työelämään ja tarjota mahdollisuuksia vanhemmille työntekijöille; katsoo, että työssäoppimista sisältävä koulutusmalli on siinä erityisen tehokas väline; katsoo myös, että rakenneuudistuksilla olisi pyrittävä sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja eläkejärjestelmien keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä vähentämään energiariippuvuutta eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja asettamaan työpaikkojen luominen ehdottomalle etusijalle;

40.  huomauttaa, että hyvin toimivien sisäisten työmarkkinoiden ja maahanmuuttoa koskevan kestävän asenteen puuttuminen haittaa kasvua EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhteiset ja osallistavat työmarkkinat ja ryhtymään harjoittamaan yhteistä nykyaikaista ja osallistavaa maahanmuuttopolitiikkaa; korostaa, että työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasaveroinen kohtelu on keskeinen asia sisäisten työmarkkinoiden luomisessa;

41.  huomauttaa, että energiapolitiikka ja talouskasvu liittyvät tiiviisti yhteen; edellyttää siksi kunnianhimoista unionin energiapolitiikkaa, joka voi johtaa toimitusvarmuuden parantumisen ja energia-alan innovaatioiden myötä talouden suurempaan vakauteen ja kasvuun;

42.  huomauttaa, ettei vielä ole vakavasti tutkittu sitä, missä määrin väestönkehityssuuntaukset ovat vaikuttaneet kasvun jatkuvaan hidastumiseen Euroopan maissa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana; korostaa, ettei EU:lla ole hyvin toimivia sisäisiä työmarkkinoita, mikä myös heikentää unionin kasvumahdollisuuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan todelliset EU:n sisäiset työmarkkinat ja ottamaan käyttöön kaikki unionin keinot, jotta voidaan toteuttaa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa valitun komission puheenjohtajan ehdotusten mukaisesti;

43.  kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita yksinkertaistamaan verojärjestelmiään, jotta yrityksille luodaan jälleen suotuisa toimintaympäristö poikkeuksetta jokaisessa jäsenvaltiossa, ja muistuttaa kehottaneensa vähentämään työn verottamista; kehottaa komissiota hyödyntämään vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta saatuja kokemuksia tältä alalta ja toteuttamaan kiireellisiä toimia ja laatimaan konkreettisiin lainsäädäntötoimiin perustuvan kokonaisvaltaisen strategian veropetosten ja veronkierron torjumiseksi; muistuttaa komissiota parlamentin 21. toukokuuta 2013 antaman veropetoksia, veronkiertoa ja veroparatiisien torjuntaa (Kleva Kekušin mietintö) käsitelleen päätöslauselman(16) ehdotuksista;

44.  muistuttaa, että rakenneuudistuksia on täydennettävä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, nykyaikaiseen infrastruktuuriin ja kestävään energiaan tehtävillä pitkän aikavälin investoinneilla ja yhdistettävä tällaisiin investointeihin digitaalisen ja ekologisen siirtymän lujittamiseksi; korostaa, että tutkimukseen, innovointiin, koulutukseen ja infrastruktuuriin tehtävät investoinnit ovat kilpailukyvyn, kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytys; korostaa unionin talousarvion merkitystä näillä keskeisillä yhteistä etua koskevilla aloilla;

45.  korostaa, että koska julkisen talouden velkaantumisaste on jo korkea, ei ole varaa lisätä menoja merkittävästi, jotta uudistukset ja talouden vakauttamispyrkimykset eivät jäisi tehottomiksi; suosittaa siksi menojen siirtämistä tuottamattomista aloista tuottaviin, tulevaisuuteen suuntautuneisiin aloihin; korostaa, että vakaus- ja kasvusopimuksessa on joustovaraa ja sitä pitäisi käyttää, mutta tämä edellyttää ensisijaisesti sitä, että jäsenvaltiot laativat uskottavia uudistuksia;

46.  panee merkille EKP:n pääjohtajan keskuspankin vuosisymposiumissa Jackson Holessa 22. elokuuta 2014 pitämän puheen; kehottaa poliittisia päättäjiä tekemään oikeat johtopäätökset raha-, finanssi- ja rakenneuudistuspolitiikan suhteen kasvun ja työpaikkojen luomiseksi; palauttaa mieliin tasapainoiset huomiot, joissa todetaan, että minkään suuruiset vero- tai rahapoliittiset elvytystoimet eivät voi kuitenkaan korvata euroalueella tarvittavia rakenneuudistuksia, että työttömyyden vähentämiseksi laadittavan johdonmukaisen strategian pitää sisältää sekä kysyntään että tarjotaan keskittyviä toimia niin euroalueella kuin jäsenvaltioissa ja että ainoastaan silloin, kun strategia on aidosti johdonmukainen, se voi toimia;

47.  katsoo, että yksi merkittävimmistä EU:n talouden kasvua rajoittavista tekijöistä on yksityisten kokonaisinvestointien alhainen taso ja julkisilta investoinneilta nykyisellä tasolla puuttuva vipuvaikutus; kehottaa komissiota tutkimaan syitä yksityisten investointien alhaiseen tasoon EU:ssa; painottaa, että tarvitaan konkurssi- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen uudistusta ylivelkaantumisongelman ratkaisemiseksi euroalueen reuna-alueilla;

48.  korostaa, että investoinnit ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat kysyntään ja tarjontaan ja luovat siten työpaikkoja, tuottavat tuloja kotitalouksille, lisäävät verotuloja ja auttavat hallituksia vakauttamaan ja lisäämään kasvua; muistuttaa, että on tärkeää toteuttaa investointien kannalta myönteisiä toimia, vähentää byrokratiaa ja hallinnollisia rasitteita; kehottaa tulevaa Euroopan komissiota lisäämään eurooppalaisia investointeja 300 miljardilla eurolla Jean-Claude Junckerin poliittisissa suuntaviivoissa antaman ilmoituksen mukaisesti;

49.  kehottaa komissiota vihdoin täyttämään sisämarkkinoiden ja erityisesti palveluiden sisämarkkinoiden toteuttamista koskevan sitoumuksensa; vaatii jäsenvaltioita täyttämään Eurooppa 2020 -strategiaa koskevat sitoumuksensa, erityisesti kun on kyse tutkimuksesta ja kehittämisestä, resurssitehokkuudesta, innovoinnista, työllisyydestä, koulutuksesta, köyhyydestä, uusiutuvista energiamuodoista ja päästöjen vähentämisestä; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään toimia EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioissa ja käyttämään tässä määrätietoisesti kaikkea toimivaltaansa;

50.  on huolestunut joissakin jäsenvaltioissa ilmenevistä protektionistisista suuntauksista, erityisesti kun ne koskevat ihmisten vapaata liikkuvuutta; huomauttaa, että perussopimuksessa taataan henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuus, ja muistuttaa, että komission on turvattava nämä vapaudet ja pantava ne täytäntöön;

51.  korostaa, että erityisesti pk-yrityksiin kohdistuva rahoituksen saannin puute on suuri kasvun este EU:ssa; kehottaa näin ollen komissiota asettamaan painopisteeksi työn, joka koskee erityisesti rakennerahastojen, Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja julkisten kehityspankkien kautta saatavia pk-yritysten vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, ja ottamaan huomioon Euroopan parlamentin pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta 5. helmikuuta 2013 antamassa päätöslauselmassa esitetyt suositukset; korostaa, että on tarpeen vähentää edelleen pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia byrokraattisia esteitä ja soveltaa EU:n lainsäädännössä tulevaisuudessa suhteellisuusperiaatetta entistä tiukemmin;

52.  katsoo, että kiireellisiä uudistuksia olisi laadittava kaikkia niitä valtioita varten, joissa yritysten perustamisvaikeudet haittaavat kasvua ja työpaikkojen luontia;

53.  kehottaa komissiota esittämään pikaisesti toimia pääoman sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, jotta pääoman kohdentamista yrityksille voidaan parantaa reaalitalouden elvyttämiseksi; katsoo, että pankkirahoitukseen tarvitaan sekä suurille yrityksille että pienille ja keskisuurille yrityksille lisää vaihtoehtoja ja että on erityisesti parannettava edellytyksiä saada rahoitusta pääomamarkkinoiden ja muiden yksityisten lähteiden kuten riskirahastojen, vertaisrahastojen tai osakerahastojen kautta; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota yritysten käynnistämiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavan pääoman kustannuksiin jäsenvaltioissa ja päivittämään tulostaulua asianmukaisesti;

54.  korostaa, että pitkän aikavälin investointeja koskevan lainsäädännön laatiminen on hyvin tärkeää;

55.  korostaa, että on tärkeää toteuttaa pikaisesti pankkiunioni; toteaa, että pankkiunionin kolmen pilarin hyväksyminen sekä luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä koskevien uusien sääntöjen täytäntöönpano voivat osaltaan edistää Euroopan rahoitusalan kestävyyden palauttamista; katsoo, että pankkiunioni on toteutettava vakuutus- ja markkinaunionin avulla; muistuttaa, että pankkisektorin olisi vastattava itse rahoituslaitosten romahtamisen seurauksista;

56.  korostaa, että terve, vakaa, hyvin hajautettu ja avoin rahoitusjärjestelmä on ratkaiseva edellytys tulevalle kasvulle;

57.  korostaa, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ei saa millään tavoin vaarantaa Euroopan parlamentin eikä kansallisten ja alueellisten parlamenttien erioikeuksia; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan jaon olisi oltava selvä ja että Euroopan parlamentti on unionin tasolla vastuuvelvollisuudesta huolehtiva toimielin, kun taas kansalliset parlamentit ovat vastuuvelvollisuudesta huolehtivia toimielimiä jäsenvaltioissa; pitää tärkeänä, että Euroopan parlamentti osallistuu prosessiin virallisesti ja asianmukaisesti aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti, jotta voidaan lisätä demokraattista legitimiteettiä;

58.  korostaa, että on vahvistettava demokraattista vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille euroalueen toiminnan olennaisista osista, kuten Euroopan vakausmekanismista, euroryhmän päätöksistä ja rahoitustukiohjelmien valvonnasta ja arvioinnista; pyytää komissiota suorittamaan ja julkaisemaan jälkiarvioinnin suosituksistaan ja troikkaan osallistumisestaan;

Alakohtaisia huomioita talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2014

59.  suhtautuu myönteisesti komission toteamukseen siitä, että julkisen talouden vakauttamisen on jatkuttava kasvulle suotuisalla ja eriytetyllä tavalla, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat kasvuun ja työpaikkojen luomiseen investoimisen lisäksi torjua suurta velkaantumista, työttömyyttä ja väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita;

60.  korostaa vihreän talouden tarjoamia työllistämismahdollisuuksia, koska siinä voitaisiin komission arvioiden mukaan luoda vuoteen 2020 mennessä viisi miljoonaa työpaikkaa pelkästään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla, jos toteutetaan kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan investointien riittävän tason näillä aloilla ja ennakoimaan työntekijöiden tulevia osaamistarpeita; kehottaa komissiota sisällyttämään vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntämisen vuoden 2015 vuotuiseen kasvuselvitykseen;

61.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ottaa huomioon kansallisista uudistusohjelmista ilmi käyvät jäsenvaltioiden väliset erot, mutta kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota alueisiin, jotka kärsivät pysyvistä luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista, erityisesti varoja osoitettaessa;

62.  korostaa, että sosiaali- ja työllisyyspolitiikkoja ei pitäisi tarkastella ainoastaan kustannusnäkökulmasta, vaan huomioon olisi otettava myös työmarkkinoiden rakenneuudistukset ja pitkän aikavälin hyödyt, jotta voidaan pitää yllä yhteiskuntaa ja kansalaisia varten tehtäviä investointeja ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet sekä suojella jäsenvaltioiden ja koko EU:n tulevaisuutta ja vakautta;

63.  korostaa, että vaikka palkat ovat tärkeä muuttuja euroalueen makrotaloudellisen epätasapainon korjaamisessa, ne eivät ole ainoastaan talouden sopeutuksen työkalu vaan ennen kaikkea tuloja, joita työntekijät tarvitsevat elääkseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että palkkoja koskevat suositukset eivät lisää työssäkäyvien köyhyyttä tai palkkoihin liittyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioissa tai aiheuta vahinkoa matalatuloisille ryhmille;

64.  on erittäin huolestunut siitä, että EU on kaukana Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisesta ja että erityisesti köyhyyden vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamisesta ollaan jäljessä, kun otetaan huomioon, että köyhyydessä elävien ihmisten määrä on vähentymisen sijasta kasvanut 10 miljoonalla vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana; kehottaa uutta komissiota omaksumaan johdonmukaisen lähestymistavan ja pyytämään jäsenvaltioita raportoimaan välittömästi kansallisesta edistymisestä Eurooppa 2020 -strategian suhteen; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisissa uudistusohjelmissaan hyvin määritellyt kansalliset strategiat, joiden avulla ne voivat edistyä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa erityisesti köyhyyden vähentämisen osalta;

65.  on tyytyväinen siihen, että komissio käytti tämänvuotisissa maakohtaisissa suosituksissa, erityisesti viittauksissa työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteisiin ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuksiin, uutta työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua; toteaa, että nämä indikaattorit ovat puhtaasti analyyttisiä; pyytää sisällyttämään tulostauluun täydentäviä indikaattoreita, kuten työn laadun, lapsiköyhyyden, terveydenhuollon saatavuuden ja asunnottomuuden indeksin; kehottaa antamaan näiden indikaattoreiden tosiasiallisesti vaikuttaa koko eurooppalaiseen ohjausjaksoprosessiin;

66.  kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan edelleen indikaattoreita, joilla valvotaan Eurooppa 2020 -strategian sosiaalista sekä ympäristö- ja innovaatioulottuvuutta osana eurooppalaista ohjausjaksoa; kehottaa komissiota jatkamaan keskustelua työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden määrästä ja kehittämisestä, koska EU:n taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ovat saman kolikon kaksi puolta, ja niillä molemmilla on keskeinen rooli EU:n kehityksessä;

67.  toistaa kehotuksensa järjestää tarvittaessa euroryhmän työllisyys- ja sosiaaliministerien kokous ennen euroalueen huippukokouksia, jotta varmistetaan, että sosiaalialaa ja työllisyyttä koskevat huolenaiheet otetaan paremmin huomioon euroalueen viranomaisten keskusteluissa ja päätöksissä, ja jotta nämä asiat tuodaan keskusteluun euroalueen valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksissa; uskoo myös työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston yhteisten kokousten merkitykseen yhtenäisen kannan aikaan saamiseksi tarvittaessa;

68.  pitää myönteisenä, että komissio myöntää, että julkisen talouden vakauttamista koskevilla toimilla, joihin ryhdyttiin joidenkin jäsenvaltioiden kestävyyden takaamisen lisäksi myös koko EU:n talouden kestävyyden takaamiseksi, on ollut ankarat ja kauaskantoiset vaikutukset työllisyyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen EU:ssa; kehottaa tehostamaan toimia perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten velvoitteiden täyttämiseksi; kehottaa EU:n perusoikeusvirastoa arvioimaan perusteellisesti näiden toimien vaikutusta perusoikeuksiin ja antamaan suosituksia, jos peruskirjan määräyksiä rikotaan;

69.  suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Italian aikeisiin, sellaisena kuin ne on esitetty 30. elokuuta 2014 järjestetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmissä, järjestää valtion- tai hallitusten päämiesten kokous työllisyydestä ja erityisesti nuorisotyöllisyydestä;

70.  pitää myönteisenä edellä mainittua työttömyysasteiden pienenemistä joissakin jäsenvaltioissa; muistuttaa kuitenkin, että Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan nimenomaan, että luku, jota on seurattava, on työllisyysaste, ja pitää valitettavana, että nykyiset työllisyysastetta kuvaavat indikaattorit eivät kuvasta kaikkien EU:n työmarkkinoiden todellisuutta;

71.  panee merkille, että komissio kiinnittää huomiota rakenneuudistusten tarpeeseen kasvun ja työpaikkojen puite-edellytysten parantamiseksi erityisesti korkean työttömyyden aikoina ja että monia eri mahdollisuuksia voidaan avata sekä kansallisella että EU:n tasolla saattamalla sisämarkkinat valmiiksi;

72.  kehottaa uutta komissiota tekemään työllisyyden elpymisestä ehdottoman ensisijaisen tavoitteen siten, että se laatii kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevan kunnianhimoisen ja kokonaisvaltaisen strategian ja ottaa tähän työhön mukaan kaikki uudet komission jäsenet; katsoo, että tässä tarkoituksessa työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan komission jäsenen olisi laadittava suunnitelma, joka käsittää kaikki toimintalohkot ja johon sisällytetään konkreettisia toimia laadukkaan työllisyyden lisäämiseksi;

73.  katsoo, että EU:n kilpailukykyä ei voida palauttaa pelkästään kustannuksia leikkaamalla vaan sen ohella on lisättävä tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen, osaamiseen ja resurssitehokkuuden kasvattamiseen tehtäviä investointeja; pyytää joustavoittamaan työmarkkinoita ja lisäämään niiden dynaamisuutta, jotta ne pystyvät sopeutumaan taloustilanteen häiriöihin ilman joukkoirtisanomisia ja kohtuuttomia palkkamukautuksia; muistuttaa, että monien työntekijöiden ostovoima on heikentynyt merkittävästi EU:ssa, kotitalouksien tulot ovat laskeneet ja kotimainen kysyntä lamaantunut; huomauttaa, että taloutemme välttämättömän kilpailukyvyn palauttamiseksi EU:n on harkittava myös strategioita, joissa keskitytään muihin tuotantokustannuksiin, hintakehitykseen ja voittomarginaaleihin sekä monialaisiin toimiin, joilla edistetään innovointia, tuottavuutta ja huippuosaamista;

74.  on huolestunut jatkuvasti lisääntyvästä vaurauteen ja tuloihin liittyvästä eriarvoisuudesta, joka heikentää ostovoimaa ja kotimaista kysyntää sekä reaalitalouteen tehtäviä investointeja; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin uudistusohjelmiinsa toimenpiteitä tämän eriarvoisuuden vähentämiseksi, jotta voidaan lisätä kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

75.  korostaa, että verotaakkaa on siirrettävä työstä muihin kestäviin verotusmuotoihin, jotta voidaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

76.  suhtautuu myönteisesti komission maakohtaisiin suosituksiin ympäristöverotuksen alalla ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön nämä suositukset samalla kun ne varmistavat, että siitä hyötyvät erityisesti matalapalkkaiset henkilöt; korostaa, että siirtymisellä työn verottamisesta ympäristöverotukseen sekä ympäristölle haitallisten tukien vaiheittaisella poistamisella on talousarvioon, työllisyyteen, sosiaalisiin asioihin ja ympäristöön liittyviä myönteisiä vaikutuksia;

77.  on huolestunut siitä, että euroalueen taloudellinen pirstoutuminen vaarantaa joissakin tapauksissa pk-yritysten kasvun ja kestävyyden; vaatii palauttamaan talouden luotonantovalmiudet, joiden avulla pk-yritykset voivat investoida ja luoda työpaikkoja, sekä helpottamaan yrittäjäksi alkamista pk-yrityksissä ja pk-yritysten osallistumista COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien kaltaisiin ohjelmiin;

78.  kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja byrokratiaa itsenäisiltä ammatinharjoittajilta, mikroyrityksiltä ja pk-yrityksiltä sekä helpottamaan yritysten perustamisedellytyksiä;

79.  pyytää komissiota pikaisesti antamaan SEUT-sopimuksen 9 artiklan pohjalta konkreettisen muodon luvatulle 300 miljardin euron investointisuunnitelmalle ja kehottaa arvioimaan, onko tämä summa riittävä palauttamaan EU:n täydet mahdollisuudet kasvuun, kilpailukykyyn ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

80.  pitää myönteisenä, että komissio kehottaa koko EU:n maakohtaisia suosituksia käsittelevässä yleistiedonannossaan investoimaan enemmän T&K-toimintaan, innovointiin, koulutukseen, osaamiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan sekä energiaan, liikenteeseen ja digitaalitalouteen;

81.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan EU:n teollisuutta harjoittamalla entistä joustavampaa kilpailupolitiikkaa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi sekä laatimalla ekologisen ja digitaalisen siirtymäsuunnitelman; pyytää uudelleen komissiota laatimaan työmarkkinaosapuolia kuultuaan ehdotuksen säädökseksi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta, jotta voidaan varmistaa EU:n teollisuuden taloudellinen ja sosiaalisesti vastuullinen sopeutuminen muutoksiin siten, että työntekijöiden oikeudet turvataan asettamatta yrityksille, ja varsinkaan pk-yrityksille, kohtuutonta sääntelytaakkaa;

82.  on huolestunut siitä, että monissa jäsenvaltioissa ja monilla aloilla on työpaikkojen katoamisen lisäksi havaittavissa työpaikkojen laadun rapautumista, työllistymiskynnysten kohoamista ja työelämän normien heikkenemistä; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toimittava kohdennetusti työpaikkojen laadun parantamiseksi, jotta työntekijöiden osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet voidaan sovittaa yhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan kohdennetusti siten, että pyritään ratkaisemaan lisäongelmat, joita osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleminen muuten kuin omasta tahdosta, epävarmat työsuhteet (kuten nollatuntisopimukset), näennäinen itsenäisenä yrittäjänä toimiminen ja pimeä työ aiheuttavat; suhtautuu siksi myönteisesti komission aloitteeseen pimeää työtä koskevasta eurooppalaisesta foorumista; pyytää jälleen jäsenvaltioita varmistamaan, että epävarmojen, määräaikaisten tai osa-aikaisten työsopimusten nojalla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivilla henkilöillä on tietyt keskeiset oikeudet ja riittävä sosiaaliturva;

83.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sen poliittisen ohjauksen mukaisten työmarkkinauudistusten tarkoituksena on muun muassa vähentää segmentoitumista, edistää siirtymistä työpaikasta toiseen, lisätä haavoittuvien ryhmien osallistumista työmarkkinoille, vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, edistää sukupuolten tasa-arvoa, vahvistaa epätyypillisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden oikeuksia ja tarjota itsenäisille ammatinharjoittajille kattavampi sosiaaliturva;

84.  huomauttaa, että EU:n työllisyys- ja sosiaalista tilannetta käsitelleessä vuoden 2013 vuosikertomuksessaan komissio korosti sosiaalisen suojelun menojen merkitystä turvana sosiaalisia riskejä vastaan; muistuttaa näiden automaattisten vakauttajien merkityksestä torjuttaessa epäsymmetrisiä häiriöitä, pyrittäessä välttämään kansallisten hyvinvointivaltioiden liiallista heikentämistä ja vahvistettaessa siten koko talous- ja rahaliiton kestävyyttä; kehottaa komissiota korostamaan maakohtaisissa suosituksissaan vahvojen automaattisten vakauttajien säilyttämisen merkitystä jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon niiden huomattava rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä sekä kotimaisen kysynnän ja talouskasvun voimistamisessa; kehottaa uudelleen komissiota laatimaan vihreän kirjan automaattisista vakauttajista euroalueella;

85.  panee merkille Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Italian ohjelmassaan määrittelemän aikomuksen käynnistää keskustelu automaattisista vakauttajista EU:n tasolla ja kiinnittää siinä erityistä huomiota mahdolliseen työttömyystukijärjestelmän perustamiseen euroalueelle;

86.  korostaa tässä yhteydessä aktiivisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan merkitystä strategisena työkaluna työllisyyden edistämiseksi; on erittäin huolestunut siitä, että useat jäsenvaltiot ovat vähentäneet aktiivisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan rahoitusta työttömyyden kasvusta huolimatta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta;

87.  suhtautuu myönteisesti 15. toukokuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 573/2014/EU julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä; panee merkille tammikuussa 2014 annetun ehdotuksen asetukseksi Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalista (EURES); pyytää parlamenttia ja neuvostoa käsittelemään uudistusta pikaisesti, jotta EURES-portaalista voi tulla tehokas väline EU:n sisäisen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi asetuksen (EU) N:o 1296/2013 säännösten mukaisesti ja monimuotoisuuden edistämiseksi; muistuttaa, että liikkuvuuden on oltava vapaaehtoista eikä se saa rajoittaa pyrkimyksiä luoda laadukkaita työ- ja harjoittelupaikkoja lähietäisyydellä; korostaa, että luotettavat ammatilliset tiedot muissa jäsenvaltioissa työskentelystä ja vallitsevista elinolosuhteista ovat ennakkoedellytys Euroopan talousalueen hyvälle toiminnalle;

88.  toteaa, että yhä useammat työntekijät ja erityisesti nuoret lähtevät kotimaastaan muihin jäsenvaltioihin etsimään työtä; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistämään EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta, jotta voidaan varmistaa vapaa liikkuvuus ja samalla taata yhdenvertaisen kohtelun periaate sekä turvata palkat ja sosiaaliturvan taso; kehottaa jokaista jäsenvaltiota luomaan sosiaaliset ja työolosuhteet, jotka ovat sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian kanssa;

89.  on huolestunut siitä, että luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (STEM-tieteisiin) liittyvän osaamisen tarjonta ei kohtaa tällaista osaamista koskevan yritysten kysynnän kanssa tulevina vuosina, mikä vähentää EU:n työvoiman mukautumiseen ja kehittymiseen liittyviä valmiuksia; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulutusjärjestelmien ja myös elinikäisen oppimisen nykyaikaistamiseen ja erityisesti työssäoppimista sisältäviin koulutusmalleihin sekä helpottamaan siirtymistä kouluista työelämään;

90.  katsoo, että nuorten johtajuus-, esimies- ja yrittäjyystaitoja on parannettava, jotta uudet yritykset ja uusyritykset voivat hyötyä uusista markkinoista ja hyödyntää koko kasvupotentiaalinsa, niin että nuoret voivat ryhtyä työnantajiksi eivätkä ainoastaan työntekijöiksi;

91.  toteaa, että pankkilainat ovat edelleen yleisin rahoituslähde EU:ssa; katsoo kuitenkin, että todellista hyötyä saadaan innovatiivisista ja muiden kuin pankkien välityksellä toteutetuista uusista rahoitusmuodoista, joita ovat joukkorahoitus, pk-yritysten bisnesenkelit, yksityishenkilöiden väliset lainajärjestelmät, mikroluotot, helposti saatavilla olevia mikroluottoja tarjoavat tahot ja muut välineet, joiden avulla voidaan tehdä tärkeitä investointeja, jotta aloittelevat yritykset ja pk-yritykset voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja;

92.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta huomauttaa sen olevan vielä hälyttävällä tasolla: 22 prosenttia koko EU:ssa ja 23,1 prosenttia euroalueella; korostaa jäsenvaltioiden välisiä huolestuttavia eroja (7,8 prosenttia Saksassa ja 56,3 prosenttia Kreikassa huhtikuussa 2014); korostaa, että työhön liittyvä epävarmuus ja alityöllisyys ovat myös lisääntyneet, ja muistuttaa, että silloinkin kun nuoret löytävät työpaikan, monet heistä – keskimäärin 43 prosenttia nuorista ja 13 prosenttia aikuisista työntekijöistä – päätyvät epävarmoihin tai muuten kuin heidän omasta tahdostaan osa-aikaisiin työsuhteisiin; on huolestunut myös siitä, että työttömien ja asunnottomien nuorten määrä on kasvussa monissa eri jäsenvaltioissa;

93.  pitää myönteisenä, että nuorisotakuu mainitaan useimmissa maakohtaisissa suosituksissa; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjä haasteita, jotka koskevat työtarjonnan laatua, puutetta aktiivisista toimista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten saavuttamiseksi, työvoimaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja kaikkien asianomaisten kumppaneiden tosiasiallisen sitoutumisen puutetta, ja määrittämään parhaita käytäntöjä, jotka voisivat toimia mittapuuna ohjelmien parantamisessa; kehottaa lisäämään avoimuutta täytäntöönpanon seurannassa ja pyrkimään kunnianhimoisemmin selvittämään tilannetta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole edistyneet tässä asiassa, ja käyttämään etupainotteista toteutusta paremmin; korostaa tässä yhteydessä, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi pidettävä kannustimena kaikille jäsenvaltioille käyttää Euroopan sosiaalirahastoa laajempien nuorille suunnattujen, erityisesti köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien, hankkeiden rahoittamiseen;

94.  kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaista kehystä, jossa otetaan käyttöön nuorisotakuiden täytäntöönpanoa koskevia vähimmäisvaatimuksia, mukaan luettuina laadukkaat harjoittelu- ja työpaikat, kohtuullinen palkka nuorille, työnvälityspalvelujen saatavuus ja mahdollisuus käyttää työhön liittyviä oikeuksia, ja jonka piiriin kuuluvat 25–30-vuotiaat nuoret; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään käytettävissä olevat määrärahat tehokkaasti ja panemaan nuorisotakuut viipymättä täytäntöön; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään nuorisotakuusta ensisijaisen tavoitteen, kun otetaan huomioon, että budjettimäärärahat on keskitetty erityisesti kahdelle ensimmäiselle vuodelle; kehottaa korottamaan käytettävissä olevia määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen luvatun väliarvioinnin yhteydessä pitäen mielessä, että Kansainvälisen työjärjestön arvion mukaan euroalueen nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseen tarvitaan 21 miljardia euroa; pitää tätä korotusta tarpeellisena investointina, kun otetaan huomioon nuorisotyöttömyydestä aiheutuvat valtavat 153 miljardin euron vuotuiset taloudelliset tappiot, jotka vastaavat 1,2:ta prosenttia EU:n BKT:stä (Eurofound, 2012)(17);

95.  korostaa sen merkitystä, että painotetaan käytännön taitoja ja työssäoppimista sisältävää koulutusta, minkä avulla edistetään nuorten työllistettävyyttä;

96.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yritysten ja koulutusalan välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla;

97.  panee merkille maaliskuussa 2014 harjoittelun laatupuitteista annetun neuvoston suosituksen, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten työntekijöiden syrjintää ja hyväksikäyttöä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osana eurooppalaista ohjausjaksoa sisällyttämään nämä suositukset kansallisiin uudistusohjelmiin ja maakohtaisiin suosituksiin;

98.  panee huolestuneena merkille, että naisten työttömyysaste (11,7 prosenttia euroalueella ja 10,4 prosenttia koko EU:ssa) on korkeampi kuin kokonaistyöttömyysaste (11,5 prosenttia euroalueella ja 10,2 prosenttia koko EU:ssa); pyytää sen vuoksi laatimaan laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevia suunnitelmia, joihin sisältyy naisiin kohdennettuja toimenpiteitä; kehottaa valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman suosituksissa ja huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämistä ei saa vaarantaa muilla suosituksilla; pyytää antamaan erityisiä suosituksia sukupuolten palkka- ja eläke-eron pienentämiseksi, sillä se jarruttaa taloutta ja kilpailukykyä ja on myös osoitus yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta;

99.  pitää myönteisinä suosituksia, joissa on käsitelty naisten vähäistä osallistumista työelämään; kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan vuotuiseen kasvuselvitykseen työllisyyslukuja pitemmälle ulottuvan laajemman sukupuolten tasa-arvonäkökulman; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan työmarkkinoiden eriytymiseen ja hoitovastuiden epätasaiseen jakautumiseen; vaatii kohtuuhintaisia ja laadukkaita julkisia lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja, joiden avulla heitä hoitavat henkilöt, erityisesti naiset, voivat palata työelämään ja jotka auttavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa;

100.  kehottaa jäsenvaltiota kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien ryhmien suureen työttömyyteen ja asettamaan etusijalle työmarkkinoille pääsyn ja sijoittumisen sekä sisällyttämään työmarkkinoille pääsyä ja sinne sijoittumista koskevat toimet kaikkeen unionin politiikkaan, koska työpaikka on avain onnistuneeseen integroitumiseen;

101.  on erittäin huolestunut siitä, että pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyneiden työttömyys ovat yleistyneet ja että työmarkkinoille palaaminen on näissä ryhmissä entistä vaikeampaa; pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa näiden työntekijöiden auttamiseksi palaamaan onnistuneesti työmarkkinoille;

102.  panee huolestuneena merkille, että usein yli 40-vuotiaat eivät enää saa työhönsä liittyvää asianmukaista koulutusta ja jatkokoulutusta; pyytää siksi työnantajia, työmarkkinaosapuolia ja jäsenvaltioiden hallituksia toteuttamaan työmarkkinoilla todellisen elinikäisen oppimisen käsitteitä ja arviointeja, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti merkittäviä parannuksia vanhempien työntekijöiden pätevyydessä;

103.  pitää myönteisinä niitä maakohtaisia suosituksia, joilla pyritään parantamaan vähimmäistulojärjestelmien, turvaverkkojen ja sosiaaliturvan riittävyyttä ja kattavuutta, samoin kuin maakohtaisia suosituksia, jotka liittyvät työmarkkinoille osallistumista edistäviin toimiin; katsoo kuitenkin, että komission vuosiksi 2014 ja 2015 odottama epätasainen ja hauras kasvu ei yksin riitä korjaamaan kriisin ja sen seurausten vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; vaatii jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti suosituksia, toimimaan niiden mukaisesti ja ehdottamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan erityisiä kohdennettuja toimenpiteitä köyhyyden ja erityisesti asunnottomuuden ja lapsiköyhyyden torjumiseksi;

104.  pyytää komissiota yhdistämään eurooppalaisen ohjausjakson läheisemmin Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisiin tavoitteisiin; katsoo, että kansallisissa uudistusohjelmissa olisi raportoitava edistymisestä kansallisten köyhyystavoitteiden saavuttamisessa ja osoitettava niiden osuus Eurooppa 2020 -strategian perusteella sovitun yhteisen köyhyystavoitteen saavuttamisesta; pyytää komissiota antamaan maakohtaiset suositukset köyhyyden torjumisesta tulevaisuudessa kaikissa jäsenvaltioissa; pyytää jäsenvaltioita ryhtymään erityisiin sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän torjuntaa koskeviin toimenpiteisiin köyhyyden vähentämiseksi suurimmassa sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ryhmien osalta; pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kattavan aktiivista osallistumista koskevan strategian takaamalla vähimmäistulon ja sosiaaliturvajärjestelmän omien kansallisten käytäntöjensä mukaisesti, mukaan lukien työehtosopimusten tai kansallisen lainsäädännön säännökset;

105.  pyytää jäsenvaltioita ottamaan huomioon jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 9. ja 10. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen ja panemaan täytäntöön pitkäkestoiset, kohdennetut ja yhdennetyt toimenpiteet romaniyhteisöjen sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen tason vähentämiseksi ryhtymällä erityisesti toimiin romanien integroimiseksi työmarkkinoille vahvistamalla muun muassa sosiaalituen ja aktivoinnin välisiä yhteyksiä ja lisäämällä romanilasten osallistumista koulutukseen ja vähentämällä koulun varhain kesken jättävien määrää;

106.  pyytää komissiota torjumaan välittömästi lapsiköyhyyden hälyttävää nousua koko EU:ssa ottamalla käyttöön takuun lasten köyhyyden torjumisesta; katsoo, että tällainen takuu on äärimmäisen tärkeä, jotta nykyisen talous- ja sosiaalikriisin seurauksista kärsineitä lapsia voidaan suojella;

107.  pitää valitettavana, että komissio esitti eläkkeitä koskevat suosituksensa ottamatta huomioon eläkkeitä koskevista vihreästä ja valkoisesta kirjasta annettua parlamentin kantaa; painottaa, että eläkeuudistukset vaativat kansallista poliittista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että niiden menestyksellisen toteutuksen edellytyksenä on, että niistä neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa, sekä että jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien välttämättömät laaja-alaiset uudistukset olisi suunniteltava, laadittava ja toteutettava siten, että varmistetaan niiden kestävyys vaarantamatta samalla eläkkeiden riittävää tasoa, täysin Eurooppa 2020 -strategian taloudellisten ja sosiaalisten painopisteiden mukaisesti;

108.  pitää valitettavana, että vain harvassa maakohtaisessa suosituksessa käsitellään työssäkäyvien köyhyyttä ja asunnottomuutta koskevaa ongelmaa; huomauttaa, että uusia keski- ja työväenluokkaa koskevia köyhyyden muotoja ilmenee, kun asuntolainojen lyhentäminen aiheuttaa ongelmia, mikä lisää häätöjä ja kiinteistöjen ulosmittauksia; pyytää komissiota puuttumaan vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä nimenomaisesti työssäkäyvien ja sellaisten henkilöiden köyhyyteen, joilla on vain rajatut siteet tai ei lainkaan siteitä työmarkkinoille; suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat integroitua politiikkaa, jolla edistetään sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, tehokkaita ennaltaehkäisytoimia häätöjen vähentämiseksi ja toimia myös kasvamassa olevan energiaköyhyyden torjumiseksi;

109.  on tyytyväinen siihen, että joissakin maakohtaisissa suosituksissa käsitellään lapsiköyhyyden torjuntaa ja kohtuuhintaisia päivähoitopalveluja, mutta vaatii lisäämään toimia, jotka kohdistuvat pienituloisiin perheisiin; pyytää antamaan lisää suosituksia sosiaalista osallisuutta koskevista strategioista ja myös köyhyyden äärimmäisten muotojen, kuten asunnottomuuden, torjunnasta;

110.  panee merkille, että komissio tukee aktiivista osallistumista koskevia strategioita; katsoo kuitenkin, että tällaisten strategioiden on sisällettävä toimenpiteitä vammaisten ja työkyvyltään alentuneiden henkilöiden integroimiseksi työmarkkinoille; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon lisäarvon, jota saadaan siitä, että työnantajia kannustetaan työllistämään työmarkkinoista kauimpana olevia henkilöitä laatimalla tasapainoinen vastuualueiden ja tukiverkostojen yhdistelmä, jossa ovat osallisina kaikki asiaankuuluvat jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikkojen laatimisesta vastaavat toimijat;

111.  pyytää korkeiden köyhyyslukujen vuoksi arvioimaan, ovatko vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahat riittävät, ja jos eivät ole, harkitsemaan mahdollisuutta niiden rahoituksen lisäämiseksi monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

112.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että jäsenvaltioiden on torjuttava asunnottomuutta ennaltaehkäisyyn, asumiseen painottuviin lähestymistapoihin, häätämistä koskevien asetusten ja käytäntöjen tarkistamiseen sekä asunnottomien henkilöiden kriminalisoinnin lopettamiseen perustuvien kattavien strategioiden avulla; vaatii lisäämään tähän liittyvää rajatylittävää parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista ja toteaa, että Progress-ohjelmalla on tässä yhteydessä tärkeä tehtävä;

113.  on tyytyväinen suositukseen, joka koskee koulutukseen tehtäviä investointeja, mutta on huolestunut siitä, että yli 20 jäsenvaltiota on vähentänyt koulutusmenojaan suhteellisesti laskettuna (prosenttiosuutena BKT:stä), mikä vaarantaa niiden kasvua ja työpaikkojen luomista koskevan potentiaalin sekä kilpailukyvyn; huomauttaa, että mainittuja investointeja vähentämällä lisätään EU:n rakenteellista heikkoutta, koska korkeasti koulutettujen työntekijöiden tarve kasvaa ja monissa jäsenvaltioissa suuri osa työvoimasta on tällä hetkellä alhaisen osaamistason työntekijöitä;

114.  panee merkille komission suosituksen terveydenhuoltojärjestelmien uudistamisesta, jotta ne voivat toteuttaa niille asetetut tavoitteet tarjota koko väestölle laadukasta hoitoa kustannustehokkaalla tavalla ja jotta voidaan varmistaa niiden taloudellinen kestävyys;

115.  muistuttaa kehotuksestaan ottaa kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät kansallisella ja EU:n tasolla entistä paremmin ja jäsennetysti mukaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin, jotta voidaan turvata sen legitiimiys ja lisätä sen vaikuttavuutta; odottaa, että työmarkkinaosapuolet otetaan komission suunnitelmien mukaisesti mukaan työhön hyödyntämällä työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteaa ennen vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen hyväksymistä;

116.  antaa moitteita siitä, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole ottaneet kansallista parlamenttia ja kansallisia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa mukaan kansallisten uudistusohjelmiensa valmistelutyöhön; pyytää jäsenvaltioita esittämään yksityiskohtaisen katsauksen kansallisista uudistusohjelmistaan ja kertomaan, kuka on osallistunut asiaan mitenkin; pyytää komissiota laatimaan inventaarion eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä erilaisia parlamentaarisia menettelyjä ja sidosryhmien osallistumista koskevista kansallisista käytännöistä;

Talousarviota koskeva politiikka

117.  korostaa jälleen kerran EU:n talousarvion merkitystä kestävän kasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja makrotalouden epätasapainon sekä sosiaalisen eriarvoisuuden korjaamisessa EU:ssa; palauttaa erityisesti mieliin, että vaikka EU:n talousarvion rooli investointien alullepanijana jätettäisiin huomiotta, noin 60 prosenttia siitä kohdistetaan suoraan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa lisäksi, että monet vuosien 2014–2020 ohjelmat käsittävät innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla voi olla ratkaiseva asema sekä julkisten että yksityisten investointien tukemisessa jäsenvaltioissa, erityisesti mitä tulee pitkäaikaisiin investointeihin, jotka on laajalti tunnustettu keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi;

118.  muistuttaa, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkuvaiheessa on tarpeen panna nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön uudet ohjelmat sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, jotta nämä ohjelmat voivat osaltaan vaikuttaa talouden elpymisprosessiin; kehottaa erityisesti panemaan nopeasti täytäntöön monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiin vuosiin kohdistetut etupainotetut ohjelmat, kuten Horisontti 2020, Cosme, Erasmus+ ja nuorisotyöllisyysaloite; korostaa, että näillä ohjelmilla on vipuvaikutus sekä synerginen ja katalyyttinen asema suhteessa kansallisiin investointeja koskeviin toimintapolitiikkoihin sekä kasvun ja työpaikkojen luomiseen; korostaa tarvetta käynnistää nopeasti vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikka (jo allekirjoitetut kumppanuussopimukset, toimintaohjelmien hyväksyminen ja ennakkorahoituksen maksaminen); painottaa jälleen kerran koheesiopolitiikan potentiaalista merkitystä kasvun ja työpaikkojen luomisen tukemisessa koko EU:n alueella; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä varmistamaan, että EU:n rahoitus ohjataan aina kun se on mahdollista hankkeisiin, joilla edistetään uusien työpaikkojen luomista erityisesti nuorille sekä kestävää kehitystä ja kilpailukykyä; on erittäin huolestunut siitä, että maksattamatta olevat sitoumukset, joista suurin osa liittyy koheesiopolitiikkaan, ovat ennätyksellisellä tasolla, ja että tietyissä jäsenvaltioissa on suuri määrärahojen peruuntumisriski edellisen ohjelmakauden rahoituksen osalta;

119.  tukee EU:n nuorisotakuuta ja nuorisotyöllisyysaloitetta olennaisina keinoina torjua dramaattisen korkeaa nuorisotyöttömyyttä; suhtautuu myönteisesti komission viimeaikaisiin toimiin avustaa jäsenvaltioita nuorisotyöllisyysaloitteesta rahoitettujen toimenpiteiden nopeassa ohjelmasuunnittelussa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota varmistamaan näiden ohjelmien asianmukaisen, tehokkaan, nopean ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon;

120.  korostaa, että EU:n työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää, että arvoketjujen muodostumista EU:ssa edistetään ja että EU:ssa toimivat yritykset, pk-yritykset mukaan luettuna, liitetään entistä kiinteämmin arvoketjujen kaikkiin tasoihin; muistuttaa, että tällaisten toimintatapojen olisi katettava kaikenkokoiset yritykset ja niillä olisi edistettävä tuotantoketjun säilymistä Euroopassa ja tuettava aloja, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät ja joilla keskitytään erityisesti innovointiin, taitoihin, kestävyyteen, yrittäjyyteen ja luovuuteen, sekä mahdollistettava riittävä kasvu ja vauraus työpaikkojen luomiseksi;

121.  korostaa, että aikana, jolloin monet jäsenvaltiot ovat suuresti riippuvaisia yhdestä energiantoimittajasta, mukaan luettuina kuusi Venäjän maakaasusta täysin riippuvaista jäsenvaltiota, työpaikkojen edistäminen ja turvaaminen edellyttää myös sitä, että vähennetään EU:n alttiutta energia-alan ulkoisille häiriöille, kuten meneillään oleva Ukrainan kriisi osoittaa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti 26. ja 27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin ja toivoo, että näitä päätelmiä täydennetään viimeistään lokakuussa 2014 kunnianhimoisilla keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteillä, joilla parannetaan EU:n energiavarmuutta;

122.  korostaa, että kauden 2014–2020 maksumäärärahojen tiukat enimmäismäärät ovat edelleen EU:n talousarvion keskeinen ongelma, jolla on kielteisiä vaikutuksia talouden elpymiseen, koska maksuviivästykset ovat haitallisia ensisijaisesti välittömille edunsaajille; muistuttaa, että täytäntöönpanoa ajatellen on tarpeellista varmistaa maksumäärärahojen oikea-aikainen ja hallittu kehitys, jotta voidaan samanaikaisesti käyttää aiemmista sitoumuksista ja ennakkorahoituksesta peräisin olevia maksumäärärahoja, jotta uudet ohjelmat voidaan käynnistää viipymättä ja jotta maksattamatta olevia sitoumuksia ei jouduta siirtämään epätavallisen paljon vuoden 2015 talousarvioon; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa hyväksymään täysimääräisesti komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 3/2014, jotta EU:n talousarviolla on mahdollisimman suuri vaikutus investointien käytännön toteutumiseen; huomauttaa, että jos lisätalousarvioesitykset nro 2, 3 ja 4 hyväksytään ilman muutoksia, tämä merkitsisi ainoastaan 106 miljoonan euron vaikutusta talousarvioon ylimääräisinä BKTL-osuuksina, jotka jäsenvaltioiden on asettava saataville, jotta voidaan varmistaa maksumäärärahojen riittävä taso vuonna 2014 unionin nykyisten oikeudellisten velvoitteiden kattamiseksi; korostaa päättäväisyyttään jatkaa maksuja ja maksattamatta olevia määriä koskevan yleistilanteen seuraamista ja käyttää täysin hyödyksi kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ja asiaan liittyvän toimielinten sopimuksen sisältämiä joustavuuskeinoja; korostaa, että EU:n talousarvion toistuvaa maksukriisiä on tarkasteltava kestävällä tavalla, kun seuraava komissio, joka astuu virkaan 1. marraskuuta 2014, käynnistää mahdollisimman pian vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistuksen;

123.  muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan jäsenvaltioiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa unionin talousarvion rahoittamista koskevan uuden omien varojen järjestelmän avulla, sillä se vähentää BKTL:ään perustuvia maksuosuuksia, jolloin jäsenvaltiot voivat selviytyä vakautustoimistaan vaarantamatta EU:n rahoitusta, jolla tuetaan talouden elpymistä ja uudistustoimia; palauttaa mieliin, että komissio on esittänyt useita lainsäädäntöehdotuksia omien varojen järjestelmän uudistamiseksi, mutta tähän mennessä neuvosto ei ole keskustellut niistä vakavasti; korostaa tästä syystä pitävänsä tärkeänä uutta omia varoja käsittelevää korkean tason työryhmää. jonka olisi johdettava EU:n rahoituksen todelliseen uudistukseen;

124.  kehottaa komissiota ottamaan marraskuussa 2014 julkaistavassa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 täysimääräisesti huomioon unionin talousarvion roolin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa ja korostamaan sitä sekä tarjoamaan tosiseikkoihin perustuvaa käytännön tietoa talousarvion käynnistävistä, kannustavista, synergisistä ja täydentävistä vaikutuksista kaikkiin julkisiin menoihin paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla;

125.  kehottaa lisäksi komissiota antamaan seuraavassa vuotuisessa kasvuselvityksessä kattavan kokonaiskuvan siitä, mitä on saatu aikaan talous- ja rahoituskriisistä selviytymiseksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanon avulla, ja tekemään uusia ehdotuksia roolista, joka EU:n talousarviolla voisi olla edistettäessä entistä enemmän älykästä, kestävää, osallistavaa ja resurssitehokasta sekä työpaikkoja luovaa kasvua;

126.  suhtautuu myönteisesti komission uuden puheenjohtajan sitoumukseen toteuttaa 5. joulukuuta 2012 laadittu komission etenemissuunnitelma ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”; katsoo, että kaikkien lisärahoitusten tai -välineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava kiinteä osa EU:n talousarviota mutta kuitenkin sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien yläpuolella.

Sisämarkkinat

127.  vaatii luomaan todelliset energian sisämarkkinat, joiden avulla varmistetaan tasapuolinen markkinoille pääsy, korkeatasoinen kuluttajansuoja ja erityisesti pk-yritysten pääsy markkinoille;

128.  katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan julkishallintojensa uudenaikaistamiseksi saattamalla julkishallintoa koskevaan lainsäädäntöön liittyvät uudistuksensa päätökseen, tarjoamalla enemmän ja paremmin saavutettavia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille, vähentämällä kustannuksia ja lisäämällä tehokkuutta sekä helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja panemalla täytäntöön julkishallintojen yhteentoimivuusperiaatteita; korostaa, että unionin julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön täysimääräinen ja nopea täytäntöönpano tarjoaisi hyvän tilaisuuden lisätä innovaatiota ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia sekä uudenaikaistaa julkishallintoa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla parantamalla julkisten menojen ja investointien laatua ja lisäämällä niiden tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä;

Ympäristöpolitiikka:

129.  painottaa, että EU:n talouksien viherryttäminen edistää pitkän aikavälin kasvua, joka kestää kriisitkin, ja että se lisää kilpailukykyä ja synnyttää työpaikkoja sekä parantaa EU:n energiavarmuutta ja energiaomavaraisuutta; katsoo, että vihreää taloutta olisi pidettävä merkittävänä talouskehityksen edistäjänä;

o
o   o

130.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille, komissiolle, kansallisille parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

(1) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
(3) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
(4) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
(5) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(6) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0240.
(8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.
(9) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130.
(10) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
(11) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
(12) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0129.
(13) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(14) EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 101.
(15) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0043.
(16) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0205.
(17) Eurofound (2012), "NEETs: young people not in employment, education or training: characteristics, costs and policy responses in Europe", Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxembourg.

Oikeudellinen huomautus