Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 17. joulukuuta 2014 - StrasbourgLopullinen painos
Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: Järjestelyt tietyistä AKT-valtioista peräisin oleviin tuotteisiin
 Yksipuolisten tullietuuksien myöntäminen Moldovan tasavallalle ***I
 Ecuadorin alkuperätuotteiden tullikohtelu ***I
 Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto vuonna 2014
 Lisätalousarvioesitys nro 3/2014: sakoista, korkomaksuista, korvauksista ja takaisinmaksuista saadut tulot - maksumäärärahat - komission, alueiden komitean ja Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstötaulukot
 Lisätalousarvioesitys nro 4/2014: perinteiset omat varat, alv- ja BKTL-määräytymisperusteet
 EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: Italian tulvat - Kreikan maanjäristys - Slovenian jäämyrskyt - Kroatian jäämyrskyt ja tulvat
 Lisätalousarvioesitys nro 5/2014: Italian tulvat (Sardinia) vuonna 2013 – Kreikan maanjäristys – Slovenian jäämyrskyt – Kroatian jäämyrskyt ja niitä seuranneet tulvat vuonna 2014
 Lisätalousarvioesitys nro 6/2014: perinteisten omien varojen sekä alv- ja BKTL-perusteisten omien varojen ennakkoarvioiden tarkistaminen
 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: Serbian, Kroatian ja Bulgarian tulvat
 Lisätalousarvioesitys nro 7/2014: tulvat Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa
 Lisätalousarvio nro 8/2014: varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamisesta syntynyt ylijäämä
 Unionin omat varat – jäsenvaltioiden kansallisten maksuosuuksien mukauttaminen *
 EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: katastrofialueet
 Joustovälineen varojen käyttöönotto - Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittaminen
 Uusi Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015
 Vakavien rikkomusten luokittelu maantieliikenteessä
 EU:n sisäisen turvallisuuden strategian uudistaminen
 Palestiinan valtion tunnustaminen
 EU:n terästeollisuuden tilanne: työntekijöiden ja yritysten suojelu
 Välimeren tilanne ja tarve kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen

Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: Järjestelyt tietyistä AKT-valtioista peräisin oleviin tuotteisiin
PDF 211kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteen I muuttamisesta 14. marraskuuta 2014 annettua komission delegoitua asetusta C(2014)08355 – 2014/2954(DEA)
P8_TA(2014)0085B8-0346/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2014)08355),

–  ottaa huomioon komission 26. marraskuuta 2014 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan 5. joulukuuta 2014 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007(1) ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan ja 24 a artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen valtioiden poistamisesta neuvottelut päätökseen saaneiden alueiden ja valtioiden luettelosta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 527/2013(2),

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannessa ja neljännessä luetelmakohdassa määrätyn 16. joulukuuta 2014 päättyneen määräajan kuluessa ei ole esitetty vastalauseita,

A.  toteaa, että asetuksen (EU) N:o 527/2013 mukaisesti 1. lokakuuta 2014 alkaen Kenia ei enää ole asetuksen (EY) N:o 1528/2007 nojalla sallitun markkinoillepääsyjärjestelyn piirissä;

B.  toteaa, että Kenia sekä Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot saivat talouskumppanuussopimusta koskevat neuvottelut päätökseen 16. lokakuuta 2014;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 14. marraskuuta 2014 delegoidun säädöksen Kenian palauttamisesta asetuksen (EY) N:o 1528/2007 liitteeseen I;

D.  toteaa komission korostaneen, että vastustamatta jättämistä koskeva päätös rajoittaisi Kenian mahdollista kaupan uudelleen ohjautumista ja EU:hun suuntautuvan viennin supistumista, mikä vähentäisi tonnikalan pyynnille sekä kasvinviljely- ja leikkokukka-alalle aiheutuvia haittoja;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 348, 31.12.2007, s. 1.
(2) EUVL L 165, 18.6.2013, s. 59.


Yksipuolisten tullietuuksien myöntäminen Moldovan tasavallalle ***I
PDF 197kWORD 48k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta (COM(2014)0542 – C8-0128/2014 – 2014/0250(COD))
P8_TA(2014)0086A8-0053/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0542),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0128/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 10. joulukuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8‑0053/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2014 antamiseksi, yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovan tasavallalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1383/2014.)


Ecuadorin alkuperätuotteiden tullikohtelu ***I
PDF 196kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ecuadorin alkuperätuotteiden tullikohtelusta (COM(2014)0585 – C8-0172/2014 – 2014/0287(COD))
P8_TA(2014)0087A8-0056/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0585),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0172/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 10. joulukuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0056/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2014 antamiseksi Ecuadorista peräisin olevien tavaroiden tullikohtelusta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1384/2014.)


Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto vuonna 2014
PDF 211kWORD 53k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 14 kohdan mukaisesti (COM(2014)0328 – C8-0020/2014 – 2014/2037(BUD))
P8_TA(2014)0088A8-0068/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0328 – C8-0020/2014),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) (jäljempänä 'rahoituskehysasetus') ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 14 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman maksumäärärahoista, sellaisena kuin se on 12. marraskuuta 2013 hyväksytyissä yhteisissä päätelmissä(3),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014,

–  ottaa huomioon komission 15. huhtikuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 3/2014 (COM(2014)0329),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 3/2014 (16740/2014 – C8-0289/2014),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0068/2014),

A.  ottaa huomioon, että vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanon alkaessa maksamatta olevia maksuja oli kertynyt valtavasti, sillä vuoden 2013 lopussa yksin koheesiopolitiikan laskuja oli rästissä noin 23,4 miljardia euroa ja maksattamatta olevia sitoumuksia 221,7 miljardia euroa eli 41 miljardia euroa enemmän kuin vuosia 2007–2013 koskevaa monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä oli alun perin arvioitu; toteaa, että tilannetta on mahdotonta hyväksyä ja että kuten rahoituskehyksessä on yksimielisesti sovittu, tarvitaan pikaisia toimenpiteitä rahoituskehysasetukseen sisältyvien joustovälineiden käyttämiseksi, jottei unionin politiikkojen ja ohjelmien toteutus vaarannu, jotta viivästyskorkoja koskevia vaatimuksia voidaan rajoittaa ja jotta unionin talousarvion edunsaajien taloudellista riskiä ja haavoittuvuutta ei lisätä tarpeettomasti;

B.  ottaa huomioon, että vuoden 2014 talousarviomenettelyn sovittelun yhteydessä parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat yhdessä käyttävänsä rahoituskehysasetukseen sisältyviä eri joustovälineitä, ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara mukaan lukien, varmistaakseen maksumäärärahojen hallitun kehityksen ja välttääkseen maksattamatta olevien määrien epänormaalin suuren määrän siirtymisen vuoden 2015 talousarvioon;

C.  ottaa huomioon, että tutkittuaan kaikki muut taloudelliset mahdollisuudet reagoida ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin komissio ehdotti ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottamista täysimääräisenä täydentämään Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2014 vahvistettuja maksumäärärahoja ylittämällä maksumäärärahoille vahvistettu enimmäismäärä;

D.  ottaa huomioon, että neuvosto ei ole yhtä mieltä parlamentin ja komission tulkinnasta, jonka mukaan maksumäärärahojen 350 miljoonan euron määrä, joka otettiin käyttöön vuonna 2014 rahoituskehysasetuksessa tarkoitetuista erityisrahoitusvälineistä, olisi laskettava maksujen enimmäismäärän ulkopuolella, jolloin käytettäväksi jäisi 711 miljoonan euron liikkumavara ennen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttämistä; ottaa huomioon, että tämä jättää avoimeksi päätöksen siitä, olisiko 350 miljoonan euron määrä vähennettävä kokonaan tai osittain monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen liikkumavaroista kuluvan varainhoitovuoden aikana tai tulevina vuosina;

E.  ottaa huomioon, että vuosien 2014 ja 2015 talousarvioita koskevien neuvottelujen yhteydessä sovittiin, että ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otetaan käyttöön 350 miljoonan euron lisäksi 2 818,2 miljoonaa euroa eli yhteensä 3 168,2 miljoonaa euroa;

F.  toteaa, että käyttöönotto ei todennäköisesti ratkaise maksumäärärahojen vajetta ja maksattamatta olevien sitoumusten kasvavaa määrää koskevaa ongelmaa kestävällä tavalla, mutta sillä rajoitetaan seuraavalle vuodelle siirtyvien rästissä olevien laskujen määrää, joka on kasvanut vuodesta 2010 alkaen joka vuosi yli 50 prosenttia;

G.  toteaa, että käyttöönotosta ei juurikaan aiheudu kustannuksia kansallisille talousarvioille vuoden 2014 talousarvion odottamattomien lisätulojen vuoksi;

H.  ottaa lisäksi huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto vuonna 2014 ei merkitse vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen (908 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina) kokonaisenimmäismäärän lisäystä, kuten rahoituskehysasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa selkeästi säädetään, koska se korvataan liikkumavaroilla tulevina varainhoitovuosina rahoituskehysasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

1.  hyväksyy ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton vuonna 2014 siten kuin liitteessä esitetään;

2.  korostaa, että tämän välineen käyttöönotto rahoituskehysasetuksen 13 artiklan mukaisesti tuo jälleen kerran korostetusti esiin sen, että unionin talousarviossa tarvitaan yhä enemmän joustavuutta;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/435.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, 20.11.2013, P7_TA(2013)0472.


Lisätalousarvioesitys nro 3/2014: sakoista, korkomaksuista, korvauksista ja takaisinmaksuista saadut tulot - maksumäärärahat - komission, alueiden komitean ja Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstötaulukot
PDF 216kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (16740/2014 – C8-0289/2014 – 2014/2036(BUD))
P8_TA(2014)0089A8-0069/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman maksumäärärahoista (12. marraskuuta 2013 annettu yhteinen lausuma), sellaisena kuin se on hyväksyttynä 12. marraskuuta 2013 annetuissa yhteisissä päätelmissä(3), sekä Euroopan parlamentin ja komission lausuman maksumäärärahoista, sellaisena kuin se on hyväksyttynä kyseisissä yhteisissä päätelmissä,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(4),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(5),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(6),

–  ottaa huomioon komission 28. toukokuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 3/2014 (COM(2014)0329),

–  ottaa huomioon komission 28. toukokuuta 2014 antaman ehdotuksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2014 (COM(2014)0328),

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 hyväksymät yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan lisätalousarvioesitykseen nro 3/2014 (16740/2014 – C8-0289/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0069/2014),

A.  ottaa huomioon, että komission alun perin antamassa lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 varainhoitovuoden 2014 yleiseen talousarvioon ehdotettiin, että sakoista, uhkasakoista ja seuraamusmaksuista saatavia tuloja ja muita tuloja koskevaa ennustetta kasvatetaan 1 568 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja lisätään 4 738 miljoonalla eurolla monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeissa 1 a, 1 b, 2 ja 4, jotta katettaisiin rahoitustarpeet vuoden loppuun asti ja täytettäisiin näin aikaisemmista ja nykyisistä sitoumuksista johtuvat velvoitteet;

B.  huomauttaa, että vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanon alkaessa maksattamatta olevia maksumäärärahoja oli kertynyt valtavasti, sillä vuoden 2013 lopussa yksin koheesiopolitiikan laskuja oli rästissä noin 23,4 miljardia euroa ja maksattamatta olevia sitoumuksia 221,7 miljardia euroa eli 41 miljardia euroa enemmän kuin vuosia 2007–2013 koskevaa monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä oli alun perin arvioitu;

C.  toteaa, että lisätalousarvioesityksen nro 3/2014 kokonaismäärästä vain 99 miljoonaa euroa on tarkoitettu koheesiopolitiikan ohjelmiin kaudella 2014–2020 ja loppuosa liittyy kauden 2007–2013 ohjelmien loppuunsaattamiseen (3,296 miljardia euroa) ja muista otsakkeista johtuviin maksutarpeisiin (1,34 miljardia euroa);

D.  toteaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio sitoutuivat 12. marraskuuta 2013 annetussa yhteisessä lausumassa huolehtimaan siitä, että unionin käytettävissä on varoja, joiden avulla se voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa vuonna 2014, varmistamalla maksumäärärahojen hallitun kehityksen ja käyttämällä tarvittaessa monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen, muun muassa sen 13 artiklaan (ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara), sisältyviä eri joustovälineitä;

E.  huomauttaa, että jotkin neuvoston valtuuskunnat suhtautuivat varauksellisesti ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014, mitä parlamentti pitää perusteettomana huolenaiheena sekä rahoituskehysasetuksen ja toimielinten välisen sopimuksen hengen vastaisena;

1.  panee merkille komission ehdottaman lisätalousarvioesityksen nro 3/2014;

2.  kannattaa parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 sopimia yhteisiä päätelmiä, joilla pyritään lisäämään vuoden 2014 talousarvion eräiden budjettikohtien maksuja 4 246 miljoonaan euroon, josta otetaan käyttöön 3 168 miljoonaa euroa vuotta 2014 koskevan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran avulla;

3.  pitää myönteisenä erityisesti lisäystä otsakkeen 1 a ja 4 maksumäärärahoihin, jotka on jätetty pitkälti ennalleen 8. joulukuuta 2014 hyväksytyissä yhteisissä päätelmissä kuvatussa lopullisessa kompromississa;

4.  pitää myönteisenä, että maksumäärärahoja lisätään otsakkeessa 1 b, jossa koko unionin yleisestä talousarviosta maksumäärärahojen vaje on erityisen suuri; katsoo kuitenkin, että tämä on vähimmäismäärä, joka juuri ja juuri riittää kattamaan tosiasialliset tarpeet vuoden 2014 loppuun saakka, mutta ei riitä ratkaisemaan lumipalloefektiä, jossa maksamatta olevien laskujen määrä on kasvanut jatkuvasti vuoden 2010 talousarviosta alkaen; muistuttaa erityisesti, että jäsenvaltiot ovat esittäneet perinteisesti kunkin varainhoitovuoden lopussa monia otsakkeeseen 1 b liittyviä laskuja estääkseen sen, että määrärahasitoumuksia puretaan N+2- ja N+3 -sääntöjen nojalla;

5.  tukee ehdotusta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta ja korostaa rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 2 kohtaa koskevaa tulkintaansa, jonka mukaan erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksumäärärahat on laskettava enimmäismäärien lisäksi; katsoo, että mikä tahansa muu tulkinta horjuttaa vuosia 2014–2020 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä saavutetun poliittisen sopimuksen perustaa eli yhteisymmärrystä siitä, että olisi sovellettava erityistä ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää velvoitteensa;

6.  muistuttaa, että lisätalousarvioesitysten nro 3/2014, 4/2014, 6/2014 ja 8/2014 hyväksymisellä vähennetään jäsenvaltioiden bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien maksuosuuksien osuutta unionin talousarviosta yhteensä 8 688 miljoonalla eurolla, millä kompensoidaan siten kokonaan uudet maksutarpeet, jotka tuotiin esille lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014, kuten 8. joulukuuta 2014 hyväksytyissä yhteisissä päätelmissä on sovittu;

7.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 3/2014;

8.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 2/2014 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, 20. marraskuuta 2013, P7_TA(2013)0472.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(5) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(6) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.


Lisätalousarvioesitys nro 4/2014: perinteiset omat varat, alv- ja BKTL-määräytymisperusteet
PDF 209kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (16741/2014 – C8-0290/2014 – 2014/2053(BUD))
P8_TA(2014)0090A8-0076/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 9. heinäkuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 4/2014 (COM(2014)0461),

–  ottaa huomioon komission 16. lokakuuta 2014 esittämän oikaisukirjelmän nro 1 esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2014,

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2014 (16741/2014 – C8-0290/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0076/2014),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 4/2014 tarkistetaan sekä perinteisistä omista varoista (tullimaksut ja sokerimaksut) että alv- ja BKTL-maksujen määräytymisperusteista laadittuja ennakkoarvioita ja otetaan talousarvioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävät korjaukset sekä tarkistetaan sakoista saatavia muita tuloja koskevia ennakkoarvioita; ottaa huomioon, että nämä toimenpiteet muuttavat unionin talousarvion omien varojen jäsenvaltiokohtaisia rahoitusosuuksia;

B.  ottaa huomioon, että lisäksi lisätalousarvioesityksessä nro 4/2014 tehdään Euroopan tietosuojavaltuutettua varten talousarvioon otettuihin maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin 248 460 euron vähennys ja ehdotetaan Euroopan aluekehitysrahaston budjettinimikkeistöön muutoksia, jotka vastaavat hyväksyttyä oikeusperustaa;

C.  pitää tätä lisätalousarvioesitystä ratkaisevan tärkeänä, jotta voidaan välttää käteisvarojen riittämättömyys, joka voisi johtaa vajaatoteutukseen vuonna 2014;

1.  panee merkille lisätalousarvioesityksen nro 4/2014 ja siihen esitetyn oikaisukirjelmän nro 1 ja toteaa, että niissä tarkistetaan perinteisiä omia varoja (eli tullimaksuja ja sokerimaksuja) koskevia ennakkoarvioita komission ennusteiden ja eräiden muiden tapahtumien perusteella sekä tarkistetaan sellaisia muita tuloja koskevia ennakkoarvioita, jotka aiheutuvat lainvoimaisiksi tulleista sakoista ja jotka voidaan siksi ottaa talousarvioon;

2.  toteaa, että perinteisten omien varojen vähennystä, joka on arviolta 646,1 miljoonaa euroa, ja alv-perusteisten omien varojen vähennystä, joka on arviolta 192,4 miljoonaa euroa, kompensoidaan edellä mainituilla sakoilla, joiden yhteenlaskettu määrä on 2 433 miljoonaa euroa, ja että näin ollen uusien BKTL-maksuosuuksien tarve vähenee automaattisesti 1 594,5 miljoonalla eurolla;

3.  toteaa, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2014 ja siihen esitetyn oikaisukirjelmän nro 1 seurauksena uusien omien varojen tarve vähenee yhteensä 2 433 miljoonaa euroa lähinnä sen ansiosta, että lainvoimaiset sakot ja niiden viivästyskorot otetaan talousarvioon;

4.  toteaa, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2014 mukaan Euroopan tietosuojavaltuutetun maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin tehdään 248 460 euron vähennys uuden Euroopan tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun nimittämisen viivästymisen vuoksi;

5.  vahvistaa parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät, jotta voidaan hyväksyä komission alkuperäinen esitys lisätalousarvioksi nro 4/2014, sellaisena kuin se on muutettuna esitystä lisätalousarvioksi nro 4/2014 koskevalla oikaisukirjelmällä, mukaan lukien Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon ja kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten varaukseen liittyvien maksusitoumusmäärärahojen sisällyttäminen siihen lisätalousarvioesityksestä nro 6/2014 sekä Euroopan tietosuojavaltuutettua koskevassa budjettikohdassa käytettävissä olevien maksumäärärahojen eli yhteensä 248 460 euron kohdentaminen uudelleen humanitaarista apua koskevaan budjettikohtaan 23 02 01;

6.  muistuttaa, että hyväksyttäessä tämä lisätalousarvioesitys pienennetään unionin talousarvioon tarvittavien uusien omien varojen määrää 2 433 miljoonalla eurolla ja näin ollen yhdessä lisätalousarvioesityksistä nro 3/2014, nro 6/2014 ja nro 8/2014 aiheutuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamien leikattujen BKTL-maksuosuuksien kanssa määrä riittää kompensoimaan kokonaan lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 esitetyt uudet maksutarpeet, sellaisena kuin asiasta on sovittu 8. joulukuuta 2014 annetuissa yhteisissä päätelmissä;

7.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2014;

8.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 3/2014 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.


EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: Italian tulvat - Kreikan maanjäristys - Slovenian jäämyrskyt - Kroatian jäämyrskyt ja tulvat
PDF 204kWORD 48k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan mukaisesti (Italia: tulvat, Kreikka: maanjäristys; Slovenia: jäämyrskyt, Kroatia: jäämyrskyt ja tulvat) (COM(2014)0565 – C8-0137/2014 – 2014/2072(BUD))
P8_TA(2014)0091A8-0073/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0565 – C8-0137/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 hyväksymät yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0073/2014),

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/436.)

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Lisätalousarvioesitys nro 5/2014: Italian tulvat (Sardinia) vuonna 2013 – Kreikan maanjäristys – Slovenian jäämyrskyt – Kroatian jäämyrskyt ja niitä seuranneet tulvat vuonna 2014
PDF 209kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 5/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (16742/2014 – C8-0291/2014 – 2014/2073(BUD))
P8_TA(2014)0092A8-0078/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon komission 8. syyskuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 5/2014 (COM(2014)0564),

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 5/2014 (16742/2014 – C8-0291/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0078/2014),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 5/2014 kattaa yhteensä 46 998 528 euron käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ja että varojen käyttöönotto liittyy Italiassa (Sardinia) marraskuussa 2013 esiintyneisiin tulviin, maanjäristykseen Kreikassa (Kefalonia), jäämyrskyihin Sloveniassa sekä samoihin jäämyrskyihin ja niitä seuranneisiin tulviin Kroatiassa tammikuun lopussa ja helmikuun alussa vuonna 2014;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 5/2014 tarkoituksena on ottaa tämä mukautus virallisesti vuoden 2014 talousarvioon;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 5/2014;

2.  korostaa, että näistä luonnonkatastrofeista kärsineille maille on myönnettävä kiireellisesti taloudellista apua solidaarisuusrahastosta;

3.  korostaa, että vuoden 2014 maksumäärärahavaje oli syynä lisätalousarvioesityksen nro 3/2014 antamiselle ja siihen liittyvälle komission ehdotukselle ottaa käyttöön varoja ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta ja että tämän maksumäärärahavajeen vuoksi ei ole lähtökohtaisesti mahdollista löytää rahoitusta lisätalousarvioesitystä nro 5/2014 varten kohdentamalla varoja uudelleen;

4.  vahvistaa parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät, joiden tarkoituksena on hyväksyä 47 miljoonan euron lisämaksusitoumusmäärärahat vuoden 2014 talousarvioon ja siirtää vastaavat maksumäärärahatarpeet vuoden 2015 talousarvioon;

5.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 5/2014;

6.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 4/2014 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Lisätalousarvioesitys nro 6/2014: perinteisten omien varojen sekä alv- ja BKTL-perusteisten omien varojen ennakkoarvioiden tarkistaminen
PDF 207kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (16743/2014 – C8-0288/2014 – 2014/2162(BUD))
P8_TA(2014)0093A8-0074/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon komission 17. lokakuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 6/2014 (COM(2014)0649),

–  ottaa huomioon komission 3. joulukuuta 2014 esittämän oikaisukirjelmän nro 1/2014 esitykseen lisätalousarvioksi nro 6/2014 (COM(2014)0730),

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 6/2014 (16743/2014 – C8-0288/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0074/2014),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 6/2014 koskee perinteisiä omia varoja ja alv- ja BKTL-maksuosuuksia koskevien ennakkoarvioiden tarkistamista, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten varauksen määrärahojen vähentämistä sekä Euroopan oikeusasiamiehen määrärahojen lisäämistä;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitykseen nro 6/2014 esitetyn oikaisukirjelmän nro 1/2014 jälkeen lisätalousarvioesitys vaikuttaa tulopuolella siten, että omien varojen tarve vähenee 4 095,5 miljoonaa euroa, ja että tämä määrä muodostuu jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuksien 4 515,5 miljoonan euron vähennyksestä ja perinteisten omien varojen määrän 420 miljoonan euron lisäyksestä;

C.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 6/2014 tarkoituksena on ottaa nämä mukautukset virallisesti vuoden 2014 talousarvioon;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 6/2014, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2014;

2.  toteaa, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten varauksen määrärahojen vähennys tarkoittaa yhteensä 76,3 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahojen vähennystä ja 6,2 miljoonan euron maksumäärärahojen vähennystä ja että nämä vähennykset aiheutuvat lähinnä rahaston oikeusperustan hyväksymisestä myöhäisessä vaiheessa ja edellä mainittuihin kalastussopimuksiin liittyvien neuvottelujen tilanteen uudelleenarvioimisesta;

3.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen, joka koskee 2 kohdassa mainitun maksumäärärahoissa aikaansaadun 6,2 miljoonan euron säästön kohdentamista rahoitukseen, jolla vastataan mahdollisiin vielä tämän vuoden aikana ilmeneviin humanitaarisiin kriiseihin;

4.  korostaa, että lisätalousarvioesityksen nro 6/2014 seurauksena jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuudet vähenevät 4 515,5 miljoonalla eurolla ja perinteisten omien varojen ennakkoarviota kasvatetaan 420 miljoonalla eurolla;

5.  vahvistaa parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät, jotta voidaan hyväksyä lisätalousarvioesitys nro 6/2014, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä, mukaan lukien menopuolen siirtäminen lisätalousarvioesityksiin nro 3/2014 ja nro 4/2014;

6.  muistuttaa, että hyväksyttäessä lisätalousarvioesitys nro 6/2014 vähennetään jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuksien osuutta unionin talousarviosta yhteensä 4 515,5 miljoonalla eurolla ja näin ollen yhdessä lisätalousarvioesityksistä nro 3/2014, nro 4/2014 ja nro 8/2014 aiheutuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamien leikattujen BKTL-maksuosuuksien kanssa määrä riittää kompensoimaan kokonaan lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 esitetyt uudet maksutarpeet, sellaisena kuin asiasta on sovittu 8. joulukuuta 2014 annetuissa yhteisissä päätelmissä;

7.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 6/2014;

8.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 5/2014 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: Serbian, Kroatian ja Bulgarian tulvat
PDF 204kWORD 48k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan mukaisesti (tulvat Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa) (COM(2014)0648 – C8-0223/2014 – 2014/2161(BUD))
P8_TA(2014)0094A8-0075/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0648 – C8-0223/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0075/2014),

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/437.)

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Lisätalousarvioesitys nro 7/2014: tulvat Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa
PDF 210kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 7/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (16744/2014 – C8-0292/2014 – 2014/2163(BUD))
P8_TA(2014)0095A8-0072/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon komission 17. lokakuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 7/2014 (COM(2014)0650),

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 7/2014 (16744/2014 – C8-0292/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0072/2014),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 7/2014 kattaa yhteensä 79 726 440 euron käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ja että varojen käyttöönotto liittyy Serbiaa ja Kroatiaa toukokuussa 2014 ja Bulgariaa kesäkuussa 2014 koetelleisiin tulviin;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 7/2014 tarkoituksena on ottaa tämä mukautus virallisesti vuoden 2014 talousarvioon;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 7/2014;

2.  korostaa, että on tarpeen myöntää näistä luonnonkatastrofeista kärsineille maille kiireellisesti taloudellista apua solidaarisuusrahastosta;

3.  korostaa, että vuoden 2014 maksumäärärahavaje oli syynä lisätalousarvioesityksen nro 3/2014 antamiselle ja siihen liittyvälle komission ehdotukselle ottaa käyttöön varoja ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta ja että määrärahavajeen vuoksi ei ole lähtökohtaisesti mahdollista löytää rahoitusta lisätalousarvioesitystä nro 7/2014 varten kohdentamalla varoja uudelleen;

4.  vahvistaa parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät, jotta voidaan hyväksyä 80 miljoonan euron lisämaksusitoumusmäärärahat vuoden 2014 talousarvioon ja siirtää vastaavat maksumäärärahatarpeet vuoden 2015 talousarvioon;

5.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 7/2014;

6.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 6/2014 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Lisätalousarvio nro 8/2014: varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamisesta syntynyt ylijäämä
PDF 209kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2014 varainhoitovuodeksi 2014, pääluokka III – Komissio (16745/2014 – C8-0293/2014 – 2014/2225(BUD))
P8_TA(2014)0096A8-0079/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 15. huhtikuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2014 (COM(2014)0234),

–  ottaa huomioon komission 27. marraskuuta 2014 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 8/2014 (COM(2014)0722),

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 hyväksymät yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 8/2014 (16745/2014 – C8-0293/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0079/2014),

A.  ottaa huomioon, että komissio antoi lisätalousarvioesityksen nro 8/2014, koska sovittelukomitea ei onnistunut pääsemään sopimukseen tarkoitukseltaan ja sisällöltään tämän lisätalousarvioesityksen kanssa täysin identtisestä lisätalousarvioesityksestä nro 2/2014;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 8/2014 tarkoituksena on sisällyttää vuoden 2014 talousarvioon varainhoitovuoden 2013 ylijäämä, 1 005 miljoonaa euroa;

C.  ottaa huomioon, että ylijäämä muodostuu pääasiassa tulojen positiivisesta toteutumasta (771 miljoonaa euroa), menojen vajaakäytöstä (276 miljoonaa euroa) ja valuuttakurssimuutosten negatiivisesta saldosta (42 miljoonaa euroa);

D.  ottaa huomioon, että tulopuolen lisäys on peräisin pääasiassa viivästyskoroista ja sakoista (1 331 miljoonaa euroa), kun taas todellisuudessa kerättyjen omien varojen määrä budjetoituun määrään verrattuna on pienentynyt (-226 miljoonaa euroa) ja käytettävissä olevista ylijäämistä saadut tulot ovat myös vähentyneet (-360 miljoonaa euroa);

E.  ottaa huomioon, että menopuolella määrärahojen vajaakäyttö vuonna 2013 (107 miljoonaa euroa) ja vuonna 2012 (54 miljoonaa euroa) ei johtunut varojen hyödyntämiskapasiteetin heikkenemisestä, vaan kaikkien käytettävissä olevien indikaattoreiden mukaan vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa oli maksumäärärahojen vaje;

F.  ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti tämän lisätalousarvioesityksen ainoa tarkoitus on selvittää mahdolliset poikkeamat alustavan tilinpäätöksen ja arvioiden välillä ja ottaa ne seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon;

1.  panee merkille komission antaman lisätalousarvioesityksen nro 8/2014, jonka ainoa tarkoitus on sisällyttää talousarvioon vuoden 2013 ylijäämä eli 1 005 miljoonaa euroa varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti, ja sitä koskevan neuvoston kannan;

2.  panee merkille, että komissio antoi lisätalousarvioesityksen nro 8/2014, koska sovittelukomitea ei onnistunut pääsemään sopimukseen tarkoitukseltaan ja sisällöltään tämän lisätalousarvioesityksen kanssa täysin identtisestä lisätalousarvioesityksestä nro 2/2014, jonka neuvosto oli hyväksynyt 17. heinäkuuta 2014 pidetyssä käsittelyssään ja johon parlamentti puolestaan teki tarkistuksen 22. lokakuuta 2014 hyväksymässään kannassa säilyttääkseen lisätalousarvioesityksen poliittisen ja menettelyyn liittyvän yhteyden lisätalousarvioesitysten nro 3/2014, nro 4/2014, nro 5/2014, nro 6/2014 ja nro 7/2014 kanssa;

3.  tähdentää, että sovittelukomitea ei päässyt sopimukseen lisätalousarvioesityksen nro 2/2014 hyväksymisestä, koska parlamentti ja neuvosto olivat erimielisiä vuoden 2014 jäljellä olevista maksutarpeista ja lisätalousarvioesityspaketista nro 2–7/2014, eivät lisätalousarvioesityksen nro 2/2014 sisällöstä itsestään;

4.  palauttaa mieliin, että lisätalousarvioesityksen nro 8/2014 hyväksyminen vähentää jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuutta unionin talousarvioon 1 005 miljoonalla eurolla ja korvaa siten osittain niiden maksuosuuden lisätalousarvioesitysten nro 3/2014, nro 5/2014 ja nro 7/2014 rahoittamiseksi;

5.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 8/2014;

6.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 7/2014 lopullisesti vahvistetuksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 51, 20.2.2014, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.


Unionin omat varat – jäsenvaltioiden kansallisten maksuosuuksien mukauttaminen *
PDF 289kWORD 56k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 muuttamisesta (COM(2014)0704 – C8-0250/2014 – 2014/0332(NLE))
P8_TA(2014)0097A8-0066/2014

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2014)0704),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0250/2014),

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0066/2014),

A.  ottaa huomioon, että uusimpien jäsenvaltioiden hyväksymien tilastotietojen tarkistusten valossa vaikuttaa siltä, että monet jäsenvaltiot ovat vuosien ajan maksaneet unionin talousarvioon niille kuuluvaa maksuosuutta pienemmän määrän, kun taas toiset ovat maksaneet enemmän; ottaa huomioon, että nämä poikkeamat johtuivat jäsenvaltioiden ilmoittamista merkittävistä tilastollisista muutoksista;

B.  ottaa huomioon, että voimassa olevia, neuvoston yksimielisesti hyväksymiä sääntöjä noudattaen liian pienet ja liian suuret maksut olisi oikaistu nopeasti;

C.  panee merkille, että yleensä jäsenvaltiot ovat aiemmin maksaneet unionin talousarvioon täydet BKTL- ja alv-perusteiset maksunsa ilman suuria viivästyksiä talouskriisistä ja julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta;

D.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot, jotka ovat hyötyneet siitä, että niiden BKTL on arvioitu alakanttiin, ovat ilmaisseet olevansa haluttomia maksamaan maksettavaksi tulevia lisämääriä lailliseen määräaikaan mennessä;

E.  ottaa huomioon, että neuvosto kehotti komissiota antamaan ehdotuksen tilanteen ratkaisemiseksi siten, että kyseisiä sääntöjä muutetaan ja sallitaan erääntyvien määrien lykkääminen ja maksaminen erissä;

F.  ottaa huomioon, että meneillään olevan lainsäädännöllisen uudistuksen mukaisesti seitsemän jäsenvaltiota päätti olla sisällyttämättä EU-tilinpäätökseen vastaavia BKTL- ja alv-saldojaan joulukuun 2014 ensimmäisenä työpäivänä; toteaa, että myöhemmin komissio tarkisti lisätalousarvioesitykseen nro 6/2014 alun perin sisällytetyt määrät ottaen huomioon kyseiseen ajankohtaan mennessä tosiasiallisesti käyttöön asetetut määrät;

G.  ottaa huomioon, että tämä tapahtuu tilanteessa, jossa toimielimet ovat juuri saattaneet päätökseen vuonna 2011 käynnistetyn lainsäädäntöprosessin, joka liittyy omia varoja koskevan lainsäädännön tarkistamiseen, ja että uusi säädöskokonaisuus ei ole vielä edes tullut voimaan;

H.  toteaa ehdotuksen olevan osa laajempaa neuvottelupakettia, joka koskee vuoden 2014 lisätalousarvioita ja talousarviota vuodeksi 2015;

I.  katsoo, että avoimuuden vuoksi parlamentille olisi toimitettava joka vuosi talousarviomenettelyn yhteydessä kertomus alv- ja BKTL-perusteisten maksujen saldon mukautusten laskennasta ja niiden perustana olevista tiedoista ja sille olisi annettava riittävästi aikaa tietojen käsittelyyn ja että jäsenvaltioiden päätökset maksuerien päivämääristä ja suuruudesta olisi annettava parlamentille tiedoksi;

J.  katsoo, että asetusta (EY, Euratom) N:o 1150/2000 olisi sen vuoksi muutettava;

1.  korostaa, että ehdotus asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 muuttamiseksi pohjautuu kyseisen asetuksen soveltamisesta aiheutuneisiin kertaluonteisiin seurauksiin tietyille jäsenvaltioille;

2.  pitää valitettavana, että neuvosto asetti etusijalle kansallisiin maksueriin tehtävien mukautusten lykkäämisen sen sijaan, että olisi pyritty vahvistamaan neuvottelukanta vuosia 2014 ja 2015 koskevia talousarvioneuvotteluja varten ja että näin ollen kanta vahvistettiin vasta SEUT-sopimuksen 314 artiklassa tarkoitetun 21-päiväisen sovittelujakson viimeisenä päivänä, mikä vaikutti osaltaan siihen, että sovittelukomiteassa ei löydetty yhteisymmärrystä;

3.  toteaa, että kun on kyse jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksamien maksuosuuksien aikataulusta, neuvosto vaatii yksimielisesti joustavuutta ja kiireellisyyttä, mutta monet valtuuskunnat jättävät nämä seikat täysin huomiotta, kun on kyse kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen sujuvasta toteuttamisesta ja varsinkin maksujen toimittamisesta ajoissa unionin talousarviosta rahoitusta saaville edunsaajille;

4.  on huolestunut ehdotuksesta lisätä jäsenvaltioiden harkintavaltaa, joka koskee niiden unionin talousarvioon maksamien, BKTL:oon perustuvista mukautuksista aiheutuvien lisämaksuosuuksien aikataulua; korostaa, että näin luodaan ennakkotapaus, joka voi vaikuttaa komission varainhoitoon, unionin talousarviosta rahoitusta saavien edunsaajien maksujen aikatauluun ja viime kädessä unionin talousarvion uskottavuuteen;

5.  painottaa, että ehdotus tekee omien varojen järjestelmästä entistä monimutkaisemman ja että sen tavoitteena on muuttaa taannehtivasti lainsäädäntöä, joka pian korvataan toisilla, jo hyväksytyillä säädöksillä; tähdentää näin ollen omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän keskeistä roolia annettaessa ehdotuksia nykyisen järjestelmän puutteiden korjaamiseksi;

6.  panee kuitenkin merkille alv- ja BKTL-perusteisten omien varojen määriin vuonna 2014 tehdyt poikkeuksellisen suuret mukautukset, joista saattaa aiheutua huomattavaa taloudellista rasitetta joillekin jäsenvaltioille;

7.  painottaa, että komission ehdotus on osa laajempaa neuvottelukokonaisuutta, joka sisältää vuoden 2014 lisätalousarviot sekä talousarvion vuodeksi 2015, eikä siksi hylkää ehdotusta;

8.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

9.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti SEUT-sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 106 a artiklan mukaisesti;

10.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

11.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
Asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000
10 artikla – 7 a kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltiot voivat soveltaa ensimmäistä alakohtaa vain siinä tapauksessa, että ne ovat ilmoittaneet komissiolle ennen joulukuun ensimmäistä työpäivää päätöksestään sekä maininneet päivämäärän tai päivämäärät, jolloin ne aikovat tulouttaa mukautuksia vastaavan määrän tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tilille.
Jäsenvaltiot voivat soveltaa ensimmäistä alakohtaa vain siinä tapauksessa, että ne ovat ilmoittaneet komissiolle ennen joulukuun ensimmäistä työpäivää päätöksestään sekä maininneet päivämäärän tai päivämäärät, jolloin ne aikovat tulouttaa mukautuksia vastaavan määrän tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tilille. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista tällaisista päätöksistä ja ilmoittaa myös asianomaiset jäsenvaltiot, maksuerien lukumäärän, kunkin erän suuruuden ja päivämäärän, jolloin maksuerät tuloutetaan tilille.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 a kohta (uusi)
Asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000
10 artikla – 8 kohta

Korvataan 8 kohta seuraavasti:
”8. Edellä 4–7 kohdassa tarkoitetut toimet ovat muutoksia sen varainhoitovuoden tuloihin, jonka kuluessa ne toteutetaan.”
”8. Edellä 4–7 kohdassa tarkoitetut toimet ovat muutoksia sen varainhoitovuoden tuloihin, jonka kuluessa ne toteutetaan. Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle muutoksista tämän artiklan mukaisiin tuloihin.

EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: katastrofialueet
PDF 205kWORD 51k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan mukaisesti (COM(2014)0348 – C8-0021/2014 – 2014/2038(BUD))
P8_TA(2014)0098A8-0077/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0348 – C8-0021/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013(2) annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 hyväksymät yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0077/2014),

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 661/2014 mukaisesti unionin yleisen talousarvion määrärahoista otetaan käyttöön 50 000 000 euroa ennakkomaksujen maksamista varten;

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/422.)

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Joustovälineen varojen käyttöönotto - Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittaminen
PDF 207kWORD 51k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 12 kohdan mukaisesti (COM(2014)0349 – C8-0022/2014 – 2014/2039(BUD))
P8_TA(2014)0099A8-0071/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0349 – C8-0022/2014),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) (jäljempänä 'rahoituskehysasetus') ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 12 kohdan,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2014 annetun komission uuden esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (COM(2014)0723),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (16739/2014 – C8-0287/2014),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 hyväksymänsä kannan esitykseen yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015(3),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0071/2014),

A.  katsoo, että kun kaikki mahdollisuudet maksusitoumusmäärärahojen uudelleen kohdentamiseen alaotsakkeen 1 b sisällä on tutkittu, näyttää siltä, että joustovälineestä on tarpeen ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahoja;

B.  toteaa, että komissio on ehdottanut Euroopan unionin varainhoitovuoden 2015 yleiseen talousarvioon otetun rahoituksen täydentämistä ottamalla joustovälineestä käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän ylittävä 79,8 miljoonan euron määrä maksusitoumusmäärärahoina, jotta rakennerahastoista voidaan myöntää Kyprokselle ylimääräistä rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa varainhoitovuodeksi 2015;

1.  panee merkille, että huolimatta joidenkin harvojen budjettikohtien maksusitoumusmäärärahojen maltillisesta lisäyksestä varainhoitovuoden 2015 alaotsakkeen 1 b enimmäismäärät eivät anna mahdollisuutta rahoittaa unionin tärkeitä ja kiireellisiä poliittisia painopisteitä riittävässä määrin;

2.  hyväksyy siksi joustovälineen varojen käyttöön ottamisen ja muuttaa komission ehdotusta siten, että alaotsakkeeseen 1 b kuuluvia Kyproksen rakennerahasto-ohjelmia varten myönnetään ylimääräistä rahoitusta kaikkiaan 83,26 miljoonaa euroa;

3.  toistaa, että joustovälineen varojen käyttöön ottaminen rahoituskehysasetuksen 11 artiklan mukaisesti tuo jälleen kerran korostetusti esiin sen, että unionin talousarviossa tarvitaan joustavuutta;

4.  toteaa olleensa jo pitkään sitä mieltä, että maksut, jotka aiheutuvat joustovälineellä aiemmin käyttöön otetuista sitoumuksista, on laskettava yli enimmäismäärien, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta ottaa joustovälineen avulla maksumäärärahoja käyttöön tiettyjä budjettikohtia varten tekemättä ensin sitoumuksia;

5.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

6.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/421.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0100.


Uusi Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2015
PDF 689kWORD 213k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 neuvoston kannasta uuteen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (16739/2014 – C8-0287/2014 – 2014/2224(BUD))
P8_TA(2014)0100A8-0067/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman yleisistä suuntaviivoista vuoden 2015 talousarvion valmistelua varten, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015(6),

–  ottaa huomioon komission 24. kesäkuuta 2014 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (COM(2014)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 2. syyskuuta 2014 vahvistaman ja 12. syyskuuta 2014 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (12608/2014 – C8-0144/2014),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015(7),

–  ottaa huomioon, että sovittelukomitea ei päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa 21 päivän määräajassa,

–  ottaa huomioon komission 27. marraskuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 8 kohdan mukaisesti antaman uuden esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (COM(2014)0723),

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2014 pidetyn talousarviota käsitelleen trilogin tulokset,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. joulukuuta 2014 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan uuteen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (16739/2014 – C8-0287/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0067/2014),

1.   palauttaa mieliin, että parlamentin ja neuvoston edustajat hyväksyivät 8. joulukuuta 2014 pidetyssä trilogissa työläiden neuvottelujen jälkeen liitteessä esitetyn kolmiosaisen ehdotuspaketin: lisätalousarvioesitykset nro 3–8/2014, joiden kokonaismäärä oli 49,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja vielä 3 529,6 miljoonaa euroa maksumäärärahojen uusista varoista, vuotta 2015 koskevan unionin talousarvion, jonka maksusitoumusmäärärahat ovat 145 321,5 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 141 214,0 miljoonaa euroa, sekä kuusi yhteistä lausumaa ja kolme yksipuolista lausumaa;

2.  korostaa, että vaikka vuoden 2014 talousarvioon lisätyt maksumäärärahat antavat komissiolle mahdollisuuden reagoida vuotta 2014 koskeviin kiireellisimpiin tarpeisiin, lisäys ei riitä ratkaisemaan kertyvien maksamattomien laskujen ongelmaa vuonna 2015; korostaa siten maksusuunnitelmaa koskevaa yhteistä lausumaa, joka on vuosien 2014 ja 2015 talousarvioita koskevan sopimuspaketin liitteenä;

3.  katsoo kuitenkin, että lähivuosina on nopeutettava toimia, joilla maksamattomien laskujen määrä saadaan erityisesti koheesiopolitiikkaan keskittyen kestävälle tasolle; korostaa tässä yhteydessä, että unionin kolme toimielintä ovat sitoutuneet harkitsemaan kaikkia mahdollisia keinoja kyseisten laskujen tason alentamiseksi, kuten tämän vuoden budjettisopimukseen liitetyssä, maksusuunnitelmaa koskevassa yhteisessä lausumassa todetaan;

4.  pitää myönteisenä, että maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoa on lisätty 244,2 miljoonalla eurolla verrattuna 2. syyskuuta 2014 vahvistettuun alkuperäiseen neuvoston yhteiseen kantaan; pitää myönteisenä, että neuvoston maksusitoumuksiin tekemät 521,9 miljoonan euron leikkaukset on palautettu kokonaisuudessaan ja että maksusitoumuksia on tehty lisää vielä 170,7 miljoonan euron edestä, mihin sisältyy koko pilottihankkeiden ja valmistelutoimien paketti sekä 95 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -Cosme- ja Erasmus-ohjelmaan ja humanitaariseen apuun;

5.  pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto ei ollut vieläkään halukas tukemaan poliittisia julkilausumiaan riittävillä varoilla työllisyyden ja kasvun tukemiseen ja unionin kansainvälisten sitoumusten täyttämiseen; toteaa neuvoston osoittaneen haluttomuutensa, kun se ei hyväksynyt otsakkeiden 1 a ja 4 määrärahojen lisäämistä aina monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärään saakka; on tyytyväinen siihen, että neuvotteluissa aikaan saadut lisäykset vastaavat parlamentin asettamia poliittisia prioriteetteja; pitää kuitenkin tässä yhteydessä valitettavana, että neuvostolla ei tunnu olevan enää mitään poliittisia prioriteetteja, ja se on pelkästään kiinnostunut rajaamaan kuluja mahdollisimman paljon kautta linjan;

6.  pitää myönteisenä, että komission esitettyä oikaisukirjelmän nro 1/2015 yhteisessä maatalouspolitiikassa lisättiin käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, millä ratkaistiin Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellon perusteella käynnistettyjen hätätoimien rahoittaminen 273,6 miljoonalla eurolla turvautumatta heti alusta lähtien maatalousalan kriisejä koskevaan varaukseen;

7.  pitää myönteisenä, että vuodeksi 2015 sovittujen maksumäärärahojen kokonaistaso on kasvanut 1,6 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja että se ylittää neuvoston alkuperäisessä käsittelyssä olleet määrät 1 217,1 miljoonalla eurolla; on erityisen tyytyväinen siihen, että 448,5 miljoonan euron suuruisen uudelleen kohdentamisen ja edellä mainitussa oikaisukirjelmässä lisättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ansiosta otsakkeiden 1 a ja 4 maksumäärärahojen taso ylittää 24. kesäkuuta 2014 annetussa alkuperäisessä talousarvioesityksessä olleen tason;

8.  toteaa kuitenkin, että budjettineuvottelut ja etenkin maksumäärärahoja koskevat budjettineuvottelut ovat vaikeutuneet vuosi vuodelta, mikä johtuu lähinnä neuvoston haluttomuudesta tehdä kompromisseja; korostaa jälleen kerran kantansa olevan, että talousarviomenettelyn päätarkoituksena olisi oltava poliittisista prioriteeteista sopiminen maksusitoumusten yhteydessä, kun taas maksumäärärahat olisi katsottava tekniseksi jatkotoimeksi, jolla varmistetaan kyseisten sitoumusten noudattaminen; muistuttaa neuvostoa unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa olevista määrärahatyyppien määritelmistä ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä, joissa todetaan, että ”maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut”;

9.  pitää myönteisenä, että neuvosto suostui lopulta ottamaan käyttöön vuotta 2014 koskevan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran, vaikka kyseinen määrä ei riitä tyydyttämään tarpeita; pitää lisäksi myönteisenä, että vuoden 2014 talousarviossa on lisätty eräiden budjettikohtien maksumäärärahoja kaikkiaan 4,2 miljardilla eurolla, josta otetaan 3 168,2 miljoonaa euroa käyttöön vuotta 2014 koskevan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran avulla; pitää niin ikään myönteisenä, että lopullisessa kompromississa on pitkälti säilytetty lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 ehdotetut otsakkeen 1 a ja 4 maksumäärärahojen lisäykset; toteaa, että lisäys on kohdennettu lähinnä alaotsakkeeseen 1 b, jossa vuoden lopussa maksamattomien laskujen ongelma nykyisin pääosin kulminoituu; muistuttaa kiinnittäneensä jo vuoden 2014 talousarvion käsittelyssä huomiota siihen, että maksumäärärahoja tarvitaan lisää (lopullisessa sopimuksessa niitä oli 983 miljoonaa euroa vähemmän kuin parlamentin hyväksymässä kannassa); kehottaa neuvostoa pidättymään yrityksistä leikata unionin talousarviota keinotekoisesti vuodesta toiseen;

10.  paheksuu kuitenkin sitä, että neuvosto ei aio käyttää sakoista saatuja ylimääräisiä tuloja kokonaisuudessaan maksattamatta olevien määrien kattamiseen; katsoo, että kaikki ennakoimattomat tulot olisi käytettävä kokonaisuudessaan tämän ongelman ratkaisemiseen siihen saakka, että maksuja koskeva kriisi on ratkaistu; muistuttaa, että pakettiluonnoksesta päästiin sopimukseen, koska se täytti parlamentin vaatimuksen maksattamatta olevien maksujen muodostaman ongelman ratkaisemisesta; tähdentää kuitenkin, että unionin maksukriisin aito ratkaiseminen edellyttää asianmukaisen rajan asettamista maksamattomille laskuille;

11.  pitää valitettavana, että neuvosto katsoi kysymyksen kansallisten maksuosuuksien mukauttamisen lykkäämisestä tärkeämmäksi kuin neuvottelukannan muodostamisen vuosia 2014 ja 2015 koskevia budjettineuvotteluja varten; toteaa, että kyseinen kanta muodostettiin vasta SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen 21 päivän pituisen sovittelujakson viimeisenä päivänä, mikä oli yhtenä syynä siihen, että sovittelukomiteassa ei päästy sopimukseen asiasta;

12.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 310 artiklan nojalla unionin talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa;

13.  pitää parlamentin, neuvoston ja komission sopimia yhteisiä lausumia poliittisesti erittäin merkittävinä, etenkin lausumia, jotka koskevat maksusuunnitelmaa ja erityisvälineiden käyttöä; edellyttää, että maksusuunnitelma viimeistellään mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen kuin komissio hyväksyy vuoden 2016 talousarvioesityksen; korostaa jälleen kerran hyväksyneensä monivuotisen rahoituskehyksen sillä perusteella, että on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että kaikki erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksumäärärahat lasketaan enimmäismäärien lisäksi ja että kaikki muut tulkinnat johtaisivat automaattisesti monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen uudelleen avaamiseen;

14.  muistuttaa kantanaan olleen jo pitkään, että erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksumäärärahat olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi, kuten sitoumusten yhteydessä tehdään; pitää jälleen kerran valitettavana, että asiasta ei ole kyetty pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa; tähdentää kuitenkin, että asiasta on syytä pyrkiä pääsemään kaikin tavoin lopulliseen sopimukseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa;

15.  toteaa uudelleen, että on elintärkeää uudistaa omien varojen järjestelmää perusteellisesti, jotta päästään nykyisistä budjettineuvottelujen umpikujista, ja pitää siksi Mario Montin johtaman omia varoja käsittelevän korkean tason ryhmän tekemää työtä erittäin tärkeänä;

16.  pitää valitettavana, että neuvosto ja komissio ovat kumpikin haluttomia huolehtimaan unionin virastojen tarpeellisista resursseista ja etenkin henkilöresursseista, jotta ne voisivat hoitaa lainsäädäntövallan käyttäjän niille osoittamat tehtävät; korostaa, että käsiteltävänä oleva sopimus ei merkitse, että parlamentti hyväksyisi komission ehdottaman toimien siirtämisen kohdennettavaksi uudelleen; pitää lisäksi erittäin valitettavana, että maksujen avulla rahoitettujen virastojen henkilöstöä on leikattu, ja pitää leikkauksia perusteettomina niin kauan kuin vastaavia virkoja ei rahoiteta unionin talousarviosta;

17.  pitää myönteisenä, että määrärahoja on lisätty, jotta Euroopan unionin tuomioistuimeen saadaan yhdeksän uutta tuomaria; toteaa uudelleen, että on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta lainsäädäntömenettely voidaan saattaa päätökseen 1. lokakuuta 2015 mennessä, mikä mahdollistaa tuomareiden määrän lisäämisen; kehottaa siksi neuvostoa löytämään viivytyksittä ratkaisun virkojen uudelleen jakamiseen uusia tuomareita varten; pyytää, että tuomioistuin esittää neuvostolle ja parlamentille ajoissa päivitetyn arvion uusia tuomareita ja heidän henkilöstöään koskevista lisärahoitustarpeista; toistaa, että uusien tuomareiden nimittämiseen liittyvää lisähenkilöstötarvetta olisi arvioitava erittäin huolellisesti;

18.  pitää parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean yhteistyösopimuksen ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa myönteisenä; pitää tätä sopimusta hyvänä esimerkkinä toimielinten välisestä synergiasta, jolla parannetaan tehokkuutta ja saadaan aikaan säästöjä; odottaa, että sopimuksen toinen vaihe saatetaan päätökseen heinäkuuhun 2015 mennessä;

19.  pitää myönteisenä, että edustustoissa olevaa komission henkilöstöä koskevia yleisiä hallintokuluja siirretään pääluokasta III (komissio) pääluokkaan X (Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)) sanotun vaikuttamatta talousarvioon kokonaisuutena; toteaa, että siirrolla reagoidaan unionin edustustojen hallintomenojen hallinnoinnin yksinkertaistamiseen ja että siirron ei pitäisi vaikuttaa millään muulla tavoin komission hallintomäärärahoihin eikä edustustoissa olevan komission henkilöstön työoloihin; vaatii toteuttamaan siirron EUH:n ja komission välisen hyvän yhteistyön hengessä;

20.  pitää valitettavana, että neuvosto ei kyennyt muodostamaan yhteistä kantaa etenkään 21 päivän pituisen sovittelujakson aikana eikä kantaa lisätalousarvioesitysten hyväksymiseen; kehottaa neuvostoa ja komissiota sopimaan yhdessä vuoden 2015 alussa tavoista parantaa talousarviomenettelyä, jotta vuotta 2016 koskevan unionin talousarvion hyväksymistä voitaisiin helpottaa; katsoo, että tämän avulla olisi käynnistettävä unionin talousarvioon sovellettava uusi rakenteellinen lähestymistapa, jolla vältetään mahdollisimman hyvin tarpeettomia ja toistuvia kiistoja ja parannetaan keskustelukumppaneiden yhteisymmärrystä siitä, missä määrin unionin varoilla edistetään yhteistä sitoutumista kasvun ja työllisyyden lisäämiseen unionissa;

21.  hyväksyy tarkistuksitta uutta talousarvioesitystä varainhoitovuodeksi 2015 koskevan neuvoston kannan sekä tämän päätöslauselman liitteenä olevat yhteiset lausumat;

22.  kehottaa puhemiestä julistamaan talousarvion lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE

EHDOTUSPAKETTI

Talousarvio 2015 – Yhteiset päätelmät

Tämä ehdotuspaketti kattaa seuraavat osat:

1.  Vuoden 2015 talousarvio

2.  Vuoden 2014 talousarvio - lisätalousarvioesitykset nro 3/2014 – 8/2014

3.  Yhteiset lausumat

YHTEENVETO

A.  Vuoden 2015 talousarvio

Ehdotuspaketin mukaan

–  maksusitoumusmäärärahoja on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä 145 321,5 miljoonaa euroa. Tämä jättää vuoden 2015 monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin nähden 1 760,1 miljoonan euron liikkumavaran maksusitoumusmäärärahoina;

–  maksumäärärahoja on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä 141 214,0 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy 126,7 miljoonan euron määrä, joka liittyy EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönottoon lisätalousarvioesitysten nro 5/2014 ja 7/2014 johdosta;

–  vuoden 2015 joustovälineestä otetaan käyttöön 83,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina;

–  komissio arvioi, että joustovälineestä Kyprokselle vuosina 2014 ja 2015 maksettavaa lisätukea varten käyttöön otettavat maksumäärärahat ovat vuonna 2015 11,3 miljoonaa euroa.

B.  Vuoden 2014 talousarvio

Ehdotuspaketin mukaan

–  lisätalousarvioesitykset nro 3/2014 – 8/2014 hyväksytään komission ehdotuksen mukaisesti lukuun ottamatta 2 osassa esitettyjä poikkeuksia;

–  tämän seurauksena vuoden 2014 talousarvion maksusitoumusmäärärahojen määrä kasvaa 49,8 miljoonalla eurolla, mikä johtuu lisätalousarvioesityksiin nro 5/2014 ja 7/2014 liittyvästä EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönotosta (126,7 miljoonaa euroa); tämä kompensoituu osittain sillä, että lisätalousarvioesitysten nro 3/2014, 4/2014 ja 6/2014 (liittyvät enimmäkseen kalastukseen) maksusitoumusmäärärahoja vähennetään 76,9 miljoonalla eurolla;

–  tämän seurauksena vuoden 2014 talousarvion maksumäärärahat kasvavat yhteensä 3 529,6 miljoonalla eurolla;

–  vuoden 2014 ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otetaan käyttöön 2 818,2 miljoonaa euroa sekä 350 miljoonaa euroa maksumäärärahoina 3.3. kohdassa esitetyn erityisrahoitusvälineistä annetun yhteisen lausuman mukaisesti.

1.   VUODEN 2015 TALOUSARVIO

1.1.   Ns. suljetut budjettikohdat

Budjettikohdat, joita neuvosto tai Euroopan parlamentti ei ole muuttanut tai joita koskevat neuvoston tarkistukset Euroopan parlamentti hyväksyi, vahvistetaan, jollei näissä päätelmissä muuta todeta.

Muiden budjettikohtien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen 1.2–1.7 kohtaan sisältyvistä päätelmistä.

1.2.   Horisontaaliset kysymykset

a)   Erillisvirastot

EU:n erillisvirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ja kaikkien erillisvirastojen virkojen/toimien määrät vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä esitettyjä määriä:

Henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen/toimien sekä niihin liittyvien määrärahojen lisäys verrattuna alkuperäiseen talousarvioesitykseen:

–  Euroopan pankkiviranomainen (EPV): + 9 virkaa/tointa ja +585 000 euroa;

–  Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA): +3 virkaa/tointa ja +195 000 euroa;

–  Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA): +4 virkaa/tointa ja +260 000 euroa;

–  Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO): +4 virkaa/tointa ja +260 000 euroa; ja

–  Euroopan poliisivirasto (Europol): +5 virkaa/tointa sekä -600 000 euron vähennys;

Frontexin osalta 20,0 miljoonan euron lisäys toimintamenoihin sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina.

b)   Toimeenpanovirastot

EU:n toimeenpanovirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ja toimeenpanovirastojen virkojen määrät vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

c)   Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Kattava 59 pilottihankkeen ja valmistelutoimen paketti hyväksytään uudessa talousarvioesityksessä ehdotetun mukaisesti sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina. Jos pilottihankkeessa tai valmistelutoimessa voidaan käyttää jo olemassa olevaa oikeusperustaa, komissio voi toimen täytäntöönpanon helpottamiseksi ehdottaa määrärahasiirtoa kyseiseen oikeusperustaan.

Paketissa otetaan täysin huomioon pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat varainhoitoasetuksessa säädetyt enimmäismäärät.

d)   EU:n edustustojen yhteiset hallintomenot

Hyväksytään uudessa talousarvioesityksessä ehdotettu EU:n edustustojen yhteisten hallintomenojen siirto komission pääluokasta EUH:n pääluokkaan.

1.3.   Rahoituskehyksen otsakkeiden mukaan jaotellut menot – maksusitoumusmäärärahat

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ottaneet huomioon edellä olevat ns. suljettuja budjettikohtia, erillisvirastoja sekä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat päätelmät ja sopineet seuraavaa:

a)   Alaotsake 1 a

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä. Tällä halutaan painopisteiden mukaisesti helpottaa etenkin pk-yritysten rahoituksen saantia EU:n talousarvion kautta.

(tuhatta euroa)

Budjetti-kohta

Nimi

Maksusitoumusmäärärahojen lisäykset

Talousarvio-esitys 2015

Uusi talousarvioesitys 2015

Erotus

02 02 02

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin

162 791,7

174 791,7

12 000,0

04 03 02 03

Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys — Yrittäjien, etenkin työmarkkinoista kauimpana olevien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saannin helpottaminen

24 957,0

26 457,0

1 500,0

08 02 02 02

Tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin suunnattavan riskirahoituksen saatavuuden helpottaminen

337 534,7

342 534,7

5 000,0

Yhteensä

18 500,0

Hyväksytään lisäksi seuraavat maksusitoumusmäärärahojen lisäykset verrattuna uuteen talousarvioesitykseen:

(tuhatta euroa)

Budjetti-kohta

Nimi

Uusi talousarvio-esitys 2015

Talousar-vio 2015

Erotus

02 02 01

Yrittäjyyden edistäminen sekä unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn parantaminen

106 561,8

108 561,8

2 000,0

02 04 03 02

Turvallisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen

148 235,9

153 235,9

5 000,0

08 02 01 01

Tutkimuksen lujittaminen tieteen eturintamassa – Euroopan tutkimusneuvosto

1 631 723,2

1 650 723,2

19 000,0

08 02 02 01

Johtoasema nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, laserteknologian, bioteknologian ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien aloilla

498 592,7

503 592,7

5 000,0

08 02 03 05

Resurssitehokas ja ilmastonmuutosta kestävä talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus

291 719,4

297 719,4

6 000,0

09 04 02 01

Johtoasema tieto- ja viestintäteknologiassa

819 154,4

824 154,4

5 000,0

09 04 03 02

Osallistavien, innovatiivisten ja kehityskykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen

41 725,8

43 725,8

2 000,0

15 02 01 01

Eurooppalaisen koulutusalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja sen työmarkkinoihin liittyvän merkityksen edistäminen

1 336 476,0

1 348 476,0

12 000,0

15 02 01 02

Eurooppalaisen nuorisoalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja nuorten eurooppalaiseen demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen

161 745,0

165 245,0

3 500,0

15 02 03

Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen

20 439,0

20 939,0

500,0

15 03 01 01

Marie Skłodowska-Curie -toimet – Uusien taitojen, tietämyksen ja innovaatioiden luominen, kehittäminen ja siirtäminen

734 668,4

737 668,4

3 000,0

Yhteensä

63 000,0

Tämän seurauksena, ja kun otetaan huomioon pilottihankkeet, valmistelutoimet ja EU:n edustustojen yhteisten menojen siirto EUH:n pääluokkaan, hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen määrä on 17 551,7 miljoonaa euroa, jolloin alaotsakkeen 1 a menojen enimmäismäärään nähden jää 114,3 miljoonan euron liikkumavara.

b)   Alaotsake 1 b

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Kun otetaan huomioon pilottihankkeet ja valmistelutoimet sekä 83,3 miljoonan euron käyttöönotto joustovälineestä Kyproksen lisätukea varten, hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen määrä on 49 230,3 miljoonaa euroa.

c)   Otsake 2

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Oikaisukirjelmän nro 1/2015 jälkeen ilmenneiden uusien seikkojen (etenkin tiedot Venäjän määräämän elintarvikkeiden tuontikiellon johdosta elokuusta 2014 alkaen toteutettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin todellisuudessa tarvittavasta rahoituksesta ja maataloustukirahaston lopullisesta ylijäämästä varainhoitovuonna 2014 sekä ajantasaiset ennusteet varainhoitovuonna 2015 rahoitusoikaisujen perusteella saatavista määristä) vuoksi edellä tarkoitetut kiireelliset toimenpiteet (mukaan lukien Baltian maiden maitoalaan liittyvät toimenpiteet, joita koskevan jatkopaketin komissio hyväksyi 26. marraskuuta 2014, ja Suomea koskevat toimenpiteet edellytysten täyttyessä) voidaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kasvun ansiosta rahoittaa oikaisukirjelmässä nro 1/2015 esitetyillä määrärahoilla turvautumatta maatalousalan kriisivaraukseen.

Tämän seurauksena, ja kun otetaan huomioon pilottihankkeet, valmistelutoimet ja EU:n edustustojen yhteisten menojen siirto EUH:n pääluokkaan, hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen määrä on 58 808,6 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 2 menojen enimmäismäärään nähden jää 790,4 miljoonan euron liikkumavara.

d)   Otsake 3

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä. Frontexin toimintamenojen lisäys tasoittuu vastaavalla vähennyksellä budjettikohdasta 18 02 01 01 (Tuki rajaturvallisuuden ylläpitämiseen ja yhteiseen viisumipolitiikkaan laillisen matkustamisen helpottamiseksi).

Tämän seurauksena, ja kun otetaan huomioon pilottihankkeet ja valmistelutoimet, hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen määrä on 2 146,7 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 3 menojen enimmäismäärään nähden jää 99,3 miljoonan euron liikkumavara.

e)   Otsake 4

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä etenkin kun on kyse EU:n edustustojen yhteisten hallintomenojen siirrosta komission pääluokasta EUH:n pääluokkaan.

Hyväksytään lisäksi seuraavat maksusitoumusmäärärahojen lisäykset verrattuna uuteen talousarvioesitykseen:

(tuhatta euroa)

Budjetti-kohta

Nimi

Uusi talousarvio-esitys 2015

Talousar-vio 2015

Erotus

21 03 01 04

Tuki rauhanprosessille ja rahoitusapu Palestiinalle ja YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA)

264 500,0

286 500,0

22 000,0

23 02 01

Nopean, tehokkaan ja tarpeisiin perustuvan humanitaarisen avun ja elintarvikeavun toimittaminen

872 446,0

882 446,0

10 000,0

Yhteensä

32 000,0

Uudessa talousarvioesityksessä ehdotettua EU:n erityisedustajien siirtoa otsakkeesta 4 otsakkeeseen 5 (EUH:n pääluokka) ei kuitenkaan hyväksytty. Näin ollen budjettikohdan 19 03 01 07 (EU:n erityisedustajat, otsake 4) maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat palautetaan alkuperäisessä talousarvioesityksessä ehdotetun mukaisiksi.

Tämän seurauksena, ja kun otetaan huomioon pilottihankkeet, valmistelutoimet ja EU:n edustustojen yhteisten menojen siirto EUH:n pääluokkaan, hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen määrä on 8 408,4 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 4 menojen enimmäismäärään nähden jää 340,6 miljoonan euron liikkumavara.

f)   Otsake 5

Toimielinten henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien lukumäärä sekä maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä, jolloin niihin sisältyvät:

–  Euroopan parlamenttia ja neuvostoa koskevien pääluokkien käsittely kyseisissä toimielimissä;

–  unionin tuomioistuinta koskeva käsittely Euroopan parlamentissa;

–  Euroopan tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa koskeva käsittely Euroopan parlamentissa; ja

–  Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva muutos, jossa komission alkuperäisessä talousarvioesityksessä ehdottamia määriä kasvatetaan talousarvioon neutraalisti vaikuttavalla määrärahojen siirrolla: EU:n edustustojen yhteisten hallintomenojen siirto komission pääluokasta EUH:n pääluokkaan. Uudessa talousarvioesityksessä ehdotettua EU:n erityisedustajien siirtoa otsakkeesta 4 EUH:n pääluokkaan otsakkeessa 5 ei kuitenkaan hyväksytty. Näin ollen EUH:n pääluokkaan ei oteta tähän tarkoitukseen varattuja määrärahoja.

Alkuperäiseen talousarvioesitykseen verrattuna tehdään kaiken kaikkiaan seuraavat muutokset:

–  henkilöstötaulukon 35 viran/toimen nettovähennys, joka johtuu 47 viran/toimen vähentämisestä Euroopan parlamentista ja tasoittuu osittain sillä, että unionin tuomioistuimeen lisätään 12 virkaa/tointa;

–  määrärahojen 0,6 miljoonan euron nettovähennys, joka johtuu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen määrärahojen 1,4 miljoonan euron, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean määrärahojen 1,4 miljoonan euron ja alueiden komitean määrärahojen 0,4 miljoonan euron vähennyksistä ja tasoittuu osittain unionin tuomioistuimen määrärahojen 2,6 miljoonan euron lisäyksen johdosta;

–  EUH:n 71,5 miljoonan euron lisäys johtuu talousarvioon neutraalisti vaikuttavasta EU:n edustustojen yhteisten hallintomenojen siirrosta. Tämä lisäys tasoittuu kokonaisuudessaan komission pääluokassa alaotsakkeessa 1 a (0,6 miljoonaa euroa), otsakkeessa 2 (0,1 miljoonaa euroa), otsakkeessa 4 (45,7 miljoonaa euroa) ja otsakkeessa 5 (25,2 miljoonaa euroa). Nämä siirrot johtavat otsakkeen 5 määrärahojen 46,3 miljoonan euron nettolisäykseen.

Lisäksi uuteen talousarvioesitykseen verrattuna hyväksyttiin seuraava talousarvioon neutraalisti vaikuttava virkojen/toimien ja maksusitoumusmäärärahojen siirto neuvostosta palkkatoimistoon sen ottamiseksi huomioon, että neuvoston palveluksessa ja eläkkeellä olevien henkilöstön jäsenten eläkeoikeuksien määrittely ja hallinnointi siirretään palkkatoimistoon 1. tammikuusta 2015 alkaen: kuuden henkilöstötaulukkoon sisältyvän AST 7‑viran/toimen lisäys ja 504 000 euron suuruinen lisäys maksusitoumusmäärärahoina komission pääluokassa III tasoittuu kokonaisuudessaan vähentämällä kuusi henkilöstötaulukkoon sisältyvää AST 7‑virkaa/tointa ja 504 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina neuvoston pääluokasta II.

Tämän seurauksena, ja kun otetaan huomioon pilottihankkeet, valmistelutoimet ja EU:n edustustojen yhteisten menojen siirto EUH:n pääluokkaan, hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen määrä on 8 660,5 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 5 menojen enimmäismäärään nähden jää 415,5 miljoonan euron liikkumavara.

1.4.   Maksumäärärahat

Maksumäärärahoja on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä 141 214 040 563 euroa.

Tähän sisältyy 126,7 miljoonan euron määrä, joka liittyy EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönottoon lisätalousarvioesitysten nro 5/2014 ja 7/2014 johdosta, sekä 440 miljoonan euron määrä, joka liittyy nuorisotyöllisyysaloitteen maksumäärärahojen siirtoon vuoden 2014 talousarviosta vuoden 2015 talousarvioon.

Maksumäärärahojen kokonaismäärän jakautumisessa on otettu huomioon seuraavaa:

a)  erityisesti otsakkeiden 2 ja 5 jaksottamattomia menoja koskevat maksumäärärahat; ja

b)  edellä esitetyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat maksumäärärahat on laskettu seuraavasti: kaikkia uusia pilottihankkeita ja valmistelutoimia varten varataan maksumäärärahoja määrä, joka on 50 prosenttia vastaavista maksusitoumusmäärärahoista, tai Euroopan parlamentin ehdottama määrä, jos se on pienempi. Jos voimassa olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia jatketaan, maksumäärärahoja varataan talousarvioesityksessä esitetty määrä, johon lisätään 50 prosenttia vastaavista uusista maksusitoumusmäärärahoista, tai Euroopan parlamentin ehdottama määrä, jos se on pienempi;

c)  123,3 miljoonan euron maksumäärärahojen vähennys verrattuna uuteen talousarvioesitykseen jakautuu suhteessa tasapuolisesti kaikkien niiden budjettikohtien kesken, joissa on jaksotettuja määrärahoja ja joita b alakohta kohta ei koske. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin seuraavat budjettikohdat, joiden maksumäärärahat vastaavat uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä:

–  alaotsakkeen 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) menot;

–  lähentymistavoitetta koskevat budjettikohdat 04 02 17, 04 02 60, 11 06 12, 13 03 16 ja 13 03 60; ja

–  kansainväliset kalastusalan kumppanuussopimukset.

d)  edellä c alakohdassa saatujen tulosten perusteella tehdään seuraavat lopulliset mukautukset:

–  lisätään 100 miljoonan euron määrä budjettikohtaan 13 04 02 (Koheesiorahaston hankkeiden loppuun saattaminen (2007–2013), joka tasoittuu:

–  50 miljoonan euron vähennyksellä budjettikohdasta 13 03 18 (Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimien loppuun saattaminen – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys); ja

–  50 miljoonan euron vähennyksellä kaikkien niiden budjettikohtien kesken, joissa on jaksotettuja määrärahoja ja joita b alakohta ei koske, alaotsakkeen 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) menoista lukuun ottamatta budjettikohtaa 23 02 (Humanitaarinen apu, elintarvikeapu ja kriisivalmius), jonka määrärahat vastaavat uudessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

1.5.   Talousarvion selvitysosat

Uuteen talousarvioesitykseen sisältyvät selvitysosat hyväksytään ja sisällytetään siten Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyissään selvitysosiin tekemät muutokset lukuun ottamatta budjettikohtia 04 03 01 03 ja 19 03 01 06, koska näillä muutoksilla ei voida muuttaa eikä laajentaa voimassa olevan oikeusperustan soveltamisalaa eikä heikentää toimielinten hallinnollista autonomiaa.

1.6.   Uudet budjettikohdat

Komission uudessa talousarvioesityksessä ehdottama budjettinimikkeistö säilytetään muuttumattomana.

1.7.   Varaukset

Komission pääluokassa ei oteta määrärahoja ehdollisiin varauksiin.

2.   VUODEN 2014 TALOUSARVIO

a)  EU:n solidaarisuusrahastolle lisätalousarvioesityksissä nro 5/2014 ja 7/2014 pyydetty maksusitoumusmäärärahojen lisäys (126,7 miljoonaa euroa) hyväksyttiin. Vastaavat maksumäärärahat siirretään vuoden 2015 talousarvioon.

b)  Lisätalousarvioesitys nro 3/2014 hyväksyttiin komission ehdotuksen mukaisesti. Maksumäärärahoihin tehtiin seuraavat vähennykset:

–  Maaseudun kehittäminen: Maaseudun kehittämisohjelmien loppuun saattamista (2007–2013) varten pyydettyä 90 miljoonan euron määrää ei hyväksytty ottaen huomioon, että jäsenvaltiot ovat esittäneet marraskuussa 2014 odotettua vähemmän maksuilmoituksia. Lisäksi hyväksyttiin uusia ohjelmia koskeva 20 miljoonan euron vähennys;

–  Nuorisotyöllisyysaloite: nuorisotyöllisyysaloitteen osalta hyväksyttiin 420 miljoonan euron vähennys. Vuoden 2015 talousarvioon lisätään kuitenkin 440 miljoonaa euroa maksumäärärahoina edellä 1.4 kohdassa esitetyn mukaisesti;

–  Lisäksi maksumäärärahoihin hyväksyttiin 648,1 miljoonan euron vähennys, joka jakautuu ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vahvistettujen budjettikohtien kesken. Budjettikohtiin 13 03 16 (EAKR Lähentyminen), 04 06 01 (Vähävaraisimmille suunnattu eurooppalainen apu) sekä 21 03 02 01 ja 21 03 03 03 (Tuki Ukrainalle) pyydetyt määrärahat säilytettiin ennallaan.

Maksumäärärahojen uudelleenkohdentaminen:

–  komission kokonaismäärärahasiirrossa (DEC 31/2014) uudelleen kohdennettaviksi ehdottamat määrärahat hyväksyttiin;

–  Komission lisätalousarvioesityksessä nro 6/2014 komission pääluokassa uudelleen kohdennettavaksi ehdottamat määrärahat hyväksyttiin; Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (hallinnolliset tukimenot) ja kansainvälisiä kalastusalan kumppanuussopimuksia koskevasta varauksesta uudelleen kohdennettavaksi käytettävissä olevat maksumäärärahat (yhteensä 6 150 900 euroa) kohdennetaan kuitenkin uudelleen humanitaariseen apuun (budjettikohta 23 02 01);

–  lisäksi hyväksyttiin 30,4 miljoonan euron suuruinen määrärahojen kohdentaminen uudelleen ottaen huomioon talousarvion nykyinen toteutumisaste ja vuoden lopun ennuste. Tämä koskee seuraavia budjettikohtia:

–  Momentti 01 03 02 (Makrotaloudellinen rahoitusapu): 5 miljoonaa euroa;

–  Momentti 04 03 02 (Progress): 10,0 miljoonaa euroa;

–  Momentti 12 02 01 (Sisämarkkinat): 1,2 miljoonaa euroa;

–  Momentti 17 03 51 (Kansanterveys): 0,7 miljoonaa euroa;

–  Alamomentti 18 02 01 02 (Rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta): 2,3 miljoonaa euroa;

–  Alamomentti 21 09 51 01 (Kehitysyhteistyön rahoitusväline: Aasia): 2,5 miljoonaa euroa;

–  Momentti 33 02 02 (Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen): 2,2 miljoonaa euroa; ja

–  Momentit 29 02 01 ja 29 02 51 (Tilastot): 6,5 miljoonaa euroa.

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 (mukaan lukien siirto kokonaismäärärahasiirron yhteydessä, lisätalousarvioesitys nro 6/2014 ja viimeisin talousarvion toteutumista koskeva ajantasaistettu tilannekatsaus) esitetyt maksumäärärahojen lisäykset ja vähennykset sellaisina kuin ne on hyväksytty edellä esitetyn mukaisesti:

Budjettikohta

Nimi

Lisätalousarvio-esitys nro 3/2014

hyväksytty

01 03 02

Makrotaloudellinen rahoitusapu

-28 960 000

01 04 51

Pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) tarkoitettujen ohjelmien loppuun saattaminen (ennen vuotta 2014)

12 000 000

02 02 02

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin

4 540 126

02 05 01

Maailmanlaajuisten satelliittinavigointi-infrastruktuurien ja -palvelujen (Galileo) kehittäminen ja tarjoaminen vuoteen 2019 mennessä

70 000 000

04 02 64

Nuorisotyöllisyysaloite

-420 000 000

04 03 02 01

Progress – Unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin tukeminen

-2 950 000

04 03 02 03

Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys – Oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden, etenkin työmarkkinoista kauimpana olevien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saatavuuden ja saannin helpottaminen

-7 114 776

04 06 01

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden pahimpien muotojen lieventäminen unionissa

99 000 000

05 02 10 02

Menekinedistämistoimet – Unionin suorittamat suorat maksut

-308 029

05 04 60 01

Maaseudun kestävän kehityksen edistäminen sekä alueellisesti ja ympäristön kannalta tasapainoisemman, ilmastomyönteisemmän ja innovatiivisemman unionin maatalousalan edistäminen

-20 000 000

05 06 01

Kansainväliset maataloussopimukset

-3 784 411

05 08 77 06

Valmistelutoimi – Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus

-612 329

05 08 77 09

Valmistelutoimi – Unionin kasvien ja eläinten perintöaines

-600 000

05 08 77 10

Pilottihanke – Agropolis: rajat ylittävä maatalousteollisuuden eurooppalainen mallialue

-600 000

05 08 77 11

Pilottihanke – Peltometsäviljely

-350 000

05 09 03 01

Turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävän saannin varmistaminen

-1 666 954

07 02 77 03

Valmistelutoimi – Euroopan arktisen alueen kehitystä koskeva strateginen ympäristövaikutusten arviointi

356 052

08 02 01 01

Tutkimuksen lujittaminen tieteen eturintamassa – Euroopan tutkimusneuvosto

24 970 695

08 02 02 02

Tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin suunnattavan riskirahoituksen saatavuuden helpottaminen

4 540 126

08 02 51

Tutkimuksen edellisen puiteohjelman (seitsemäs puiteohjelma) loppuun saattaminen – EY:n epäsuorat toimet (2007–2013)

50 000 000

08 04 01

ITER-laitosten rakentaminen, käyttö ja hyödyntäminen – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys ”Fusion for Energy (F4E)”

-8 800 000

08 04 51

Eurooppalaisen ITER-yhteisyrityksen ”Fusion for Energy (F4E)” saattaminen päätökseen (2007–2013)

-71 200 000

09 02 01

Sähköistä viestintää koskevan unionin politiikan määrittely ja toteuttaminen

-271 200

09 02 05

Digitaaliseen sisältöön sekä audiovisuaalialaan ja muuhun mediateollisuuteen liittyvät toimet

-592 000

09 02 77 03

Pilottihanke – Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus

-456 508

09 03 03

Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuuden, kestävän käyttöönoton, ylläpidon ja ajanmukaistamisen edistäminen sekä Euroopan tason koordinointi

-1 898 831

09 03 51 01

Safer Internet -ohjelman (2009–2013) loppuun saattaminen

-450 000

09 04 03 02

Osallistavien, innovatiivisten ja kehityskykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen

2 784 852

09 04 51

Seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) loppuun saattaminen

105 000 000

11 01 04 01

Meri- ja kalastusasioiden toimintalohkon tukimenot – Muu kuin operatiivinen hallinnollinen ja tekninen apu

-774 900

11 01 06 01

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto – Rahoitusosuus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta

-809 000

11 03 01 (varaus)

Unionin kalastusalusten kolmansien maiden vesillä harjoittamaa kalastustoimintaa koskeva hallintokehys

-69 567 000

11 06 12

Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimenpiteiden loppuun saattaminen – Lähentymistavoite (2007–2013)

69 540 126

12 02 01

Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja kehittäminen

-1 170 000

12 02 77 03

Valmistelutoimi – Sisämarkkinafoorumi

-150 000

12 03 51

Rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien aikaisempien toimien loppuun saattaminen

-669 803

13 03 16

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimien loppuun saattaminen – Lähentyminen

2 400 700 000

13 03 18

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimien loppuun saattaminen – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

227 006 319

13 03 19

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimien loppuun saattaminen – Euroopan alueiden välinen yhteistyö

179 334 992

13 03 77 09

Euroopan unionin Atlantti-strategian Atlantti-foorumia koskeva valmistelutoimi

-433 000

13 05 63 02

Rajat ylittävä yhteistyö – Rahoitus otsakkeesta 4

-12 338 481

14 02 01

Tulliliiton toiminnan ja uudistamisen tukeminen

7 500 000

14 03 01

Verotusjärjestelmien asianmukaisen toiminnan parantaminen

2 500 000

15 02 01 01

Eurooppalaisen koulutusalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja sen työmarkkinoihin liittyvän merkityksen edistäminen

138 119 479

15 03 01 01

Marie Skłodowska-Curie -toimet – Uusien taitojen, tietämyksen ja innovaatioiden luominen, kehittäminen ja siirtäminen

40 861 137

16 03 01 03

Tiedotustoimipisteet

1 600 000

2 900 00016 03 01 04

Komission edustustojen viestintä ja kumppanuustoimet

1 000 000

17 02 01Verkkopohjaiset ja kirjalliset tiedotus- ja viestintävälineet

16 03 02 03

Kuluttajien edun valvominen ja heidän turvallisuutensa ja heille tiedottamisen parantaminen

-1 449 000

17 03 10

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

-2 000 000

17 03 12 01

Unionin rahoitusosuus Euroopan lääkevirastolle

-7 602 918

18 02 01 01

Tuki rajaturvallisuuden ylläpitämiseen ja yhteiseen viisumipolitiikkaan laillisen matkustamisen helpottamiseksi

-7 446 000

18 02 01 02

Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien parempi hallinta

-9 236 000

18 03 51

Palauttamismenettelyihin, pakolaisiin ja maahanmuuttovirtoihin liittyvien toimenpiteiden ja ohjelmien loppuun saattaminen

19 431 000

19 02 01

Vallitsevien ja puhkeamaisillaan olevien kriisien hallinta

50 765 835

19 05 51

Suhteita kolmansiin teollisuusmaihin ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan toimintalohkon toimien loppuun saattaminen (2007–2013)

3 600 000

20 02 01

Ulkoiset kauppasuhteet, kolmansien maiden markkinoille pääsy mukaan luettuna

1 181 809

20 02 03

Kaupan alan apu – Monenväliset aloitteet

1 000 000

21 02 07 06

Elintarvike- ja ravitsemusturva ja kestävä maatalous

6 000 000

21 02 40

Perushyödykesopimukset

20 000

21 02 51 01

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä

4 000 000

21 02 51 02

Yhteistyö Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden kanssa

23 000 000

21 02 51 03

Yhteistyö Aasian kehitysmaiden kanssa, Keski-Aasia ja Lähi-itä mukaan luettuina

44 000 000

21 02 51 05

Valtiosta riippumattomat kehitysyhteistyöalan toimijat

2 000 000

21 02 51 06

Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, energia mukaan luettuna

2 000 000

21 03 02 01

Itäinen kumppanuus — Ihmisoikeudet ja liikkuvuus

210 000 000

21 03 03 03

Tuki usean maan yhteistyölle unionin naapurialueilla

40 000 000

21 03 51

Euroopan naapuruuspolitiikan ja Venäjän suhteiden alan toimien loppuun saattaminen (vuotta 2014 edeltävä aika)

3 000 000

21 04 51

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen loppuun saattaminen (vuotta 2014 edeltävä aika)

3 000 000

21 05 51

Yleismaailmallisiin turvallisuusuhkiin liittyvien toimien loppuun saattaminen (vuotta 2014 edeltävä aika)

2 000 000

21 09 51 01

Aasia

-2 500 000

22 02 51

Entisen liittymistä valmistelevan (vuotta 2014 edeltävän) tuen saattaminen päätökseen

45 000 000

23 02 01

Nopean, tehokkaan ja tarpeisiin perustuvan humanitaarisen avun ja elintarvikeavun toimittaminen

256 150 900

23 03 51

Unionissa toteutettavien pelastuspalvelualan ohjelmien ja toimien loppuun saattaminen (ennen vuotta 2014)

-500 000

24 01 07

Petostentorjuntavirasto (OLAF)

-10 000

24 02 01

Petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan ehkäisy ja torjunta

942 750

24 04 01

Tullialan keskinäisen avunannon tukeminen sekä jäsenvaltioiden avustaminen turvallisten sähköisten viestintävälineiden käytössä sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamiseksi

680 612

26 01 09

Julkaisutoimisto

-22 000

26 01 23 01

Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto, Luxemburg

-13 000

26 02 01

Julkisia tavaranhankintoja, rakennusurakoita ja palveluita koskevien sopimusten tekomenettelyt

-250 000

26 03 01 01

Yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille

10 000 000

29 02 01

Laadukkaiden tilastotietojen tuottaminen, Euroopan tilastojen uusien tuotantotapojen täytäntöönpaneminen ja kumppanuuden vahvistaminen Euroopan tilastojärjestelmässä

-11 294 249

29 02 51

Tilasto-ohjelmien loppuun saattaminen (ennen vuotta 2013)

-9 872 560

32 02 52

Talouden elpymistä edistävien energiahankkeiden loppuun saattaminen

65 000 000

33 02 01

Oikeuksien suojelun varmistaminen ja kansalaisten voimaannuttaminen

-2 000 000

33 02 02

Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen

-5 177 700

34 02 01

Unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

6 000 000

34 02 04

Osallistuminen monenvälisiin ja kansainvälisiin ilmastosopimuksiin

-74 969

34 02 51

Aikaisempien ilmastotoimen ohjelmien loppuun saattaminen

2 903 358

XX 01 01 01 01

Palkat ja palkanlisät

-317 000

SEC 7 - 1 2 0 0

Palkat ja palkanlisät

-10 992

SEC 9 - 1 1 0 0

Palkat ja palkanlisät

-5 843

Yhteensä

3 529 620 715

Maksumäärärahojen lisäys lisätalousarvioesityksessä nro 3/2014 on 3 529,6 miljoonaa euroa, joista 2 818,2 miljoonaa euroa plus 350 miljoonaa euroa koskevat ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa, erityisrahoitusvälineitä koskevan yhteisen lausuman mukaisesti (jäljempänä 3.3 kohdassa).

c)  Oikaisukirjelmällä muutettu lisätalousarvioesitys nro 4/2014 hyväksyttiin komission esittämässä muodossa, ja siihen sisällytettiin lisätalousarvioesityksen nro 6/2014 maksusitoumusmäärärahat, jotka liittyvät Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnollisiin tukimenoihin ja kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia koskeviin varauksiin komission pääluokassa. Käytettävissä olevat 248 460 euron maksumäärärahat, jotka määritettiin lisätalousarvioesityksessä nro 4/2014 (Euroopan tietosuojavaltuutettu), kohdennetaan uudelleen humanitaariseen apuun (budjettikohta 23 02 01). Lisätalousarvioesityksessä nro 6/2014 esitetty pyyntö maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen lisäämisestä Euroopan oikeusasiamiehen osalta (pääluokka VIII) poistettiin, kuten lisätalousarvioesityksen nro 6/2014 oikaisukirjelmässä todetaan.

d)  Oikaisukirjelmällä muutettu lisätalousarvioesitys nro 6/2014 hyväksyttiin komission esittämässä muodossa omien varojen osalta.

e)  Vuoden 2013 ylijäämää koskeva lisätalousarvioesitys nro 8/2014 (= uusi lisätalousarvioesitys nro 2/2014) hyväksyttiin komission esittämässä muodossa.

3.   LAUSUMAT

3.1.   Yhteinen lausuma lisätalousarvioesityksestä nro 6/2014 (omat varat) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 muuttamisesta

"Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat oikaisukirjelmällä nro 1/2014 muutetun lisätalousarvioesityksen nro 6/2014 hyväksymisestä.

Komission esitettyä 12. marraskuuta 2014 ehdotuksen, joka koskee Euroopan yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 muuttamista, Euroopan parlamentti sitoutuu antamaan lausuntonsa muutetusta neuvoston asetuksesta (EY, Euratom) N:o 1150/2000 hyvissä ajoin, jotta voidaan varmistaa sen hyväksyminen Euroopan parlamentin täysistunnossa joulukuussa 2014 ja jotta neuvosto voi hyväksyä sen osana kokonaispakettia."

3.2.   Yhteinen lausuma ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta

"Vuonna 2014 ennennäkemättömän suuri määrä rakenne- ja koheesiorahastojen maksuja oli maksamatta rahoituskehyksen alussa, vaikka samalla useat uudet ohjelmat olivat merkittävästi etupainotteisia. Tämän ainutkertaisen ja poikkeuksellisen tilanteen vuoksi, jossa maksuja ei voida estää ylittämästä vuoden 2014 enimmäismäärää, kolme toimielintä ovat yhtä mieltä siitä, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara otetaan käyttöön varainhoitovuotta 2014 varten viimeisenä keinona.

Toimielimet palauttavat mieleen, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 13 artiklassa säädetään, että "ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on korvattava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina".

Toimielimet sopivat, että ne tekevät parhaansa löytääkseen asianmukaiset ratkaisut, niin että rakenne- ja koheesiorahastojen maksamatta olevien maksujen poikkeuksellisen suuren määrän aiheuttama tilanne kaudella 2007–2013 ei jatkuisi vuoden 2014 jälkeen, ja että sen vuoksi kaikki voitava tehdään sen varmistamiseksi, että ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa ei oteta käyttöön sellaisten maksamatta olevien sitoumusten rahoittamiseksi, jotka kuuluvat rakenne- ja koheesiorahastojen ohjelmiin varainhoitovuosina 2015–2020."

3.3.   Yhteinen lausuma erityisrahoitusvälineistä

"Toimielimet palauttavat mieleen, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on välineenä viimeinen keino, jota ei sen vuoksi tulisi ottaa käyttöön, jos muita rahoitusmahdollisuuksia on vielä jäljellä. Vuoden 2014 yleisen talousarvion osalta vallitsee erimielisyys siitä, onko muut erityisrahoitusvälineet kattava 350 miljoonan euron määrä maksumäärärahoina yhä käytettävissä kohdentamattomana liikkumavarana.

Toimielimet ovat samaa mieltä siitä, että on erittäin tärkeää päästä mahdollisimman pian periaatteelliseen yhteisymmärrykseen muiden erityisrahoitusvälineiden käyttöönotosta maksuja varten .

Koska vuoden 2014 lisätalousarviot sekä vuoden 2015 yleisen talousarvion kattavasta paketista käydyissä neuvotteluissa ei ole kuitenkaan ollut mahdollista saavuttaa yhteisymmärrystä, toimielimet sopivat kokonaispaketin oikea-aikaisen hyväksymisen varmistamiseksi, että:

–  mainittu 350 miljoonan euron määrä maksumäärärahoina lisätään ennakoimattomiin menoihin varattuun liikkumavaraan;

–  ne pyrkivät pääsemään nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, voidaanko maksuja varten ottaa käyttöön muita erityisrahoitusvälineitä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen ja missä määrin; tarkoituksena on määrittää, olisiko 350 miljoonan euron määrä korvattava monivuotisen rahoituskehyksen maksujen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena vai tulevina varainhoitovuosina ja missä määrin;

–  tarvittaessa ne tekevät lisäksi tarvittavat mukautukset päätökseen, jolla ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara otetaan käyttöön varainhoitovuotta 2014 varten, tai toteuttavat kaikki muut oikeudellisesti välttämättömät toimet, joita tarvitaan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan täysimääräisen noudattamisen varmistamiseksi."

3.4.   Komission lausuma toimenpideohjelmien ennakkomaksuista vuonna 2014 sekä nuorisotyöllisyysaloitteesta

"Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon yhteydessä Euroopan komissio vahvistaa ennakkomaksut vuonna 2014 toimenpideohjelmille, jotka on virallisesti toimitettu vuonna 2014 ja jotka täyttävät vastaavissa säädöksissä asetetut tarvittavat edellytykset.

Lisäksi komissio vahvistaa, että nuorisotyöllisyysaloite on edelleen tärkeä poliittinen prioriteetti ja että siihen liittyvien maksumäärärahojen siirto vuodelta 2014 vuodelle 2015 ei viivytä sen täytäntöönpanoa."

3.5.   Yhteinen lausuma Venäjän määräämän elintarvikkeiden tuontikiellon johdosta toteutettujen kiireellisten toimenpiteiden rahoituksesta

"Venäjän määräämän elintarvikkeiden tuontikiellon johdosta hyväksyttiin useita kiireellisiä toimenpiteitä jo elo- ja syyskuussa 2014, ja lisäksi Baltian maiden maitoalaan liittyvä toimenpidepaketti hyväksyttiin 26. marraskuuta 2014. Kun objektiivisia tukikelpoisuusperusteita koskevat edellytykset täyttyvät, komissio voi ehdottaa uutta toimenpidepakettia, joka kohdistuu Suomen maitoalaan.

Komissio ilmoitti oikaisukirjelmässään nro 1/2015 aikomuksestaan tarvittaessa rahoittaa nämä toimet kriisivarauksesta.

Oikaisukirjelmän nro 1/2015 esittämisen jälkeen on käynyt ilmi seuraavat kolme uutta tekijää, joiden ansiosta kiireelliset toimenpiteet voidaan rahoittaa käyttämättä kriisivarausta:

–  elo- ja syyskuussa hyväksyttyihin toimenpiteisiin todellisuudessa tarvittua rahoitusta koskevien jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaan kulut ovat vähentyneet alustavasti arvioidusta 344 miljoonasta eurosta noin 234 miljoonaan euroon;

–  maataloustukirahaston lopullinen ylijäämä varainhoitovuonna 2014 on noin 230 miljoonaa euroa suurempi kuin oli ennakoitu oikaisukirjelmässä nro 1/2015, joka perustui vielä arvioihin;

–  vuonna 2015 rahoitusoikaisujen perusteella saatavien määrien odotetaan olevan suuremmat kuin viime lokakuussa alustavasti odotettiin. "

Näiden kolmen uuden tekijän perusteella edellä tarkoitetut kiireelliset toimenpiteet (mukaan lukien Baltian maiden maitoalaan liittyvät toimet, ja heti kun edellytykset täyttyvät, myös Suomen) voidaan näiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kasvun ansiosta rahoittaa oikaisukirjelmässä nro 1/2015 esitetyillä määrärahoilla turvautumatta kriisivaraukseen."

3.6.   Yhteinen lausuma maksumäärärahoista

"Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio muistuttavat siitä, että niillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 323 artiklan mukainen jaettu vastuu, jonka mukaan "Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan".

Euroopan parlamentti ja neuvosto palauttavat mieleen, että täytäntöönpanon yhteydessä on varmistettava maksujen hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta suorittamatta jääneiden maksujen epänormaali taso vältetään vuoden lopussa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat vuoden 2015 maksumäärärahojen tasoksi 141 214 040 563 euroa. Ne pyytävät komissiota ryhtymään monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen ja varainhoitoasetuksen säännösten perusteella kaikkiin tarvittaviin toimiin perussopimuksessa määrätyn vastuun täyttämiseksi sekä erityisesti esittämään sen jälkeen, kun asianomaisten määrärahojen jakamista on tarkasteltu uudelleen kiinnittäen huomiota erityisesti odotettavissa olevaan määrärahojen vajaakäyttöön (varainhoitoasetuksen 41 artiklan 2 kohta), pyynnön maksumäärärahojen lisäämisestä lisätalousarviossa, joka on esitettävä niin pian kuin ilmenee, että varainhoitovuoden 2015 talousarvion määrärahat eivät riitä kattamaan menoja.

Euroopan parlamentti ja neuvosto muodostavat kantansa mahdollisiin lisätalousarvioesityksiin mahdollisimman nopeasti, jottei maksumäärärahoihin synny vajeita. Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat käsittelemään nopeasti mahdolliset maksumäärärahojen siirrot, mukaan lukien rahoituskehyksen otsakkeiden välillä, jotta talousarvioon otetut maksumäärärahat hyödynnettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta ne vastaisivat tosiasiallista toteuttamista ja tarpeita.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio seuraavat varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteutuksen tilannetta aktiivisesti koko vuoden ja kiinnittävät erityistä huomiota alaotsakkeeseen 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeeseen 1 b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus) sekä otsakkeeseen 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat) sisältyvään maaseudun kehittämiseen. Tämä tapahtuu erityisissä toimielintenvälisissä kokouksissa toimielinten sopimuksen liitteen 36 kohdan mukaisesti maksujen suorittamisen ja tarkistettujen ennakkoarvioiden tarkastelemiseksi.

Kyseisiä kokouksia olisi järjestettävä ainakin kolmesti vuonna 2015 (keväällä talousarvioesityksen esittämisajankohtana, heinäkuussa ennen vuoden 2016 talousarvioesityksen käsittelyä neuvostossa ja lokakuussa ennen sovittelun alkamista) ja poliittisella tasolla Euroopan parlamentin jäsenten, neuvoston jäsenten ja budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komission varapuheenjohtajan olisi osallistuttava niihin. Kokouksissa olisi pyrittävä maksutarpeiden riittävää tasoa koskevaan yhteiseen arvioon, joka perustuu olemassa olevien, oikeudelliseen velvoitteeseen perustuvien laskujen perinpohjaiseen analyysiin ja arvioihin loppuvuodelle N ja vuodelle N+1."

3.7.   Yhteinen lausuma maksusuunnitelmasta

"Toimielimet hyväksyvät tavoitteen saada erityisesti koheesiopolitiikkaan liittyvien, vuoden lopussa maksamattomina olevien laskujen määrä vähenemään rakenteelliselle tasolle nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi:

–  komissio suostuu esittämään vuoden 2015 talousarviota koskevien yhteisten päätelmien yhteydessä mahdollisimman tuoreen ennusteen maksamattomien laskujen määrästä vuoden 2014 loppuun mennessä; komissio saattaa nämä luvut ajan tasalle ja esittää vaihtoehtoisia skenaarioita maaliskuussa 2015, kun kokonaiskuva maksamattomien laskujen määrästä vuoden 2014 lopussa on saatavilla tärkeimpien toimintalohkojen osalta;

–  tältä pohjalta kolme toimielintä pyrkivät sopimaan vuoden lopussa maksamattomina olevien laskujen enimmäistavoitetasosta, jota voidaan pitää kestävänä;

–  tältä pohjalta ja noudattaen monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta, ohjelmien sovittuja määrärahoja sekä muita sitovia sopimuksia, kolme toimielintä sitoutuvat panemaan vuodesta 2015 alkaen täytäntöön suunnitelman maksamattomien laskujen, jotka vastaavat vuosien 2007–2013 ohjelmien toteutumista, määrän vähentämiseksi yhteisesti sovitulle tasolle nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointiin mennessä. Kolme toimielintä hyväksyvät kyseisen suunnitelman hyvissä ajoin ennen vuoden 2016 talousarvioesityksen esittelyä. Maksamattomien laskujen poikkeuksellisen suuren määrän huomioon ottaen kolme toimielintä sopivat tarkastelevansa kaikkia mahdollisia keinoja kyseisten laskujen määrän vähentämiseksi.

Komissio suostuu joka vuosi liittämään talousarvioesitykseensä asiakirjan, jossa arvioidaan maksamattomien laskujen määrää ja selitetään, kuinka talousarvioesitys tulee mahdollistamaan tämän määrän vähentämisen, ja kuinka paljolla. Tässä vuosittaisessa asiakirjassa luodaan katsaus siihenastiseen edistymiseen ja ehdotetaan mukautuksia suunnitelmaan viimeisimpien numerotietojen mukaisesti."

3.8.   Euroopan parlamentin lausuma ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta viimeisenä keinona

"Euroopan parlamentti pahoittelee sitä, että neuvosto ei ole samaa mieltä sen tulkinnasta, jonka mukaan monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa tarkoitettujen erityisrahoitusvälineiden osalta vuonna 2014 käyttöön otetut 350 miljoonan euron maksumäärärahat olisi laskuissa jätettävä maksujen enimmäismäärän ulkopuolelle, minkä ansiosta käytettäväksi jäisi 711 miljoonan euron liikkumavara ennen turvautumista ennakoimattomiin menoihin varattuun liikkumavaraan.

Euroopan parlamentti palauttaa mieleen, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on välineenä viimeinen keino. Sen vuoksi kaikki muut rahoitusmahdollisuudet on käytettävä ensin loppuun, ennen kuin ennakoimattomiin menoihin varattuun liikkumavaraan turvaudutaan. Koska Euroopan parlamentti ja neuvosto olivat eri mieltä käytettävissä olevan liikkumavaran laskemisesta maksujen enimmäismäärään vuonna 2014, ei ollut mahdollista päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen käytettävissä olevan 350 miljoonan euron liikkumavaran käyttämisestä loppuun ennen turvautumista ennakoimattomiin menoihin varattuun liikkumavaraan.

Parlamentti palauttaa mieleen, että monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus perustuu "erityisen ja mahdollisimman suuren joustavuuden" periaatteeseen, jotta unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa SEUT 323 artiklan noudattamiseksi (monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen johdanto-osan 4 kappale), ja se katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää asettaa saataville lisämäärärahoja täyttämättä olevien oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseksi ottamalla ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara käyttöön. Sen vuoksi parlamentti hyväksyy ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton, riippumatta tulkinnastaan, jonka mukaan 350 miljoonaa euroa on edelleen käytettävissä maksujen enimmäismäärän puitteissa.

Euroopan parlamentti kehottaa komissiota siirtämään 350 miljoonan euron käyttämättömän liikkumavaran maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraan vuonna 2015 tehtävässä teknisessä mukautuksessa monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti."

3.9.   Neuvoston lausuma erityisrahoitusvälineiden käyttöönotosta

"Neuvosto muistuttaa, että erityisrahoitusvälineet voidaan ottaa käyttöön ainoastaan aidosti ennakoimattomissa tilanteissa.

Se muistuttaa, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara ei saa johtaa maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärän ylittämiseen.

Muiden erityisrahoitusvälineiden osalta neuvosto muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan maksusitoumusmäärärahoja voidaan ottaa talousarvioon yli asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien.

Neuvosto kehottaa komissiota toimimaan kokonaisliikkumavaraa laskiessaan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaisesti ja olemaan vaarantamatta kolmen toimielimen saavuttamaa yhteisymmärrystä erityisrahoitusvälineitä koskevasta yhteisestä lausumasta (3.3 kohta)."

(1) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0247.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0450.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0036.


Vakavien rikkomusten luokittelu maantieliikenteessä
PDF 211kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 ehdotuksesta komission asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 täydentämisestä sellaisten unionin sääntöjen vakavien rikkomusten luokittelun osalta, jotka voivat johtaa maantieliikenteen harjoittajan hyvämaineisuuden menettämiseen, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY liitteen III muuttamisesta (D034120/02 – 2014/2859(RPS))
P8_TA(2014)0101B8-0325/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi (D034120/02),

–  ottaa huomioon maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009(1) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY(2) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85(3) 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean 30. kesäkuuta 2014 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(4) 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

A.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1071/2009 tavoitteena on sellaisten maantieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen, joilla vallitsevat tasapuoliset kilpailuolosuhteet, mikä edellyttää maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevien yhteisten sääntöjen yhdenmukaista soveltamista;

B.  katsoo, että tällaiset yhteiset säännöt edistävät maantieliikenteen harjoittajien korkeampaa ammatillisen pätevyyden tasoa, markkinoiden järkeistämistä, palvelujen laadun paranemista maantieliikenteen harjoittajien, niiden asiakkaiden ja koko talouselämän etujen mukaisesti sekä liikenneturvallisuuden kohentumista;

C.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1071/2009 6 artiklassa esitetään hyvämaineisuuden arvioimisen kannalta merkityksellisten EU:n sääntöjen ei-tyhjentävä luettelo, johon sisältyvät kuljettajien ajo- ja työaikoja koskevat säännöt, ajopiirtureiden käyttö, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien hyötyajoneuvojen suurimmat painot ja mitat, kuljettajien pätevyys ja koulutus, hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuus, pääsy maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille tai tapauksesta riippuen pääsy maanteiden henkilöliikenteen markkinoille, vaarallisten aineiden maantiekuljetusten turvallisuus, nopeudenrajoittimien asennus ja käyttö, ajokortit, ammattiin pääsy ja eläinkuljetukset;

D.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1071/2009 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission on laadittava luettelo sellaisista yhteisön sääntöjen vakavien rikkomusten luokista, tyypeistä ja vakavuusasteista, jotka liitteessä IV esitettyjen rikkomusten lisäksi voivat johtaa hyvämaineisuuden menetykseen;

E.  toteaa, että jäsenvaltioiden on otettava huomioon näitä rikkomuksia koskevat tiedot, muilta jäsenvaltioilta saadut tiedot mukaan luettuina, asettaessaan ensisijaiset tavoitteet asetuksen (EY) N:o 1071/2009 12 artiklan 1 kohdan mukaisia tarkastuksia varten;

F.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1071/2009 6 artiklan mukaisesti komission on näitä toimenpiteitä valmistellessaan vahvistettava yleisimmin esiintyvät rikkomusten luokat ja tyypit;

G.  toteaa, että perussäädös huomioon ottaen toivottiin, että komission toteuttamaan toimenpiteeseen sisältyisi täydellinen luettelo yhdenmukaistetuista rikkomuksista ja yhdenmukaistetusta vakavuusasteesta, jotka voivat aiheuttaa maantieliikenteen harjoittajan hyvämaineisuuden menettämisen;

H.  toteaa, että komission on näitä toimenpiteitä valmistellessaan määriteltävä rikkomusten vakavuusaste sen perusteella, miten todennäköisesti ne aiheuttavat kuoleman tai vakavan vammautumisen vaaran;

I.  toteaa, että komission laatimassa luettelossa voidaan ottaa huomioon vain rikkomukset, jotka voivat aiheuttaa kuoleman tai vakavan vammautumisen vaaran, vaikka maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009(5) mukaisilla vakavilla rikkomuksilla on huomattava vaikutus työ- ja elinoloihin, jotka voivat aiheuttaa hyvin mahdollisesti kuoleman tai vakavan vammautumisen vaaran;

J.  toteaa, että luettelo asetuksen (EY) N:o 1072/2009 mukaisista vakavista rikkomuksista ei ole täydellinen, koska ehdotuksen komission asetukseksi liitteessä 1 olevaan 10 kohtaan ei ole otettu mukaan laitonta kabotaasia, joka olisi kuljettajiin kohdistuvan kielteisen vaikutuksensa vuoksi selvästi katsottava vakavaksi rikkomukseksi;

K.  katsoo, että laittomaan kabotaasiin liittyvät muut säännöt, esimerkiksi kabotaasin harjoittaminen tavalla, joka ei ole sopimukseen sovellettavaan sosiaalilainsäädäntöön liittyvien kansallisten vaatimusten mukaista, olisi sisällytettävä vakavien rikkomusten luetteloon ottaen huomioon, että ne voivat mahdollisesti aiheuttaa kuoleman tai vakavan vammautumisen vaaran;

L.  toteaa, että vakavien rikkomusten luokista, tyypeistä ja vakavuusasteista laaditussa lisätyssä luettelossa käytetään hyvin tavallisia sanoja kuten ”mukaisesti” tai ”pätevä” ja että tämä mutkistaa entisestään toimivaltaisten viranomaisten tulkintaa vakavien rikkomusten tyypeistä ja vakavuusasteesta;

M.  toteaa, että nykyiset säännöt sisältävät jo nyt selkeitä määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvästä liikenteenharjoittajien, kuljettajien ja asiasta vastaavan yrityksen vastuusta;

N.  toteaa, että eri toimijoiden vastuu ja velvoitteet, jotka liittyvät vaarallisten aineiden kuljettamiseen, voivat heikentyä ehdotetun toimenpiteen liitteessä 1 olevassa 9 kohdassa esitetyissä direktiivin 2008/68/EY vastaisten rikkomusten ryhmissä;

O.  toteaa, että sen vuoksi komission laatiman toimenpide-ehdotuksen olisi katsottava olevan ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa;

1.  vastustaa ehdotuksen komission asetukseksi hyväksymistä;

2.  katsoo, että ehdotus komission asetukseksi on ristiriidassa asetuksen (EY) N:o 1071/2009 tavoitteen ja sisällön kanssa;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen asetukseksi ja toimittamaan komitealle uuden luettelon unionin sääntöjä koskevista vakavista rikkomuksista, jotka voivat johtaa maantieliikenteen harjoittajan hyvän maineen menettämiseen;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51.
(2) EUVL L 102, 15.3.2006, s.35.
(3) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(5) EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72.


EU:n sisäisen turvallisuuden strategian uudistaminen
PDF 135kWORD 59k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 EU:n sisäisen turvallisuuden strategian uudistamisesta (2014/2918(RSP))
P8_TA(2014)0102B8-0350/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 7 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 16, 20, 67, 68, 70, 71, 72, 75, 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 6–8 artiklan, 10 artiklan 1 kohdan sekä 11, 12, 21, 47–50, 52 ja 53 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Viimeinen kertomus vuosien 2010–2014 sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta” (COM(2014)0365),

–  ottaa huomioon EU:n terrorismitilannetta ja -suuntauksia vuonna 2014 käsittelevän Europolin raportin (Terrorism Situation and Trend Report – TE-SAT),

–  ottaa huomioon Europolin vuonna 2014 tekemän internetissä harjoitettavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Internet Organised Crime Threat Assessment, iOCTA),

–  ottaa huomioon Europolin vuonna 2013 tekemän vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Serious and Organised Crime Threat Assessment, SOCTA),

–  ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojaryhmän lausunnon 01/2014 välttämättömyys- ja suhteellisuuskäsitteiden soveltamisesta sekä tietosuojasta lainvalvonta-alalla,

–  ottaa huomioon 24. syysluuta 2014 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman terroritekojen aiheuttamista uhista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle (päätöslauselma 2178 (2014)),

–  ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Tukholman ohjelman väliarvioinnista(1),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa(2),

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2012)(3),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman toisesta kertomuksesta EU:n sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta(4),

–  ottaa huomioon neuvoston 25. helmikuuta 2010 hyväksymän EU:n sisäisen turvallisuuden strategian,

–  ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt sisäisen turvallisuuden strategian uudistamista koskevat kysymykset (O-000089/2014 – B8-0044/2014 ja O-000090/2014 – B8-0045/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Lissabonin sopimuksella on luotu perusta oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksien kunnioittamiseen ja solidaarisuuteen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden tason demokraattiseen valvontaan ja samalla toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen perustuvan EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisen turvallisuuspolitiikan laatimiselle; toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä parlamentille myönnettiin turvallisuuspolitiikan alalla täydet valtuudet demokraattisen valvonnan varmistamiseksi ja että näin ollen se on oikeutettu osallistumaan aktiivisesti tämän alan painopisteiden määrittämiseen ja toimimaan yhteistyössä kaikkien merkittävien toimijoiden kanssa sekä kansallisella että EU:n tasolla, jotta voidaan saavuttaa kattava, kohdennettu ja tehokas EU:n turvallisuuspolitiikka;

B.  panee merkille, että Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ratkaisevasti viime vuosina, mikä johtuu uusista konflikteista ja poliittisista mullistuksista EU:n välittömässä läheisyydessä, uusien tekniikoiden nopeasta kehittymisestä sekä radikalisoitumisen yleistymisestä, joka johtaa väkivaltaan ja terrorismiin; toteaa, että monet nykypäivän turvallisuushaasteista ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja monialaisia, minkä vuoksi yksittäisillä jäsenvaltioilla ei ole valmiuksia vastata niihin tehokkaasti, ja katsoo, että haasteisiin vastaaminen edellyttää yhteistä eurooppalaista linjaa;

C.  katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisenä velvollisuutena on taata EU:n kansalaisten turvallisuus ja vapaus; toteaa, että rauha, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat tavoitteita, joihin on pyrittävä rinnatusten, ja katsoo, että rauhan ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi turvallisuustoimenpiteiden olisi perustuttava aina näyttöön ja niiden olisi oltava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia, minkä lisäksi niissä olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava asianmukaista valvontaa ja vastuullisuutta;

D.  korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä rikoksen uhrien tukemiseen ja suojelemiseen EU:n laajuisesti;

E.  korostaa, että vuosia 2010–2014 koskevan sisäisen turvallisuuden strategian voimassaolo on päättymässä ja uusi strategia vuosiksi 2015–2019 on valmisteilla;

1.  pitää myönteisenä seuraavat neljä vuotta kattavan sisäisen turvallisuuden uuden strategian valmistelua; toteaa, että voimassa olevan sisäisen turvallisuuden strategian käyttöön ottamisen jälkeen on ilmennyt uusia turvallisuusuhkia ja jotkut uhkatekijät edellyttävät uudenlaisia toimenpiteitä; muistuttaa myös, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unionin perusoikeuskirja sisällytettiin unionin lainsäädäntöön; pitää sen vuoksi tarpeellisena arvioida nykyistä sisäisen turvallisuuden strategiaa perinpohjaisesti uudelleen ja saattaa se ajan tasalle parannusten kera;

2.  katsoo, että tehokkaan sisäisen turvallisuuden strategian edellytyksenä on reagointia vaativien turvallisuusuhkien perinpohjainen analysointi, joka Europolin on tehtävä tiiviissä yhteistyössä muiden asiaankuuluvien unionin elinten sekä jäsenvaltioiden kanssa;

3.  pitää valitettavana, että komission tiedonantoon ei ole sisällytetty arviota käytössä olevista välineistä eikä vastaavaa arviota jäljellä olevista puutteista; kehottaa komissiota laatimaan kiireesti tällaisen tilannekatsauksen ja keskittämään toimensa voimassa olevan lainsäädännön ja käytössä olevien välineiden asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja tehokkaampaan hyödyntämiseen ennen kuin se ehdottaa uusien luomista; kehottaa erityisesti neuvostoa yhteistyössä komission kanssa arvioimaan kattavasti ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen sisäisen turvallisuuden alan toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja hyödyntämään arvioinnissa SEUT-sopimuksen 70 artiklassa tarkoitettua menettelyä;

4.  huomauttaa, että sisäisen turvallisuuden uuden strategian olisi oltava tulevaisuuteen suuntautunut, strateginen ja mukautettavissa muuttuviin tilanteisiin; katsoo, että strategiassa olisi keskityttävä nykyisten uhkien lisäksi myös uusiin turvallisuusuhkiin ja noudatettava yhtenäistä, kattavaa ja kokonaisvaltaista toimintatapaa, jota sovelletaan verkkoturvallisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnan kaltaisiin painopistealoihin sekä järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja korruption kaltaisiin toisiinsa kytkeytyviin ongelmiin;

5.  panee huolestuneena merkille, että konfliktialueille lähtee entistä enemmän terroristijärjestöihin pyrkiviä unionin kansalaisia, jotka tämän jälkeen palaavat EU:n alueelle, mikä aiheuttaa uudenlaisia uhkia EU:n sisäiselle turvallisuudelle; pyrkii puuttumaan tähän huolestuttavaan suuntaukseen monialaisella toimintatavalla, muun muassa i) puuttumalla kokonaisvaltaisesti ongelman taustalla oleviin syihin, kuten radikalisoitumiseen, suvaitsemattomuuteen ja syrjintään, edistämällä poliittista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta, lisäämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta ja helpottamalla uudelleensopeutumista yhteiskuntaan ii) analysoimalla ja ryhtymällä vastatoimiin torjuakseen yllyttämistä terroritekoihin, joiden taustalla on radikalisoituminen ja terroristijärjestöihin liittymiseen tähtäävät lähdöt iii) ehkäisemällä ja estämällä värväytymistä ja osallistumista konflikteihin, myös vierastaistelijoiden konfliktialueille suuntautuvia matkoja, asianmukaista lainsäädäntökehystä noudattaen iv) lakkauttamalla terroristijärjestöille ja niihin pyrkiville suunnatun taloudellisen tuen ja v) huolehtimalla tarvittaessa syytteeseen asettamisesta;

6.  huomauttaa, että turvallisuusuhat ovat muuttuneet entistä monimuotoisemmiksi, kansainvälisemmiksi, moninaisemmiksi ja epäsuhtaisemmiksi, minkä vuoksi on tehtävä yhteistyötä rajojen ylitse ja virastojen kesken; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tehokkaampaa operatiivista yhteistyötä hyödyntämällä enemmän nykyisiä arvokkaita välineitä, kuten yhteisiä tutkintaryhmiä, ja vaihtamalla nopeammin ja tehokkaammin asiaa koskevia tietoja soveltaen asianmukaisia tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia suojatoimia; korostaa tässä yhteydessä, että ehdotetun tietosuojadirektiivin hyväksyminen on erittäin tärkeää, sillä sen avulla voidaan laatia kattava lainsäädäntökehys lainvalvonnan alan tietojen vaihtoon; toteaa, että tarvitaan lisää luottamuksen rakentamiseen tähtääviä toimia, joiden avulla voidaan edistää jäsenvaltioiden operatiivista yhteistyötä; kannattaa siksi kansallisille toimijoille suunnattujen eurooppalaisten koulutus- ja vaihto-ohjelmien vahvistamista, sillä niiden avulla voidaan edistää entistä paremmin eurooppalaista lainvalvontakulttuuria;

7.  muistuttaa Eurooppa-neuvostoa SEUT-sopimuksen 222 artiklasta johtuvasta velvoitteesta arvioida säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia ja pyytää, että komissio esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten tämä velvoite voidaan täyttää parhaiten siten, että nykyinen hajanainen ja kapea-alainen keskitetty uhkien ja riskien arviointi saataisiin koottua yhteen unionin tasolla ja kansallisella tasolla;

8.  kehottaa siksi pyrkimään sopivaan tasapainoon ennaltaehkäisyn ja rangaistustoimien välillä vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi; korostaa, että turvallisuustoimissa olisi aina pyrittävä siihen, että noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitetaan perusoikeuksia; kehottaa siksi komissiota ottamaan sisäisen turvallisuuden uutta strategiaa laatiessaan ja toteuttaessaan asianmukaisesti huomioon tietojen säilyttämisestä annettua direktiiviä koskevan unionin tuomioistuimen hiljattaisen päätöksen, jossa vaaditaan, että kaikkien välineiden on oltava suhteellisuus-, tarpeellisuus- ja laillisuusperiaatteiden mukaisia ja niihin on sisällytettävä vastuuvelvollisuutta ja oikeussuojakeinoja koskevat asianmukaiset suojatoimet;

9.  pitää valitettavana, ettei sisäisen turvallisuuden strategiassa ole vieläkään asianmukaista ”oikeudellista ulottuvuutta”; muistuttaa, että Tukholman ohjelman mukaisesti keskinäistä luottamusta on vahvistettava kehittämällä asteittain oikeusjärjestelmien ja -perinteiden monimuotoisuuteen perustuvaa eurooppalaista oikeuskulttuuria, mihin on pyrittävä tätä alaa koskevan eurooppalaisen yhteistyön ja lainsäädännön avulla ja erityisesti kehittämällä rikosasioita koskevaa oikeudellista yhteistyötä;

10.  toteaa, että sisäisen turvallisuuden uuden strategian asianmukainen täytäntöönpano on erittäin tärkeää, minkä lisäksi EU:n ja kansallisen tason tehtävät on erotettava selkeästi toisistaan; toteaa, että sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien on oltava mukana tässä valvontaprosessissa; aikoo näin ollen seurata säännöllisesti tiiviissä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa sisäisen turvallisuuden strategian asianmukaista toteuttamista;

11.  korostaa, että sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvien näkökohtien on oltava keskenään johdonmukaisia; katsoo, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja oikeus- ja sisäasioiden välineiden, myös tietojenvaihdon ja kolmansien maiden kanssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön, keskinäiset synergiat olisi maksimoitava, erityisesti hyödyntämällä keskinäistä oikeusapua koskevia sopimuksia, siten, että noudatetaan kaikilta osin SEU-sopimuksen 2, 3 ja 6 artiklassa määrättyjä periaatteita; korostaa tässä yhteydessä, että kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden, myös EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin ja EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten näkökulmien yhdistämisessä;

12.  painottaa, että on huolehdittava asianmukaisesta rahoituksesta, jotta sisäisen turvallisuuden uudessa strategiassa vahvistetut toimet voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön, ja varmistettava, että EU:n virastoilla, kuten Europolilla ja Eurojustilla, on riittävät välineet ja henkilöstö niille määrättyjen tehtävien täyttämiseksi; toteaa tässä yhteydessä, että tutkimuksella ja innovoinnilla voi olla tärkeä merkitys terrorismin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa;

13.  toteaa, että käytännössä sisäisen turvallisuuden strategia vaikuttaa myös unionin virastojen operaatioiden priorisoimiseen ja unionin rahoitukseen oikeus- ja sisäasioiden alalla, jolla parlamentti on lainsäädäntövallan käyttäjä; vaatii, että ennen uuden strategian hyväksymistä neuvosto ottaa asianmukaisella tavalla huomioon parlamentin panoksen sisäisen turvallisuuden uuden strategian laatimisessa;

14.  aikoo käsitellä yksityiskohtaisemmin sisäisen turvallisuuden alan ensisijaisia tavoitteita ja toimia koskevaa kantaansa myös sisäisen turvallisuuden uutta strategiaa koskevan komission tulevan tiedonannon pohjalta ja aloittaa tätä asiaa käsittelevän tuloksiin tähtäävän vuoropuhelun neuvoston ja komission kanssa Lissabonin sopimuksen hengessä;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0276.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0230.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0173.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0384.


Palestiinan valtion tunnustaminen
PDF 127kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 Palestiinan valtion tunnustamisesta (2014/2964(RSP))
P8_TA(2014)0103RC-B8-0277/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Lähi-idän rauhanprosessista,

–  ottaa huomioon 17. marraskuuta 2014 annetut ulkoasioiden neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista,

–  ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan 18. marraskuuta 2014 antaman julkilausuman Har Nofin synagogaan tehdystä iskusta ja 5. marraskuuta 2014 antaman julkilausuman Jerusalemissa tehdystä terrori-iskusta sekä EU:n korkean edustajan tiedottajan 10. marraskuuta 2014 antaman julkilausuman Lähi-idän viimeaikaisesta tilanteesta,

–  ottaa huomioon Ruotsin hallituksen 30. lokakuuta 2014 antaman ilmoituksen Palestiinan valtion tunnustamisesta sekä muiden jäsenvaltioiden aiemman tunnustamisen ennen Euroopan unioniin liittymistä,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen 13. lokakuuta 2014, Irlannin senaatin 22. lokakuuta 2014, Espanjan edustajainhuoneen 18. marraskuuta 2014, Ranskan kansalliskokouksen 2. joulukuuta 2014 ja Portugalin kansankokouksen 12. joulukuuta 2014 antamat päätöslauselmat Palestiinan valtion tunnustamisesta,

–  ottaa huomioon kansainvälisen oikeuden,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että EU on toistuvasti vahvistanut tukensa kahden valtion ratkaisulle, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina ja jossa turvallinen Israelin valtio ja itsenäinen, demokraattinen, alueellisesti yhtenäinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio elävät rauhassa ja turvassa rinnakkain, ja on vaatinut Israelin ja palestiinalaishallinnon suorien rauhanneuvottelujen käynnistämistä uudelleen;

B.  toteaa, että oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaaminen israelilaisten ja palestiinalaisten välille on ollut kansainvälisen yhteisön ja myös Euroopan unionin keskeinen pyrkimys yli puolen vuosisadan ajan;

C.  toteaa, että osapuolten väliset suorat rauhanneuvottelut ovat pysähdyksissä; ottaa huomioon, että EU on kehottanut osapuolia toteuttamaan luottamuksen ilmapiirin luomista edistäviä toimia, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa mielekkäät neuvottelut, pidättymään toimista, jotka asettavat kyseenalaiseksi prosessin uskottavuuden, ja ehkäisemään yllytystä;

D.  ottaa huomioon, että 22. marraskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti korosti, että israelilaisten ja palestiinalaisten väliseen oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan voidaan päästä ainoastaan rauhanomaisin ja väkivallattomin keinoin, kehotti luomaan edellytykset molempien osapuolten välisten suorien rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämiselle, tuki tässä yhteydessä palestiinalaishallinnon hakemusta saada tarkkailijavaltion asema YK:ssa ja piti sitä tärkeänä askeleena palestiinalaisten vaatimusten tekemisessä näkyvämmiksi, voimakkaammiksi ja tehokkaammiksi, sekä kehotti tässä yhteydessä EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä löytämään tähän pyrkivän ratkaisun;

E.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous päätti 29. marraskuuta 2012 myöntää Palestiinalle tarkkailijavaltion aseman;

F.  huomauttaa, että Palestiinan valtion tunnustaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

G.  muistuttaa, että vuodesta 1993 lähtien Palestiinan vapautusjärjestö on ollut sitoutunut Israelin valtion tunnustamiseen;

1.  tukee periaatteessa Palestiinan valtiollisen aseman tunnustamista ja kahden valtion ratkaisua sekä katsoo, että näiden olisi liityttävä läheisesti rauhanneuvottelujen kehittymiseen ja että rauhanneuvotteluja olisi edistettävä;

2.  tukee presidentti Abbasin ja Palestiinan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen toimia; korostaa jälleen, että on tärkeää lujittaa Palestiinan yhtenäisyyden hallituksen arvovaltaa ja sen hallintoa Gazan alueella; kehottaa kaikkia palestiinalaisia ryhmiä, myös Hamasia, hyväksymään Palestiinan vapautusjärjestön sitoumukset ja lopettamaan sisäiset erimielisyydet; pyytää edelleen tarjoamaan EU:n tukea ja apua palestiinalaisten institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen;

3.  on erittäin huolestunut jännitteiden ja väkivallan lisääntymisestä alueella; tuomitsee mitä jyrkimmin kaikki terrori- ja väkivallanteot ja ilmaisee osanottonsa uhrien omaisille; varoittaa väkivallan kärjistymiseen pyhissä paikoissa liittyvistä riskeistä, sillä israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti saattaa tällöin muuttua uskonnolliseksi konfliktiksi; kehottaa kaikkien osapuolten poliittisia johtajia tekemään yhteistyötä näkyvillä toimilla, jotta tilanne saadaan rauhoitettua, ja korostaa, että väkivallattomat keinot sekä ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen ovat ainoa tapa saavuttaa kestävä ratkaisu ja oikeudenmukainen ja kestävä rauha israelilaisten ja palestiinalaisten välille; korostaa, että väkivaltaisuudet ainoastaan ruokkivat ääriliikkeitä puolin ja toisin; kehottaa kaikkia osapuolia pidättymään kaikista toimista, jotka voisivat pahentaa tilannetta, kuten yllytyksestä, provokaatiosta, liiallisesta voimankäytöstä ja kostosta;

4.  korostaa myös, että on vältettävä toimia, jotka saattavat kyseenalaiseksi osapuolten sitoutumisen neuvotteluteitse saavutettavaan ratkaisuun; painottaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokunnat ovat laittomia; kehottaa kumpaakin osapuolta pidättymään toimista, jotka saattavat vaarantaa kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden ja tulevaisuudennäkymät;

5.  muistuttaa tukevansa vakaasti kahden valtion ratkaisua, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina ja joka käsittää turvallisen Israelin valtion ja itsenäisen, demokraattisen, alueellisesti yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden vallitessa itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisen oikeuden täysimääräisen kunnioittamisen pohjalta;

6.  pitää myönteisenä, että korkea edustaja / varapuheenjohtaja vieraili äskettäin Israelissa ja Palestiinassa ja että hän on sitoutunut toimimaan aktiivisesti myönteisessä prosessissa, jonka tavoitteena on murtaa konfliktin kiertokulku ja luoda edellytykset aidolle edistymiselle rauhanprosessissa; katsoo, että Euroopan unionin olisi otettava aidon poliittisen toimijan ja välittäjän rooli Lähi-idän rauhanprosessissa, myös siksi, että rauhanneuvottelut voidaan käynnistää uudelleen, ja että tähän sisältyy yhteinen lähestymistapa ja kattava strategia Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin ratkaisemiseksi; muistuttaa, että on noudatettava Lähi-idän kvartetin johtamaa diplomaattista lähestymistapaa, ja palauttaa mieliin arabien rauhanaloitteen merkityksen;

7.  kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa edistämään EU:n yhteistä kantaa tässä asiassa;

8.  korostaa, että on saatava aikaan kattava rauha, joka tekee lopun molempien osapuolten kaikista vaatimuksista ja toteuttaa niiden oikeutetut pyrkimykset, myös Israelin pyrkimyksen varmistaa turvallisuutensa sekä Palestiinan tavoitteen omasta valtiosta; painottaa, että kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, rinnakkaiselo on ainoa mahdollinen ratkaisu konfliktiin;

9.  päättää käynnistää ”Parlamentaarikot rauhan puolesta” -aloitteen, jonka tavoitteena on tuoda yhteen Euroopan parlamentin, Israelin Knessetin ja Palestiinan lakiasäätävän neuvoston eri puolueisiin kuuluvia jäseniä, jotta nämä edesauttaisivat rauhansuunnitelman edistämistä ja täydentäisivät EU:n diplomaattisia toimia;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Lähi-idän kvartetin erityisedustajalle, Knessetille ja Israelin hallitukselle, palestiinalaishallinnon presidentille ja Palestiinan lakia säätävälle neuvostolle.


EU:n terästeollisuuden tilanne: työntekijöiden ja yritysten suojelu
PDF 158kWORD 75k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 Euroopan unionin terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu (2014/2976(RSP))
P8_TA(2014)0104RC-B8-0352/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, joka on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ydin,

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen” (COM(2011)0642),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2013)0407),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta(1),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa terästeollisuudesta sekä EU:n yritysten rakenneuudistuksista, siirtämisestä ja lopettamisesta,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista(2),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta(3),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Italiassa sijaitsevasta Acciai Speciali Terni (AST) -terästehtaasta (O-000087/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

Yleiset haasteet

A.  ottaa huomioon, että eurooppalaisella teräsalalla on ollut huomattava historiallinen merkitys Euroopan yhdentymiselle ja että se muodostaa eurooppalaisen teollisuuden tuottaman lisäarvon perustan;

B.  katsoo, että terästeollisuus on oleellisen tärkeässä asemassa Euroopan talouden ja teollisuuden kannalta ja että se kärsii tällä hetkellä huomattavasta kysynnän laskusta, mikä aiheuttaa jatkuvaa työpaikkojen häviämistä ja kilpailukyvyn heikentymistä eikä enteile hyvää Euroopan talouden välttämättömälle elpymiselle;

C.  katsoo, että EU:n olisi edistettävä politiikkaa, jolla kehitetään teollisuustuotantoa kaikissa jäsenvaltioissa, jotta turvataan työpaikat EU:ssa, ja pyrittävä viitteelliseen tavoitteeseensa, jonka mukaan teollisuuden nykyinen osuus BKT:stä nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä;

D.  ottaa huomioon, että EU:n yhtenä tavoitteena on tukea terästeollisuutta, poistaa sen kilpailukykyyn kohdistuvia esteitä ja uhkia sekä lisätä sen kykyä vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin Euroopassa ja sen ulkopuolella;

E.  ottaa huomioon, että viime vuosina terästeollisuus on joutunut kohtaamaan rakennemuutokseen ja yhteensulautumisiin liittyviä vakavia haasteita, joista on aiheutunut sosiaalisia kustannuksia, mutta myös uusia vaatimuksia, jotka koskevat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista;

F.  ottaa huomioon, että erityisesti eräät suuret teräsyhtiöt ovat noudattaneet strategioita, joissa keskitytään lyhyen aikavälin taloudelliseen tuottoon innovoinnin, t&k-investointien, työllisyyden ja osaamisen uudistamisen kustannuksella;

G.  toteaa, että eurooppalaista terästeollisuutta koettelee investointikriisi, joka vaarantaa sen tulevaisuuden samalla kun teräsmateriaaleilla odotetaan olevan keskeinen asema kestävien teollisten ratkaisujen tarjoajana kaupungistumista, liikkuvuutta ja väestönkehitystä varten;

H.  huomauttaa, että rajallisen kysynnän kasvun vuoksi Eurooppa muuttuu teräksen nettoviejästä nettotuojaksi erityisesti levytuotteiden ja korkean lisäarvon tuotteiden osalta;

I.  ottaa huomioon, että komission mukaan tehtaiden sulkeminen on johtanut 60 000 työpaikan häviämiseen vuodesta 2007 ja että tuotanto on pudonnut 210 miljoonasta tonnista vuonna 2007 166 miljoonaan tonniin vuonna 2013(4);

Kilpailukyky ja kauppa

J.  pitää teräsalan perustavanlaatuisena haasteena edelleen sitä, miten ympäristöystävällisen toiminnan tarve yhdistetään globaalin kilpailukyvyn parantamiseen samalla kun lievitetään huolta hiilivuodosta ja parannetaan raaka-aineiden saatavuutta, kun otetaan huomioon, että monet kilpailijat noudattavat erilaisia vaatimuksia;

K.  katsoo, että energiakustannukset on otettava huomioon terästeollisuutta koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa, ja toteaa, että EU:n teollisuusasiakkaiden energian hinnoilla voi olla suora vaikutus kilpailukykyyn;

L.  ottaa huomioon, että energia- ja resurssitehokkuuden parantaminen edelleen voisi merkitä teollisuuden kustannussäästöjä ja päästöjen vähentämistä;

M.  toteaa, että rakenteellinen ylikapasiteetti rajoittaa autoteollisuuden kysyntää, kun taas muilla aloilla, kuten uusiutuvan energian ja energiainfrastruktuurien aloilla, terästeollisuudella on tosiasiallisia mahdollisuuksia (esimerkiksi yksi kolmen megawatin tuulivoimala vastaa 500:aa autoa);

Sosiaaliset näkökohdat

N.  toteaa, että EU:n korkea työttömyysaste on yhteydessä sen teollisuuden ja jalostuksen tuotantoperustan kaventumiseen ja että nykyinen kriisi on aiheuttanut valtavia sosiaalisia ongelmia siitä kärsiville työnhakijoille ja alueille;

O.  toteaa, että EU:n terästeollisuus on merkittävä työnantaja, joka työllistää suoraan yli 350 000 työntekijää, ja terästeollisuuteen liittyvät teollisuudenalat ja kierrätyksen toimitusketju työllistävät lisäksi useita miljoonia;

P.  toteaa, että tiettyjen terästehtaiden tilanne Euroopassa aiheuttaa vakavaa huolta työntekijöille sekä kansallisille ja paikallisille viranomaisille;

Q.  katsoo, että rakennemuutosta toteuttavien yhtiöiden olisi toimittava sosiaalisesti vastuullisella tavalla ja että kokemus on osoittanut, että sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennemuutos edellyttää riittävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jossa keskitytään erityisesti työntekijöille tiedottamiseen ja heidän kuulemiseensa, kuten parlamentti totesi edellä mainitussa päätöslauselmassaan 15. tammikuuta 2013;

R.  toteaa, että on ratkaisevan tärkeää ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan kattavasti kaikilla tasoilla ja lujittaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU:n tasolla, jotta voidaan turvata sekä teräsyhtiöiden että niiden työntekijöiden edut;

S.  ottaa huomioon, että lukuisat tehtaat, joiden kapasiteetti on yhteensä 20 miljoonaa tonnia, ovat olleet poissa käytöstä väliaikaisesti yli kolmen vuoden ajan; toteaa, että samanaikaisesti usean eurooppalaisen tehtaan työvoima koostuu ikääntyvistä ammattitaitoisista työtekijöistä, jotka ovat lähellä eläkeikää;

Tutkimus ja kehitys / teknologia

T.  toteaa, että korkean teknologian teollisuutta – esimerkiksi teräsalalla – on käytetty teknologisen osaamisen mallina, jota on suojeltava, ja katsoo, että tarvitaan välittömiä toimia, jotta vältetään näiden teollisuudenalojen siirtyminen EU:n ulkopuolelle;

U.  toteaa, että tutkimus ja kehitys ovat keskeisiä teollisuudenalalle, jonka on löydettävä keino vähentää päästöjään ja erityisesti (mutta ei yksinomaan) hiilidioksidipäästöjä;

Haasteet

1.  korostaa, että Euroopan taloudellinen elpyminen riippuu suuresti vahvasta valmistavasta teollisuudesta, jossa terästeollisuudella on keskeinen rooli, ja että valmistus riippuu kotimaisesta kysynnästä ja kasvusta;

2.  vahvistaa, että on säilytettävä tärkeillä teollisuusalueilla kehitetty taitotieto ja asiantuntemus, joilla varmistetaan monipuolisuus, ympäristöön liittyvät suojatoimet ja innovatiiviset tuotteet;

3.  kehottaa komissiota nopeuttamaan vuoden 2015 ensimmäiselle puoliskolle suunnitellun teollisuuspolitiikkaa koskevan etenemissuunnitelman laatimista eurooppalaisen teollisuuden elvyttämiseksi maailmanmarkkinoilla, jotta voidaan taata tehokkaat ja tasapuoliset toimintaedellytykset samalla kun varmistetaan korkeat sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vaatimukset EU:ssa ja pyritään vastavuoroisuuteen kolmansissa maissa;

4.  katsoo, että kunnianhimoinen lähestymistapa uudelleenteollistamiseen osana Eurooppa 2020 ‑strategian väliarviointia on erittäin tärkeää aidon EU:n teollisuuspolitiikan aikaansaamiseksi ja EU:n teollisuuden kilpailukyvyn elvyttämiseksi maailmanlaajuisesti;

5.  kehottaa komissiota tarkastelemaan eurooppalaisen terästeollisuuden strategista asemaa maailmassa, koska teräksen valmistusta pidetään keskeisenä monessa maassa, ja erityisesti kehittämään selkeän etenemissuunnitelman keskipitkän ja pitkän aikavälin aloitteille, joita se aikoo ehdottaa eurooppalaisen terästeollisuuden tueksi; korostaa, että tällaiseen etenemissuunnitelmaan on liityttävä työmarkkinaosapuolten ottaminen mukaan kattavasti ja varhaisessa vaiheessa kaikilla tasoilla; katsoo, että kriisin jatkumisen vuoksi olisi esitettävä myös vuosikertomus terästeollisuutta koskevan toimintasuunnitelman soveltamisesta, jotta voidaan hyödyntää kuluvan vuoden myönteiset saavutukset ja ylläpitää innostusta;

6.  pyytää komissiota luomaan syvällisen teräsmarkkinoiden analyysivälineen, joka voisi antaa tarkkoja tietoja Euroopan ja maailman teräksen tarjonnan ja kysynnän suhteesta, tehden eron rakenteellisten ja syklisten komponenttien välillä näiden markkinoiden kehityksessä; katsoo, että teräsmarkkinoiden seurannalla voidaan merkittävästi edistää teräs- ja romumetallimarkkinoiden avoimuutta ja tarjota arvokasta tietoa korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varten, jotka ovat välttämättömiä terästeollisuuden syklisen luonteen vuoksi; kehottaa komissiota käyttämään tätä markkina-analyysivälinettä riskeihin varautumiseen ja sen tutkimiseen, miten tehtaiden sulkeminen vaikuttaa alan elpymiseen;

7.  pyytää komissiota esittämään lyhyellä aikavälillä kertomuksen eurooppalaiseen terästeollisuuteen kohdistuvista suurimmista haasteista, mukaan lukien sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä komissiolla on toimivalta käsitellä eurooppalaisen terästeollisuuden kehityksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; kehottaa komissiota ottamaan huomioon erityisesti kolmikantaisista strategisista pohdinnoista ja tutkimuksista saadut myönteiset kokemukset;

8.  pyytää kiireellisesti perustamaan uudelleen hiljattain valittuun komission kollegioon teräsalan korkean tason työryhmän, johon Euroopan parlamentti osallistuu täysimääräisesti, ja pitämään työryhmän kokouksen, jotta asiaankuuluville sidosryhmille voidaan tiedottaa terästeollisuutta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa vahvistettujen 40 toimen täytäntöönpanon edistymisestä; kehottaa komissiota järjestämään korkean tason ryhmän kokoukset mahdollisuuksien mukaan sellaisina ajankohtina, että sen toiminnasta on hyötyä kilpailukykyä käsittelevän neuvoston keskustelujen kannalta; kehottaa komissiota järjestämään muiden energiavaltaisten teollisuudenalojen kanssa kerran vuodessa aihekohtaisia kokouksia, joissa käsitellään kilpailu-, kauppa-, energia- tai ilmastopolitiikkaa, sillä jotkut teräsalan huolenaiheista ovat merkityksellisiä myös muille energiavaltaisille teollisuudenaloille;

9.  pitää välttämättömänä, että alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä ammattijärjestöt, jotka edustavat alueita, joilla terästehtaat sijaitsevat, osallistuvat tiiviisti prosessiin, jotta voidaan edistää jäsenvaltioiden keskeisten sidosryhmien välistä yhteistyötä ja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

10.  korostaa tarvetta tarkastella, miten investointikriisiin voidaan puuttua, jotta eurooppalainen teollisuus voidaan muuttaa kestäväksi ja kannattavaksi, samalla kun pidetään mielessä, että terästeollisuuteen tehtäville investoinneille on ominaista pitkän aikavälin tuotto; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan, että osa sen investointipaketista osoitetaan toteuttamiskelpoisiin pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin ja innovointiin, joka liittyy laajamittaisiin teollisuushankkeisiin, kuten energiatehokkuutta ja vähähiilistä taloutta koskeviin hankkeisiin, jotka voisivat myös lisätä merkittävästi teräksen kysyntää EU:ssa;

11.  kehottaa lisäksi käyttämään muita innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten riskinjakorahoitusvälineitä, jotka asettavat etusijalle kriisissä olevat terästeollisuuden alat; kehottaa Euroopan investointipankkia ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia suunnittelemaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen teräshankkeita varten;

12.  korostaa, että teräsalan tukeminen on ratkaisevaa, keskeisten terästä käyttävien uusien alojen, kuten energia-alan (uusiutuvan energian tuotanto ja jakelu), kuljetusalan ja resurssitehokkaiden rakennushankkeiden, strateginen kehittäminen mukaan lukien, sillä näin luodaan kannustimia tehokkaita tuotantoprosesseja varten, lujitetaan sisämarkkinoita ja kannustetaan osaamisen kehittämistä;

13.  kehottaa soveltamaan elinkaarianalyysia, jotta voidaan arvioida ympäristövaikutuksia ja vähentää resurssien käyttöä elinkaaren kaikissa vaiheissa, joihin kuuluvat raaka-aineiden louhinta ja jalostaminen ja sen jälkeen valmistus ja jakelu sekä käyttö ja/tai kulutus, jotta voidaan edistää jälleenkäyttöä, materiaalien kierrätystä sekä energian talteenottoa ja vähentää loppujätteen määrää;

14.  kehottaa komissiota tarkistamaan, onko kilpailusääntöjen soveltaminen johtanut epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin eurooppalaisilla teräsmarkkinoilla ja onko sillä ollut mahdollisesti haitallisia vaikutuksia niiden tehokkuuteen, ja, jos näin on, kannustaa komissiota esittämään korjaavia toimia ja estämään tällaiset tilanteet tulevaisuudessa; korostaa, että komission päätökset tai korjaavat toimet kilpailulainsäädännön alalla eivät saisi vaarantaa yksittäisten teräksenvalmistajien taloudellista elinkelpoisuutta etenkään lisääntyneen maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä; toteaa lisäksi, että komission olisi myös toimittava suojellakseen keskeisiä teollisuuden infrastruktuureja ja tuotantokapasiteettia omaisuutta pilkkovilta yrityksiltä;

15.  kehottaa komissiota varmistamaan, että energiavaltaisten teollisuudenalojen nykyinen valtiontukijärjestelmä ei aiheuta vääristymiä sisämarkkinoilla, ja turvaamaan siten yhtiöiden tasapuoliset toimintaedellytykset; on sitä mieltä, että energiavaltaisilla teollisuudenaloilla tarvitaan vakaata investointikehystä, jotta voidaan taata korkea työllisyys;

Kauppa ja kilpailukyky

16.  kannustaa komissiota lisäämään teollisuuspolitiikan painoarvoa hyväksymällä toimia, joilla mahdollistetaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn elvyttäminen maailmanmarkkinoilla, ja varmistamaan tehokkaat ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille talouden toimijoille;

17.  kehottaa komissiota puuttumaan ajoissa ja tehokkaasti sellaisen teräksen tuontiin EU:n markkinoille, jota on tuettu laittomasti ja jonka hintoja on poljettu, ja hyödyntämään tarpeen vaatiessa EU:n kaupan suojatoimia olemassa olevan EU:n lainsäädännön mukaisesti;

18.  kehottaa komissiota tarkastelemaan, onko hiilimukautus rajoilla (päästökauppaoikeuksien maksaminen EU:n ulkopuolelta tulevasta teräksestä) toteutettavissa, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset hiilidioksidipäästöjen alalla ja poistaa siten hiilivuoto;

19.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevat kauppasopimukset sisältävät määräyksiä, joilla parannetaan merkittävästi eurooppalaisen teräksen ja teräkseen pohjautuvien tuotteiden vientimahdollisuuksia ja markkinoille pääsyä; korostaa, että terästuotteiden reilu kauppa voi toimia vain, jos noudatetaan työntekijöiden perusoikeuksia ja ympäristönormeja, ja huomauttaa, että tuonti polkumyyntihinnoilla johtaa vilpilliseen kilpailuun erityisesti eurooppalaisten ruostumattoman teräksen tuottajien kannalta; tähdentää kiireellistä tarvetta uudenaikaistaa EU:n kaupan suojatoimia ja kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia uudenaikaistamisprosessin edistämiseksi ja varmistamaan siten reilun kilpailun ja antamaan EU:lle mahdollisuuden toteuttaa nopeita ja oikeasuhteisia toimia hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi;

20.  katsoo, että tässä yhteydessä ehdotetuilla myönteisillä toimilla mahdollistettaisiin terästeollisuuden kilpailukyvyn paraneminen kansainvälisesti osoittamalla, että EU:n terästuotteet täyttävät korkeammat sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset vaatimukset kuin mistään muualta tulevat tuotteet, ja korostamalla EU:n terästuottajien laatua, mikä parantaisi samalla kuluttajien asennoitumista;

21.  korostaa, että eurooppalaisista ilmastoa ja ympäristönsuojelua koskevista tiukoista vaatimuksista voisi tulla maailmanlaajuisia normeja, ja näin varmistettaisiin tasapuoliset kilpailuedellytykset;

22.  panee merkille teräsalan vaikeudet monissa jäsenvaltioissa ja toteaa vaikeuksien johtuvan osaltaan siitä, että maailmanlaajuinen kysyntä on laskenut huomattavasti, energiakustannukset ovat nousseet ja eurooppalaista valmistusteollisuutta on siirretty lisääntyvästi muualle; kehottaa komissiota tämän vuoksi panemaan kaikilta osin täytäntöön etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa (COM(2011)0571) sekä Euroopan resurssitehokkuusfoorumin toimintasuositukset;

23.  katsoo, että jätelainsäädäntöä olisi parannettava niin, että se tukee EU:n teräsromumarkkinoiden toimintaa, esimerkiksi tarkistamalla romuautodirektiiviä; pitää tärkeinä hyvin toimivia romumetallimarkkinoita, joita pitäisi laajentaa ja aktivoida entisestään kiertotaloutta koskevan EU:n strategian mukaisesti, jotta voidaan välttää hintojen liiallista nousua EU:n ulkopuolisten yritysten EU:n markkinoilla toimimisen seurauksena; kehottaa komissiota tässä yhteydessä harkitsemaan vientitullien soveltamista EU:n romumetallimarkkinoihin, jotta voidaan välttää tavallisesti esiintyvä ympäristöperusteinen polkumyynti;

Sosiaaliset näkökohdat

24.  muistuttaa, että on tärkeää investoida työntekijöiden koulutukseen, ja korostaa sen merkitystä, että komissio seuraa tarkasti nykyisiä kehityssuuntauksia suojellakseen eurooppalaista teollista perintöä ja työntekijöitä;

25.  pyytää komissiota toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot eivät joudu toimimaan toisiaan vastaan, kun suuret teräksenvalmistajat, joilla on tehtaita useissa maissa, ilmoittavat uudelleenjärjestelyistä; katsoo lisäksi, että koska politiikkatoimien koordinointi on tärkeää sellaisen kestävän, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen terästeollisuuden varmistamiselle, joka vastaa muuttuviin markkinaolosuhteisiin Euroopassa ja sen ulkopuolella, on luotava yleiseurooppalainen ratkaisu, jolla turvataan ja luodaan hyviä työpaikkoja ja teollisuustoimintaa EU:n alueilla;

26.  korostaa, että teollisuuden, työmarkkinaosapuolten ja paikallisten viranomaisten on tarpeen ennakoida koulutusvaatimuksia, joita syntyy väliaikaisesti käytöstä poistettujen tehtaiden mahdollisesta uudelleenkäynnistämisestä;

27.  kannattaa sellaisen osaamisen siirtoa koskevan ohjelman edistämistä, jonka avulla ammattitaitoiset ikääntyneet työntekijät voivat välittää tietämystään ja osaamistaan tulokkaille eurooppalaisissa terästehtaissa;

28.  korostaa, että eurooppalaisten yritysten olisi noudatettava yrityksen yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden osallistumista koskevia EU:n vaatimuksia myös kolmansissa maissa;

29.  korostaa, että työntekijöiden osallistuminen innovointi- ja rakenneuudistustoimiin on oleellista taloudellisen menestyksen kannalta, ja kehottaa komissiota sen vuoksi perustamaan työmarkkinaosapuolten kanssa foorumin eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta tiedottamista ja sen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten;

30.  kehottaa taloudellisesti kriittisessä tilanteessa olevien terästehtaiden työmarkkinaosapuolia harkitsemaan vaihtoehtoja työajan kollektiiviseksi lyhentämiseksi, jotta voidaan vastata kriisin aiheuttamiin tilanteisiin ja välttää irtisanomiset ja työpaikkojen katoaminen;

31.  kehottaa komissiota virtaviivaistamaan asiaa koskevia EU:n rahastoja, kuten Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), ja toiminnan välineitä, jotta voidaan lievittää sopeutumisen yhteiskunnallisia kustannuksia ja varmistaa, että asiaankuuluva ammattitaito säilytetään ja sitä kehitetään teollisuuden tulevaisuuden kilpailukykyä varten;

32.  ehdottaa, että yritysten myymistä käyttämättömistä päästöoikeuksista saatava tuotto olisi investoitava kokonaisuudessaan uudelleen vähähiiliseen talouteen (laitteisiin, teknologiaan, tutkimukseen ja kehitykseen sekä työvoimakoulutukseen);

33.  on sitä mieltä, että terästeollisuuden ja muiden teollisuudenalojen voimakkaisiin tuleviin muutoksiin olisi varauduttava ennakolta; katsoo tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden olisi mukautettava koulutuspolitiikkansa paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta vastaavista tilanteista voitaisiin selvitä, ja lisättävä teknisten ja luonnontieteellisten alojen vetovoimaa, jotta voitaisiin varmistaa, että teräsalalle riittää erikoisalan ammattilaisia innovointia edistämään;

34.  painottaa, että tarvitaan päteviä ja ammattitaitoisia ihmisiä, jotta voidaan siirtyä kohti kestävämpiä tuotantoprosesseja ja tuotteita, ja kehottaa laatimaan eurooppalaisen koulutusstrategian; on tyytyväinen teräsalan teknisen perus- ja jatkokoulutuksen viherryttämishankkeeseen, jossa teräsyhtiöt, tutkimuslaitokset ja työmarkkinaosapuolet yhdessä tutkivat ekologisen kestävyyden edellyttämiä osaamistarpeita; kehottaa komissiota antamaan enemmän tukea hankkeiden tulosten täytäntöönpanolle;

Tutkimus ja kehitys / teknologia

35.  toteaa, että on tarpeen kehittää ja levittää parhaita käytettävissä olevia tekniikoita kaikkialla EU:ssa ja tukea mahdollisuuksien mukaan mineraalien korvaamista rautaromulla sekä lisätä valokaariuunien käyttöä ja korvata koksihiili kaasulla;

36.  kehottaa suuntaamaan investointeja tekniikoihin, joilla maksimoidaan käytettävästä energiasta saatava hyöty, esimerkiksi optimoimalla prosessikaasujen ja poistolämmön käyttö höyryn ja sähkön tuotannossa;

37.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän sosiaalisen suojelun, työolot ja kohtuulliset palkat joko lainsäädännön tai työehtosopimusten avulla sekä tehokkaan suojelun epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta;

38.  korostaa, että investoiminen tutkimukseen ja kehitykseen on ratkaisevan tärkeää yleisesti Euroopan talouden ja erityisesti pitkiin elinkaariin ja suuriin kierrätysmahdollisuuksiin perustuvan terästeollisuuden uuden nousun ja uudistumisen kannalta; mainitsee tässä yhteydessä nykyiset ja uudet vedyn käyttöön perustuvat rautamalmin pelkistysteknologiat, joilla voidaan vähentää tai poistaa suuria määriä hiilidioksidipäästöjä; kehottaa perustamaan reilun kaupan terästuotteiden tavaramerkin ”valmistettu Euroopassa” ja suosimaan sitä;

39.  on sitä mieltä, että yhteiset tutkimus- ja kehittämistoimet edistävät vähähiilistä ja vähävaikutuksista teräksenvalmistusta ja vievät näin eteenpäin kestävämpää ja kilpailukykyisempää teollisuutta;

40.  korostaa tässä yhteydessä Horisontti 2020 -ohjelman sekä resurssi- ja energiatehokasta kestäväpohjaista prosessiteollisuutta (Sustainable Process Industry through Resource and Energy Efficiency) koskevan SPIRE-ohjelman keskeistä merkitystä sekä tarvetta saada Euroopan investointipankin rahoitusta ja tulevaa NER400-rahoitusta riskialttiimmille innovointi- ja tutkimusohjelmille;

41.  kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kunnianhimoista innovaatiopolitiikkaa, joka mahdollistaa sellaisten laadukkaiden, energiatehokkaiden ja innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämisen, joiden avulla EU voi pitää pintansa tiukentuvassa maailmanlaajuisessa kilpailussa; painottaa, että innovointi uusiin tuotteisiin, esimerkiksi teräksestä valmistettuihin massatuotteisiin, mukaan lukien erittäin vahvat ja kestävät teräslevyt autoteollisuudelle sekä runsasseosteiset teräkset, joilla on erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, ja uusiin tuotantoprosesseihin, erityisesti vetyä hyödyntävään metallurgiaan ja uudelleensulatukseen perustuvaan metallurgiaan, on eurooppalaisen terästeollisuuden kilpailukyvyn parantamisen avain suhteessa kolmansien maiden tavarantoimittajiin ja että sitä on tuettava voimakkaasti;

42.  palauttaa mieliin, että innovointia on kannustettava tukemalla tutkimuksen, kehittämisen ja tiedonsiirron lisäksi myös markkinoille saattamista ja innovaatioklustereita sekä edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia terästeollisuuden kaltaisilla strategisilla aloilla, jotta saadaan liikkeelle enemmän yksityistä pääomaa;

43.  tukee teollisuuden pilottihankkeiden rahoittamista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, jotta voidaan siirtyä kiireellisesti kestävään vähähiiliseen talouteen, jonka tukirankana ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energiat ja älykäs infrastruktuuri, ja muuttaa äärimmäisen vähän hiilidioksidia tuottavan terästuotannon (ULCOS) teknologia energiatehokkaaksi ja ympäristötehokkaaksi teollisuuspolitiikan välineeksi;

44.  uskoo, että etenkin terästeollisuuden alojen päästövähennysvaihtoehdot riippuvat tulevaisuudessa suuresti uusista teknologioista, ja korostaa tämän vuoksi sitä suurta merkitystä, joka unionin rahoittamilla tutkimus- ja innovointiohjelmilla voisi olla Euroopan talouden vahvistamisessa Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta, sekä ohjelmien roolia Euroopan teräsalan kilpailukyvyn ja sen tuotannon korkean laadun varmistamisessa; palauttaa mieliin, että tutkimus ja innovointi ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukykyisen teollisuuden edistäjiä;

45.  kehottaa komissiota panemaan mahdollisimman pian täytäntöön teräsalan SustSteel‑aloitteen, jota ehdotettiin terästeollisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ja jota parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea tukevat täysimääräisesti;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0069.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0060.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0005.
(4) Eurooppalaista terästeollisuutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta laadittu komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”State of play on implementation of the Commission Communication Action Plan for a competitive and sustainable steel industry in Europe”, 11. kesäkuuta 2013 (COM(2013)0407) (SWD(2014)0215).


Välimeren tilanne ja tarve kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen
PDF 139kWORD 56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2014 Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen (2014/2907(RSP))
P8_TA(2014)0105B8-0362/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja jäsenvaltioiden toimista Syyrian konfliktista seuranneen pakolaistulvan hallinnoimiseksi(1),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman siirtolaisvirroista Välimeren alueella ja erityisesti traagisista tapahtumista Lampedusan edustalla(2),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Lampedusaan 2.–3. lokakuuta 2014 tekemänsä vierailun aikana pitämän puheen 3. lokakuuta 2013 tapahtuneen tragedian vuosipäivänä,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan raportit sen valtuuskuntien vierailuista Lampedusaan marraskuussa 2011, Jordaniaan helmikuussa 2013 Syyrian pakolaisten tilanteen arvioimiseksi sekä Bulgariaan tammikuussa 2014 erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteen arvioimiseksi,

–  ottaa huomioon täysistunnossa 9. lokakuuta 2013 käydyt keskustelut EU:n siirtolaispolitiikasta Välimeren alueella ja erityisesti traagisista tapahtumista Lampedusan edustalla,

–  ottaa huomioon nykyisen vaalikauden alusta alkaen käydyt keskustelut: 22. heinäkuuta 2014 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa Välimeren erityistyöryhmän työtä koskevan tiedonannon täytäntöönpanosta, 4. syyskuuta 2014 Frontexin toiminnasta Välimerellä ja Välimeren erityistyöryhmästä, 24. syyskuuta 2014 komission viidennestä vuosikertomuksesta muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksistä (2013)(3) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston vuosittaisesta selvityksestä turvapaikkatilanteesta Euroopan unionissa (2013),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2013 annetun Välimeren erityistyöryhmän työskentelyä koskevan komission tiedonannon(4),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2014 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Välimeren erityistyöryhmän työskentelyä koskevan komission tiedonannon täytäntöönpanosta(5),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 26.–27. kesäkuuta 2014 antamat päätelmät, joissa se määritteli lainsäädännön ja toiminnan suunnittelua tulevina vuosina koskevat strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella(6),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin parlamentin täysistunnossa 15. heinäkuuta 2014 esittelemät poliittiset toimintalinjaukset seuraavaa komissiota varten,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. syyskuuta 2014 antaman lausunnon aiheesta eurooppalaiset maahanmuuttopolitiikat(7),

–  ottaa huomioon muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen Dimitris Avramopoulosin kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa 30. syyskuuta 2014 järjestetyssä kuulemisessa antamat sitoumukset,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2014 hyväksytyt neuvoston päätelmät "Toimet muuttovirtojen hallinnan parantamiseksi",

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen huhtikuussa 2012 julkistaman kertomuksen Välimerellä menetetyistä ihmishengistä,

–  ottaa huomioon maahanmuuttajien ihmisoikeuksista vastaavan YK:n erityisraportoijan vuosittaiset raportit ja erityisesti huhtikuussa 2013 julkaistun raportin EU:n ulkorajojen hallinnasta ja sen vaikutuksista maahanmuuttajien ihmisoikeuksiin ja huhtikuussa 2014 julkaistun raportin siirtolaisten hyväksikäytöstä työelämässä,

–  ottaa huomioon hänen pyhyytensä paavi Franciscuksen pitämän puheen hänen vieraillessaan parlamentissa 25. marraskuuta 2014,

–  ottaa huomioon suulliset kysymykset neuvostolle ja komissiolle Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen (O‑000078/2014 – B8-0037/2014 ja O-000079/2014 – B8-0038/2014),

–  ottaa huomioon parlamentissa 25. marraskuuta 2014 käydyn keskustelun Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan vuoden 2014 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ainakin 3 072 ihmistä on kuollut Välimerellä(8), mikä osoittaa jälleen, että on tehtävä kaikki mahdollinen vaarassa olevien ihmisten pelastamiseksi ja että jäsenvaltioiden on noudatettava kansainvälisiä meripelastusvelvoitteitaan;

B.  toteaa, että tiettävästi noin 500 siirtolaista murhattiin, kun salakuljettajat ilmeisesti kaatoivat ja upottivat tahallaan laivan, joka oli kuljettamassa heitä Egyptistä Euroopan unioniin; toteaa, että salakuljettajat ja ihmiskauppiaat käyttävät hyväksi laitonta maahanmuuttoa ja että niiden verkostot uhkaavat vakavasti siirtolaisten henkeä ja asettavat haasteen Euroopan unionille;

C.  ottaa huomioon, että Italian käynnistämä partiointi-, pelastus- ja valvontaoperaatio Mare Nostrum humanitaarisen pelastustoiminnan edistämiseksi Välimeren alueella on pelastanut 150 810 siirtolaista 364 päivässä(9); ottaa huomioon, että Italian hallitus on ilmoittanut aikovansa lopettaa vaiheittain Mare Nostrum -operaation;

D.  ottaa huomioon, että Frontexin yhteinen operaatio Triton alkoi toimia täydessä laajuudessa 1. marraskuuta 2014 ja että on epäselvää, miten jäsenvaltiot osallistuvat siihen tulevaisuudessa;

1.  toteaa, että on tärkeää kehittää kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen;

2.  muistuttaa, että EU:n on kannettava sille kuuluva osa vastuusta ja solidaarisuudesta niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan absoluuttisesti tai suhteellisesti suurimman määrän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita (SEUT:n 80 artiklan mukaisesti); muistuttaa SEUT:n 78 ja 79 artikloista johtuvista velvoitteista;

3.  pahoittelee traagisia ihmishenkien menetyksiä Välimerellä; kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa uusien merillä tapahtuvien ihmishenkien menetyksien estämiseksi; ymmärtää tarpeen varmistaa, että etsintä- ja pelastusvelvoitteet täytetään tehokkaasti ja että sen vuoksi niille on annettava riittävästi rahoitusta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

4.  katsoo, että on pohdittava rajavalvonnan ja turvallisuuden vahvistamista ja sitä, miten voidaan parantaa Frontexin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tulevaa asemaa; kehottaa jäsenvaltioita edelleen osoittamaan solidaarisuutta ja sitoutumista antamalla riittävästi varoja näiden virastojen talousarvioihin ja toimintaan;

5.  muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi määrättävä ankaria rikosoikeudellisia seuraamuksia ihmiskaupasta ja ihmisten salakuljetuksesta Euroopan unioniin ja unionin sisällä myös yksityishenkilöille tai ryhmille, jotka hyväksikäyttävät haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia EU:ssa, sekä järjestettävä laajamittaisia tiedotuskampanjoita siitä, millaisille riskeille salakuljettajien käsiin henkensä uskovat ihmiset ja ihmiskaupan uhrit altistuvat;

6.  katsoo, että olisi harkittava uusia väyliä lailliselle maahanmuutolle;

7.  katsoo, että on tarkasteltava tulevia aloitteita, joissa seurataan hyviä uudelleensijoittamisen esimerkkejä, mukaan lukien turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 17 artiklassa tarkoitettu vapaaehtoista uudelleensijoittamista koskeva ohjelma; muistuttaa, että EU:n rahoitustuella avustetaan niitä jäsenvaltioita, jotka haluavat panna täytäntöön uudelleensijoittamisohjelmia;

8.  korostaa, että on tarkasteltava uudelleen humanitaarisen, taloudellisen ja poliittisen avun osalta kokonaisstrategiaa kolmansien maiden kanssa, mukaan lukien Saharan eteläpuolinen Afrikka, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, tarvittaessa myös lainvalvonnan alalla; toivoo myös alueellisen suojelu-, uudelleensijoittamis- ja palauttamispolitiikan roolin selkeyttämistä, mukaan lukien muuttovirtojen hallintaa koskevia sopimuksia sekä lähtö- että kauttakulkumaissa siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puuttumiseksi; korostaa, että kolmansien maiden on noudatettava ihmishenkien pelastamista merellä koskevaa kansainvälistä oikeutta ja huolehdittava pakolaisten suojelusta ja perusoikeuksien kunnioittamisesta;

9.  kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta käsitellä nopeasti yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sellaisten henkilöiden hakemukset, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan ja suojeluun EU:ssa, ja palauttaa heidät, jotta varmistetaan, että resurssit käytetään suojelua tarvitseviin henkilöihin mahdollisimman hyvin; korostaa, että on tärkeää kannustaa vapaaehtoisen paluun toimenpiteitä ja samalla turvata kaikkien siirtolaisten oikeuksien suojelu ja varmistaa turvallinen ja laillinen pääsy EU:n turvapaikkajärjestelyihin;

10.  katsoo, että olisi tehtävä arvio siitä, kuinka sisäasioiden määrärahoja, mukaan lukien hätärahastot, käytetään, erityisesti muuttoliikkeeseen ja turvapaikkoihin, rajavalvontaan, salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan sekä palauttamisiin liittyviin toimiin, sekä arvio EU:n ulko- ja kehityspolitiikkaan liittyvien varojen käytöstä;

11.  on huolissaan siitä, miten aiotaan varmistaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tehokas täytäntöönpano – mukaan lukien tarvittaessa varhaisvaroitus-, valmius- ja kriisinhallintamenettelyn käynnistäminen (asetuksen (EU) N:o 604/2013 33 artikla) tai rikkomismenettelyjen käyttäminen, jos EU:n lainsäädäntöä ei panna kunnolla täytäntöön – ja miten taata kaikkialla unionin alueella vastaanottoa, menettelyitä ja vaatimuksia koskevat tehokkaat yhteiset normit, joilla suojellaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ja kannustetaan pakolaisten sosiaalista osallisuutta;

12.  pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa arvioimaan asiaan liittyviä eri toimintapolitiikkoja ja varaamaan lisää resursseja, joiden avulla voidaan esimerkiksi järjestää kuulemistilaisuuksia ja nimittää tilapäisiä valtuuskuntia, laatia suosituksia ja raportoida täysistunnolle strategisen oma-aloitteisen mietinnön muodossa ennen vuoden 2015 loppua;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0414.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0448.
(3) COM(2014)0288.
(4) COM(2013)0869.
(5) SWD(2014)0173, osat 1 ja 2.
(6) EUCO 79/14.
(7) REX/414.
(8) Fatal Journeys: Tracking Lives Lost during Migration, IOM, 2014.
(9) http://www.marina.difesa.it/EN/operations/Pagine/MareNostrum.aspx

Oikeudellinen huomautus