Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2158(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0019/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0019/2015

Keskustelut :

PV 09/03/2015 - 14
CRE 09/03/2015 - 14

Äänestykset :

PV 10/03/2015 - 10.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0051

Hyväksytyt tekstit
PDF 202kWORD 110k
Tiistai 10. maaliskuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n kilpailupolitiikkaa koskeva vuosikertomus
P8_TA(2015)0051A8-0019/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2015 EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta (2014/2158(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2014 annetun komission kertomuksen ”Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2013” (COM(2014)0249) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0148),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 101–109 artiklan,

–  ottaa huomioon perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003(1),

–  ottaa huomioon kilpailusääntöjen soveltamisesta rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen 26. helmikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 169/2009(2),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 26. marraskuuta 2014 antaman direktiivin 2014/104/EU tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin(3),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon vahingon määrittämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomisesta johtuvissa vahingonkorvauskanteissa(4),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2011 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Julkinen kuuleminen: Kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva johdonmukainen eurooppalainen lähestymistapa” (SEC(2011)0173),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kohti kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevaa EU:n horisontaalista kehystä” (COM(2013)0401),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/396/EU unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksiin perustuvia kieltokanteita ja vahingonkorvausvaatimuksia koskeviin jäsenvaltioiden kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin sovellettavista yhteisistä periaatteista(5),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2012 julkaistun sisäasioiden pääosaston politiikkayksikön tutkimuksen kollektiivisista oikeussuojakeinoista kilpailunrajoitustapauksissa (”Collective redress in Antitrust”),

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon asiassa AT.39740 – Google(6),

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan nojalla tarjotut sitoumukset komissiolle asiassa COMP/39.398 – Visa MIF,

–  ottaa huomioon yrityskeskittymien valvonnasta 20. tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus)(7),

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 järjestetyn komission kuulemisen EU:n yrityskeskittymien valvonnasta – yksinkertaistetun menettelyn ja sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen tarkistusehdotus,

–  ottaa huomioon komission 13. lokakuuta 2008 antaman tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin(8) (pankkitiedonanto),

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi”(9) (pääomapohjan vahvistamista koskeva tiedonanto),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittely yhteisön pankkisektorilla”(10) (alentuneita omaisuuseriä koskeva tiedonanto),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Elinkelpoisuuden palauttaminen ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arviointi valtiontukisääntöjen perusteella”(11) (rakenneuudistustiedonanto),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon tilapäisistä yhteisön puitteista valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä(12) (alkuperäiset väliaikaiset puitteet),

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä"(13) (uudet väliaikaiset puitteet, jotka korvasivat 31. joulukuuta 2010 päättyneet puitteet),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (pankkitiedonanto)(14),

–  ottaa huomioon komission talous- ja rahoituskomitealle toimittaman keskusteluasiakirjan valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta pankkien rakenneuudistusten osalta,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston politiikkayksikön kesäkuussa 2011 tekemän tutkimuksen valtionavusta sekä rahoitussektoria ja reaalitaloutta koskevista kriisinaikaisista säännöistä (”State aid – Crisis rules for the financial sector and the real economy”),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen(15),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission päätöksen 2012/21/EU Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen(16),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet (2011)”(17),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen 25. huhtikuuta 2012 annetun komission asetuksen (EU) N:o 360/2012(18),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen uudistuksesta(19),

–  ottaa huomioon 9. helmikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”EU:n valtiontukiuudistus” (COM(2012)0209),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman valtiontukien uudistamisesta(20),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2012 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta (COM(2012)0730),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2012 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta (COM(2012)0725),

–  ottaa huomioon rautatieyritysten valtiontukia koskevat komission suuntaviivat(21),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aluepolitiikasta osana laajempia valtiontukijärjestelmiä(22),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen(23) (jäljempänä puitesopimus) ja erityisesti sen 9, 12, 15 ja 16 kohdan,

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman komission XXXIII kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2003(24), 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman kilpailupolitiikkaa vuonna 2004 koskevasta komission kertomuksesta(25), 19. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman kilpailupolitiikkaa koskevasta komission kertomuksesta 2005(26), 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman kilpailupolitiikkaa koskevista kertomuksista 2006 ja 2007(27), 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kilpailupolitiikkaa koskevasta komission kertomuksesta 2008(28), 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman kilpailupolitiikkaa koskevasta komission kertomuksesta 2009(29), 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta(30), 12. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta(31) ja 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta(32),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2013 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Towards more effective merger control”,

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2014 päivätyn komission valkoisen kirjan ”Towards more effective merger control”,

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman kilpailupolitiikan täytäntöönpanoa koskevista EU:n yhteistyösopimuksista – tulevat toimet(33),

–  ottaa huomioon kilpailusta vastaavan komission jäsen Margrethe Vestagerin 6. marraskuuta 2014 antaman lausunnon valtioiden verotukia koskevista tutkimuksista,

–  ottaa huomioon komission vuoden 2014 digitaalistrategian tulostaulun,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0019/2015),

A.  toteaa, että jotkut sisämarkkinoiden alat ovat yhä jakautuneet kansallisten rajojen mukaan ja keinotekoisten esteiden perusteella ja että samalla on huolta herättäviä käytäntöjä, kuten sosiaalinen polkumyynti ja rakennerahastojen väärinkäyttö, ja että niitä olisi myös käsiteltävä unionin kilpailupolitiikan yhteydessä; katsoo, että kilpailu ei toimi yhtä tyydyttävästi kaikissa jäsenvaltioissa;

B.  toteaa, että kilpailupolitiikka on sinänsä eurooppalaisen demokratian turvaava väline, koska se estää taloudellisen ja rahoituksellisen vallan liiallisen keskittymisen harvoihin käsiin, mikä vaarantaisi Euroopan poliittisen vallan riippumattomuuden suurista teollisuus- ja pankkialan ryhmittymistä;

C.  katsoo, että yhdenvertaisiin toimintamahdollisuuksiin perustuva kaikki alat kattava kilpailupolitiikka on Euroopan sosiaalisen markkinatalouden kulmakivi ja tärkeä väline, jolla varmistetaan dynaamisten, tehokkaiden, kestävien ja innovatiivisten sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, edistetään talouskasvua ja työpaikkojen luomista sekä maailmanlaajuinen kilpailukyky; katsoo, että talous- ja rahoituskriisi ei saa olla tekosyy kilpailusääntöjen täytäntöönpanon höllentämiselle;

D.  ottaa huomioon, että kartellien vuoksi kertyy joka vuosi tappiota 181–320 miljardia euroa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia unionin BKT:stä;

E.  ottaa huomioon, että pankeille myönnettiin Euroopan unionissa valtiontukea 1 600 miljardia euroa vuodesta 2008 vuoden 2011 loppuun;

F.  ottaa huomioon, että veronkierto, veropetokset ja veroparatiisit maksavat EU:n veronmaksajille arviolta 1 000 miljardia euroa vuodessa tulonmenetyksinä ja vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla veroja maksavien ja maksamatta jättävien yritysten välillä;

G.  toteaa, että unionin kansalaiset haluavat korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia julkisia palveluja;

H.  toteaa, että kilpailuoikeuden periaatteiden tinkimätön soveltaminen hyödyttää ennen kaikkea kuluttajia, kun taas kilpailun puute johtaa resurssien virheelliseen kohdentamiseen ja tuottavuuden alenemiseen;

I.  ottaa huomioon, että energiakustannusten osalta unionin sisämarkkinat suoriutuvat Yhdysvaltojen markkinoita heikommin, ja hintahajonta on 31 prosenttia Yhdysvaltojen 22 prosenttiin verrattuna;

J.  katsoo, että ”sisämarkkinoiden hallinnollisen passin” käyttöönotolla vähennettäisiin kilpailun vääristymistä ja sisämarkkinoiden pirstoutumista, mikä lisäisi Euroopan talouden kasvupotentiaalia;

K.  toteaa, että pk-yritysten onnistunut kehittyminen vapaan kilpailun oloissa on yksi kaikkein tärkeimmistä edellytyksistä työpaikkojen luomiselle, kestävälle kasvulle, innovoinnille ja investoinneille; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa vakava luottolama koettelee pk-yrityksiä, joiden osuus unionin yrityksistä on 98 prosenttia;

L.  katsoo, että tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus on keskeisen tärkeää kasvulle; toteaa, että protektionismi voi rajoittaa kotimaisen teollisuuden pitkän ajanjakson kasvunäkymiä;

M.  ottaa huomioon, että havaitsemattomien kartellien kesto vaihtelee kuudesta neljääntoista vuoteen, mikä vaikuttaa talouteen ja rasittaa asiakkaita sekä viime kädessä kuluttajia;

N.  toteaa, että EU:n yhtenäinen patentti on askel kohti sisämarkkinoiden toteutumista ja että kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava siihen;

O.  katsoo, että tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän julkaisemien niin sanottujen LuxLeaks-asiakirjojen vuoksi on välttämättä tehtävä perusteellinen ja riippumaton tutkimus jäsenvaltioiden veropäätöskäytännöistä sekä siitä, miten niissä noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä; katsoo, että kilpailun pääosaston riippumattomuus on hyvin tärkeää, jotta se voi menestyksekkäästi saavuttaa tämän ja muut tavoitteensa;

Yleisiä huomioita

1.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n taloudellinen ulottuvuus on perussopimuksissa määritelty ”vapaaseen kilpailuun perustuvaksi avoimeksi markkinataloudeksi”; korostaa, että on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kilpailun edistämiseen, jotta saavutetaan työpaikkoja, kasvua, investointeja ja Euroopan talouden globaalia kilpailukykyä koskevat kunnianhimoiset tavoitteet, sillä kestävä ja todellinen kilpailu lisää investointeja, tuottaa etuja loppukäyttäjille ja vauhdittaa talouskasvua; korostaa kilpailupolitiikan täytäntöönpanon olennaista merkitystä sellaisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa, joilla edistetään kaikkien toimijoiden innovointia, tuottavuutta, työpaikkojen luomista ja investointeja koko sisämarkkina-alueella ja kaikentyyppisissä liiketoimintamalleissa, myös pk-yrityksissä, samalla kun täysin kunnioitetaan kansallisia eroja; kehottaa komissiota vahvistamaan kilpailua, valtiontukea sekä yrityskeskittymien valvontaa koskevia sääntöjä hyvin toimivien sisämarkkinoiden ja sosiaalisen edistyksen aikaan saamiseksi;

2.  katsoo, että yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien varmistaminen yrityksille sisämarkkinoilla edellyttää myös sosiaalisen polkumyynnin torjumista sekä Euroopan sosiaali- ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota tarkastelemaan valtiontukia koskevien toimenpiteidensä sosiaalisia vaikutuksia ja vaikutuksia työllisyyteen erityisesti korkean työttömyyden alueilla sekä sisällyttämään tämän analyysin päätöksiinsä;

3.  korostaa tarvetta toteuttaa asianmukaisia kilpailu- ja verotoimenpiteitä, joilla autetaan unionin teollisia ryhmittymiä ja pk-yrityksiä selviytymään globalisaatiosta;

4.  kehottaa komissiota kartoittamaan mahdollisia jäsenvaltioiden välisiä eroavaisuuksia, jotka voivat vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua, sekä niiden syitä ja taloudellisia vaikutuksia;

5.  korostaa, että kilpailupolitiikalla on tärkeä rooli sisämarkkinoita koskevan sellaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan vahvistamisessa, jolla pyritään vastaamaan Euroopan taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin; kehottaa komissiota todella ottamaan huomioon kansalaisten, kuluttajien ja pk-yritysten tarpeet antamalla niitä huolestuttaville asioille keskeisen sijan päätöksentekoprosessissa, jotta ehdotetuilla kilpailupolitiikan toimilla voidaan tarjota lisäarvoa Euroopan kansalaisille;

6.  toteaa jälleen, että komission olisi harkittava resurssien uudelleen jakamista vanhentuneista tai alikäytetyistä budjettikohdista kilpailun pääosastolle; korostaa, että komissiolle on osoitettava riittävät henkilöresurssit, jotta se voi laajentaa ja syventää merkittävästi finanssipoliittisten valtiontukien alan tutkimuksiaan esimerkiksi veropäätösten ja veronkierron osalta ja jotta kilpailupolitiikalle voidaan antaa riittävät mahdollisuudet toimia ennakoivasti; katsoo, että komissiolle olisi myös annettava riittävät oikeudelliset resurssit tunnistaa lisäksi puutteet, joista on saatu tietoa lukuisten jäsenvaltioiden noudattamien kohdennettujen verojärjestelmien paljastuttua; suosittelee erityisesti vahvistamaan kilpailun pääosaston finanssipoliittista valtiontukiyksikköä LuxLeaks-paljastusten vuoksi;

7.  odottaa pian julkistettavaa komission arviointimenettelyä, joka koskee kymmenen vuotta sovellettua asetusta (EY) N:o 1/2003 kilpailulainsäädännön täytäntöönpanosäännöistä, ja kehottaa komissiota ottamaan parlamentin mukaan kaikkiin siitä seuraaviin aloitteisiin; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä asetuksen mukauttamiseksi erityisesti vahingonkorvauskanteita koskevan direktiivin hyväksymisen aiheuttamaan uuteen oikeudelliseen tilanteeseen;

8.  muistuttaa komissiota siitä, että kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta on valvottava tarkasti;

9.  painottaa, että kilpailupolitiikan välineitä ei saa käyttää väärin verotoimenpiteiden täytäntöönpanokeinoina; kannustaa komissiota esittämään selkeästi verotukseen liittyvät arvionsa;

10.  katsoo, että kilpailupolitiikan perusteet ja tärkeät suuntaviivat on tulevaisuudessa laadittava ja hyväksyttävä tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa, jotta lisätään kilpailuviranomaisten demokraattista legitiimiyttä;

11.  kannattaa yhteistä näkemystä valtionavun nykyaikaistamisprosessissa, jonka tarkoituksena on tehostaa tapaa, jolla julkisia varoja käytetään silloin, kun budjettimarginaalit ovat rajalliset erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joita talouskriisi on koetellut kaikkein pahiten;

12.  toteaa, että kilpailupolitiikan tehokas täytäntöönpano edellyttää koordinoitua ja johdonmukaista oikeudellista tulkintaa;

13.  panee merkille, että komissio luottaa yhä enemmän sitoumuksia koskeviin päätöksiin; katsoo kuitenkin, että tarvitaan lisää avoimuutta syytteitä koskevassa näytössä sekä enemmän ennakkotapauksia; katsoo, että tämä koskee erityisesti kilpailusääntöjen rikkomisen torjumista uusilla aloilla, kuten digitaalisten tuotteiden markkinoilla, joilla yritysten voi olla vaikea arvioida, onko tietty toiminta kilpailusääntöjen vastaista;

14.  katsoo, että laajemman avoimuuden varmistamiseksi ja joidenkin sitoumuksia koskevien päätösten epäkohtien lieventämiseksi, samalla kun säilytetään niiden tärkeimmät edut, komission olisi julkistettava kokonaisuudessaan syytetyille toimittamansa väitetiedoksiannot;

Valtiontuki ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut

15.  panee merkille, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen osuus jäsenvaltioiden kaikesta palveluntarjonnasta on huomattava ja toteaa, että näiden palvelujen tehokkaampi tarjoaminen (muihin palveluihin verrattuna) voi tuottaa huomattavaa hyötyä; painottaa, että on tärkeää määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut terveydenhoidosta sosiaaliturvaan ja asuntotarjontaan Euroopan kansalaisille tärkeiksi yleisesti saatavilla oleviksi palveluiksi samalla kun korostetaan komission vastuuta sen varmistamisessa, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnetyt korvaukset ovat unionin valtiontukisääntöjen mukaisia;

16.  toteaa jälleen, että EU:n rakennerahastoja ei saa käyttää tavalla, jolla tuetaan suoraan tai epäsuorasti palveluiden tai tuotannon siirtämistä toisiin jäsenvaltioihin;

17.  katsoo, että olisi tutkittava entistä tarkemmin urheiluseuroja (erityisesti jalkapalloseuroja), jotka ovat sosiaaliturvaviranomaisille velkaa miljoonia euroja, joita ei makseta eikä peritä, sillä tämä voi olla itse asiassa valtiontukea;

18.  korostaa, että on suositeltavaa arvioida yritysverotuksen ja valtiontukien kumulatiivisia vaikutuksia;

Kilpailusääntöjen rikkominen ja kartellit

19.  kehottaa komissiota valvomaan huolellisesti tämän direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja varmistamaan säännösten yhtäläisen soveltamisen koko unionin alueella;

20.  korostaa olevansa huolissaan siitä, että sakkojen käyttö ainoana käytettävissä olevana seuraamuksena ei ehkä ole riittävän tehokasta; kehottaa jälleen luomaan entistä pidemmälle kehitettyjä välineitä, joilla parannetaan seuraamusjärjestelmän tehokkuutta; kehottaa uudelleen komissiota harkitsemaan sakkoja koskevien vuoden 2006 suuntaviivojen yleistä tarkistamista ja kehottaa sisällyttämään nämä suuntaviivat asetukseen (EY) N:o 1/2003; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta täydentää kartellisakkoja yksilöllisillä seuraamuksilla kuten henkilökohtaisilla sakoilla ja johtajien liiketoimintakiellolla; kehottaa komissiota varmistamaan, että rikkomiseen syyllistyneet yritykset eivät kärsi kielteisistä vaikutuksista, jotka menevät rikkomisen oikeasuhteista korjaamista pidemmälle;

21.  kehottaa perustamaan pääosastojen välisiä erityisiä työryhmiä, jotka seuraisivat aloja, joilla rakenteelliset ominaisuudet (kuten korkeat markkinoille pääsyn esteet tai asiakkaalle tarjoajan vaihtamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset) lisäävät kilpailusääntöjen rikkomisen todennäköisyyttä;

22.  kehottaa komissiota auttamaan sellaisen institutionaalisen mekanismin perustamisessa jolla varmistetaan, että aina kun kansallinen viranomainen tekee kilpailupäätöksen, tehdään automaattisesti tarkistus, jonka avulla komissio kartoittaa, ovatko samanlaiset seuraukset mahdollisia muilla Euroopan maantieteellisillä markkinoilla, joilla seuraamuksia saaneet yritykset myös toimivat;

23.  tukee Euroopan kilpailuviranomaisten verkossa käynnissä olevaa yhteistyötä, joka takaa EU:n laajuisen johdonmukaisuuden kilpailusääntöjen julkisessa täytäntöönpanossa ja kannustaa kehittämään niitä edelleen;

24.  kehottaa komissiota vahvistamaan aikatauluja koskevat selkeät menettelyt ja määräajat tutkimusmenettelyn vauhdittamiseksi ja perusteettomien viivästysten välttämiseksi; kehottaa esittämään kilpailuoikeuden säännösten rikkomistapauksiin ja kartelleihin osallisten uhrien ja osapuolten muodolliset oikeudet, joissa asianmukaisesti painotetaan syyttömyysolettaman periaatetta;

25.  kehottaa komissiota toteuttamaan kilpailuoikeuden säännösten rikkomistapausten ja kartellien perusteellisen oikeudellisen ja taloudellisen arvioinnin erityisesti nopeasti kehittyvillä markkinoilla, jotta saadaan selkeä käsitys markkinoiden rakenteesta ja suuntauksista ja voidaan toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet kuluttajien suojelemiseksi;

26.  katsoo, että kilpailupolitiikassa olisi keskityttävä erityisesti kuluttajien suojeluun, kuluttajien hyvinvoinnin parantamiseen, innovoinnin edistämiseen ja talouskasvun piristämiseen;

27.  kehottaa tässä yhteydessä ilmoittamaan ne edellytykset, joilla tytäryhtiöt voivat asettaa emoyhtiönsä, joilla on ratkaiseva vaikutusvalta tytäryhtiön toimintaan mutta jotka eivät ole suoraan osallisia rikkomiseen, yhteisvastuuseen kilpailuoikeuden säännösten rikkomisesta;

28.  vaatii rikkomisen uusijoiden osalta selvää yhteyttä yhtäältä tutkittavana olevan rikkomisen ja toisaalta siihen osallistuneen yrityksen aikaisempien rikkomisten välillä;

29.  toteaa, että maksukyvyttömyyteen perustuvien sakonalennuspyyntöjen määrä on lisääntynyt etenkin vain yksillä markkinoilla toimivien yritysten ja pk-yritysten osalta; korostaa, että sakkoja koskevia suuntaviivoja on mukautettava vain yksillä markkinoilla toimivien yritysten ja pk-yritysten osalta;

30.  katsoo, että kasvuun, innovointiin ja menestykseen perustuva määräävä asema markkinoilla ei sinänsä ole kilpailuongelma; pitää määräävän aseman väärinkäyttöä sitä vastoin kuitenkin vakavana kilpailuongelmana; kehottaa komissiota tästä syystä säilyttämään jatkossakin menettelyjen riippumattomuuden ja objektiivisuuden;

31.  kehottaa komissiota puuttumaan meneillään olevissa kilpailuoikeuden säännösten rikkomisia koskevissa tutkimuksissa päättäväisesti kaikkiin havaittuihin huolenaiheisiin ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta haitalliset käytännöt saadaan lopetettua ja oikeudenmukainen kilpailu palautettua;

Yrityskeskittymien valvonta

32.  hyväksyy sen, että tehokas yrityskeskittymien valvonta on kilpailusääntöjen valvonnan tärkeä väline, sillä se auttaa pitämään yllä markkinatoimijoihin kohdistuvaa kilpailupainetta;

33.  kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota tapauksiin, joissa välittömästi yrityskeskittymän hyväksymisen jälkeen kuluttajahinnat nousevat tai tuotteen laatu heikkenee merkittävästi;

34.  suhtautuu myönteisesti komission 5. joulukuuta 2013 esittämään ehdotukseen yrityskeskittymien yksinkertaistamisesta ja uusimmassa valkoisessa kirjassa(34) esitettyihin ehdotuksiin, mutta kehottaa parantamaan selvästi markkinaosuuden ja markkinavoiman sekä markkinoiden määrittelyn määritelmiä;

35.  painottaa, että on tutkittava, otetaanko nykyisissä yrityskeskittymien valvonnan käytännöissä huomioon markkinoiden kansainvälistyminen erityisesti markkinoiden maantieteellisen määrittelyn osalta; katsoo, että komission olisi otettava huomioon tällaisen tutkimuksen tulokset yrityskeskittymien valvonnan tarkistuksen yhteydessä;

36.  kehottaa komissiota tutkimaan huolellisesti, onko sen määräysvallattomien vähemmistöosakkuuksien tutkimista koskevassa toimivallassa itse asiassa sääntelypuutteita;

Alakohtainen kehitys

Energia ja ympäristö

37.  korostaa energiahuollon kohtuuhintaisuuden ja kestävyyden sekä energian huoltovarmuuden merkitystä Euroopan taloudelle ja sen kilpailukyvylle; toteaa, että kilpailupolitiikassa on otettava huomioon tämä kolmitahoinen tavoite, kun käsitellään markkinoiden nykyistä pirstoutuneisuutta, varmistetaan kaasun ja sähkön kolmannen vapauttamispaketin asianmukainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano, eriytetään tukkumyynti vähittäismyyntipalveluista kilpailunvastaisten käytäntöjen ehkäisemiseksi ja edistetään kuluttajien ja yritysten kohtuuhintaista energiahuoltoa; toteaa, että komission uudet suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle voivat rajoittaa joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää uusiutuvaa energiaa; korostaa, että kestävien energialähteiden valtionavun sääntely on toteutettava mahdollisimman laajasti samassa hengessä kuin muillakin aloilla ottaen samalla huomioon EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet sekä kansalliset erot;

38.  korostaa, että on tärkeää välttää monopolistisia käytäntöjä täysin oikeudenmukaisten ja kilpailukykyisten eurooppalaisten energiamarkkinoiden aikaansaamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä luopumaan monopoliasemassa olevista tuottajista ja kuluttajiin vaikuttavista syrjivistä käytännöistä; katsoo, että Euroopan kaasumarkkinoita olisi kehitettävä kohti oikeudenmukaisten ja vakaiden hintojen energiaunionia lisäämällä energialähteiden monipuolisuutta ja strategisten infrastruktuureiden käyttömahdollisuuksia;

39.  kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksia ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että siirtoverkonhaltijat antavat nykyiset sähkön rajayhdysjohdot täysimääräisesti sähkömarkkinoiden saataville sähkön sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi mahdollisimman vähäisin sosioekonomisin kustannuksin unionin tasolla;

40.  kehottaa komissiota raportoimaan yhteismarkkinoilla julkisesti noteerattujen yritysten ja julkisesti noteerattaviksi pyrkivien yritysten fossiilisista polttoainevaroista ja mahdollisista hiilidioksidipäästöistä laskemalla yhteen ja julkistamalla varojen ja päästöjen tasot asianmukaisten laskentaohjeiden perusteella, koska tämä on tärkeää kestävien investointimarkkinoiden yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi;

41.  kehottaa komissiota tutkimaan, missä määrin ratkaisevan tärkeiden raaka-aineiden toimittajien yhteenliittymä voi luoda eriarvoisia toimintamahdollisuuksia, vahingoittaa asiakastoimialojen toimintaa ja olla epäsuotuisa entistä ekotehokkaamman talouden kannalta; katsoo, että jotkut näistä raaka-aineista ovat erittäin tärkeitä ympäristötavoitteiden saavuttamisen edellyttämien ekotehokkaiden tekniikoiden ja innovaatioiden kannalta;

42.  toteaa jälleen, että kilpailupolitiikalla olisi edistettävä ja vahvistettava avoimuutta, avoimia standardeja ja yhteentoimivuutta, jotta energia-alan markkinoiden toimijat eivät pystyisi epäämään kuluttajilta ja asiakkailta mahdollisuutta päästä osalliseksi tekniikan kehityksestä; kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin kilpailun tasoa, sillä kolme suurinta toimijaa muodostavat edelleen noin 75 prosenttia sähkömarkkinoista ja yli 60 prosenttia kaasumarkkinoista 1990-luvun puolivälissä tapahtuneesta asteittaisesta markkinoiden avautumisesta huolimatta; kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaisen kilpailun energiamarkkinoilla, jotta innovoinnille osoitettua valtiontukea sekä uusiutuvien energialähteiden energiaverkkoon pääsyä voitaisiin edistää;

43.  pyytää komissiota varmistamaan, että energia-asetukset ja -direktiivit siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niitä sovelletaan moitteettomasti kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota olemaan erityisen valppaana, kun hinnat nousevat yli unionin keskitason, koska korkeat hinnat vääristävät kilpailua ja haittaavat kuluttajia;

Tieto- ja viestintäteknologia sekä tiedotusvälineet

44.  katsoo, että sähköisten sisämarkkinoiden on oltava keskeisellä sijalla EU:n pyrkimyksissä, jotta saadaan aikaan tuloksia uusien työpaikkojen, kasvun ja investointien osalta; toteaa, että kilpailupolitiikalla on tehtävänsä pyrittäessä luomaan digitaaliset sisämarkkinat; katsoo, että unionin lainsäädäntökehyksen on mukauduttava nopeasti digitaalisilla markkinoilla tapahtuvaan kehitykseen; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen olemassa olevia kilpailuoikeudellisia välineitä, jotta voidaan päätellä, täyttävätkö ne digitaaliajan vaatimukset; katsoo, että raportissa ”Priorities towards a Digital Single Market in the Baltic Sea Region” esitetyistä prioriteeteista voisi tulla tavoitteita koko unionille;

45.  on tyytyväinen kilpailusta vastaavan komission jäsenen ilmoitukseen, jonka mukaan komissio tutkii tarkemmin Googlen käytännöt matkaviestinalalla sekä digitaalimarkkinoilla yleisesti; pitää valitettavana, että neljä vuotta kestäneistä tutkimuksista ja kolmesta sitoumusehdotuksesta huolimatta komissio ei ole saavuttanut selviä tuloksia käsitellessään Googlen vastaisen kilpailuoikeudellisen asian huolestuttavinta kilpailuun liittyvää kysymystä eli Googlen omien palvelujen suosituimmuuskohtelua hakukyselyjen tulosten näyttämisessä; korostaa, että komission on pikaisesti ratkaistava Googlea koskeva asia, jotta varmistetaan yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ja jotta sen digitaalistrategia säilyy uskottavana; kehottaa komissiota puuttumaan päättäväisesti kaikkiin esiin tulleisiin huolenaiheisiin, toteuttamaan syrjimättömyyden periaatteeseen perustuvia tehokkaita kilpailurikkomusten vastaisia toimenpiteitä nopeasti muuttuvilla ja dynaamisilla digitaalimarkkinoilla, kuten sähköisen haun ja mainonnan markkinoilla, ja pyrkimään löytämään tasapainoiselle, oikeudenmukaiselle ja avoimelle internetin hakurakenteelle pitkän aikavälin ratkaisun;

46.  kehottaa komissiota keskittymään kilpailupolitiikan välineiden ja markkina-asiantuntemuksen käyttöönottoon siten, että niillä edistetään tarpeen vaatiessa työllisyyden ja kasvun toimintasuunnitelmaa myös sähköisillä sisämarkkinoilla; katsoo tämän osalta, että on tärkeää kehittää edelleen taloudellista ja oikeudellista lähestymistapaa kilpailuasioiden arviointiin sekä kehittää markkinoiden seurantaa komission laajempien toimien tukemiseksi;

47.  painottaa, että entisillä monopoleilla on ällistyttävä 80 prosentin osuus seuraavan sukupolven laajakaistamarkkinoista; muistuttaa, että toimiva kilpailu on paras kannustin tehokkaisiin investointeihin ja tuottaa kuluttajille suurimpia valikoimaan, hintaan ja laatuun liittyviä etuja; kehottaa tämän vuoksi komissiota soveltamaan asianmukaisesti EU:n kilpailusääntöjä niin ennakoivasti kuin jälkikäteen markkinoiden liiallisen keskittymisen ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön torjumiseksi, koska kilpailupaine on keskeinen keino sen varmistamisessa, että kuluttajat voivat hyötyä korkealaatuisista palveluista;

48.  korostaa, että kilpailun rajoittaminen tuskin johtaa suurempiin laajakaistainvestointeihin edes syrjäisimmillä alueilla, koska peruslaajakaistapalvelujen täysi kattavuus on saavutettu Euroopassa sääntelykehyksellä, joka takaa pääsyn määräävässä asemassa olevien operaattorien verkkoon;

49.  toteaa, että investoinneilla seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuuriin on selvästi ratkaiseva merkitys digitaalitalouden ja -yhteiskunnan aikaansaamisessa, mutta investointien maksimoimiseksi televiestintäpolitiikassa olisi annettava kaikille toimijoille mahdollisuus tehokkaisiin investointeihin tarjoamalla näille pääsy jakamattomiin verkon omaisuuseriin ja räätälöityihin tukkutason liityntätuotteisiin;

50.  kehottaa komissiota perustamaan päätöksensä ja toimintaehdotuksensa asianmukaisiin, relevantteihin ja riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin; korostaa epäilevänsä erityisesti tietoja, joiden mukaan EU on menestynyt heikosti nopean laajakaistan alalla, myös loppukäyttäjien käytössä olevan nopeuden osalta, infrastruktuuri-investoinneissa sekä alan talouden tilassa maailmanlaajuisessa vertailussa;

51.  muistuttaa, että verkon neutraalius on erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että internet-palvelujen välillä ei esiinny syrjintää ja että kilpailu on täysin taattua;

52.  korostaa, että esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden keskeisten alojen esteiden tutkimisen avulla tapahtuva markkinoiden hajanaisuuden torjuminen sekä avoimen internetin takaaminen ja verkon neutraaliuden sisällyttäminen unionin lainsäädäntöön niin, että kaikkea internetliikennettä kohdellaan tasavertaisesti ilman syrjintää, rajoittamista tai häirintää, ovat välttämättömiä kilpailun edistämiseksi sekä kasvun ja kilpailukyvyn ja kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi digitaalialalla; katsoo, että avoimet standardit ja yhteentoimivuus edistävät osaltaan reilua kilpailua; korostaa, että kilpailupolitiikan on otettava huomioon tulevaisuuden vaatimukset ja uudet myyntimenetelmät verkossa;

53.  korostaa, että vapaan ja reilun kilpailun edistämiseen tähtäävien toimien, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen ja muiden palvelualan näkökohtien, olisi toimittava kuluttajien ja pk-yritysten edun mukaisesti; muistuttaa, että kyseisillä toimilla lisätään kuluttajien valinnanvaraa ja kehitetään sellaista ympäristöä, jossa pk- ja mikroyritykset voivat osoittaa suurempaa innovointikykyä ja luovuutta; katsoo, että sääntely- ja täytäntöönpanoviranomaisten nopea toiminta harhaanjohtavia ja vilpillisiä käytäntöjä vastaan on olennaista kilpailupolitiikan täytäntöönpanon kannalta;

Jakamistalous

54.  kehottaa komissiota analysoimaan, kuinka kasvava jakamistalous saataisiin sisällytettyä unionin lainsäädäntöön; katsoo, että tällainen mukautus on tarpeen, jotta saadaan aikaan yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet, joilla edistetään oikeudenmukaista kilpailua kaikkien asianomaisten toimijoiden keskuudessa;

55.  katsoo, että niin kutsuttuun jakamistalouteen liittyvien yritysten on maksettava veroja ja noudatettava säännöksiä samalla tavalla kuin perinteistenkin yritysten, koska muutoin on kyse sekä kilpailun vääristämisestä että kielteisistä taloudellisista seurauksista jäsenvaltioiden julkisessa taloudessa;

56.  painottaa, että määräävässä asemassa olevien yritysten toiminnan tehokas valvonta sekä nopea reagointi väärinkäyttötapauksissa on hyvin tärkeää, koska laittomat käytännöt voivat ajaa nopeasti pieniä ja innovatiivisia kilpailijoita markkinoilta;

57.  toteaa, että jakamistaloutta koskevan sääntelyn puute antaa tietyille yrityksille perusteetonta etua ja laskee samalla investointihalukkuutta kyseisillä aloilla;

Julkiset hankinnat

58.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön EU:n uudet julkisia hankintoja koskevat säännöt, mukaan luettuina säännökset sopimuksen aihepiiriin liittyvistä vaatimuksista, kuten sosiaalisista, ympäristöä koskevista ja innovatiivisista ominaispiirteistä, sekä sähköisestä hallinnosta, sähköisistä hankinnoista ja osiin jakamisesta reilun kilpailun edistämiseksi sekä parhaan vastineen takaamiseksi viranomaisille; kehottaa komissiota takaamaan sääntöjen mahdollisimman kattavan soveltamisen, jotta voidaan torjua julkisten hankintojen alalla esiintyviä tarjouskeinottelun, määräävän markkina-aseman väärinkäytön, syrjinnän ja pk-yritysten heikon markkinoille pääsyn aiheuttamia kilpailun vääristymiä; kehottaa komissiota asettamaan toimensa yleisiin puitteisiin liittämällä Euroopassa harjoitetun unionin kilpailupolitiikan siihen, että edistetään EU:n ulkopuolella julkisten hankintojen markkinoiden avaamista;

59.  pitää tärkeänä, että komissio antaa liikeyrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja viranomaisille yksityiskohtaista ja selkeää ohjausta, jotta äskettäin hyväksytyn julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja erityisesti sen tarjoamien uusien joustojen ymmärtäminen on niille helpompaa;

60.  kehottaa komissiota valvomaan tarkasti hankintojen keskittämistä julkisten hankintojen markkinoilla, jotta vältettäisiin ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö sekä säilytettäisiin pk-yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen mukaisesti;

61.  kehottaa komissiota, kun se hoitaa julkisia hankintamenettelyjä pääosastojensa ja virastojensa kautta, myöntämään mieluummin useampia vähäarvoisia hankintasopimuksia kuin käyttämään lähes yksinomaan puitesopimuksia, jotka estävät julkisten hankintasopimusten markkinoiden avaamisen eurooppalaisille pk-yrityksille, koska ne hyödyttävät ainoastaan suuria yrityksiä ja konsortioita, jotka sijaitsevat lähellä päätöksentekokeskuksia;

Rahoituspalvelut

62.  kehottaa jo neljättä peräkkäistä kertaa pikaisesti lakkauttamaan rahoitusalan kriisijärjestelmän; toteaa, että komission elokuussa 2013 antama pankkitiedonanto ei riitä unionin veronmaksajien suojelemiseksi ja että sillä rajoitetaan tuen määrää, jota pankit voivat saada; korostaa, että valtiontuki pankkijärjestelmälle ei ole onnistunut lisäämään luottoja tai palauttamaan luottamusta; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti pankkialaa kilpailun tehostamiseksi Euroopan pankkimarkkinoilla ja maksimoimaan unionin kuluttajille seuraavan hyödyn; korostaa, että on palattava valtiontuen valvonnan perinteiseen käyttöön heti, kun tämä on pankkisektorin kannalta mahdollista;

63.  korostaa, että kartellien torjunta edistää rahoituspalvelualan avoimuutta;

64.  pitää valitettavana, että komissio ei ole toteuttanut toimia korjatakseen yksityisten pankkien rakenneuudistuksissa tapahtuneita väärinkäytöksiä, jotka vaikuttavat pientallettajiin ja etuoikeutettujen osakkeiden kaltaisten rahoitusvälineiden omistajiin, koska monissa tapauksissa osakkeet on myyty noudattamatta täysimääräisesti EU:n lainsäädäntöä;

65.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti rahoitusalaa vahvistaakseen kilpailua sekä sijoittajan- ja kuluttajansuojaa Euroopan pankki- ja investointimarkkinoilla; toteaa, että pankkialan vakauttaminen on kasvattanut useiden rahoituslaitosten markkinaosuutta niin, että ne ylittävät nyt kriisiä edeltävän tason, ja että rahoitusala on kasvanut samanaikaisesti ilman että tästä olisi ollut hyötyä reaalitaloudelle unionissa; katsoo, että on turvattava täysin toimivat sisämarkkinat, rahoitusalan toimijoiden yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet sekä toteutettava toimia avoimuuden vähenemisen ja kartellimaisten rakennelmien kehittymisen estämiseksi;

66.  on tietoinen valtiontuen valvonnan merkityksestä kriisin alusta alkaen maksuvaikeuksiin joutuneiden pankkien rakenneuudistus- ja ratkaisumekanismina;

67.  on sitä mieltä, että kriisiaikana valtiontuen valvonnassa olisi pyrittävä pankkijärjestelmän vakauttamisen lisäksi puuttumaan luottoehtojen epäoikeudenmukaiseen segmentoitumiseen ja pk-yrityksiin kohdistuvaan syrjintään yhteismarkkinoilla;

68.  katsoo, että komission olisi harkittava mahdollisuutta yhdistää pankkien valtiontukeen pk-yrityksille myönnettävien luottojen ehto;

69.  katsoo, että pankkisäännöksissä olisi otettava huomioon, että pienemmillä laitoksilla on vähemmän resursseja varmistaa niiden noudattaminen, joten niiden olisi oltava mahdollisimman yksinkertaisia suuria pankkeja suosivien vääristymien välttämiseksi;

70.  kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti niitä pankkisektorin markkinoita, joilla keskittymistä on tapahtunut tai tapahtuu runsaasti erityisesti kriisin voittamiseksi tehtyjen rakenneuudistusten vuoksi; palauttaa mieliin, että oligopolistiset markkinat ovat erityisen alttiita kilpailunvastaisille toimille; pelkää, että tällainen keskittyminen voi koitua lopulta kuluttajien vahingoksi;

71.  kehottaa komissiota varmistamaan, että pankit myyvät osuuksiaan muissa yhtiöissä ennen valtiontuen vastaanottamista keventääkseen veronmaksajalle aiheutuvaa taakkaa;

72.  katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota sähköisten korttimaksujen markkinoiden pirstoutuneisuuteen, joka aiheuttaa muun muassa tilanteita, joissa kuluttaja ei voi käyttää palvelua siirtyessään toiseen jäsenvaltioon;

73.  on tyytyväinen Euroopan unionin tuomioistuimen 11. syyskuuta 2014 antamaan kilpailunvastaisia luottokorttimaksuja koskevaan tuomioon sekä komission onnistuneisiin toimiin sen takaamiseksi, etteivät maksualan standardointiprosessit vaikuta markkinoille pääsyyn ja innovaatioihin; korostaa jälleen parlamentin kantaa, jonka mukaan olisi otettava käyttöön korttimaksuista perittävien palkkioiden ylärajat kuluttajille aiheutuvien tarpeettomien kustannusten vähentämiseksi; pyytää tässä yhteydessä komissiota nopeuttamaan mobiilimaksujen standardointityön kartoitusta taaten samalla, että uusia tulokkaita ei jätetä toimien ulkopuolelle eikä määräävässä asemassa olevia toimijoita suosita ja että sääntelypuitteet ovat teknologianeutraaleja tulevan teknisen kehityksen helpottamiseksi;

74.  katsoo, että tämän alan tapahtumien ulkoisvaikutuksia on tarkoin seurattava; on huolissaan siitä, että rahoitussääntelyn standardointi synnyttää erilaisia standardeja tasaveroisten kilpailijoiden keskuuteen;

75.  panee merkille, että rahoitusalan sääntelyssä on tapahtunut huomattavaa edistystä vuodesta 2008 lähtien; painottaa, että on edelleen tarkasteltava niihin rahoituslaitoksiin liittyvää ongelmaa, jotka ovat liian suuria romahtaakseen ja jotka tämän vuoksi edelleen hyötyvät implisiittisistä tuista; katsoo, että unionin uusien rahoitussäännösten kilpailunäkökohtia koskeva kattava analyysi olisi sisällytettävä rahoituspalvelulainsäädännön vaikutustenarviointia ja tilannekatsausta koskevaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan tulevaan mietintöön, jotta taataan EU:n asianomaisten toimijoiden kilpailukyky kaikissa kilpailutilanteissa kansainvälisten laitosten kanssa;

Finanssipoliittinen valtiontuki

76.  ilmaisee huolensa jäsenvaltioiden mahdollisista laittomista yritysverokäytännöistä ja kehottaa komissiota saattamaan mahdollisimman nopeasti päätökseen verotuspäätöksiä koskevat tutkimuksensa kaikkea saatavilla olevaa näyttöä hyödyntäen; kehottaa käsittelemään ensisijaisesti tutkimukset sellaisista veronalennuksista, jotka ovat mahdollisesti laitonta valtiontukea; korostaa, että reilu verokilpailu on välttämätöntä sisämarkkinoiden eheyden, julkisen talouden kestävyyden ja tasapuolisten kilpailuedellytysten kannalta;

77.  korostaa tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän julkaisemien niin kutsuttujen LuxLeaks-asiakirjojen merkitystä; on tyytyväinen siihen, että kilpailusta vastaava komission jäsen on sitoutunut toteuttamaan perusteellisen ja riippumattoman tutkinnan jäsenvaltioiden veropäätöksiä koskevista käytännöistä ja niiden kilpailulainsäädännön mukaisuudesta; toteaa, että joidenkin yritysten verojen välttely vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla; kannustaa komissiota valvomaan tarkkaan EU:n valtiontukisääntöjen täytäntöönpanoa;

78.  kehottaa komission puheenjohtajaa varmistamaan kilpailusta vastaavan komission jäsenen käynnissä olevien ja tulevien jäsenvaltioiden veropäätöskäytäntöjä koskevien tutkimusten riippumattomuuden; vaatii, että parlamentti pidetään ajan tasalla tutkimusten yleisestä edistymisestä, jotta varmistetaan niiden toteuttaminen avoimella ja riippumattomalla tavalla; kehottaa komissiota esittämään kertomuksen tuloksista mahdollisimman pian; palauttaa mieliin kilpailusta vastaavan komission jäsenen sitoumuksen tarkastella laajempia kilpailuvaikutuksia, joita voi olla yritysten aggressiivisella verojen välttelyllä, johon valtiot niitä rohkaisevat, ja laajentaa tutkimuksia, mikäli tämä osoittautuu tarpeelliseksi, kun tosiseikat on saatu kerättyä;

Elintarviketeollisuus

79.  kehottaa komissiota YMP:n uudistuksen tulevan tarkistuksen yhteydessä tutkimaan siirrettyjä varoja koskevaa yhteisrahoitusta ja kehottaa yksinkertaistamaan kilpailukykyyn kohdistuvia toimenpiteitä, jotka koskevat ekologista alaa (Ecological Focus Area), ja kehottaa ottamaan käyttöön yhtäläiset ekologisen alan painotuskertoimet kerääjäkasveja ja typpeä sitovia kasveja varten;

80.  kehottaa komissiota, joka hiljattain tarkasteli uudenaikaisen vähittäiskauppa-alan vaikutusta EU:n elintarvikealan valikoimaan ja innovointiin, tarkastelemaan suurten määräävässä asemassa olevien supermarkettien mahdollista vaikutusta siltä osin, miten niiden kollektiiviset ostot vääristävät tuotantoketjujen välistä kilpailua sekä Euroopassa että kehitysmaissa;

Lääke- ja terveyspalveluala

81.  panee merkille, että kansallinen sääntely on pirstonut tämän alan; pitää myönteisenä, että unionin kilpailupolitiikka auttaa poistamaan keinotekoisia pääsyn esteitä;

82.  kehottaa ottamaan innovatiiviset lääkkeet ja menetelmät erityisesti huomioon arvioitaessa tilapäistä hinnoittelua;

83.  toteaa, että kilpailupolitiikalla voi olla vaikutusta geneeristen lääkkeiden saatavuuden parantamisessa;

Liikenne- ja postipalvelut

84.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhdenvertaiset toimintaedellytykset, jotka antavat mahdollisuuden vapaaseen mutta samalla reiluun kilpailuun kaikissa liikennemuodoissa; katsoo kuitenkin, että tässä yhteydessä on otettava asianmukaisesti huomioon lukuisia liikennelainsäädännön kansallisia erityispiirteitä; korostaa, että liikenneinfrastruktuuri on olennaisen tärkeä paikallisten asukkaiden ja yritysten selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja syrjäisillä saarialueilla;

85.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan reilun kilpailun ja laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi rautatiealalla sekä satama- ja lentoasemaverkoston hallinnoinnissa erityisesti silloin, kun niitä hallinnoi julkinen monopoli; korostaa, että kilpailu ei välttämättä edellytä olemassa olevien palvelujen yksityistämistä; kehottaa komissiota myös varmistamaan, että liikenteenharjoittajat eivät käytä väärin hallitsevaa asemaansa tietyillä lentoasemilla;

86.  katsoo, että komission olisi vahvistettava entisestään kilpailupolitiikan ja liikennepolitiikan välistä yhteyttä Euroopan liikennealan kilpailukyvyn parantamiseksi ja että liikenteen sisämarkkinoiden toteuttamisessa on edistyttävä edelleen;

87.  kehottaa komissiota saattamaan päätökseen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen täytäntöönpanon, varmistamaan infrastruktuurin haltijan ja rautatieyritysten välisen rahaliikenteen täyden avoimuuden ja tarkistamaan, että kaikilla jäsenvaltioilla on vahva ja riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen;

88.  korostaa, että rautateiden rahtiliikenteen yhteismarkkinoita haittaavat jäsenvaltioiden virheellinen tai vajanainen unionin lainsäädännön täytäntöönpano sekä rajanylitysliikenteen pullonkaulat, jotka vahingoittavat kilpailua ja kasvua; kehottaa komissiota tarkistamaan, voidaanko tekniset esteet tai markkinaesteet, kuten eri jäsenvaltioissa erilainen raideleveys, energiahuolto ja merkinantojärjestelmät, katsoa kilpailusääntöjen rikkomiseksi;

89.  kehottaa komissiota toimittamaan perustellun katsauksen sen osoittamiseksi, mitkä lentoyhtiöt hyötyvät toisia palveluntuottajia enemmän erityisten sopimusehtojen tai väitetyn määräävän markkina-asemansa vuoksi tietyillä lentoasemilla;

90.  on huolissaan kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskevien säännösten, kuten kabotaasia sekä ajo- ja lepoaikoja koskevien asetusten, erilaisesta täytäntöönpanosta ja valvonnasta eri jäsenvaltioissa sekä mahdollisista sosiaalisista polkumyyntikäytännöistä liikennepalveluissa laajemmin ymmärrettynä ja katsoo, että näihin ongelmiin olisi puututtava;

91.  suhtautuu myönteisesti kansainvälisiä autovuokraamoja koskevaan komission aloitteeseen lopettaa käytännöt, joilla kuluttajia estetään heidän asuinmaansa perusteella hyödyntämästä halvimpia hintoja; korostaa, että kuluttajia ei saisi estää hyödyntämästä halvimpia hintoja, kun he ostavat tavaroita tai palveluita sisämarkkinoilta;

92.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia autonvuokrausalan pirstoutumisen vähentämiseksi, koska tällä hetkellä kansallisilla säännöksillä nostetaan merkittävästi rajanylitysliikenteen kustannuksia, mistä on haittaa yhteismarkkinoille;

93.  painottaa, että pyrittäessä lisäämään kilpailua EU:ssa on aina pyrittävä yleiseen etuun; toteaa, että EU:n tehokkaalla kilpailupolitiikalla on yhteys laajamittaisten investointien tarpeeseen tärkeimmissä julkisissa palveluissa, myös liikennepalveluissa;

Kulttuuri ja urheilu

94.  kehottaa komissiota tarkastelemaan kansainvälisten urheiluliittojen kilpailurajoituksia ja väärinkäytöksiä, kun ne esimerkiksi kieltävät jäseniään osallistumasta vaihtoehtoisiin urheilutapahtumiin, joita kyseiset liitot eivät ole tunnustaneet, sekä asettavat urheilijoille, toimitsijoille ja valmentajille elinikäisiä osallistumiskieltoja olympialaisiin tai maailmanmestaruuskisoihin määräyksien noudattamatta jättämisestä;

Kansainvälinen ulottuvuus

95.  kehottaa sisällyttämään transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuussopimukseen sellaisen kilpailua koskevan luvun, jossa on määräyksiä kilpailuoikeuden säännösten rikkomisesta, yrityskeskittymistä, valtionyrityksistä, tuista ja eriarvoisesta markkinoille pääsystä; kehottaa tiedottamaan puolueettomasti näihin sopimuksiin sisältyvistä toimenpiteistä ja niitä koskevista ongelmista ja edistyksestä;

96.  katsoo, että komission on vahvistettava kilpailupolitiikan asemaa kansainvälisessä talousyhteistyössä ja tukee sitä tässä tehtävässä; katsoo, että tämä on toteutettava myös kilpailuvirastojen välisenä maailmanlaajuisena yhteistyönä; muistuttaa, että tällainen sääntelyyn ja täytäntöönpanoon liittyvä yhteistyö auttaa varmistamaan yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet globaaleilla markkinoilla toimiville eurooppalaisille yrityksille;

97.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta kilpailuoikeuden periaatteita voidaan soveltaa tehokkaasti globalisaation aikakaudella; kehottaa tästä syystä Euroopan komissiota tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä kilpailuoikeutta koskevissa kysymyksissä;

98.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tehdä useampien kolmansien maiden kanssa kilpailuoikeudellisia sopimuksia, joilla mahdollistetaan tietojenvaihto tutkivien kilpailuviranomaisten välillä; korostaa, että äskettäin Sveitsin kanssa tehty kilpailusopimus voi tässä yhteydessä toimia uusien sopimusten esikuvana;

Euroopan parlamentin rooli

99.  korostaa, että puitesopimuksessa määrätään parlamentin ja neuvoston yhtäläisestä kohtelusta kokouksiin pääsyssä ja tiedonsaannissa lainsäädännön ja ei-sitovien säädösten valmistelussa kilpailupolitiikan alalla;

100.  korostaa Euroopan parlamentin keskeistä asemaa eurooppalaisten kuluttajien edustajana kilpailusääntöjen täytäntöönpanon asianmukaisessa valvonnassa;

101.  suhtautuu myönteisesti parlamentin rooliin vahingonkorvauskanteita koskevan direktiivin toisena lainsäätäjänä ja pitää tätä direktiiviä koskevia menettelyjä mallina tulevalle toimielinten väliselle yhteistyölle kilpailuoikeudellisissa kysymyksissä;

102.  toteaa jälleen, että kilpailupolitiikkaa muotoillessaan komission on oltava täysin vastuuvelvollinen ja otettava huomioon parlamentin päätöslauselmat;

103.  kehottaa komission jäsentä sitoutumaan säännöllisiin kokouksiin parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan kilpailua käsittelevän työryhmän kanssa;

104.  katsoo, että Euroopan parlamentilla olisi oltava yhteispäätösoikeudet kilpailupolitiikassa; pitää valitettavana, että SEUT-sopimuksen 103 ja 109 artiklan mukaan parlamenttia on vain kuultava; katsoo, että tätä demokratian puutetta ei voida sallia; ehdottaa, että tähän ongelmaan puututaan mahdollisimman pian toimielinten välisillä kilpailupolitiikan alan järjestelyillä ja että se korjataan seuraavan kerran kun perussopimusta muutetaan;

Komission kilpailupolitiikkaa koskevat painopisteet

105.  korostaa kilpailusta vastaavan komission jäsenen roolia työllisyyden ja kasvun sekä digitaalisten sisämarkkinoiden, energiapolitiikan, rahoituspalvelujen, teollisuuspolitiikan ja veropetosten torjunnan edistämisessä;

106.  kehottaa komissiota laatimaan Euroopan kilpailuviranomaisten verkon puitteissa suuntaviivoja ja menettelyjä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden veropäätösten valtiontukisääntöjen mukaisuutta valvotaan tehokkaasti;

107.  pitää ilahduttavana, että komissio on sitoutunut kilpailusääntöjen tehokkaaseen valvontaan kilpailusääntöjen rikkomisen ja kartellien, yrityskeskittymien ja valtionavun osalta ja pitämään kilpailupolitiikan välineet markkinakehityksen mukaisina samalla kun komissio edistää innovatiivista kilpailukulttuuria sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;

108.  kehottaa komissiota arvioimaan toimensa viimeaikaisissa kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa ja puuttumaan esiin nostettuihin muotoseikkoja koskeviin huolenaiheisiin;

109.  kehottaa komissiota laatimaan koordinoidusti ehdotuksia, jotka liittyvät verokilpailuun, ja esittämään ne neuvostolle;

110.  kehottaa komissiota jatkamaan kilpailupolitiikan soveltamisen kehittymistä ja sen vaikutuksia koskevien vuosittaisten kertomusten antamista parlamentille;

111.  suhtautuu myönteisesti sitoumuksiin, joita komission jäsen teki kuulemisensa yhteydessä etenkin Euroopan parlamentin kanssa tehtävän tulevan yhteistyön ja suhteiden vahvistamisen osalta;

112.  kehottaa Euroopan komissiota korostamaan aktiivisen kilpailupolitiikan merkitystä sosiaalisen markkinatalouden kulmakivenä;

113.  katsoo, että kuluttajien ja yritysten käyttöön olisi pikaisesti asetettava kilpailua koskevana tulostauluna toimiva tapauskokoelma;

114.  panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa vallitsee edelleen epäselvyys siitä, pidetäänkö Euroopan kuluttajakeskusten rahoittamista laittomana valtiontukena; on huolissaan, että sen seurauksena tällaisten keskusten rahoittaminen vaarantuu; kehottaa komissiota tiedottamaan jäsenvaltioille mahdollisimman nopeasti, että tällaisesta rahoituksesta on ilmoitettava, jotta varmistetaan Euroopan kuluttajakeskusten tukitoimien jatkuminen;

115.  kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita velvoittamaan etenkin kaikki poliittiset tasot noudattamaan tiukasti valtiontukisääntöjä;

116.  kehottaa perustamaan parlamentin, neuvoston, komission ja tiedemaailman yhteisen elimen, joka analysoi kilpailupolitiikan pitkän aikavälin suuntausta ja jatkokehitystä digitaalitalouden tai energia-alan kaltaisilla tulevaisuuden aloilla;

117.  kehottaa analysoimaan ennakkoluulottomasti jäsenvaltioiden vastuulla olevaa veropolitiikkaa epäoikeudenmukaisen veropolitiikan ja kilpailua vääristävien verojärjestelyjen ja -vapautusten suhteen, jotta tulevaisuudessa voidaan toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä niitä vastaan;

o
o   o

118.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja kansallisille kilpailuviranomaisille.

(1)EUVL L 1, 4.1.2003, s. 1.
(2)EUVL L 61, 5.3.2009, s. 1.
(3)EUVL L 349, 5.12.2014, s. 1.
(4)EUVL C 167, 13.6.2013, s. 19.
(5)EUVL L 201, 26.7.2013, s. 60.
(6)EUVL C 120, 26.4.2013, s. 22.
(7)EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(8)EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8.
(9)EUVL C 10, 15.1.2009, s. 2.
(10)EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1.
(11)EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9.
(12)EUVL C 16, 22.1.2009, s. 1.
(13)EUVL C 6, 11.1.2011, s. 5.
(14)EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1.
(15)EUVL C 8, 11.1.2012, s. 4.
(16)EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3.
(17)EUVL C 8, 11.1.2012, s. 15.
(18)EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8.
(19)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 51.
(20)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0026.
(21)EUVL C 184, 22.7.2008, s. 13.
(22)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0267.
(23)EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
(24)EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 114.
(25)EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 143.
(26)EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 105.
(27)EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 43.
(28)EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 16.
(29)EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 60.
(30)EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 97.
(31)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0268.
(32)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0576.
(33)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0079.
(34)COM(2014)0449, 9. heinäkuuta 2014.

Oikeudellinen huomautus