Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2008(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0027/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0027/2015

Keskustelut :

PV 10/03/2015 - 16
CRE 10/03/2015 - 16

Äänestykset :

PV 11/03/2015 - 9.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0061

Hyväksytyt tekstit
PDF 228kWORD 68k
Keskiviikko 11. maaliskuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Vuoden 2016 talousarvion suuntaviivat – Pääluokka III
P8_TA(2015)0061A8-0027/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2015 vuoden 2016 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (2015/2008(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 ja 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta uuteen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2015(5) ja siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission kesken sovitut kuusi yhteistä lausumaa sekä kolme yksipuolista lausumaa,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903) sekä 13. tammikuuta 2015 annetun komission ehdotuksen asetukseksi Euroopan strategisten investointien rahastosta (COM(2015)0010),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen osassa II olevan luvun 8,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0027/2015),

A.  toteaa, että unionin talousarvio on ennen kaikkea investointitalousarvio, jolla on huomattava vipuvaikutus ja joka vauhdittaa kasvua sekä tukee kilpailukykyä ja työllisyyttä koko unionissa; toteaa, että se helpottaa ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanoa, joka muuten olisi vaikeaa tai mahdotonta, ja että sen avulla varmistetaan strategiset investoinnit eurooppalaista lisäarvoa sisältäviin toimiin yhdistämällä resursseja ja mahdollistamalla mittakaavaetujen aikaansaaminen; toteaa, että unionin talousarviolla on konkreettinen myönteinen vaikutus kansalaisten elämään; toteaa, että unionin talousarviolla on keskeinen asema vähennettäessä Euroopan alueiden välisiä eroja ja varmistettaessa investoinnit aloilla, joilla niitä eniten tarvitaan;

B.  ottaa huomioon, että talous- ja rahoituskriisin seurauksena investoinnit unionissa ovat vähentyneet huomattavasti ja unionin eri alueiden väliset kehityserot ovat syventyneet; katsoo, että tilanteessa, jossa kansallisen tason taloudelliset ja talousarviota koskevat rajoitteet jatkuvat, unionin talousarviolla on keskeinen asema kilpailukyvyn edistämisessä ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä unionin alueella;

C.  toteaa, että unionin talousarvio ei voi täyttää tehtäväänsä, jos sen moitteettomuus, totuudenmukaisuus ja uskottavuus asetetaan kyseenalaiseksi; pitää välttämättömänä, että kaikkia monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 sisältyviä sitoumuksia noudatetaan kaikilta osin ja että viime vuosien aikana kerääntyneet ongelmat, erityisesti vuoden 2014 lopussa maksamatta olleiden laskujen ennennäkemätön määrä, ratkaistaan viipymättä; toteaa, että maksamattomien laskujen kertyminen viivästyttää unionin ohjelmien ja rahastojen täytäntöönpanoa, mistä seuraa ongelmia ensisijaisesti unionin kansalaisille; katsoo, että rakenteellisten maksujen viivästyminen herättää kysymyksen maksuviivästyksistä aiheutuvien korkomaksujen käyttöönotosta, sillä alue- ja paikallisviranomaisten on pakko kääntyä rahoitusmarkkinoiden puoleen saadakseen ennakkorahoitusta myöhässä olevien unionin maksuosuuksien kattamiseksi; korostaa, että sitoumusten purkaminen ei ratkaise maksukriisiä; muistuttaa, että SEUT‑sopimuksen 310 artiklan mukaan unionin talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa;

D.  ottaa huomioon, että monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 sisältyvät uudet unionin ohjelmat ovat toiminnassa ja täydessä vauhdissa vuonna 2016, jolloin aloitetaan myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi;

Takaisin raiteille: työllisyys, yritykset ja yrittäjyys edistämässä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopan unionissa

1.  korostaa unionin talousarvioon sisältyviä mahdollisuuksia luotaessa työpaikkoja ja kehitettäessä yrityksiä ja yrittäjyyttä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi kaikkialla unionissa sekä sen näillä aloilla tuomaa lisäarvoa; korostaa tässä yhteydessä lisäksi, että unionin talousarvio vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja siitä tuetaan tutkimusta ja kehitystä sekä uusiin energiamuotoihin siirtymisen ja energiaverkkojen yhteenliittämisen tarjoamia mahdollisuuksia uusien työpaikkojen ja kasvun luomiseksi; toteaa, että hyvin monet unionin ohjelmat, kuten Horisontti 2020, COSME, Erasmus+ ja nuorisotyöllisyysaloite, myötävaikuttavat suoraan näiden tavoitteiden saavuttamiseen; odottaa, että komissio keskittyy talousarvioesityksessään 2016 tällaisiin kasvuun suuntautuneisiin ohjelmiin ja välineisiin, jotta varmistetaan, että niille myönnetään tarvittavat resurssit;

2.  muistuttaa, että unionissa on yli 20 miljoonaa pk-yritystä ja että niiden osuus kaikista yrityksistä on 99 prosenttia; katsoo, että suotuisa liiketoimintaympäristö ja yrittäjyyskulttuurin kehittäminen unionissa, kunnolliset työpaikat mukaan luettuina, voisivat auttaa pk-yrityksiä, joiden mahdollisuuksia työllistäjinä talouskriisi on heikentänyt, nousemaan jälleen tärkeimmiksi työpaikkojen luojiksi unionissa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä helpottaa aloittelevien yritysten luomista ja toimintaa unionissa kannustamalla yrittäjien välistä yhteydenpitoa ja tukemalla uusia hankkeita; katsoo, että lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja byrokratiaa vähennettävä, mutta sen ohella on myös hyödynnettävä täysimääräisesti COSME-ohjelman yhteydessä käytettävissä olevia rahoitusvälineitä ja tuettava ja autettava niiden avulla pk-yrityksiä tämän tavoitteen saavuttamisessa helpottamalla erityisesti niiden pääsyä markkinoille ja niiden luotonsaantia; painottaa Euroopan strategisten investointien rahaston tarjoamia huomattavia mahdollisuuksia pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille;

3.  korostaa, että suurin osa unionin talousarvion investointimenoista käytetään unionin rakenne- ja investointirahastoihin, joilla myötävaikutetaan merkittävästi työpaikkojen syntymiseen, kasvun elvyttämiseen ja kilpailukykyyn sekä innovointiin; painottaa, että unionin koheesiopolitiikka on pitänyt ratkaisevalla tavalla yllä julkisia investointeja elintärkeillä talouden aloilla ja että sen avulla on saatu aikaan konkreettisia ruohonjuuritason tuloksia, jotka saattavat auttaa jäsenvaltioita ja alueita selviämään nykyisestä kriisistä ja saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, että loput toimenpideohjelmat hyväksytään nopeasti lähikuukausien aikana, jotta varmistetaan, että täytäntöönpanossa päästään täyteen vauhtiin vuonna 2016;

4.  on huolestunut nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksesta vuodesta 2016 alkaen, kun otetaan huomioon, että ohjelman koko rahoitus myönnettiin etupainotteisesti vuosina 2014 ja 2015; painottaa, että nuorisotyöttömyyden torjuntaa on edelleen voimistettava ja että olisi pohdittava kaikkia rahoitusmahdollisuuksia nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi; muistuttaa, että vuosi 2016 on ensimmäinen vuosi, jolloin maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta annetaan monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 annetun asetuksen mukaisesti käyttöön varoja siten, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 vahvistetut enimmäismäärät ylittyvät, kohdennettavaksi kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen, liittyviin politiikkatavoitteisiin; kehottaa komissiota määrittämään ohjelman täytäntöönpanon viivästymisen syyt ja varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että varat käytetään täysimääräisesti;

5.  korostaa, että rajatylittävä liikkuvuus tarjoaa unionille merkittävät mahdollisuudet hyödyntää ihmisten koko osaamiskirjoa sekä laajentaa kaikenikäisten ihmisten kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia; katsoo, että Erasmus+-ohjelman kaltaiset onnistuneet ja symbolisesti merkittävät liikkuvuusohjelmat hyödyttävät sekä yksilöitä että taloutta ja että niitä olisi siksi käytettävä täysimääräisesti; muistuttaa tässä yhteydessä, että liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliset näkökohdat on aina otettava huomioon ja että liikkuvuus on ainoastaan yksi mahdollisista välineistä, joilla torjutaan työttömyyttä, ei viimeinen oljenkorsi;

6.  palauttaa mieliin, että veropetokset ja verovilppi vaikuttavat kielteisesti jäsenvaltioiden talouksiin ja näin ollen myös unionin talousarvioon; muistuttaa erityisesti, että kaikenlaiset alv-petokset, kuten karusellipetokset, vaikuttavat suoraan unionin tuloihin; kehottaa komissiota vahvistamaan unionin ohjelmia, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia tällä alalla;

7.  pitää myönteisenä vihreiden kehityskriteerien sisällyttämistä unionin talousarvioon; katsoo, että unionin olisi toteutettava tehokkaita toimia, jotta päästäisiin hyväksyttyihin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjunnan, uusiutuvien energioiden ja energiatehokkuuden edistämisen ja ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelun alalla; katsoo, että nämä ovat keskeisiä keskipitkän ja pitkän aikavälin globaaleja haasteita, joita ei saisi unohtaa;

Unionin talousarvio ja investointisuunnitelma

8.  pitää komission esittämää investointisuunnitelmaa myönteisenä ensimmäisenä toimena, jonka avulla voidaan saada aikaan 315 miljardin euron arvosta investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen samoin kuin pk-yrityksiin ja markkina‑arvoltaan keskisuuriin yrityksiin, mikä auttaa tasapainottamaan talous- ja rahoituskriisistä johtuvaa julkista alijäämää ja yksityisten investointien vajetta; panee merkille, että unionin talousarvion odotetaan toimivan tämän investointisuunnitelman tukirankana siten, että siitä asetetaan käyttöön Euroopan strategisten investointien rahaston rahoittamiseksi vaadittava takuurahasto, joka on arvoltaan 8 miljardia euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina; pitää unionin talousarviosta myönnettävää rahoitusta mahdollisuutena saada aikaan merkittäviä tuloksia suuren vipuvaikutuksen ansiosta; vahvistaa olevansa halukas tarkastelemaan yksityiskohtaisesti niiden rahoitussitoumusten talousarviovaikutuksia, joita unioni on osoittanut Euroopan investointipankille Euroopan strategisten investointien rahaston perustamista varten;

9.  korostaa, että ehdotettu investointisuunnitelma ja unionin talousarvio ovat toisiaan täydentäviä ja kartuttavia ja että niillä molemmilla pyritään elvyttämään taloutta ja vauhdittamaan työpaikkojen luomista; korostaa, että unionin talousarvio on jo itsessään merkittävä investointiväline, jolla on oma erillinen roolinsa ja tehtävänsä, ja että se on tuottanut konkreettisia tuloksia, joilla on selvä eurooppalainen lisäarvo; on vakuuttunut, että on kaikin tavoin pyrittävä luomaan synergiaa investointisuunnitelman ja unionin talousarvion välille samoin kuin niiden ja kansallisten talousarvioiden välille, jotta saadaan kurottua umpeen investointivaje, varmistettua lähentyminen ja vakaus unionissa ja maksimoitua julkisten menojen vaikutus reaalitalouteen; korostaa lisäksi, että on tärkeää poistaa olemassa olevat investoinnin esteet, jotka koskevat erityisesti sääntelykehyksen selkeyttä ja ennakoitavuutta;

Sisäinen ja ulkoinen solidaarisuus ja turvallinen Eurooppa

10.  muistuttaa, että unionin talousarvion avulla tuetaan sisäistä solidaarisuutta myöntämällä siitä tukea taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä köyhyyden torjuntaan, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja jäsenvaltioiden sekä niiden alueiden välisten kehityserojen minimoimiseen; korostaa, että se on myös ulkoista solidaarisuutta tukeva väline, josta annetaan hätäapua humanitaarisissa kriiseissä ja siviilikriiseissä tarjoamalla tukea avuntarpeessa oleville maille, kuten Ukrainalle, ja joka auttaa tekemään unionista suurimman kehitysavun antajan, jonka tavoitteena on täyttää köyhyyden poistamiseen liittyvät unionin sitoumukset kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti, ja edistämään vuoden 2015 jälkeistä maailmanlaajuista kehitysohjelmaa;

11.  panee huolestuneena merkille, että vaikka Eurooppa on yksi maailman turvallisimmista alueista, sen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu uudenlaisia riskejä, joiden vuoksi on huolehdittava entistä tiiviimmästä poliisi- ja oikeusalan yhteistyöstä ja koordinoinnista, toteutettava toimia integroinnin parantamiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi ja samalla edistettävä vakautta ja rauhaa konfliktialueilla; korostaa, että muuttovirtojen hallitsemiseksi toteutettavat yhteiset toimet sijoittuvat sekä sisäisen että ulkoisen yhteisvastuun leikkauspisteeseen; toteaa jälleen kannattavansa sitä, että unionille annetaan enemmän keinoja vahvistaa ja kehittää jäsenvaltioiden välistä oikeudenmukaisen vastuunjaon kulttuuria turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa, jotta varmistettaisiin ulkorajojen vakaus ja turvallisuus unionin perusarvoja täysin kunnioittaen ottaen etenkin huomioon tapahtumat Välimeren alueella ja unionin kaakkoisrajalla; kehottaa komissiota ehdottamaan asianomaisten ohjelmien ja välineiden kohdennettua vahvistamista ja osoittamaan siten, että unioni on sitoutunut puuttumaan näihin haasteisiin;

Sitoumusten noudattaminen

12.  on vakuuttunut, että unionin talousarvion koko potentiaalia ei saada käyttöön, jollei viime vuosina kertyneitä ongelmia, jotka valitettavasti hallitsivat edellisvuotisia talousarvioneuvotteluja, ratkaista lopullisesti ja yksiselitteisesti; viittaa erityisesti toistuvaan ongelmaan, joka koskee vuoden lopussa maksamatta olevia laskuja, monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien erityisrahoitusvälineiden budjetointia koskevaan kysymykseen sekä koheesiopolitiikan toimintaohjelmien täytäntöönpanon viivästymiseen; katsoo, että näihin ongelmiin olisi ehdottomasti löydettävä konkreettiset ja kestävät ratkaisut vuonna 2015;

13.  kehottaa panemaan vuotta 2015 koskeneen talousarviomenettelyn lopussa parlamentin, neuvoston ja komission välillä sovitut yhteiset lausumat maksumäärärahoista ja maksusuunnitelmasta kaikilta osin täytäntöön ja katsoo tällaisten toimien osoittavan, että kaikki kolme toimielintä pyrkivät vakavissaan ratkaisemaan kestävällä tavalla maksamattomia laskuja koskevan ongelman; palauttaa mieliin sitoumuksen pitää tämän vuoden aikana ainakin kolme toimielintenvälistä kokousta maksujen suorittamisen ja tarkistettujen ennakkoarvioiden tarkastelemiseksi; toteaa, että ensimmäinen näistä kokouksista järjestetään maaliskuussa 2015, ja odottaa, että silloin esitetään ensimmäinen katsaus siihen, minkä verran päätoimintalohkoilla oli maksamatta olevia laskuja vuoden 2014 lopussa; pitää valitettavana, että yksinomaan vuosien 2007–2013 koheesio-ohjelmien osalta kyseinen määrä oli vuoden 2014 lopussa, kuten pelättiin, ennätyksellisen korkea, 24,7 miljardia euroa; pitää valitettavana, että velka heikentää unionin uskottavuutta ja on ristiriidassa korkeimmalla poliittisella tasolla asetettujen kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden kanssa; korostaa, että maksut ovat suora ja looginen seuraus aikaisemmista sitoumuksista;

14.  pitää äärimmäisen tärkeänä sellaisen asianmukaisen maksusuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa, jonka tavoitteena on saada vuoden lopussa maksamatta olevien laskujen määrä vähenemään rakenteelliselle tasolle nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana, kuten neuvosto, parlamentti ja komissio totesivat yhteisessä lausumassa, joka hyväksyttiin talousarviomenettelyssä 2015; muistuttaa, että kolme toimielintä hyväksyy kyseisen suunnitelman hyvissä ajoin ennen vuotta 2016 koskevan talousarvioesityksen esittämistä; katsoo, että maaliskuussa 2015 pidettävässä toimielintenvälisessä kokouksessa kolmella toimielimellä olisi oltava mahdollisuus sopia tästä suunnitelmasta;

15.  palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantansa, että erityisrahoitusvälineiden (joustovälineet, EU:n solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus) maksumäärärahat on laskettava monivuotisen rahoituskehyksen maksujen enimmäismäärä ylittäen samoin kuin maksusitoumusmäärärahojen tapauksessa; pitää valitettavana, että neuvoston virheellinen tulkinta asianomaisesta monivuotisen rahoituskehyksen säännöksestä ei antanut mahdollisuutta päästä asiasta minkäänlaiseen sopimukseen edellisvuotisen talousarviomenettelyn aikana; korostaa, että neuvoston kanta asiaan saattaa johtaa siihen, että monivuotista rahoituskehystä pienennetään entisestään kauteen 2007–2013 verrattuna; odottaa, että asia saadaan päiväjärjestykseen, kun komissio tekee vuonna 2015 maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraan teknisen mukautuksen;

16.  palauttaa mieliin, että unionin virastot ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä ja pantaessa täytäntöön unionin politiikkoja ja tavoitteita, kuten kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen liittyviä tavoitteita; muistuttaa komissiota ja neuvostoa, että unionin virastot hoitavat lainsäädäntävallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä ja niitä on siten kunnioitettava unionin hallinnon tärkeinä osina; painottaa, että näille virastoille on myönnettävä riittävästi budjettivaroja ja henkilöresursseja, jotta ne voivat täyttää lakisääteiset tehtävänsä täysimääräisesti ja tehokkaasti; korostaa, että jo yksi unionin virastoista on ilmoittanut, että se on joutunut siirtämään ja peruuttamaan meneillään olevia hankkeita vuoden 2015 talousarvioon tehtävien mittavien henkilöstö- ja talousarvioleikkausten vuoksi; muistuttaa, että parlamentti vastusti uudelleen kohdennettavien toimien varantoa, ja kehottaa komissiota muuttamaan sen vaikutuksen vastakkaissuuntaiseksi vuoden 2016 talousarvioesityksen esittelyn yhteydessä;

Tulevat toimet

17.  kehottaa komissiota ottamaan edellä mainitut poliittiset painopisteet asianmukaisesti huomioon laatiessaan talousarvioesitystä vuodeksi 2016, jotta asianomaisiin unionin ohjelmiin ja toimiin osoitetaan tarvittavat varat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi; odottaa tässä yhteydessä, että komissio reagoi myönteisesti tässä päätöslauselmassa esitettyihin uusiin pyyntöihin ja kantoihin, joiden tarkoituksena on saada ratkaistua toistuvat ongelmat ja helpottaa tämänvuotista talousarviomenettelyä; odottaa lisäksi komission ehdottavan talousarvioesityksessään riittävää maksumäärärahojen tasoa, joka perustuu realistisiin ennusteisiin ja tarpeisiin, jotta unioni voi saavuttaa tavoitteensa;

18.  muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan; vaatii käyttämään kaikkia monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen sallimia keinoja, jotta unioni voisi täyttää oikeudelliset velvoitteensa ja jotta ei vaarannettaisi tai viivytettäisi maksuja sidosryhmille, kuten tutkijoille ja yliopistoille;

19.  kehottaa neuvostoa tulevan vuoden talousarviota käsitellessään luopumaan kaksinaismoralismista ja vastaamaan niihin odotuksiin, joita sen omat lausumat ja päätökset niin maksukriisistä, monivuotisesta rahoituskehyksestä, Eurooppa 2020 ‑strategiasta kuin investointien elvyttämisestä ovat synnyttäneet; katsoo, että tällaiset poliittiset lausumat ja sitoumukset ovat merkityksettömiä, jollei niiden ohella myönnetä riittäviä talousarviovaroja niiden täytäntöönpanemiseksi;

20.  lupaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien asettamissa rajoissa ja akuutin maksumäärärahavajeen huomioon ottaen toimia budjettivallan käyttäjänä päättäväisesti ja vastuullisesti ja pyrkiä edistämään tarkoin kohdennettuja määrärahalisäyksiä poliittisten painopisteidensä mukaisille aloille, joilla on korkea varojen hyödyntämiskapasiteetti ja joilla on vakuuttavat mahdollisuudet saada aikaan hyviä tuloksia; aikoo tähän liittyen tarkastella erityisvaliokuntien tuella, minkä yksittäisten ohjelmien ja budjettikohtien avulla tähän tavoitteeseen parhaiten päästään;

21.  korostaa, että vuoden 2016 talousarviolla on ratkaiseva merkitys, sillä sen lisäksi, että vuosi on ensimmäinen, jolloin pannaan täytäntöön monivuotisen rahoituskehyksen uusi säännös maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta, sitä on tarkoitus käyttää myös vertailukohtana vaalien jälkeiselle monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarvioinnille ja tarkistamiselle, jotka on määrä aloittaa ennen vuoden 2016 loppua; korostaa, että on tarpeen vahvistaa poliittiset painopisteet ja määrittää hyvissä ajoin todistettavaa lisäarvoa unionin rahoituksesta saaneet alat, joihin katsotaan tarvittavan lisäinvestointeja vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää seurata tarkasti unionin keskeisten ohjelmien täytäntöönpanoa ja tuloksia jo nykyisen talousarviomenettelyn aikana;

22.  toistaa kannattavansa unionin omien varojen järjestelmän perinpohjaista uudistamista, sillä sen nykyiset puutteet johtavat vakaviin pattitilanteisiin talousarvioneuvotteluissa; pitää sen vuoksi poliittisesti erittäin tärkeänä Mario Montin johdolla toimivan omia varoja käsittelevän korkean tason ryhmän työtä; panee tyytyväisenä merkille korkean tason ryhmän ensimmäisen arviointikertomuksen, jossa ehdotetaan, että unionin talousarvion omia varoja koskevaa kysymystä tarkastellaan mahdollisimman laajasta perspektiivistä, ja odottaa innokkaasti tämän ryhmän työn tuloksia ja lopullisia ehdotuksia, jotka on määrä esitellä vuonna 2016 toimielintenvälisessä konferenssissa, jonne myös kansalliset parlamentit kutsutaan, ja joita on määrä tarkastella vaalien jälkeen monivuotisen rahoituskehyksen uudelleen tarkastelun ja tarkistuksen yhteydessä;

o
o   o

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(3)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0100.
(5)EUVL L 69, 13.3.2015.

Oikeudellinen huomautus