Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2014 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman terroritekojen aiheuttamista uhkista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle (päätöslauselma 2178 (2014)),

–  ottaa huomioon Riiassa 29. ja 30. tammikuuta 2015 pidetyn oikeus- ja sisäasiainministerien epävirallisen kokouksen jälkeen annetun Riian yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon Maltassa sijaitsevan EU:n ja Arabiliiton yhteystoimiston toiminnan, jolla pyritään helpottamaan komission ja Arabiliiton välistä vuoropuhelua,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon 10. ja 11. kesäkuuta 2014 pidetyssä kolmannessa EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksessa annetun julistuksen,

–  ottaa huomioon yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen 19. tammikuuta 2015 EU:ta edustavan komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin ja Arabiliittoa edustavan Arabiliiton pääsihteerin Nabil Elarabyn välillä,

–  ottaa huomioon neuvoston 25. helmikuuta 2010 hyväksymän EU:n sisäisen turvallisuuden strategian,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston päätelmät terrorismin torjunnasta ja erityisesti 9. helmikuuta 2015 annetut päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman terrorismin vastaisista toimista(1),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Egyptin tilanteesta(2),

–  ottaa huomioon aiemmat Arabiliiton maista antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin 19. tammikuuta 2015 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että terrorismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet muodostavat merkittävän maailmanlaajuisen uhkan turvallisuudelle ja vapauksille ja että perusoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen tekijä terrorismin torjunnan onnistumisessa;

B.  ottaa huomioon, että terrorismi on maailmanlaajuinen uhka, jota on torjuttava kansallisten hallitusten sekä alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden koordinoitujen toimien avulla; korostaa, että terrorismin uhkaa voidaan torjua tehokkaasti ainoastaan maailmanlaajuisen liittoutuman avulla noudattaen täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta ja kunnioittaen perusarvoja sekä kansainvälisiä ihmisoikeussääntöjä;

C.  ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ja Arabiliiton pääsihteeri Nabil Elaraby allekirjoittivat 19. tammikuuta 2015 Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton pääsihteeristön välisen yhteisymmärryspöytäkirjan;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 tehdyn ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton pääsihteeristön välisen yhteisymmärryspöytäkirjan sisältö ei ole julkinen;

E.  katsoo, että on EU:n ja Arabiliiton yhteisen edun mukaista etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja alueellisen rauhan ja vakauden varmistamiseksi; ottaa huomioon, että yhteisymmärryspöytäkirjan tarkoituksena on tukea ja lujittaa EU:n jäsenvaltioiden ja Arabiliiton jäsenten suhteita sekä tehostaa niiden toimintarakenteita, vaihtaa kokemuksia ja käydä vuoropuhelua yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistä etua koskevilla aloilla;

F.  ottaa huomioon, että tulevina vuosina todennäköisesti jatkuu ilmiö, jossa eurooppalaiset taistelijat matkustavat eri puolille maailmaa jihad-taisteluun, ja palatessaan heistä voi tulla turvallisuusuhka EU:n sisällä; toteaa, että tuhansien EU:n kansalaisten kerrotaan lähteneen kotimaastaan ryhtyäkseen vierastaistelijaksi sodan ja väkivallan leimahdettua Syyriassa, Irakissa ja Libyassa, mikä merkitsee lisähaastetta EU:n kansalaisten turvallisuudelle; toteaa, että Pariisin ja Kööpenhaminan äskettäisten terroritekojen tekijät olivat EU:n kansalaisia;

G.  toteaa, että terroristipropagandan levittämistä helpottaa internetin ja sosiaalisen median käyttö; ottaa huomioon, että kyberterrorismi antaa terroristiryhmille mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteyksiä ilman rajojen muodostamia fyysisiä esteitä ja vähentää siten tarvetta perustaa tukikohtia tai turvapaikkoja eri maihin;

H.  toteaa, että Arabiliiton jäsenmaissa esiintyy vakavia ja järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia;

I.  huomauttaa, että Arabiliiton jäsenmaiden hallitukset leimaavat usein terroristijärjestöiksi sellaisia kansalaisjärjestöjä, jotka EU:n mielestä käyttävät yleismaailmallisia ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan; ottaa huomioon, että terrorismin torjuntaa ja kansallista turvallisuutta käytetään yhä useammin oikeuttamaan opposition edustajien, kansalaisyhteiskunnan ja toimittajien toiminnan tukahduttaminen;

J.  katsoo, että EU:n ulkopolitiikassa on osaltaan torjuttava terroriuhkaa, joka on leviämässä joillakin sen naapurialueilla; katsoo, että terrorismin ehkäisystrategioissa olisi tukeuduttava monitahoiseen menettelyyn, jolla pyritään paitsi suoraan estämään iskujen valmistelu unionin alueella myös ottamaan huomioon tarve käsitellä terrorismin taustalla olevia syitä;

K.  toteaa, että EU tuomitsee kuolemanrangaistuksen käytön sekä julmien ja epäinhimillisten rangaistusten käytön kaikkialla maailmassa, myös terroriteoista tuomittujen kohdalla;

1.  ilmaisee tyrmistyksensä terrori-iskujen aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen ja ihmishenkien menetysten suuresta määrästä ja ilmaisee myötätuntonsa kaikkien viattomien uhrien omaisille;

2.  korostaa, että terrorismi muodostaa suoran uhkan kaikille maille ja kaikille ihmisille heidän etnisestä taustastaan, uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta;

3.  pyytää julkistamaan yhteisymmärryspöytäkirjan, jotta sen sisältöä voidaan valvoa demokraattisesti ja oikeudellisesti;

4.  kehottaa neuvostoa laatimaan yhdessä Arabiliiton kaikkien jäsenvaltioiden kanssa terrorismin yhdenmukaisen ja yksiselitteisen määritelmän;

5.  korostaa kriisitilanteita koskevan tietojenvaihdon kautta tehtävän yhteistyön merkitystä humanitaariseen apuun liittyvissä kysymyksissä; korostaa, että on tärkeää vaihtaa tarvittaessa arvioita ja parhaita käytäntöjä sekä tehdä yhteistyötä selvitettäessä käytännön toimia, joilla voidaan puuttua näihin uhkiin, ja toteaa, että tämä sisältää entistä tehokkaammat toimet, joilla torjutaan radikalisoitumista, värväystä ja terroristien ja vierastaistelijoiden matkustusta sekä käsitellään lähtöpaikkaansa palaavia taistelijoita koskevaa kysymystä;

6.  toistaa kantansa, että terrorismin torjunnassa on olennaista puuttua paitsi seurauksiin myös radikalisoitumisen perimmäisiin syihin, ja korostaa, että tarvitaan kattavia monialaisia toimintatapoja, joissa otetaan huomioon kaikki asiaa koskevat toimintapolitiikat, kuten se, että on tärkeää edistää osallisuuden ja suvaitsevaisuuden kulttuuria esimerkiksi koulutus-, sosiaali- ja aluepolitiikan avulla;

7.  panee merkille, että EU:ssa ja arabimaissa tällä hetkellä ilmenevän terroriuhkan yhtenä pääasiallisena syynä ovat ääri-islamilaiset jihadistit; on sitä mieltä, että radikalisoitumisen ja terrorismin torjuntaa koskeva toiminta ei voi olla tehokasta, ellei sitä harjoiteta tiiviissä yhteistyössä lähtömaiden kanssa;

8.  kehottaa EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden viranomaisia kunnioittamaan kidutuksen kieltoa, sellaisena kuin se vahvistetaan erityisesti kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisessa YK:n yleissopimuksessa, jonka useimmat näistä maista ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet; toistaa, että kiduttamalla ja pakottaen saadut tunnustukset eivät ole päteviä;

9.  toteaa jälleen, että vapauden ja turvallisuuden välillä on säilytettävä tasapaino vastauksena terroriuhkaan ja että kaikkia toteutettavia toimia on tarkasteltava siltä kannalta, ovatko ne oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksia koskevien vaatimusten mukaisia;

10.  suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti EU:n ja kolmansien maiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen, jonka tarkoituksena on torjua terrorismia; pitää myönteisenä EU:n ja Arabiliiton strategisen vuoropuhelun käynnistämistä, mukaan lukien keskustelut poliittisista ja turvallisuuskysymyksistä sekä EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja arabimaiden pysyvien edustajien säännölliset kokoukset, ja pitää niin ikään myönteisenä varhaisvaroituksen ja kriisinhallinnan alalla saavutettua edistymistä ja erityisesti varhaisvaroitus- ja kriisinhallintahankkeen täysimääräistä täytäntöönpanoa;

11.  muistuttaa kuitenkin, että terrorismin vastaisia toimia ei saa koskaan käyttää väärin oikeutettujen eriävien mielipiteiden tukahduttamiseen tai yleismaailmallisten ihmisoikeuksien loukkaamiseen; kehottaa EU:ta sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tekemäänsä yhteistyöhön selkeitä suojatoimia, jotta varmistetaan, ettei se suoraan tai välillisesti tue tai oikeuta laillisesti toimivien järjestöjen ja yksittäisten ihmisten sortoa terrorismin torjunnan nimissä;

12.  korostaa, että EU:n ja Arabiliiton ulkoministerit sopivat lisäksi jatkavansa työtä, joka koskee YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian kattavaa täytäntöönpanoa; panee tyytyväisenä merkille, että ministerit pitivät myönteisenä YK:n terrorisminvastaisen keskuksen perustamista kahden pyhän moskeijan suojelijan aloitteesta ja pyysivät tukea tälle keskukselle ja että he suhtautuivat myönteisesti terrorismin torjuntaa käsitelleen ensimmäisen kansainvälisen konferenssin järjestämiseen Bagdadissa maaliskuussa 2014 tilaisuutena käsitellä ja etsiä asianmukaisia keinoja edistää kansainvälistä yhteistyötä ja torjua terrorismia alueellisella tasolla;

13.  korostaa jälleen EU:n ja Arabiliiton välisen ihmisoikeusyhteistyön merkitystä ja katsoo olevan erityisen tärkeää jatkaa ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua sekä edistää kaikkien ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien turvaamista – mukaan lukien oikeus taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, ilmaisunvapauteen ja uskonnon tai vakaumuksen vapauteen – edistäen samalla eri uskontojen keskinäistä suvaitsevaisuutta ja rinnakkaineloa ja torjuen syrjäytymistä, ääriliikkeitä sekä vihan ja väkivallan lietsontaa ja levittämistä;

14.  kehottaa neuvostoa tarkistamaan, onko aseiden vientiä koskevia EU:n käytännesääntöjä rikottu sortoon liittyen;

15.  kehottaa EU:ta kehittämään yhteistyössä Arabiliiton kanssa erityisen mekanismin aseiden salakuljetuksen estämiseksi ja soveltamaan sitä varsinkin terrorismin alkuperämaihin tai niihin maihin, joissa koulutetaan terroristeja; kehottaa EU:ta valvomaan tarkasti aseiden vientiä erityisesti sellaisen kaksikäyttöteknologian tapauksessa, joka saattaisi päätyä terroristien käyttöön; katsoo, että on olennaisen tärkeää torjua terrorismin rahoittamista yhteistyössä asianomaisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien Arabiliitto ja sen jäsenet;

16.  katsoo, että EU:n on tarkasteltava niitä heikkouksia, jotka ovat tyypillisiä aiemmalle terrorismin vastaiselle yhteistyölle niiden lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden kanssa, joiden kautta vierastaistelijat ovat tulleet ja resurssit on kanavoitu ja joihin kuuluu Arabiliiton jäsenmaita;

17.  korostaa, että kokonaisvaltaisessa EU:n terrorismin vastaisessa strategiassa olisi sovellettava lähestymistapaa, jossa yhdistyisivät diplomaattiset ja sosioekonomiset sekä kehitykseen, konfliktinestoon, rauhanrakentamiseen ja kriisinhallintaan liittyvät välineet, mutta siinä olisi myös hyödynnettävä täysipainoisesti unionin ulko- ja kehityspolitiikkaa, jotta voidaan torjua köyhyyttä, syrjintää ja marginalisoitumista sekä korruptiota ja edistää hyvää hallintoa ja estää ja ratkaista konflikteja, koska näin voidaan osaltaan estää yhteiskunnan tiettyjen ryhmien ja osien marginalisoitumista, mikä tekee niistä alttiimpia ääriryhmien propagandalle;

18.  muistuttaa, että kansainvälinen yhteisö on sitoutunut toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen terrorismin torjunnan perustana, silloin kun YK:n yleiskokous hyväksyi maailmanlaajuisesta terrorisminvastaisesta strategiasta päätöslauselman nro 60/288;

19.  muistuttaa jäsenvaltioita ja EU:n virastoja, myös Europolia ja Eurojustia, niiden perusoikeuskirjan ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisista velvoitteista sekä EU:n ulkopoliittisista tavoitteista;

20.  toistaa kantansa, että uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet ovat erottamaton osa ihmisen muiden perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, ja mainitsee näistä erityisesti oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen ja naisten ja miesten yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä ilmaisunvapauden; kehottaa Arabiliittoa, ulkosuhdehallintoa ja näiden jäsenvaltioita suojelemaan arabimaiden uskonnollisia vähemmistöjä ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Arabiliiton pääsihteerille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0032. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0012.