Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2209(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0135/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0135/2015

Keskustelut :

PV 18/05/2015 - 22
CRE 18/05/2015 - 22

Äänestykset :

PV 19/05/2015 - 5.14
CRE 19/05/2015 - 5.14
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0198

Hyväksytyt tekstit
PDF 202kWORD 98k
Tiistai 19. toukokuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Vihreään kasvuun liittyvät mahdollisuudet pk-yrityksille
P8_TA(2015)0198A8-0135/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2015 vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(1),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(2),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja pk-yritystestin roolista(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) (COM(2008)0394),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Rakennusalan resurssitehokkuuden parantaminen” (COM(2014)0445),

–  ottaa huomioon pk-yrityksiä, resurssitehokkuutta ja vihreitä markkinoita koskevan eurobarometritutkimuksen (Flash-eurobarometri 381) ja julkisen tuen merkitystä innovaatioiden markkinoille saattamisessa koskevan eurobarometritutkimuksen (Flash-eurobarometri 394),

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (hyväksytty 109. täysistunnossa, joka järjestettiin 3. ja 4. joulukuuta 2014) teollisuuspolitiikkapaketista,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vihreä toimintasuunnitelma pk-yrityksille” (COM(2014)0440),

–  ottaa huomioon Euroopan resurssitehokkuusfoorumin maaliskuussa 2014 antaman julistuksen ja siihen liitetyt toimintasuositukset,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Innovoinnilla kestävään tulevaisuuteen – Ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma” (COM(2011)0899),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0135/2015),

A.  ottaa huomioon, että pk-yritysten osuus Euroopan yrityksistä on yli 98 prosenttia, unionin kokonaistyöllisyydestä yli 67 prosenttia ja bruttoarvonlisäyksestä 58 prosenttia; toteaa, että ne ovat EU:n talouden selkäranka ja keskeisen tärkeitä pitkän aikavälin talouskasvun ja kestävien työpaikkojen luomisen edistäjiä 28 jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että kriisistä huolimatta työllisyys parani vuosina 2007–2011 20 prosenttia ympäristötuotteiden ja -palveluiden alalla ja että ala tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden luoda taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja väestökadosta ja väestön ikääntymisestä kärsivillä alueilla; toteaa, että niillä on siten tärkeä merkitys teollisuuden ekosysteemissä yhdessä markkina-arvoltaan keskisuurten ja monikansallisten yhtiöiden kanssa; ottaa huomioon, että 90 prosenttia pk-yrityksistä on pieniä yrityksiä (yrityksiä, joissa on enintään kymmenen työntekijää) ja että näiden mikroyritysten osuus kaikista työpaikoista Euroopassa on 53 prosenttia;

B.  toteaa, että tällä hetkellä ympäristötuotteiden ja -palvelujen maailmanmarkkinoiden arvioidaan olevan 1 000 miljardia euroa vuodessa ja että arvioiden mukaan määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistuu vuoteen 2020 mennessä, minkä myötä tarjoutuu merkittäviä tilaisuuksia Euroopan pk-yrityksille ja yleisesti talouskasvulle EU:ssa; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on maailman suurin ympäristötuotteiden tuoja ja viejä; toteaa, että vaikka palvelut ovat erottamaton osa näitä tuotteita, ympäristöpalveluiden tarjoajat kohtaavat edelleen tullien ulkopuolisia kaupan esteitä;

C.  toteaa, että Euroopan unioni sitoutui Euroopan uudelleenteollistamiseen investoimalla kestävyyden, kilpailukyvyn ja innovoinnin periaatteisiin sekä tukemalla niitä, jotta teollisuustuotannon osuus unionin jäsenvaltioiden BKT:stä voidaan nostaa vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla, nostamaan uusiutuvan energian osuuden vähintään 27 prosenttiin ja parantamaan energiatehokkuutta vähintään 27 prosentilla, ja että viime mainittu tavoite on tarkoitus nostaa 30 prosenttiin; katsoo, että pk-yritysten olisi huolehdittava omasta osuudestaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja toteaa, että 93 prosenttia(4) EU:n pk-yrityksistä on jo ryhtynyt toimiin resurssitehokkuutensa parantamiseksi; toteaa, että parantamalla ekosuunnittelua ja tehostamalla jätteen syntymisen ehkäisemistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä voitaisiin komission mukaan saavuttaa nettosäästöt, jotka ovat 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta, ja vähentää samalla vuosittaisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 2–4 prosentilla;

D.  toteaa, että Small Business Act -aloitteen periaatteisiin kuuluu pk-yritysten auttaminen muuttamaan ympäristöhaasteet liiketoimintamahdollisuuksiksi toteuttaen samalla kestävää toimintaa, mutta toteaa, että politiikan alalla ei ole saavutettu merkittävää edistystä ja että pk-yritykset törmäävät usein epäjohdonmukaisiin toimintamalleihin yritystoimintaa aloitettaessa ja ympäristönormien täytäntöönpanon yhteydessä;

E.  katsoo, että sekä markkinat että sääntely saavat aikaan sen, että pk-yritykset noudattavat jatkuvasti lisääntyviä ympäristönormeja aiempaa huolellisemmin; katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden olisi minimoitava uuden ja voimassa olevan sääntelyn aiheuttama hallinnollinen rasite ja pyrittävä olemaan aiheuttamatta lisää kustannuksia kyseistä sääntelyä noudattaville yrityksille; ottaa huomioon, että pk-yrityksiin ja muille aloille kohdistuvan sääntelyrasitteen vähentämiseksi on ehdotettu uusia aloitteita, ja toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi pantava aloitteet täytäntöön;

F.  ottaa huomioon, että 90 prosenttia unionin yrityksistä on mikroyrityksiä; toteaa, että viimeaikaisista toimenpiteistä huolimatta pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä on edelleen osaamisen, tiedon ja rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia ja että niiden saatavilla ei ole yritysten kasvunsa eri vaiheessa tarvitsemien oman ja vieraan pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden riittävää valikoimaa, ja toteaa, että EU:n ohjelmat eivät vieläkään edistä innovointia merkittävällä tavalla; katsoo, että pk-yrityksille tarkoitetun EU-rahoituksen hakumenettelyihin liittyy edelleen liikaa byrokratiaa ja että ne ovat siten monille pk-yrityksille liian raskaita;

G.  katsoo, että on syytä ottaa huomioon EU:n investointivetoisen talousarvion mahdollisuudet helpottaa eurooppalaisten pk-yritysten rahoituksen saatavuutta hallinnollisen rasitteen vähentämisen ja kohdennettujen rahoitusvälineiden avulla sekä lisäämällä paikallisten yritystoimistojen rahoitusta; katsoo, että käyttäjäystävällisten menettelyjen kehittämistä eri tukimuotoja varten on edistettävä;

H.  toteaa, että pienyritykset hyötyvät suhteellisesti suuria yksiköitä enemmän toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan resurssitehokkuutta, minkä vuoksi niihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota politiikkaa laadittaessa; toteaa, että resurssitehokkuuden parantamisen potentiaalinen bruttohyöty on 10–17 prosenttia liikevaihdosta toimialasta riippuen;

I.  toteaa, että digitaaliteknologia on sekä tärkeä väline, jonka avulla pk-yritykset voivat varmistaa itselleen resurssien optimaalisesta käytöstä odotettavissa olevat hyödyt, että uusien pk-yritysten syntymiselle ja kehittymiselle suotuisa ala;

J.  toteaa, että painopiste on ensisijaisesti huipputeknologian pk-yrityksissä, jotka tuottavat suoraan vihreitä innovaatioita, mutta on myös tarpeen tukea muita yrityksiä, jotka haluavat noudattaa ympäristösääntelyä, panna täytäntöön innovoivia ympäristötoimenpiteitä ja parantaa ympäristötehokkuuttaan; toteaa, että ekoinnovointia voi hyödyntää liikeideana uutta yritystä perustettaessa mutta myös toimenpiteenä, jolla parannetaan olemassa olevien yritysten toimintaa vihreän talouden kehyksessä;

K.  toteaa, että vaikka vihreän kasvun määritelmästä ei ole saavutettu kansainvälisesti yhteisymmärrystä, yksimielisyys vallitsee siitä, että kyse on talouskasvun ja ympäristön kestävyyden yhdistelmästä; toteaa, että osaamisen ja koulutuksen lisääminen on pk-yritysten keskeinen haaste, johon olisi kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin innovoinnin ja resurssitehokkuuden kannalta; toteaa, että riskipääoman riittämätön saatavuus erityisesti yrityksen käynnistysvaiheessa on edelleen yksi merkittävimmistä esteistä kasvusuuntautuneiden yritysten luomiselle ja kehittymiselle;

L.  ottaa huomioon, että mikroyritykset luovat tuhansia työpaikkoja kaikkialla Euroopassa ja että niiden osuus kaikista työpaikoista on jopa 53 prosenttia, minkä vuoksi ne edellyttävät toisenlaista toimintakehystä, ja katsoo siksi, että on kiireesti otettava käyttöön mikroyrityksen selkeä määritelmä; toteaa, että mikroyritykset kohtaavat lukuisia suuria vaikeuksia, kuten julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin sisältyvät esteet, kohtuuton sääntelyrasite ja rahoituksen saanti:

Yleistä

1.  tukee vihreän kasvun ja kiertotalouden käsitettä ja toteaa, että siihen perustuvat mahdollisuudet liittyvät useisiin merkittäviin aloihin, joita ovat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet ja etenkin tuuli-, aurinko- ja maalämpöenergian taloudellisesti kannattava hyödyntäminen, energiatehokkuus, resurssitehokkuus, jätehuolto, päästöjen vähentäminen, sähköistäminen ja kehdosta kehtoon -ajattelumalli; huomauttaa, että näihin aloihin liittyy merkittävää taloudellista ja työllistävää potentiaalia, jota voidaan hyödyntää eri aloilla; toteaa, että vihreän kasvun tulisi olla osa laajempaa strategiaa pk-yritysten työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi;

2.  painottaa, että vihreää kasvua olisi tarkasteltava laaja-alaisesta näkökulmasta ja että tällöin olisi toteutettava toimenpiteitä, jotka kattavat koko arvoketjun ja koko yritysekosysteemin, mukaan lukien toimet, joita teollisen valmistamisen alan toimijat toteuttavat vähentääkseen tuotteidensa, tuotantoprosessiensa, liiketoimintakäytäntöjensä ja palvelujensa ekologista jalanjälkeä; palauttaa mieliin Euroopan resurssitehokkuusfoorumin antamat suositukset, joissa korostetaan, että resurssitehokkuuden edellytyksenä on dynaaminen sääntelykehys, joka välittää tuottajille ja kuluttajille asianmukaisia signaaleja parantaa tuotteiden resurssitehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan; kehottaa komissiota vahvistamaan kattavan toimintapoliittisen kehyksen, johon sisältyy konkreettisia toimintapoliittisia tavoitteita sekä pyrkimys tehostaa nykyisten toimintapoliittisten välineiden integrointia ja valtavirtaistamista, jotta varmistetaan, että vihreä talous ja kiertotalous tarjoavat pk-yrityksille mahdollisuuksia sekä mahdollisuuden osallistua niihin;

3.  korostaa, että maailmantalouden on turvattava jatkuvasti kasvavan väestön toimeentulo – 9 miljardia henkeä vuoteen 2050 mennessä – ja että luonnonvaramme ovat rajalliset, minkä vuoksi niitä olisi käytettävä kestävällä ja hyvin tehokkaalla tavalla; esittää uusia innovatiivisia, vihreitä ja kestäviä ratkaisuja näihin haasteisiin vastaamiseksi, kuten ottamalla käyttöön uusia tuotteita, tuotantoprosesseja, liiketoimintakäytäntöjä ja palveluja, joihin on esimerkiksi yhdistetty innovatiivista digitaaliteknologiaa, sekä uusi, ratkaisuja tukeva oikeudellinen kehys;

4.  muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että Euroopan pk-yritykset ovat erittäin heterogeenisia ja että ne voivat olla muun muassa hyvin perinteisiä perheyrityksiä, nopeasti kasvavia yrityksiä, high-tech-yrityksiä, mikroyrityksiä, yhteiskunnallisia yrityksiä ja vasta perustettuja yrityksiä ja edellyttävät siten hyvin erilaisia lähestymistapoja;

5.  katsoo, että EU:ssa on muutettava merkittävästi yrityskulttuuria, jotta edistetään talouskasvua lisäämällä omia yrityksiä perustavien ja liiketoimintamahdollisuuksia tavoittelevien ihmisten määrää erityisesti vihreän kasvun alalla, ja hyväksymällä epäonnistuminen ja riskien ottaminen; painottaa, että on tärkeää sijoittaa asia kaiken poliittisen päätöksenteon ytimeen; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan toimintaa konkurssin jälkeen mukauttamalla asiaan liittyviä oikeudellisia kehyksiään siten, että uusia yrityksiä on mahdollista perustaa pian edellisen yrityksen ajauduttua konkurssiin, erityisesti uusilla ja innovatiivisilla aloilla; kehottaa komissiota lievittämään epäonnistumisen pelkoa tiedotuskampanjoiden ja koulutuksen avulla;

6.  korostaa EU:n talousarvion lisäarvoa rahoituksen saatavuuden helpottamisessa pk- ja mikroyrityksille sekä yhteiskunnallisille yrityksille ja osuuskunnille sekä niiden kansainvälisille markkinoille pääsyn helpottamisessa, erityisesti yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelman (COSME) ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kautta; korostaa, että kansallisten lainsäätäjien on otettava käyttöön selkeä ja yhdenmukainen EU:n laajuinen tulkinta ja että tarvitaan avoimia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä;

7.  toteaa, että monet eurooppalaiset pk-yritykset ovat nykyään mukana kansainvälisessä kilpailussa ratkaisuista, joihin sisältyy sekä tuotteita että niin kutsuttuja vihreitä palveluja, kuten rakentaminen, asentaminen, huolto ja hallinnointi; panee merkille, että nämä palvelut ovat keskeisessä asemassa vihreiden tuotteiden kehityksessä, kaupassa ja viennissä; kehottaa komissiota sisällyttämään vihreät palvelut meneillään oleviin neuvotteluihin ympäristöhyödykkeitä koskevaksi sopimukseksi sekä TTIP:n kaltaisiin kahdenvälisiin kauppaneuvotteluihin esteiden raivaamiseksi kansainvälistymään pyrkivien eurooppalaisten pk-yritysten ja palveluntarjoajien tieltä;

8.  korostaa koko unionin kattavan hyvän hallintotavan, riippumattoman oikeuslaitoksen, avoimuuden ja oikeusvaltion merkitystä yritysystävällisen ilmapiirin ja sellaisten markkinoiden luomisessa, joissa pk-yrityksillä on yhtäläiset toimintaedellytykset;

Vihreiden aloitteiden rahoittaminen

9.  huomauttaa, että nykytilanteessa, jossa asianmukaisen riskipääoman saannin riittämättömyys erityisesti varhaisessa vaiheessa on edelleen yksi merkittävimmistä kasvusuuntautuneiden yritysten perustamisen ja kehittämisen esteistä, komission toimintasuunnitelmassa pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi painotetaan voimakkaasti riskipääomaa kasvurahoituksen mahdollisena välineenä; painottaa kuitenkin, että tämänkaltainen rahoitus sopii vain hyvin pienelle osalle pk-yrityksiä ja että pankkilainat ovat edelleen merkittävä rahoituslähde, minkä lisäksi vaihtoehtoja olisi kehitettävä yksityisellä sektorilla; toteaa tässä yhteydessä, että pk-yrityksiin kohdistuvien luotto-osuuskunnan kaltaisten vaihtoehtoisten lainanantomuotojen edistäminen on tärkeää; korostaa potentiaalisia rahoitusmahdollisuuksia, joita olisi tutkittava Euroopan strategisten investointien rahaston välityksellä;

10.  rohkaisee jäsenvaltioita poistamaan kieliesteitä ja kannustamaan siten ulkomaisia sijoittajia investoimaan; toteaa, että hyväksymällä englanninkielisiä hakemuksia ja tarjoamalla jäsenvaltion virallis(t)en kiel(t)en ohella tietoa englanniksi otetaan askel kohti tämän tavoitteen saavuttamista;

11.  korostaa, ettei ole olemassa kaikille sopivaa rahoitustapaa, ja kehottaa komissiota ottamaan pk-yritysten edut huomioon kaikissa voimassa olevissa ja mahdollisissa tulevissa ohjelmissa, välineissä ja aloitteissa erityisesti kun on kyse uusista vihreän talouden liiketoimintamalleista sekä oman pääoman (esimerkiksi bisnesenkelit, joukkorahoitus ja monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät) ja oman pääoman kaltaisen pääoman (mezzanine- eli välirahoitus) että lainavälineiden (”small-ticket” ‑yritysvelkakirjat, takuujärjestelyt ja -foorumit) ja pankkien ja muiden pk-yritysten rahoitukseen osallistuvien toimijoiden (kirjanpidon ammattilaiset, liiketoimintaa tai pk-yrityksiä edustavat järjestöt tai kauppakamarit) kumppanuuksista yritysten tukemiseksi niitä perustettaessa, niiden kasvaessa sekä siirtymävaiheissa siten, että otetaan huomioon yritysten koko, liikevaihto ja rahoitustarpeet; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisia ja alueellisia viranomaisia huolehtimaan asianmukaisten kannustimien käyttöönotosta ja tarjoamaan verokannustimia näitä rahoitusmalleja varten; painottaa, että on tärkeää tarkastella olemassa olevia välineitä, joilla pk-yrityksiä tuetaan, vihreää kasvua edistävien lisämahdollisuuksien sisällyttämiseksi niihin;

12.  korostaa tarvetta varmistaa koordinointi ja täydentävyys EU:n talousarvion rahoitusvälineiden välillä, erityisesti ERI-rahastojen, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan EU:n ohjelman (EaSI) sekä Life-ohjelman välillä;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan vihreää innovointirahoitusta saaneiden pk-yritysten tuloksia kyseisen rahoituksen vaikuttavuuden arvioimista varten; kehottaa komissiota, mikäli tulokset osoittautuvat heikoiksi, toteuttamaan vitkastelematta muutokset, jotka ovat tarpeen rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi;

14.  panee merkille, että monien vihreiden investointisuunnitelmien erittäin teknisen luonteen vuoksi on olennaisen tärkeää korostaa standardoitujen riski- ja tuottomallien merkitystä sekä kehittää uusia malleja uusia haasteita ja aloja varten;

15.  muistuttaa, että pk-yritysten voidaan odottaa olevan tärkeässä asemassa kiertotaloudessa, koska ne tarjoavat kestäviä, mutta silti työvoimavaltaisia palveluja kuten korjaus-, kunnostus- ja kierrätyspalveluja; ottaa huomioon, että komissio, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Kansainvälinen työjärjestö (ILO), Euroopan parlamentti ja euroryhmä kannattavat pääosin periaatetta, jonka mukaan verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja kulutuksen verotukseen; pyytää komissiota arvioimaan, mitä vaikutuksia verotuksen painopisteen siirtämisellä työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen olisi;

16.  painottaa, että yrittäjien, pk-yritysten, liiketoimintajärjestöjen ja tukijärjestöjen olisi oltava paremmin selvillä rahoitusmahdollisuuksista, jotta voidaan ottaa käyttöön suorituskykyisempää tekniikkaa tai tehdä palvelusopimuksia esimerkiksi konsultoinnista, ekologisen suunnittelun alalla annettavasta ohjauksesta ja koulutuksesta, resurssienhallinnasta ja vihreästä yrittäjyydestä sekä vihreän tekniikan sekä vihreiden tuotteiden ja palvelujen saatavuudesta, jotka voivat hyödyttää niiden liiketoimintaa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan pk-yrityksille suunnattujen palveluiden tarjontaa kyseisillä aloilla ja korostaa myös tarvetta varmistaa kyseisiä tuotteita ja palveluja koskevien yksinkertaisten ja helppokäyttöisten tietolähteiden ja -kantojen saatavuus; muistuttaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että kyseiset tiedot olisi välitettävä tavalla, joka vastaa parhaiten pk-yritysten toimintalogiikkaa ja -menetelmiä;

17.  toteaa, että EU:n ohjelmat eivät edistä ekoinnovointia ja kiertotaloutta merkittävällä tavalla ja että komission on siksi suunnattava COSME-ohjelmasta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta myönnettävä rahoitus tehokkaammin pk-yritysten kehittämiin ja niitä varten kehitettyihin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin sekä tuettava tuotesuunnittelun ja prosessien tuottavuuden parantamiseen tarkoitettua rahoitusta, jossa tukeudutaan edellisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä saatuihin myönteisiin kokemuksiin; katsoo, että erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvä pk-yrityksille suunnattu väline on pantava täysimääräisesti täytäntöön;

18.  kehottaa komissiota ja EIP:tä varmistamaan, että Euroopan investointiohjelman täytäntöönpanovaiheessa pk-yritykset, myös vihreät ja innovatiiviset pk-yritykset, hyötyvät olennaisilta osin tämän ehdotuksen mukaisesti annettavasta tuesta; painottaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on laadittava selkeitä kriteereitä, myös eurooppalaista lisäarvoa koskevia kriteereitä, ja että on lisättävä pk-yrityksille tarkoitettujen resurssitehokkuutta ja ekoinnovointia koskevien neuvontapalveluiden tarjontaa; kehottaa EIP:tä ja komissiota huolehtimaan, että kaikki mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa (C (2003)1422) luetellut luokat hyötyvät tuesta riittävästi; huomauttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Cosme-ohjelma ovat tärkeitä välineitä pk-yritysten tukemisessa ja että Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvä pk-yrityksille suunnattu väline on pantava täysimääräisesti täytäntöön;

19.  katsoo, että pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusjärjestelyjen täydentävyyden varmistamiseksi on keskeisen tärkeää koordinoida koheesiopolitiikan ja muiden ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä sekä kansallisella että alueellisella tasolla; korostaa, että on tärkeää antaa lainsäädäntöä siten, että pk-yritykset voivat pitää yllä kilpailukykyään;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita etsimään nopean ja kestävän ratkaisun aluepolitiikkaan liittyvien maksamattomien maksujen valtavaan määrään sekä edellisellä rahoituskaudella Euroopan rakenne- ja investointirahastoista myönnettyjen tukien käsittelyn viivästymiseen, jotta varmistetaan, että hankkeiden kumppaneina toimivat pk-yritykset eivät maksuviivästysten vuoksi jätä osallistumatta tukiohjelmiin ja hankkeisiin;

Tietämyksenhallinta

21.  korostaa aktiivisen monialaisen, arvoketjun kaikissa vaiheissa ja eri maantieteellisillä alueilla tehtävän yhteistyön merkitystä, koska se tarjoaa innovointia ja uusia kasvutilaisuuksia kannustavaa potentiaalia ajatuksien ja innovatiivisten käsitteiden vaihdon myötä; suhtautuu myönteisesti Horisontti 2020 -ohjelman toimeen ”klusterien avulla toteutettavat demonstrointihankkeet teollisuuden arvoketjujen uudistamiseksi”, jolla voidaan vapauttaa paremmin pk-yritysten innovointipotentiaalia, mukaan lukien niiden tarjoamat ekoinnovointia koskevat ja resurssitehokkaat ratkaisut;

22.  pitää myönteisenä Euroopan resurssitehokkuuden osaamiskeskuksen perustamista; toteaa, että keskus pyrkii neuvomaan ja avustamaan pk-yrityksiä, jotka haluavat parantaa resurssitehokkuuttaan; korostaa, että keskuksesta on kehitettävä unionin eri alueita edustavien kumppaneiden voimakas verkosto, ja että sen on otettava huomioon jäsenvaltioissa hyväksi todetut kokemukset; katsoo, että keskuksen olisi ohjattava pk-yrityksiä hyödyntämään tällä alalla toteutettavia eurooppalaisia, kansallisia ja alueellisia ohjelmia, sekä huolehdittava mahdollisuudesta käyttää asiantuntijoita, verkostoja ja infrastruktuureja;

23.  painottaa tietämyksen siirron ja useiden sidosryhmien välisen tietämyksen jakamisen merkitystä, myös rajojen yli, epämuodollisten verkkojen välityksellä ja erityisesti pk- ja mikroyritysten kohdalla, jotta lisätään tietoisuutta olemassa olevasta ja uudesta innovoivasta tekniikasta, parhaista käytännöistä, asianmukaisen rahoituksen saannista, mahdollisista valtion tukitoimenpiteistä sekä asiaan liittyvistä sääntelykehyksistä, joilla pyritään vähiten kuormittavaan hallintoon, ja palauttaa mieliin, että EU:n rahoitusohjelmien olemassa olevien kansallisten yhteyspisteiden sekä Yritys-Eurooppa-verkoston on osallistuttava täysimääräisesti pk-yritysten tukemiseen ja annettava niille ennakoivasti tietoa, koulutusta ja tukea, jotta ne voivat tarttua unionin, kansallisen ja alueellisen tason rahoitusmahdollisuuksiin; kannattaa eurooppalaisen resurssitehokkuutta koskevan kampanjan järjestämistä resurssitehokkuuteen liittyvistä eduista ja mahdollisuuksista sekä kierrätystä koskevien teollisten synergioiden luomisesta tiedottamiseksi pk-yrityksille; kehottaa komissiota ja Yritys-Eurooppa-verkostoa tekemään resurssitehokkuuteen liittyvää yhteistyötä toimialajärjestöjen, ammattijärjestöjen, pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen, yliopistojen sekä alueellisten aloitteiden kanssa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission keskittymistä symbiooseihin ja klustereihin, ja rohkaisee komissiota esittämään konkreettisia aloitteita monialaisen yhteistyön ja resurssienhallinnan helpottamiseksi;

24.  kehottaa toimialajärjestöjä osallistumaan aktiivisemmin vihreää tekniikkaa, rahoitusmahdollisuuksia ja tarkoituksenmukaisia menettelyjä koskevan asianmukaisen tiedon ja neuvonnan antamiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia tähän tukimuotoon liittyvien puutteiden korjaamiseksi, tarkastelemaan yhdessä toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa lähemmin, mitä mahdollisuuksia on olemassa, sekä nopeuttamaan kestävien ratkaisujen käyttöönottoa ja investoimaan ympäristöä säästävään teknologiaan, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen; panee merkille jatkuvasti kasvavan kuilun pk-yritysten tarpeiden ja niiden työntekijöiden osaamisen välillä; toteaa, että 26 prosentilla Euroopan työnantajista on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla on niiden tarvitsemat taidot;

Tutkimus, kehitys, innovointi ja osaaminen

25.  painottaa tarvetta tehostaa perustason tutkimuksen ja kehityksen kehittämistä, saada pk-yritykset mukaan tähän prosessiin ja tukea aktiivisesti perustason tutkimuksen ja kehityksen tulosten muokkaamista tekniikan kehityksen viemiseksi eteenpäin; korostaa unionin uudelleen teollistamisen merkitystä, kun otetaan huomioon valmistusteollisuuden merkitys tutkimukselle, kehitykselle ja innovoinnille ja siten EU:n tulevalle kilpailuedulle; katsoo, että teknologialähtöisten ratkaisujen ohella myös ei- teknologiseen, organisatoriseen, järjestelmätason ja julkisen sektorin innovointiin on kiinnitettävä riittävästi huomiota;

26.  pitää tärkeänä, että unionin yritykset kaupallistavat tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia ja luovat niille arvoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan aiempaa vakaamman sääntelykehyksen ja tarkoituksenmukaisia rahoitusjärjestelmiä, jotta mahdollistetaan taloudelliset aloitteet ja yrittäjyys sekä rajoitetaan uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintakäytäntöjen markkinoilletuontiaikaa erityisesti vihreän talouden alalla;

27.  korostaa uuden eurooppalaisen avaruusinfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia edistää innovointia ja vihreää kasvua; kehottaa komissiota edistämään sitä, että pk-yritykset voivat hyödyntää näistä infrastruktuureista saatuja tietoja yrityshautomoissa; kehottaa komissiota perustamaan pk-yrityksille tarkoitetun järjestelmän, joka mahdollistaa näistä infrastruktuureista peräisin olevien tietojen asianmukaisen saatavuuden tuotteiden ja palvelujen tutkimus-, kehitys- ja kaupallistamisvaiheessa;

28.  toteaa, että toukokuussa 2014 toteutetun Innobarometri-tutkimuksen mukaan ainoastaan yhdeksän prosenttia kaikista yrityksistä ilmoittaa saaneensa julkista rahoitustukea tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa varten tammikuusta 2011 alkaen; korostaa tarvetta kehittää käyttäjäystävällisiä menettelyjä eri tukimuotoja varten;

29.  panee merkille edut, jotka yhtenäinen eurooppapatentti tarjoaa pk-yrityksille erityisesti vihreiden teknologioiden alalla; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään yhtenäisen eurooppapatentin järjestelmään; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan viipymättä sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta, joka on yhtenäisen eurooppapatentin soveltamisen edellytys; kehottaa komissiota ehdottamaan yksinkertaistettua menettelyä, jota pk-yritykset voivat käyttää patentin loukkausta koskevan kanteen vireille panemiseksi yhdistetyssä patenttituomioistuimessa;

30.  kehottaa parantamaan kiertotaloutta koskevaa toimintapoliittista kehystä esimerkiksi hyväksymällä ja panemalla täytäntöön järkevää sääntelyä, vaatimuksia ja käytännesääntöjä, joilla pyritään sisällyttämään ulkoiset kustannukset hintoihin, torjumaan runsaasti luonnonvaroja käyttäviä tuotteita, luomaan yhtäläiset toimintaedellytykset, palkitsemaan edelläkävijöitä ja nopeuttamaan siirtymistä resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen;

31.  kehottaa komissiota sisällyttämään yhtenä osana kiertotaloutta koskevaan pakettiin ekologisen suunnittelun välineen laajentamisen koskemaan myös resurssitehokkuuden ulottuvuutta; katsoo, että ekologisella suunnittelulla olisi pyrittävä vaikuttamaan tuotteiden kestävyyteen, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen, myös määrittämällä käyttöiän taattua vähimmäiskestoa ja tuotteen purettavuutta koskevia vaatimuksia;

32.  kannustaa lisäämään innovatiivisia tukitoimia, esimerkiksi vihreää innovaatiosetelijärjestelmää, joilla voidaan edistää kestävien teknologioiden sekä ympäristöystävällisten ja ilmastonmuutosta kestävien ratkaisujen käyttöönottoa; katsoo, että tukihakemuksia koskevien sääntöjen on oltava yksinkertaiset ja selkeät eikä niiden noudattamiseen saisi liittyä hallinnollista rasitetta; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita etsimään innovatiivisia rahoitusratkaisuja pk-yrityksiä varten ja tarjoamaan helposti saatavilla olevia rahoitusvälineitä; muistuttaa, että eurooppalaisten pk-yritysten kestävän kasvun ja innovoinnin valmiudet muodostavat yhden tärkeimmistä EU:n kilpailueduista maailmanlaajuisilla markkinoilla;

Sääntely ja sen purkaminen kasvua edistävänä tekijänä

33.  kehottaa jäsenvaltioita välttämään esteiden luomista sisämarkkinoilla ylisääntelyn myötä, arvioimaan voimassa olevia sääntelyjärjestelmiään ja poistamaan mahdolliset markkinaesteen muodostavat tarpeettomat tai tehottomat määräykset, ja varmistamaan johdonmukaisen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yritystesti toteutetaan täysimääräisesti kaikissa vaikutustenarvioinneissa; kehottaa komissiota nopeuttamaan yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa toteutettavien toimien täytäntöönpanoa ylisääntelyn torjumiseksi; korostaa, että kansallisten lainsäätäjien on otettava käyttöön selkeä ja yhdenmukainen EU:n laajuinen tulkinta ja että tarvitaan avoimia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ympäristöä säästävät julkiset hankinnat ja sähköiset hankintamenettelyt mukaan lukien, koska ne muodostavat tällä hetkellä huomattavan esteen kansainvälistymistä tavoittelevien pk-yritysten kannalta ja tarjoavat samalla jäsenvaltioille merkittävän tilaisuuden toimia uranuurtajina, myös resurssi- ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen osalta;

34.  suhtautuu myönteisesti komission päätökseen peruuttaa vanhentuneet tai liiallista rasitetta aiheuttavat lainsäädäntöehdotukset; odottaa komission antavan aiempaa kunnianhimoisemman jätelainsäädäntöehdotuksen varapuheenjohtaja Timmermansin parlamentin täysistunnossa joulukuussa 2014 antaman ilmoituksen mukaisesti; kehottaa komissiota olemaan antamatta lainsäädäntöehdotuksia, jotka aiheuttaisivat yrityksille ja pk-yrityksille tarpeetonta hallinnollista rasitetta, ja tarkistamaan jatkuvasti olemassa olevaa sääntelyä, jotta vähennetään nykyistä hallinnollista rasitetta, parannetaan lainsäädännön laatua ja vaikuttavuutta ja sovelletaan sitä uusiin liiketoimintamalleihin; korostaa kuitenkin, että EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava kunnianhimoisia toimia, voimassa oleva lainsäädäntö on pantava asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön ja asiaan liittyviä aloja ja pk-yrityksiä edustavat sidosryhmät on osallistettava varhaisessa vaiheessa myös vaikutustenarviointiin;

35.  muistuttaa teknologianeutraalin ja innovointia suosivan sääntelyn merkityksestä, koska se mahdollistaa uuden tekniikan testaamisen ja arvottamisen markkinoilla; pitää myönteisenä ympäristöteknologian varmennusjärjestelmän kehittämistä, sillä se tarjoaa uuden välineen innovatiivisten ympäristöteknologioiden markkinoillepääsyn edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisella tavalla markkinapohjaisia välineitä niiden julkisen tuen järjestelmissä sekä olemaan käyttämättä ympäristölle vahingollisia markkinoita vääristäviä tukimuotoja; muistuttaa, että ulkoisten tekijöiden hintoihin sisällyttämättä jättämisen kaltaisiin markkinahäiriöihin olisi puututtava julkisen hallinnon toimin; kehottaa komissiota laatimaan yhteisiä suuntaviivoja vihreitä investointihankkeita koskevia kansallisia julkisen tuen järjestelmiä varten, jotta luodaan yhdenmukaisempi toimenpidekokonaisuus;

36.  toteaa, että disruptiiviset teollisuudenalat ja tekniikka ovat usein osoitus voimassa olevan lainsäädännön puutteista; korostaa, että nykyistä sääntelyä ja sen täytäntöönpanoa on seurattava ja tarkistettava jatkuvasti, jotta varmistetaan, että kestävien tai ekoinnovatiivisten teknologioiden ja uuden tekniikan hyödyntämiselle ei ole estettä;

Eri tukitoimenpiteitä

37.  katsoo, että yrittäjyyttä koskevien taitojen ja markkinoiden, talouden ja rahoitusjärjestelmän toimintaa ja vuorovaikutusta selittävien ohjelmien kehittäminen olisi ympäristötietoisuuden ohella ja sen ohella, miten uusilla teknologioilla voidaan luoda vaikuttavia, innovatiivisia ja vihreitä mahdollisuuksia, sisällytettävä peruskoulututukseen ja korkeakoulutukseen, ja katsoo, että näitä tavoitteita olisi myös edistettävä opetusohjelman ulkopuolisten toimien avulla ja elinikäisen oppimisen puitteissa; katsoo, että hyvin valmisteltu liiketoimintasuunnitelma on ensimmäinen askel kohti parempaa rahoituksen saantia ja kannattavuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään viipymättä yrittäjyys- sekä rahoitus-, talous ja ympäristökasvatuksen koulutusohjelmiinsa; tukee tässä yhteydessä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa, jolla on tarkoitus edistää yrityskulttuuria ja kehittää sisämarkkinoita ja kilpailukykyä;

38.  korostaa, että myös mikroyrityksille ja uusille yrityksille olisi annettava tukea ja ohjeita siirtymisessä kohti kestävää vihreää kasvua; kehottaa komissiota varmistamaan, että tällaiset yritykset otetaan asianmukaisesti huomioon uusissa aloitteissa, joissa keskitytään pk-yritysten vihreän kasvun mahdollisuuksiin;

39.  toteaa, että Erasmus+-ohjelma antaa muun muassa harjoittelujaksoja rahoittamalla opiskelijoille ja nuorille mahdollisuuden kehittää yrittäjyystaitoja; tukee Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa, jolla on tarkoitus edistää yrityskulttuuria ja kehittää sisämarkkinoita ja kilpailukykyä;

40.  toteaa, että on tärkeää tarkastella kestävän kehityksen vastaisia kulutusmalleja ja edistää kuluttajien käyttäytymisen muuttamista; korostaa tarvetta antaa asianmukaista kuluttajavalistusta sekä rohkaista vihreämpää kulutusta edistävien kannustimien käyttöönottoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan kysyntäpuolen toimiaan esimerkiksi tehostamalla resurssi- ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen käyttöönottoa julkisten hankintojen avulla; korostaa, että on tärkeää sisällyttää resurssien käyttö tuotetietoihin ja ympäristömerkkeihin kuluttajien aseman vahvistamiseksi;

41.  painottaa uusien yritysten ja spin-off-yritysten perustamisen helpottamista tekemällä yhteistyötä teknisten tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen ja ammattikoulutuslaitosten kanssa;

42.  korostaa viennin merkitystä Euroopan työpaikkojen luontia ja kasvua koskeville tavoitteille; kehottaa komissiota vauhdittamaan kumppaneidemme kanssa tehtäviä kauppasopimuksia koskevia neuvotteluja eurooppalaisten pk-yritysten uusille markkinoille pääsemisen helpottamiseksi;

43.  katsoo, että naisyrittäjyys on EU:n kasvun ja kilpailukyvyn kannalta toistaiseksi riittämättömästi hyödynnetty voimavara, jota olisi edistettävä ja lujitettava, ja toteaa, että olisi poistettava kaikki naisten työmarkkinoilla kohtaamat esteet, erityisesti myös vihreässä taloudessa naisiin kohdistettu palkkasyrjintä, jotta miehet ja naiset voivat tasapuolisesti hyötyä naisten yrittäjyydestä; katsoo, että yhdenmukaistettujen tilastotietojen, lainsäädännön sukupuolikohtaisia vaikutuksia koskevat tiedot ja sukupuolen mukaan eriytetyt työllisyystiedot mukaan luettuina, säännöllisellä keräämisellä mahdollistettaisiin paremmin tietoon perustuvien politiikkojen suunnittelu ja valvonta sekä korjattaisiin vihreää kasvua koskevan keskustelun yhteydessä todetut tiedonpuutteet;

44.  kehottaa komissiota tutkimaan unionin teollisuudenaloja ja määrittämään alat ja maantieteelliset alueet, joilla uusien klustereiden ja keskusten perustamisen edellytykset täyttyvät, ja tukemaan niiden kehitystä;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan erityisesti huomioon maaseutualueiden pk-yrityksille, vihreälle kasvulle ja ekoinnovoinnille tarjoamat mahdollisuudet ja asettamat haasteet sekä vastaamaan niihin;

46.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään jatkuvasti (kansallisten, alueellisten ja paikallisten päättäjien sekä hallintoviranomaisten tasolla) älykkäiden erikoistumisstrategioiden ja keskeisten sidosryhmien sitoutumisen avulla kestävää kasvua, joka suosii vihreän talouden toimintoihin liittyvien klustereiden, synergioiden ja verkostojen muodostamista; pyytää komissiota tarvittaessa ilmoittamaan parlamentille älykkäiden erikoistumisstrategioiden toteuttamisesta kansallisella ja/tai alueellisella tasolla ja erityisesti erilaisista unionissa ja jäsenvaltioissa toteutetuista loppuvaiheen toimista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ilmoittamaan niistä käytännön toimista, jotka on toteutettu ekoinnovatiivisten pk-yritysten valmiuksien kehittämiseksi tuomalla alueelliset innovointikeskukset ja tärkeimmät tukiverkot yhteen;

47.  kehottaa komissiota laatimaan aluepolitiikan puitteissa erityisiä ohjelmia, jotka sisältävät kaikki pk-yrityksiä koskevat vihreän kasvun osatekijät; korostaa, että nuorten yrittäjyyteen liittyvä potentiaali on hyödynnettävä täysimääräisesti pk-yritysten vihreän kasvun yhteydessä; kehottaa komissiota valmistelemaan toimia, joilla yhdistettäisiin oppilaitoksia vihreää taloutta tukeviin unionin ohjelmiin ja toimiin; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia saatavilla olevia keinoja pk-yritysten työntekijöiden neuvomiseksi ja heidän tietoisuutensa lisäämiseksi, jotta heidän taitojaan ja osaamistaan voidaan parantaa; kehottaa keskittymään koulutustuessa nuoriin ja heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.

o
o   o

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0032.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0069.
(4)http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_381_en.pdf

Oikeudellinen huomautus