Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2037(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0159/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0159/2015

Keskustelut :

PV 19/05/2015 - 9
CRE 19/05/2015 - 9

Äänestykset :

PV 21/05/2015 - 7.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0215

Hyväksytyt tekstit
PDF 194kWORD 94k
Torstai 21. toukokuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden kehityksen vaikutus Euroopan turvallisuuteen ja puolustuskykyyn
P8_TA(2015)0215A8-0159/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. toukokuuta 2015 Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden kehityksen vaikutuksesta Euroopan turvallisuuteen ja puolustuskykyyn (2015/2037(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston,

–  ottaa huomioon 19. ja 20. joulukuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kohti kilpailukykyisempää ja tehokkaampaa puolustus- ja turvallisuusalaa” (COM(2013)0542) ja sen täytäntöönpanoon liittyvän 24. kesäkuuta 2014 laaditun etenemissuunnitelman (COM(2014)0387),

–  ottaa huomioon yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(1),

–  ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta(2),

–  ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP,

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2014 hyväksytyn neuvoston toimintapoliittisen kehyksen järjestelmällistä ja pitkäaikaista puolustusyhteistyötä varten,

–  ottaa huomioon osallistuvien jäsenvaltioiden välisen toimitusvarmuutta koskevan päivitetyn puitejärjestelyn, jonka Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunta hyväksyi marraskuussa 2013, ja siihen liittyvät priorisointia koskevat käytännesäännöt, jotka EDA:n johtokunta hyväksyi toukokuussa 2014,

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta(3) ja 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman rahoituskriisin vaikutuksista EU:n jäsenvaltioiden puolustusalaan(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0159/2015),

A.  toteaa, että unionin uusi puolustustarvikemarkkinalainsäädäntö otettiin käyttöön vuoden 2009 puolustuspaketin yhteydessä ja kaikki 28 jäsenvaltiota ovat siirtäneet uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään; toteaa, että tämän uuden lainsäädännön ydin on sellaisen avoimuuteen, syrjimättömyyteen ja kilpailuun perustuvan sääntelykehyksen käyttöönotto, jossa otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet;

B.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että on luotava Euroopan puolustustarvikkeiden ja -palvelujen markkinat; toteaa, että Eurooppa-neuvosto on jopa kehottanut perustamaan EU:n laajuisen toimitusvarmuusjärjestelmän; toteaa, että riittävät valmiudet ja tarviketoimitukset sekä EU:n strateginen riippumattomuus ovat ratkaisevan tärkeitä unionin ja sen naapurimaiden turvallisuuden kannalta;

C.  toteaa, että YTPP:n alaisten rauhan- ja turvallisuusoperaatioiden onnistuminen riippuu suurelta osin operaatioiden kyvystä reagoida nopeasti ja välittömästi, ja katsoo, että tämän vuoksi sellaisten aidosti eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden luomisella, joilla voidaan poistaa päällekkäisyydet ja vähentää byrokratiaa, on keskeinen merkitys;

D.  toteaa, että Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden hajanaisuus sekä kustannustehokkuuden ja avoimuuden puute merkitsevät sitä, että unionin puolustusalan ulkoinen riippuvuus voi kasvaa edelleen ajankohtana, jona Euroopan turvallisuuteen kohdistuu useita ja välittömiä uhkia, jotka ovat ennennäkemättömiä kylmän sodan päättymisen jälkeen;

E.  ottaa huomioon, että investoinnit kaikkien jäsenvaltioiden puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiset investoinnit puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan eurooppalaisen yhteistyön puitteissa ovat vähentyneet huolestuttavasti viime vuosina;

Puolustustarvikemarkkinoiden kehityskulku vaarantaa Euroopan riippumattomuuden

1.  on edelleen vakavasti huolestunut laajoista ja pitkälti koordinoimattomista puolustusmäärärahojen leikkauksista useimmissa jäsenvaltioissa; korostaa, että puolustusmäärärahojen leikkaaminen heikentää jäsenvaltioiden ja EU:n puolustusmahdollisuuksia ja asettaa kyseenalaiseksi kansallisen ja Euroopan turvallisuuden varmistamisen valmiustason; on sitä mieltä, että tällaiset koordinoimattomat leikkaukset, jotka liittyvät rakenteellisiin ongelmiin sekä epäoikeudenmukaisiin ja läpinäkymättömiin käytäntöihin, aiheuttavat vaaraa unionille siksi, että luovutaan strategisista voimavaroista ja valmiuksista ja menetetään mahdollisuudet, joita puolustuspolitiikan koordinoinnilla sekä puolustusvoimavarojen yhdistämisellä ja yhteiskäytöllä voitaisiin saada aikaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti EU:n vaurauden ja rauhan toteutumisen, sen toimitusvarmuuden sekä sen kansalaisten ja etujen puolustamisen suhteen;

2.  on vakavasti huolissaan aseellisten konfliktien, lieviä vaikutuksia aiheuttavien kriisien, hybridisodankäynnin ja sijaissotien, valtioiden romahtamisen, epävakauden ja laajalle levinneiden ihmisoikeusloukkausten lisääntymisestä EU:n välittömässä läheisyydessä sekä terrorismin uhasta EU:ssa ja sen ulkopuolella; katsoo, että nykyiset turvallisuusuhat ovat yleisiä koko EU:ssa ja niihin olisi puututtava yhtenäisesti ja koordinoidusti yhdistämällä ja jakamalla siviili- ja sotilasvoimavaroja; uskoo tässä yhteydessä vakaasti, että resursseja on pakko säästää ja että on olennaisen tärkeää käyttää veronmaksajien rahoja entistä paremmin ja saavuttaa edistystä Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden perustamisessa sekä sellaisen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehittämisessä, joka kykenee luomaan synergioita tehostamalla rajat ylittävää koordinointia ja tarjoamaan tarvittavia valmiuksia YTPP:aa varten; katsoo myös, että tämä on ratkaisevan tärkeää unionin toiminnan tehokkuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi Naton operaatioissa, jotta Euroopan ja sen naapurialueiden turvallisuus ja vakaus varmistetaan;

3.  on sen vuoksi huolestunut siitä, että jäsenvaltiot ovat panneet hitaasti ja epäyhtenäisesti täytäntöön vuoden 2009 puolustuspakettiin kuuluvat direktiivit, ja kehottaa komissiota ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin direktiivien asianmukaisen täytäntöönpanon takaamiseksi valvomalla, että direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta voidaan välttyä markkinoiden vääristymiseltä; myöntää, että uuden lainsäädännön käyttöönotto on hidas prosessi, mutta varoittaa, että virheellisen ja hajanaisen täytäntöönpanon vaarana on huonojen käytännön standardien syntyminen ja näin toimittaessa direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen vaarantaminen sekä Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden perustamisen kyseenalaistaminen ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan heikentäminen; korostaa, että puolustuspaketilla olisi myös luotava kannustimia puolustusyhteistyölle Euroopassa, ja kehottaa komissiota ja EDA:ta tältä osin tiiviiseen yhteistyöhön; pitää valitettavana, että puolustusalan yhteiset hankinnat eivät ole edistyneet ja että ne ovat viime vuosina jopa vähentyneet;

4.  varoittaa Euroopan puolustusalan ulkoista riippuvuutta koskevista riskeistä ajankohtana, jolloin turvallisuusympäristö on entistä haastavampi; varoittaa erityisesti yhdistelmästä, jonka muodostavat jäsenvaltioiden puolustusbudjettien koordinoinnin puute, uusista sisämarkkinasäännöistä huolimatta jatkuva markkinoiden hajanaisuus, puolustusteollisuuden kasvava riippuvuus EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä sekä Euroopan puolustusalaan tehtävien ulkomaisten investointien kasvu joissakin valtioissa, joka voi johtaa avoimuuden puutteeseen ja siihen, että luovutaan strategisten kansallisten ja eurooppalaisten puolustusteollisuuden alojen, voimavarojen ja tekniikoiden valvonnasta;

5.  katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten tietyt hankkeet, kuten yhteistyö Venäjän kanssa sellaisilla herkillä aloilla kuin satelliittien laukaisu Sojuz-kantoraketeilla ja strateginen ilmakuljetus, vaikuttavat EU:n riippumattomuuteen; korostaa jäsenvaltioiden tarvetta tarkastella sota- tai puolustusteollisuuden alojaan uudelleen ja tarjota kannustimia niiden kehittämiseen EU:n lainsäädännön sallimissa rajoissa;

6.  korostaa, että erittäin kilpailukykyinen, nykyaikainen ja integroitu puolustusalan teollisuutta koskeva eurooppalainen strategia on välttämätön, jotta varmistetaan EU:n puolustusvalmiudet ja luodaan myös muihin talouden aloihin kohdistuvia epäsuoria myönteisiä vaikutuksia; toteaa, että on välttämätöntä lisätä yhteistyötä taloudellisten resurssien ja inhimillisen pääoman alalla, jotta voidaan edistyä kaksikäyttölaitteiden tutkimuksessa, jonka avulla vähennetään EU:n ulkoista riippuvuutta ja varmistetaan teollisuudelle etenkin kriittisinä pidettyjen toimitusten ja raaka-aineiden saatavuus;

7.  panee merkille, että vaikka Eurooppa-neuvosto ei pystynyt joulukuussa 2013 puuttumaan asianmukaisesti tähän tilanteeseen, se kuitenkin laati muutamia toimintalinjoja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) parantamiseksi ja sitoutui arvioimaan kehitystä kesäkuussa 2015; pitää valitettavana, että nykyisten turvallisuushaasteiden ja -uhkien torjumisessa ei ole saatu aikaan todellista edistystä, vaikka EU:n sisäinen sekä unionin itä- ja eteläpuolella sijaitsevien alueiden turvallisuusympäristö on heikentynyt entisestään, mikä vaarantaa EU:n turvallisuuden;

8.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa tekemään tarvittavat johtopäätökset ja toteuttamaan käytännön toimenpiteitä Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden pirstoutumisen pysäyttämiseksi; kehottaa Eurooppa-neuvostoa laatimaan puolustuspolitiikkaa ja Euroopan puolustustarvikemarkkinoita koskevat erityiset suuntaviivat, joissa otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja kilpailukykyä ja taata Euroopan turvallisuuden varmistamiseen tarvittava puolustuskyky ja saavuttaa YTPP:n tavoitteet;

Budjettileikkauksista johtuva eurooppalaisen kysynnän väheneminen: tarve lisätä yhteistyötä

9.  katsoo, että Euroopassa vuosia kestänyttä kansallisten puolustusbudjettien koordinoimatonta hallinnointia on kompensoitava jäsenvaltioiden keskuudessa tehtävällä yhteistyöllä ja koordinoinnilla, mukaan luettuina puolustusbudjettia koskevien politiikkatoimien yhdistäminen sekä puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttölaitteiden hankintaan liittyvien strategisten valintojen koordinointi avointen julkisia hankintoja koskevien vaatimusten mukaisesti; korostaa, että varusteiden ostamiseen ja uudistamiseen tehtävät strategiset investoinnit on suunniteltava ennakkoon jäsenvaltioiden kesken; toistaa kehotuksensa vahvistaa kysyntää kaikkialla EU:ssa kilpailukykyisen ja riippumattoman Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan edistämiseksi ja ylläpitämiseksi; korostaa, että tehokkaan ja avoimen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehittäminen on keskeinen tekijä, jonka avulla Eurooppa voi suojella kansalaisiaan, etujaan ja arvojaan perussopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja täyttää tehtävänsä turvallisuuden takaajana; kehottaa komissiota kehittämään teollisen strategian, jossa määritellään tärkeimmät kehitysmahdollisuudet, joille Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta voidaan rakentaa;

10.  muistuttaa, että 28 jäsenvaltion EU:ssa käytetään edelleen maailman toiseksi eniten varoja puolustusmenoihin ja unioni on toiseksi suurin aseiden viejä; katsoo, että tämä seikka osoittaa, että EU:n jäsenvaltioilla ja unionilla on edelleen keskeinen asema globaalissa asekaupassa ja puolustusalojen hankinnoissa; pitää yhteensä 190 miljardin euron puolustusmenoja valtavana määränä veronmaksajien rahaa; muistuttaa myös, että lukuisat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet pääasialliseksi ongelmaksi sen, että monissa EU:n 28 jäsenvaltiosta puolustusmäärärahoja ei käytetä tehokkaasti, mikä johtaa pitkiin viiveisiin, korkeampiin kustannuksiin ja monissa tapauksissa siihen, että helikopterit, hävittäjät ja muu teknologia eivät ole uutuudestaan huolimatta toimintakykyisiä; korostaa tarvetta uudistaa laajasti kansallisten puolustusalan hallintoelinten ja puolustusteollisuuden välisiä suhteita ja ottaa käyttöön hankintamenettelyjen tuloksia koskevat tiukat laatukriteerit;

11.  katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden nykyisiä talousarviorajoitteita olisi pidettävä mahdollisuutena tehdä puolustustarvikkeiden hankinnan alalla enemmän ja parempaa yhteistyötä, jotta varmistetaan parempi vastine veronmaksajien rahoille, riittävät sotilaalliset voimavarat koko EU:ssa ja kestävä toimitusvarmuusjärjestelmä; katsoo, että jäsenvaltioiden on tehtävä valinta yhteisiin haasteisiin kohdistuvan tehokkaan yhteistyön tai sen välillä, että strategiset valmiudet menetetään ja kansallisia ja Euroopan kansalaisia ja etuja ei puolusteta;

12.  palauttaa mieliin kansallisten puolustussuunnitteluprosessien välisen entistä suuremman lähentymistarpeen ja suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että neuvosto hyväksyi pitkäaikaista puolustusyhteistyötä koskevan toimintapoliittisen kehyksen; pitää kuitenkin valitettavana kehyksen ei-sitovaa luonnetta ja sitä, että sen puitteissa ei ole otettu käyttöön selkeää ja jäsenneltyä prosessia; korostaa, että Eurooppa-neuvoston olisi pidettävä tätä asiakirjaa myönteisenä, jotta sillä voidaan edistää merkittävästi toimintaa; kehottaa jäsenvaltioita pyytämään EDA:n tukea kansallisissa puolustuskatsauksissaan ja jakamaan tiedot kansallisista investointisuunnitelmista ja painopisteistä EU:n sotilaskomiteassa; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) parempaa koordinointia varten ja käyttämään EU:n rahoitusta rauhanajan yhteistyöhön; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa toimittamaan realistiset suunnitelmat PESCOn onnistunutta käynnistämistä varten;

13.  vaatii asettamaan etusijalle yhteistyön sekä yhdistämistä ja jakamista koskevat aloitteet sekä sen, että aloitteita tehdään tätä tarkoitusta varten; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen, jolla selvennetään, miten sellaisilla verokannustimilla, jotka eivät aiheuta markkinahäiriöitä, voitaisiin edistää näitä tavoitteita; panee merkille Belgian päätöksen myöntää EDA:n ad hoc -hankkeille vapautus arvonlisäverosta ja katsoo, että tätä poikkeusta pitäisi soveltaa yleisesti kaikkiin EDA:n yhteistyötoimiin; suhtautuu myönteisesti EDA:n työhön, jota se on tehnyt yhteishankintamekanismin parissa, ja toivoo, että siihen sisällytetään toimenpiteitä, joilla edistetään puolustustarvikkeiden hankintaa ja tukea koskevaa yhteistyötä;

14.  palauttaa mieliin, että Horisontti 2020, COSME sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot, puolustusteollisuus ja erityisesti pk-yritykset voivat hakea EU:n rahoitusta kaksikäyttöhankkeisiin ja muihin hankkeisiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan erityisesti pk-yrityksiä tarttumaan asianmukaisesti tilaisuuteen unionin rahoituksen saamiseksi puolustukseen liittyville hankkeille;

15.  toteaa, että EU on viime aikoina joutunut yhä enenevässä määrin kamppailemaan kybertoimintaympäristö liittyvien uhkien ja haasteiden parissa ja että tilanne on vaarantanut vakavasti yksittäisten jäsenvaltioiden ja koko EU:n turvallisuuden; katsoo, että kyseiset uhat olisi arvioita asianmukaisesti ja EU:n tasolla olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin teknisten ja muiden turvatoimenpiteiden toteuttamiseksi jäsenvaltioissa;

16.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa käsittelemään kesäkuussa 2015 järjestettävässä kokouksessaan tarvetta sujuvoittaa verkkoturvallisuuteen liittyviä julkisia hankintoja koskevia prosesseja ja varmistamaan entistä paremman jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin, jotta unioni voi torjua välittömästi verkkoterrorismin ja verkkohyökkäysten kaltaisia suuria maailmanlaajuisia uhkia;

17.  kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja neuvostoa laatimaan aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttöä koskevan EU:n yhteisen kannan ja painottamaan kannassa erityisen voimakkaasti ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen merkitystä sekä käsittelemään sellaisia kysymyksiä kuin oikeudellinen kehys, suhteellisuus, vastuuvelvollisuus, siviilien suojelu ja avoimuus;

Kasvava ulkoinen riippuvuus: yhteisen lähestymistavan tarve

18.  varoittaa, että eurooppalaiset puolustusalan yritykset kompensoivat Euroopassa pienentynyttä liikevaihtoaan entistä enemmän EU:n ulkopuolelle suuntautuvalla viennillä; on huolissaan tästä mahdollisesti aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista, kuten arkaluontoisten teknologioiden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien siirtymisestä tuleville kilpailijoille sekä tuotannon siirtymisestä EU:n ulkopuolelle, mikä vaarantaa näin Euroopan toimitusvarmuuden; pitää vakavana strategisena virheenä EU:n altistamista riskille, että Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta on riippuvainen asiakkaista kolmansissa maissa, joiden strategiset intressit ovat erilaisia;

19.  muistuttaa, että asevientiä koskevassa EU:n yhteisessä kannassa määritellään yhteisymmärrys sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvonnasta, mikä edistää kansallisten viennin valvontajärjestelmien yhteensovittamista; katsoo, että siihen sisältyvien kahdeksan kriteerin entistä johdonmukaisempi soveltaminen on välttämätöntä, jotta voidaan myös varmistaa, että kattavat ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet ovat etusijalla lyhyen aikavälin rahoituksellisiin, taloudellisiin ja kaupallisiin intresseihin nähden ja että Euroopan teollisuudella on tasapuoliset toimintaedellytykset;

20.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan yhteisen kannan periaatteita ja raportoimaan vuosikertomuksissa perusteellisesti kolmansiin maihin suuntautuvan puolustustarvikevientinsä tilanteesta; kehottaa neuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa pohtimaan mahdollisuuksia parantaa raportointia koskevien velvoitteiden noudattamista sekä lisätä viennin valvontakehyksen avoimuutta ja julkista valvontaa; palauttaa mieliin, että yhteisen kannan noudattaminen on olennaisen tärkeää EU:n periaatteiden ja arvojen toteutumisen kannalta erityisesti kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön alalla sekä paikalliseen, alueelliseen ja globaaliin turvallisuuteen liittyvän unionin vastuun kannalta;

21.  panee merkille komission tiedonannon kaksikäyttötuotteiden vientivalvontapolitiikan tarkistamisesta ja korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa valvontamenettelyt, jotka eivät estä tavaroiden ja teknologian vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla mutta estävät EU:n sääntöjen poikkeavat tulkinnat; kehottaa komissiota esittämään kiireellisesti uuden lainsäädäntöehdotuksen kaksikäyttötuotteiden vientivalvontapolitiikan tarkistamisesta, jotta sen johdonmukaisuutta, tehokkuutta, avoimuutta ja ihmisoikeuksien vaikutusten tunnustamista parannetaan siten, että samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset; korostaa, että tässä ehdotuksessa on otettava huomioon turvallisuushaasteiden muuttuva luonne ja tekniikan nopea kehitys, kun kyse on erityisesti tunkeutumisenhavaitsemis- ja valvontaohjelmistoista ja -laitteista sekä ohjelmistojen haavoittuvuuteen liittyvästä kaupankäynnistä;

22.  panee merkille, että samalla kun kaksikäyttöteknologioiden merkityksen lisääntyminen tarjoaa hyötyjä puolustusalan ja kaupallisen tuotannon välisinä synergiaetuina, siitä tulee myös riippuvainen siviilipuolen toimitusketjuista, joiden tuotannon perusta on usein Euroopan ulkopuolella; pyytää komissiolta ja EDA:lta tietoja laajemman kansainvälistymisen vaaroista ja mahdollisista vaikutuksista, joita puolustusalan omistuspohjan muutoksilla voi olla toimitusvarmuuteen ja myös Euroopan ja kansallisen turvallisuuden riskien lisääntymiseen, EU:n digitaalinen infrastruktuuri mukaan luettuna; kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille ajoissa tilanteesta, joka liittyy puolustus- ja turvallisuusalan teollisten resurssien valvontaa käsittelevään vihreään kirjaan, jonka se oli ilmoittanut laativansa vuoden 2014 loppuun mennessä, ja pyytää tietoja ilmoitetun sidosryhmien kuulemisen tuloksista;

23.  suhtautuu myönteisesti EDA:n ja EU:n laajuista toimitusvarmuusjärjestelmää käsittelevän komitean Eurooppa-neuvoston toimeksiannon mukaisesti tekemään työhön ja odottaa innostuneena erityistoimenpiteitä sisältävää etenemissuunnitelmaa, joka valtioiden ja hallitusten päämiesten on määrä esitellä hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015; kehottaa komissiota ja EDA:ta selittämään yksityiskohtaisesti, missä määrin parlamentin ehdotus kattavasta ja kunnianhimoisesta EU:n laajuisesta toimitusvarmuusjärjestelmästä, joka perustuu vastavuoroisten takuiden järjestelmään ja riskien ja tarpeiden arviointiin ja jonka oikeusperustana käytetään mahdollisesti pysyvää rakenteellista yhteistyötä(5), on sisällytetty valmistelutyöhön; katsoo, että komission aiemmin käyttämät menetelmät, kuten kartoitus- ja seurantatoimet, ovat olleet riittämättömiä; korostaa tarvetta keskittyä uusiin lähestymistapoihin siitä, miten 28 jäsenvaltion EU:n asevoimien sotatarvikkeiden vapaa liikkuvuus varmistetaan;

24.  katsoo, että EU:n laajuisen toimitusvarmuusjärjestelmän keskinäiset vakuutukset jäsenvaltioiden välillä ovat tärkeä tekijä yhtenäisten Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden rakentamisen kannalta; suhtautuu myönteisesti EU:n laajuista toimitusvarmuusjärjestelmää koskevaan EDA:n päivitettyyn puitejärjestelyyn välineenä, joka vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, mutta pitää valitettavana, että sillä ei luoda mitään oikeudellisia velvoitteita; katsoo, että EU:n laajuisen toimitusvarmuusjärjestelmän on perustuttava voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoon ja erityisesti EU:n sisäisiä puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja koskevan direktiivin täysimääräiseen täytäntöönpanoon, jotta voidaan poistaa esteitä puolustustuotteiden liikkuvuudelta EU:n sisällä;

Sisämarkkinasääntöjen koko potentiaalin hyödyntäminen

25.  korostaa, että komission käynnistämällä ”puolustuspaketilla” pyritään tukemaan EU:n puolustusalan kilpailukykyä ja että yksi sen tavoitteista on vähentää ongelmia, jotka johtuvat Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden hajanaisuudesta, tietyistä protektionistisista asenteista puolustusalan sopimusten tekemisessä ja siitä, että jäsenvaltiot eivät koordinoi riittävästi puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen valvontajärjestelmiään;

26.  korostaa, että todellisten puolustuksen sisämarkkinoiden toteuttaminen takaisi täydellisen läpinäkyvyyden, ja sen avulla vältyttäisiin markkinoita vääristävältä päällekkäisyydeltä; huomauttaa, että YTPP:n rauhanturva- ja puolustusoperaatioiden onnistuminen riippuu pitkälti niiden välittömästä toimintavalmiudesta, ja katsoo, että lähempi yhdentyminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan yhdenmukaistaa prosesseja ja vähentää kustannuksia;

27.  huomauttaa, että Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden toteuttaminen edellyttää innovointiin ja teknologiaan perustuvaa erittäin kilpailukykyistä eurooppalaista teollisuutta, joka voi luoda synergioita lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä, ja että on välttämätöntä saavuttaa edistystä kaksikäyttötutkimuksessa, jonka avulla taataan unionin riippumattomuus ja varmistetaan erityisesti kriittisten tarvikkeiden toimitukset;

28.  korostaa, että EU:n puolustuksen ja teknologisen innovoinnin vahvistamiseksi ja huomattavien säästöjen aikaansaamiseksi Euroopassa tarvitaan puolustusalan hankintojen unionin sisämarkkinoiden tuomaa mittakaavaetua myös nykyaikaisen, yhdennetyn ja kilpailukykyisen eurooppalaisen puolustusteollisuuden edistämiseksi; korostaa, että sisämarkkinasääntöjen koko potentiaalia olisi hyödynnettävä lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä, jotta ehkäistään yhteisen puolustus- ja turvallisuusalan jatkuvaa pirstoutumista, joka johtaa puolustustarvikeohjelmien päällekkäisyyteen ja kansallisten puolustushallintojen ja puolustusteollisuuden suhteiden avoimuuden puutteeseen; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan puolustusalan hankintojen sisämarkkinoita haittaavat kansalliset säännöt, jotka eivät ole direktiivien 2009/43/EY ja 2009/81/EY mukaisia, ja panemaan asianmukaisesti täytäntöön puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimuksista annetun direktiivin 2009/81/EY ja puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrosta annetun direktiivin 2009/43/EY ja valvomaan niiden noudattamista; kehottaa komissiota ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin varmistaakseen direktiivien moitteettoman täytäntöönpanon ja tarkistamaan ja valvomaan, että direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta voidaan välttyä markkinoiden vääristymiseltä;

29.  pyytää komissiota edistämään resurssien maksimointia varten, että jäsenvaltiot käyttäisivät EDA:n yhteishankintayksikön välityksellä tehtävien yhteisten hankintojen kaltaisia työkaluja direktiivissä 2009/81/EY säädetyn mukaisesti;

30.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamiseksi Euroopan puolustustarvikemarkkinoilla, jotta voidaan torjua jäsenvaltioiden protektionistisia käytäntöjä, ja edistämään rajat ylittävää yhteistyötä ja puolustusteollisuuden toimitusketjujen parempaa saatavuutta ja torjumaan tilanteen, jossa jotkut jäsenvaltiot ainoastaan toimittavat puolustusteknologiaa ja toiset ainoastaan ostavat sitä; katsoo tässä yhteydessä, että direktiivin 2009/81/EY mukaisten poissulkemisten käyttö on perusteltava asianmukaisesti; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille jo julkaistujen seitsemän ohjeasiakirjan (jotka käsittelevät soveltamisalaa, poissulkemisia, tutkimusta ja kehittämistä, toimitusvarmuutta, tiedotusvarmuutta, alihankintaa ja vastaostoja) vaikutuksista ja panee merkille, että komissio aikoo julkaista vuonna 2015 vielä kaksi ohjeasiakirjaa; katsoo, että nämä asiakirjat ovat komissiolle loistava tilaisuus aloittaa jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelu aiheista, joita ei ole koskaan käsitelty jäsennellysti ja avoimesti, ja pyytää tietoja tällaisen jäsenvaltioiden kanssa käytävän vuoropuhelun tuloksista;

31.  toteaa, että nykyisessä sanamuodossaan ja käytännön toteutustavassaan SEUT-sopimuksen 346 artikla tarjoaa jäsenvaltioille edelleen paljon harkintavaltaa sen soveltamisen käyttämisessä ja mahdollistaa siten poikkeamisen EU:n puolustushankintalaeista puolustusalan sopimuksissa; kehottaa siksi jäsenvaltioita soveltamaan asianmukaisesti ja tehokkaasti SEUT-sopimuksen 346 artiklaa tavalla, joka vastaa EU:n säännöissä, sisämarkkinadirektiiveissä ja puolustushankintasäännöissä esitettyjä vaatimuksia; muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan 346 artiklan soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet pitäisi rajoittaa poikkeuksellisiin ja selkeästi rajattuihin tapauksiin, eikä kyseisten tapausten rajoja saa ylittää; varoittaa, että sisämarkkinoiden sääntöjä koskevien poikkeusten epäasianmukainen hyödyntäminen vähentää tosiasiallisesti kilpailua unionissa, heikentää avoimuutta, edistää korruptiota ja vahingoittaa siten unionin puolustustarvikemarkkinoiden perustamista ja haittaa EDTIB:n toimintaa ja uskottavien puolustusvalmiuksien kehittymistä;

32.  panee merkille, että vastaostojen poistaminen kokonaan pitkällä aikavälillä edistää sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa Euroopan puolustusalalla; kehottaa komissiota tämän vuoksi tarkistamaan edelleen, että jäsenvaltiot poistavat asteittain käytöstä vastaostot, jotka eivät ole asianmukaisesti perusteltuja SEUT-sopimuksen 346 artiklan perusteella; toteaa, että tämä on välttämätöntä sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi Euroopan puolustusalalla ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi toimittajille ja erityisesti pk-yrityksille;

33.  katsoo, että puitesopimusten, alihankinnan ja jakamisen eriin olisi oltava keino avata valmiita toimitusketjuja pk-yritysten eduksi; katsoo kuitenkin, että alihankintaketjun avoimuuden ja yhteisen vastuun periaatteet on taattava; kehottaa jäsenvaltioita, EDA:ta ja komissiota toimimaan yhteistyössä, myös tärkeimpien hankkijoiden kanssa, varmistaakseen, että pk-yritykset tuntevat täysin koko arvoketjun, sillä tämä auttaa pk-yrityksiä parantamaan ja helpottamaan pääsyään puolustustarvikehankintojen markkinoille sekä torjumaan tilanteen, jossa Euroopan puolustuksen ja teknologian perusta jakautuu maantieteellisesti epätasaisesti;

34.  toteaa, että alalla käytetään vain vähän puolustukseen liittyvien tuotteiden siirroista annetun direktiivin tärkeimpiä välineitä, erityisesti yleisiä siirtolupia ja puolustusalan yritysten luotettavuustodistuksia, ja että siirtolupien käyttöehtojen rikkomusten estämiseksi käytettävien asianmukaisten valvontatoimenpiteiden varmistamista koskevassa jäsenvaltioiden välisessä hallinnollisessa yhteistyössä on aukkokohtia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kyseisiä välineitä todella sovelletaan käytännössä, ja suhtautuu siksi myönteisesti komission aloitteeseen perustaa jäsenvaltioiden kanssa työryhmä käsittelemään EU:n sisäisiä siirtoja koskevan direktiivin yhdenmukaistamista;

35.  panee merkille komission vuoden 2014 etenemissuunnitelman ”Kohti kilpailukykyisempää ja tehokkaampaa puolustus- ja turvallisuusalaa” ja komission tässä suunnitelmassa esittämän lupauksen selvittää, miten kolmansien maiden vaatimien vastaostojen mahdollisia kielteisiä seurauksia voitaisiin lievittää ja miten ne vaikuttavat sisämarkkinoihin ja Euroopan teollisuuteen; korostaa, että on tärkeää panna etenemissuunnitelma ajoissa täytäntöön ja toteuttaa tarvittavat lisätoimet; tukee täysin komission pyrkimyksiä tarjota pk-yrityksille käytännön neuvontaa EU:n rahastojen käytöstä kaksikäyttöhankkeissa;

36.  katsoo, että jäsenvaltioiden on välittömästi parannettava puolustusalan hankintakäytäntöjen avoimuutta suhteessa komissioon ja EU:n virastoihin; korostaa, että erityiset hankintamenettelyt, kuten neuvottelumenettely ilman hankintailmoituksen ennakkojulkaisua, pitäisi rajoittaa poikkeustapauksiin ja perustella vain puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvillä yleisen edun kannalta pakottavilla syillä direktiivin 2009/81/EY mukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaisen seurannan, jotta molemmista direktiiveistä voidaan antaa kattava selvitys Euroopan parlamentille ja neuvostolle suunnitelmien mukaisesti vuonna 2016;

37.  pitää tärkeänä, että toimivaltaiset valvontaviranomaiset tarkastavat säännöllisesti puolustus- ja turvallisuustarvikkeet, myös asianmukaisen kirjanpidon;

38.  korostaa, että strategisten kumppanien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää Euroopan toimitusvarmuudelle, ja kannustaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan puolustushankinnat huomioon kansainvälisistä kauppasopimuksista neuvoteltaessa;

Puolustusalan hankintoja koskevan paketin tarkistaminen

39.  kehottaa komissiota arvioimaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2016 annettavissa direktiivien 2009/81/EY ja 2009/43/EY täytäntöönpanokertomuksissa perusteellisesti, onko direktiivien säännökset pantu asianmukaisesti täytäntöön, missä määrin ne on pantu täytäntöön ja onko niiden tavoitteet saavutettu, ja antamaan asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia, jos se on tarpeen kertomuksen perusteella;

40.  korostaa, että jäsenvaltioille on asetettava lisää erityisiä raportointivelvoitteita, joihin yhdistetään asianmukaista luottamuksellisuuden suojaamista koskevia määräyksiä;

41.  katsoo, että direktiiveissä 2014/24/EU ja 2014/25/EU vahvistetun ja vuonna 2014 hyväksytyn EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa alihankintaketjun läpinäkyvyys ja ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen; korostaa, että uudet direktiivit tarjoavat mahdollisuuden kevennettyihin menettelyihin, kuten sähköisten hankintamenettelyiden käyttöön, kysynnän yhdistämiseen ja taloudellisesti edullisimman tarjouksen käyttöön, ja toteaa, että näitä voidaan muokata puolustus- ja turvallisuusalan erityispiirteisiin sopiviksi;

42.  pyytää, että innovatiivisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuden lujittamiseksi ja turvallisuus- ja puolustusmäärärahojen käytön optimoimiseksi uusi innovointikumppanuusmenettely otetaan käyttöön puolustushankinnoissa, jotta hankintaviranomaiset voivat käyttää tätä menettelyä uusien ja innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja urakoiden kehittämiseen ja myöhempään hankkimiseen ja jotta voidaan tarjota tarvittavia markkinakannustimia ja tukea innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä sulkematta markkinoita etukäteen;

43.  korostaa, että siviiliväestön parhaan mahdollisen suojelun ja turvallisuuden varmistaminen on otettava huomioon puolustus- ja turvallisuustarvikkeiden hankintamenettelyissä;

o
o   o

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle ja Naton pääsihteerille.

(1)EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.
(2)EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0514.
(4)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 9.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0514.

Oikeudellinen huomautus