Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2228(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0175/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0175/2015

Keskustelut :

PV 07/07/2015 - 4
CRE 07/07/2015 - 4

Äänestykset :

PV 08/07/2015 - 4.1
CRE 08/07/2015 - 4.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0252

Hyväksytyt tekstit
PDF 238kWORD 131k
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevat neuvottelut
P8_TA(2015)0252A8-0175/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2015, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista (2014/2228(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston 14. kesäkuuta 2013 yksimielisesti antamat sekä 9. lokakuuta 2014 turvallisuusluokituksen piiristä poistamat ja julkistamat ohjeet transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden neuvottelemiseksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 ja 191 artiklan ja erityisesti 191 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennalta varautumisen periaatteen,

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2014 pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman(2),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2015 annetun komission jäsenen Cecilia Malmströmin ja Yhdysvaltojen kauppaedustajan Michael Fromanin yhteisen lausuman julkisten palvelujen sulkemisesta EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusten ulkopuolelle,

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät TTIP:stä,

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät TTIP:stä(3),

–  ottaa huomioon yhteisen julkilausuman, jonka Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri David Cameron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande, Italian pääministeri Matteo Renzi ja Espanjan pääministeri Mariano Rajoy antoivat 16. marraskuuta 2014 Australian Brisbanessa pidetyn G20-huippukokouksen yhteydessä(4),

–  ottaa huomioon 26. ja 27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät(5),

–  ottaa huomioon puheenjohtaja Junckerin 15. heinäkuuta 2014 seuraavalle komissiolle antamat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”(6),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon komission jäsenten kollegiolle (C(2014)9052), joka koskee TTIP-neuvottelujen avoimuutta(7), sekä 25. marraskuuta 2014 annetut komission päätökset komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta (C(2014)9051) ja komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta (C(2014)9048), Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot ja lausunnot oikeudesta tutustua toimielinten asiakirjoihin (C-350/12 P, 2/13, 1/09) ja Euroopan oikeusasiamiehen komissiota koskevan oma-aloitteisen tutkinnan (OI/10/2014/RA) päättävän 6. tammikuuta 2015 päivätyn päätöksen, joka koskee tietopyyntöjen käsittelyä ja asiakirjoihin tutustumista (avoimuus),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 annetun EU–USA-energianeuvoston yhteisen julkilausuman(8),

–  ottaa huomioon vuonna 2004 laaditun asiakirjan, joka käsittelee EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa elintarviketurvallisuuteen (”maatilalta ruokapöytään”)(9),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission kertomuksen (SWD(2015)0003), joka koskee verkossa toteutettavaa julkista kuulemista investointisuojasta ja sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumekanismista TTIP:ssä,

–  ottaa huomioon unionin kirjalliset ehdotukset, joista keskustellaan Yhdysvaltojen kanssa TTIP-neuvottelukierroksilla, ja etenkin ehdotukset, joiden turvaluokitus on poistettu ja jotka komissio on julkistanut; toteaa, että niihin kuuluvat muun muassa unionin kannanotot, jotka koskevat TTIP:n sääntelykysymyksiä ja koneteollisuuden aloja(10) toiminnallisen vastaavuuden testaamista ja ehdotettua menetelmää autoteollisuuden sääntelyn vastaavuutta varten(11) ja kauppaan ja kestävään kehitykseen sekä työvoimaan ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä TTIP-määräyksissä(12), sekä kirjalliset ehdotukset, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä(13), terveys- ja kasvinsuojelutoimia(14), tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista(15), pieniä ja keskikokoisia yrityksiä(16), mahdollisia kilpailumääräyksiä(17), mahdollisia määräyksiä valtionyrityksistä ja yrityksistä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia taikka etuoikeuksia(18) , mahdollisia määräyksiä tuista(19) ja riidanratkaisusta(20) sekä alustavia määräyksiä sääntely-yhteistyöstä(21),

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon ”Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP)” (ECOS-V-063), joka hyväksyttiin 110. täysistunnossa (11.–13. helmikuuta 2015), ja 4. kesäkuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Transatlanttiset kauppasuhteet ja ETSK:n kanta EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön parantamiseen ja niiden väliseen mahdolliseen vapaakauppasopimukseen”,

–  ottaa huomioon Ecorys:n lopullisen alkuvaiheen raportin, jonka se antoi komissiolle 28. huhtikuuta 2014 ja jossa arvioitiin kaupan kestävyysvaikutuksia pohjustettaessa neuvotteluja Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä kattavasta kauppa- ja investointisopimuksesta(22),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen ”Vuoden 2015 raportti kaupan ja investointien esteistä” (COM(2015)0127)(23),

–  ottaa huomioon Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) huhtikuussa 2014 parlamenttia varten julkaiseman yksityiskohtaisen arvion komission teettämästä TTIP:n vaikutustenarvioinnista,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 23. lokakuuta 2012 annetun päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Yhdysvaltoihin(24), 23. toukokuuta 2013 annetun päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointineuvotteluista(25) sekä 15. tammikuuta 2015 annetun päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2013(26),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitystyövaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0175/2015),

A.  katsoo, että kaupan avulla saavutettava vienti ja investointien avulla saavutettava kasvu ovat työpaikkoja ja talouskasvua luovia keskeisiä tekijöitä, jotka eivät edellytä hallituksien investointeja;

B.  toteaa, että EU:n BKT on vahvasti riippuvainen kaupasta ja viennistä ja hyötyy sääntöperusteisesta kaupasta ja investoinnista ja että Yhdysvaltojen kanssa tehtävällä kunnianhimoisella ja tasapainoisella sopimuksella olisi tuettava unionin uudelleenteollistamista ja autettava saavuttamaan tavoite teollisuustuotantoon perustuvan BKT-osuuden kasvattamisesta 15 prosentista 20:een vuoteen 2020 mennessä siten, että vahvistetaan sekä tavaroilla että palveluilla käytävää transatlanttista kauppaa; toteaa, että sopimuksen myötä voidaan luoda tilaisuuksia erityisesti pk-yrityksille, komission suosituksessa 2003/361/EY määritellyille mikroyrityksille, yritysryppäille ja yritysverkoille, joihin tullien ulkopuolisten esteiden vaikutus kohdistuu kohtuuttoman paljon voimakkaampana kuin suurempiin yrityksiin, koska jälkimmäisillä on mittakaavaetuja, jotka mahdollistavat helpomman markkinoille pääsyn molemmin puolin Atlanttia; toteaa, että maailman kahden suurimman talousblokin välisen sopimuksen avulla voidaan myös luoda standardeja, normeja ja sääntöjä, joita otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti, mikä olisi myös kolmansien maiden etujen mukaista ja mikä voisi estää maailmankaupan sirpaloituminen entisestään; toteaa, että jos sopimuksesta ei päästä neuvotteluratkaisuun, muut kolmannet maat, jotka noudattavat eri normeja ja arvoja, omaksuvat sen sijaan tämän roolin;

C.  ottaa huomioon, että yhdeksän Euroopan unionin jäsenvaltiota on jo allekirjoittanut kahdenvälisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mikä antaa mahdollisuuden perustaa TTIP hyviin käytäntöihin ja torjua paremmin näihin jäsenvaltioihin kohdistuvia esteitä;

D.  ottaa huomioon, että viimeaikaiset kriisit EU:n rajoilla ja tapahtumat kaikkialla maailmassa osoittavat, että on tarpeen panostaa globaaliin hallintaan ja sääntöihin ja arvoihin perustuvaan järjestelmään;

E.  toteaa, että maailmanlaajuisten markkinoiden keskinäiset kytkökset lisääntyvät, joten on tärkeää, että poliittiset päättäjät muokkaavat tapaa, jolla markkinat ovat keskenään vuorovaikutuksessa, ja edistävät tätä vuorovaikutusta; toteaa, että asianmukaiset kauppasäännöt ja tarpeettomien esteiden poistaminen ovat perustavan tärkeitä lisäarvon luomiseksi samalla kun ylläpidetään ja kehitetään vahvaa, kilpailukykyistä ja monipuolista teollista perustaa Euroopassa;

F.  toteaa, että EU:n pyrkimykset torjua ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan liittyviä haasteita ovat johtaneet EU:n yrityksien kannalta korkeisiin sääntelykustannuksiin samoin kuin korkeisiin energiaraaka-aineiden ja sähkön hintoihin, jotka saattavat nopeuttaa yritystoiminnan siirtämistä muihin maihin, teollisuustoiminnan vähenemistä ja työpaikkojen katoamista, jollei niitä tarkastella TTIP:ssä; toteaa, että näin uhataan EU:n uudelleenteollistamista ja työllisyyttä koskevia tavoitteita, millä vesitetään juuri ne politiikkatavoitteet, jotka EU:n sääntelyllä pyritään saavuttamaan;

G.  toteaa, että hyvin suunnitellulla kauppasopimuksella voitaisiin edistää globalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä; katsoo, että vahvassa ja kunnianhimoisessa kauppasopimuksessa ei pitäisi keskittyä pelkästään tariffien ja muuta kuin kauppaa koskevien esteiden poistamiseen vaan sitä olisi käytettävä myös työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojelemiseen; katsoo, että vahva ja kunnianhimoinen kauppasopimus tarjoaa tilaisuuden sääntelykehyksen luomiseen vahvistamalla sääntelyä korkeimmalle tasolle yhteisten arvojemme mukaisella tavalla niin että voidaan torjua sosiaalista ja ympäristöön liittyvää polkumyyntiä ja varmistaa kuluttajansuojan korkea taso tasapuolisin toimintaedellytyksin käytävää avointa kilpailua koskevan yhteisen tavoitteen pohjalta;

H.  katsoo, että yhteiset tiukat normit ovat kuluttajien etujen mukaisia mutta lähentyminen olisi järkevää myös yritysten kannalta, koska tiukemmista normeista aiheutuvat korkeammat kustannukset voidaan saada paremmin kompensoitua mittakaavaetujen kasvaessa 850 miljoonan kuluttajan potentiaalisilla markkinoilla;

I.  toteaa, että aiemmat kauppasopimukset ovat tuottaneet merkittävää hyötyä unionin taloudelle; katsoo kuitenkin, että TTIP:n todellista vaikutusta on vaikea arvioida tai ennakoida niin EU:n kuin Yhdysvaltojen talouden osalta, kun neuvottelut ovat yhä käynnissä ja tutkimuksista ilmenee ristiriitaisia tuloksia; toteaa, että TTIP ei riitä yksinään ratkaisemaan unionin pitkäaikaisia rakenteellisia talousongelmia ja niiden taustalla olevia syitä vaan sitä olisi pidettävä yhtenä tekijänä laajemmassa unionin strategiassa, jolla luodaan työpaikkoja ja kasvua; katsoo, että TTIP:hen kohdistuvien odotusten olisi oltava suhteutettuja siihen, miten kunnianhimoiselle tasolle neuvotteluissa päästään;

J.  katsoo, että Venäjän tuontikielto on selvästi osoittanut, että maataloudella on edelleen geopoliittista merkitystä, että on tärkeää taata pääsy eri maatalousmarkkinoille ja että on luotava vahvoja ja strategisia kauppakumppanuuksia luotettavien kauppakumppanien kanssa;

K.  katsoo, että maatalousalan kannalta on tärkeää turvata vastavuoroisesti edullinen kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, jotta edistetään Euroopan asemaa keskeisenä toimijana maailmanmarkkinoilla vaarantamatta eurooppalaisten maataloustuotteiden nykyisiä laatunormeja ja niiden parantamista tulevaisuudessa ja suojellen eurooppalaista maatalousmallia ja varmistaen sen taloudellinen ja sosiaalinen elinkelpoisuus;

L.  toteaa, että kauppa- ja investointivirrat eivät ole itsetarkoitus ja että kauppasopimuksen mittapuuna on käytettävä tavallisten kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien hyvinvointia sekä kasvua ja työpaikkojen luomista edistäville yrityksille tarjoutuvia laajempia mahdollisuuksia; katsoo, että TTIP:tä olisi tarkasteltava nämä vaatimukset täyttävän hyvän kauppasopimuksen mallina, jotta se voi toimia esimerkkinä tulevissa muiden kauppakumppanien kanssa käytävissä neuvotteluissa;

M.  toteaa, että tietynasteinen luottamuksellisuus on välttämätöntä neuvotteluissa korkealaatuisen tuloksen aikaansaamiseksi, mutta katsoo, että tähänastisten neuvottelujen vähäinen avoimuus on heikentänyt neuvotteluprosessin demokraattista valvontaa;

N.  muistuttaa puheenjohtaja Junckerin todenneen poliittisissa suuntaviivoissaan selvästi, että hän haluaa tasapainoisen ja kohtuuden mukaisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa ja että vaikka unioni ja Yhdysvallat pystyvät etenemään merkittävästi toistensa tuotestandardien tunnustamisessa ja kehittämään yhteisiä standardeja, unioni ei aio uhrata eurooppalaista (elintarvike)turvallisuutta, terveyttä, eläinten terveyttä, sosiaali- ja ympäristönormeja, tietosuojavaatimuksia tai kulttuurista monimuotoisuutta; toteaa hänen myös muistuttaneen, ettei unioni neuvottele eurooppalaisten syömän ruoan turvallisuudesta tai eurooppalaisten henkilötietojen suojelusta tai yleishyödyllisistä palveluista, ellei tavoitteena ole korkeampi suojelun taso;

O.  pitää tärkeänä varmistaa, että safe harbor -järjestelmää ja tietosuojaa käsittelevää puitesopimusta koskevat neuvottelut saatetaan tyydyttävään päätökseen,

P.  muistuttaa puheenjohtaja Junckerin todenneen poliittisissa suuntaviivoissaan selvästi myös sen, että hän ei voi hyväksyä, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaa rajoitetaan riitojenratkaisua koskevien erityisjärjestelyjen takia; toteaa, että nyt kun investointisuojaa ja sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia TTIP:ssä koskevan julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla, unionin kolme toimielintä harkitsevat parhaillaan ja esitetyt kannanotot huomioon ottaen kukin tahollaan ja keskenään sekä yhteydessä kansalaisyhteiskuntaan ja elinkeinoelämän edustajiin parasta tapaa investointisuojan ja investoijien yhdenvertaisen kohtelun sekä valtioiden sääntelyoikeuden toteuttamiseen;

Q.  tukee täysin sekä neuvoston päätöstä poistaa neuvotteluohjeiden turvallisuusluokitus että komission avoimuusaloitetta; toteaa, että vilkas julkinen keskustelu, jota TTIP:stä on käyty kaikkialla Euroopassa, on osoittanut, että TTIP-sopimusta koskevia neuvotteluja on käytävä avoimemmin ja osallistavammin ottaen huomioon unionin kansalaisten esittämät huolenaiheet ja tiedottaen neuvottelujen tuloksista yleisölle;

R.  toteaa, että Yhdysvallat ja EU ovat neuvotelleet asiasta heinäkuusta 2013 lähtien, mutta toistaiseksi ei ole sovittu mistään yhteisestä tekstistä;

S.  toteaa, että TTIP-sopimuksen odotetaan olevan sekasopimus, joka edellyttää Euroopan parlamentin ja kaikkien 28 jäsenvaltion ratifiointia;

1.  toteaa, että EU ja USA ovat keskeisiä strategisia kumppaneita; korostaa, että transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) on merkittävin viimeaikainen EU:n ja Yhdysvaltojen hanke ja että se antaa transatlanttiselle kumppanuudelle kaupallisia näkökohtia pidemmälle ulottuvaa uutta pontta; korostaa, että sen onnistuneella toteutuksella on suuri poliittinen merkitys;

2.  esittää meneillään olevien TTIP-neuvottelujen yhteydessä komissiolle seuraavat suositukset, jotka koskevat

   a) soveltamisalaa ja laajempaa asiayhteyttä:
   i) varmistetaan, että avoimissa TTIP-neuvotteluissa saadaan aikaan kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen ja korkeiden vaatimusten mukainen kauppa- ja investointisopimus, jolla edistettäisiin kestävää kasvua ja tuotettaisiin yhteisiä hyötyjä kaikille jäsenvaltioille sekä molemminpuolisia ja vastavuoroisia hyötyjä sopimuspuolille, joka parantaisi kansainvälistä kilpailukykyä ja tarjoaisi uusia mahdollisuuksia unionin yrityksille ja etenkin pk-yrityksille ja jolla tuettaisiin laadukkaiden työpaikkojen luomista unionin kansalaisille ja joka hyödyttäisi suoraan eurooppalaisia kuluttajia; pidetään itse sopimuksen sisältöä ja täytäntöönpanoa tärkeämpänä kuin neuvotteluvauhtia;
   ii) korostetaan, että vaikka TTIP-neuvotteluissa keskitytään kolmeen pääaiheeseen – markkinoille pääsyn kunnianhimoinen vastavuoroinen parantamiseen (tavaroiden, palvelujen, investointien sekä julkisten hankintojen yhteydessä kaikilla hallintotasoilla), tullien ulkopuolisten kaupanesteiden vähentämiseen ja sääntelyjärjestelmien yhteensopivuuden parantamiseen sekä yhteisten sääntöjen kehittämiseen yhteisiä kaupan maailmanlaajuisia haasteita ja mahdollisuuksia varten – niitä kaikkia on pidettävä yhtä merkittävinä ja ne on sisällytettävä kokonaispakettiin; todetaan, että TTIP:n olisi oltava kunnianhimoinen ja hallinnon kaikkia tasoja sitova Atlantin kummallakin puolella ja sopimuksen olisi johdettava pysyvään ja aitoon markkinoiden avoimuuteen vastavuoroisuuden hengessä sekä käytännön kaupankäynnin helpottumiseen; kiinnitetään erityistä huomiota rakenteellisiin toimenpiteisiin, joilla lisätään transatlanttista yhteistyötä samalla kun huolehditaan sääntelyn asianmukaisuudesta ja kuluttajansuojasta sekä estetään sosiaalinen, verotuksellinen ja ympäristöön liittyvä polkumyynti;
   iii) pidetään mielessä unionin ja Yhdysvaltojen taloussuhteiden ja etenkin TTIP:n strateginen merkitys, koska ne muun muassa tarjoavat tilaisuuden edistää unionin ja Yhdysvaltojen yhdessä vaalimia, sääntöperusteiseen toimintakehykseen kytkettyjä periaatteita ja arvoja ja suunnitella yhteistä lähestymistapaa maailmanlaajuiseen kauppaan, investointeihin ja tiukkojen standardien, normien ja säännösten kaltaisiin kauppaan liittyviin aiheisiin sekä niitä koskevaa visiota, jotta voidaan kehittää laajempi transatlanttinen visio ja yhteiset strategiset tavoitteet; pidetään mielessä, että transatlanttisten markkinoiden laajuuden vuoksi TTIP tarjoaa tilaisuuden muovata ja säännellä kansainvälistä kauppajärjestystä niin, että voidaan varmistaa molempien ryhmittymien menestyminen verkostoituneessa maailmassa;
   iv) varmistetaan Maailman kauppajärjestöön WTO:hon liittyvä viimeaikainen kehitys huomioon ottaen, että Yhdysvaltojen kanssa tehtävä sopimus on ponnahduslauta laajempiin kauppaneuvotteluihin eikä syrjäytä WTO-prosessia tai vaikuta sitä vastaan; kahden- ja monenvälisiä kauppasopimuksia olisi yleensä pidettävä vasta toiseksi parhaana vaihtoehtona eivätkä ne saa estää pyrkimyksiä saavuttaa monenvälisellä tasolla tehtäviä merkittäviä parannuksia; TTIP:ssä on varmistettava synergiaedut muiden nyt neuvoteltavien kauppasopimusten kanssa;
   v) pidetään mielessä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa unionin kauppapolitiikka määritellään erottamattomaksi osaksi unionin yleistä ulkoista toimintaa, ja arvioidaan sen vuoksi lopullisen sopimuksen vaikutuksia ottamalla huomioon mahdollisuudet, kuten helpompi pääsy markkinoille yhteisten transatlanttisten normien ansiosta, ja riskit, kuten kaupan ohjautuminen pois kehitysmaista tullietuuksien heikkenemisen vuoksi;
   vi) huolehditaan, että sopimuksessa varmistetaan EU:n perusoikeusnormien täysimääräinen noudattaminen niin, että EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin kauppasopimuksiin sisällytetään aina oikeudellisesti sitova ihmisoikeuslauseke, joka voi johtaa sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseen;
   b) markkinoille pääsyä:
   i) varmistetaan, että eri alojen markkinoille pääsyä koskevat tarjoukset ovat vastavuoroisia, yhtä kunnianhimoisia ja vastaavat kummankin osapuolen odotuksia, ja korostetaan, että näitä aloja koskevien eri ehdotusten on oltava tasapainossa;
   ii) pyritään kaikkien tullimaksujen poistamiseen samalla kun otetaan huomioon, että kummallakin osapuolella on monia herkkiä maatalous- ja teollisuustuotteita, joita koskevista täydellisistä luetteloista on sovittava neuvotteluprosessin aikana; huolehditaan herkimpien tuotteiden asianmukaisista siirtymäajoista ja kiintiöistä ja muutamassa tapauksessa niiden jättämisestä järjestelmän ulkopuolelle ottaen huomioon, että näiden tuotteiden tuotantokustannukset ovat monissa tapauksissa EU:n sääntöjen johdosta korkeammat EU:ssa;
   iii) kirjataan – kuten neuvotteluvaltuutuksessa selkeästi esitetään – sopimukseen suojalauseke, jota käytetään, jos tietyn tuotteen tuonnin lisääntyminen uhkaa vahingoittaa merkittävästi omaa tuotantoa ottaen tässä yhteydessä erityisesti huomioon elintarviketuotannon sekä kemian-, raaka-aine- ja terästeollisuuden kaltaiset energiaintensiiviset ja hiilivuodosta kärsivät alat EU:ssa;
   iv) pidetään mielessä, että koska unioni on maailmanlaajuisesti suurin kaupparyhmittymä, pitkälle erikoistuneiden palvelujen alaan liittyy unionin kannalta merkittäviä offensiivisia intressejä esimerkiksi tekniikan ja muiden asiantuntijapalvelujen, televiestintä-, rahoitus- tai liikennepalvelujen alalla;
   v) parannetaan palvelujen markkinoille pääsemistä ”hybridiluetteloon” perustuvan lähestymistavan mukaisesti, siten että sovelletaan markkinoille pääsyä koskevia positiivisia luetteloita mainitsemalla nimenomaisesti ulkomaisille yrityksille avattavat palvelut ja suljetaan ulkopuolelle uudet palvelut varmistaen samalla, että mahdollisia keskeyttämis- ja salpalausekkeita sovelletaan ainoastaan syrjinnän vastaisiin määräyksiin ja että mahdollistetaan riittävä joustavuus yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen palauttamiseksi julkiseen valvontaan sekä uusien ja innovatiivisten palvelujen syntymisen huomioon ottamiseksi, kun taas kansalliseen kohteluun sovelletaan negatiiviseen luetteloon perustuvaa lähestymistapaa;
   vi) korostetaan, että neuvotteluissa olisi merkityksellisellä tavalla käsiteltävä ja poistettava Yhdysvaltojen asettamia unionin yritysten nykyisiä meri- ja lentoliikkeenpalveluja koskevia rajoituksia, joita Yhdysvaltojen lainsäädäntö, kuten Jonesin laki (Jones Act), ulkomaisia ruoppaajia ja ruoppausyhtiöitä koskeva laki (Foreign Dredging Act), liittovaltion ilmailulaki (Federal Aviation Act) ja lentoliikenteen kabotaasilaki (Air Cabotage Law) sekä lentoyhtiöiden ulkomaista omistusta koskeviin pääomarajoituksiin liittyvät säännökset, aiheuttavat ja jotka haittaavat vakavasti unionin yritysten markkinoille pääsyä sekä innovointia Yhdysvalloissa;
   vii) käytetään pohjana yhteistä lausumaa, joka ilmentää neuvottelupuolien selkeää sitoutumista siihen, että TTIP:n soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan nykyiset ja tulevat yleistä etua koskevat palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus), jotta varmistetaan, että kansallisilla ja soveltuvin osin paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi toimivalta esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen perussopimusten ja unionin neuvotteluvaltuuksien mukaisesti; todetaan, että tätä ulkopuolelle sulkemista olisi sovellettava riippumatta siitä, millä tavalla kyseisiä palveluja tarjotaan ja rahoitetaan;
   viii) pyritään määrätietoisesti varmistamaan ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen, erityisesti luomalla lainsäädäntökehys niiden osavaltioiden kanssa, joilla on sääntelyvaltaa tällä alalla, jotta EU:n ja Yhdysvaltojen ammattilaiset voivat työskennellä Atlantin kummallakin puolella ja jotta sijoittajien, ammattilaisten, korkeasti koulutettujen työntekijöiden ja teknikkojen liikkuvuus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä helpottuu TTIP‑sopimuksen kattamilla aloilla;
   ix) pidetään mielessä, että eurooppalaisten palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien viisuminsaannin helpottaminen on yksi keskeisistä tekijöistä hyödynnettäessä sopimusta, ja lisätään neuvotteluissa Yhdysvaltoihin kohdistuvaa poliittista painostusta sen varmistamiseksi, että viisumivaatimuksissa sovelletaan täydellistä vastavuoroisuutta ja että kaikkia EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja ilman syrjintää pääsyssä Yhdysvaltioihin;
   x) yhdistetään rahoituspalveluiden markkinoille pääsyä koskevat neuvottelut rahoitusalan sääntelyn lähentämiseen korkeimmalla tasolla, jotta tuetaan tarvittavan sääntelyn käyttöön ottamista ja yhteensopivuutta rahoitusvakauden vahvistamiseksi, varmistetaan rahoitustuotteiden ja ‑palvelujen kuluttajien riittävä suoja ja tuetaan käynnissä olevia yhteistyötoimia muilla kansainvälisillä foorumeilla, joihin kuuluu esimerkiksi Baselin pankkivalvontakomitea ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä; varmistetaan, että näillä yhteistyötoimilla ei rajoiteta EU:n ja jäsenvaltioiden sääntelyä ja valvontaa koskevaa itsemääräämisoikeutta, mukaan lukien niiden toimivalta kieltää tietyt rahoitustuotteet ja -toiminnot;
   xi) käynnistetään EU:n, jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välinen tehostettu yhteistyö, johon kuuluvat myös tehokkaamman kansainvälisen yhteistyön mekanismit, jotta voidaan luoda maailmanlaajuiset tiukemmat normit talous- ja verorikollisuutta sekä korruptiota vastaan;
   xii) varmistetaan, että tietovirtojen vapauttaminen ei vaaranna unionin tietosuojasäännöstöä etenkään sähköisen kaupan ja rahoituspalvelujen alalla, ja tunnustetaan tietovirtojen merkitys transatlanttisen kaupan ja digitaalitalouden tukipilarina; sisällytetään sopimukseen keskeisenä kohtana kattava ja yksiselitteinen horisontaalinen ja erillinen, palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) XIV artiklaan pohjautuva määräys, jonka nojalla henkilötietojen suojaa koskeva EU:n nykyinen tai tuleva oikeudellinen kehys jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle ilman mitään sellaista ehtoa, että sen on oltava johdonmukainen suhteessa TTIP:n muihin osiin; neuvotellaan henkilötietojen siirtämistä koskevista määräyksistä vain, jos EU:n tietosuojasäännösten täysimääräinen soveltaminen taataan ja niitä noudatetaan Atlantin molemmilla puolilla; tehdään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kolmansien maiden kannustamiseksi omaksumaan vastaavia korkean tason tietosuojastandardeja eri puolilla maailmaa;
   xiii) pidetään mielessä, että Euroopan parlamentin hyväksyntä lopulliselle TTIP‑sopimukselle voi vaarantua niin kauan kuin Yhdysvaltojen kaikenkattavaa laajamittaista valvontaa ei ole lopetettu kokonaisuudessaan eikä asianmukaista ratkaisua EU:n kansalaisten tietosuojaoikeuksiin hallinnollisine ja oikeudellisine muutoksenhakukeinoineen ole löytynyt, kuten todetaan 12. maaliskuuta 2014 annetun parlamentin päätöslauselman(27) 74 kohdassa;
   xiv) varmistetaan, että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen luottamus, joka on heikentynyt laajamittaisen valvontatoiminnan aiheuttamien skandaalien vuoksi, palautetaan nopeasti ja täysimääräisesti;
   xv) lisätään kunnianhimoinen kilpailua koskeva luku, jolla varmistetaan, että unionin kilpailulainsäädäntöä noudatetaan asianmukaisesti etenkin digitaalisessa ympäristössä; varmistetaan, että yksityiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisesti valtion omistamien tai valtion määräysvallassa olevien yritysten kanssa; varmistetaan, että yksityisten yritysten saamia valtiontukia säännellään ja että ne ovat avoimen valvontajärjestelmän alaisia;
   xvi) vaaditaan avointa kilpailua digitaalitaloudessa ja sellaisen digitaalitalouden kehittämistä, joka on perustaltaan globaalia mutta jonka tärkeimmät tukikohdat sijaitsevat EU:n ja USA:n alueilla; korostetaan neuvotteluissa, että digitaalitalouden on oltava keskiössä transatlanttisilla markkinoilla, koska se vauhdittaa globaalia taloutta ja edistää globaalien markkinoiden entistä suurempaa avautumista;
   xvii) pidetään mielessä tietoyhteiskunta- ja televiestintäpalvelujen suhteen, että TTIP:ssä on erityisen tärkeää varmistaa EU:n palveluyrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset ja avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuva pääsy Yhdysvaltojen markkinoille ja velvoittaa amerikkalaiset palveluntarjoajat noudattamaan kaikkia alaan ja tuoteturvallisuuteen sekä kuluttajan oikeuksiin liittyviä normeja tarjotessaan palveluja Euroopassa ja eurooppalaisille asiakkaille;
   xviii) varmistetaan koko sopimukseen sovellettavalla oikeudellisesti sitovalla yleislausekkeella, että noudatetaan tinkimättä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevaa Unescon yleissopimusta ja että sopimuspuolet varaavat oikeuden hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä (erityisesti sääntely- ja/tai rahoitustoimia) kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevien artiklojen mukaisesti sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi riippumatta käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta ja pitäen mielessä, että audiovisuaalialan palvelut on nimenomaisesti jätetty jäsenvaltioiden komissiolle antaman valtuutuksen ulkopuolelle;
   xix) korostetaan, että mikään osa sopimuksesta ei vaikuta EU:n tai EU:n jäsenvaltioiden oikeuteen tukea tai antaa taloudellista avustusta kulttuuriteollisuudelle ja kulttuuri-, koulutus-, audiovisuaalisille ja lehdistöpalveluille;
   xx) vahvistetaan, että TTIP-sopimuksen mukaiset velvoitteet eivät vaikuta kirjojen määrähintajärjestelmään eivätkä sanomalehtien ja aikakauslehtien hinnoitteluun;
   xxi) varmistetaan yleislausekkeella EU:n jäsenvaltioiden oikeus hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä, jotka koskevat jonkinlaista julkista rahoitusta tai valtiontukea missä tahansa muodossa saavien ja voittoa tavoittelematta toimivien koulutus- ja kulttuuripalveluiden tarjoamista, ja huolehditaan, että yksityisesti rahoitetut ulkomaiset palveluntarjoajat täyttävät samat laatu- ja hyväksyntävaatimukset kuin kotimaiset palveluntarjoajat;
   xxii) otetaan huomioon unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, valtaisa kiinnostus päästä syrjimättömästi Yhdysvaltojen julkisten hankintojen markkinoille sekä liittovaltiotasolla että sitä alemmilla hallintotasoilla esimerkiksi rakennuspalvelujen, maa- ja vesirakennuksen, liikenne- ja energiainfrastruktuurin sekä tavaroiden ja palvelujen aloilla ja omaksutaan kunnianhimoinen lähestymistapa suhteessa julkisia hankintoja koskevaan lukuun, samalla kun huolehditaan siitä, että luku on unionin uusien julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien direktiivien mukainen, jotta voidaan vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti korjata Atlantin eri puolella olevien julkisten hankintojen markkinoiden nykyiset suuret erot avoimuudessa avaamalla merkittävästi Yhdysvaltojen markkinoita (joihin edelleen sovelletaan vuoden 1933 Buy American -lakia) sekä liittovaltiotasolla että sitä alemmilla hallintotasoilla aloittaen julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) yhteydessä annettujen sitoumusten noudattamisesta ja poistamalla ne rajoitukset, joita Yhdysvallat nykyisin soveltaa samalla tavalla sekä liittovaltio-, osavaltio- että paikallistasolla; perustetaan mekanismeja sen varmistamiseksi, että Yhdysvaltojen liittovaltiotason viranomaisten antamia sitoumuksia noudatetaan kaikilla politiikan ja hallinnon tasoilla;
   xxiii) varmistetaan, että Yhdysvallat lisää avoimuutta sen alueella voimassa olevien tarjouskilpailumenettelyjen yhteydessä, jotta voidaan luoda avoimet, syrjimättömät ja ennakoitavat menettelyvaatimukset, joilla varmistetaan unionin ja Yhdysvaltojen yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, yhtäläinen pääsy julkisten hankintasopimusten tarjouskilpailuihin;
   xxiv) edistetään unionin ja Yhdysvaltojen yhteistyötä kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan edistää yhteisiä julkisten hankintojen kestävyysvaatimuksia kaikilla liittovaltion ja sitä alemmilla hallintotasoilla esimerkiksi huolehtimalla äskettäin tarkistetun julkisia hankintoja koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta, ja edistetään myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisille yrityksille laatimiin toimintaohjeisiin perustuvien, yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien sääntöjen hyväksymistä ja noudattamista;
   xxv) varmistetaan, että Yhdysvaltojen osavaltiot otetaan mukaan neuvotteluprosessiin, jotta saavutetaan merkityksellisiä tuloksia Yhdysvaltojen julkisten hankintasopimuksien avaamisessa EU:n yrityksille;
   xxvi) otetaan huomioon julkisten hankintojen yhteydessä puolustus- ja turvallisuusalojen arkaluonteisuus ja valtioiden ja hallitusten päämiesten vuonna 2013 puolustusasioita käsittelevässä neuvostossa asettamat tavoitteet, joilla edistettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustusmarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan luomista;
   xxvii) varmistetaan, että alkuperäsääntöjä koskevissa neuvotteluissa pyritään sovittamaan unionin ja Yhdysvaltojen lähestymistavat yhteen ja luomaan tehokkaita alkuperäsääntöjä ja siten välttämään sitä, että alkuperäsääntöjä heikennetään muilla sopimuksilla; pidetään neuvotteluja mahdollisuutena siirtyä kohti tuotteiden pakollisia alkuperämerkintöjä koskevia yhteisiä vaatimuksia; todetaan, että kumulaation mahdollisuutta ja laajuutta on tarkasteltava ottaen huomioon unionin ja Kanadan välisestä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) käytävien neuvottelujen päätökseen saattaminen ja EU:n ja Meksikon välisen vapaakauppasopimuksen mahdollinen uusi status; pidetään kuitenkin mielessä, että TTIP:llä pyritään helpottamaan aidosti Yhdysvalloissa ja EU:ssa valmistettujen tuotteiden kauppaa eikä sallia maahantuontia kolmansista maista, joten tiettyjen tuotteiden ulkopuolelle sulkemista on harkittava tapauskohtaisesti ja herkät tuotteet olisi voitava jättää kaikenlaisen kumulaation ulkopuolelle;
   xxviii) varmistetaan, että TTIP on avoin sopimus, ja etsitään tapoja tiedottaa tilanteen kehittymisestä aktiivisemmin tärkeille kumppaneille, jotka ovat kiinnostuneita TTIP-neuvottelujen kulusta, koska niillä on tulliliittosopimus joko EU:n tai Yhdysvaltojen kanssa;
   c) sääntely-yhteistyön ja sääntelyn yhdenmukaisuuden pilaria sekä tullien ulkopuolisia kaupanesteitä;
   i) varmistetaan, että sääntely-yhteistyötä koskevassa luvussa edistetään avointa, tehokasta ja kilpailulle suotuisaa talousympäristöä tunnistamalla ja estämällä mahdolliset tulevat tullien ulkopuoliset kaupanesteet, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin, ja helpottamalla kaupankäyntiä ja investointeja ja varmistamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti terveyden ja turvallisuuden suojelu sekä kuluttaja-, työ- ja ympäristölainsäädännön ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön ja kulttuurisen monimuotoisuuden nykyisen korkean tason säilyminen EU:ssa ja kehittämällä sitä; tuetaan, itsenäistä sääntelyvaltaa täysin kunnioittaen, sääntelyviranomaisten välisen jäsennellyn vuoropuhelun ja yhteistyön käynnistämistä mahdollisimman avoimella tavalla ja ottaen sidosryhmät mukaan; otetaan mukaan sääntelyn yhdenmukaisuutta ja avoimuutta tarkastelevia monitieteisiä opinaloja tavaroita ja palveluja koskevien tehokkaiden, kustannustehokkaiden ja yhteensopivampien määräysten kehittämiseksi; kummankin osapuolen neuvottelijoiden on eriteltävä hyvin selvästi useita vuosia kestäneistä ja eri foorumeilla, kuten transatlanttisessa talousneuvostossa ja korkean tason yhteistyöfoorumissa, järjestetyistä neuvotteluista saatujen kokemusten perusteella, mitkä tekniset menettelyt ja vaatimukset ovat niin perustavanlaatuisia, että niitä ei voi vaarantaa, ja mihin taas voidaan soveltaa yhteistä lähestymistapaa, ja millä aloilla on suotavaa päästä vastavuoroiseen tunnustamiseen, joka perustuu yhteisiin korkeisiin vaatimuksiin ja tehokkaaseen markkinavalvontajärjestelmään, ja millä aloilla voidaan ainoastaan parantaa tietojenvaihtoa; varmistetaan vastaavasti, että tämä ei vaikuta toistaiseksi vahvistamattomiin standardeihin aloilla, joilla Yhdysvaltain ja EU:n lainsäädäntö ja normit ovat hyvin erilaisia, kuten nykyisen (puite)lainsäädännön täytäntöönpanossa (esimerkiksi REACH) tai uusien säädösten hyväksymisessä (esimerkiksi kloonaus) tai suojelun tasoon vaikuttavissa tulevissa määritelmissä (esimerkiksi hormonaaliset haitta-aineet); varmistetaan, että millään transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden sääntely-yhteistyötä koskevilla määräyksillä ei aseteta menettelyllisiä vaatimuksia kumppanuutta koskevien unionin säädösten hyväksymiselle eikä luoda tätä koskevia täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia;
   ii) käytetään terveys- ja kasvinsuojelutoimista (SPS) ja kaupan teknisistä esteistä (TBT) käytävien neuvottelujen perusteena monenvälisten SPS- ja TBT‑sopimusten keskeisiä periaatteita ja suojellaan eurooppalaisia terveys- ja kasvinsuojelunormeja ja -menettelyjä; pyritään ensisijaisesti poistamaan liiallista rasitetta aiheuttavia terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteitä, kuten niihin liittyviä tuontimenettelyjä, tai vähentämään niitä merkittävästi; varmistetaan erityisesti, että ennakkohyväksyntää, pakollisia pöytäkirjoja tai esitullaustarkastuksia ei sovelleta pysyvinä tuontitoimenpiteinä; parannetaan avoimuutta, vastaavien standardien vastavuoroista tunnustamista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, vahvistetaan sääntelyviranomaisten ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua sekä vahvistetaan yhteistyötä kansainvälisiä standardeja laativissa elimissä; varmistetaan SPS- ja TBT-toimenpiteitä koskevissa neuvotteluissa, että EU:ssa elintarviketurvallisuuden ja ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden turvaamiseksi käyttöönotettuja korkeita vaatimuksia ei vaaranneta millään tavalla;
   iii) tunnustetaan, että jos joillakin aloilla, kuten julkisissa terveydenhoitopalveluissa, muuntogeenisissä organismeissa, hormonien käytössä naudanliha-alalla, REACH-järjestelmässä ja sen täytäntöönpanossa tai eläinten kloonaamisessa karjankasvatusta varten, EU:n ja Yhdysvaltojen säännökset ovat hyvin erilaisia, sopimusta ei tehdä eikä näistä kysymyksistä neuvotella;
   iv) kannustetaan Yhdysvaltoja poistamaan EU:n naudanlihalle asetettu tuontikielto;
   v) edistetään monialaista sääntely-yhteistyötä koskevan luvun yhteydessä kahdenvälistä sääntely-yhteistyötä, jotta vältetään tarpeettomia eroavuuksia varsinkin uusien teknologioiden ja palvelujen osalta ja parannetaan kilpailukykyä ja kuluttajien valintamahdollisuuksia unionissa ja Yhdysvalloissa; pyritään tähän lisäämällä tietojenvaihtoa ja parantamalla kansainvälisten välineiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa toissijaisuusperiaatetta noudattaen ja käyttäen perustana onnistuneita ennakkotapauksia kuten ISO-standardit tai YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevä maailmanfoorumi (WP.29); muistetaan, että todennetusti samantasoiseen suojeluun perustuva vastaavuuden tunnustaminen mahdollisimman monissa ajoneuvojen turvallisuusmääräyksissä olisi yksi sopimuksen tärkeimpiä saavutuksia; varmistetaan, että etukäteen tehtävässä jokaisen sääntelytoimen vaikutusten arvioinnissa olisi kauppaan ja investointeihin kohdistuvien vaikutusten ohella arvioitava kuluttajiin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia; edistetään sääntelyn yhteentoimivuutta vaarantamatta sääntelyn ja politiikan perusteltuja tavoitteita tai unionin ja Yhdysvaltojen lainsäätäjien toimivaltaa;
   vi) pyritään siihen, että turvataan jatkossakin unionin tuoteturvallisuuden korkea taso ja vältetään samalla kuitenkin tarpeeton päällekkäinen testaustoiminta, jolla tuhlataan resursseja erityisesti matalan riskin tuotteiden tapauksessa;
   vii) käsitellään tullikysymyksiä, jotka menevät pidemmälle kuin kaupan helpottamista koskevaan WTO:n sopimukseen (TFA) sisältyvät säännöt, ja korostetaan, että jotta hallinnollista rasitusta saataisiin todella kevennettyä, tulli- ja raja-asioita koskevissa politiikoissa ja käytännöissä on pyrittävä tiettyyn sääntelyn lähentämisen enimmäistasoon;
   viii) määritellään tulevan sääntely-yhteistyön yhteydessä selvästi, mitkä toimenpiteet koskevat teknisiä kaupan esteitä ja kaksinkertaista tai tarpeetonta hallinnollista rasitusta ja byrokratiaa ja mitkä taas kytkeytyvät perusluonteisiin standardeihin ja säännöksiin tai julkisen politiikan tavoitetta edistäviin menettelyihin;
   ix) noudatetaan täysipainoisesti Atlantin kummallakin puolella vakiintuneita sääntelyjärjestelmiä ja kunnioitetaan Euroopan parlamentin roolia unionin päätöksentekoprosessissa ja unionin sääntelyprosessien demokraattisessa valvonnassa, kun kehitetään tulevan yhteistyön järjestelmää, varmistaen samalla mahdollisimman suuri avoimuus ja huolehtien tarkasti, että sidosryhmät osallistuvat tasapainoisesti kuulemisiin sääntely-ehdotusta kehitettäessä ja että EU:n lainsäädäntömenettelyjä ei viivytetä; määritetään sääntely-yhteistyöelimen tehtävä, kokoonpano ja oikeudellinen asema ottaen huomioon, että sen antamien suositusten suora ja pakollinen soveltaminen rikkoisi perussopimuksissa vahvistettuja lainsäädäntömenettelyjä; valvotaan myös sitä, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset säilyttävät täysimääräisesti oikeutensa laatia lainsäädännöllä omaa politiikkaansa, erityisesti sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa;
   d) määräyksiä:
   i) yhdistetään markkinoille pääsyä ja sääntely-yhteistyötä koskevat neuvottelut kunnianhimoisten sääntöjen ja periaatteiden käyttöön ottamiseen pitäen mielessä, että kuhunkin pilariin liittyy erityisiä herkkiä näkökohtia, jotka koskevat muun muassa kestävää kehitystä, energiaa, pk-yrityksiä, investointeja sekä valtionyhtiöitä;
   ii) varmistetaan, että kestävää kehitystä koskeva luku on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen ja että siinä pyritään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan keskeisen sopimuksen ja niiden sisällön, ILOn ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman ja keskeisten kansainvälisten ympäristösopimusten täydelliseen ja tehokkaaseen ratifiointiin, täytäntöönpanoon ja voimaan saattamiseen; todetaan, että säännöksien tavoitteeksi on asetettava työ- ja ympäristönormien parantaminen edelleen; todetaan, että kunnianhimoiseen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun on myös sisällytettävä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia määräyksiä, jotka perustuvat OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille, sekä selkeästi jäsenneltyä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa koskevia määräyksiä;
   iii) varmistetaan, että työ- ja ympäristönormien soveltamisalaa ei rajoiteta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun, vaan ne olisi yhtäläisesti sisällytettävä muihin sopimusaloihin, kuten investoinnit, palvelukauppa, sääntelyyn liittyvä yhteistyö ja julkiset hankinnat;
   iv) varmistetaan, että työ- ja ympäristönormit voidaan saattaa voimaan hyödyntäen kaikkia kokemuksia, joita EU ja Yhdysvallat ovat saaneet nykyisistä vapaakauppasopimuksista ja kansallisesta lainsäädännöstä; varmistetaan, että työlainsäädännön säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista valvotaan tehokkaalla seurantaprosessilla, johon osallistuu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, sekä koko sopimukseen sovellettavalla yleisellä riitojenratkaisujärjestelmällä;
   v) varmistetaan kansallista lainsäädäntöä täysipainoisesti noudattaen, että EU:n jäsenvaltion oikeuden mukaisesti rekisteröityjen transatlanttisten yritysten työntekijät saavat tietoja ja heitä kuullaan eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin mukaisesti;
   vi) varmistetaan, että TTIP-sopimuksen taloudellista, työllisyyttä koskevaa ja sosiaalista vaikutusta sekä ympäristövaikutusta tarkastellaan myös laatimalla perusteellinen ja objektiivinen kestävään kehitykseen kohdistuvien kaupan vaikutusten ennakkoarviointi (SIA) noudattaen kaikilta osin EU:n SIA-direktiiviä ja varmistaen kaikkien asianomaisten sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan, selvästi määritelty ja jäsennelty osallistuminen; pyydetään komissiota teettämään kutakin jäsenvaltiota varten perusteellisia vertailevia selvityksiä vaikutuksista sekä arvion EU:n eri alojen ja Yhdysvaltojen vastaavien alojen kilpailukyvystä, jotta kussakin jäsenvaltiossa voidaan laatia ennusteita työpaikkojen katoamisesta ja lisääntymisestä kyseisillä aloilla, joiden sopeutumiskustannuksista EU ja sen jäsenvaltiot voisivat kattaa osan;
   vii) säilytetään tavoite erillisestä energiaa ja siihen kuuluvia teollisuuden raaka-aineita koskevasta luvusta; varmistetaan, että kumpikin osapuoli kartoittaa neuvotteluissa tapoja helpottaa energian vientiä siten, että TTIP poistaisi kaikki jäljellä olevat polttoaineiden, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun ja raakaöljyn, viennin rajoitukset ja esteet näiden kahden kauppakumppanin väliltä; pyritään tämän avulla luomaan kilpailukykyiset, avoimet ja syrjimättömät energiamarkkinat ja tuetaan siten energialähteiden monipuolistamista ja edistetään toimitusvarmuutta, mikä johtaa halvempiin energiahintoihin; korostetaan, että energiaa koskevassa luvussa on oltava selkeät takeet siitä, että EU:n ympäristönormeja ja ilmastotoimien tavoitteita ei vesitetä; kannustetaan EU:ta ja Yhdysvaltoja yhteistyöhön, jolla lopetetaan polttoaineveroa koskevat poikkeukset kaupallisessa lentotoiminnassa G20‑sitoumuksen mukaisesti, jotta fossiilisten polttoaineiden tuesta voidaan asteittain luopua;
   viii) varmistetaan, että sopimuksin ei vaikuteta kummankaan osapuolen oikeuteen hallinnoida ja säännellä energialähteiden tutkimista, hyödyntämistä ja kehittämistä mutta syrjimättömyysperiaatetta sovelletaan, kun hyödyntämispäätös on tehty; pidetään ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti mielessä, että mikään sopimuksen kohta ei saa heikentää energiantuotantoa koskevia legitiimejä ja syrjimättömiä demokraattisesti tehtyjä päätöksiä; varmistetaan, että raaka-aineiden ja energian saanti olisi myös taattava syrjimättömältä pohjalta sekä EU:n että Yhdysvaltojen yrityksille ja että energiatuotteiden laatuvaatimuksia olisi noudatettava, mukaan luettuina energiatuotteiden hiilidioksidipäästöihin liittyviä vaikutuksia koskevat laatuvaatimukset, joita on kirjattu muun muassa polttoaineiden laatua koskevaan direktiiviin;
   ix) varmistetaan, että TTIP-ssä tuetaan ympäristöystävällisten tavaroiden ja palvelujen käyttöä ja edistämistä muun muassa helpottamalla niiden kehittämistä ja yksinkertaistetaan niiden vientiä ja tuontia ja hyödynnetään näin transatlanttisen talouden tarjoamaa merkittävää potentiaalia, joka liittyy ympäristöalalla ja taloudellisesti saavutettavaan hyötyyn, ja saatetaan päätökseen parhaillaan käynnissä olevat monenväliset neuvottelut ympäristöhyödykkeitä koskevasta sopimuksesta, jolla pyritään osaltaan torjumaan maailman lämpenemistä ja luomaan uusia ”vihreän talouden” työpaikkoja;
   x) varmistetaan, että TTIP toimii foorumina, jolla kehitetään energiatuotantoa ja energiatehokkuutta koskevia yhteisiä, kunnianhimoisia ja sitovia kestävän kehityksen normeja ottaen aina huomioon molempien osapuolien voimassa olevat normit, kuten EU:n energiamerkintöjä ja ekologista suunnittelua koskevat direktiivit, ja noudattaen niitä; kartoitetaan tapoja lisätä yhteistyötä energiaa koskevan tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä vähähiilisen ja ympäristöystävällisen tekniikan edistämisen saralla;
   xi) varmistetaan, että TTIP:n avulla edistetään kalavarojen kestävää hoitoa, erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS‑kalastus) torjumista koskevassa osapuolten välisessä yhteistyössä;
   xii) varmistetaan, että TTIP:ssä on erillinen, kummankin neuvotteluosapuolen yhteiseen sitoumukseen perustuva pk-yrityksiä koskeva luku ja siinä pyritään luomaan vientiä harjoittavien pk-yritysten keräämien kokemusten perusteella Yhdysvaltoihin uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille pk-yrityksille (myös mikroyrityksille) esimerkiksi poistamalla kaksinkertaista sertifiointia koskevat vaatimukset, ottamalla käyttöön sääntelyjen eroja ja parhaita käytänteitä koskeva verkkopohjainen tietojärjestelmä, helpottamalla pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tukijärjestelmiä, ottamalla rajoilla käyttöön nopeutettuja menettelyjä tai poistamalla tietyt enimmäistullit, joita sovelletaan edelleen; todetaan, että kummankin osapuolen olisi tehtävä yhteistyötä helpottaakseen pk-yritysten osallistumista transatlanttiseen kauppaan ja investointeihin erilaisilla mekanismeilla, esimerkiksi yhteisellä pk-yrityksiä palvelevalla yhteyspisteellä, jonka perustamisessa pk-yritysten sidosryhmillä olisi ratkaiseva rooli ja joka antaisi niille Yhdysvaltoja koskevaan vientiin, tuontiin ja investointeihin tarvittavia erityistietoja tullimaksuista, veroista, sääntelystä, tullimuodollisuuksista ja markkinamahdollisuuksista;
   xiii) varmistetaan, että TTIP:ssä on kattava investointia koskeva luku, jossa on määräyksiä sekä markkinoille pääsystä että investointisuojasta, koska pääoman saatavuus voi edistää työpaikkojen ja kasvun luomista; todetaan, että investointia koskevassa luvussa olisi pyrittävä varmistamaan eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten syrjimätön kohtelu niiden pyrkiessä sijoittautumaan toistensa alueelle, samalla kun otetaan huomioon eräiden tiettyjen alojen herkkä luonne; luvun määräyksissä olisi pyrittävä vahvistamaan Euroopan asemaa sijoituskohteena, parantamaan EU:n investointeja kohtaan tunnettua luottamusta Yhdysvalloissa sekä käsittelemään myös sijoittajien velvoitteita ja vastuukysymyksiä viittaamalla vertailukohtana muun muassa monikansallisia yrityksiä koskeviin OECD:n periaatteisiin sekä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n periaatteisiin;
   xiv) varmistetaan, että investointisuojaa koskevat määräykset rajataan sijoittautumisen jälkeisiin määräyksiin ja niissä keskitytään kansalliseen kohteluun, suosituimpaan kansakuntaan, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun sekä välittömältä ja välilliseltä pakkolunastukselta suojaamiseen, mukaan luettuna oikeus riittävän ja vaikuttavan korvauksen nopeaan saamiseen; suojaa koskevat normit ja investoijaa ja investointia koskevat määritelmät olisi laadittava oikeudellisesti täsmällisiksi siten, että suojellaan oikeutta sääntelyyn yleisen edun vuoksi, selvennetään epäsuoran pakkolunastuksen sisältöä ja ehkäistään perusteettomien tai turhien vaateiden esittäminen; todetaan, että vapaiden pääomasiirtojen olisi oltava unionin perussopimusten määräysten mukaisia ja niihin olisi liitettävä finanssikriisien tapauksessa vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus, jonka voimassaoloaikaa ei rajoiteta;
   xv) varmistetaan, että ulkomaisia investoijia kohdellaan syrjimättömästi antamatta heille kuitenkaan laajempia oikeuksia kuin kotimaisille investoijille, ja korvataan sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisujärjestelmä uudella sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisua koskevalla järjestelmällä, johon sovelletaan demokraattisia periaatteita ja valvontaa ja jossa julkisesti nimitetyt, riippumattomat ammattituomarit käsittelevät mahdollisia tapauksia avoimesti julkisissa kuulemisissa, johon sisältyy muutoksenhakumekanismi, jossa varmistetaan tehtyjen päätösten johdonmukaisuus sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuomioistuinten lainkäyttövallan kunnioittaminen ja jossa yksityiset edut eivät voi vaarantaa poliittisia tavoitteita;
   xvi) varmistetaan, että TTIP:hen sisällytetään kunnianhimoinen, tasapainoinen ja nykyaikainen immateriaalioikeuksia ja niiden tarkkaan määriteltyjä aloja koskeva luku, jossa käsitellään myös maantieteellisten merkintöjen tunnustamista ja tehostettua suojaa ja jossa otetaan huomioon suojelun oikeudenmukainen ja tehokas taso haittaamatta EU:ssa tarvittavaa tekijänoikeusjärjestelmän uudistamista ja varmistetaan immateriaalioikeuksien ja yleisen edun välinen oikea tasapaino ja etenkin tarve säilyttää kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuus jatkamalla TRIPS-sopimuksen suomien joustojen tukemista;
   xvii) pidetään erittäin tärkeänä sitä, että EU ja Yhdysvallat ovat jatkossakin sitoutuneita ja osallistuvat kansainvälisissä elimissä käytyihin keskusteluihin patenttien yhdenmukaistamisesta monenvälisesti ja maailmanlaajuisesti, ja varoittaa näin ollen yrittämästä sisällyttää TTIP-sopimukseen patenttilainsäädäntöön liittyviä määräyksiä esimerkiksi patentoitavuudesta tai armonajoista (grace periods);
   xviii) varmistetaan, että immateriaalioikeuksia koskevassa luvussa ei ole määräyksiä internetpalvelujen välittäjien vastuusta tai rikosoikeudellisista seuraamuksista voimaan saattamisen välineenä, koska parlamentti on torjunut aiemmin tämän ajatuksen ja ehdotetun väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA);
   xix) varmistetaan EU:n maantieteellisten merkintöjen täysipainoinen tunnustaminen ja vahva oikeudellinen suoja sekä toimenpiteet, joita sovelletaan niiden epäasianmukaiseen käyttöön sekä harhaanjohtaviin tietoihin ja käytänteisiin; taataan tasapainoisen sopimuksen olennaisena osana kuluttajille näin suojattujen tuotteiden merkinnät, jäljitettävyys ja alkuperän aitous sekä tuottajien taitotiedon suojeleminen;
   e) avoimuutta, kansalaisyhteiskunnan osallisuutta, kansalaisille suunnattua ja poliittista tiedottamista:
   i) jatketaan pyrkimyksiä parantaa neuvottelujen avoimuutta saattamalla useampia neuvotteluehdotuksia yleisesti saataville Euroopan oikeusasiamiehen suositusten ja etenkin kansalaisten oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien suositusten täytäntöön panemiseksi;
   ii) varmistetaan, että avoimuuspyrkimykset johtavat tarkoituksenmukaisiin käytännön tuloksiin muun muassa toteuttamalla Yhdysvaltojen kanssa tarkoituksenmukaisia järjestelyjä avoimuuden parantamiseksi, mukaan luettuina kaikkien neuvotteluasiakirjojen, myös konsolidoitujen tekstien, asettaminen Euroopan parlamentin jäsenten saataville huolehtien samalla asianmukaisesta luottamuksellisuudesta, jotta parlamentin jäsenet ja jäsenvaltiot voivat käydä rakentavia keskusteluja sidosryhmien ja kansalaisten kanssa; varmistamaan, että kummankin neuvotteluosapuolen olisi aina perusteltava kieltäytymisensä neuvotteluehdotuksen julkistamisesta;
   iii) edistetään entistä tiiviimpää jäsenvaltioiden – jotka ovat vastuussa neuvotteluvaltuuksista, joiden pohjalta komissio käynnisti neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa – osallistumista, pyrkien edistämään niiden aktiivista toimintaa, jotta ne parantavat unionin kansalaisille suunnattua viestintää sopimuksen soveltamisalasta ja mahdollisista hyödyistä 20. maaliskuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä tehdyn sitoumuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että Euroopassa käydään TTIP:stä laajaa ja tosiasioihin perustuvaa julkista keskustelua, jossa kartoitetaan sopimukseen liittyviä aitoja huolenaiheita;
   iv) tehostetaan useiden sidosryhmien jatkuvaa ja avointa osallistumista koko neuvotteluprosessiin; kannustetaan kaikkia sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti neuvotteluihin, esittämään niitä koskevia aloitteita ja jakamaan niitä koskevaa tietoa;
   v) kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan kansalliset parlamentit mukaan perustuslaillisten velvoitteiden mukaisesti ja annetaan jäsenvaltioille kaikki tarvittava tuki tämän tehtävän hoitamiseen ja pyritään vahvemmin tavoittamaan kansalliset parlamentit, jotta ne olisivat asianmukaisesti perillä käynnissä olevista neuvotteluista;
   vi) kehitetään Euroopan parlamentin tiivistä osallistumista ja pyritään entistä tiiviimpään jäsenneltyyn vuoropuheluun, jolla jatketaan neuvotteluprosessin tiivistä seuraamista ja ylläpidetään yhteyksiä komissioon, jäsenvaltioihin, Yhdysvaltain kongressiin ja hallitukseen sekä sidosryhmiin Atlantin kummallakin puolella, jotta varmistetaan lopputulos, joka hyödyttää kansalaisia EU:ssa, Yhdysvalloissa ja muualla;
   vii) varmistetaan, että TTIP:tä ja sen tulevaa täytäntöönpanoa täydennetään syventämällä transatlanttista parlamentaarista yhteistyötä käyttäen perustana transatlanttista lainsäätäjien vuoropuhelua ja siitä saatuja kokemuksia, minkä olisi tulevaisuudessa johdettava laajempiin ja tehokkaampiin poliittisiin puitteisiin, joilla kehitetään yhteistä lähestymistapaa, lujitetaan strategista kumppanuutta ja parannetaan EU:n ja Yhdysvaltojen välistä maailmanlaajuista yhteistyötä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset, komissiolle ja tiedoksi neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdysvaltojen hallitukselle ja kongressille.

(1)http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11103-2013-DCL-1/fi/pdf
(2)http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/ec/141920.pdf.
(3)http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/EN/foraff/145906.pdf.
(4)http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-14-1820_en.htm.
(5)http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-79-2014-INIT/fi/pdf.
(6)http://ec.europa.eu/priorities/docs/pg_fi.pdf.
(7)http://ec.europa.eu/news/2014/docs/c_2014_9052_fi.pdf.
(8)http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-2341_en.htm.
(9)http://ec.europa.eu/dgs/health_consumer/information_sources/docs/from_farm_to_fork_2004_en.pdf.
(10)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153022.pdf.
(11)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153023.pdf.
(12)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153024.pdf.
(13)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153025.pdf.
(14)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153026.pdf.
(15)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153027.pdf.
(16)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153028.pdf.
(17)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153029.pdf.
(18)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153030.pdf.
(19)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153031.pdf.
(20)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153032.pdf.
(21)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/february/tradoc_153120.pdf.
(22)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/may/tradoc_152512.pdf.
(23)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/march/tradoc_153259.pdf.
(24)EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 53.
(25)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0227.
(26)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0009.
(27)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0230.

Oikeudellinen huomautus