Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/0051(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0205/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0205/2015

Keskustelut :

PV 07/07/2015 - 15
CRE 07/07/2015 - 15

Äänestykset :

PV 08/07/2015 - 4.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0261

Hyväksytyt tekstit
PDF 499kWORD 175k
Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
P8_TA(2015)0261A8-0205/2015

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. heinäkuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2015)0098 – C8-0075/2015 – 2015/0051(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2015)0098),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0075/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0205/2015),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)   Jäsenvaltioiden ja unionin olisi pyrittävä kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on – hallinnon ja työvoiman velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen – pidettävä työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava toimintansa yhteen neuvostossa.
(1)   Jäsenvaltioiden ja unionin olisi pyrittävä kehittämään tehokasta ja yhteensovitettua työllisyysstrategiaa, joka on tarkoitettu torjumaan työttömyyden vakavia vaikutuksia, edistämään ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman sekä sellaisten työmarkkinoiden kehittymistä, jotka reagoivat talouden, yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin erityisesti luonnontieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloille kohdennetulla koulutuksen edistämisellä ja koulutusjärjestelmien mukauttamisella, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti tulee panostaa sellaisten työntekijöiden työllisyyden lisäämiseen, joilla on erittäin vähän koulutusta tai taitoja tai jotka eivät kykene nopeaan koulutuksen tai taitojen hankkimiseen, ja jatkuvasti kasvavan laajamittaisen ja pitkäaikaisen työttömyyden vähentämiseen kiinnittäen erityistä huomiota kehityksessä jälkeen jääneisiin alueisiin. Jäsenvaltiot pitävät työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen – työllisyyden edistämistä ensisijaisena ja yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevan toimintansa yhteen neuvostossa. Unionin olisi tuettava näitä toimia poliittisilla ehdotuksilla, jotta saavutetaan perussopimuksen tavoitteet ja yhdennetyt työmarkkinat sekä asianmukaiset työolot kaikkialla unionissa, mukaan luettuna asianmukaiset palkat, jotka saavutetaan myös kollektiivisella neuvottelumenettelyllä.
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Eurostat arvioi, että tammikuussa 2015 unionissa oli työttömiä henkilöitä 23 815 000, joista 18 059 000 oli euroalueella.
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)  Tällä hetkellä on tärkeää se, että vahvistetaan tarkat indikaattorit monia unionin kansalaisia koskettavan köyhyyden määrittämiseksi ottaen huomioon neuvoston päätös 2010/707/EU1 a, jossa todettiin, että olisi pyrittävä saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä.
____________
1 a Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)   Unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Unionin on politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa otettava huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset.
(2)   Unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä, kaikkia köyhyyden ja syrjinnän muotoja, varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää perusoikeuksia ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Muun lainsäädännön tai politiikan aiheuttamat sivuvaikutukset eivät saisi vaarantaa tätä yleistavoitetta. Unionin on politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa otettava huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset.
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)   Jäsenvaltioiden olisi pidettävä talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava ne yhteen neuvostossa. Neuvoston olisi vahvistettava työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden ja unionin politiikkaa.
(4)   Jäsenvaltioiden olisi pidettävä talouspolitiikkaansa sekä sosiaalipolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava ne yhteen neuvostossa. Neuvoston olisi vahvistettava työllisyyspolitiikan suuntaviivat ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden ja unionin politiikkaa.
Tarkistus 7
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Jotta varmistetaan demokraattisempi päätöksenteko yhdennetyistä suuntaviivoista, jotka vaikuttavat kansalaisiin ja työmarkkinoihin kaikkialla unionissa, on tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät päätökset sekä työllisyyspolitiikan suuntaviivoista että talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista. Yhdennetyillä suuntaviivoilla on mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat ensisijaisesti ottaa käyttöön kestäviä ja yhdennettyjä talousmalleja käyttöönottoa unionin tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla.
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)   Unioni on perussopimuksen määräysten mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssipolitiikan alalla ja makrotalous- ja rakennepolitiikan alalla. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden ja julkisen talouden monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen. EU-ohjausjakson järkeistäminen ja vahvistaminen, jota esitetään vuotta 2015 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä, parantaa entisestään sen toimintaa.
(5)   Unioni on perussopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssipolitiikan alalla ja makrotalous- ja rakennepolitiikan alalla, millä on huomattava vaikutus sosiaaliseen ja työllisyystilanteeseen unionissa. Nämä politiikat voivat aiheuttaa joissakin osissa unionia pysähtyneisyyttä ja deflaatiota, mikä saattaa haitata kasvua ja työllisyyttä. Tältä osin on otettava huomioon uudet sosiaaliset indikaattorit ja epäsymmetriset häiriöt, joita jotkin jäsenvaltiot ovat kokeneet rahoitus- ja talouskriisin seurauksena. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous-, finanssi-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen, ja se olisi suunnattava tehokkaammin Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseen. EU-ohjausjakson järkeistäminen ja vahvistaminen, jota esitetään vuotta 2015 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä, saattaa parantaa entisestään sen toimintaa, mutta tämä väline ei ole vielä parantanut taloudellista tilannetta niissä jäsenvaltioissa, joita kriisi on pahimmin koetellut.
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  European Social Observatory ‑tutkimuskeskuksen mukaan 26:lla unionin jäsenvaltiolla on jo toimeentulotuki- ja sosiaaturvajärjestelmiä1 a.Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komission jäsen Marianne Thyssen on todennut, että jos hän voisi päättää, mitä tapahtuu kaikissa unionin jäsenvaltioissa, kaikissa unionin maissa olisi vahvistettu vähimmäistulotaso.
____________
1 a http://www.eesc.europa.eu/resources/
docs/revenu-minimum_-etude-ose_-vfinale_en--2.pdf
Tarkistus 10
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)  Unionin tasolla ei ole sääntelytoimivaltaa unionin vähimmäispalkkaa koskevan sääntelykehyksen luomiseksi.
Tarkistus 47
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Rahoitus- ja talouskriisi paljasti ja korosti merkittäviä heikkouksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudessa. Kriisi toi myös esiin jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiiviin keskinäisen riippuvuuden. Keskeisenä haasteena on saada unioni siirtymään tilaan, jossa kasvu on vahvaa, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja. Tämä edellyttää koordinoituja ja kunnianhimoisia toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla perussopimuksen määräysten ja unionin talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti. Näissä toimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niihin olisi sisällyttävä investointien edistäminen, sitoutuminen rakenneuudistuksiin ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen.
(6)  Rahoitus- ja talouskriisi paljasti ja korosti vakavia jäsenvaltioiden talouksien ja unionin koordinaatiomekanismien heikkouksia. Kriisi toi myös esiin jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiiviin keskinäisen riippuvuuden. Keskeisenä haasteena on saada unioni siirtymään tilaan, jossa kasvu on vahvaa, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja, mikä tarkoittaa myös pääsemistä eroon unionin tietyille alueille syntyneistä suurista työttömyyskeskittymistä. Tämä edellyttää tiukkoja, koordinoituja ja kunnianhimoisia sekä ennen kaikkea tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla perussopimuksen määräysten ja unionin talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti. Näissä toimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niihin olisi sisällyttävä investointien edistäminen – etenkin investointien, joilla pyritään kehittämään pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mikroyrityksiä, innovatiivisia uusyrityksiä sekä yrityksiä, jotka edistävät vihreää työllisyyttä, ja sitoutuminen rakenneuudistuksiin ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen. Näihin toimiin olisi myös sisällytettävä osallistavammat, oikeuksiin perustuvat työmarkkinat, joita täydentää riittävä sosiaalinen suojelu. Lisäksi niihin olisi sisällytettävä sosiaalisen suojelun toimia, kuten taattu vähimmäistulo, jotka otettaisiin käyttöön kansallisten käytäntöjen mukaisesti ja joiden tavoitteena olisi äärimmäisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta.
Tarkistus 12
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)   Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös kriisin sosiaalisiin vaikutuksiin ja pyrittävä rakentamaan yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Olisi taattava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia ja että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vähenevät, etenkin varmistamalla työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät työmarkkinoille osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet.
(7)   Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös kriisin sosiaalisiin vaikutuksiin tarjoamalla luotettavampia lukuja äärimmäisestä köyhyydestä ja pyrkimällä rakentamaan osallistava ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Olisi taattava, että kaikki voivat syrjimättömästi osallistua ja että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä olisi vähennettävä merkittävästi etenkin varmistamalla työmarkkinoiden ja riittävien sosiaaliturvajärjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla turhia hallinnollisia esteitä sekä tekijöitä, jotka estävät työmarkkinoille osallistumista, erityisesti vammaisiin vaikuttavia esteitä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueelliset ja paikalliset yhteisöt. Yhteisen työllisyysraportin keskeisten työllisyys- ja sosiaalisten indikaattorien tulostaulu on tässä mielessä erityisen hyödyllinen väline, koska sen avulla voidaan havaita keskeiset työllisyys- ja sosiaaliset ongelmat ja eroavuudet ajoissa ja tunnistaa osa-alueet, joilla tarvitaan eniten poliittisia toimia. Tulevissa tulostauluissa olisi kuitenkin oltava myös sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja.
Tarkistus 13
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Euroopan tilintarkastustuomioistuin on havainnut kolme riskiä, jotka koskevat nuorisotakuun täytäntöönpanon onnistumista: kokonaisrahoituksen riittävyys, laadukkaan tarjouksen määrittely ja järjestelmän tuloksia koskeva seuranta- ja raportointitapa komissiossa.
Tarkistus 14
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Neuvoston päätöksessä 2010/707/EU asetetaan seuraavat tavoitteet: nostaa 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä 75 prosenttiin; alentaa koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin; nostaa korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin; ja edistää sosiaalista osallisuutta erityisesti vähentämällä köyhyyttä pyrkien saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- tai syrjäytymisriskin piiristä. Eurooppa 2020 -strategian toteuttaminen työllisyyspolitiikassa ja sosiaalialalla on edelleen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan keskeinen tavoite.
________________
1 a Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)   Suuntaviivojen mukaiset toimet ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Suuntaviivat muodostavat yhdennetyt eurooppalaiset ja kansalliset toimintalinjat, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön, jotta saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia koordinoiduista rakenneuudistuksista ja asianmukainen talouspolitiikkayhdistelmä ja jotta eurooppalaisella politiikalla vaikutetaan johdonmukaisemmin Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin.
(8)   Suuntaviivojen mukaiset toimet ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, joita ei ole vielä saavutettu. Vuonna 2014 järjestetyn Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskevan kuulemisen tulokset osoittivat selvästi, että strategian työllisyyttä, köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja koulutusta koskevat tavoitteet ovat edelleen erittäin merkityksellisiä ja yhtä lailla tärkeitä, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia. Suuntaviivat muodostavat yhdennetyt eurooppalaiset ja kansalliset toimintalinjat, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön, jotta saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia koordinoiduista uudistuksista, joiden tavoitteena on vähentää kansalaisten eriarvoisuutta ja lisätä heidän hyvinvointiaan, ja asianmukainen talouspolitiikkayhdistelmä ja jotta eurooppalaisella politiikalla vaikutetaan johdonmukaisemmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin.
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)   Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.
(9)   Suunnitellessaan ja pannessaan täytäntöön kansallista politiikkaa jäsenvaltioiden olisi varmistettava tehokas hallinto. Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön ja niitä olisi valvottava ja arvioitava yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa kumppanuudessa.
Tarkistus 17
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)   Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille uudistusten täytäntöönpanoon liittyviä ohjeita, joissa otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus. Ne ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille,
(10)   Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille uudistusten täytäntöönpanoon liittyviä ohjeita, ja niiden olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Koska jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden välillä on tiivis keskinäinen riippuvuus, neuvoston olisi otettava maakohtaisia suosituksia antaessaan huomioon naapurimaiden sekä niiden maiden tilanne, joihin kyseisellä jäsenvaltiolla on selvästi yhteyksiä, työntekijöiden maahanmuuttosuuntauksen tai jonkin muun asiaankuuluvan indikaattorin mukaisesti. Tämän vuoksi komissiolla olisi oltava saatavilla tarkkoja ja ajantasaisia tilastotietoja ja muita tietoja siltä varalta, että maakohtaisia suosituksia on mukautettava,
Tarkistus 18
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 5 – 1 kohta
Jäsenvaltioiden olisi helpotettava työpaikkojen luomista, poistettava tekijöitä, jotka estävät yrityksiä palkkaamasta ihmisiä, edistettävä yrittäjyyttä ja erityisesti tuettava pienten yritysten luomista ja kasvua sekä naisten että miesten työllisyysasteen nostamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä aktiivisesti yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin.
Jäsenvaltioiden olisi helpotettava kestävää työpaikkojen luomista, poistettava tekijöitä, jotka estävät yrityksiä palkkaamasta ihmisiä, mukaan lukien byrokratian poistaminen, edistettävä yrittäjyyttä ja erityisesti tuettava mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua sekä naisten että miesten työllisyysasteen nostamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti edistettävä muun muassa vihreän, valkoisen ja sinisen sektorin työpaikkoja sekä yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin.
Tarkistus 19
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 5 – 2 kohta
Verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, mutta samalla olisi suojattava verotuloja riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua vahvistavia menoja varten. Työn verotuksen alennukset olisi kohdistettava verorasituksen asianmukaisiin komponentteihin ja sellaisten tekijöiden poistamiseen, jotka estävät eivätkä kannusta osallistumista työmarkkinoille, etenkin niiden osalta, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista.
Verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, mutta samalla olisi suojattava verotuloja riittävää sosiaalista suojelua ja julkisiin investointeihin, innovointiin ja työpaikkojen luomiseen suunnattuja maksuja varten. Työn verotuksen alennukset olisi kohdistettava verorasituksen asianmukaisiin komponentteihin, syrjinnän torjumiseen ja sellaisten tekijöiden poistamiseen, jotka estävät eivätkä kannusta osallistumista työmarkkinoille, etenkin vammaisten ja niiden osalta, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista, ja samalla olisi noudatettava voimassa olevia työelämän normeja.
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 5 – 3 kohta
Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kannustettava sellaisiin palkanmuodostusmekanismeihin, joilla mahdollistetaan palkkojen parempi reagointi tuottavuuden kehitykseen. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon taitojen ja paikallisten työmarkkinaolosuhteiden erot sekä eri alueiden, sektoreiden ja yritysten väliset eroavuudet talouden suorituskyvyssä. Vähimmäispalkkoja asettaessaan jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi otettava huomioon niiden vaikutus työssäkäyvien köyhyyteen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn.
Toimintalinjat, joilla varmistetaan, että palkoilla on mahdollista saavuttaa riittävä toimeentulo, ovat edelleen tärkeitä sekä työpaikkojen luomiseksi että köyhyyden vähentämiseksi unionissa. Jäsenvaltioiden olisi siksi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa noudatettava sellaisia palkanmuodostusmekanismeja ja kannustettava sellaisiin palkanmuodostusmekanismeihin, joilla mahdollistetaan reaalipalkkojen reagointi tuottavuuden kehitykseen ja autetaan korjaamaan aiemmat eroavuudet ruokkimatta deflaatiopaineita. Näillä mekanismeilla olisi varmistettava riittävät resurssit perustarpeiden tyydyttämiseen, kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion omat köyhyysindikaattorit. Tässä yhteydessä olisi asianmukaisesti arvioitava osaamiserot ja paikallisten työmarkkinaolosuhteiden erot, jotta voidaan taata kohtuulliseen toimeentuloon riittävä palkkataso kaikkialla unionissa. Asettaessaan vähimmäispalkkoja kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi varmistettava niiden riittävyys ja otettava huomioon niiden vaikutus työssäkäyvien köyhyyteen, kotitalouksien tuloihin, kokonaiskysyntään, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn.
Tarkistus 21
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 5 – 3 a kohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on vähennettävä byrokratiaa pienten ja keskisuurten yritysten rasituksen keventämiseksi, sillä nämä edistävät huomattavasti työpaikkojen luomista.
Tarkistus 22
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 1 kohta
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja ja taitoja. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin ja parannettava niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman taitotason kohottamiseksi, jotta työntekijät pystyvät paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan laadukkaan aikuiskoulutuksen saatavuutta kaikille, ja pantava täytäntöön aktiivisena ikääntymistä koskevia strategioita pidemmän työelämässä pysymisen mahdollistamiseksi.
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kestävää tuottavuutta ja laadukasta työllistettävyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja liikennepalveluihin, joilla on tai joilla tulee olemaan keskipitkällä aikavälillä pulaa työntekijöistä. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tehokkaita investointeja laadukkaisiin ja osallistaviin yleissivistävän koulutuksen järjestelmiin varhaisesta iästä alkaen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin ja parannettava niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman osaamis- ja taitotason kohottamiseksi ja taitojen monipuolisuuden lisäämiseksi, jotta työntekijät pystyvät paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa. Tämän vuoksi olisi otettava huomioon, että ”pehmeät taidot”, kuten viestintätaidot, ovat muuttumassa entistä tärkeämmiksi monissa ammateissa.
Tarkistus 23
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 1 a kohta (uusi)
Jäsenvaltioiden olisi edistettävä nuorten yrittäjyyttä muun muassa järjestämällä vapaaehtoisia yrittäjyyskursseja ja kannustamalla opiskelijoita perustamaan yrityksiä lukioissa ja ammattikorkeakouluissa. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tehostettava pyrkimyksiä, joilla nuoria estetään keskeyttämästä koulunkäyntiä ja joilla varmistetaan joustavampi siirtyminen koulutuksesta työelämään, parannetaan laadukkaan aikuiskoulutuksen saatavuutta ja poistetaan sen tiellä olevia esteitä kaikkien kohdalla sekä kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja niiden tarpeisiin tarjoamalla uudelleenkouluttautumista, jos työpaikkojen menetykset ja työmarkkinoiden muutokset edellyttävät aktiivista paluuta työmarkkinoille. Samanaikaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön aktiivisena ikääntymistä koskevia strategioita, jotta mahdollistetaan pysyminen terveenä työelämässä todelliseen eläkeikään asti.
Tarkistus 24
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 1 b kohta (uusi)
Varmistaessaan jatkuvasti muuttuvien työmarkkinoiden vaatiman taitotason ja tukiessaan aikuiskoulutusohjelmien lisäksi muutakin koulutusta jäsenvaltioiden on otettava huomioon, että myös matalan taitotason työpaikkoja tarvitaan ja että korkeasti koulutettujen työllistymismahdollisuudet ovat paremmat kuin keskitason tai matalan tason koulutuksen saaneiden.
Tarkistus 25
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 1 c kohta (uusi)
Kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon saatavuus olisi oltava ensisijaista laaja-alaisessa politiikassa ja investoinneissa, jotka liittyvät perheiden ja vanhempien tuki- ja yhteensovittamistoimenpiteisiin, joilla autetaan vanhempia työ- ja perhe-elämän tasapainottamisessa, jotta voidaan ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisätä nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
Tarkistus 26
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 2 kohta
Korkeaa työttömyyttä olisi torjuttava ja pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistävä. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärää olisi merkittävästi vähennettävä kattavilla ja toisiaan vahvistavilla strategioilla, myös antamalla erityistä aktiivista tukea pitkäaikaistyöttömille työmarkkinoille palaamista varten. Nuorisotyöttömyyteen olisi puututtava kattavasti, mukaan luettuna antamalla asiaankuuluville laitoksille tarvittavat välineet, jotta ne voivat panna täysimittaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön nuorisotakuun toteuttamista koskevat kansalliset suunnitelmansa.
Työttömyyttä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja alueellista korkeaa työttömyyttä koskeva ongelma olisi ratkaistava tehokkaasti nopeasti ja sitä olisi ehkäistävä kysyntä- ja tarjontapuolen toimenpiteiden yhdistelmällä. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärään ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaannon sekä osaamisen vanhentumisen ongelmaan olisi puututtava kattavilla ja toisiaan vahvistavilla strategioilla, myös antamalla yksilöllistä ja tarpeisiin perustuvaa aktiivista tukea ja tarjoamalla asianmukaisia sosiaalisen suojelun järjestelmiä pitkäaikaistyöttömille työmarkkinoille palaamista varten tietoon perustuvalla ja vastuullisella tavalla. Nuorisotyöttömyyteen olisi puututtava kattavasti yleisellä nuorisotyöttömyysstrategialla. Siihen sisältyy investoiminen aloille, joilla voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja nuorille, ja antamalla nuorisotukipalvelujen, koulutuksen tarjoajien, nuorisojärjestöjen ja julkisten työvoimapalvelujen kaltaisille toimijoille tarvittavat välineet, jotta ne voivat panna täysimittaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön nuorisotakuun toteuttamista koskevat kansalliset suunnitelmansa, sekä myös siten, että jäsenvaltiot ottavat tarjolla olevat resurssit ripeästi käyttöön. Lisäksi olisi helpotettava rahoituksen saatavuutta niille, jotka päättävät ryhtyä yrittäjiksi, tehokkaamman tiedottamisen kautta ja vähentämällä liiallista byrokratiaa sekä tarjoamalla mahdollisuuksia muuttaa useiden kuukausien työttömyyskorvaukset etukäteen annettavaksi avustukseksi uusyrityksen perustamiseen liiketoimintasuunnitelman esittämisen jälkeen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus 27
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 2 a kohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on otettava työttömyyden torjuntaa koskevien toimenpiteiden laatimisessa ja toteutuksessa huomioon paikalliset ja alueelliset erot ja tehtävä yhteistyötä paikallisten työnvälitystoimistojen kanssa.
Tarkistus 28
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 3 kohta
Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta varmistetaan laadukkaat oppimistulokset ja ehkäistään ja torjutaan koulunkäynnin keskeyttämistä. Jäsenvaltioiden olisi kohotettava koulutustasoa ja harkittava teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä ja ammatillisen koulutuksen päivittämistä parantamalla samalla mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot tunnustettua.
Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta varmistetaan laadukkaat oppimistulokset ja ehkäistään ja torjutaan koulunkäynnin keskeyttämistä ja edistetään kattavaa ja laadukasta koulutusta aina perustasolta lähtien. Siihen tarvitaan joustavia ja käytännöllisiä koulutusjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa kohotettava oppimistulosten laatua huolehtimalla siitä, että koulutus on kaikkien saatavilla, perustamalla ja parantamalla teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä, jotka on mukautettu jäsenvaltioiden tarpeisiin, päivittämällä ammatillista koulutusta ja esimerkiksi Europassin kaltaisia jo olemassa olevia puitteita sekä turvaamalla tarvittaessa asianmukainen uudelleenkouluttautuminen ja virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittujen taitojen tunnustaminen. Koulutuksen ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä olisi lujitettava ja olisi varmistettava, että koulutus on riittävän laaja-alaista tarjotakseen ihmisille elinikäisen työllistettävyyden vankan perustan.
Tarkistus 29
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 3 a kohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on mukautettava koulutusjärjestelmänsä vastaamaan paremmin työmarkkinoita, jotta siirtyminen koulutuksesta työelämään helpottuu. Erityisen digitalisaation ja uusien teknologioiden yhteydessä vihreät työpaikat ja terveydenhuolto ovat hyvin tärkeitä.
Tarkistus 30
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 4 kohta
Esteitä työmarkkinoille osallistumiseen olisi vähennettävä, erityisesti naisten, ikääntyvien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien osalta. Työmarkkinoilla on varmistettava sukupuolten tasa-arvo, myös samapalkkaisuus, sekä kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon saatavuus.
Syrjintää työmarkkinoilla ja pääsyssä työmarkkinoille on edelleen vähennettävä, erityisesti syrjintää tai eristämistä kohtaavien ryhmien, kuten naisten, ikääntyvien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien osalta. Työmarkkinoilla on varmistettava sukupuolten tasa-arvo, myös samapalkkaisuus, sekä kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon saatavuus ja joustavuus, joka on välttämätöntä niiden henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi, joiden työura katkeaa välillä perhevastuiden, kuten omaishoitajana toimimisen, vuoksi. Tähän liittyen jäsenvaltioiden olisi purettava naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin umpikuja.
Tarkistus 31
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 4 a kohta (uusi)
Tässä suhteessa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että naisten kohdalla työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on suurempi kuin miesten kohdalla ja että nuorten jääminen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle on lähinnä seurausta nuorisotyöttömyyden kasvusta mutta myös sellaisten koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuden kasvusta, jotka eivät aktiivisesti hae työtä.
Tarkistus 32
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 6 – 5 kohta
Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahaston ja unionin muiden rahastojen tukea täysimääräisesti työllisyyden, sosiaaliseen osallisuuden, koulutuksen ja julkishallinnon parantamiseksi.
Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahaston ja unionin muiden rahastojen tukea täysimääräisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti köyhyyden torjumiseksi ja laadukkaan työllisyyden, sosiaaliseen osallisuuden, koulutuksen, julkishallinnon ja julkisten palveluiden edistämiseksi. Euroopan strategisten investointien rahasto ja sen investointijärjestelyt olisi myös otettava käyttöön, jotta varmistetaan laadukkaiden työpaikkojen luominen ja sellaisten taitojen tarjoaminen työntekijöille, joita tarvitaan unionin siirtyessä kohti kestävän kasvun mallia.
Tarkistus 33
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 – 1 kohta
Jäsenvaltioiden olisi vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista. Työsuojelusääntöjen ja -laitosten olisi taattava asianmukainen rekrytointiympäristö ja tarjottava samalla riittävä suojan taso työssä oleville ja työtä etsiville taikka tilapäisessä työssä oleville tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville. Olisi varmistettava laadukkaat työpaikat siltä osin kuin on kyse sosioekonomisesta turvallisuudesta, koulutusmahdollisuuksista, työoloista (työterveys ja -turvallisuus mukaan luettuna) ja työn ja perhe-elämän yhdistämisestä.
Jäsenvaltioiden olisi vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista torjumalla epävarmoja työsuhteita, vajaatyöllisyyttä, pimeää työtä ja nollatuntisopimuksia. Työsuhdeturvasääntöjen ja ‑laitosten olisi taattava asianmukainen rekrytointiympäristö ja tarjottava samalla riittävä suojan taso työssä oleville ja työtä etsiville taikka tilapäisessä, osa-aikaisessa tai epätyypillisessä työssä oleville tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville, siten että työmarkkinaosapuolet ovat aktiivisesti mukana ja että edistetään kollektiivista neuvottelumenettelyä. Olisi varmistettava laadukkaat työpaikat kaikille siltä osin kuin on kyse sosioekonomisesta turvallisuudesta, kestävyydestä, asianmukaisista palkoista, työelämän oikeuksista, asianmukaisista työoloista (työterveys ja -turvallisuus mukaan luettuna), sosiaaliturvasta, sukupuolten tasa-arvosta ja koulutusmahdollisuuksista. Siksi on välttämätöntä edistää nuorten tuloa työmarkkinoille, pitkäaikaistyöttömien paluuta työmarkkinoille ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tarjota kohtuuhintaisia hoitopalveluja ja uudenaikaistaa työn organisointia. Kaikkialla unionissa olisi edistettävä työolojen parempaan suuntaan tapahtuvaa lähentymistä.
Tarkistus 34
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 – 1 a kohta (uusi)
Työmarkkinoille pääsyssä olisi tuettava yrittäjyyttä, kestävien työpaikkojen luomista kaikille aloille, vihreät työpaikat mukaan luettuina, hoitopalveluja ja sosiaalisia innovaatioita, jotta voidaan hyödyntää ihmisten taitoja parhaalla mahdollisella tavalla, edistää heidän elinikäistä kehittymistään ja rohkaista työntekijöitä luomaan innovaatioita.
Tarkistus 35
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 – 2 kohta
Jäsenvaltioiden olisi otettava kansalliset parlamentit ja työmarkkinaosapuolet tiiviisti mukaan uudistusten ja politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kansallisten käytäntöjen mukaisesti tukemalla samalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden ja tehokkuuden parantamista kansallisella tasolla.
Jäsenvaltioiden olisi otettava kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja alue- ja paikallisviranomaiset tiiviisti mukaan uudistusten ja politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kumppanuusperiaatteen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti vahvistamalla samalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuutta ja tehokkuutta kansallisella tasolla, erityisesti niissä maissa, joissa on suuria ongelmia työmarkkinoiden viimeaikaisen sääntelyn purkamisen ja puutteellisten työehtosopimusneuvottelujen aiheuttaman palkkojen alentumisen vuoksi.
Tarkistus 36
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 – 3 kohta
Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavutettavuutta, kattavuutta ja vuorovaikutusta passiivisten toimenpiteiden kanssa. Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan soveltuvuutta työmarkkinoille ja tukemaan kestäviä siirtymiä työmarkkinoilla niin, että julkiset työvoimapalvelut tarjoavat yksilöllistä tukea ja panevat täytäntöön tuloksellisuuden mittausjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että sosiaalisen suojelun järjestelmät aktivoivat ja antavat mahdollisuuksia niille, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, suojaavat niitä, jotka ovat (tilapäisesti) työmarkkinoiden ulkopuolella ja/tai eivät kykene osallistumaan niille, ja valmistavat ihmisiä potentiaalisia riskejä varten investoimalla inhimilliseen pääomaan. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä osallisuutta edistäviä työmarkkinoita, jotka ovat avoimet kaikille, ja toteuttava myös tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä.
Jäsenvaltioiden olisi turvattava aktiivisen työmarkkinapolitiikan perustavat laatustandardit parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta, kattavuutta ja vuorovaikutusta tukitoimenpiteiden, esimerkiksi sosiaaliturvan, kanssa. Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan pääsyä työmarkkinoille, vahvistamaan kollektiivista neuvottelumenettelyä ja sosiaalista vuoropuhelua ja tukemaan kestäviä siirtymiä työmarkkinoilla niin, että korkeatasoiset julkiset työvoimapalvelut tarjoavat yksilöllistä tukea ja panevat täytäntöön tuloksellisuuden mittausjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että sosiaalisen suojelun järjestelmät aktivoivat ja antavat mahdollisuuksia niille, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, suojaavat niitä, jotka ovat (tilapäisesti) työmarkkinoiden ulkopuolella ja/tai eivät kykene osallistumaan niille, ja valmistavat ihmisiä potentiaalisia riskejä ja muuttuvia taloudellisia ja sosiaalisia olosuhteita varten investoimalla inhimilliseen pääomaan. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön yhtenä mahdollisista toimenpiteistä, joilla köyhyyttä voidaan vähentää, ja kansallisen käytännön mukaisesti vähimmäistulo, joka on suhteutettu kyseisen valtion erityiseen sosioekonomiseen tilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä osallisuutta edistäviä työmarkkinoita, jotka ovat avoimet kaikille, ja toteuttava myös tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä.
Tarkistus 37
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 – 4 kohta
Työntekijöiden liikkuvuus olisi varmistettava, jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet, myös parantamalla eläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan suojauduttava voimassa olevien sääntöjen väärinkäytöksiltä.
Työntekijöiden liikkuvuus perusoikeutena ja vapaana valintana olisi varmistettava, jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet, myös parantamalla eläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen ja pätevyyksien tosiasiallista tunnustamista sekä tehostamalla byrokratian ja muiden nykyisten esteiden poistamista. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan poistettava kieliesteet parantamalla asiaan liittyviä koulutusjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi myös hyödynnettävä Eures-verkostoa asianmukaisesti työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. Investointeja alueille, joilta lähtee työvoimaa pois, olisi tuettava aivovuodon vähentämiseksi ja liikkuvien työntekijöiden kannustamiseksi palaamaan alueelle.
Tarkistus 38
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 a (uusi) – otsikko
Koulutusjärjestelmien laadun ja tulosten parantaminen kaikilla tasoilla
Tarkistus 39
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 7 a (uusi)
Jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle hoidon ja kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus, koska ne kumpikin ovat työmarkkinatoimijoiden tärkeitä tukitoimia ja auttavat lisäämään kokonaistyöllisyysastetta samalla, kun ne tukevat yksilöitä heidän vastuidensa kantamisessa. Jäsenvaltioiden olisi luotava kattavaa politiikkaa ja investointeja, joita tarvitaan parantamaan perheiden ja vanhempien tuki- ja yhteensovittamistoimenpiteitä, joilla autetaan vanhempia työ- ja perhe-elämän tasapainottamisessa, jotta voidaan ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisätä nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
Tarkistus 40
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – otsikko
Oikeudenmukaisuuden varmistaminen, köyhyyden torjuminen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen, köyhyyden torjuminen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen
Tarkistus 41
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – 1 kohta
Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiään, jotta ne tarjoavat tehokkaan, toimivan ja riittävän suojan kaikissa elämänvaiheissa, ja varmistettava oikeudenmukaisuus ja eriarvoisuuksiin puuttuminen. Tarvitaan yksinkertaisempaa ja paremmin kohdennettua sosiaalipolitiikkaa, jota täydennetään kohtuuhintaisella ja laadukkaalla lastenhoidolla, koulutus- ja työpaikkatuella, asumistuella, kaikkien saatavissa olevalla terveydenhoidolla, ja peruspalvelujen, kuten pankkitilin ja internetyhteyden, saatavuudella. Tarvitaan myös toimia, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja torjutaan sosiaalista syrjäytymistä.
Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa parannettava sosiaalisen suojelun järjestelmiään turvaamalla perusstandardit tehokkaan, toimivan ja kestävän suojan tarjoamiseksi kaikissa elämänvaiheissa, ja turvaamalla ihmisarvoinen elämä, solidaarisuus, sosiaalisen suojelun saatavuus, sosiaalisten oikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja eriarvoisuuksiin puuttuminen sekä turvaamalla osallistaminen köyhyyden poistamiseksi, erityisesti niiden ihmisten osalta, jotka ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta, ja heikossa asemassa olevien väestöryhmien osalta. Tarvitaan yksinkertaisempaa, paremmin kohdennettua ja kunnianhimoisempaa sosiaalipolitiikkaa, joka käsittää kohtuuhintaisen ja laadukkaan lastenhoidon ja koulutuksen, tehokkaan koulutus- ja työpaikkatuen, asumistuen ja korkeatasoisen ja kaikkien saatavilla olevan terveydenhoidon ja peruspalvelujen, kuten pankkitilien ja internetyhteyden, saatavuuden. Tarvitaan myös toimia, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja torjutaan äärimmäistä köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja yleensä köyhyyttä kaikissa sen muodoissa. Erityisesti lapsiköyhyyttä on torjuttava päättäväisesti.
Tarkistus 42
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – 2 kohta
Tätä varten olisi hyödynnettävä eri välineitä toisiaan täydentävästi, mukaan luettuna työvoiman aktivoinnin mahdollistavat palvelut ja tulotuki, joka on kohdennettu yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmät olisi suunniteltava niin, että helpotetaan etuuksien käyttöä kaikkien niihin oikeutettujen parissa, tuetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja edistetään köyhyyden ehkäisyä ja vähentämistä ja suojaa sitä vastaan.
Tätä varten olisi hyödynnettävä eri välineitä toisiaan täydentävästi, mukaan luettuna työvoiman aktivoinnin mahdollistavat palvelut ja tulotuki, joka on kohdennettu yksilöllisiin tarpeisiin. On kunkin jäsenvaltion asia määrittää vähimmäistulotasot kansallisen käytännön mukaisesti ja suhteutettuina kyseisen jäsenvaltion erityiseen sosioekonomiseen tilanteeseen. Sosiaalisen suojelun järjestelmät olisi suunniteltava niin, että helpotetaan etuuksien saatavuutta ja käyttöä kaikkien kohdalla syrjimättömästi, tuetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja edistetään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen sekä muiden riskien, kuten terveyden tai työpaikan menettämisen riskien, ehkäisyä ja vähentämistä sekä suojaa niitä vastaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lapsiin, joilla on köyhyysriski vanhempien pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi.
Tarkistus 43
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – 3 kohta
Eläkejärjestelmiä olisi uudistettava, jotta turvataan niiden kestävyys ja riittävyys ottaen huomioon eliniän piteneminen ja väestörakenteen muutokset. Tähän liittyen lakisääteinen eläkeikä olisi liitettävä elinajanodotteeseen nostamalla tosiasiallista eläkkeellejäänti-ikää ja kehittämällä täydentäviä eläkesäästöjä.
Eläkejärjestelmien rakenteesta olisi tehtävä sellainen, että niiden kestävyys, turvallisuus ja riittävyys sekä naisten että miesten kohdalla turvataan vahvistamalla eläkkeellesiirtymisjärjestelyjä, joiden avulla pyritään asianmukaisiin eläketuloihin, jotka vähintään ylittävät köyhyysrajan. Eläkejärjestelmillä olisi vahvistettava eläkesäästöjärjestelmien kolmea pilaria, kehitettävä niitä edelleen ja parannettava niitä. Eläkeiän liittäminen elinajanodotteeseen ei ole ainoa väline, jonka avulla voidaan suoriutua ikääntymisen haasteesta. Eläkejärjestelmien uudistuksissa olisi myös muun muassa reagoitava työmarkkinoiden suuntauksiin, syntyvyyteen, väestötilanteeseen, terveydentilaan ja varallisuustilanteeseen, työoloihin ja elatussuhteeseen. Paras keino vastata ikääntymisen haasteeseen on lisätä kokonaistyöllisyysastetta muun muassa sosiaalisilla investoinneilla aktiivisena ikääntymiseen.
Tarkistus 44
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – 4 kohta
Jäsenvaltioiden olisi parannettava terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiensä saatavuutta, tehokkuutta ja toimivuutta, mutta samalla olisi turvattava julkisen talouden kestävyys.
Jäsenvaltioiden olisi parannettava terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiensä ja sosiaalipalvelujensa laatua, kohtuuhintaisuutta, saatavuutta, tehokkuutta ja toimivuutta sekä asianmukaisia työoloja niihin liittyvillä aloilla, mutta samalla olisi turvattava näiden järjestelmien rahoituksen kestävyys parantamalla yhteisvastuuseen perustuvaa rahoitusta.
Tarkistus 45
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – 4 a kohta (uusi)
Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahaston ja muiden unionin rahastojen tukia köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumiseksi, vammaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi ja julkishallinnon parantamiseksi.
Tarkistus 46
Ehdotus päätökseksi
Liite – Suuntaviiva 8 – 4 b kohta (uusi)
Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteissa, joiden perusteella jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa ottaen huomioon suhteelliset lähtökohtansa ja kansalliset olosuhteensa, pyrkimyksenä on nostaa 20–64‑vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, alentaa koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin, nostaa korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin; ja edistää sosiaalista osallisuutta erityisesti vähentämällä köyhyyttä pyrkien saamaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- tai syrjäytymisriskin piiristä1a.
__________________
1 a Tämä joukko ilmaistaan niiden henkilöiden lukumääränä, joilla on riskinä köyhyys ja syrjäytyminen kolmen indikaattorin perusteella (köyhyysriski, aineellinen puute; työtön kotitalous). Jäsenvaltiot saavat vapaasti asettaa kansalliset tavoitteensa tarkoituksenmukaisimpien indikaattoreiden perusteella, omat kansalliset olosuhteensa ja etusijapainotuksensa huomioon ottaen.
Oikeudellinen huomautus