Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2208(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0215/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0215/2015

Keskustelut :

PV 06/07/2015 - 13
CRE 06/07/2015 - 13

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0266

Hyväksytyt tekstit
PDF 217kWORD 112k
Torstai 9. heinäkuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta
P8_TA(2015)0266A8-0215/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. heinäkuuta 2015 resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta (2014/2208(INI))

Euroopan parlamentti, joka

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398),

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Rakennusalan resurssitehokkuuden parantaminen” (COM(2014)0445),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vihreä toimintasuunnitelma pk-yrityksille: Ympäristöhaasteiden kääntäminen liiketoimintamahdollisuuksiksi” (COM(2014)0440),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015)0080),

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden luominen vihreille tuotteille – Tuotteiden ja organisaatioiden ympäristötehokkuutta koskevan tiedottamisen helpottaminen” (COM(2013)0196),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” (COM(2012)0060),

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Resurssitehokas Eurooppa – Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke” (COM(2011)0021),

‒  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman ekoinnovoinnista – työpaikkoja ja kasvua ympäristöpolitiikan avulla(1),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ympäristössä olevaa muovijätettä koskevasta eurooppalaisesta strategiasta(2),

‒  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman resurssitehokkaasta Euroopasta(3),

‒  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman tehokkaasta eurooppalaisesta raaka-ainestrategiasta(4),

‒  ottaa huomioon seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon EU:n kestävän kehityksen strategian (2006) ja sen vuonna 2009 toteutetun uudelleentarkastelun,

‒  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2014 annetut ympäristöneuvoston päätelmät ”Eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa 2020 -strategian viherryttäminen – Väliarviointi”,

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen tiivistelmäraportin Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä (”The European environment – state and outlook 2015”),

‒  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen,

‒  ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman (UNEP) selvityksen kestävän rahoitusjärjestelmän rakenteesta,

‒  ottaa huomioon UNEP:n alaisen luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin vuonna 2013 antamat päätelmät antropogeenisten metallivirtojen ja -syklien aiheuttamista ympäristöriskeistä ja -haasteista (”Environmental Risks and Challenges of Anthropogenic Metals Flows and Cycles”),

‒  ottaa huomioon UNEP:n alaisen luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin vuonna 2011 antamat päätelmät luonnonvarojen käytön ja ympäristövaikutusten sekä talouskasvun välisen yhteyden purkamisesta (”Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth”),

–  ottaa huomioon vetoomuksen ruuan tuhlauksen lopettamisen puolesta (”Stop Food Waste in Europe!”),

‒  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2014 antaman lausunnon(5),

‒  ottaa huomioon alueiden komitean 12. helmikuuta 2015 antaman lausunnon(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A8-0215/2015),

A.  toteaa, että resurssien kestämätön käyttö on perimmäisenä syynä moniin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, aavikoitumiseen, metsäkatoon, biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemipalvelujen heikkenemiseen; huomauttaa, että maailmantalous kuluttaa tuotantoon ja jätteenkäsittelyyn puolentoista maapallon verran resursseja ja että kulutuksen arvioidaan kasvavan niin, että resursseja tarvitaan 2030-luvulla jo kahden maapallon verran;

B.  ottaa huomioon, että Eurooppa on riippuvaisempi resurssien tuonnista kuin mikään muu alue maailmassa ja että monet resurssit käytetään loppuun varsin lyhyellä aikavälillä; ottaa huomioon, että Euroopan kilpailukykyä voidaan parantaa tuntuvasti lisäämällä resursseista taloudessa saatavaa lisäarvoa ja edistämällä eurooppalaisista lähteistä peräisin olevien materiaalien kestävää tarjontaa; toteaa lisäksi, että raaka-aineiden tarjonnan turvaamiseksi olisi tehostettava elinkeinoelämän ja jätehuoltoalan välisiä innovointikumppanuuksia sekä tutkimusta, jotta voitaisiin lisätä tärkeiden raaka-aineiden kierrätysmahdollisuuksia;

C.  katsoo, että siirtyminen kiertotalouteen on ensisijaisesti taloudellinen kysymys, joka koskee raaka-aineiden saantia tai kestävää saatavuutta, Euroopan uudelleenteollistamista ja digitalisoinnin jatkamista, uusien työpaikkojen luomista sekä ilmastonmuutokseen, heikkoon energiavarmuuteen ja resurssien niukkuuteen liittyviä haasteita; toteaa, että kiertotalouteen investoiminen voi sen vuoksi olla täysin sopusoinnussa työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä koskevien komission tavoitteiden kanssa ja että sillä on mahdollista saada aikaan tilanne, josta hyötyvät kaikki sidosryhmät;

D.  toteaa, että resurssitehokkuudessa on otettava huomioon myös laajempia kestävyyteen liittyviä näkökohtia, kuten ympäristöön liittyvät, eettiset, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, ja sen on oltava johdonmukaista niiden kanssa;

E.  toteaa, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet ja lopulliset ensisijaiset toimet ovat luonteeltaan sitovia;

F.  ottaa huomioon, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ympäristöohjelman mukaan vapaaehtoisten toimintamallien ympäristötehokkuus on usein kyseenalainen ja niiden taloudellinen tehokkuus yleensä vähäinen(7);

G.  huomauttaa, että siirtyminen kiertotalouteen edellyttää koko järjestelmän kattavaa muutosta, joka vaikuttaa arvoketjun kaikkiin sidosryhmiin, sekä huomattavia innovaatioita teknologiassa, yrityksissä ja koko yhteiskunnassa;

H.  ottaa huomioon, että kansalaisilla, pienyrityksillä ja paikallisviranomaisilla on erityinen tehtävä resurssitehokkuuden varmistamisessa sekä talouskasvun ja resurssien kulutuksen välisen yhteyden purkamisessa;

I.  ottaa huomioon, että asianmukaisesti toimivassa kiertotaloudessa tarvitaan kilpailukykyisiä yrityksiä ja että yritykset itse ovat liikkeellepanevana voimana siirryttäessä kiertotalouteen;

J.  toteaa, että on tärkeää asettaa pk-yritykset EU:n resurssitehokkuusstrategian ytimeen, koska niiden osuus EU:n yrityksistä on 99 prosenttia ja ne työllistävät kaksi kolmasosaa työvoimasta;

K.  toteaa, että kunnianhimoisella EU:n kiertotalouspaketilla luodaan liiketoimintamahdollisuuksia, turvataan raaka-aineiden saanti, pidennetään niiden tuottavaa käyttöä (uudelleenkäytettyinä, uudelleenvalmistettuina, kierrätettyinä tai varaosina), taataan laadukkaat kierrätysprosessit niiden käyttöiän päättyessä sekä kohdellaan kaikkia sivutuotteita ja jätteitä arvokkaina resurssivirtoina jatkokäyttöä varten;

L.  toteaa, että kestävä ja vastuullinen ensiöraaka-aineiden hankinta on resurssitehokkuuden toteutumisen ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevaa;

M.  katsoo, että on välttämätöntä kehittää uusioraaka-aineiden markkinoita, jotta saavutetaan resurssitehokkuuden tavoitteet ja saadaan käyttöön kiertotalous;

N.  toteaa kehottaneensa toistuvasti komissiota laatimaan resurssitehokkuudelle indikaattoreita ja tavoitteita;

O.  ottaa huomioon, että kiertotalouden kehittämisessä keskeinen merkitys on sellaisten myrkyllisten kemikaalien poistamisella käytöstä, joille on olemassa tai kehitteillä voimassa olevan kemikaalilainsäädännön mukaisia turvallisempia vaihtoehtoja;

P.  ottaa huomioon, että Eurostatin tiedot yhdyskuntajätteen käsittelystä EU:n 28 jäsenvaltiossa osoittavat selvästi, että jätepolitiikan alalla toimintaedellytykset eivät ole vieläkään tasapuoliset ja että voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano ja valvonta aiheuttavat huomattavia haasteita;

Q.  huomauttaa, että keskimäärin vain 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään ja loppuosa päätyy kaatopaikoille tai polttolaitoksiin;

R.  ottaa huomioon, että eläintarvikkeina käytettävien maataloustuotteiden tuotannon ja kulutuksen osuus resurssien käytöstä on huomattava ja ne vaikuttavat merkittävästi ympäristöön, kansanterveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin; toteaa, että tarvitaan kestäviä ratkaisuja, jotta elintarvikealan vähäiseen resurssitehokkuuteen voidaan puuttua kokonaisvaltaisesti;

S.  katsoo, että poistamalla ympäristön kannalta haitalliset tuet, kuten fossiilisten polttoaineiden suorat ja välilliset tuet, voitaisiin tuntuvasti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, osaltaan torjua ilmastonmuutosta ja mahdollistaa siirtyminen kiertotalouteen;

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398); kannattaa kiertotalouden suunnittelua ja siihen liittyvää innovointia koskevaa komission lähestymistapaa, joka sisältää resurssitehokkuutta tukevan toimintaympäristön luomisen, resurssitehokkuustavoitteen asettamisen tiedonannossa kuvatulla tavalla ja sellaisen erityisen toimintakehyksen laatimisen, jonka mukaisesti pk-yritykset voivat kääntää ympäristöhaasteet ympäristön kannalta kestäviksi liiketoimintamahdollisuuksiksi; korostaa, että siirtyminen kiertotalouteen edellyttää lainsäädäntötoimenpiteitä, ja kehottaa komissiota esittämään kiertotaloutta käsittelevän kunnianhimoisen ehdotuksen vuoden 2015 loppuun mennessä, kuten se ilmoitti työohjelmassaan vuodeksi 2015;

2.  korostaa, että resurssien niukkuutta koskevan ongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä vähentää resurssien käyttöönottoa ja hyödyntämistä ja purkaa täysin kasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys ja että tällainen koko järjestelmän kattava muutos edellyttää ennakointia, jossa tarvittavia toimia tarkastellaan kestävyyden näkökulmasta vuodesta 2050 käsin ja toimiin ryhdytään välittömästi;

3.  korostaa tuotantoa ja kulutusta osa-alueina, joihin on puututtava niin, että varmistetaan johdonmukaisuus laajempien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa;

4.  toteaa, että resurssien tehokkaassa käytössä jo aikaan saaduista parannuksista huolimatta tuotannon jatkuva kasvu on mitätöinyt nämä tehokkuudessa syntyneet hyödyt ja resurssien käyttöönotto lisääntyy edelleen jyrkästi maailmanlaajuisesti, joten resurssien käyttöönottoa ja hyödyntämistä on pikaisesti vähennettävä yleisesti tällaisen vastavaikutuksen estämiseksi; kehottaa komissiota ehdottamaan tämänsuuntaisia toimenpiteitä;

5.  muistuttaa, että vesi niin tuotantoprosesseissa käytettävänä luonnonvarana kuin myös julkisena hyödykkeenä olisi otettava huomioon laskettaessa raaka-aineiden kulutusmääriä ja että sitä olisi käytettävä tehokkaasti;

6.  korostaa, että resurssien käytön tehostaminen parempaa suunnittelua koskevilla vaatimuksilla sekä jätelainsäädännöllä, jolla varmistetaan nousu jätehierarkiassa (ja edistetään siten jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä, valmistelua uudelleenkäyttöä varten ja kierrätystä), voisi tuoda EU:n yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille huomattavat nettosäästöt, arviolta 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta, ja vähentää samalla vuotuisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 2–4 prosenttia; korostaa, että lisäämällä resurssituottavuutta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä voitaisiin kasvattaa BKT:tä lähes prosentilla ja luoda kaksi miljoonaa uutta kestävää työpaikkaa(8); muistuttaa, että resurssitehokkuus on yksi ensisijaisista tavoitteista seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa, jossa korostetaan, että on tarpeen edistää ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen tuotantoa ja kysyntää kuluttajien keskuudessa toimilla, joilla parannetaan niiden saatavuutta, taloudellista saavutettavuutta, toimivuutta ja houkuttavuutta;

7.  on vakuuttunut siitä, että resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvitaan niin lainsäädäntötoimenpiteitä kuin myös taloudellisia kannustimia, ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin sekä lisärahoitusta tutkimukseen ja innovointiin samoin kuin sosiaalisia ja elämäntapamuutoksia; huomauttaa, että eri toimintatasoilla tarvitaan toissijaisuusperiaatteen vuoksi erilaisia välineitä;

8.  katsoo, että täysimääräisen kiertotalouden toteuttaminen edellyttää kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, alueiden, kaupunkien, paikallisyhteisöjen, pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän edustajien, ammattiyhdistysten ja kansalaisten osallistumista;

9.  kehottaa komissiota ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan kiertotalouspaketin kehittämiseen;

10.  korostaa, että yleinen tietoisuus sekä kansalaisten mielikuvat ja heidän osallistumisensa ovat ratkaisevassa asemassa, jotta siirtyminen kiertotalouteen voi onnistua; toteaa, että valistukseen ja tiedotukseen sekä kestävien kulutus- ja tuotantomallien edistämiseen olisi osoitettava asianmukaista huomiota ja tarvittavat resurssit, ja korostaa resurssitehokkaaseen kiertotalouteen siirtymisen hyötyjä;

11.  huomauttaa, että siirtyminen kiertotalouteen edellyttää ammattitaitoista työvoimaa ja että koulutuksessa on otettava huomioon vihreän osaamisen tarve;

12.  painottaa, että EU on jo ottanut käyttöön kiertotaloutta edistäviä rahoitusvälineitä erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman ja Life+ -välineen kautta ja että asianmukaisesti käytettyinä nämä välineet voisivat osaltaan edistää ympäristöinnovaatioita ja teollista ekologiaa EU:n jäsenvaltioissa ja alueilla;

13.  korostaa, että oikeusvarmuus ja pitkän aikavälin ennustettavuus ovat avainasemassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) mahdollisuuksien hyödyntämiseksi kiertotaloudessa, jotta saadaan kanavoitua investointeja kestävään talouteen;

14.  korostaa, että siirryttäessä kestävään kiertotalouteen olisi yhdistettävä toisiinsa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja tiukat sosiaaliset vaatimukset, joihin sisältyy kunnollisen työn sekä terveellisten ja turvallisten työolojen edistäminen (eli varmistetaan, etteivät työntekijät altistu työpaikallaan haitallisille aineille);

15.  korostaa tarvetta luoda kestävää tuotantoa ja kulutusta varten entistä johdonmukaisempi lainsäädäntökehys, joka kattaa koko tuotantosyklin kestävistä hankinnoista käytöstäpoiston jälkeiseen talteenottoon;

Indikaattorit ja tavoitteet

16.  korostaa, että EU:n resurssien käytön on oltava kestävää vuonna 2050 ja että tämä edellyttää muun muassa resurssien kulutuksen absoluuttista vähentämistä resurssien kulutuksen luotettaviin mittauksiin koko toimitusketjussa perustuvalle kestävälle tasolle, jätehierarkian ehdotonta noudattamista, resurssien käyttöä kaskadiperiaatteen mukaisesti varsinkin biomassan käytön osalta, vastuullisia ja kestäviä hankintoja, uusiutumattomien resurssien käyttöä suljetussa kierrossa, uusiutuvien resurssien käyttöä yhä enemmän niiden uusiutuvuuden rajoissa, myrkyllisten aineiden käytön asteittaista lopettamista erityisesti silloin, kun niille on olemassa tai kehitteillä nykyisen kemikaalilainsäädännön mukaisia turvallisempia vaihtoehtoja, jotta voidaan varmistaa myrkyttömien materiaalikiertojen kehittäminen, ja ekosysteemipalvelujen laadun parantamista;

17.  muistuttaa kehottaneensa jo vuonna 2012 sopimaan selkeistä, luotettavista ja mitattavissa olevista taloudellisen toiminnan indikaattoreista, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus ja resurssitehokkuus elinkaarinäkökulmasta, sekä käyttämään näitä indikaattoreita lainsäädäntöehdotusten ja konkreettisten vähennystavoitteiden perustana;

18.  kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden 2015 loppuun mennessä resurssitehokkuuden pääindikaattoria ja alaindikaattoreita, kuten ekosysteemipalveluja koskevaa alaindikaattoria; toteaa, että näiden yhdenmukaistettujen indikaattoreiden käytön olisi oltava oikeudellisesti sitovaa vuodesta 2018 alkaen ja että niillä olisi mitattava resurssien kulutusta, tuonti ja vienti mukaan luettuina, EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla sekä eri toimialoilla ja niissä olisi otettava huomioon tuotteiden ja palvelujen koko elinkaari, ja katsoo, että indikaattoreiden olisi perustuttava jalanjälkimenetelmään ja niillä olisi mitattava vähintään maankäytön jalanjälki, vesijalanjälki ja materiaalien käytön jalanjälki sekä hiilijalanjälki;

19.  kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden 2015 loppuun mennessä tavoitetta, jonka mukaan resurssitehokkuutta parannetaan EU:n tasolla 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasoon verrattuna, sekä yksilöllisiä tavoitteita kullekin jäsenvaltiolle; korostaa, että ennen kuin resurssitehokkuutta koskevia tavoitteita voidaan ottaa käyttöön, niitä on tuettava indikaattoreilla;

20.  kehottaa komissiota edistämään resurssitehokkuuden indikaattoreiden käyttöä kansainvälisillä yleissopimuksilla, jotta mahdollistetaan toimialojen ja talouksien vertailukelpoisuus ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, sekä tukemaan vuoropuhelua ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

21.  korostaa, että kyseiset indikaattorit olisi sisällytettävä osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa ja kaikkia vaikutustenarviointeja;

Tuotepolitiikka ja ekosuunnittelu

22.  korostaa huolellisesti harkitun tuotepolitiikan merkitystä ja toteaa, että se lisää tuotteiden odotettua käyttöikää, kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä; huomauttaa, että se, minkä verran resursseja jokin tuote käyttöikänsä aikana käyttää ja voidaanko se korjata, käyttää uudelleen ja kierrättää, määräytyy suurelta osin suunnitteluvaiheessa; kehottaa komissiota edistämään tuotepolitiikassa elinkaariajattelua etenkin ottamalla käyttöön yhdenmukaistettuja menetelmiä tuotteiden ympäristöjalanjäljen arvioimiseksi;

23.  kehottaa komissiota tältä osin esittämään kunnianhimoisen työohjelman ja panemaan voimassa olevan ekosuunnitteludirektiivin ekosuunnitteluvaatimukset kattavasti ja kunnianhimoisesti täytäntöön uusilla ja päivitetyillä täytäntöönpanotoimenpiteillä siten, että aloitetaan jo kehitettyjen toimenpiteiden välittömästä toteuttamisesta;

24.  kehottaa komissiota ehdottamaan ekosuunnittelulainsäädännön ja tuotepolitiikkaa koskevan muun asiaankuuluvan lainsäädännön tarkistamista vuoden 2016 loppuun mennessä vaikutustenarvioinnin perusteella siten, että niihin sisällytetään seuraavat olennaiset muutokset: ekosuunnitteluvaatimusten soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kaikki tärkeimmät tuoteryhmät, ei ainoastaan energiaan liittyviä tuotteita, pakollisiin tuotesuunnitteluvaatimuksiin sisällytetään vähitellen kaikki resurssitehokkuuden olennaiset osatekijät, näiden vaatimusten perusteella otetaan käyttöön pakollinen tuotepassi, aloitetaan omavalvonta ja kolmannen osapuolen toteuttamat tarkastukset sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat vaatimusten mukaisia, ja määritellään esimerkiksi lujuutta, korjattavuutta, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä koskevia horisontaalisia vaatimuksia;

25.  kehottaa komissiota arvioimaan kustannus-hyötyanalyysin perusteella mahdollisuutta ottaa käyttöön kierrätetyn materiaalin vähimmäispitoisuus uusissa tuotteissa ekosuunnitteludirektiivin tulevan tarkistamisen yhteydessä;

26.  kehottaa komissiota laatimaan toimenpiteitä suunnitellun vanhenemisen torjumiseksi ja kehittämään edelleen kiertotalouden tuotestandardeja, jotka koskevat muun muassa kunnostusta ja korjausta, purkamisen helpottamista sekä raaka-aineiden, uusiutuvien resurssien ja kierrätysmateriaalien tehokasta käyttöä tuotteissa;

27.  muistuttaa, että myös standardoitujen ja modulaaristen komponenttien saatavuudella, purkamisen suunnittelulla, pitkäikäisten tuotteiden suunnittelulla ja tehokkailla tuotantoprosesseilla on keskeinen merkitys onnistuneessa kiertotaloudessa; kehottaa komissiota ryhtymään asiaankuuluviin toimiin sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat kestäviä ja niitä on helppo parantaa, käyttää uudelleen, kunnostaa, korjata, kierrättää ja purkaa niin, että niistä saadaan uusia resursseja, ja että vaarallisia aineita sisältävät osat ilmoitetaan selvästi tuotteiden käyttöoppaissa, jotta voidaan helpottaa näiden osien erottamista ennen kierrätystä;

28.  huomauttaa, että on välttämätöntä lisätä kuluttajien tietoisuutta ja tehostaa heidän ennakoivaa rooliaan;

29.  pyytää komissiota ehdottamaan vähimmäistakuun pidentämistä kestokulutustavaroiden osalta, jotta voidaan pidentää tuotteiden odotettua käyttöikää, ja täsmentämään, että direktiivin 1999/44/EY mukaisesti kulutustavaroiden myyjän olisi tutkittava virheet lakisääteisen takuun kahden ensimmäisen voimassaolovuoden aikana ja myyjä voi periä kuluttajalta korvauksen vain, jos virhe on aiheutunut epäasianmukaisesta käytöstä;

30.  kehottaa komissiota ehdottamaan varaosien saatavuutta koskevia asianmukaisia toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa tuotteiden korjattavuus niiden käyttöiän ajan;

31.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) tehostamaan REACH-asetuksen yhteydessä toimiaan erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaamiseksi ja sellaisten aineiden käytön rajoittamiseksi, joiden ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamia riskejä ei voida hyväksyä, erityisesti keinona täyttää seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman vaatimus myrkyttömien materiaalikiertojen kehittämisestä niin, että kierrätysjätettä voidaan käyttää merkittävänä ja luotettavana raaka-aineiden lähteenä unionissa; kehottaa tältä osin komissiota lopettamaan välittömästi erityistä huolta aiheuttavien aineiden lisäämistä REACH-asetuksen liitteeseen XIV koskevien ECHA:n suositusten käsittelyn yksipuolisen keskeyttämisen ja tekemään tällaiset lisäykset nopeasti; painottaa jätehierarkian mukaisesti, että jätteen syntymisen ehkäiseminen on kierrätykseen nähden etusijalla ja että vastaavasti kierrätys ei saisi oikeuttaa jatkamaan vaarallisten aineiden käyttöä loputtomiin;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan vaarallisten aineiden korvaamiseksi tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun direktiivin 2011/65/EU yhteydessä, jotta voidaan luoda myrkyttömiä materiaalikiertoja;

33.  kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan tehokasta markkinavalvontaa, jotta voidaan varmistaa, että niin eurooppalaiset kuin myös Eurooppaan tuotavat tuotteet täyttävät tuotepolitiikkaa ja ekosuunnittelua koskevat vaatimukset; kehottaa jäsenvaltioita tehokkaan markkinavalvonnan varmistamiseksi edistymään viipymättä markkinavalvonta-asetuksen uudelleentarkastelua koskevassa lainsäädäntömenettelyssä; toteaa, että lisäviivästykset vahingoittaisivat yritysten ja kansalaisten etuja;

Kohti jätteettömyyttä

34.  tuo esiin komission analyysin, jonka mukaan uusien jätetavoitteiden käyttöönotto loisi 180 000 työpaikkaa, tekisi EU:sta entistä kilpailukykyisemmän ja vähentäisi kalliiden ja niukkojen resurssien kysyntää(9); pitää valitettavana jätelainsäädäntöehdotuksen(10) perumista mutta pitää varapuhemies Timmermansin parlamentin joulukuun 2014 istuntojaksolla antamaa ilmoitusta mahdollisuutena laatia uusi, entistä kunnianhimoisempi kiertotalouspaketti;

35.  kehottaa komissiota tekemään ilmoittamansa ehdotuksen jätelainsäädännön tarkistamisesta vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että siinä noudatetaan tarkasti jätehierarkiaa, ja sisällyttämään siihen seuraavat seikat:

   otetaan käyttöön selkeitä ja yksiselitteisiä määritelmiä
   laaditaan toimenpiteitä jätteen syntymisen ehkäisemiseksi
   asetetaan vuoteen 2025 mennessä saavutettavia sitovia vähennystavoitteita yhdyskuntajätteelle, kaupalliselle jätteelle ja teollisuusjätteelle
   asetetaan laajennettua tuottajavastuuta koskevia selkeitä vähimmäisvaatimuksia laajennettua tuottajavastuuta koskevien järjestelmien avoimuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi
   sovelletaan jäännösjätteeseen maksa itse omat jätekustannuksesi -periaatetta (”pay-as-you-throw”) yhdistettynä paperin, metallin, muovin ja lasin pakollisiin erilliskeräysjärjestelmiin, jotta kierrätysmateriaalit olisivat laadukkaita, sekä aloitetaan biojätteen pakollinen erilliskeräys vuoteen 2020 mennessä
   kierrätykselle ja valmistelulle uudelleenkäyttöä varten asetetut tavoitteet nostetaan vähintään 70 prosenttiin kiinteästä yhdyskuntajätteestä ja 80 prosenttiin kierrätetystä pakkausjätteestä vuoteen 2030 mennessä siten, että käytetään vankkaa raportointimenetelmää, jolla estetään käytöstä poistetun (kaatopaikoille viedyn tai poltetun) jätteen ilmoittaminen kierrätetyksi jätteeksi, sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin samaa yhdenmukaistettua menetelmää ja käytetään ulkoisesti todennettuja tilastotietoja, sekä asetetaan kierrättäjille velvoite raportoida lajittelulaitokseen menevistä jätemääristä ja niistä ulos tulevien uusiomateriaalien määristä
   rajataan jätteenpoltto joko energian talteenottoa varten tai muuten koskemaan ehdottomasti vain kierrätyskelvotonta ja biologisesti hajoamatonta jätettä vuoteen 2020 mennessä
   vähennetään vähitellen sitovasti kaikkea jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja toteutetaan tämä kierrätystä koskevien vaatimusten mukaisesti kolmessa vaiheessa (vuosiin 2020, 2025 ja 2030 mennessä) siten, että lopulta kielletään kaikki jätteen sijoittaminen kaatopaikoille lukuun ottamatta tiettyjä vaarallisia jätteitä sekä jäännösjätteitä, joille kaatopaikoille sijoittaminen on ympäristön kannalta järkevin vaihtoehto
   kannustetaan jäsenvaltioita ryhtymään perimään maksuja jätteen sijoittamisesta kaatopaikoille ja jätteenpoltosta;

36.  korostaa jätepolitiikkaa koskevien unionin tavoitteiden merkitystä ja lisäarvoa, kun kyse on oikeusvarmuudesta, ennustettavuudesta ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomisesta sisämarkkinoilla sekä siitä, että kaikkien EU:n kansalaisten elinympäristöä suojellaan ja parannetaan;

37.  kehottaa komissiota asettamaan kaikille EU:n jäsenvaltioille samat tavoitteet, jotta varmistetaan ympäristönsuojelun yhtä korkea taso kaikkialla EU:ssa sisämarkkinoita vaarantamatta;

38.  kehottaa komissiota varmistamaan nykyisen jätelainsäädännön ja sen tavoitteiden, erityisesti erilliskeräysjärjestelmiä koskevan velvoitteen, kattavan ja asianmukaisen täytäntöönpanon, huolehtimaan siitä, että jäsenvaltiot tehostavat toimiaan nykyisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja toteuttamaan toimia jäsenvaltioiden tukemiseksi oikeiden välineiden käyttöönotossa, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa määräajassa;

39.  painottaa, että käytettävissä olevan jätehuoltokapasiteetin hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa edellyttää suunnittelun ja tietojenvaihdon parantamista ylikapasiteetin välttämiseksi;

40.  pyytää komissiota tarkastelemaan lähemmin tehostettua kaatopaikkalouhintaa koskevan sääntelykehysehdotuksen toteutettavuutta, jotta nykyisillä kaatopaikoilla olevia uusioraaka-aineita voidaan käyttää uudelleen, ja selvittämään ympäristölupajärjestelmän kehittämistä kierrätysteollisuutta varten;

41.  kehottaa komissiota lisäämään avoimuutta ja parantamaan valvontaa, jotta vältetään jätteen kuljettaminen maihin, joissa sovelletaan alhaisempia ympäristö- ja sosiaalialan vaatimuksia kuin EU:ssa;

42.  kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tehostamaan toimiaan kuluttajien tuottaman jätteen laittoman viennin torjumiseksi;

43.  kehottaa komissiota vahvistamaan jätehuollon puitedirektiivissä vähimmäisvaatimukset jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia kansallisia ohjelmia varten sekä määrittämään tavoitteita ja indikaattoreita, jotta jäsenvaltioiden saavuttamista tuloksista saadaan vertailukelpoisia;

44.  kehottaa komissiota ratkaisemaan erityiset jäteongelmat ja ryhtymään toimiin, joita se ehdottaa kiertotaloudesta antamassaan tiedonannossa (COM(2014)0398); kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että EU:n varoja käytetään erilliskeräyksen ja kierrätysinfrastruktuurin kehittämisen kaltaisten yhdennettyjen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiseksi;

45.  kehottaa komissiota ehdottamaan tavoitetta, jonka mukaan merten roskaantumista vähennetään 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2014 tasoon verrattuna;

46.  korostaa tarvetta laatia tavoitteita tiettyjen kriittisten metallien keräystä ja kierrätystä varten, koska ne hupenevat jatkuvasti, jotta voidaan vähentää riippuvuutta niistä;

47.  kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden 2015 loppuun mennessä tavoitteita, toimenpiteitä ja välineitä, jotta elintarvikejätettä koskevaan ongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti, ja asettamaan sitovan tavoitteen, jonka mukaan elintarvikejätettä vähennetään vähintään 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä valmistus-, jälleenmyynti-, jakelu-, ravitsemispalvelu- ja ravintola-alalla sekä kotitalouksissa; kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioissa käytäntöjä, joissa elintarvikkeiden vähittäiskauppiaita kannustetaan jakamaan myymättä jääneet tuotteet hyväntekeväisyysjärjestöille; kehottaa komissiota asiaa koskevien uusien säädösehdotusten vaikutustenarviointia tehdessään arvioimaan niiden mahdollista vaikutusta elintarvikejätteeseen;

Kestävät rakennukset

48.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Rakennusalan resurssitehokkuuden parantaminen” (COM(2014)0445); pitää tarpeellisena rakennusalaa koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu etenemissuunnitelmaan ja pitkän aikavälin tavoitteisiin;

49.  kehottaa komissiota ehdottamaan kiertotalouden periaatteiden ja vaatimusten täysimääräistä täytäntöönpanoa rakennusalalla ja kehittämään edelleen rakennusten resurssitehokkuutta koskevaa toimintakehystä, ja toteaa, että tähän sisältyy indikaattoreiden, standardien ja menetelmien sekä laatuvaatimusten kehittäminen maankäyttöä ja kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuuria, rakennesuunnittelua, rakentamista, huoltoa, mukautettavuutta, energiatehokkuutta, peruskorjausta sekä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten; huomauttaa, että kestäviä rakennuksia koskevien indikaattoreiden olisi käsitettävä myös vihreä infrastruktuuri, kuten viherkatot; korostaa, että Euroopan rakennuskantaa varten tarvitaan kokonaisvaltainen näkemys, joka sisältää selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita keskipitkälle ja pitkälle aikavälille sekä etenemissuunnitelmia näkemyksen täytäntöönpanemiseksi;

50.  katsoo, että rakennusten kestävyyden arvioinnissa olisi otettava huomioon sisäilman laatu sekä käyttäjien hyvinvointi ja sosiaaliset tarpeet;

51.  kehottaa komissiota laatimaan resurssitehokkuuden yleisten indikaattoreiden yhteydessä indikaattoreita, joilla voidaan arvioida rakennusten kestävyyttä niiden koko elinkaaren ajan, käyttäen olemassa olevia standardeja ja menetelmiä sekä soveltaen sosiaalista, taloudellista ja ympäristökestävyyttä koskevaa lähestymistapaa;

52.  pyytää komissiota määrittämään, voitaisiinko parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia periaatteita ja vaatimuksia soveltaa myös rakennusten kaikkiin materiaaleihin ja osiin, ja laatimaan rakennuksen koko elinkaareen perustuvan rakennuspassin;

53.  huomauttaa, että vuoden 2050 rakennetusta ympäristöstä on jo olemassa 90 prosenttia, ja toteaa, että peruskorjausalalle olisi asetettava erityisvaatimuksia ja tarjottava kannustimia, jotta rakennusten energiajalanjälki saataisiin pienemmäksi vuoteen 2050 mennessä; kehottaa komissiota sen vuoksi laatimaan pitkän aikavälin strategian olemassa olevien rakennusten peruskorjausta varten ja tehostamaan energiatehokkuudesta annetulla direktiivillä 2012/27/EU käyttöön otettujen kansallisten peruskorjausstrategioiden roolia;

54.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan kierrätyksen tehostamista kehittämällä rakennusalalle valikoivan keräyksen ja kierrätyksen infrastruktuuria;

55.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia, joita liittyy purkamista edeltäviin tarkastuksiin (eli rakennuksen arviointiin ennen sen purkamista siinä käytettyjen materiaalien kuvaamiseksi ja sen määrittämiseksi, mitkä jakeet voitaisiin erottaa kierrätettäviksi) ja kierrätettävien materiaalien paikan päällä tapahtuvaan lajitteluun (näin saadaan yleensä puhtaampia uusioraaka-aineita kuin muualla tehtävästä lajittelusta ja voidaan vähentää kuljetuksen ympäristövaikutuksia esimerkiksi murskaamalla/tiivistämällä materiaalia paikan päällä);

56.  toteaa, että betoni on yksi rakennusalalla eniten käytetyistä materiaaleista; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuuksia lisätä betonin kierrätystä rakennusalalla, kuten Saksassa ja Sveitsissä jo tehdään;

Uusioraaka-aineiden markkinoiden kehittäminen

57.  kehottaa komissiota laatimaan toimenpiteitä, joilla edistetään ja helpotetaan laadukkaiden uusioraaka-aineiden markkinoiden ja uusioraaka-aineiden uudelleenkäyttöön perustuvan liiketoiminnan kehittämistä;

58.  katsoo, että pitkän aikavälin ennustettavissa oleva toimintakehys auttaa osaltaan lisäämään investointeja ja toimia, joita tarvitaan, jotta voidaan todella kehittää vihreämpien teknologioiden markkinoita ja edistää kestäviä liiketoimintaratkaisuja; korostaa, että vankkaan tietopohjaan perustuvat resurssitehokkuuden indikaattorit ja tavoitteet antaisivat julkisen ja yksityisen sektorin päättäjille tarvittavaa ohjausta talouden muuntamiseksi;

59.  pitää tärkeänä, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät sellaisten teollisen symbioosin ohjelmien luomista, joilla tuetaan uudelleenkäytön ja kierrätyksen teollisia synergioita ja autetaan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, saamaan selville, miten niiden energia, jäte ja sivutuotteet voivat toimia muiden resursseina; viittaa muihin vastaaviin käsitteisiin, kuten kehdosta kehtoon -malli ja teollinen ekologia;

Muut toimenpiteet

60.  kehottaa komissiota ehdottamaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, joissa olisi suosittava uudelleenkäytettyjä, korjattuja, uudelleenvalmistettuja, kunnostettuja ja muita kestäviä ja resurssitehokkaita tuotteita ja ratkaisuja, ja katsoo, että muussa tapauksessa olisi sovellettava noudata tai selitä -periaatetta;

61.  korostaa tarvetta ottaa käyttöön finanssipoliittinen kehys, joka on saastuttaja maksaa ‑periaatteen mukainen ja jolla annetaan oikeita signaaleja investointien tekemiseksi resurssitehokkuuteen, tuotantoprosessien nykyaikaistamiseksi ja entistä helpommin korjattavien ja kestävämpien tuotteiden valmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita etenemään tällä alalla osana eurooppalaista ohjausjaksoa(11);

62.  kehottaa komissiota tutkimaan ja ehdottamaan verotukseen liittyviä toimenpiteitä, kuten alennettua alv-kantaa kierrätetyille, uudelleenkäytetyille ja resurssitehokkaille tuotteille;

63.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön pk-yritysten vihreän toimintasuunnitelman;

64.  kehottaa komissiota laatimaan ravinteita koskevat toimintapuitteet, jotta voidaan lisätä niiden kierrätystä, edistää innovaatioita, parantaa markkinaolosuhteita ja sisällyttää niiden kestävä käyttö lannoitteita, elintarvikkeita, vettä ja jätettä koskevaan EU:n lainsäädäntöön;

65.  kehottaa komissiota esittämään jo monta kertaa vuoden 2013 jälkeen lykätyn tiedonannon kestävistä elintarvikkeista vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla; korostaa, että elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen osuus resurssien käytöstä on huomattava, ja toteaa sen vuoksi, että tiedonannossa olisi kokonaisvaltaisesti tarkasteltava resurssitehokkuuden puutteita elintarvikeketjussa ja rohkaistava kehittämään kestävää elintarvikepolitiikkaa; kehottaa komissiota arvioimaan ympäristöystävällisten elintarvikepakkausten käytön lisäämistä ja myös mahdollisuutta korvata elintarvikepakkaukset asteittain biopohjaisilla ja biohajoavilla, kompostoitavilla materiaaleilla eurooppalaisten standardien mukaisesti;

66.  pyytää komissiota perustamaan pysyvän resurssitehokkuusfoorumin, johon otetaan mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, jotta voidaan edistää ja helpottaa uusimpien tutkimustulosten soveltamista, parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä uusien teollisten synteesien ja teollisten ekosysteemien kehittämistä;

67.  pyytää komissiota perustamaan monialaisen, pääosastojen välisen kestävän rahoituksen työryhmän, jotta resurssitehokkuuden indikaattorit voidaan sisällyttää yritystason yhdennettyyn raportointiin ja kirjanpitoon kunnioittaen samalla tiettyjen liiketoimintatietojen luottamuksellisuutta; pyytää komissiota myös selvittämään, miten resurssitehokkuus ja ympäristöriskit voitaisiin ottaa huomioon muun muassa pankkien luottoluokituksissa ja pääomavaatimuksissa, kehittämään ympäristöongelmille kattavan vakuutusjärjestelmän ja vahvistamaan sijoitustuotteita koskevat tietovaatimukset asianmukaisen vaikutustenarvioinnin perusteella; katsoo, että komissio hyötyisi tässä yhteistyöstä kestävän rahoitusjärjestelmän rakenteesta tehtävää selvitystä koskevan YK:n ympäristöohjelman aloitteen kanssa; kehottaa komissiota tarkastelemaan jäsenvaltioiden nykyisiä vapaaehtoisia aloitteita, jotta voitaisiin mahdollisesti vaihtaa parhaita käytäntöjä;

68.  toteaa, että kestävä ja vastuullinen ensiöraaka-aineiden hankinta on resurssitehokkuuden toteutumisen ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevaa, ja kehottaa sen vuoksi komissiota tarkastelemaan Euroopan energiatehokkuusfoorumin toimintasuosituksia kestävien hankintastandardien kehittämiseksi ensisijaisia materiaaleja ja hyödykkeitä varten; panee tältä osin merkille parlamentin ja neuvoston yhteisen tuen metallien vastuullista hankintaa ja konfliktialueilta peräisin olevia mineraaleja koskeville komission ehdotuksille;

69.  kehottaa komissiota tarkistamaan ns. kriittisten raaka-aineiden määritelmäänsä siten, että voidaan ottaa entistä paremmin huomioon niiden käyttöönottoon ja jalostukseen liittyvät ympäristövaikutukset ja -riskit sekä mahdollisuudet korvata ne uusioraaka-aineilla;

70.  korostaa, että resurssitehokkuuden edistämiseksi jätehierarkian mukaisesti on hyödynnettävä kaikkea EU:n rahoitusta, kuten ESIR-rahastosta, Horisontti 2020 ‑ohjelmasta, koheesiorahastoista ja Euroopan investointipankista saatavaa rahoitusta, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lakkauttamaan kaikki ympäristön kannalta haitalliset tuet, mukaan luettuina uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY mukaiset energian tuottamiseksi teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavasta osasta polttamalla tarkoitetut tuet sekä fossiilisten polttoaineiden suorat ja välilliset tuet;

71.  pyytää keskittämään yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME), Horisontti 2020 -ohjelman sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusta kestävien, innovatiivisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja uusien liiketoimintamallien (kuten vuokraus- tai tuotepalvelujärjestelmien) kehittämiseen sekä tuotesuunnittelun ja tuotteen materiaali- ja prosessitehokkuuden parantamiseen;

72.  korostaa, että tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tuettaessa siirtymistä kiertotalouteen Euroopassa ja että Horisontti 2020 -ohjelmassa on välttämätöntä edistää tutkimus- ja innovointihankkeita, joilla voidaan osoittaa kiertotalouden taloudellinen ja ympäristökestävyys ja testata sitä käytännössä; korostaa myös, että koko järjestelmän kattavan lähestymistavan kautta näillä hankkeilla voidaan helpottaa innovointia suosivan ja entistä helpommin täytäntöönpantavan sääntelyn laatimista tunnistamalla mahdolliset sääntelyyn liittyvät epävarmuustekijät, esteet ja/tai puutteet, jotka voivat vaikeuttaa energiatehokkuuteen perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä;

73.  pyytää komissiota hyödyntämään digitaalistrategian ja tietotekniikan kaikkia mahdollisuuksia resurssitehokkuuden edistämiseksi ja kiertotalouteen siirtymiseksi;

74.  korostaa, että EU:ssa on avoin talous, joka toimii maailmanlaajuisilla tuonti- ja vientimarkkinoilla; kiinnittää huomiota tarpeeseen käsitellä resurssien ehtymiseen liittyvää globaalia haastetta myös kansainvälisellä tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti YK:n ympäristöohjelman alaisen luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin työtä sen tutkiessa maailman kriittisiä resursseja koskevia kysymyksiä ja kehittäessä käytännön ratkaisuja päättäjiä, elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa varten;

75.  kehottaa komissiota toteuttamaan kansainvälisellä tasolla tarvittavat toimet tuotteiden jäljitettävyyden parantamiseksi;

76.  korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen voi vähentää EU:n energiariippuvuutta ja energiaköyhyyttä, joka koskettaa noin 125:tä miljoonaa eurooppalaista; toteaa, että energiatehokkuutta olisi pidettävä erillisenä energianlähteenä, jonka lisääntyminen edistää merkittävästi EU:n teollisuuden kehittymistä, työpaikkojen luomista ja talouksien energialaskujen pienenemistä;

77.  kehottaa komissiota selvittämään, onko voimassa ja suunnitteilla oleva lainsäädäntö esteenä kiertotaloudelle, nykyisille innovatiivisille liiketoimintamalleille tai uusien liiketoimintamallien, kuten vuokratalouden tai jakamis-/yhteistyötalouden, kehittämiselle tai onko tähän olemassa rahoituksellisia tai institutionaalisia esteitä; kehottaa komissiota parantamaan tällaista lainsäädäntöä ja tarvittaessa puuttumaan kyseisiin esteisiin; kehottaa komissiota tarkistamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan parantaa tuotteiden ympäristö- ja resurssitehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan, yhdenmukaistaa olemassa olevia välineitä ja laatia edelläkävijyyteen perustuva toimintatapa;

78.  pyytää komissiota selventämään EU:n kilpailupolitiikkaan liittyviä näkökohtia kiertotalouden osalta ja erityisesti selventämään tasapainoa markkinoilla tapahtuvan kilpailunvastaisen yhteistyön riskin sekä valmistajien ja näiden toimittajien yhteistyön tiivistämisen tarpeen välillä;

79.  pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille kaikista edellä mainituista toimenpiteistä ja ehdottamaan uusia toimenpiteitä viimeistään vuonna 2018;

o
o   o

80.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0584.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0016.
(3)EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 59.
(4)EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 21.
(5)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(6)EUVL C 140, 28.4.2015, s. 37.
(7)OECD:n ympäristöohjelma, ”Voluntary approaches to environmental policy”, 2003.
(8)Komission 2. heinäkuuta 2014 annettu tiedonanto ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398).
(9)Komission yksiköiden 2. heinäkuuta 2014 annettu valmisteluasiakirja, joka sisältää tiivistelmän jätedirektiivien muuttamista koskevan direktiiviehdotuksen liitteenä olevasta vaikutustenarvioinnista (SWD(2014)0208).
(10)Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta (COM(2014)0397).
(11)Budget Europe, 2015, ”Country-Specific Recommendations in Support of the European Semester Process”, s. 6,http://www.foes.de/pdf/2015-02-25_CSR%20Recommendations_FINAL.pdf.

Oikeudellinen huomautus