Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2697(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0676/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0676/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0269

Hyväksytyt tekstit
PDF 285kWORD 103k
Torstai 9. heinäkuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan turvallisuusagenda
P8_TA(2015)0269B8-0676/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. heinäkuuta 2015 Euroopan turvallisuusagendasta (2015/2697(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 7 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 16, 20, 67, 68, 70–72, 75, 82–87 ja 88 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 6, 7 ja 8 artiklan, 10 artiklan 1 kohdan sekä 11, 12, 21, 47–50, 52 ja 53 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (ECHR), Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen, ministerikomitean, ihmisoikeusvaltuutetun sekä Venetsian komission yleissopimukset, suositukset, päätöslauselmat ja mietinnöt,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan turvallisuusagendasta (COM(2015)0185),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan unionin strategiasta perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön (COM(2010)0573) ja toimintaohjeet perusoikeuksien huomioon ottamisesta komission vaikutustenarvioinneissa (SEC(2011)0567),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja C‑594/12 8. huhtikuuta 2014 antaman tuomion, jolla kumottiin 15. maaliskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/24/EY yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä,

–  ottaa huomioon poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 513/2014(1),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet”(2),

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2012)(3),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa(4),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n sisäisen turvallisuuden strategian uudistamisesta(5),

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman terrorismin vastaisista toimista(6),

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuusagendasta 28. huhtikuuta 2015 käydyn täysistuntokeskustelun,

–  ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset Euroopan turvallisuusagendasta (O-000064/2015 – B8‑0566/2015 sekä O-000065/2015 – B8‑0567/2015),

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että unionin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista on tullut yhä moniulotteisempia, monimuotoisempia, epäsymmetrisempiä, epätavanomaisempia, kansainvälisempiä, nopeammin kehittyviä ja vaikeammin ennustettavia ja että yksittäisen jäsenvaltion valmiudet eivät riitä ratkomaan niitä, minkä vuoksi tarvitaan yhä kipeämmin yhtenäisiä, kattavia, monikerroksisia ja koordinoituja EU:n toimia, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon perusoikeuksien kunnioittaminen;

B.  ottaa huomioon, että EU:n turvallisuuspolitiikan kehittäminen kuuluu yhteisen vastuun piiriin ja edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja virastojen, kansalaisyhteiskunnan ja lainvalvontaviranomaisten koordinoituja ja yhtenäisiä toimia, joilla pyritään yhteisiin tavoitteisiin ja jotka perustuvat oikeusvaltion periaatteeseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen; katsoo, että optimaalisten tulosten saavuttamiseksi näiden yhteisten tavoitteiden ja prioriteettien käytännön toteutuksen yhteydessä olisi oltava selvä EU-tason ja kansallisen tason välinen työnjako, joka perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja vahvaan ja tehokkaaseen parlamentaariseen ja oikeudelliseen valvontaan;

C.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohtaan sisältyvää kansallista turvallisuutta koskevaa poikkeusta ei voida soveltaa siten, että kansallisesta turvallisuudesta vastaavat virastot toimisivat muiden jäsenvaltioiden etujen, taloudelliset edut mukaan lukien, jäsenvaltioiden kansalaisten ja asukkaiden oikeuksien ja Euroopan unionin tai laajemmin kolmansien maiden lainsäädännön ja toimintapolitiikan vastaisesti;

D.  katsoo, että olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että on syytä ottaa opiksi niistä lukuisista eurooppalaisten ja yleismaailmallisten normien ja arvojen loukkauksista, joita syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen toteutetussa sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvässä yhteistyössä on tapahtunut;

E.  ottaa huomioon, että vapaus, turvallisuus ja oikeus ovat tavoitteita, joihin olisi pyrittävä samanaikaisesti; toteaa, että vapauden ja oikeuden tavoitteen saavuttamiseksi turvallisuustoimenpiteissä olisi aina kunnioitettava demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen, minkä lisäksi niissä olisi noudatettava asianmukaista demokraattista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta; toteaa, että Euroopan turvallisuusagenda ei kata riittävästi oikeudellista ja ennaltaehkäisevää ulottuvuutta;

F.  ottaa huomioon, että eräisiin rikollisuuden perussyihin, kuten kasvavaan eriarvoisuuteen, köyhyyteen sekä rotuun ja muukalaisvihaan perustuvaan väkivaltaan ja viharikoksiin ei pystytä puuttumaan yksinomaan turvallisuustoimenpitein, vaan niihin on paneuduttava laajemmassa yhteydessä, muun muassa parantamalla sosiaali-, työllisyys-, koulutus-, kulttuuri- ja ulkopoliittisia toimia;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuusagendan ennaltaehkäisevä näkökulma on erityisen tärkeä aikana, jona taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa ja murentaa yhteiskuntasopimusta sekä heikentää perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien toteutumista; katsoo, että ennaltaehkäisyssä olisi tärkeää löytää yhtäältä vaihtoehtoja vankilalle ja toisaalta sopeutumista edistäviä toimia, etenkin kun on kyse vähäisistä rikkomuksista;

H.  ottaa huomioon, että perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 36 määrätyn siirtymäajan päätyttyä komissio ja unionin tuomioistuin ovat saaneet täyden toimivallan entisen kolmannen pilarin oikeudellisten välineiden osalta, mikä on laajentanut demokraattisen ja perusoikeuksiin liittyvän vastuuvelvollisuuden koskemaan niitä toteutettuja toimia, joilla on ollut tärkeä osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen muotoutumisessa;

I.  ottaa huomioon, että kyberrikollisuus ja tietoverkkoa hyödyntävä rikollisuus vaikuttavat EU-kansalaisten turvallisuuteen, sisämarkkinoihin sekä Eruoopan unionin henkisen omaisuuden suojaan ja vaurauteen; toteaa, että esimerkiksi bottiverkot ovat verkkorikollisuuden muoto, joka vaikuttaa miljooniin tietokoneisiin ja tuhansiin kohteisiin samanaikaisesti;

J.  ottaa huomioon, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja on yhä häilyvämpi, minkä vuoksi jäsenvaltioilta edellytetään entistä vahvempaa yhteistyötä ja entistä koordinoidumpaa toimintaa, jonka tuloksena on kattava ja moniulotteinen toimintatapa;

K.  katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kaikkien terrorismin ja rikollisuuden uhrien tukemiseen ja suojelemiseen EU:ssa turvallisuusagendan tärkeänä osana;

1.  panee merkille komission ehdottaman Euroopan turvallisuusagendan vuosiksi 2015–2020 ja siinä esitellyt prioriteetit; katsoo, että kun tarkastellaan niitä haasteita, joita Euroopan unionilla on edessään, terrorismi, väkivaltainen ekstremismi, järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus ja verkkorikollisuus ovat vakavimpia uhkia, jotka edellyttävät koordinoituja toimia kansallisella, EU:n ja globaalilla tasolla; huomauttaa, että agendan olisi oltava rakenteeltaan joustava, jotta sen avulla pystytään vastaamaan mahdollisiin uusiin haasteisiin tulevaisuudessa;

2.  muistuttaa, että on tarpeen käsitellä edelleen rikollisuuden perimmäisiä syitä, kuten eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjintää; korostaa lisäksi tarvetta huolehtia siitä, että sosiaalityöntekijöillä, paikallisilla ja kansallisilla poliiseilla ja oikeusviranomaisilla on riittävät resurssit, sillä näiden määrärahoja on leikattu ankarasti joissakin jäsenvaltioissa;

3.  kehottaa pyrkimään sopivaan tasapainoon ennaltaehkäisyn ja rankaisutoimien välillä vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi; korostaa, että turvallisuustoimenpiteissä olisi aina noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia eli turvattava muun muassa oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suoja, sananvapaus ja yhdistymisvapaus sekä oikeudenmukaiset oikeudelliset menettelyt; kehottaa komissiota sen vuoksi Euroopan turvallisuusagendaa täytäntöönpannessaan ottamaan asianmukaisesti huomioon tietojen säilyttämisestä annettua direktiiviä koskevan unionin tuomioistuimen äskettäisen päätöksen (tuomio yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja C-594/12), jossa vaaditaan, että kaikkien välineiden on oltava suhteellisuus-, tarpeellisuus- ja laillisuusperiaatteiden mukaisia ja niihin on sisällytettävä vastuuvelvollisuutta ja oikeussuojakeinoja koskevat asianmukaiset suojatoimet; kehottaa komissiota arvioimaan kokonaisuudessaan tämän tuomion vaikutukset välineisiin, joihin liittyy tietojen säilyttämistä lainvalvontatarkoituksiin;

4.  muistuttaa, että voidakseen toimia uskottavasti perusoikeuksien edistäjänä sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella unionin olisi turvallisuuspolitiikassaan, terrorismin torjunnassa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä turvallisuusalan kumppanuuksissaan kolmansien maiden kanssa noudatettava kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa käsitellään kaikkia tekijöitä, jotka saavat ihmiset ryhtymään terrorismitoimintaan tai osallistumaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja toteaa, että siihen olisi siten sisällytettävä talous- ja sosiaalipoliittisia toimia, joita kehitetään ja pannaan täytäntöön perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ja joiden yhteydessä huolehditaan oikeudellisesta ja demokraattisesta valvonnasta ja tehdään perusteellisia arviointeja;

5.  on tyytyväinen komission päätökseen käyttää agendan pohjana seuraavia periaatteita: oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien täysimääräinen noudattaminen ja niiden toteutumisen varmistaminen asianmukaisen oikeudellisen valvonnan avulla, läpinäkyvyyden, vastuuvelvollisuuden ja demokraattisen valvonnan lisääminen, nykyisten säädösten parempi soveltaminen ja täytäntöönpano, yhtenäisempi virastojen välinen ja monialainen lähestymistapa ja paremmat yhteydet turvallisuuden sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välillä; kehottaa komissiota ja neuvostoa noudattamaan näitä periaatteita tarkasti agendan täytäntöönpanossa; huomauttaa, että parlamentti keskittyy näihin periaatteisiin seuratessaan agendan täytäntöönpanoa;

6.  on tyytyväinen siihen, että perusoikeudet ovat erityisenä painopisteenä agendassa, ja erityisesti siihen, että komissio sitoutuu arvioimaan tarkasti kaikkia ehdottamiaan turvallisuustoimenpiteitä sekä siltä osin, missä määrin toimenpiteellä saavutetaan sen tavoitteet, että siltä osin, kunnioitetaanko sen yhteydessä perusoikeuksia; korostaa, että komission on tarpeen ottaa arviointiin mukaan kaikki asianomaiset elimet ja virastot ja etenkin EU:n perusoikeusvirasto, Euroopan tietosuojavaltuutetttu, Europol ja Eurojust; pyytää komissiota antamaan tästä arvioinnista kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta parlamentti voi hoitaa demokraattisen valvontatehtävänsä tehokkaasti;

7.  muistuttaa tässä yhteydessä tuomitsevansa viattomien ihmisten henkilötietojen mittavan, järjestelmällisen ja kaikenkattavan keräämisen, etenkin kun sillä on mahdollisesti vakavia vaikutuksia oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeviin oikeuksiin, syrjintäkieltoon, yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, lehdistön-, ajatuksen- ja sananvapauteen sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen ja siihen sisältyy merkittäviä mahdollisuuksia kerätyn tiedon väärinkäyttöön poliittisia vastustajia vastaan; epäilee suuresti laajamittaisten valvontatoimien hyödyllisyyttä, sillä ne ulottuvat usein aivan liian laajalle, minkä vuoksi niiden yhteydessä saadaan liian paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia; varoittaa siitä, että laajamittaiset valvontatoimet saattavat jättää varjoonsa tarpeen investoida mahdollisesti edullisempiin, tehokkaampiin ja vähemmän tungetteleviin lainvalvontatoimenpiteisiin;

8.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikessa turvallisuuteen liittyvässä lainsäädännössä noudatetaan lapsen edun periaatetta;

9.  toteaa, että EU:ssa ei ole sovittu yhteisestä ”kansallisen turvallisuuden” määritelmästä, mikä luo epämääräisen tilanteen niiden EU-säädösten osalta, jotka sisältävät viittauksia ”kansalliseen turvallisuuteen”;

10.  katsoo, että EU:n toimielinten ja virastojen sekä jäsenvaltioiden olisi toimintapolitiikkaa laadittaessa ja täytäntöönpantaessa huolehdittava avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja demokraattisesta valvonnasta, jotta kansalaiset luottaisivat enemmän turvallisuuspoliittisiin toimiin; panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti ajantasaisia tietoja agendan täytäntöönpanosta; muistuttaa aikovansa seurata säännöllisesti tiiviissä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa agendan asianmukaista täytäntöönpanoa ja etenemistä; pitää kiinnostavana komission ehdotusta perustaa turvallisuusalan neuvoa-antava EU-foorumi; kehottaa huolehtimaan siitä, että foorumissa ovat tasapuolisesti edustettuina kaikki asianomaiset sidosryhmät, ja odottaa saavansa yksityiskohtaisempia tietoja, erityisesti sen tarkasta roolista, tehtävistä, kokoonpanosta ja valtuuksista sekä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osuudesta siinä;

11.  korostaa, että on tarpeen parantaa jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen demokraattista ja oikeudellista valvontaa; toteaa, että parlamentilta, unionin tuomioistuimelta ja Euroopan oikeusasiamieheltä puuttuvat riittävät valtuudet valvoa tehokkaasti eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa;

12.  kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan mahdollisimman pian etenemissuunnitelman – tai vastaavan järjestelyn – jolla varmistetaan agendan tehokas ja toimiva täytäntöönpano, toimittamaan suunnitelman parlamentille ja aloittamaan sen täytäntöönpanon kuuden seuraavan kuukauden aikana; katsoo, että EU:n toimintapoliittisen syklin kaltainen toimintamalli (johon sisältyy yhteisten uhkien ja heikkouksien määrittäminen ja arviointi, poliittisten prioriteettien asettaminen ja strategisten suunnitelmien sekä toimintasuunnitelmien laatiminen, tehokas täytäntöönpano sekä siihen liittyvät selkeät täytäntöönpanoa edistävät linjaukset, aikataulut ja tavoitteet samoin kuin arviointi) voisi tuoda tarvittavaa yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta agendan täytäntöönpanoon edellyttäen, että parlamentti voi osallistua asianmukaisesti poliittisten painopisteiden ja strategisten tavoitteiden määrittämiseen; odottaa voivansa keskustella näistä näkökohdista edelleen komission ja sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvän komitean (COSI) kanssa;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että agendassa on perusperiaatteena soveltaa nykyisiä turvallisuusalan välineitä ja panna ne täytäntöön kaikilta osin ennen kuin ehdotetaan uusia; muistuttaa, että turvallisuusasioita koskevien tietojen vaihtoa on tarpeen nopeuttaa ja tehostaa noudattaen samalla asianmukaisia tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä; pitää kuitenkin valitettavana, että parlamentin lukuisista pyynnöistä huolimatta EU:n nykyisten välineiden tehokkuutta – myös EU:hun kohdistuvien uusien turvallisuusuhkien valossa – ja jäljellä olevia puutteita ei ole vieläkään arvioitu; katsoo, että se olisi tarpeen, jotta varmistetaan, että unionin turvallisuuspolitiikka on tehokasta, tarpeellista, oikeasuhteista, yhtenäistä ja kokonaisvaltaista; kehottaa komissiota ensisijaisena toimenpiteenä esittämään agendan täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman yhteydessä tällaisen toiminnallisen arvion sisäisen turvallisuuden alan nykyisistä EU:n välineistä, resursseista ja rahoituksesta; muistuttaa kehottaneensa neuvostoa yhteistyössä komission kanssa arvioimaan kattavasti ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen sisäisen turvallisuuden alan toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja hyödyntämään arvioinnissa SEUT-sopimuksen 70 artiklassa tarkoitettua menettelyä;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio kohdistaa huomionsa rajaturvallisuuteen, joka on olennainen seikka rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa; korostaa, että EU:n rajaturvallisuutta olisi vahvistettava suorittamalla järjestelmällisesti tarkistuksia olemassa olevista tietokannoista, kuten SIS-järjestelmästä; pitää myönteisenä komission sitoumusta esittää älykkäitä rajoja koskeva tarkistettu ehdotuksensa vuoden 2016 alkuun mennessä;

15.  kannattaa komission vaatimaa yhtenäisempää virastojen välistä ja monialaista lähestymistapaa sekä ehdotettuja toimenpiteitä, joilla parannetaan tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä lisätään operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen välillä; muistuttaa kehottaneensa lisäämään nykyisten välineiden ja tietokantojen, kuten SIS ja ECRIS, sekä yhteisten tutkintaryhmien käyttöä; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla vauhditetaan keskeneräistä virastojen välisistä työjärjestelyistä sopimista; pitää valitettavana, että agendassa ei esitetä riittävästi käytännön toimenpiteitä oikeudellisen ulottuvuuden vahvistamiseksi; kehottaa sisällyttämään agendaan kaikki rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvät näkökohdat ja kehittämään niitä edelleen muun muassa vahvistamalla epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden, uhrien ja todistajien oikeuksia ja parantamalla vastavuoroista tunnustamista koskevien nykyisten EU:n välineiden täytäntöönpanoa;

16.  antaa täyden tukensa sille, että komission yhtenä painopisteenä on jäsenvaltioiden auttaminen keskinäisen luottamuksen lisäämisessä, olemassa olevien tiedonvaihtovälineiden käytön maksimoinnissa ja rajat ylittävän operatiivisen yhteistyön edistämisessä toimivaltaisten viranomaisten välillä; painottaa tällaisen rajatylittävän operatiivisen yhteistyön merkitystä erityisesti raja-alueilla;

17.  kehottaa komissiota antamaan pikaisesti toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20. joulukuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1987/2006(7) muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen kuulutuskriteereiden yhdenmukaistamiseksi ja terrorismirikoksista tuomittuja tai epäiltyjä henkilöitä koskevien kuulutusten antamisen pakollistamiseksi;

18.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ilmoittanut arvioivansa, voitaisiinko eurooppalaisen poliisirekisteritietojärjestelmän (EPRIS) avulla helpottaa kansallisissa poliisirekistereissä olevien tietojen saatavuutta yli rajojen, onko sille tarvetta ja mikä olisi sen lisäarvo, ja antaa täyden tukensa sille, että käynnistetään jäsenvaltioiden ryhmän suunnittelema pilottihanke, jossa on tarkoitus perustaa mekanismi rajat ylittävien automaattisten hakujen tekemiseksi kansallisissa hakemistoissa ”osuma”/”ei osumaa” -periaatteella; painottaa rajatylittävän tiedonsaannin merkitystä erityisesti raja-alueilla;

19.  korostaa, että yhteiset tutkintaryhmät ovat tärkeitä, jotta voidaan tutkia määrättyjä, luonteeltaan rajatylittäviä tapauksia, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään tätä onnistunutta välinettä säännöllisemmin; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia oikeudellisesta kehyksestä, jonka avulla olisi mahdollista perustaa puolipysyviä tai pysyviä yhteisiä tutkintaryhmiä, joiden tehtävänä olisi vastata erityisesti raja-alueilla pysyviin uhkiin, kuten laittomaan huumausainekauppaan, ihmiskauppaan sekä moottoripyöräjengien toimintaan;

20.  pitää valitettavana, että rikoksella saatujen varojen jäädyttämisen ja menetetyksi tuomitsemisen kaltaisia välineitä ei vielä käytetä järjestelmällisesti kaikissa soveltuvissa rajatylittävissä tapauksissa, ja vaatii jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään tähän liittyviä toimiaan;

21.  korostaa, että kansallisten tiedustelupalvelujen välisen rajatylittävän yhteistyön demokraattisessa ja oikeudellisessa valvonnassa on puutteita; on huolestunut siitä, että asiakirjojen saatavuuteen liittyvä kolmannen osapuolen sääntö vaikeuttaa vakavasti demokraattista ja oikeudellista valvontaa;

22.  toteaa, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja on yhä häilyvämpi, ja panee sen vuoksi tyytyväisenä merkille komission lupauksen varmistaa turvallisuuden sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden yhteentoimivuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös arvioimaan säännöllisesti agendan vaikutusta EU:n ulkoisen turvallisuuden strategiaan ja päin vastoin, myös perusoikeuksien ja demokraattisten arvojen ja periaatteiden kunnioittamiseen ja edistämiseen liittyvien velvollisuuksien osalta, sellaisina kuin ne esitetään niiden allekirjoittamissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja sopimuksissa; korostaa tarvetta vahvistaa näiden kahden välisiä yhteyksiä, synergiaa ja yhtenäisyyttä edelleen, etenkin kun on kyse Eurooppaan kohdistuvista uusista, monialaisista ja monimuotoisista uhkista, mutta toteaa, että samalla on kunnioitettava unionin arvoja ja perusoikeuksia; pyytää komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti kaikista toimista, joiden tarkoituksena on kehittää turvallisuuspolitiikan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välistä yhteyttä, ja sen turvallisuusalan yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa, jotta parlamentti voi käyttää oikeuttaan harjoittaa demokraattista valvontaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa;

23.  pitää hyvin tärkeänä varapuheenjohtajan / korkean edustajan parhaillaan suorittamaa strategista tarkastelua, jonka joulukuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi hänen tehtäväkseen ja jonka on määrä johtaa uuden eurooppalaisen turvallisuusstrategian hyväksymiseen; katsoo, että laajassa strategiassa, joka käsittää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kysymyksiä, olisi yksilöitävä ja kuvattava EU:n etuja, prioriteetteja ja tavoitteita, olemassa olevia ja kehittyviä uhkia, haasteita ja mahdollisuuksia sekä EU:n välineitä niiden käsittelemiseen;

24.  kehottaa sisällyttämään kolmansien maiden ja etenkin Pohjois-Afrikan ja Persianlahden alueen maiden kanssa tehtäviin turvallisuusyhteistyötä koskeviin yhteistyösopimuksiin erittäin tiukat ihmisoikeuslausekkeet; kehottaa harkitsemaan uudelleen, voidaanko epädemokraattisten ja ihmisoikeuksia laiminlyövien maiden kanssa tehdä yhteistyötä;

25.  korostaa, että on ratkaisevan tärkeää paneutua aseellisten selkkausten, ääriliikkeiden ja köyhyyden perussyihin kolmansissa maissa, koska niistä aiheutuu turvallisuushaasteita EU:lle; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan, joilla tuetaan osallistavia, moniarvoisia ja toimivia valtioita, joilla on vahva ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja jotka kykenevät tarjoamaan kansalaisilleen vapautta, turvallisuutta, oikeutta ja työpaikkoja;

26.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään ehdotuksen yhteiseksi kannaksi aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä parlamentin tästä aiheesta 27. helmikuuta 2014 antaman päätöslauselman(8) mukaisesti;

27.  panee merkille komission kiireellisen kehotuksen saattaa päätökseen työ matkustajarekistereitä koskevan direktiivin hyväksymiseksi; muistuttaa sitoutuneensa pyrkimään siihen, että se saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä; korostaa, että matkustajarekistereitä koskevassa direktiivissä olisi noudatettava perusoikeus- ja tietosuojavaatimuksia, mukaan lukien asianomaista unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, samalla kun tarjotaan tehokas EU-tason väline; kehottaa komissiota edelleen tukemaan tätä prosessia esittämällä kaikki matkustajarekistereitä koskevan direktiivin tarpeellisuuteen ja oikeasuhteisuuteen liittyvät merkitykselliset lisäseikat; pyytää, että kaikkiin tuleviin ehdotuksiin, joilla luodaan matkustajarekisterin kaltaisia turvallisuusalan uusia välineitä, sisällytetään järjestelmällisesti mekanismit jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä varten;

28.  on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että on ratkaisevan tärkeää tukea alan koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin liittyviä toimia sekä Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) tärkeää työtä tällä alalla; pitää erittäin tärkeinä lainvalvontaviranomaisille suunnattuja koulutus- ja vaihto-ohjelmia, sillä niiden avulla voidaan edistää entistä paremmin eurooppalaista lainvalvontakulttuuria ja alan hyviä käytäntöjä; katsoo, että turvallisuuteen, mukaan lukien ennaltaehkäisy, liittyvään tutkimukseen ja innovointiin on investoitava entistä enemmän;

29.  huomauttaa, että nopeasti muuttuva turvallisuustilanne edellyttää joustavaa, mukautuvaa ja reaktiivista toimintamallia, teknisten valmiuksien kehittämistä ja agendassa esitettyjen ensisijaisten toimien säännöllistä uudelleentarkastelua; huomauttaa tältä osin, että olisi mahdollista käyttää SEUT-sopimuksen 222 artiklaa, jossa edellytetään, että Eurooppa-neuvosto arvioi säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia tukeutumalla muun muassa jäsenvaltioiden ja Europolin tekemiin uhka-arvioihin ja että Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille ilmoitetaan arvioinnin tuloksista ja jatkotoimista;

Terrorismi

30.  panee tyytyväisenä merkille agendassa esitetyt toimenpiteet terrorismin torjumiseksi, terrorismin rahoitukseen puuttumiseksi, sen torjumiseksi, että EU:n kansalaiset ja asukkaat matkustavat ulkomaille terrorismitarkoituksessa (”vierastaistelijat”), ja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi; panee merkille ehdotetun uuden rakenteen, Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen, joka perustetaan Europolin alaisuuteen, ja kehottaa komissiota antamaan tarkemmat tiedot sen roolista, tehtävistä, valtuuksista ja valvonnasta, erityisesti sen vuoksi, että on tarpeen varmistaa asianmukainen demokraattinen ja oikeudellinen valvonta asianmukaisilla tasoilla, myös käynnissä olevan Europolin valtuuksien uudelleentarkastelun yhteydessä; korostaa, että jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon lisääminen on ratkaisevan tärkeää terrorismin torjunnassa ja että sen olisi oltava entistä jäsennellympää;

31.  tuomitsee kaikenlaiset analyysit, joissa terrorismi, turvattomuus, islam ja maahanmuuttajat sekoitetaan toisiinsa;

32.  palauttaa mieliin viimeaikaiset terrori-iskut Brysselissä, Pariisissa, Kööpenhaminassa ja Saint-Quentin-Fallavier´ssä ja muistuttaa tämän vuoksi, että EU:n on kiireellisesti arvioitava paremmin EU:n turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa ja keskityttävä terrorismin torjunnassa välittömiin ensisijaisiin toiminta-aloihin, joita ovat: EU:n rajaturvallisuuden vahvistaminen, internetsisällön ilmoittamisvalmiuksien parantaminen, tuliaseiden laittoman kaupan torjunta ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten ja tiedustelupalvelujen välisen tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostaminen;

33.  muistuttaa siitä, että terroristiverkostojen ja järjestäytyneiden rikollisryhmien torjunnassa on äärimmäisen tärkeää jäljittää ja estää rahavirrat, myös muut kuin SWIFT-rahavirrat; panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset varmistaa oikeudenmukainen ja tasapainoinen osallistuminen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaan;

34.  korostaa, että EU:n kotoperäisen terrorismin uhka on saavuttamassa vaarallisen uuden tason islamilaisten fundamentalistien otettua haltuunsa alueita Syyriassa ja Irakissa, käynnistettyä maailmanlaajuisen propagandakampanjan voimien yhdistämiseksi jihadistien kanssa ja suoritettua iskuja EU:n rajojen sisällä;

35.  korostaa, että ”vierastaistelijoiden” ja muun terrorismin aiheuttama uhka edellyttää monikerroksista toimintamallia, jossa käsitellään kattavasti niin taustalla olevia syitä, kuten radikalisoitumista, kuin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kehittämistä sekä sopeutumisen helpottamista edistämällä poliittista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta, analysoidaan verkossa tapahtuvaa terroritekoihin yllyttämistä ja toteutetaan vastatoimia, estetään matkat, joiden tarkoituksena on terroristijärjestöön liittyminen, estetään aseellisiin konflikteihin rekrytointi ja osallistuminen, keskeytetään terroristijärjestöjen ja henkilöiden, jotka aikovat liittyä niihin, rahoituksen saanti sekä varmistetaan tarvittaessa päättäväinen syytteeseenpano ja annetaan lainvalvontaviranomaisille asianmukaiset välineet, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen;

36.  kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa – turvallisuusagendasta tällä hetkellä puuttuvan – todellisen strategian, jota sovellettaisiin eurooppalaisiin taistelijoihin ja erityisesti konfliktialueilta palaaviin henkilöihin, jotka haluavat lähteä heidät värvänneistä terroristijärjestöistä ja osoittavat halukkuutta integroitua uudelleen yhteiskuntaan; katsoo, että painopisteen olisi oltava erityisesti nuorten eurooppalaisten taistelijoiden tilanteessa;

37.  toistaa päätöksensä varmistaa avoimilla ja läpinäkyvillä tutkimuksilla vastuun kantaminen terrorismin torjunnan varjolla tehdyistä perusoikeuksien vakavista loukkauksista, erityisesti liittyen siihen, kun CIA kuljetti vankeja ja vangitsi ihmisiä laittomasti Euroopan maissa; kehottaa suojelemaan tällaisia loukkauksia paljastaneita, kuten toimittajia ja ilmiantajia;

Radikalisoituminen

38.  on yhtä mieltä siitä, että radikalisoitumisen ehkäisemisen olisi oltava EU:n prioriteetti; pitää valitettavana, ettei agendaan sisälly konkreettisempia toimenpiteitä radikalisoitumisen torjumiseksi Euroopassa, ja kehottaa komissiota toteuttamaan kiireellisiä ja kokonaisvaltaisia toimia radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemiseen, ääri-ideologioiden leviämisen estämiseen ja integroitumisen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden tehostamiseksi; kehottaa komissiota vahvistamaan radikalisoitumisen torjunnan EU-verkostoa, joka kokoaa yhteen kaikki toimijat, jotka osallistuvat radikalisoitumista torjuviin aloitteisiin ruohonjuuritasolla, sekä selkeyttämään uuden, ehdotetun RAN-osaamiskeskuksen valtuuksia, tehtäviä ja toiminta-alaa; suosittelee sisällyttämään sen rakenteeseen myös paikallisia ja kansallisia päätöksentekijöitä, jotta varmistetaan asiantuntijoiden ja sidosryhmien laatimien suositusten käytännön täytäntöönpano; kehottaa toteuttamaan rohkeampia toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan radikalisoitumiseen internetissä ja internetsivustojen tai sosiaalisen median käyttöön radikaalien ideologioiden levittämiseen Euroopassa; panee tyytyväisenä merkille internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikön (Internet Referral Unit) perustamisen Europoliin auttamaan jäsenvaltioita tunnistamaan ja poistamaan verkossa olevaa väkivaltaista ääriaineistoa yhteistyössä alan kumppaneiden kanssa ja kehottaa komissiota tarjoamaan sen toimintaan tarvittavat lisäresurssit; pitää valitettavana, että sellaiset käytännön toimenpiteet puuttuvat, joilla vahvistettaisiin internetin asemaa välineenä, jolla välitetään radikalisoitumista ehkäisevää valistusta, ja erityisesti joilla levitettäisiin verkossa proaktiivisesti vastapropagandaa terroristipropagandan vastapainoksi;

39.  huomauttaa, että onnistuneessa turvallisuuspolitiikassa on puututtava ekstremismin taustalla oleviin syihin, kuten radikalisoitumiseen, suvaitsemattomuuteen ja syrjintään, edistämällä poliittista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta, kehittämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta ja helpottamalla sopeutumista;

40.  katsoo, että on kehitettävä komission taloudellisella ja toiminnallisella tuella laajamittaista tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä, joilla edistetään tehokkaiden viestintäkanavien avulla yhteisiä arvojamme, kuten suvaitsevaisuutta, moniarvoisuutta sekä sanan- ja omantunnon vapauden kunnioittamista, ja ylipäätään perusoikeuksiamme ja jaetaan ne kaikkien Euroopan kansalaisten kanssa; katsoo, että agendassa olisi myös korostettava tarvetta torjua uskontoihin, etenkin islamiin, liittyviä väärinkäsityksiä, sillä uskonnoilla ei sinänsä ole mitään tekemistä radikalisoitumisen ja terrorismin kanssa;

41.  on huolestunut Euroopan kansalaisiin kohdistuneiden viharikosten viimeaikaisesta lisääntymisestä, myös verkossa; kehottaa jäsenvaltioita suojelemaan kansalaisiaan tulevilta hyökkäyksiltä ja ehkäisemään yllytystä vihaan sekä kaikenlaista alkuperään, vakaumukseen tai uskontoon perustuvaa suvaitsemattomuutta esimerkiksi nuorille suunnatun koulutuksen avulla ja osallistavaa vuoropuhelua edistämällä;

Järjestäytynyt rikollisuus

42.  on samaa mieltä siitä, että ihmiskauppaan on puututtava tehokkaammin unionin tasolla; torjuu kuitenkin jyrkästi ajatuksen siitä, että laittoman muuttoliikkeen ja terrorismin välillä olisi yhteys; huomauttaa, että koska lailliset väylät saapua EU:hun hakemaan suojaa puuttuvat, laittomille väylille on jatkuvaa kysyntää, mikä saattaa hädänalaiset kansainvälistä suojelua tarvitsevat muuttajat vaaraan;

43.  korostaa ihmiskauppaan liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden vakavuutta; kiinnittää huomiota siihen, että rikolliset kohtelevat tätä erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää äärimmäisen väkivaltaisesti ja raa´asti; suhtautuu myönteisesti nykyiseen kehykseen ja on yhtä mieltä siitä, että tarvitaan vuoden 2016 jälkeistä aikaa koskevaa strategiaa, johon osallistuvat myös Europol ja Eurojust tämän alan erityistuntemusta omaavina virastoina;

44.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää unionilta voimakkaita toimia; tukee komission aikomusta paneutua tähän asiaan; kehottaa komissiota erityisesti kehittämään vahvaa yhteistyötä ihmiskaupan kitkemiseksi samoin kuin kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä muuttajien salakuljetuksen ehkäisemiseksi, jotta vältetään uudet tragediat Välimerellä;

45.  huomauttaa, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota laittomaan asekauppaan, ihmiskauppaan ja laittomien huumausaineiden tuotantoon ja myyntiin liittyviin kehityskulkuihin rajatylittävässä järjestäytyneessä rikollisuudessa; panee tyytyväisenä merkille, että agendassa tunnustetaan huumausaineongelman dynaaminen luonne ja erityisesti sen yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen samoin kuin sekä uusien että vakiintuneiden huumausaineiden tuotantoon ja kauppaan liittyvien markkinainnovaatioiden muodostama kasvava uhka; korostaa, että on tarpeen hyväksyä pikaisesti ehdotus uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta paketista, ja kehottaa neuvostoa viemään asiaa eteenpäin;

46.  katsoo, että Euroopan turvallisuusagendaan olisi järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisten EU-välineiden lisäksi sisällytettävä suojamekanismeja näiden vakavien rikosten uhreille, jotta estetään uudelleen uhriksi joutuminen; toteaa, että uhrien suojelua olisi pidettävä tärkeänä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan keinona, sillä se antaa rikoksentekijöille selvän viestin siitä, että yhteiskunta ei taivu väkivallan edessä ja suojelee aina uhreja ja heidän arvokkuuttaan;

Kyberrikollisuus

47.  korostaa, että terroristijärjestöt ja järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät yhä enemmän kybertoimintaympäristöä kaikkien rikollisuuden muotojen helpottamiseen ja että kyberrikollisuus ja tietoverkkoa hyödyntävä rikollisuus muodostavat merkittävän uhan EU-kansalaisille ja EU:n taloudelle; toteaa, että kyberrikollisuus edellyttää uudenlaista lähestymistapaa lainvalvontaan ja oikeudelliseen yhteistyöhön digitaalisella aikakaudella; huomauttaa, että uusi tekninen kehitys lisää kyberrikollisuuden vaikutuksen laajuutta ja nopeutta, ja kehottaa siksi komissiota analysoimaan perinpohjaisesti lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten toimivaltaa ja niiden oikeudellisia ja teknisiä valmiuksia niin verkkoympäristössä kuin muualla, jotta ne voisivat puuttua tehokkaasti kyberrikollisuuteen, mutta korostaa samalla, että kaikissa lainvalvontatoimenpiteissä on noudatettava tarkasti perusoikeuksia ja niiden on oltava tarpeellisia ja oikeasuhteisia sekä EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisia; kehottaa komissiota erityisesti varmistamaan, että oikeus käyttää salausta säilyy kaikkialla Euroopan unionissa, ja vaikka viestinnän sieppaus voikin aina olla mahdollista asianmukaisella oikeuden luvalla poliisitutkinnan tai oikeusmenettelyn yhteydessä, jäsenvaltiot eivät toteuta mitään toimenpiteitä, joilla rajoitetaan henkilöiden oikeutta käyttää salausta; pyytää komissiota antamaan Europolin internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevälle yksikölle (Internet Referral Unit) sen toimintaan tarvittavat lisäresurssit sen sijaan, että turvauduttaisiin virkojen sisäisiin siirtoihin, mikä koskee myös Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstöä, sillä keskukseen ei pidä synnyttää henkilöstövajetta;

48.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin olennaista merkitystä, jotta EU pysyy ajan tasalla turvallisuustarpeiden muuttuessa; painottaa, että EU:n turvallisuusalan kilpailukyky on tärkeää, jotta ala voi auttaa EU:ta täyttämään turvallisuustarpeensa itsenäisesti; muistuttaa kehottaneensa parantamaan itsenäisyyttä EU:n tietojärjestelmien turvallisuuden suhteen ja kiinnittämään huomiota tarpeeseen harkita EU:ssa valmistettujen ja suunniteltujen turvallisuuslaitteiden ja -palveluiden käyttämistä kriittisen infrastruktuurin ja julkisten palvelujen yhteydessä;

49.  kehottaa komissiota käynnistämään sopivan laajan tiedotus- ja varautumiskampanjan, jossa käsitellään vakavaan kyberrikollisuuteen liittyviä riskejä kyberhyökkäysten sietokyvyn parantamiseksi;

50.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tekemän työn vakavan kansainvälisen kyberrikollisuuden ja tietoverkkoa hyödyntävän rikollisuuden torjunnassa; korostaa keskuksen keskeistä roolia jäsenvaltioiden tukemisessa erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa; palauttaa mieliin komission antamat lausunnot siitä, että keskukselle annetaan tarvittavat asiantuntijat ja määrärahat, jotta annetaan vauhtia sellaisille eurooppalaisen yhteistyön aloille, joilla ei ole toteutettu toimia sen jälkeen, kun keskus perustettiin vuonna 2013;

51.  kehottaa komissiota arvioimaan kattavasti nykyisiä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntatoimia, esittämään arvion siitä, tarvitaanko uusia lainsäädäntövälineitä, ja tutkimaan, onko Europolilla riittävästi asiantuntemusta, resursseja ja henkilöstöä, jotta se voisi puuttua näihin kauhistuttaviin rikoksiin;

Rahoitus

52.  pitää valitettavana, että komission talousarvioesityksessä varainhoitovuodeksi 2016 esitetään Europolin talousarvioon vain noin 1,5 miljoonan euron lisäystä, mikä ei riitä tarjoamaan sille tarvittavia resursseja, joiden turvin voitaisiin perustaa agendassa esitetyn suunnitelman mukaisesti Euroopan terrorismintorjuntakeskus ja internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevä yksikkö;

53.  panee tyytyväisenä merkille komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin Euroopan parlamentissa antaman lausunnon, että komissio järjestää käytettävissä olevat rahoitusvarat agendan prioriteettien mukaisesti; korostaa jälleen tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on varmistaa, että asianomaisilla EU-virastoilla on riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat suoriutua agendan mukaisista nykyisistä ja tulevista tehtävistään; aikoo tarkastella tarkasti sisäisen turvallisuuden rahaston täytäntöönpanoa ja arvioida sen tulevia tarpeita EU-tasolla ja kansallisella tasolla;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 150, 20.5.2014, s. 93.
(2)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 45.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0173.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0230.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0102.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0032.
(7)EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.
(8)P7_TA(2014)0172.

Oikeudellinen huomautus