Hakemisto 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2729(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0656/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.5
CRE 09/07/2015 - 12.5
PV 16/09/2015 - 13.1

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0323

Hyväksytyt tekstit
PDF 246kWORD 134k
Keskiviikko 16. syyskuuta 2015 - Bryssel Lopullinen painos
Komission työohjelman 2016 valmistelu
P8_TA(2015)0323RC-B8-0656/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2015 komission vuoden 2016 työohjelmasta (2015/2729(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2015 – Uusi alku” (COM(2014)0910) ja sen liitteet 1–4,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.  katsoo, että Euroopan unionin on vastattava edessään oleviin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin kunnianhimoisesti ja rohkeasti selkeän näkemyksen ja suunnanmäärityksen mukaisesti johtajuutta osoittaen, jotta voidaan osoittaa, että unioni pystyy vastaamaan kansalaisten odotuksiin ja tarjoaa heille mahdollisuuksia ja luo luottamusta kehittymällä aidosti demokraattiseksi unioniksi ja parlamentaariseksi demokratiaksi sekä foorumiksi, jolla kansalaiset voivat vaikuttaa maanosansa kehittämisen suuntaan ja sisältöön edistäen elintasonsa säilymistä ja vahvistumista;

B.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia on edelleen järkevä perusta älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun luomiseksi Euroopassa ja sen tavoitteet on tarkoitus vahvistaa uudelleen ennen vuoden 2015 loppua, mutta sen välineet on saatettava ajan tasalle ja niitä on lujitettava;

C.  toteaa, että tulevissa komission työohjelmissa olisi vastattava 2000-luvun merkittäviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energiaomavaraisuuteen, resurssitehokkuuteen, siirtymiseen kohti digitaaliyhteiskuntaa, globaaliin kilpailuun ja lisääntyvään eriarvoisuuteen, sekä otettava huomioon Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan kilpailukyvyn heikkeneminen maailmantaloudessa, korkea työttömyys, väestörakenteen muutos ja jatkuva väestön ikääntyminen asettavat unionin ennennäkemättömien haasteiden eteen; katsoo, että ainoastaan kilpailukykyiset, oikeaa makrotalouspolitiikkaa noudattavat taloudet kykenevät luomaan työpaikkoja, nostamaan kansalaistensa elintasoa ja luomaan hyvinvointia, jolla investoinnit tulevaisuuteen voidaan rahoittaa ja julkisten palvelujen tarjonta voidaan turvata; katsoo, että on tarpeen keskittyä entistä tiiviimmin vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun edistämiseen, jotta laadukkaita työpaikkoja, kasvua, investointeja ja Euroopan talouden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla koskevat kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa erityisesti, kun otetaan huomioon, että muut alueet ympäri maailman kasvavat nopeammin ja niiden tuottavuus ja innovointikyky kohenee;

E.  toteaa, että EU on kärsinyt pitkästä talouskriisistä ja siihen liittyvästä hitaasta kasvusta, sisäisen epätasapainon kasvusta sekä uusien työpaikkojen ja investointien puutteesta ja että kriisistä ei päästä eroon, jos Euroopan integraatiota ei syvennetä merkittävästi aina, kun se on perusteltua, mikä koskee erityisesti sisämarkkinoita ja talous- ja rahaliittoa ja sen demokraattisen valvonnan ja vastuullisuuden lisäämistä;

F.  toteaa, että taloudelliset resurssit olisi kohdennettava unionin poliittisiin painopistealueisiin, ei ainoastaan määrien suhteen vaan myös joustavuuden ja tasapainoisuuden osalta, ei vähiten kun kyse on Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) ja monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020, joka sisältää useita joustavuusmekanismeja ja myös tarkistuslausekkeen, joiden avulla EU:n talousarvio voi mukautua ennakoimattomiin tilanteisiin;

G.  katsoo, että EU:n politiikan ja toimien on oltava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia, jotta niillä voidaan auttaa kansalaisia varautumaan ja reagoimaan nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan ja talouteen;

H.  toteaa, että unionin on sitouduttava talouden malliin, jolla voidaan varmistaa kestävä kasvu, jotta tuleville sukupolville voidaan tarjota velkojen sijasta työtä;

I.  katsoo, että kestävyys ja talouskasvu ovat sovitettavissa yhteen ja ne voivat vahvistaa toisiaan, ja kehottaa komissiota tekemään kestävyydestä työllisyyden ja kasvun ohjelmansa kulmakiven; ottaa huomioon, että komission tehtävänä on valvoa unionin perussopimuksia, joihin on kirjattu kestävän kehityksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden periaatteet sekä unionin kansalaisten perusoikeudet;

J.  katsoo, että unioni tarvitsee komission, jolla on hyvin kohdennettu ja riittävän kunnianhimoinen työohjelma, jonka avulla se pystyy vastaamaan unionin ja sen kansalaisten todellisiin tarpeisiin;

OSA 1

1.  kehottaa komissiota käyttämään aloiteoikeuttaan täysimääräisesti, jotta EU:lla olisi selkeä johto, ja huolehtimaan erityisesti sisämarkkinoiden loppuunsaattamisesta ja esittämään talousunionia, poliittista unionia ja ulkoisia toimia koskevan strategisen etenemissuunnitelman;

2.  pitää myönteisenä komission keskittymistä kymmeneen strategiseen painopisteeseen; korostaa, että on tärkeää edistää yhteisön etua ja pitää unioni yhdistettynä ja yhtenäisenä noudattaen samalla toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita; uskoo näin ollen vahvasti, että toimet on keskitettävä näihin strategisiin painopisteisiin;

3.  pitää myönteisenä neuvotteluiden käynnistämistä uudesta parempaa lainsäädäntöä koskevasta toimielinten sopimuksesta; katsoo, että sopimuksella olisi saatava aikaan komission lainvalmistelun laadun paraneminen, sen säädösehdotusten vaikutustenarvioinnin tehostuminen, taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja pk-yrityksiä koskevat vaikutukset mukaan luettuina, ja se, että komissio käyttää mahdollisuuksien mukaan asetuksia direktiivien sijaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti; toivoo, että komissio kohtelee lainsäädäntövallan käyttäjiä tasa-arvoisesti lainsäädäntöprosessin aikana antamiensa tietojen ja asiakirjojen osalta; odottaa komission sitoutuvan lujemmin asianmukaisen toimielinten välisen kuulemisen varmistamiseen, parlamentin ehdotusten ja suositusten täysimääräiseen huomioon ottamiseen sekä yksityiskohtaisten perusteluiden esittämiseen kunkin kaavaillun peruuttamisen yhteydessä; toteaa, että monivuotisen ohjelmasuunnittelun, josta sovitaan kolmen toimielimen välillä, olisi muodostettava puitteet vuotuiselle työohjelmalle ja tarjottava perusta keskusteluille kustakin vuotuisesta työohjelmasta; muistuttaa näkemyksestään, että parempaa sääntelyä ei saisi pitää välineenä, jolla vähennetään EU:n toimivaltaan kuuluvien osa-alueiden painoarvoa, ja toteaa, että demokraattisen päätöksentekoprosessin mukaisesti tehtyjen toimintapoliittisten valintojen olisi mentävä teknisten arvioiden edelle;

4.  kehottaa komissiota edelleen parantamaan lainsäädäntöohjelmansa johdonmukaisuutta ja vahvistamaan säädösehdotusten riippumattomia vaikutustenarviointeja, kuten pk-yritystestiä ja kilpailukykytestiä, sillä näillä toimenpiteillä voidaan auttaa vähentämään byrokratiaa kaikilla tasoilla eli unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä aluetasolla, mikä vaikuttaisi kaikkiin talouden toimijoihin ja myös kansalaisten arkeen ja edistäisi näin työpaikkojen luomista noudattaen samalla sosiaalisia ja ympäristöä koskevia normeja; katsoo, että pk-yritysten ja mikroyritysten ei pitäisi kärsiä tarpeettomista rasitteista lainsäädäntöä täytäntöön pannessaan ja normeja noudattaessaan; kehottaa komissiota pyrkimään mahdollisimman laajaan selkeyttämiseen ja edistämään mahdollisuuksien mukaan digitaalisten ratkaisujen täysipainoista käyttöä unionin sääntöjen täytäntöönpanon helpottamiseksi; toteaa, että saattaa olla tarpeen tarkastella uudelleen sellaisia direktiivejä ja asetuksia, jotka osoittautuvat pienten yritysten kannalta sopimattomiksi, jotta varmistetaan, että pk-yrityksiin ei kohdistu rasitteita; kehottaa vapauttamaan mikroyritykset mahdollisuuksien mukaan kaikista lainsäädäntörasitteista erityisesti sen varmistamiseksi, että uusia yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan;

5.  pyytää komissiota esittämään sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman yhteydessä luettelon lainsäädännöstä ja ehdotuksista, joita on tarkasteltava uudelleen tai jotka on kumottava, koska niiden aiheellisuus tai EU:n lisäarvo ei enää näytä selvältä tai koska ne ovat vanhentuneet tai eivät enää vastaa alkuperäistä tarkoitustaan; korostaa kuitenkin, että REFIT-ohjelmaa ei pidä käyttää tekosyynä erittäin tärkeisiin kysymyksiin liittyvien tavoitteiden tason alentamiselle, sääntelyn purkamiselle tai sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien heikentämiselle; katsoo, että yksinkertaistamisessa on kyse laadusta, ei määrällisistä tavoitteista; panee merkille tavoitteen vähentää uusiin ehdotuksiin liittyvää hallinnollista rasitusta ja siitä aiheutuvia kustannuksia 25 prosenttia toimintapolitiikan koko syklin aikana, myös saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan aikana; vaatii saamaan aikaan merkittäviä vähennyksiä, jotta voidaan parantaa edellytyksiä uusien työpaikkojen luomiselle, säilyttää työpaikat Euroopassa ja tuoda ulkomaille vietyjä työpaikkoja takaisin samalla kun edistetään kilpailua ja kestävää kasvua;

6.  odottaa komission antavan kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian seuraavaa vaihetta koskevan ehdotuksen, jossa tartutaan edessämme oleviin suuriin haasteisiin ja tilaisuuksiin, erityisesti energia-alan muutokseen, digitaaliseen vallankumoukseen ja Euroopan kansalaisten valmistelemiseen näihin muutoksiin; katsoo, että tässä strategiassa olisi asiaan kuuluvat uudistukset liitettävä suuriin investointialoitteisiin tukeutuen jo käynnistettyyn energiaunioniin ja digitaalisiin sisämarkkinoihin sekä sosiaalisia investointeja ja uudelleenkoulutusta koskevaan uuteen aloitteeseen; katso, että strategiaa olisi tuettava hyödyntämällä täysimääräisesti Euroopan strategisten investointien rahastoa sekä tarkistettua monivuotista rahoituskehystä 2014–2020; katsoo, että kaikilla jäsenvaltioilla on oltava edellytykset panna kyseinen strategia täytäntöön ja että talous- ja rahaliitto olisi saatettava loppuun tämänsuuntaisen lähentymisen edistämiseksi; katsoo, että myös unionin ulkoisten strategisten kumppanuuksien olisi tarjottava uusia mahdollisuuksia saattaa strategia menestyksekkääseen päätökseen;

7.  kehottaa komissiota kehittämään voimakkaita keinoja työttömyyden, osaamisvajeen, sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kaltaisten unionin sosiaalisten ongelmien sekä sosiaalisen polkumyynnin ja aivovuodon kaltaisten riskien ratkaisemiseksi; katsoo, että tämä edellyttää talouden elpymistä sekä laadukkaiden työpaikkojen luomista edistäviä investointeja, osaamiseen, lastenhoitoon ja muihin sosiaalisiin palveluihin kohdennettuja sosiaalisia investointeja sekä yhteisötaloutta; katsoo, että se vaatii myös tiiviimpää lähentymistä, jotta varmistetaan tiettyjen sosiaalisten perusnormien noudattaminen kaikkialla unionissa; katsoo, että tässä yhteydessä olisi edistettävä oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoiden perusvapautena; katsoo, että on viipymättä ryhdyttävä konkreettisiin toimiin luvatun ”kolmen A:n sosiaalisen luokituksen” saavuttamiseksi; kehottaa komissiota edistämään tätä varten työmarkkinaosapuolten tiiviimpää osallistumista unionin tasolla ja kansallisella tasolla;

8.  korostaa, että erityisesti nuorten ja naisten työttömyysaste on edelleen liian korkea ja EU:n talouden elpyminen on yhä heikkoa; pitää myönteisenä ESIR:n käyttöönottoa, kehottaa panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön ja odottaa, että mahdollisimman pian hyväksytään ja kehitetään joukko investointihankkeita, jotka osaltaan edistävät vankkaa elpymistä sekä tasapainoista ja kestävää kasvua ja jotka lisäävät työllisyyttä sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koko unionissa; palauttaa mieliin pyyntönsä, jotka koskevat avoimuutta, demokraattista vastuuvelvollisuutta ja investointisuuntaviivojen noudattamista;

9.  kehottaa komissiota painottamaan kasvua ja työllisyyttä eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalouden ja kestävää kehitystä koskevan unionin strategian kulmakivinä; kehottaa komissiota ottamaan kestävyyden kaiken järkevän, tulevaisuuteen suuntautuvan ja kriisin ratkaisuun pyrkivän talouspolitiikan keskiöön ja antamaan sille sisältöä nykyisessä työohjelmassa ja tulevissa työohjelmissa sisällyttämällä niihin otsikko, jossa keskitytään seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täysimääräiseen ja nopeaan täytäntöönpanoon;

10.  pitää myönteisenä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian hyväksymistä ja kehottaa panemaan sen nopeasti täytäntöön siten, että esitetään selkeät lainsäädännölliset suositukset ja rahoituskeinot ja -välineet, joilla pyritään luomaan digitaalitalous, jossa Eurooppa voi toimia maailman johdossa, yritykset voivat toimia yli rajojen ja kuluttajien ja kansalaisten oikeuksia suojellaan; on vakuuttunut, että unioni saa selkeää lisäarvoa edistämällä yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta ja poistamalla tarpeettomia esteitä; katsoo, että näin olisi myös pyrittävä edistämään innovointia ja luomaan uusia mahdollisuuksia Euroopan kansalaisille, yrityksille ja kuluttajille ja siten työpaikkoja varmistaen samalla sosiaalisten perusnormien noudattaminen; korostaa, että edistyminen tällä alalla vaikuttaa suoraan kansalaisiin; katsoo, että kuluttajansuojelu ja perusoikeuksien turvaaminen ovat molemmat ratkaisevan tärkeitä, jotta eurooppalaiset voisivat luottaa digitaalisiin sisämarkkinoihin osana digitalisoituvaa arkielämäänsä;

11.  katsoo, että tasapuolisen ja oikeudenmukaisen veropolitiikan laatiminen on nähtävä mahdollisuuksien mukaan olennaisena osana jäsenvaltioiden rakenneuudistuksia ja että vero- ja kilpailupolitiikkaa olisi pidettävä sisämarkkinoilla saman kolikon kääntöpuolina, jotka hyödyttävät kaikkia EU:n kuluttajia ja kansalaisia ja tukevat osaltaan työpaikkojen luomista; kannattaa verorasituksen siirtämistä työn verottamisesta muihin kestäviin verotuksen muotoihin;

12.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen ja lujittamaan kilpailupolitiikan ja valtiontuen mekanismeja ja resursseja ja pitää EU:n noudattamaa valtiontukipolitiikkaa ja siihen kuuluvaa valvontaa merkittävinä välineinä, joilla torjutaan sisämarkkinoita vääristäviä verotuskäytäntöjä;

13.  korostaa ”yhteisömenetelmän”, lainsäädäntöprosessin avoimuuden, demokraattisen oikeutuksen sekä kansallisten parlamenttien roolin ja vastuun merkitystä;

14.  pitää erittäin tärkeänä sitä, että voimassa oleva lainsäädäntö pannaan täytäntöön kattavasti, nopeasti ja tehokkaasti ja sitä sovelletaan sellaisilla aloilla kuin sisämarkkinat, ympäristölainsäädäntö, uudistettu yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) ja koheesiopolitiikka sekä rahoitus- ja pankkiala; kehottaa komissiota seuraamaan paremmin täytäntöönpanon etenemistä jäsenvaltioissa;

15.  kehottaa hyväksymään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä lähentymistä koskevia suuntaviivoja, joiden olisi yhdessä vuotuisen kasvuselvityksen kanssa muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille; katsoo, että parlamentin valvontatehtävä eurooppalaisella ohjausjaksolla olisi vakiinnutettava ja että kaikkien euroalueen kansallisten parlamenttien olisi seurattava eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin jokaista vaihetta;

16.  kehottaa komissiota tarkastelemaan yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa kaikkia vaihtoehtoja talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi ja sen muuttamiseksi kestävämmäksi ja enemmän kasvua, työllisyyttä ja vakautta suosivaksi sekä sellaiseksi, jolla on sosiaalinen ulottuvuus, jolla pyritään vaalimaan Euroopan sosiaalista markkinataloutta ja kunnioitetaan kollektiivista neuvotteluoikeutta ja jonka avulla varmistettaisiin jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoiminen, mihin sisältyy kullekin jäsenvaltiolle soveltuva, sen itsensä päättämä vähimmäispalkka- tai vähimmäistulomekanismi, sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, työntekijöiden uudelleen integroituminen työmarkkinoille, vapaaehtoisuuteen perustuva liikkuvuus ja joustavuus eri ammattien ja jäsenvaltioiden välillä;

17.  painottaa, että EU:n talousarviota on käytettävä tuloksellisesti unionin painopisteiden ja toimintapolitiikkojen edistämiseen, ja kehottaakin komissiota puuttumaan huonoa varainhoitoa ja petoksia koskeviin huolenaiheisiin; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia nykyisten kontrollien arvioimiseksi ja parantamiseksi sekä byrokraattisen rasituksen keventämiseksi mahdollisuuksien mukaan; korostaa, että komission on varmistettava unionin veronmaksajien rahojen paras mahdollinen käyttö, ja painottaa, että tuloksellisuus on tärkeämpää kuin pelkkä saatavilla olevien määrärahojen käyttö; vaatii sen vuoksi järjestelmällisiä, säännöllisiä ja riippumattomia arviointeja, jotta varmistetaan, että kaikella varainkäytöllä saavutetaan haluttu tulos kustannustehokkaasti; pyytää komissiota jatkamaan toimiaan, jotta jäsenvaltiot otetaan mukaan näihin pyrkimyksiin, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti jäsenvaltioiden itsensä suorittamia maksuja;

18.  korostaa, että veronmaksajien rahoja on käytettävä tehokkaammin ja unionin taloudelliset edut on pyrittävä turvaamaan entistä paremmin, jotta voidaan varmistaa EU:n varainkäytön oikeutus kustannustehokkaalla tavalla; kehottaa sen vuoksi huolehtimaan EU:n talousarvion vaikuttavasta käytöstä keskittymällä nykyisten kontrollien tulosten parantamiseen, kontrollien arviointiin sekä keinoihin, joilla varmistetaan, että tuloksellisuus ja lisäarvo menevät budjetoitujen määrärahojen käytön maksimoinnin edelle; katsoo, että olisi säilytettävä ehdotus, joka koskee petostentorjuntaviraston (OLAF) prosessuaalisten takeiden valvojan tehtävän perustamista (COM(2014)03402014/0173(COD));

19.  suhtautuu myönteisesti komission laatimaan Euroopan muuttoliikestrategiaan ja siihen liittyviin lainsäädäntöehdotuksiin ja ehdotuksiin talousarvion mukauttamiseksi vuonna 2015 ja 2016, joilla varmistetaan, että strategiassa asetetut tavoitteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön; muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että se on sitoutunut EU:n ulkorajoihin kohdistuvan kasvavan paineen hallitsemiseen, mikä kattaa tiukat toimenpiteet laittoman muuttoliikkeen sekä ihmiskaupan ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi, ja huomauttaa, että muuttoliikkeen hallinnan tehostaminen merkitsee sitä, että EU:n muuttoliikepolitiikka kytketään paremmin sen ulkopolitiikkaan; kehottaa komissiota kehittämään edelleen välineitä ihmisoikeuksiin perustuvalle lähestymistavalle ihmisiin, jotka etsivät unionista suojaa sodalta ja vainolta;

20.  pitää hyvin huolestuttavina viimeaikaisia tapahtumia Välimerellä ja Länsi-Balkanin reitillä, joita pitkin ennätysmäärä laittomia maahanmuuttajia on ylittänyt unionin rajan asettaen unionin ja sen jäsenvaltiot ennenkokemattoman haasteen eteen, joka edellyttää yhteistä ja päättäväistä eurooppalaista ratkaisua; ilmaisee tukensa komission ehdottamille toimille, ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan ne täytäntöön pikaisesti; pitää myönteisinä uudelleensijoittamista ja uudelleenasuttamista koskevia komission aloitteita, myös uutta Kreikan, Italian ja Unkarin hyväksi tehtyä aloitetta, jonka mukaan suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita voitaisiin uudelleensijoittaa hätätilanteessa, sekä komission ehdotusta pysyvästä uudelleensijoittamisjärjestelmästä, joka otettaisiin käyttöön hätätilanteissa, jonka yhteydessä otettaisiin huomioon kussakin jäsenvaltiossa jo olevien pakolaisten määrä ja joka perustuisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 2 kohtaan; kehottaa komissiota käynnistämään aiheellisen mekanismin, joka suunniteltiin nimenomaisesti maahanmuuttotulvatapauksia varten; korostaa samalla tarvetta nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä ja niiden hakijoiden palauttamista, joiden hakemus on hylätty; ilmaisee tukensa muuttoliikestrategiassa ilmoitettuun järjestelykeskusten (”hotspots”) lähestymistapaan, jolla pyritään lisäämään operatiivista tukea hakijoiden saapuessa ensi kerran maahan, myös tukea rekisteröintiin ja hakemusten alkuvaiheen käsittelyyn sekä henkilöille, jotka eivät tarvitse suojelua; torjuu kaikki toimet, joilla rajatarkastukset otetaan tosiasiallisesti uudelleen käyttöön ja joilla vaarannetaan Schengen-alue;

21.  muistuttaa, että komissio on sitoutunut hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä, myös EU:n talousarviota, työllisyyden ja kasvun edistämisessä järkevillä investoinneilla tiiviimmässä kumppanuussuhteessa jäsenvaltioiden, kansallisten parlamenttien, alueiden ja kaupunkien kanssa, jotta voidaan parantaa nykyisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja paikalla toteutettavien toimien tehokkuutta etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käytettäessä; korostaa, että koheesiopolitiikka on talouden ohjaus- ja hallintaprosessin mukaisesti edelleen tällaisten julkisten investointien tärkein lähde, ja katsoo siksi, että ESIR-rahaston ja muiden rahastojen, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, välinen synergia olisi hyödynnettävä; kehottaa tarkastelemaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välistä synergiaa; pitää välttämättömänä yksityissektorin kumppaneiden ja investoijien osallistumista, jotta ESIR-rahasto olisi menestys, ja korostaa rahaston työllistäviä mahdollisuuksia; kehottaa samalla huolehtimaan ESIR-rahaston demokraattisesta valvonnasta EU:n tasolla; katsoo, että Horisontti 2020 ‑ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa ‑välineestä mahdollisesti otettavan rahoituksen tuloksena olisi oltava yhtä suuri tai suurempi määrä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, digitaaliseen infrastruktuuriin, liikenteeseen ja energiaan, ja kehottaa komissiota tarttumaan vuonna 2016 tehtävän pakollisen uudelleenarvioinnin tarjoamaan tilaisuuteen valmistellakseen korvaavia järjestelyjä näitä kahta ohjelmaa varten;

22.  kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen liittyvän strategian, jolla edistetään eurooppalaista lisäarvoa tuottavaa liikenteen, energian ja televiestinnän alan infrastruktuurien parantamista ja hanketoteutusta sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta olennaisina asioina;

23.  toteaa, että komission on käynnistettävä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen laaja ja kattava vaalien jälkeinen arviointi vuonna 2016 ja tehtävä lainsäädäntöehdotus rahoituskehysasetuksen muuttamiseksi, jotta voidaan käyttää EU:n talousarviota ja siten edistää unionin talouden elpymistä; toteaa, että asetuksen pakollinen tarkistus oli yksi parlamentin keskeisistä vaatimuksista rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa; pitääkin tätä prosessia äärimmäisen tärkeänä; toteaa olevansa valmis työskentelemään rakentavasti ratkaisujen löytämiseksi joihinkin avoimiin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston rahoittamiseen;

24.  kannustaa komissiota ottamaan opiksi odotetuista omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän johtopäätöksistä ja toteaa, että ryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen vuoden 2016 alussa ja tehdä toimikautensa aikana konkreettisia ehdotuksia; painottaa olevansa sitoutunut EU:n omien varojen järjestelmän uudistamiseen ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alkua;

25.  toistaa syvän huolensa maksamattomien maksujen kertymisestä, mikä on heikentänyt unionin uskottavuutta; pitää myönteisenä komission, neuvoston ja parlamentin hyväksymää yhteistä lausumaa maksusuunnitelmasta vuosiksi 2015–2016, jolla on tarkoitus laskea kyseinen kertymä kestävälle tasolle vuoden 2016 loppuun mennessä; palauttaa mieliin, että komissio on sitoutunut seuraamaan tarkasti vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa, ottamaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmän ja ehdottamaan viipymättä talousarvion tarkistamista, jos hyväksyttyjen maksujen määrä ei vuonna 2016 ole riittävä;

26.  kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä jäsenvaltioiden ja EU:n erillisvirastojen välisen tietojenvaihdon parantamiseksi ja operatiivisen yhteistyön tiivistämiseksi erityisesti kuulutuskriteereiden osalta sekä terrorismirikoksista tuomittuja tai epäiltyjä henkilöitä koskevien kuulutusten antamisen tekemiseksi pakolliseksi; kehottaa komissiota käyttämään teknisiä ja rahoitusresursseja varmistaakseen terroristipropagandan, radikaalien verkostojen ja internetissä tapahtuvan värväämisen torjumista koskevien parhaiden käytäntöjen koordinoinnin ja vaihtamisen EU:n tasolla; pyytää tässä yhteydessä erityisesti osoittamaan Europol-virastolle kaikki sen tarvitsemat voimavarat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi toimivaltuuksien mukaisesti;

27.  painottaa, että uusien kauppasopimusten tekeminen on oleellisen tärkeää ulospäin suuntautuvan ja kilpailukykyisen Euroopan taloudellisen kehyksen kehittämiseksi siten, että se kykenee tarjoamaan kuluttajille kouriintuntuvia etuja ja alhaisempia hintoja sekä luomaan uusia työpaikkoja avaamalla kolmansien maiden markkinoita ja monipuolistamalla vientiä; muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan tasapainoisista kauppasopimuksista voidaan saada säännöt globalisaatiolle; kehottaa tästä syystä komissiota varmistamaan, ettei eurooppalaisia vaatimuksia vaaranneta ja korostaa, että kaupankäynnin on osaltaan autettava köyhyyden torjunnassa ja edistettävä kehitystä kaikkialla; katsoo, että kaupan ja investointien esteiden maailmanlaajuisen poistamisen on pysyttävä edelleen EU:n kauppapoliittisen strategian keskeisenä painopisteenä; tukee siksi komission pyrkimyksiä saavuttaa kaikissa käynnissä olevissa kahden- ja monenvälisissä kauppaneuvotteluissa positiivinen lopputulos eli kattavat ja kumpaakin osapuolta hyödyttävät kauppasopimukset vuonna 2016; korostaa, että EU:lta vaaditaan jatkuvia ponnistuksia, jotta voidaan hyödyntää vuonna 2013 Dohan kehityskierrosta koskevissa monenvälisissä neuvotteluissa sovitun Balin paketin myötä alkanutta prosessia, joka on askel kohti maailmantalouden vakautta; painottaa tarvetta sisällyttää unionin kahdenvälisiin, useammankeskisiin ja monenvälisiin kauppasopimuksiin luku, joka koskee yhteistyön tiivistämistä taistelussa veronkiertoa, verosatamia, korruptiota ja rahanpesua vastaan;

28.  kehottaa komissiota ottamaan tavoitteekseen johdonmukaisen ja yhtenäisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian, jolla pyritään nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä tunnistamaan uudet ja kehittyvät haasteet, joihin EU:n on puututtava, edut, joita sen on puolustettava, ja arvot, joita sen on edistettävä, ja jolla voidaan tuoda kansalaisille turvallisuutta ja luoda kestävän rauhan ja vakauden ilmapiiri; palauttaa tässä yhteydessä mieliin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien merkityksen sekä sen, että unionin on toimittava voimakkaasti maailmannäyttämöllä kehitysasioissa, rauhan palauttamiseksi ja rakentamiseksi, humanitaarisessa avussa ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi yleismaailmallisesti;

OSA 2

Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

29.  kehottaa komissiota antamaan Eurooppa 2020 ‑strategian uutta vaihetta koskevan ehdotuksen, jossa tartutaan maailmanlaajuisen kilpailun, energia-alan muutoksen, digitaalisen vallankumouksen ja väestörakenteen muutossuuntausten aiheuttamiin haasteisiin; katsoo, että kyseisessä ehdotuksessa olisi yhdistettävä rakenteellisia muutoksia mittaviin investointialoitteisiin olemassa oleviin välineisiin (unionin talousarvio, ESIR-rahasto) tukeutuen;

30.  korostaa kilpailupolitiikan täytäntöönpanon olennaista merkitystä sellaisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa, joilla edistetään kaikkien toimijoiden innovointia, tuottavuutta, työpaikkojen luomista ja investointeja koko sisämarkkina-alueella ja kaikentyyppisissä liiketoimintamalleissa, myös pk-yrityksissä; kehottaa komissiota valvomaan tinkimättä kilpailua, valtiontukea ja yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen noudattamista hyvin toimivien sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi;

31.  tukee pääomamarkkinaunionin kehittämistä ja viittaa samalla tarpeeseen varmistaa, etteivät rahoitusalan järjestelmäriskit lisäänny, ja luoda tarpeellinen infrastruktuurikehys sekä vahvistaa valvontaa, jotta tehostetaan muiden finanssilaitosten kuin pankkien harjoittamaa luotonantoa ja edistetään pitkän aikavälin investointeja reaalitalouden tukemiseksi;

32.  kehottaa komissiota poistamaan sisämarkkinoiden esteitä, jotta yritysten ja etenkin pk-yritysten ja mikroyritysten rahoitusta voidaan tehostaa ja jotta yksityisen sektorin investointeja saadaan lisää; kehottaa vahvistamaan unionin sisämarkkinasääntöjä ja panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön, ja kehottaa komissiota kehittämään jatkuvasti sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta EU:n kauppapolitiikassa, jotta voidaan edistää EU:n kilpailukykyä ja kuluttajansuojaa samalla, kun vältetään sellaisista tavaroista ja tuotteista johtuva epäreilu kilpailu, joissa ei noudateta EU:n turvallisuus-, ympäristö- ja sosiaalisia vaatimuksia;

33.  kehottaa laatimaan EU:lle kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan, jonka avulla voidaan kehittää uusia tavaroita ja uudistaa teollisuusprosesseja innovoinnin kautta, jotta voidaan uudistaa EU:n teollisuutta toteuttamalla hallitusti siirtyminen digitaaliaikaan ja varmistamalla digitaalinen osaaminen sen hyödyntämiseksi;

34.  katsoo, että kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian sosiaalisella ulottuvuudella olisi pyrittävä säilyttämiseen ja parantamiseen koordinoimalla jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkoja muun muassa määrittämällä vertailuarvoja tai tarvittaessa antamalla lainsäädäntöä tietyistä sosiaalisista perusnormeista, kuten julkisten työvoimaapalveluiden laadusta, aktivointitoimiin liitettyjen työttömyyskorvausten tarjonnasta, terveyspalveluiden saatavuudesta, kohtuuhintaisista ja laadukkaista lastenhoitopalveluista, ammatillisesta koulutuksesta sekä elinikäisestä oppimisesta; katsoo, että Eurooppa 2020 ‑strategiaan sisältyviä sosiaalisia tavoitteita sekä keskeisten työllisyys- ja sosiaalisten indikaattoreiden tulostaulua voitaisiin hyödyntää näiden perusnormien täytäntöönpanon seuraamisessa;

35.  kehottaa komissiota saattamaan valmiiksi ja esittämään työvoiman liikkuvuutta koskevan paketin vuoden loppuun mennessä ja käsittelemään paketissa myös työvoiman liikkuvuuden kielteisiä vaikutuksia; kehottaa toteuttamaan voimakkaita rajat ylittäviä työtarkastustoimia väärinkäytösten kitkemiseksi; katsoo, että liikkuvuus Euroopan alueella on perusoikeus; kehottaa komissiota myös ryhtymään toimiin eurooppalaisten työntekijöiden työmarkkinoille pääsyn ja työllistettävyyden edistämiseksi; muistuttaa komissiota sen sitoumuksesta työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin suhteen;

36.  vaatii konkreettisia toimia työmarkkinoilla edelleen vallitsevan syrjinnän ja etenkin ikääntyneiden työntekijöiden, pitkäaikaistyöttömien, naisten, vammaisten työntekijöiden ja nuorten syrjinnän poistamiseksi; palauttaa mieliin tarpeen puuttua pitkäaikaistyöttömien ongelmiin koulutuksen ohella myös lisäämällä työmarkkinoiden osallisuutta, parantamalla työnhakijoille tarkoitettua neuvontaa ja tukea sekä soveltamalla kohdennettuja työhönottotukia ja työssäoloaikaisia etuuksia;

37.  toivoo, että nuorisotakuun täytäntöönpano ja nuorisotyöllisyysaloitteen tuoma tuki alkavat kantaa hedelmää, ja ilmaisee halukkuutensa tukea kaikkia aloitteita, rahoitusaloitteet mukaan luettuina, tämän EU:n ohjelman vahvistamiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että koulutus säilyy sen yhtenä ensisijaisena tavoitteena, nykyisten ja tulevien työmarkkinoiden edellyttämien taitojen uudelleentarkastelu mukaan luettuna, ja että siinä keskitytään korkeaan laatuun, tehokkuuteen, saatavuuteen ja tasa-arvoon; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä elinikäiseen oppimiseen, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviin järjestelmiin ja tutkintotodistusten tunnustamiseen sekä sellaisten toimenpiteiden tukemiseen, joilla lasketaan koulutuksen keskeyttämisastetta, jotta varmistetaan perussopimusten mukaisen toimivallan puitteissa, että opiskelijat saavuttavat OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) määritelmän mukaisen peruslukutaidon; kehottaa komissiota myös kiinnittämään enemmän huomiota nuorten liikkuvuuden ja etenkin harjoittelumahdollisuuksien rahoittamiseen ja edistämiseen, jotta varmistetaan, että saatavilla oleva ammattitaito ja avoimet työpaikat kohtaavat toisensa mahdollisimman hyvin sisämarkkinoilla;

38.  katsoo, että koulutuksen ja lasten terveydenhoidon saavutettavuus, kohtuuhintaisuus ja laatu ovat avainasemassa, jotta yhtäkään lasta ei unohdeta, ja kehottaa siksi komissiota pohtimaan mahdollisuuksia lisätoimiin sosiaalisten investointien edistämiseksi ja erityisesti lapsiköyhyyden vähentämiseksi;

39.  muistuttaa, että uusissa lainsäädäntöehdotuksissa olisi otettava huomioon joustavuuden ja työsuhdeturvan välinen asianmukainen tasapaino niin työnantajien kuin työntekijöiden kannalta, sekä sosiaaliset ja työttömyyttä koskevat näkökohdat, myös ikääntymisen ja osaamistarpeiden vaikutukset; toteaa, että ”työntekijän” käsite on monisyinen työsuhteiden ja itsenäisen ammatinharjoittamisen uusien muotojen johdosta ja että se olisi määritettävä epätasa-arvoisuuksien torjumiseksi ottaen huomioon, että ne voivat vaarantaa sosiaalisen markkinataloutemme oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden; muistuttaa komissiota sille osoitetusta kehotuksesta tarkistaa vuoden 2012 loppuun mennessä työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimänmuutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettu direktiivi 2004/37/EY;

40.  korostaa koheesiopolitiikan kautta pk-yrityksille – EU:n kasvun ja työllisyyden selkärangalle – annettavan tuen tärkeyttä ja kehottaa luomaan synergiaa koheesiorahastojen, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman välille;

41.  korostaa Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon jatkamista ja erityisesti pyrkimyksiä keskittyä selvemmin maailmanluokan tutkimuksen muuntamiseen tuotteiksi ja palveluiksi, joilla voidaan edistää Euroopan talouksien kilpailukyvyn elvyttämistä;

42.  kehottaa esittämään aloitteita, joilla pyritään kehittämään kulttuuri- ja luovien alojen mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä ja kasvua; korostaa tässä yhteydessä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvomisen merkitystä ja kehottaa komissiota ryhtymään jatkotoimiin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien rikkomusten torjuntaohjelmansa johdosta, myös tarkistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonnasta annettua direktiiviä, joka on jäänyt jälkeen digitaaliajasta ja on tehoton verkossa tapahtuvien rikkomusten torjumisessa, ja myös maksunpalautusjärjestelmiä ja niihin liittyviä järjestelmiä koskevan vihreän kirjan yhteydessä; pitää kyseisiä järjestelmiä mahdollisuutena ottaa käyttöön EU:n laajuinen oikeus periä takaisin varoja, joilla asiakas on tietämättään ostanut väärennettyjä tuotteita; kehottaa komissiota lujittamaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen toimintavaltuuksia, ja pitää myönteisenä komission päätöstä luoda teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonnan asiantuntijaryhmä;

43.  pitää myönteisenä komission aietta vetää takaisin eurooppalaista kauppalakia koskeva ehdotus, ja korostaa, että komission uuden ehdotuksen – josta ilmoitettiin digitaalisista sisämarkkinoista annetussa tiedonannossa – on perustuttava parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan;

44.  pitää tärkeänä kilpailukykyistä rahoituspalvelualaa, joka tuottaa kuluttajille hyödyllisiä palveluja sekä avointa tietoa; korostaa, että tämä lisää luottamusta rahoituspalvelutuotteisiin kuluttajien keskuudessa;

45.  pitää hälyttävinä Kiinan kiinteistömarkkinoiden kuplan puhkeamisesta johtuvan talous- ja rahoituskriisin mahdollisia seurauksia; varoittaa Kiinan rahoituspalvelualan arkkitehtuurin järjestelmävirheiden mahdollisista seurauksista;

Veropetosten ja veronkierron torjunta

46.  pitää myönteisenä uuden veropolitiikkapaketin julkistamista ja pyytää komissiota osoittamaan kunnianhimoa pyrkiessään varmistamaan oikeudenmukaisen verotusjärjestelmän, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan verot maksetaan siihen maahan, josta voitot ovat peräisin, jolloin vältetään markkinoiden vääristyminen ja epäoikeudenmukainen kilpailu;

47.  pitää myönteisenä komission ja jäsenvaltioiden veropetosten, verovilpin, aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien käytön torjunnan aktiiviseksi edistämiseksi tekemää työtä, jossa hyödynnetään OECD:n asiantuntemusta verotusalan hyvän hallinnon edistämisessä kaikilla tärkeillä kansainvälisillä foorumeilla;

48.  kehottaa komissiota laatimaan tiedonannon, jossa veroparatiiseille (yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet) kehitetään EU:n määritelmä OECD:n kriteerien perusteella; katsoo, että tähän toimintapolitiikkaan olisi yhdistettävä selkeä näkemys siitä, miten luetteloa käytettäisiin; pyytää komissiota myös laatimaan parannetun EU:n aloitteen pakollisesta yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta, vaikka yhdistämisosaa lykättäisiinkin ensimmäisessä vaiheessa, ja toteaa, että tämän olisi johdettava huomattaviin hallinnollisiin seurauksiin ja että se edellyttää saumatonta siirtymäjärjestelmää;

Yhdennetyt ja osallistavat digitaaliset sisämarkkinat

49.  muistuttaa painokkaasti komissiota siitä, että kunnianhimoiset digitaaliset sisämarkkinat eivät ole mahdolliset ilman asianmukaista mekanismia, jonka avulla kannustetaan investointeihin paikalla, ja tukee digitaalisten sisämarkkinoiden asettamista painopisteeksi, sillä digitaalinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja uusien yritysten perustamiseen, innovoinnin tehostamiseen, tuottavuuden lisäämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja siten kasvun aikaansaamiseen; korostaa tarvetta tukea digitaalisektorin kehitystä, jolla olisi taattava, että jokaisella EU:n kansalaisella on mahdollisimman nopea ja mahdollisimman edullinen internetyhteys;

50.  panee merkille komission sitoumuksen hyödyntää digitaalitalouden potentiaalia keskittymällä kolmeen tekijään, joilla pyritään parantamaan saatavuutta kuluttajille ja yrityksille sekä parantamaan ympäristöä digitaalisten palvelujen kehittäjille; korostaa tarvetta työskennellä maailmanlaajuisten sääntelyviranomaisten kanssa kilpailua ja turvallisuutta koskevissa asioissa; painottaa, että on tärkeää parantaa kaikkien verkkoyhteyksiä nopeiden laajakaistayhteyksien kautta digitaalisen jaon torjumiseksi; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen eurooppalaisesta vapaita tietovirtoja koskevasta aloitteesta, jonka avulla on poistettava datan sisämarkkinoiden nykyiset esteet;

51.  tukee komission ponnisteluja EU:n tietosuojapaketin viemiseksi päätökseen;

52.  katsoo, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa on myös poistettava byrokratiaa sekä perusteettomia tai suhteettomia sääntelyyn liittyviä tai muita esteitä, jotta teollisuuden digitaalisen muutoksen ja rajat ylittävän verkkokaupan potentiaali voidaan hyödyntää täysin; katsoo, että voitaisiin harkita entistä kohdennetumpia toimia, joilla lisätään kuluttajien luottamusta ja parannetaan tietosuojaa ostettaessa digitaalisia tavaroita ja palveluja eri puolilla unionia, ja pitää tätä ratkaisevan tärkeänä, jotta eurooppalaiset voisivat luottaa digitaalisiin sisämarkkinoihin osana digitalisoituvaa arkeaan;

53.  pyytää komissiota ottamaan käynnissä olevan teknologioiden konvergenssin huomioon audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistuksen yhteydessä esittämällä asianmukaisia suosituksia sääntelykehyksen mukauttamiseksi muun muassa siten, että siinä otetaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset; kehottaa komissiota jatkamaan kulttuurialan ja luovien alojen edistämistä ja tukemaan ja edistämään kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden nimeämistä; korostaa tässä yhteydessä, että kulttuuri ja luovien alojen osuus EU:n BKT:stä on jopa 4,5 prosenttia ja että alat tarjoavat työtä 8,5 miljoonalle henkilölle ja toteaa, että alat eivät ole tärkeitä ainoastaan kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta vaan ne tukevat merkittävästi myös EU:n sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

54.  luottaa siihen, että yleispalveludirektiivin kunnianhimoisessa tarkistuksessa saatetaan loppukäyttäjien oikeudet ajan tasalle;

Tekijänoikeus

55.  kehottaa lisätoimiin EU:n teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiseksi ja uudistamiseksi erityisesti tekijänoikeuden alalla, jotta se soveltuisi digitaaliaikaan, ja luovan sisällön saatavuuden helpottamiseksi yli rajojen oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin kaikkialla EU:ssa, jolloin voidaan taata oikeusvarmuus ja samalla suojella tekijöiden ja esittäjien oikeuksia ja asianmukaista korvausta sekä torjua digitaalista piratismia, joka vaikuttaa luovien alojen ja kulttuurialan arvoon ja työllisyyteen; kehottaa komissiota huolehtimaan, että mahdolliset tekijänoikeuksia modernisoivat lainsäädäntöaloitteet perustuvat riippumattomaan näyttöön; katsoo, että tekijänoikeuden olisi säilytettävä ensisijainen tehtävänsä, jolla tekijöille annetaan mahdollisuus hyötyä omasta työstään sitä käyttävien ihmisten avulla; tähdentää, että nykyaikaistamista tai uudistamista koskevilla ehdotuksilla ei saisi vaarantaa perinteisten menetelmien tärkeää panosta alueellisen ja eurooppalaisen kulttuurin edistämisessä;

Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

56.  korostaa, että energiaunioni voidaan toteuttaa tehostamalla EU:n toimia seuraavilla aloilla: kilpailukykyiset energian sisämarkkinat, vahva eurooppalainen ohjausjärjestelmä, tutkimus ja innovointi, rajat ylittävää infrastruktuuria parantavat uudet investoinnit sekä yhteydet, jotka tuovat kestävyyttä ja turvaa energian siirtoon, mikä edistää kasvua ja työpaikkojen luomista ja takaa pitkällä aikavälillä kohtuulliset energianhinnat kotitalouksille ja teollisuudelle, millä voidaan estää ja käsitellä energiaköyhyyttä;

57.  kehottaa edistämään vihreitä investointeja, myös strategisen investointisuunnitelman kautta, ja luomaan vakaan pitkän aikavälin toimintakehyksen resurssitehokkaan ja vähähiilisen talouden edistämiseksi, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita voitaisiin viedä eteenpäin, uusiutuvan energian osuutta lisätä ja energiatehokkuutta parantaa, mikä edellyttää investointeja yleiseurooppalaiseen energiaverkkoon sekä laajempaa tukeutumista uusiutuviin energialähteisiin;

58.  kehottaa komissiota tarjoamaan parlamentille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti ilmaston lämpenemisen vastaisiin yhteisiin toimiin ja varmistamaan, että ilmastotoimet otetaan huomioon kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa mukauttamalla niitä ilmastonmuutoksen todellisuuteen, ja pyytää esittämään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä lainsäädäntöehdotuksia vuoden 2030 ilmasto- ja energiapaketin täytäntöönpanemiseksi;

59.  kehottaa komissiota varmistamaan uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2009/28/EY) ja tehokasta sääntelyä koskevien ehdotusten, myös parlamentin tekemien ehdotusten, täysimääräisen täytäntöönpanon, jotta pystytään saavuttamaan kunnianhimoiset uusiutuviin energialähteisiin liittyvät tavoitteet;

60.  kehottaa komissiota esittämään aloitteita, joilla pyritään luomaan kunnianhimoiset vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, ja toteaa, että EU voi tällä tavoin ennen ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puitesopimusta käsittelevää Pariisin huippukokousta osaltaan edistää maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen tekemistä; pitää tärkeänä, että saadaan aikaan toimintaa kohti vankkaa, yleistä, oikeudenmukaista ja oikeudellisesti sitovaa sopimusta; kehottaa komissiota varmistamaan Pariisin kokouksen asianmukaisen seurannan ja tekemään lainsäädäntöehdotuksia, jotta varmistetaan sopimuksen ratifiointi hyvissä ajoin;

61.  pyytää esittämään lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästötavoitteiden jakautumisesta päästökauppajärjestelmän piiriin kuulumattomilla aloilla ja toteuttamaan energiatehokkuutta koskevan lainsäädäntökehyksen uudelleentarkastelun, joka kattaa muun muassa rakennusten energiatehokkuuden, energiatehokkuusdirektiivin ja muita vuoden 2030 kehyksen hallintoon liittyviä näkökohtia sekä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudelleentarkastelun;

62.  kehottaa komissiota myös asettamaan etusijalle EU:n geopoliittisen riippumattomuuden EU:n yhtenäisillä neuvottelukannoilla kolmansiin maihin nähden ja myös kaasunsaannin turvaamisesta annetun asetuksen oikea-aikaisella tarkistuksella ja päätöksellä, jolla perustetaan energia-alan hallitusten välisiä sopimuksia koskeva tiedonvaihtomekanismi; pitää tärkeänä energiansaannin kohtuullista hintaa, kestävyyttä ja turvallisuutta; korostaa, että vaikka perussopimus takaa kullekin jäsenvaltiolle oikeuden päättää itse energialähteidensä yhdistelmästä, alueellinen yhteistyö (esim. Itämeren alueella, Kaakkois-Euroopan alueella, Keski- ja Länsi-Euroopan alueella ja Pohjanmeren alueella) mahdollistaisi kustannussäästöt ja hyödyttäisi Euroopan energiajärjestelmää;

Ympäristöön ja terveyteen liittyvät kysymykset

63.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ilmanlaatupaketista sekä REACH-asetuksen jatkuvan täytäntöönpanon; kehottaa suhtautumaan entistä tasapainoisemmin ekosuunnittelutoimiin, jotka perustuvat niiden energiansäästömahdollisuuksiin ja merkitykseen markkinoiden kannalta; kannattaa voimakkaasti selkeiden energiamerkintöjen käyttöä, jotta kuluttajilla olisi paremmat valinnanmahdollisuudet, ja vaatii uutta ehdotusta kiertotalouspaketista; katsoo, että investointi ja kannustaminen siirtymiseen kiertotalouteen voi tukea työpaikkoja, kasvua ja kilpailukykyä koskevaa komission asialistaa niin, että EU:n riippuvuus raaka-aineiden tuonnista vähenee, ja se voi olla kannattavaa kaikkien sidosryhmien kannalta, kun edistetään siirtymistä kiertotalouteen soveltamalla suljetun kierron valmistusta ja kestävää tuotesuunnittelua;

64.  panee merkille biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnin sekä komission ”Luonnon tila EU:ssa” ‑kertomuksen ja kehottaa ryhtymään niiden osalta kattaviin jatkotoimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja strategian täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä biologista monimuotoisuutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa yleisesti, ettei tätä prosessia saa käyttää tekosyynä niin, että tingitään ympäristön suojelun kannalta keskeisiin kysymyksiin liittyvästä kunnianhimon tasosta;

65.  toivoo, että komissio pohtii ympäristö- ja terveydenhoitoalaa koskevia haasteita, siltä osin kuin ympäristön tila vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, ja pyytää sitä etenemään kaavailluissa strategioissa erityisesti liittyen hormonaalisia haitta-aineita koskeviin tieteellisesti perusteltuihin monialaisiin kriteereihin, joihin viitataan seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa; korostaa, että on edettävä kohti sellaista eurooppalaista terveysteknologian arviointia EU:n tasolla, joka ei luo ylimääräistä hallinnollista rasitetta, ja korostaa tarvetta käsitellä mikrobilääkeresistenssiä; odottaa, saavansa tupakkatuotedirektiivin alaisen sekundaarilainsäädännön; korostaa tarvetta tarkastella nopeasti uudelleen kudos- ja soludirektiiviä, saattaa se vastaamaan korvauksettoman luovutuksen periaatetta, ja tarkastella pitkälle kehitetyistä terapioista annettua asetusta, jonka soveltamiskelpoisuutta pk-yrityksiin on parannettava;

66.  pitää tärkeänä sen varmistamista, että terveyttä ja elintarviketurvaa koskevat komission esittämät tulevat aloitteet ja tarkistukset perustuvat vankkoihin tieteellisiin tietoihin;

Yhdennetty ja tehokas liikenteen ala

67.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevaa politiikkaa valvotaan tarkemmin ja se pannaan asianmukaisesti täytäntöön suunnittelusta alkaen; korostaa tarvetta kehittää Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytäviä, jotta voidaan yhdistää EU:n kaikkien alueiden liikenneverkot, parantaa infrastruktuuria ja poistaa esteitä etenkin itä–länsi-suunnassa; pitää tärkeänä NAIADES II -toimintaohjelman täyttä toteutusta;

68.  pyytää toteuttamaan konkreettisia toimia tehokkaan julkisen liikenteen saatavuuden varmistamiseksi kehittämällä älykkäitä ja innovatiivisia ratkaisuja ja ottamalla käyttöön määrärahoja kaupunkien kestävän liikkuvuuden ja yhteenliitettyjen liikennejärjestelmien infrastruktuurien edistämiseksi, mukaan lukien kestävä liikenne teknologisen innovoinnin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla;

69.  odottaa kestävän liikenteen oikeudenmukaista ja tehokasta hinnoittelua hyödyntämällä eurovinjettidirektiivin tarkistamista, Euroopan sähköisten tietullien edistämistä ja laadittavaa yleistä suunnitelmaa yhteentoimivien ja älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttamisesta, puhtaiden ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämistä koskevan direktiivin tarkistamista sekä tarkistamalla tieliikennemarkkinoille pääsyn sääntöjä tieliikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi;

70.  kehottaa komissiota tutkimaan tapoja taata oikeudenmukainen kilpailu liikenteenharjoittajien välillä ja käsittelemään maantieliikenteen työntekijöiden työoloja ja parantamaan teiden liikenneturvallisuutta;

71.  korostaa, että kilpailukykystrategia, ilmailualan epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä koskevan asetuksen (EY) N:o 868/2004 tarkistaminen sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastosta annetun asetuksen (asetus (EY) N:o 216/2008) tarkistaminen ovat ilmailupakettiin liittyviä keskeisiä painopisteitä;

Maatalous- ja kalastuspolitiikka

72.  panee merkille, että komissio on sitoutunut yksinkertaistamiseen ja ehdottanut yhteisen maatalouspolitiikan toimivuustarkastusta ja arviointia byrokratian vähentämiseksi ja sääntelyn keventämiseksi; pyytää esittämään ehdotuksen, jolla helpotetaan uudistuksen täytäntöönpanoa, jotta voidaan taata, että viljelijöihin ja jäsenvaltioiden viranomaisiin kohdistuva hallinnollinen rasitus pidetään mahdollisimman vähäisenä; korostaa tarvetta taata, että yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen rooli elintarviketurvan takaamisessa säilytetään, edistetään EU:n maatalouden elintarviketuotannon viennin kasvua ja kehitetään uusia markkinoita ja turvataan viejille oikeudenmukainen pääsy markkinoille; korostaa, että EU:n erittäin korkeat elintarviketurvaa ja terveyttä koskevat normit eivät saa vaarantua; kehottaa vahvistamaan tutkimuksen, viljelijöiden ja teollisuuden välisiä yhteyksiä innovoinnin avulla;

73.  kehottaa komissiota auttamaan viljelijöitä varautumaan markkinakriiseihin uusien ja voimakkaiden markkinavälineiden avulla, joilla pyritään tulonmenetysten välttämiseen, ja ilmoittamalla muuttuvista markkinaehdoista käyttäen tarkkoja ja mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaisia tietoja;

74.  korostaa voimakkaiden toimenpiteiden tarvetta ja tarvetta käsitellä elintarvikkeiden toimitusketjun epätasapainoa etenkin, jotta voidaan varmistaa alkutuottajien, jalostajien, toimittajien ja jakelijoiden välisen suhteen oikeudenmukaisuus ja avoimuus, ja kehottaa komissiota tutkimaan toimitusketjun epätasapainoa ja alkutuottajien kestävää roolia ketjussa;

75.  kehottaa komissiota esittämään monivuotisia hoitosuunnitelmia, jotka ovat yksi uudistuneen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon tärkeimmistä välineistä kalavarojen kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi, sekä teknisiä toimenpiteitä koskevan lainsäädäntökehyksen, jota odotetaan jo vuodeksi 2015, ja ehdotuksen valvontaa koskevan asetuksen tarkistamiseksi tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä;

76.  pyytää komissiota jatkamaan osana älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa pyrkimyksiään luoda työpaikkoja soveltamalla kiertotalouden käsitettä sekä luomalla synergioita koko merialalla (sininen kasvu);

77.  korostaa, että laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnasta annettu asetus on ollut menestys ja sen täytäntöönpanoa olisi jatkettava vuonna 2016 etenkin yhteistyöstä kieltäytyviä maita vastaan ja kaikkia laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään kalastukseen osallistuvia organisaatioita vastaan; kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien EU:n toimintapolitiikkojen, myös yhteisen kalastuspolitiikan ja kauppapolitiikan, johdonmukaisuuden;

78.  korostaa, että tavoitteena oleva yksi eurooppalainen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkki on pyrittävä toteuttamaan kertomuksen avulla;

Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

79.  kehottaa komissiota seuraamaan ”viiden puheenjohtajan kertomusta” ja esittämään kunnianhimoisen suunnitelman, joka sisältää kaikki vaadittavat toimenpiteet talous- ja rahaliiton (EMU) kestävyyden lisäämiseksi ja sen kehittämiseksi kohti paremman koordinoinnin ja rakenteellisen lähentymisen kehystä yhteisömenettelyä käyttäen;

80.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon parantamiseksi jäsenvaltioissa ja nopeuttamaan ja valvomaan talouspolitiikan ohjauspakettiin ja budjettikuripakettiin sisältyvien välineiden sekä talouden ohjausta koskevan lainsäädännön avulla EU:n talouden nykyaikaistamiseen tähtäävien rakennemuutosten ja investointien täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisella tavalla huomioon sille budjettikuripaketin mukaan kuuluvat tehtävät ja toimivallan sen käsitellessä maita laajennetun valvonnan tai makrotalouden mukauttamisohjelman yhteydessä;

Kansainvälinen kauppapolitiikka

81.  muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan tasapainoisista kauppasopimuksista voidaan saada säännöt globalisaatiolle; kehottaa tästä syystä komissiota varmistamaan, ettei eurooppalaisia vaatimuksia vaaranneta, ja korostaa, että kaupankäynnin on osaltaan autettava köyhyyden torjunnassa ja edistettävä kehitystä kaikkialla; katsoo, että kaupan ja investointien esteiden maailmanlaajuinen poistaminen on edelleen EU:n kauppapoliittisen strategian keskeinen painopiste; panee tässä yhteydessä merkille, että komission vuoden 2014 raportissa kaupan ja investointien esteistä osoitetaan, että EU:n kauppasuhteissa merkittäviin kolmansiin maihin on huomattavia ja perusteettomia esteitä; kehottaakin jälleen komissiota jatkamaan tämänsuuntaisia toimia ja torjumaan perusteettomia protektionistisia toimenpiteitä;

82.  korostaa TTIP-sopimuksen merkitystä; muistuttaa komissiota yhteistyön, avoimuuden ja parlamentin kanssa harjoitettavan tiedonvaihdon tärkeydestä koko prosessin aikana;

Muut kauppaan liittyvät kysymykset

83.  kehottaa komissiota ennakoimaan kahdenvälisten investointisopimusten siirtymäjärjestelyjä koskevan asetuksen tarkistamista vuonna 2020, jotta voidaan luoda tarvittavat välineet EU:n investointipolitiikan kehittämisen edellyttämiä lisätoimia varten investointeja;

84.  kehottaa komissiota jatkamaan työtään uusien ja tarkistettujen vapaakauppasopimusten aikaansaamiseksi ja pitää myönteisenä komission aietta ehdottaa jäsenvaltioille direktiiviluonnoksia Meksikon, Chilen ja Turkin kanssa tehtyjen tämänhetkisten sopimusten nykyaikaistamiseksi;

85.  panee huolestuneena merkille edistyksen puutteen EU:n ja Intian välisessä vapaakauppasopimuksessa ja kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia neuvottelujen tämänhetkisten esteiden poistamiseksi;

86.  korostaa, että monenkeskisyyden on oltava edelleen EU:n kauppapolitiikan keskeinen tavoite; kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen Nairobissa joulukuussa 2015 järjestettävässä WTO:n 10. ministerikokouksessa;

Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

87.  pyytää komissiota harkitsemaan puuttumista puutteisiin ja epäkohtiin, joita ilmenee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan soveltamisessa, ja unionin perustana olevien arvojen eli ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen toteutumisessa, mukaan luettuna vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, sekä muun muassa ottamaan käyttöön sitovan, objektiivisiin indikaattoreihin perustuvan välineen, jonka avulla voitaisiin reagoida portaittaisesti näiden arvojen, myös perusoikeuksien, loukkaamiseen sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla; muistuttaa, että ihmisoikeuksien toteutuminen on turvattava tehokkaasti kaikkia perussopimusten demokratiaa koskevia määräyksiä noudattaen;

88.  vaatii, että kattavan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tietosuojasopimuksen tekeminen ei saa olla ristiriidassa safe harbour -periaatteiden tarkistamisen kanssa ja että sopimukseen ei saa jäädä oikeudellisia porsaanreikiä, mitä tavoitetta helpottaa kunnianhimoinen EU:n tietosuojapaketti, jossa vahvistetaan uusi henkilötietojen suojaa koskeva EU-tason lainsäädäntökehys;

89.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen Bryssel IIa -asetusta lainvalintaan liittyvistä kysymyksistä jäsenvaltioiden perheoikeuden yhteydessä; kehottaa siksi komissiota ehkäisemään kansainvälisiä lapsikaappauksia sovittelujärjestelmän avulla sekä edistämään lapsia koskevissa rajat ylittävissä oikeusriidoissa sovittelijoina ja tuomareina toimivien henkilöiden erityiskoulutusta sekä kannustaa jäsenvaltioita keskittämään lapsikaappaustapaukset erityistuomioistuimiin;

90.  suhtautuu myönteisesti Euroopan turvallisuusohjelman 2015–2020 hyväksymiseen sekä ohjelmassa vastaterrorismin, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden alalla asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin ja tukee täysin komission sitoutumista sisäiseen turvallisuusstrategiaan ulkomaisten taistelijoiden ja terrorismin jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistamien uhkien käsittelemiseksi; korostaa, että EU:ta kohtaa yhä suurempi kotoperäisen terrorismin uhka ”ulkomaisten taistelijoiden taholta"; toteaa, että tällaiset taistelijat ovat henkilöitä, jotka matkustavat asuin- tai kotimaansa ulkopuolella suorittaakseen, suunnitellakseen tai valmistellakseen terrori-iskuja tai antaakseen tai saadakseen terroristikoulutusta ja tätä tapahtuu myös aseellisten selkkausten yhteydessä; on samaa mieltä siitä, että väkivaltaisen ääriliikehdinnän estämisen pitäisi olla tärkeässä asemassa EU:ssa;

91.  kehottaa komissiota estämään yksittäisten terroristien liikkumisen vahvistamalla sisärajojen valvontaa, tarkastamalla matkustusasiakirjoja entistä järjestelmällisemmän ja tehokkaammin, käsittelemällä laitonta asekauppaa ja identiteettipetoksia ja tunnistamalla riskialueet; odottaa komissiolta uutta ehdotusta älykkäitä rajoja koskevasta paketista;

92.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin tiedonvaihdon parantamiseksi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja EU:n virastojen välillä; kehottaa komissiota parantamaan, tehostamaan ja nopeuttamaan lainvalvontaviranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja tehostamaan jäsenvaltioiden välistä toiminnallista yhteistyötä nopeuttamalla ja tehostamalla asiaankuuluvien tietojen vaihtoa ottaen täysin huomioon perusoikeuksia ja tietosuojaa koskevat periaatteet;

93.  panee merkille komission Euroopan turvallisuusohjelmassa esittämät ehdotukset verkkorikollisuuden torjunnasta ja panee merkille, että terroristijärjestöt käyttävät yhä enemmän internetiä ja viestintäteknologiaa iskujen suunnitteluun, propagandan levittämiseen sekä rahoituksen hankkimiseen; kehottaa komissiota kannustamaan internetin ja sosiaalisen median alalla toimivia yrityksiä tekemään yhteistyötä hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten kanssa tämän ongelman käsittelemiseksi niin, että samalla varmistetaan perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen täysi kunnioittaminen;

94.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen uudistamisesta;

95.  painottaa, että komission olisi varmistettava EU:n lainsäädännön täydellinen täytäntöönpano saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetuissa määräajoissa, ja kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole saattaneet lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaa direktiiviä 2011/93/EU asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota jatkamaan ja tehostamaan pyrkimyksiään parantaa menetelmiä, joiden avulla voidaan paljastaa verkossa toimivat hyväksikäyttäjät ja suojella lapsia heiltä;

96.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon unionin tuomioistuimen lausunnon edettäessä kohti EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä ratkaistaessa jäljellä olevia oikeudellisia haasteita;

97.  kehottaa komissiota varmistamaan jatkossakin EU:n oikeusalaa koskevan lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja edistämään järjestelmällisemmin yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä;

98.  kehottaa komissiota auttamaan EU:ta aktiivisessa vuoropuhelun edistämisessä terrorisminvastaisen maailmanlaajuisen kumppanuuden yhteydessä; kehottaa tekemään tässä tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten Afrikan unionin, Persianlahden yhteistyöneuvoston ja Arabiliiton, kanssa ja erityisesti Syyrian ja Irakin rajanaapureiden sekä sellaisten maiden kanssa, joihin selkkauksella on ollut dramaattinen vaikutus, esimerkkeinä Jordania, Libanon ja Turkki, mukaan lukien YK, NATO ja etenkin YK:n terrorisminvastainen komitea;

99.  tukee voimakkaasti toimia kaikenlaisen syrjinnän lopettamiseksi ja odottaa, että komissio esittää aloitteita, joilla torjutaan nykyistä tehokkaammin sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai ikään perustuvaa syrjintää;

100.  korostaa, että rasismin ja muukalaisvihan lisääntyminen Euroopassa muodostaa yhden EU:n tärkeimmistä haasteista, koska se uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; kehottaa näin ollen komissiota ehdottamaan aloitteita, joilla torjutaan rasismia ja muukalaisvihaa EU:ssa;

101.  panee merkille komission päätöksen peruuttaa ehdotuksensa raskaana olevien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisesta annetun direktiivin 92/85/ETY tarkistamisesta ja panee merkille komission halukkuuden mahdollistaa uusi aloite, josta voidaan sopia ja joka voi johtaa todellisiin parannuksiin työssäkäyvien vanhempien ja hoitajien elämässä niin, että työ-, perhe- ja yksityiselämä voidaan sovittaa yhteen entistä paremmin, edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, säädetään äitien vähimmäissuojasta ja korjataan miesten ja naisten välistä eriarvoisuutta;

102.  odottaa komission tekevän vuodesta 2017 naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisen teemavuoden sekä tehostamaan toimiaan ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi ja ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi; kehottaa komissiota käynnistämään menettelyn EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus); kehottaa myös komissiota hyväksymään uuden erillisen strategian naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta Euroopassa vuosina 2015–2020, jolla pyritään luomaan yhtäläiset mahdollisuudet, poistamaan syrjintä, luomaan työpaikkoja, supistamaan sukupuolten välistä palkka-, köyhyys- ja eläkekuilua ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; vaatii, että sukupuolten tasapuolista edustusta on edelleen käsiteltävä siten, että siihen sitoudutaan taloudellisessa päätöksentekoprosessissa; kehottaa komissiota käsittelemään tekijöitä, jotka estävät naisia ryhtymästä yrittäjiksi;

Kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin

103.  kehottaa soveltamaan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan kattavaa ja globaalia lähestymistapaa; korostaa tarvetta taata turvapaikanhakijoiden turvallisuus pakolaisaseman anomisprosessissa ja kehottaa poistamaan pakolaisilta tarpeen valita vaarallisia reittejä EU:hun; kehottaa käsittelemään laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä, torjumaan tehokkaasti maahanmuuttajien salakuljetusta sekä vahvistamaan yhteisvastuuta ja vastuun jakamista kaikkien jäsenvaltioiden kesken; katsoo, että muuttoliike on yhdistettävä EU:n ulkopolitiikkaan tekemällä yhteistyötä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; tukee komission ehdotusta humanitaarisen avun antamisesta; korostaa, että Välimeren äskettäiset tragediat huomioon ottaen on toteutettava lisätoimia, jotta voidaan välttää ihmishenkien menetykset merellä; kehottaa vastaamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin ja kehittämään kattavat vastatoimet Euroopan muuttoliikestrategian mukaisesti; korostaa, että sinistä korttia koskevaa direktiiviä on tarkistettava, jotta mahdollistetaan laillinen muutto unioniin;

104.  korostaa olevansa valmis käsittelemään uutta hätätilanteessa sovellettavaa uudelleensijoittamisjärjestelmää nopeutetussa menettelyssä ja ilmoittaa aikovansa edistää myös kaikkia muita komission ehdottamia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, etteivät jäsenvaltiot viivästytä pysyvää uudelleensijoitusjärjestelmää; muistuttaa neuvostoa siitä, että parlamentti puoltaa vahvasti selkeisiin ja tarkasti määriteltyihin kriteereihin perustuvaa sitovaa siirtojärjestelmää, jossa otetaan huomioon pakolaisten toivomukset;

105.  kehottaa komissiota käsittelemään puutteita, jotka liittyvät pidätysoloihin sekä turvapaikkamenettelyyn EU:ssa, sillä molemmilla näistä on merkittävä vaikutus muuttopaineen tehokkaaseen käsittelyyn; tukee komission ehdotuksia, joiden mukaan annetaan tehostettua apua paikalla maahanmuuttajia vastaanottaville maille FRONTEXin (Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto) ja EASO:n (Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto) avulla näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

106.  pitää myönteisenä komission ehdotusta sellaisten turvapaikanhakijoiden palauttamisen tehostamiseksi, joiden anomus on evätty; kehottaa kuitenkin komissiota esittämään nykyisten toimien arvioinnin ja tarkastelun jälkeen nopeaa palauttamista koskevan ehdotuksen ja esimerkiksi sisällyttämän sen yhteyteen FRONTEXin tehostetun avun; katsoo, että kaikkien palauttamiseen liittyvien toimien yhteydessä on kunnioitettava täysin perusoikeuksia;

Vahvempi maailmanlaajuinen toimija

107.  korostaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) perustana on oltava aidot puolustus- ja turvallisuusalan sisämarkkinat, jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden alojen tiiviimpi yhteistyö, kilpailukykyinen Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta sekä hedelmällisempi yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen alan tutkimukseen ja kehittämiseen ja hankintoihin liittyvissä asioissa; korostaa, että komission on laadittava ehdotus Euroopan laajuisen toimitusvarmuusjärjestelmän perustamisesta, sillä se on ehdoton edellytys kriittisten puolustusvoimavarojen kehittämiselle, ylläpitämiselle ja siirtämiselle sekä osoitus jäsenvaltioiden välisestä solidaarisuudesta ja luottamuksesta; antaa täyden tukensa YTPP:hen liittyvää puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen ja parlamentin ehdottaman pilottihankkeen käynnistämiselle;

108.  katsoo, että vapauden puolustaminen ja edistäminen, liittolaisillemme annettava tuki ja hirmutekojen estäminen on pidettävä edelleenkin ulkopoliittisten tavoitteidemme keskiössä, mikä koskee myös vainottujen uskonnollisten ja muiden vähemmistöryhmien oikeuksien puolustamista;

109.  muistuttaa, että tulosten aikaansaamiseksi komission olisi pantava täytäntöön tarkistettu naapuruuspolitiikka, joka sisältää kattavan ja johdonmukaisen lähestymistavan ulkoisten toimien ja sisäisten toimintaperiaatteiden välillä; pyytää toteuttamaan Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelun, jossa olisi käsiteltävä seuraavia seikkoja: a) eriyttäminen ja ”enemmällä enemmän” b) toiminta naapuruston ulkopuolella; c) tuki demokratialle, oikeuslaitoksen uudistamiselle, oikeusvaltioperiaatteelle ja instituutioiden valmiuksien kehittämiselle; d) monipuolinen tarjonta: ensisijaiset toiminta-alat; e) turvallisuusnäkökohdat; f) alueellisen yhdentymisen edistäminen;

110.  katsoo, että naapuruus- ja laajentumispolitiikka on erotettava selvästi toisistaan; on vakuuttunut siitä, että laajentuminen on ollut yksi EU:n menestystarinoista, ja se olisi pidettävä edelleen asialistalla priorisoimalla ja valvomalla objektiivisesti ehdokasmaiden uudistuksia määräajan loppuun asti, jotta säilytetään niiden motivaatio ja EU:n kyky levittää arvojaan; muistuttaa, että ainoastaan tällaiset näkymät voivat motivoida asianomaisia maita;

111.  kehottaa painottamaan vahvemmin uskontojen välistä vuoropuhelua, jolla pyritään analysoimaan ja ymmärtämään uskontoon liittyviä kehityskulkuja ja edistämään tätä kautta suvaitsevaisuutta ja aktiivista sitoutumista EU:n ulkopolitiikassa väkivaltaisten ja radikaalien ääriliikkeiden vastaisiin toimiin;

112.  tukee edelleen kansainvälisten kumppaneiden työtä, jolla pyritään turvaamaan pitkällä aikavälillä vakaus, rauha ja poliittiset uudistukset eteläisissä ja itäisissä naapurivaltioissa; tukee näiden maiden pyrkimyksiä yhä tiiviimpiin suhteisiin EU:n kanssa, mukaan lukien hakijavaltiot, jotka tekevät työtä täyttääkseen EU:n jäsenyysehdot, jotka käsittävät taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset uudistukset sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen;

113.  katsoo, että Kiinan rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen kuohunta merkitsee käännekohtaa Kiinan kehitysmallille ja että tarvitaan EU:n ja Kiinan välistä vahvaa yhteistyötä, jotta voidaan välttää mahdolliset kauppaan liittyvät kielteiset vaikutukset molemmin puolin; kehottaa komissiota ja korkeaa edustajaa harkitsemaan mahdollisuutta päivittää EU:n ja Kiinan strategista kumppanuutta, arvioida rahoitusriskejä ja tehostaa keskinäistä yhteistyötä, jotta voidaan parantaa markkinoille pääsyä vastavuoroisesti tavalla, joka hyödyttää sekä EU:ta että Kiinaa;

114.  kehottaa komissiota tekemään työtä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa sellaisten konkreettisten toimien toteuttamiseksi, joiden avulla voidaan poistaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvat vahingolliset käytännöt, kuten lapsi- ja pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, kunniamurhat, pakkosteriloinnit, raiskaukset konfliktien yhteydessä, kivitykset ja kaikki muut väkivallan muodot; kehottaa komissiota toimimaan Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tällaisen väkivallan uhrien saatavilla olevan tuen parantamiseksi;

Kehityspolitiikka

115.  korostaa, että kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden aikana komission on saatava aikaan konkreettisia tuloksia, ja vaatii komissiota kehittämään suunnitelman, jonka avulla seurataan humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen toteutumista, jotta varmistetaan EU:n sitoutuminen humaanisuuden, puolueettomuuden, neutraaliuden ja riippumattomuuden humanitaaristen periaatteiden johdonmukaisuuteen ja jatkuvaan yhteiseen täytäntöönpanoon;

116.  korostaa, että kehitysavussa onkin keskityttävä toimiin, joilla edistetään hyvää hallintoa, oikeusvaltion luomista ja korruption vastaisia toimia ja laittomien rahavirtojen, rahanpesun sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa ja lisätään avoimuutta ja kaikkien sidosryhmien, myös kehitysmaiden kansallisten hallitusten ja yksityisen sektorin, vastuullisuutta; kehottaa siksi komissiota kehittämään kattavan strategian ja toimintasuunnitelman tämän kysymyksen käsittelemiseksi kehitysmaissa, jotta voidaan taata, että myös EU:n kehitys- ja yhteistyösuunnitelmaa mukautetaan ja tarvittaessa tehostetaan veropetosten ja veronkierron tehokkaaksi torjumiseksi;

117.  kiinnittää huomiota siihen, että pk-yritykset ovat työpaikkojen ja vaurauden luomisen kantava voima kehitysmaissa, sillä ne luovat noin 90 prosenttia työpaikoista; kehottaa komissiota edistämään mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten tukemista ja keskittymään työhön kumppanihallitusten kanssa sellaisten uudistusten toteuttamiseksi, joilla pyritään vähentämään sääntelyyn liittyvää rasitetta, torjumaan korruptiota ja veronkiertoa, kehittämään julkista rahoitushallintaa ja tehokkaita julkisia laitoksia, edistämään yrittäjä- ja innovaatiohenkeä tässä yhteydessä ja parantamaan edelleen mikroluottojen ja mikrorahoituksen saantia;

118.  kehottaa komissiota keskittymään haavoittuviin valtioihin ja laatimaan rauhan ja valtioiden rakentamiseen liittyviä strategioita; korostaa, että on välttämätöntä osallistua rakenteellisiin ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, joissa etusijalla on oikeusvaltion ja demokraattisten instituutioiden toteuttaminen näissä maissa;

119.  kehottaa lisäämään investointeja humanitaarisia hätätiloja koskevaan koulutukseen, mikä mahdollistaa lastensuojelun kriisitilanteissa ja vastaa tarvetta kuroa umpeen humanitaarisen avun ja kehitysavun välinen kuilu niin, että yhdistetään toisiinsa hätäapu, kunnostaminen ja kehitysyhteistyö;

Demokraattisen muutoksen unioni

Institutionaaliset kysymykset

120.  kehottaa komissiota mukauttamaan kaikkien ajalta ennen Lissabonin sopimusta peräisin olevien käsittelemistä odottavien (ja valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin kuuluvien) asiakirjojen säännökset Lissabonin sopimukseen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten osalta;

121.  pyytää jälleen komissiota esittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklan perusteella ehdotuksen hallintomenettelyä koskevaksi eurooppalaiseksi säädökseksi;

122.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen tarkistamisen jatkamisen ja toteuttamaan parlamentin useissa avoimuutta ja asiakirjoihin tutustumista koskevissa päätöslauselmissa esittämien suositusten mukaisia jatkotoimia;

123.  tukee voimakkaasti aloitetta toimielinten väliseen sopimukseen perustuvasta pakollisesta avoimuusrekisteristä; pyytää jälleen lainsäädäntöehdotusta;

124.  kehottaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen samalla, kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen äskettäin esiintuomat oikeudelliset argumentit;

125.  kehottaa komissiota arvioimaan läpi menneiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden alhaista prosenttiosuutta, jolla on kielteinen vaikutus siihen, miten kansalaiset hyväksyvät tämän ylikansallisen suoran osallistuvan demokratian välineen, sekä varmistamaan, että päätökset eurooppalaisten kansalaisaloitteiden hyväksyttävyydestä ovat EU:n oikeudellisen toimivallan mukaisia, ja edellyttää komission ryhtyvän asianmukaisiin jatkotoimiin aina kansalaisaloitteen mennessä läpi, kun se on tähän sitoutunut, ja yleisemmin korjaavan tämän välineen puutteet ja rajoitukset etenkin mahdollistamalla prosessi ja parantamalla siihen liittyviä varsin byrokraattisia ja pitkiä menettelyjä osana kansalaisaloitteista annetun asetuksen pikaista tarkistamista siten, että siitä tulee uskottava väline, jonka avulla tiettyjä aiheita voidaan tuoda EU:n asialistalle;

o
o   o

126.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

Oikeudellinen huomautus