Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 28. huhtikuuta 2015 - StrasbourgLopullinen painos
Komission jäsenehdokkaiden taloudellisten sidonnaisuuksien tutkiminen (työjärjestyksen liitteessä XVI olevan 1 kohdan a alakohdan tulkinta)
 Kalastusaluksen laivaväkeä koskeva kansainvälinen yleissopimus ***
 Esitys lisätalousarvioksi nro 2/2015: Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen
 Ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönotto ***II
 Polttoaineiden laatua koskeva direktiivi ja uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi ***II
 Kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentäminen ***II
 Meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ***II
 Euroopan tilastot ***II
 Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
 Purkamisvelvoite ***I
 EY:n ja Venäjän kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävä pöytäkirja Kroatian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi ***
 Bolognan prosessin täytäntöönpano
 Eurooppalainen elokuva digitaaliajalla
 Uusi EU:n metsästrategia

Komission jäsenehdokkaiden taloudellisten sidonnaisuuksien tutkiminen (työjärjestyksen liitteessä XVI olevan 1 kohdan a alakohdan tulkinta)
PDF 140kWORD 69k
Euroopan parlamentin päätös 28. huhtikuuta 2015 tulkinnasta, joka koskee komission jäsenehdokkaan taloudellisten sidonnaisuuksien tutkimista (työjärjestyksen liitteessä XVI olevan 1 kohdan a alakohdan tulkinta) (2015/2047(REG))
P8_TA(2015)0096

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan 9. huhtikuuta 2015 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 artiklan,

1.  päättää lisätä työjärjestyksen liitteessä XVI olevan 1 kohdan a alakohtaan tulkinnan seuraavasti:

”Tutkiessaan komission jäsenehdokkaan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen oikeudellisista asioista vastaava valiokunta ei pelkästään tarkista, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti, vaan se myös arvioi, voidaanko ilmoituksen sisällön perusteella todeta eturistiriita. Sen jälkeen kuulemisesta vastaava valiokunta päättää, pyytääkö se komission jäsenehdokkaalta lisätietoja.”

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.


Kalastusaluksen laivaväkeä koskeva kansainvälinen yleissopimus ***
PDF 227kWORD 58k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioille annettavasta valtuutuksesta tulla Euroopan unionin edun mukaisesti kalastusaluksen laivaväen koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan Kansainvälisen merenkulkujärjestön yleissopimukseen osapuoleksi (15528/2014 – C8-0295/2014 – 2013/0285(NLE))
P8_TA(2015)0097A8-0064/2015

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15528/2014),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 46 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0295/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 99 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan suosituksen (A8‑0064/2015),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


Esitys lisätalousarvioksi nro 2/2015: Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen
PDF 246kWORD 65k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 2/2015 varainhoitovuodeksi 2015, pääluokka III – Komissio (07660/2015 – C8-0098/2015 – 2015/2013(BUD))
P8_TA(2015)0098A8-0138/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2015(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon komission 20. tammikuuta 2015 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2015 (COM(2015)0016),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. huhtikuuta 2015 vahvistaman ja 22. huhtikuuta 2015 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2015 (07660/2015),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta 21. huhtikuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2015/623(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0138/2015),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 2/2015 liittyy ehdotukseen neuvoston asetukseksi monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen muuttamisesta (COM(2015)0015) sen 19 artiklan mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 19 artiklassa säädetään, että jos sääntöjen antaminen tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien ohjelmien hyväksyminen viivästyy, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan siirtämällä varainhoitovuonna 2014 käyttämättä jääneet määrärahat seuraaville vuosille vastaavien menojen enimmäismääriä kasvattamalla;

C.  ottaa huomioon, että niiden monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen, yhteistyössä hallinnoitaviin ohjelmiin kuuluvien maksusitoumusmäärärahojen määrä, jotka peruuntuivat vuonna 2014, oli 21 043 639 478 euroa käypinä hintoina; ottaa huomioon, että määrä muodostuu niistä ohjelmiin vuodelle 2014 kohdennetuista määrärahoista, joita ei voitu sitoa vuonna 2014 eikä siirtää vuodelle 2015;

D.  toteaa, että lisätalousarvioesityksen nro 2/2015 mukaan suurin osa näistä määrärahoista siirretään vuoden 2015 talousarvioon ja pienempiä siirtoja sisällytetään vuosien 2016 ja 2017 talousarvioesityksiin;

E.  toteaa, että lisätalousarvioesityksessä nro 2/2015 ehdotetaan 16 476,4 miljoonan euron lisäystä vuoden 2015 maksusitoumusmäärärahoihin useisiin jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitaviin rahastoihin alaotsakkeessa 1 b, otsakkeessa 2 ja otsakkeessa 3;

F.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 2/2015 ehdotetaan myös 2,5 miljoonan euron lisäystä liittymistä valmistelevalle tukivälineelle (IPA II) otsakkeessa 4, jotta voidaan kohdella yhdenmukaisesti määrärahoja, jotka osoitetaan otsakkeesta 4 ja alaotsakkeesta 1 b Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettaviin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin;

1.  panee merkille komission antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2015 ja neuvoston kannan siihen;

2.  muistuttaa, että monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen tarkistaminen on vakiomenettely kunkin monivuotista rahoituskehystä koskevan jakson alussa ja että sitä vastaava lisätalousarvioesitys on mukautettava tähän tarkistukseen;

3.  muistuttaa, että on elintärkeää unionin kansalaisille ja kaikkien jäsenvaltioiden talouksille, että vuonna 2014 käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siirtää seuraaville vuosille, jotta siten on mahdollista osallistua työpaikkojen ja kasvun luomiseen;

4.  on tyytyväinen siihen, että mahdollisimman suuri osa vuonna 2014 käyttämättä jääneistä määrärahoista siirrettiin varainhoitovuodelle 2015, koska näin vältetään tiettyjen jäsenvaltioiden, alueiden ja toimenpideohjelmien epäoikeudenmukainen kohtelu ja nopeutetaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja toteutusta sekä vältetään helpommin maksujen keskittymistä monivuotisen rahoituskehyksen jakson loppuun;

5.  on kuitenkin huolestunut tämän yhden vuoden viivästymisen pitkän aikavälin vaikutuksesta maksujen kokonaistilanteeseen; kehottaa siksi komissiota seuraamaan tiivisti täytäntöönpanoa ja tekemään kaiken voitavansa maksamattomien laskujen lumipalloefektin välttämiseksi esittämällä asianmukaisia ehdotuksia maksumäärärahojen vuosittaisten tasojen mukauttamiseksi tarvittaessa monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen asianomaisten säännösten mukaisesti;

6.  kiinnittää huomiota siihen, että päätös siirtää suurin osa varainhoitovuonna 2014 käyttämättä jääneistä määrärahoista varainhoitovuodelle 2015 saattaa edellyttää joustavaa menettelytapaa komissiolta, jotta voidaan ratkaista vaikeudet, joita mahdollisesti aiheutuu epätasaisesta rahoitusprofiilista, minkä johdosta maksusitoumusmäärärahoja saattaa jäädä käyttämättä kaudella 2014-2020; kehottaa komissiota esittämään tällaisen tilanteen varalta asianmukaisia toimenpiteitä, jotka perustuvat vastaaviin aikaisempiin kokemuksiin, joissa on otettu huomioon ohjelmien viivästynyt hyväksyntä;

7.  painottaa, että tämä lisätalousarvioesitys on tarpeen hyväksyä hyvissä ajoin, jotta kaikki siitä rahoitettavat ohjelmat voitaisiin hyväksyä nopeasti;

8.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2015;

9.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 1/2015 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, alueiden komitealle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 69, 13.3.2015.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5)EUVL L 103, 22.4.2015, s. 1.


Ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönotto ***II
PDF 233kWORD 59k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (05130/3/2015 – C8-0063/2015 – 2013/0165(COD))
P8_TA(2015)0099A8-0053/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (05130/3/2015 – C8‑0063/2015),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 19. syyskuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0316),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0053/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 341, 21.11.2013, s. 47.
(2)Hyväksytyt tekstit, 26.2.2014, P7_TA(2014)0154.


Polttoaineiden laatua koskeva direktiivi ja uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi ***II
PDF 235kWORD 68k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta (10710/2/2014 – C8-0004/2015 – 2012/0288(COD))
P8_TA(2015)0100A8-0025/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10710/2/2014 – C8‑0004/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. huhtikuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0595),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 1. huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä vahvistama kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 8 kohdan a alakohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0025/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn toisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 28. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/… antamiseksi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2015/1513.)

(1)EUVL C 198, 10.7.2013, s. 56.
(2)Hyväksytyt tekstit, 11.9.2013, P7_TA(2013)0357.


Kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentäminen ***II
PDF 315kWORD 63k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämisen osalta (05094/1/2015 – C8-0064/2015 – 2013/0371(COD))
P8_TA(2015)0101A8-0130/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (05094/1/2015 – C8‑0064/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. helmikuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 3. huhtikuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0761),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0130/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausuman;

3.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma

Euroopan parlamentti panee merkille komission kannan direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi aikaansaatuun sopimukseen.

Komissio esitti perusteluissaan, että sen alkuperäisen ehdotuksen tavoitteena oli ”rajoittaa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, erityisesti roskaantumista, sekä vaikuttaa jätteen syntymisen vähentämiseen ja tehokkaampaan resurssien käyttöön, samalla kun rajoitetaan negatiivisia sosioekonomisia vaikutuksia. Ehdotuksen tavoitteena on erityisesti vähentää EU:ssa sellaisten muovisten kantokassien käyttöä, joiden paksuus on alle 50 mikronia (0,05 millimetriä).”

Euroopan parlamentti katsoo, että lainsäätäjien hyväksymä teksti on täysin linjassa komission ehdotuksen tavoitteiden kanssa.

Komissio totesi vaikutustenarvioinnissaan, että "EU:n laajuiseen käytön ehkäisemistä koskevaan tavoitteeseen, johon liittyy selkeä suositus käyttää taloudellisia välineitä sekä jäsenvaltioiden mahdollisuus soveltaa markkinoille saattamisen rajoituksia poiketen siitä, mitä 18 artiklassa säädetään[...], liittyy eniten potentiaalia saada hyviä ympäristötuloksia samalla kun saadaan aikaan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, rajoitetaan kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen, varmistetaan suuren yleisön hyväksyntä sekä edistetään laajempaa tietoisuutta kestävästä kulutuksesta".

Euroopan parlamentti katsoo, että hyväksytty lopullinen teksti perustuu komission vaikutustenarvioinnissa parhaana pidettyyn vaihtoehtoon ja siinä annetaan jäsenvaltioille asianmukaiset keinot varmistaa, että muovikassien kulutus vähenee todella kaikkialla unionissa.

Euroopan parlamentti muistuttaa lisäksi, että paremmasta lainsäädännöstä vuonna 2003 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 30 kohdan mukaan lainsäätäjät voivat teettää vaikutusanalyysin ennen merkittävän tarkistuksen hyväksymistä.

Euroopan parlamentti muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä”. Parlamentti pitää arvossa komission ponnistuksia saattaa toimielinten väliset neuvottelut päätökseen mutta pitää valitettavana, että komission julistuksessa puututaan asioihin, jotka on jo käsitelty asianmukaisesti lainsäädäntömenettelyn aikana.

Lopuksi parlamentti muistuttaa komissiota siitä, että perussopimusten vartijana komissio on täydessä vastuussa siitä, että jäsenvaltiot soveltavat unionin lainsäädäntöä oikein.

(1)EUVL C 214, 8.7.2014, s. 40.
(2)EUVL C 174, 7.6.2014, s. 43.
(3)Hyväksytyt tekstit, 16.4.2014, P7_TA(2014)0417.


Meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ***II
PDF 233kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (17086/1/2014 – C8‑0072/2015 – 2013/0224(COD))
P8_TA(2015)0102A8-0122/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (17086/1/2014 – C8‑0072/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0480),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0122/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 67, 6.3.2014, s. 70.
(2)Hyväksytyt tekstit, 16.4.2014, P7_TA(2014)0424.


Euroopan tilastot ***II
PDF 234kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 muuttamisesta (05161/2/2015 – C8-0073/2015 – 2012/0084(COD))
P8_TA(2015)0103A8-0137/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (05161/2/2015 – C8‑0073/2015),

–  ottaa huomioon Espanjan edustajainhuoneen ja Espanjan senaatin sekä Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 6. marraskuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0167),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0137/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 374, 4.12.2012, s. 2.
(2)Hyväksytyt tekstit, 21.11.2013, P7_TA(2013)0505.


Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
PDF 478kWORD 228k
Euroopan parlamentin tarkistukset 28. huhtikuuta 2015 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (COM(2014)0614 – C8‑0174/2014 – 2014/0285(COD))(1)
P8_TA(2015)0104A8-0128/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Yhdistyneiden Kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä merioikeusyleissopimuksessa16, jossa unioni on sopimuspuolena, vahvistetaan säilyttämisvelvoitteita, mukaan lukien velvoite, jonka mukaan hyödynnettävät kannat pidetään kestävän enimmäistuoton mahdollistavilla tasoilla tai palautetaan tällaisille tasoille.
(1)  Yhdistyneiden Kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä merioikeusyleissopimuksessa16, jossa unioni on sopimuspuolena, vahvistetaan säilyttämisvelvoitteita, mukaan lukien velvoite, jonka mukaan hyödynnettävät kannat pidetään asiaankuuluvien ympäristöllisten ja taloudellisten seikkojen suoman kestävän enimmäistuoton mahdollistavilla tasoilla tai palautetaan tällaisille tasoille.
__________________
__________________
16 EYVL L 179, 23.6.1998, s. 3.
16 EYVL L 179, 23.6.1998, s. 3.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ' YKP ' , säännöt unionin kansainvälisen velvoitteiden mukaisesti. YKP:n tavoitteita ovat muun muassa sen varmistaminen, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja että kalastuksenhoitoon sovelletaan ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa.
(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, säännöt unionin kansainvälisen velvoitteiden mukaisesti. YKP:n tavoitteita ovat muun muassa sen varmistaminen, että kalastus ja vesiviljely ovat sosioekonomisesta ja ekologisesta näkökulmasta kestäviä pitkällä aikavälillä ja että ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sovelletaan kalastuksenhoitoon tasapainoisesti.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Tässä asetuksessa perustettava useita lajeja koskeva hoitosuunnitelma edellyttää, että suunnitelman piiriin kuuluvien lajien erilaiset ekologiset roolit ja tehtävät otetaan paremmin huomioon. Koska eri lajit ovat läheisessä vuorovaikutuksessa, saaliita ei voida samanaikaisesti kaikkien lajien osalta kestävästi maksimoida, ja on päätettävä, mitä lajeja priorisoidaan.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi otettava huomioon ICESin viimeisimmät suositukset ja raportit kestävästä enimmäistuotosta varmistaakseen, että tämä asetus on mahdollisimman ajantasainen.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
(7 c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY1a, jäljempänä ’meristrategiapuitedirektiivi’, mukaisesti kaupallisesti hyödynnettävien kalakantojen luonnollinen koko- ja ikäjakauma on tärkeä indikaattori pyrittäessä saavuttamaan meriympäristön hyvä tila.
_________________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  On aiheellista vahvistaa useita lajeja koskeva kalastuksenhoitosuunnitelma ottaen huomioon turska-, silakka- ja kilohailikantojen välinen vuorovaikutus sekä näiden kantojen kalastuksen sivusaalislajit, erityisesti Itämeren punakampela-, silokampela-, kampela- ja piikkikampelakannat. Suunnitelman tavoitteena olisi oltava kyseisten kantojen kestävän enimmäistuoton saavuttaminen ja ylläpitäminen.
(8)  Tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa useita lajeja koskeva kalastuksenhoitosuunnitelma ottaen huomioon turska-, silakka- ja kilohailikantojen välinen vuorovaikutus sekä näiden kantojen kalastuksen sivusaalislajit, erityisesti Itämeren punakampela-, silokampela-, kampela- ja piikkikampelakannat. Suunnitelman tavoitteena olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että asianomaisten lajien populaatiot palautetaan ja pidetään pysyvästi kyseisten kantojen kestävän tuoton mahdollistavia tasoja suurempina samalla kun mahdollisimman suuressa määrin minimoidaan vaikutukset muihin lajeihin, kuten merilintuihin, ja muuhun meriympäristöön.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Turska- ja pelagisten kantojen hyödyntäminen ei saisi vaarantaa niiden kalastuksen sivusaaliina pyydettyjen kantojen ja erityisesti Itämeren punakampelan, silokampelan, kampelan ja piikkikampelan kantojen kestävyyttä. Sen vuoksi suunnitelmassa olisi pyrittävä myös varmistamaan näiden sivusaaliskantojen säilyminen ennalta varautuvan lähestymistavan mukaista biomassatasoa suurempina.
(9)  Turska- ja pelagisten kantojen hyödyntäminen ei saisi vaarantaa niiden kalastuksen sivusaaliina pyydettyjen kantojen ja erityisesti Itämeren punakampelan, silokampelan, kampelan ja piikkikampelan kantojen kestävyyttä. Sen vuoksi suunnitelmassa olisi pyrittävä myös varmistamaan näiden sivusaaliskantojen säilyminen kalastuksenhoitoon sovellettavan ennalta varautuvan ja ekosysteemilähtöisen lähestymistavan mukaista, kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa biomassatasoa suurempina.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Asetuksella (EU) N:o 1380/2013 pyritään lisäksi parhaat tieteelliset lausunnot huomioon ottaen asteittain lopettamaan saaliiden poisheittäminen välttämällä ja mahdollisimman pitkälti vähentämällä tahattomia saaliita. Tavoite voidaan saavuttaa parantamalla pyydysten ja kalastusmenetelmien valikoivuutta.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kalastusmahdollisuudet on määriteltävä monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.
(11)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kalastusmahdollisuudet on määriteltävä monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Kalastuskuolevuuden ja biomassan tavoitetasojen olisi perustuttava mahdollisimman ajantasaisiin tieteellisiin lausuntoihin.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Sen vuoksi nämä tavoitteet olisi vahvistettava ja ilmaistava tieteellisiin lausuntoihin19 perustuvina kalastuskuolevuustasoina.
(12)  Sen vuoksi nämä tavoitteet olisi vahvistettava ja ilmaistava tieteellisiin lausuntoihin19 perustuvina kalastuskuolevuustasoina, joilla pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään niitä suurempina. Kestävän enimmäistuoton hyödyntämistason olisi oltava hyödyntämisen ylärajana.
__________________
__________________
19 ICES technical services, syyskuu 2014 http://www.ices.dk/sites/pub/Publication%20Reports/Advice/2014/Special%20Requests/EU_Fmsy_range_for_Baltic_cod_and_pelagic_stocks.pdf
19 ICES technical services, syyskuu 2014 http://www.ices.dk/sites/pub/Publication%20Reports/Advice/2014/Special%20Requests/EU_Fmsy_range_for_Baltic_cod_and_pelagic_stocks.pdf
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Olisi vahvistettava lisävarotoimenpiteenä säilyttämisen viitearvot, kun kannan koko pienenee tietylle kriittiselle tasolle, johon liittyy vakava riski. Ne olisi määriteltävä kannan täyttä lisääntymiskykyä vastaavan kutevan biomassan vähimmäistasoina. Jos kannan koko laskee kutevan biomassan vähimmäistason alapuolelle, olisi suunniteltava korjaavia toimenpiteitä.
(13)  Olisi vahvistettava lisävarotoimenpiteinä säilyttämisen viitearvot, kun kannan koko pienenee tietylle kriittiselle tasolle, johon liittyy vakava riski. Ne olisi määriteltävä kannan kestävää enimmäistuottoa vastaavan biomassan (BMSY) tasoina. Jotta voidaan estää kannan koon laskeminen kyseisen tason alapuolelle, olisi suunniteltava korjaavia toimenpiteitä.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)   Sivusaaliina pyydettyjen kantojen osalta kutevan biomassan vähimmäistasoa koskevien tieteellisten lausuntojen puuttuessa olisi toteutettava erityisiä säilyttämistoimenpiteitä, kun kanta on tieteellisen lausunnon mukaan vaarassa.
(14)   Sivusaaliina pyydettyjen kantojen osalta kutevan biomassan vähimmäistasoa koskevien tieteellisten lausuntojen puuttuessa olisi toteutettava erityisiä säilyttämistoimenpiteitä, kun kanta on muihin indikaattoreihin perustuvan tieteellisen lausunnon mukaan vaarassa. Sivusaaliina pyydettyjen kantojen kutevan biomassan tasoa koskevat tieteelliset tiedot on asetettava nopeasti saataville, jotta voidaan tarvittaviin ryhtyä toimiin.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä muista hoitotoimenpiteistä, kuten saman asetuksen 15 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetään. Tällaiset toimenpiteet olisi vahvistettava delegoiduilla säädöksillä.
(16)   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä muista hoitotoimenpiteistä, kuten saman asetuksen 15 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetään. Tällaiset toimenpiteet olisi vahvistettava delegoiduilla säädöksillä, kun on ensin kuultu asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Komission olisi otettava huomioon asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot, kun se antaa delegoituja säädöksiä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi, jotta voidaan määrätä muista hoitotoimenpiteistä, kuten saman asetuksen 15 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetään.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)   Suunnitelmassa olisi määrättävä myös tietyistä delegoiduilla säädöksillä toteutettavista teknisistä liitännäistoimenpiteistä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti nuorten kalojen tai kutevien kalojen suojelemisen osalta. Ennen neuvoston asetuksen (EY) N:o 2287/200520 tarkistamista olisi myös harkittava mahdollisuutta, että tällaiset toimenpiteet voivat silloin, kun ne ovat tarpeen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, poiketa kyseisen asetuksen tietyistä muista kuin sen keskeisistä osista.
(17)   Suunnitelmassa olisi määrättävä myös tietyistä asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien kuulemisen jälkeen delegoiduilla säädöksillä toteutettavista teknisistä liitännäistoimenpiteistä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti nuorten kalojen tai kutevien kalojen suojelemisen osalta. Ennen neuvoston asetuksen (EY) N:o 2287/200520 tarkistamista olisi myös harkittava mahdollisuutta, että tällaiset toimenpiteet voivat silloin, kun ne ovat tarpeen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, poiketa kyseisen asetuksen tietyistä muista kuin sen keskeisistä osista.
__________________
__________________
20 Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta (EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1).
20 Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 88/98 kumoamisesta (EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1).
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Komission olisi otettava asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot huomioon, kun se antaa teknisiä liitännäistoimenpiteitä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä eräiden toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja kehittymisen sallimiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä punakampelaa, kampelaa, piikkikampelaa ja silokampelaa koskevien korjaavien toimenpiteiden, purkamisvelvoitteen soveltamisen sekä teknisten toimenpiteiden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että kaikki asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
(18)  Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä eräiden toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja kehittymisen sallimiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä punakampelaa, kampelaa, piikkikampelaa ja silokampelaa koskevien korjaavien toimenpiteiden, purkamisvelvoitteen soveltamisen sekä teknisten toimenpiteiden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, joihin osallistuvat muun muassa jäsenvaltioiden ja unionin asiantuntijat ja asiantuntijaelimet, Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijat mukaan lukien. Asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa olisi keskusteltava perusteellisesti ennen kuin toimenpiteestä päätetään lopullisesti. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
(18 a)  Komission olisi otettava asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot huomioon, kun se antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi punakampelaa, kampelaa, piikkikampelaa ja silokampelaa koskevien korjaavien toimenpiteiden, purkamisvelvoitteen soveltamisen sekä teknisten toimenpiteiden osalta.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)
(18 b)  Tässä asetuksessa perustettavaa suunnitelmaa täytäntöön pantaessa etusijalle olisi asetettava alueellistamisperiaatteen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti silloin, kun komissiolle on myönnetty valta antaa delegoituja säädöksiä tietyistä suunnitelmassa määrätyistä säilyttämistoimenpiteistä, niillä jäsenvaltioilla, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu Itämerellä, olisi oltava mahdollisuus laatia yhteisiä suosituksia tällaisista toimenpiteistä, jotta ne on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin Itämeren ja sen kalastuksen erityispiirteitä. Kyseisen asetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti olisi vahvistettava määräaika näiden suositusten toimittamiselle.
(19)   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti silloin, kun komissiolle on myönnetty valta antaa delegoituja säädöksiä tietyistä suunnitelmassa määrätyistä säilyttämistoimenpiteistä, niillä jäsenvaltioilla ja neuvoa-antavilla toimikunnilla, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu Itämerellä, olisi oltava mahdollisuus laatia yhteisiä suosituksia tällaisista toimenpiteistä, jotta ne on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin Itämeren ja sen kalastuksen erityispiirteitä. Kyseisen asetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti olisi vahvistettava määräaika näiden suositusten toimittamiselle.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Jotta suunnitelma olisi mahdollisimman tehokas ja innovoiva, yhteisillä suosituksilla ja myöhemmin annettavilla delegoiduilla säädöksillä olisi pyrittävä varmistamaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan ja tulosperusteisen lähestymistavan soveltaminen.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
(19 b)  Komission olisi otettava asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot huomioon, kun se antaa delegoituja säädöksiä suunnitelmassa määrätyistä säilyttämistoimenpiteistä.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Olisi annettava säännöt, joilla varmistetaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/20141 a mukaisen taloudellisen tuen myöntäminen on mahdollista kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen yhteydessä.
___________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Aikataulun osalta odotetaan, että kestävä enimmäistuotto kyseisten kantojen osalta saavutetaan viimeistään vuonna 2015, mistä eteenpäin se olisi säilytettävä.
(25)  Aikataulusta voidaan todeta, että kyseisten kantojen tavoitetasot saavutetaan mahdollisuuksien mukaan viimeistään vuonna 2015. Hyödyntämistasojen saavuttaminen tätä myöhemmin olisi sallittava vain, jos niiden saavuttaminen viimeistään vuonna 2015 vaarantaisi vakavasti kyseisten kalastuslaivastojen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Vuoden 2015 jälkeen kyseiset tasot olisi saavutettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetasot olisi säilytettävä siitä eteenpäin.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Pyyntiponnistusjärjestelmän puuttuessa on tarpeen poistaa Riianlahdella sovellettavat säännöt, jotka koskevat erityiskalastuslupaa ja aluksen tai moottorin korvaamista. Sen vuoksi neuvoston asetusta (EY) N:o 2187/2005 olisi muutettava.
Poistetaan.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
2.  Suunnitelmaa sovelletaan myös ICES-osa-alueilla 22–32 pyydettyyn punakampelaan, kampelaan, piikkikampelaan ja silokampelaan kalastettaessa kyseisiä kantoja.
2.  Tässä asetuksessa säädetään myös punakampelan, kampelan, piikkikampelan ja silokampelan sivusaaliita koskevista toimista, joita sovelletaan pyydettäessä 1 kohdassa tarkoitettuja kantoja ICES-osa-alueilla 22–32.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – b ja c alakohta
b)  ’loukuilla’ tarkoitetaan suuria ankkuroituja, seipäisiin kiinnitettyjä tai ajoittain kelluvia verkkopyydyksiä, jotka ovat päältä avoimia ja jotka on varustettu erilaisilla kalojen kokoamiseen ja pyydystämiseen tarkoitetuilla välineillä ja jotka on yleensä jaettu alareunasta havaksella suljettuihin osastoihin;
b)  ’loukuilla, rysillä ja pauneteillä’ tarkoitetaan ankkuroituja, seipäisiin kiinnitettyjä tai ajoittain kelluvia verkkopyydyksiä, jotka on varustettu erilaisilla kalojen kokoamiseen ja pyydystämiseen tarkoitetuilla välineillä ja jotka on yleensä jaettu alareunasta havaksella suljettuihin osastoihin;
c)  ’rysillä ja merroilla’ tarkoitetaan äyriäisten tai kalojen pyydystämiseen tarkoitettuja häkkien tai korien muotoisia pieniä ansoja, joissa on yksi tai useampi suuaukko ja jotka on tehty eri materiaaleista ja jotka sijoitetaan merenpohjaan yksittäin tai riveihin ja kiinnitetään niiden sijainnin osoittaviin pinnalla kelluviin poijuihin;
c)  ’merroilla’ tarkoitetaan äyriäisten tai kalojen pyydystämiseen tarkoitettuja häkkien tai korien muotoisia ansoja, joissa on yksi tai useampi suuaukko ja jotka on tehty eri materiaaleista ja jotka sijoitetaan merenpohjaan yksittäin tai riveihin ja kiinnitetään niiden sijainnin osoittaviin pinnalla kelluviin poijuihin;
Tarkistukset 63, 28, ja 56
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
1.  Suunnitelmalla pyritään edistämään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja erityisesti
1.  Suunnitelmalla varmistetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen ja meristrategiapuitedirektiivissä 2008/56/EY asetettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen ja erityisesti
a)  saavuttamaan ja säilyttämään kyseisten kantojen kestävä enimmäistuotto sekä
a)  palautetaan kyseisten kantojen biomassataso kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi ja pidetään se tällaisella tasolla sekä
b)  varmistamaan punakampela-, silokampela-, kampela- ja piikkikampelakantojen säilyminen ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti.
b)  varmistetaan punakampela-, silokampela-, kampela- ja piikkikampelakantojen säilyminen kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suurempina.
2.  Suunnitelmalla pyritään edistämään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa kyseisten kantojen ja punakampelan osalta.
2.  Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista parhaat saatavilla olevat tieteelliset lausunnot huomioon ottaen välttämällä ja vähentämällä tahattomia saaliita sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa kyseisten kantojen ja punakampelan osalta.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
3 a artikla (uusi)
3 a artikla
Johdonmukaisuus unionin ympäristölainsäädännön kanssa
1.  Suunnitelmassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa.
2.  Jotta voidaan varmistaa, että kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvat haittavaikutukset minimoidaan ja kalastustoimissa vältetään merellisen ympäristön huonontuminen, suunnitelman on oltava johdonmukainen meristrategiapuitedirektiivin kanssa ja edistettävä sen tavoitteita ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi viimeistään vuonna 2020. Erityisesti siinä
a)  pyritään varmistamaan kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa laadullisessa kuvaajassa 3 kuvattujen olosuhteiden toteutuminen
b)  pyritään edistämään kyseisen direktiivin liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien 1, 4 ja 6 toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Tavoitteena oleva kalastuskuolevuustaso kyseisille kannoille, joka on saavutettava vuoteen 2015 mennessä ja säilytettävä siitä eteenpäin, on seuraavien vaihteluvälien mukainen:
1.  Tavoitteena olevassa kalastuskuolevuustasossa on otettava huomioon viimeisimmät tieteelliset lausunnot, ja se on mahdollisuuksien mukaan saavutettava vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä sekä säilytettävä siitä eteenpäin kyseisten kantojen osalta. Kyseisten kantojen kalastuskuolevuuden on pysyttävä seuraavissa vaihteluväleissä:
Kanta
Tavoitteena oleva kalastuskuolevuu-den vaihteluväli

Kanta
Tavoitteena oleva kalastuskuolevuu-den vaihteluväli

Itämeren länsiosan turska
0,23–0,29

Itämeren länsiosan turska
0–FMSY

Itämeren itäosan turska
0,41–0,51

Itämeren itäosan turska
0–FMSY

Itämeren keskiosan silakka
0,23–0,29

Itämeren keskiosan silakka
0–FMSY

Riianlahden silakka
0,32–0,39

Riianlahden silakka
0–FMSY

Selkämeren silakka
0,13–0,17

Selkämeren silakka
0–FMSY

Pohjanlahden silakka
Ei määritelty

Pohjanlahden silakka
0 to FMSY

Itämeren länsiosan silakka
0,25–0,31

Itämeren länsiosan silakka
0–FMSY

Itämeren kilohaili
0,26–0,32

Itämeren kilohaili
0–FMSY

Kestävän enimmäistuoton saavuttamista vastaavan kalastuskuolevuuden eli FMSY:n arvot määritetään viimeisimmän luotettavan tieteellisen lausunnon perusteella, ja kalastuskuolevuuden (F) tavoitearvona olisi oltava 0,8 kertaa FMSY.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Kalastusmahdollisuudet olisi asetettava tasolle, jolla ne alle 5 prosentin todennäköisyydellä ylittävät 1 kohdassa olevassa taulukossa vahvistetut FMSY:n arvot.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Tässä asetuksessa varaudutaan kalastustoiminnan väliaikaiseen lopettamiseen, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 508/2014 33 artiklassa, jonka yhteydessä voidaan myöntää taloudellista tukea mainitun asetuksen mukaisesti.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Täyttä lisääntymiskykyä vastaavan kutevan biomassan vähimmäistasona ilmaistujen viitearvojen on kyseisten kantojen osalta oltava seuraavat:
1.  Täyttä lisääntymiskykyä vastaavien säilyttämisen viitearvojen on kyseisten kantojen osalta oltava seuraavat:
Kanta
Kutevan biomassan vähimmäistaso (tonnia)

Kanta
Kutevan biomassan vähimmäistaso (tonnia)

Itämeren länsiosan turska
36 400

Itämeren länsiosan turska
36 400 vuonna 2015 ja BMSY muina vuosina

Itämeren itäosan turska
88 200

Itämeren itäosan turska
88 200 vuonna 2015 ja BMSY muina vuosina

Itämeren keskiosan silakka
600 000

Itämeren keskiosan silakka
600 000 vuonna 2015 ja BMSY muina vuosina

Riianlahden silakka
Ei määritelty

Riianlahden silakka
Ei määritelty vuodeksi 2015, BMSY muina vuosina

Selkämeren silakka
Ei määritelty

Selkämeren silakka
Ei määritelty vuodeksi 2015, BMSY muina vuosina

Pohjanlahden silakka
Ei määritelty

Pohjanlahden silakka
Ei määritelty vuodeksi 2015, BMSY muina vuosina

Itämeren länsiosan silakka
110 000

Itämeren länsiosan silakka
110 000 vuonna 2015 ja BMSY muina vuosina

Itämeren kilohaili
570 000

Itämeren kilohaili
570 000 vuonna 2015 ja BMSY muina vuosina

Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Jos jonkin kyseisen kannan kuteva biomassa on 1 kohdassa vahvistetun kutevan biomassan vähimmäistason alapuolella, on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta palautuu nopeasti ennalta varautuvalle tasolle. Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdasta poiketen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti on erityisesti vahvistettava kalastusmahdollisuudet 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tavoitteena olevia kalastuskuolevuustasoja alhaisemmille tasoille. Korvaaviin toimiin voi tarvittaessa sisältyä komission lainsäädäntöehdotuksia ja komission asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklan mukaisesti vahvistamia kiireellisiä toimenpiteitä.
2.  Jos jonkin kyseisen kannan kuteva biomassa on 1 kohdassa vahvistetun kutevan biomassan vähimmäistason alapuolella, on toteutettava asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen kanta palautuu mahdollisimman nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavaa tasoa suuremmaksi. Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdasta poiketen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti on erityisesti vahvistettava kalastusmahdollisuudet tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tavoitteena olevia kalastuskuolevuustasoja alhaisemmille tasoille. Korvaaviin toimiin voi tarvittaessa sisältyä komission lainsäädäntöehdotuksia ja komission asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklan mukaisesti vahvistamia kiireellisiä toimenpiteitä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos jonkin kyseisen kannan biomassa laskee tiettynä vuonna seuraavassa taulukossa vahvistettua tasoa alhaisemmaksi, on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen kannan kohdennetun kalastuksen keskeyttämiseksi:
Kanta
Biomassa-tason raja-arvo (tonnia)

Itämeren länsiosan turska
26 000

Itämeren itäosan turska
63 000

Itämeren keskiosan silakka
430 000

Riianlahden silakka
Ei määritelty

Selkämeren silakka
Ei määritelty

Pohjanlahden silakka
Ei määritelty

Itämeren länsiosan silakka
90 000

Itämeren kilohaili
410 000

Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
6 artikla
Toimenpiteet punakampelan, kampelan, piikkikampelan ja silokampelan ollessa uhattuina
Punakampelaa, kampelaa, piikkikampelaa ja silokampelaa koskevat tekniset säilyttämistoimenpiteet
1.  Jos jokin Itämeren punakampela-, kampela-, piikkikampela- tai silokampelakannoista on tieteellisten lausuntojen mukaan uhattuna, komissiolla on 15 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä uhanalaista kantaa koskevista erityisistä säilyttämistoimenpiteistä ja seuraavista aiheista:
1.   Jos tieteellisten lausuntojen perusteella tarvitaan korjaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Itämeren punakampela-, kampela-, piikkikampela- tai silokampelakantoja hoidetaan ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti, komissiolla on 15 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä punakampelan, silokampelan, kampelan ja piikkikampelan sivusaaliita koskevista erityisistä säilyttämistoimenpiteistä ja seuraavista teknisistä toimenpiteistä, jotka koskevat
c)  a) kalastuskapasiteetin ja pyyntiponnistuksen mukauttaminen;
a)  kalastuskapasiteetin ja pyyntiponnistuksen mukauttamista;
d)  b) tekniset toimenpiteet, jotka koskevat esimerkiksi
1)   pyydysten ominaisuuksia, erityisesti silmäkokoa, langan paksuutta ja pyydyksen kokoa;
b)  pyydysten ominaisuuksia, erityisesti silmäkokoa, langan paksuutta ja pyydyksen kokoa;
2)   pyydysten käyttöä, erityisesti vedessäoloaikaa ja käyttösyvyyttä;
c)  pyydysten käyttöä, erityisesti vedessäoloaikaa ja käyttösyvyyttä;
3)   kalastuksen kieltämistä tai rajoittamista tietyillä alueilla;
d)   kalastuksen kieltämistä tai rajoittamista tietyillä alueilla;
4)   kalastuksen kieltämistä tai rajoittamista tiettyinä aikoina;
e)   kalastuksen kieltämistä tai rajoittamista tiettyinä aikoina;
5)   säilyttämisen vähimmäisviitekokoa.
f)   säilyttämisen vähimmäisviitekokoa;
g)  muita valikoivuuteen liittyviä ominaisuuksia.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt tavoitteet, ja niiden on perustuttava tieteellisiin lausuntoihin.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt tavoitteet ja varmistamaan johdonmukaisuus unionin ympäristölainsäädännön kanssa 3 a artiklan mukaisesti, ja niiden on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin lausuntoihin.
3.  Kyseiset jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittaa yhteisiä suosituksia 1 kohdassa tarkoitetuiksi erityisiksi säilyttämistoimenpiteiksi.
3.  Kyseiset jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittaa yhteisiä suosituksia 1 kohdassa tarkoitetuiksi erityisiksi säilyttämistoimenpiteiksi.
3 a.  Komissio kuulee Euroopan parlamenttia ja asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia ennen delegoidun säädöksen antamista.
3 b.  Komissio arvioi asianomaisia jäsenvaltioita kuullen 1 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten vaikutuksia vuoden kuluttua niiden antamisesta ja sen jälkeen joka vuosi. Jos tällaisessa arvioinnissa käy ilmi, että delegoitu säädös ei ole kyseisessä tilanteessa tarkoituksenmukainen, asianomaiset jäsenvaltiot voivat antaa yhteisen suosituksen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdasta poiketen purkamisvelvoitetta ei sovelleta kyseisiin kantoihin ja punakampelaan kalastettaessa loukuilla, rysillä ja merroilla.
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdasta poiketen purkamisvelvoitetta ei sovelleta turskaan kalastettaessa seuraavilla pyydyksillä: loukuilla, rysillä, pauneteilla ja merroilla.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja erityisesti varmistamaan nuorten tai kutevien kalojen suojelu.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on pyrittävä saavuttamaan 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja erityisesti varmistamaan nuorten tai kutevien kalojen suojelu, johdonmukaisuus unionin ympäristölainsäädännön kanssa 3 a artiklan mukaisesti ja kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvien haittavaikutusten minimoiminen.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  asetuksen (EY) N:o 2187/2005 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut liitteissä II ja III vahvistetut kohdelajit ja silmäkoot;
a)  asetuksen (EY) N:o 2187/2005 3 ja 4 artiklassa ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ja kyseisen asetuksen liitteissä II, III ja IV vahvistetut kohdelajit, silmäkoot ja säilyttämisen vähimmäisviitekoot;
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – f alakohta
f)  mainitun asetuksen 22 artiklassa säädetty troolauskielto Riianlahdella.
Poistetaan.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Komissio pyrkii lisäksi ottamaan huomioon viimeisimmät tieteelliset tutkimukset, myös ICESin tutkimukset, ennen teknisten toimenpiteiden hyväksymistä.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Turskan kutuaikana on kiellettyä harjoittaa pelagista kalastusta seisovilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on alle 110 millimetriä tai levityspuomeja käyttävien pyydysten tapauksessa alle 120 millimetriä.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
VI a luku (uusi)
VI a LUKU
ERITYISTOIMENPITEET
9 a artikla
Erityistoimenpiteet
1.  Kaikki kalastustoiminta kielletään 1 päivästä toukokuuta 31 päivään lokakuuta seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevien loksodromien rajaamalla alueella, joka mitataan WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen:
a)  Alue 1:
–  55° 45′ N, 15° 30′ E
–  55° 45′ N, 16° 30′ E
–  55° 00′ N, 16° 30′ E
–  55° 00′ N, 16° 00′ E
–  55° 15′ N, 16° 00′ E
–  55° 15′ N, 15° 30′ E
–  55° 45′ N, 15° 30′ E
b)  Alue 2:
–  55° 00′ N, 19° 14′ E
–  54° 48′ N, 19° 20′ E
–  54° 45′ N, 19° 19′ E
–  54° 45′ N, 18° 55′ E
–  55° 00′ N, 19° 14′ E
c)  Alue 3:
–  56° 13′ N, 18° 27′ E
–  56° 13′ N, 19° 31′ E
–  55° 59′ N, 19° 13′ E
–  56° 03′ N, 19° 06′ E
–  56° 00′ N, 18° 51′ E
–  55° 47′ N, 18° 57′ E
–  55° 30′ N, 18° 34′ E
–  56° 13′ N, 18° 27′ E.
2.  Kaikilla vähintään kahdeksan metrin pituisilla unionin aluksilla, joilla on turskankalastukseen Itämerellä asetuksen (EY) N:o 2187/2005 3 artiklan mukaisesti sallittu pyydys tai jotka käyttävät tällaista pyydystä, on oltava erityislupa turskankalastukseen Itämerellä.
3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti tämän artiklan muuttamisesta tarvittaessa 3 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti nuorten tai kutevien kalojen suojelun varmistamiseksi.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
10 artikla
10 artikla
Alueellinen yhteistyö
Alueellinen yhteistyö
1.  Tässä luvussa säädettyihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.
1.  Tämän asetuksen 6, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.
2.  Kyseiset jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittaa yhteisiä suosituksia 1 kohdassa tarkoitetuiksi toimenpiteiksi seuraavien määräaikojen kuluessa:
2.  Kyseiset jäsenvaltiot voivat alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia kuultuaan toimittaa 6 artiklan 3 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen aina 12 kuukauden kuluttua suunnitelmaa koskevan arvioinnin esittämisestä 14 artiklan mukaisesti, kuitenkin viimeistään 1 päivänä syyskuuta jäsenvaltioita koskevien toimenpiteiden osalta. Jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia, jos suunnitelmaan sisältyvien kantojen tilassa tapahtuu yhtäkkinen muutos ja jos suositettavat toimenpiteet ovat tieteellisen lausunnon perusteella tarpeellisia tai perusteltuja.
a)  6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen, tiettyä kalenterivuotta koskevien toimenpiteiden osalta viimeistään edellisen vuoden 1 päivänä syyskuuta;
b)  8 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden osalta ensimmäisen kerran viimeistään kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen joka kuudes kuukausi suunnitelman arvioinnin esittämisestä 14 artiklan mukaisesti.
2 a.  Asianomaiset neuvoa-antavat toimikunnat voivat myös antaa suosituksia 2 kohdassa asetetun aikataulun mukaisesti.
2 b.  Jos komissio poikkeaa yhteisestä suosituksesta, poikkeukset on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja ne on voitava tutkia.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
12 artikla
12 artikla
Ennakkoilmoitukset
Ennakkoilmoitukset
1.  Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan 1 kohdasta poiketen kyseisessä artiklassa säädetty ennakkoilmoitusvelvoite koskee sellaisten unionin kalastusalusten päälliköitä, joiden aluksen kokonaispituus on vähintään kahdeksan metriä ja joilla on aluksella vähintään 300 kilogrammaa turskaa tai kaksi tonnia pelagisia lajeja.
1.  Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan 1 kohdasta poiketen kyseisessä artiklassa säädetty ennakkoilmoitusvelvoite koskee
a)  turskaa kohdelajina pyytävien unionin kalastusalusten päälliköitä, joiden aluksen kokonaispituus on vähintään kahdeksan metriä ja joilla on aluksella vähintään 300 kilogrammaa turskaa;
b)  silakkaa ja/tai kilohailia kohdelajina pyytävien unionin kalastusalusten päälliköitä, joiden aluksen kokonaispituus on vähintään kahdeksan metriä ja joilla on aluksella vähintään kaksi tonnia pelagisia lajeja.
2.  Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan 1 kohdasta poiketen kyseisessä artiklassa säädetty määräaika ennakkoilmoituksen tekemiselle on vähintään tunti ennen arvioitua satamaantuloaikaa.
2.  Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan 1 kohdasta poiketen kyseisessä artiklassa säädetty määräaika ennakkoilmoituksen tekemiselle on vähintään tunti ennen arvioitua satamaantuloaikaa. Rannikkojäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa tapauskohtaisesti luvan aikaisempaan satamaantuloon, jos tarvittavat edellytykset soveltuvien valvontatoimien toteuttamiseksi täyttyvät.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – b alakohta
b)  5 tonnia pelagisia kantoja.
b)  2 tonnia pelagisia kantoja.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
14 artikla
14 artikla
14 artikla
Suunnitelman arviointi
Suunnitelman arviointi
Komissio arvioi suunnitelman vaikutukset tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin kantoihin ja niitä hyödyntäviin kalastuksiin erityisesti, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset tieteellisissä lausunnoissa, kuuden vuoden kuluttua suunnitelman voimaantulosta ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. Komissio toimittaa näiden arviointien tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein komissio arvioi monivuotisen suunnitelman vaikutukset tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin kantoihin ja niitä hyödyntäviin kalastuksiin erityisesti, jotta voidaan todeta, onko kalakantojen palauttamisessa kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pitämisessä tällaisilla tasoilla edistytty. Komissio toimittaa tämän arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja voi tarvittaessa viimeisimmät tieteelliset lausunnot huomioon ottaen ehdottaa mukautuksia monivuotiseen suunnitelmaan tai aloittaa menettelyn delegoitujen säädösten muuttamiseksi.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
IX a luku (uusi)
IX a LUKU
EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON TUKI
14 a artikla
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki
Asetuksen (EU) N:o 508/2014 33 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa tässä asetuksessa säädettyä monivuotista suunnitelmaa pidetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuna monivuotisena suunnitelmana.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 6, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettu vallan siirto komissiolle tapahtuu määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
2.  Siirretään komissiolle 1 päivästä syyskuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 6, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
16 artikla
Poistetaan asetuksen (EY) N:o 2187/2005 20 ja 21 artikla.
Muutetaan asetus (EY) N:o 2187/2005 seuraavasti:
1.  Poistetaan 13 artiklan 3 kohta.
2.  Korvataan liitteessä IV olevan taulukon sarakkeessa, jonka otsikko on ”Alin mitta”, turskan säilyttämisen vähimmäisviitekokoa koskeva mitta ”38 cm” mitalla ”35 cm”.

(1) Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 61 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A8-0128/2015).


Purkamisvelvoite ***I
PDF 234kWORD 92k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2187/2005, (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 2347/2002 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1434/98 kumoamisesta purkamisvelvoitteen huomioon ottamiseksi (COM(2013)0889 – C7‑0465/2013 – 2013/0436(COD))
P8_TA(2015)0105A8-0060/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0889),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0465/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. huhtikuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A8‑0060/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/… antamiseksi neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2187/2005, (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 2347/2002 ja (EY) N:o 1224/2009 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse purkamisvelvoitteesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1434/98 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/812.)

(1)EUVL C 311, 12.9.2014, s. 68.


EY:n ja Venäjän kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävä pöytäkirja Kroatian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi ***
PDF 235kWORD 58k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 esityksestä neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (11878/2014 – C8-0006/2015 – 2014/0052(NLE))
P8_TA(2015)0106A8-0129/2015

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11878/2014),

–  ottaa huomioon luonnoksen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettäväksi pöytäkirjaksi (11513/2014),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan, 212 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0006/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0129/2015),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation hallituksille ja parlamenteille.


Bolognan prosessin täytäntöönpano
PDF 203kWORD 94k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta (2015/2039(INI))
P8_TA(2015)0107A8-0121/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 26 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Sorbonnen yhteisen julistuksen Euroopan korkeakoulujärjestelmän rakenteen yhdenmukaistamisesta, jonka Ranskan, Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan asiasta vastaavat ministerit allekirjoittivat Pariisissa 25. toukokuuta 1998 (Sorbonnen julistus)(1),

–  ottaa huomioon yhteisen julistuksen, jonka 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa 19. kesäkuuta 1999 (Bolognan julistus)(2),

–  ottaa huomioon Leuvenissä ja Louvain-la-Neuvessa 28. ja 29. huhtikuuta 2009 pidetyssä korkeakoulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministerien konferenssissa annetun julkilausuman(3),

–  ottaa huomioon 47 maan korkeakoulutuksesta vastaavien ministerien 12. maaliskuuta 2010 hyväksymän Budapest–Wien-julistuksen, jolla eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA) julistettiin virallisesti avatuksi(4),

–  ottaa huomioon Bukarestissa 26. ja 27. huhtikuuta 2012 pidetyn Bolognan prosessin kolmannen foorumin ja ministerikokouksen antaman julkilausuman(5),

–  ottaa huomioon Bukarestissa 26. ja 27. huhtikuuta 2012 pidetyn EHEAn ministerikokouksen hyväksymän eurooppalaisen korkeakoulutusalueen liikkuvuusstrategian 2020(6),

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU(7),

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi(8),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa(9),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(10),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät(11),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät koulutuksen roolin kehittämisestä täysin toimivan osaamiskolmion osana(12),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä(13),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista(14),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen ”Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen”(15),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot” (COM(2006)0208),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (COM(2010)0245),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

–  ottaa huomioon Euroopan korkeakoulutuksesta vuonna 2009 annetun Euroopan koulutuksen tietoverkon Eurydicen julkaisun ”Higher Education in Europe 2009: Developments in the Bologna Process” (Eurydice, Euroopan komissio, 2009)(16),

–  ottaa huomioon julkaisun ”Focus on Higher Education in Europe 2010: The Impact of the Bologna Process” (Eurydice, Euroopan komissio, 2010)(17),

–  ottaa huomioon julkaisun ”The European Higher Education Area in 2012: Bologna Process Implementation Report” (Eurydice, Euroopan komissio, 2012)(18),

–  ottaa huomioon vuonna 2007 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen korkea-asteen koulutuksen uudistuksesta opetusalan ammattilaisten keskuudessa(19),

–  ottaa huomioon vuonna 2009 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen korkea-asteen koulutuksen uudistuksesta opiskelijoiden keskuudessa(20),

–  ottaa huomioon Bolognan prosessista 16. huhtikuuta 2009 annetun Eurostatin julkaisun ”The Bologna Process in Higher Education in Europe – Key indicators on the social dimension and mobility”(21),

–  ottaa huomioon Jerevanissa Armeniassa 8.–9. syyskuuta 2011 pidetyn, korkeakoulutuksen rahoittamista käsitelleen kansainvälisen konferenssin loppuraportin(22),

–  ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta(23),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi(24),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toimielinten panoksesta Bolognan prosessin lujittumiseen ja edistymiseen(25),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR)(26),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0121/2015),

A.  katsoo, että nykyisessä taloustilanteessa Bolognan prosessilla olisi saavutettava tavoitteet, joilla tuetaan kansalaisten mahdollisimman hyvää koulutusta ja innovointikykyä siten, että kaikilla olisi mahdollisuus opiskella ja päivittää osaamistaan jatkuvasti, ja katsoo, että tämän olisi ilmettävä Eurooppa 2020 -strategian tarkistuksessa sekä Jean-Claude Junckerin esittelemän Euroopan investointiohjelman toimeenpanossa;

B.  ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan EU:ssa joka kolmas työantaja kohtaa ongelmia päteviä työntekijöitä etsiessään; katsoo, että jos taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen (eli yksilön ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten väliseen kuiluun) EU:ssa liittyvää ongelmaa halutaan torjua, Bolognan uudistus ei ole tähän mennessä osoittautunut kovin menestyksekkääksi; katsoo, että taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta on tullut yksi Euroopan keskeisistä haasteista ja että se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin aloihin aina yritysten tuottavuudesta ja tehokkuudesta nuorten nykyiseen ja tulevaan hyvinvointiin;

C.  ottaa huomioon, ettei nuorisotyöttömyysongelma ole juurikaan muuttunut kriisin alkaessa vuonna 2008 vallinneesta tilanteesta; ottaa huomioon, että vuoden 2014 lopulla EU:ssa oli noin viisi miljoonaa työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta;

D.  toteaa erään filosofin sanoin, että yliopistojen tunnuskuvana olisi oltava totuuden ja kauneuden etsintä, ja että lisäksi niiden velvollisuutena on suoda tarvittavat valmiudet uusille ammattilaisille, tiedemiehille, insinööreille, opettajille, lääkäreille, poliitikoille ja kansalaisille;

E.  katsoo, että yliopistot on tärkeää nähdä Bolognan prosessin todellisina päätekijöinä eikä pelkästään tukiroolissa alueellisten ja kansallisten laitosten koordinoinnissa, sääntelyssä ja resurssien tuottamisessa;

F.  toteaa, että tämä yhteistyössä yliopistomaailman kanssa toteutettu hallitustenvälinen aloite on johtanut ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on yhteisen eurooppalaisen vastauksen tarjoaminen monien maiden vakaviin ongelmiin, mutta nämä ponnistelut ovat olleet riittämättömiä;

G.  toteaa, että Bolognan prosessin todellisena tarkoituksena on edistää liikkuvuutta ja kansainvälistymistä sekä varmistaa erilaisten korkeakoulujärjestelmien normien ja laadun yhteensopivuus ja vertailtavuus kunnioittaen samalla kuitenkin yliopistojen itsenäisyyttä ja myötävaikuttaen sellaisen aidosti demokraattisen eurooppalaisen alueen luomiseen, joka tarjoaa kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet;

H.  katsoo, että viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana saavutetusta kehityksestä tarvitaan arvio, jossa otetaan huomioon sekä menestystarina – alueen sisäisen yhteistyön osalta – sekä jatkuvat ongelmat ja asetettujen tavoitteiden epätasainen saavuttaminen;

I.  katsoo, että vaikka useimmissa maissa Bolognan prosessi on ohjannut ja motivoinut koulutusjärjestelmien uudistuksia, joissakin maissa se saatetaan puutteellisen tiedottamisen ja prosessin todellisen vision ymmärtämisen puutteen vuoksi nähdä byrokraattisena taakkana;

J.  pitää tärkeänä, että tunnustetaan Bolognan prosessin yleiseurooppalainen luonne sekä kaikkien sen tekijöiden, kuten opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja myös muun kuin opetushenkilökunnan osallisuus;

K.  katsoo, että jatkuvan tuen antaminen koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle, tiedolle ja tutkimukselle sekä niille annettavan tuen lisääminen on olennaisen tärkeää varsinkin talouskriisin aikoina;

L.  katsoo, että tässä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa on tarpeen vahvistaa Bolognan prosessin perustan muodostavaa poliittista sitoutumista sekä Euroopan unionin toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten ja kaikkien muiden keskeisten sidosryhmien osallistumista kyseisen prosessin toteuttamiseen;

Bolognan prosessin rooli

1.  toteaa, että koulutus ja tutkimus ovat yksi yhteiskuntamme peruspilareista, kun on kyse taitojen edistämisestä sekä kasvun ja työpaikkojen luomisesta; korostaa, että aiempaa suuremmat investoinnit koulutukseen ovat erittäin tärkeitä köyhyyden, sosiaalisen eriarvoisuuden ja työttömyyden sekä erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi;

2.  katsoo, että Bolognan prosessi voisi auttaa lievittämään taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen liittyvää ongelmaa EU:ssa, jos opiskelijat voisivat sen ansiosta hankkia ja kehittää työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, ja että siten Bolognan prosessin avulla voitaisiin saavuttaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisen parantamista koskeva tärkeä tavoite;

3.  on tietoinen Bolognan prosessin keskeisestä roolista tietojen ja taitojen Euroopan luomisessa; korostaa, että tiedon, koulutuksen ja tutkimuksen levittäminen on yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä osatekijöistä ja että se lujittaa osaltaan unionin kansalaisuutta; korostaa kuitenkin, että korkeakoulutusyhteisön (opettajien, opiskelijoiden sekä muun kuin opetushenkilökunnan) mielipidettä on kuultava, jotta voidaan ymmärtää, miksi Bolognan prosessiin liittyvät uudistukset herättävät vastustusta, ja että on taattava maksuton julkinen ja kaikkien saatavilla oleva koulutusjärjestelmä, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita;

4.  panee merkille, että Bolognan uudistuksista seurasi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) perustaminen, ja että uudistusten avulla on saatu aikaan parannuksia viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, esimerkiksi korkeakoulurakenteiden vertailukelpoisuus on parantunut, liikkuvuus on lisääntynyt, on otettu käyttöön laadunvarmistusjärjestelmiä sekä tutkintojen tunnustaminen, koulutusjärjestelmiä on parannettu ja korkeakoulutuksen houkuttavuus Euroopassa on lisääntynyt;

5.  panee merkille, että Bolognan prosessin yhteydessä joudutaan tekemään vielä paljon työtä koulutusjärjestelmien mukauttamiseksi työmarkkinoiden tarpeisiin, työllistyvyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi kokonaisvaltaisesti ja korkeakoulutuksen houkuttavuuden lisäämiseksi Euroopassa; katsoo, että eurooppalaisten korkeakoulujen olisi voitava reagoida nopeasti nyky-yhteiskunnassa tapahtuviin talouden, kulttuurin, tieteen ja teknologian muutoksiin, jotta ne pystyvät hyödyntämään täysimääräisesti sen potentiaalin, jota niillä on kasvun, työllistettävyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen;

6.  panee merkille Bukarestissa 2012 pidetyssä EHEA-kokouksessa esitetyt tulevien vuosien tavoitteet sekä vuoteen 2015 mennessä suoritettavien toimien kansalliset painopisteet sekä kokouksessa annetut suositukset EHEAn liikkuvuusstrategiasta vuodeksi 2020: niissä kehotetaan perustamaan uusia seurantakeskuksia, omaksumaan uusia lähestymistapoja Euroopan eri yliopistoyhteisöihin sekä luomaan uusia järjestelmiä, joilla yliopistoyhteisöjen jäsenet voidaan ottaa mukaan suunnitelmaan kuuluvaan uudistamisprosessiin;

Painopisteet ja haasteet

7.  kehottaa EHEAan kuuluvia maita panemaan täytäntöön yhteisesti sovitut uudistukset, joiden tarkoituksena on Bolognan prosessin tavoitteiden nopeutettu saavuttaminen ja EHEAn uskottavuuden lisääminen; kannattaa niiden maiden tukemista, joilla on vaikeuksia uudistusten täytäntöönpanossa; kannattaa tässä yhteydessä maiden, alueiden ja keskeisten sidosryhmien välisten laajojen kumppanuuksien luomista;

8.  kehottaa jäsenvaltiota ajantasaistamaan ja parantamaan entisestään korkea-asteen oppilaitostensa arviointia aiemmin opetusjärjestelmien kansainvälisellä tasolla asettamien standardien perusteella, ja kehottaa jäsenvaltioita palkitsemaan huippuosaamista, jotta voidaan edistää tietoa, tutkimusta ja tiedettä;

9.  korostaa, että on tärkeää säilyttää opetuksen ja kielten monimuotoisuus; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään apurahojen määrää ja varmistamaan, että ne ovat helposti saatavilla;

10.  tuo esiin tarpeen lisätä EHEAn kehittämisponnisteluja ja hyödyntää saavutettua edistystä pyrittäessä saavuttamaan tavoitteita yhdessä eurooppalaisen koulutusalueen, elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen ja Euroopan tutkimusalueen kanssa;

11.  kehottaa kaikkia Bolognan prosessin täytäntöönpanoon liittyviä sidosryhmiä tehostamaan laadunvarmistusta sellaisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen aikaansaamiseksi, joka parantaa houkuttavuuttaan mallina akateemisesta huippuosaamisesta maailmanlaajuisesti;

12.  kehottaa jäsenvaltioita, EHEAan kuuluvia maita ja koko Euroopan unionia lisäämään yleistä ymmärtämystä Bolognan prosessista ja sille suunnattua tukea, mukaan lukien ruohonjuuritason toimet aiempaa tehokkaamman ja dynaamisemman osallistumisen aikaansaamiseksi prosessin tavoitteisiin pyrittäessä;

13.  tähdentää, että komissiolla on Bolognan prosessin jäsenenä tärkeä rooli EHEAn kehittämisessä, ja kehottaa sitä entisestään vahvistamaan rooliaan elvytettäessä prosessia uudelleen ja joudutettaessa ponnisteluja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

14.  korostaa, että asetettuihin tavoitteisiin on tarpeen sisällyttää koulutuksen ja tutkimuksen laatu palvelusektorilla; katsoo, että yksi tavoitteiden saavuttamisen indikaattoreista voisi olla tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden parantaminen, joka on myös yksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista;

15.  kehottaa jatkamaan hallitusten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä vuoropuhelua käytettävissä olevien varojen kohdentamiseksi ja niiden käytön maksimoimiseksi ja tehostamiseksi sekä uusien ja erilaisten rahoitusmallien etsimiseksi julkisen rahoituksen täydentämiseksi; korostaa myös Horisontti 2020 -ohjelman merkitystä yhteistyöhön perustuvien tutkimushankkeiden edistämisessä eurooppalaisissa korkeakouluissa, ja pitää huolestuttavina jatkuvia yrityksiä leikata sen rahoitusta samalla kun muiden talousarvioalojen annetaan jäädä ennalleen;

16.  kehottaa hallituksia parantamaan julkisten varojen käytön tehokkuutta koulutuksessa sekä noudattamaan EU:n päätavoitetta, jonka mukaan unionin on vuoteen 2020 mennessä investoitava kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja kehittämiseen; korostaa, että koulutuksen ja tutkimuksen kunnianhimoinen rahoitus on välttämätöntä, koska ne muodostavat yhden niistä keskeisistä välineistä, joilla varmistetaan kaikille mahdollisuus päästä laadukkaaseen koulutukseen ja joilla torjutaan talouskriisiä ja työttömyyttä;

17.  panee merkille potentiaaliset rahoitusmahdollisuudet, joita ESIRin on tarkoitus tarjota korkea-asteen koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle; ilmaisee syvän huolensa Horisontti 2020 -ohjelman rahoitukseen suunnitelluista leikkauksista, jotka koskevat suoraan tutkimusta ja koulutusta ja joilla on tarkoitus kartuttaa ESIRiä;

18.  varoittaa, että Horisontti 2020 -ohjelman leikkaukset vaikuttaisivat varmuudella Bolognan prosessin täysimääräiseen täytäntöönpanoon, ja kehottaa näin ollen komissiota perumaan kaikki tämänsuuntaiset ehdotukset;

19.  rohkaisee koko akateemista yhteisöä ja työmarkkinaosapuolia lähestymään asiaa sekä ylhäältä alaspäin että alhaalta ylöspäin ja pyytää EHEA-asioista vastaavilta ministereiltä poliittista sitoutumista ja yhteistyötä kehitettäessä yhteistä strategiaa Bolognan uudistusten saavuttamiseksi;

20.  kehottaa parantamaan koulutusohjelmia ja määrittämään niille selvät tavoitteet, jotta tutkinnon suorittajille tarjottaisiin sellaiset yleiset ja ammatilliset tiedot ja taidot, joita he tarvitsevat sekä vastatakseen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja saadakseen valmiudet elinikäiseen oppimiseen että varsinkin integroituakseen yhteiskuntaan kansalaisina; kannattaa ammattipätevyyden todistamista koskevien eurooppalaisten puitteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa;

21.  korostaa STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) roolia ja niiden merkitystä yhteiskunnalle, taloudelle ja tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydelle;

22.  kehottaa panemaan EHEAssa asianmukaisesti täytäntöön eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS) sekä korkeakoulututkintotodistuksen liitteen, jotka ovat opiskelijan työmäärän ja oppimistulosten kannalta keskeisiä välineitä, jotta helpotettaisiin liikkuvuutta ja autettaisiin opiskelijoita kokoamaan yhteen tiedot akateemisista ja opintojen ulkopuolisista saavutuksistaan;

23.  korostaa, että on tärkeää taata akateemisten tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen ja yhteensopivuus, jotta vahvistettaisiin laadunvarmistusjärjestelmää Euroopan tasolla ja kaikissa EHEAan liittyneissä maissa eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden tarkistetun version mukaisesti eurooppalaisella korkeakoulutusalueella; kehottaa kaikkia EHEAan kuuluvia maita ja niiden laadunvarmistuksesta vastaavia virastoja liittymään eurooppalaisiin laadunvarmistusverkostoihin eli eurooppalaiseen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistykseen (ENQA) ja Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin (EQAR-rekisteri);

24.  kehottaa Bolognan prosessin kumppaneita ja erityisesti komissiota arvioimaan säännöllisesti pätevyyden ja taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta hetkellä, jolloin tutkinnon suorittaneet siirtyvät työmarkkinoille;

25.  korostaa Eurooppa 2020 -strategian sen tavoitteen merkitystä, jonka mukaan 40 prosentilla 30–34-vuotiasta olisi oltava korkea-asteen koulutus suoritettuna ja sellaiset taidot ja pätevyys hankittuna, joiden ansiosta he löytävät mielekästä työtä;

26.  korostaa tutkintojen viitekehyksen arvoa avoimuuden parantamisessa, ja kehottaa kaikkia Bolognan prosessiin osallistuvia maita tekemään kansallisista tutkintojen viitekehyksistään vertailukelpoisia EHEAn ja eurooppalaisen viitekehysten kanssa;

27.  painottaa, että monissa jäsenvaltioissa kansalliset tutkintojen viitekehykset on vielä mukautettava eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja eurooppalaisiin laadunvarmistusstandardeihin ja -ohjeisiin; panee merkille, että monia kansallisia tutkintojen viitekehyksiä ei vielä ole rekisteröity EQAR-rekisteriin);

28.  toteaa, että opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun kuin opetushenkilökunnan liikkuvuus on yksi Bolognan prosessin painopisteistä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja parantamaan liikkuvuuden laatua, ja korostaa tarvetta tehostaa EHEAn liikkuvuusstrategian 2020 täytäntöönpanoa sekä saavuttaa opiskelijoiden määrällinen 20 prosentin liikkuvuustavoite vuoteen 2020 mennessä; korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman keskeistä asemaa, ja korostaa olevan tärkeää varmistaa, että ne pannaan sujuvasti ja tehokkaasti täytäntöön ja että niitä edistetään; korostaa, että Erasmus+-ohjelmaan liittyvät apurahat olisi jätettävä verotuksen ja sosiaalimaksujen ulkopuolelle;

29.  kehottaa sisällyttämään opiskelijoiden liikkuvuuden asteittain yliopistojen virallisiin opetussuunnitelmiin;

30.  korostaa, että asianmukaiset määrät musiikin ja taideaineiden opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa on tarpeen ottaa mukaan EU:n liikkuvuusohjelmiin;

31.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään eurooppalaiset ja kansainväliset kumppanuus- ja liikkuvuusjärjestelyt niihin kriteereihin, joiden mukaisesti yliopistot ja korkeakoulut asetetaan paremmuusjärjestykseen;

32.  toteaa, että korkeakoulut ovat keskeisessä asemassa liikkuvuuden edistämisessä sekä sellaisten tutkinnon suorittaneiden ja tutkijoiden tuottamisessa, joilla on riittävät tiedot ja taidot pystyäkseen työllistymään ja menestymään globaalissa taloudessa;

33.  kehottaa jäsenvaltioita, EU:ta ja EHEAa vahvistamaan liikkuvuutta edistämällä kielten oppimista, poistamalla hallinnollisia esteitä, tarjoamalla riittävän rahoitustukimekanismin ja takaamalla apurahojen, stipendien ja opintosuoritusten siirrettävyyden; panee merkille, että liikkuvuus on edelleenkin vähemmän muiden kuin perhetaustaltaan varakkaiden opiskelijoiden saavutettavissa;

34.  korostaa sekä ohjelmien suunnittelua että niiden toteutusta koskevissa asioissa siirtymistä koulutuksellisesta mallista opiskelijakeskeiseen lähestymistapaan, johon sisältyy opiskelijoiden henkilökohtainen kehitys; korostaa olevan tärkeää, että opiskelijat osallistuvat korkeakoulujen hallinnointiin;

35.  korostaa, että opinto-ohjelmissa olisi keskityttävä markkinoiden pitkän aikavälin kysyntään; korostaa niin ikään, että työllistettävyys merkitsee sitä, että opiskelijoilla olisi oltava laajempi joukko erilaisia taitoja, jotka valmistelevat heitä työmarkkinoille ja antavat heille välineitä elinikäiseen oppimiseen; korostaa tässä yhteydessä aktiivista vuoropuhelua sekä ohjelmia ja työharjoitteluja koskevaa, kansallista ja rajat ylittävää yhteistyötä yliopistoyhteisön ja liike-elämän välillä, sillä se voisi auttaa torjumaan talouskriisiä, antaa piristysruiskeen talouskasvulle ja edistää tietoon perustuvaa yhteiskuntaa ja siten tarjota mahdollisuuksia laajemmassa sosiaalisessa merkityksessä; kannustaa korkeakouluja suhtautumaan avoimesti poikkitieteellisiin opintoihin, yliopistollisten tutkimusinstituuttien perustamiseen sekä yhteistyön tekemiseen eri kumppanien kanssa;

36.  korostaa tarvetta tarjota laajoja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä täydentäviä oppimismuotoja, kuten epävirallista ja epämuodollista koulutusta, joka on olennaisen tärkeää pehmeiden taitojen kehittymisen kannalta;

37.  kehottaa vahvistamaan korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välistä yhteyttä, muun muassa edistämällä tutkimukseen perustuvaa koulutusta, ja korostaa Horisontti 2020 -ohjelmaa keskeisenä rahoitusmekanismina tutkimuksen lisäämisessä; kehottaa synkronoimaan aiempaa paremmin Bolognan prosessia tukevat toimet, kuten Horisontti 2020 -ohjelman ja Erasmus+-ohjelman;

38.  pyytää laatimaan entistä joustavampia oppimispolkuja, jotka edistävät yhteisiä koulutusohjelmia ja tieteidenvälisiä opintoja ja tukevat innovaatioita, luovuutta, ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja yrittäjyyttä korkea-asteen koulutuksessa, ja kehottaa tutkimaan uuden teknologian, digitalisaation ja tieto- ja viestintätekniikoiden tarjoamaa potentiaalia oppimisen ja opetuksen rikastuttamiseksi ja jotta voidaan kehittää laaja joukko taitoja sekä uusia oppimis-, opetus- ja arviointimalleja;

39.  kehottaa korkeakouluja, julkishallintoa, työmarkkinaosapuolia ja yrityksiä käymään jatkuvaa vuoropuhelua työllistyvyyden helpottamiseksi ja parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että asiaa koskevassa keskustelussa on keskityttävä korkea-asteen koulutuksen hyödyntämättömään potentiaaliin piristysruiskeen antamisessa kasvulle ja työllisyydelle; kehottaa EHEAan kuuluvia maita ja korkeakouluja tehostamaan yhteistyötä laadukkaiden harjoittelupaikkojen sekä oppisopimuskoulutuspaikkojen varmistamiseksi ja liikkuvuuden vahvistamiseksi tässä yhteydessä; korostaa, että sidosryhmien olisi tehtävä enemmän yhteistyötä pohjakoulutustason nostamiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman uudistamiseksi sekä ura- ja työllisyysneuvonnan tarjonnan, saatavuuden ja laadun parantamiseksi; katsoo lisäksi, että opinto-ohjelmiin sisältyviä työharjoitteluja ja työpaikkakoulutusta olisi edistettävä enemmän;

40.  korostaa, että pakolaisaseman saaneiden henkilöiden on voitava päästä kaikkien EHEAan kuuluvien laitosten piiriin, sillä niiden ansiosta he voivat rakentaa oman, itsenäisen elämän koulutuksen kautta; korostaa lisäksi, että oleskelulupien myöntämistä olisi höllennettävä lisää sellaisten tutkinnon suorittaneiden henkilöiden tapauksessa, jotka etsivät ammattipätevyyttä edellyttävää työpaikkaa; korostaa, että ponnisteluja pakolaisaseman saaneiden henkilöiden aseman vastavuoroiseksi tunnustamiseksi olisi tehostettava erityisesti tällaisessa asemassa olevien opiskelijoiden liikkuvuuden huomioon ottaen;

41.  painottaa, että jäsenvaltiot sekä kaikki EHEAan liittyneet korkeakoulut ovat vastuussa sellaisen laadukkaan koulutuksen tarjoamisesta, joka vastaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, ja korostaa, että niiden välistä tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta Bolognan prosessin puitteissa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa;

42.  panee merkille, että vain harvat jäsenvaltiot ovat laatineet kattavan strategian sellaisten opiskelijoiden, joilla on vähemmän suotuisa sosioekonominen tausta, saattamiseksi korkea-asteen koulutuksen piiriin ja siten niin kutsuttuun sosiaaliseen suodattimeen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi;

43.  kehottaa ylemmän perusasteen opettajia osallistumaan laajemmin Bolognan prosessiin niissä asioissa, jotka liittyvät opettajien koulutuksen ja ammatillisen liikkuvuuden laadun edistämiseen, jotta olisi mahdollista vastata tietoon perustuvan yhteiskunnan asettamiin uusiin koulutusvaatimuksiin sekä edistää opiskelijoiden suoritusten paranemista;

44.  painottaa koulutuksen ja sen laadun sekä opetustehtävän merkitystä tulevien sukupolvien kasvatuksessa ja laajempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä työpaikkojen luomiseen, parempaan kilpailukykyyn ja kasvupotentiaaliin myötävaikuttamisessa; toivoo tässä yhteydessä parempaa tunnustusta opettajan ammatille;

45.  kehottaa ryhtymään taloudellisiin ja sosiaalisiin ponnisteluihin sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi tarjoamalla kaikille tasapuolinen ja avoin mahdollisuus päästä laadukkaaseen koulutukseen helpottamalla akateemisten tutkintojen ja ammattitutkintojen, ulkomailla suoritettujen opintojaksojen sekä aiempien opintojen, pehmeitä taitoja koskevien ohjelmien sekä epävirallisen ja epämuodollisen koulutuksen tunnustamista ja tarjoamalla olennaista koulutusta erilaisille opiskelijaryhmille elinikäisen oppimisen kautta;

46.  korostaa Bolognan prosessin sosiaalista ulottuvuutta; kehottaa toteuttamaan toimia, jotka kohdistettaisiin aliedustettujen ja epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien osallistumisen lisäämiseen esimerkiksi kansainvälisten liikkuvuusohjelmien kautta;

47.  korostaa koulutuksellisen liikkuvuuden roolia kulttuurien välisessä oppimisessa, ja painottaa, että Bolognan prosessin puitteissa olisi toteutettava aktiivisesti toimenpiteitä opiskelijoiden kulttuurien välisen ymmärtämyksen ja kunnioituksen edistämiseksi;

48.  kehottaa kehittämään strategian EHEAn ulkoista ulottuvuutta varten tekemällä yhteistyötä maailman muiden alueiden kanssa, jotta lisättäisiin EHEAn kilpailukykyä ja houkuttavuutta globaalissa ympäristössä, parannettaisiin EHEAa koskevan tiedon tarjoamista, vahvistettaisiin kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä sekä tehostettaisiin poliittista vuoropuhelua ja tutkintojen tunnustamista;

49.  korostaa, että on tarpeen tehostaa tilastotietojen keräämistä EHEAan kuuluvista maista, jotta Bolognan prosessin mukanaan tuomat haasteet voidaan paremmin tunnistaa ja jotta niihin voidaan paremmin vastata;

50.  korostaa Jerevanissa toukokuussa 2015 järjestettävän EHEA:n seuraavan ministerikokouksen merkitystä, sillä kokouksessa arvioidaan objektiivisesti ja kriittisesti vuosiksi 2012–2015 asetetuissa tavoitteissa saavutettua edistystä sekä niiden saavuttamisessa ilmenneitä puutteita, ja tavoitteena on eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vahvistaminen unionin täydellä tuella;

o
o   o

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/SORBONNE_DECLARATION1.pdf.
(2)http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/BOLOGNA_DECLARATION1.pdf.
(3)http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/Leuven_Louvain-la-Neuve_Communiqu%C3%A9_April_2009.pdf.
(4)http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/Budapest-Vienna_Declaration.pdf.
(5)http://www.ehea.info/Uploads/(1)/Bucharest%20Communique%202012(1).pdf.
(6)http://www.ehea.info/Uploads/%281%29/2012%20EHEA%20Mobility%20Strategy.pdf.
(7)EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.
(8)EUVL L 289, 3.11.2005, s. 23.
(9)EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.
(10)EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.
(11)EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(12)EUVL C 302, 12.12.2009, s. 3.
(13)EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12.
(14)EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.
(15)EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1.
(16)http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/099EN.pdf.
(17)http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/122EN.pdf.
(18)http://www.ehea.info/Uploads/(1)/Bologna%20Process%20Implementation%20Report.pdf.
(19)http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl198_en.pdf.
(20)http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_260_en.pdf.
(21)http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/5713011/KS-78-09-653-EN.PDF/3eb9f4ec-dc39-4e51-a18b-b61eb7c2518b?version=1.0.
(22)http://www.ehea.info/news-details.aspx?ArticleId=253.
(23)EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 18.
(24)EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 95.
(25)EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 24.
(26)Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten investointien rahastosta ja asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta (COM(2015)0010).


Eurooppalainen elokuva digitaaliajalla
PDF 190kWORD 84k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla (2014/2148(INI))
P8_TA(2015)0108A8-0123/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi)(1),

–  ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY(2),

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(3),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät Euroopan audiovisuaalipolitiikasta digitaaliajalla(4),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) soveltamisesta ”Audiovisuaaliset mediapalvelut ja internetiin liitetyt laitteet: kehitys ja tulevat näkymät” (COM(2012)0203),

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen direktiivin 2010/13/EU 13, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta vuosina 2009–2010 ”Eurooppalaisten teosten edistäminen tilattavissa ja aikataulun mukaan välitettävissä audiovisuaalisissa mediapalveluissa EU:ssa” (COM(2012)0522),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2012 annetun komission kolmannen kertomuksen Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista (SWD(2012)0431), jotka liittyvät elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä 16. marraskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/865/EY täytäntöönpanoon,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–  ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2013 annetun komission vihreän kirjan ”Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot” (COM(2013)0231),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta (2013/C 332/01)(5),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen elokuva digitaaliajalla: Kulttuurien monimuotoisuuden ja kilpailukyvyn yhdistäminen” (COM(2014)0272),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla,

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla(6),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa(7),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta(8),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman valmistautumisesta täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan(9),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0123/2015),

A.  toteaa, että elokuvat ovat sekä talous- että kulttuurihyödykkeitä ja ne edistävät tuntuvasti Euroopan taloutta kasvun ja työllisyyden myötä ja auttavat muovaamaan eurooppalaista identiteettiä ilmentämällä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, edistämällä Euroopan kulttuureja yli rajojen ja lisäämällä kulttuurivaihtoa ja kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä;

B.  toteaa, että Euroopan kulttuurialan ja luovan alan sekä eritoten Euroopan elokuvateollisuuden potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti Euroopan kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön edistämisessä sekä kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisessa, jotka vuorostaan voivat hyödyttää muita talouden aloja ja tarjota Euroopan unionille kilpailuetuja globaalilla tasolla;

C.  toteaa, että Euroopan elokuva-ala on yksi maailman suurimmista tuottajista, joka toi markkinoille 1 500 uutta elokuvaa vuonna 2014, mutta sille on ominaista sekä rahoitusta että tuotantotyyppejä koskeva heterogeeninen rakenne;

D.  toteaa, että eurooppalaisten elokuvien tyypillisiä piirteitä ovat laadukkuus, omaperäisyys ja monimuotoisuus mutta niitä haittaavat rajallinen markkinointi ja jakelu unionissa; toteaa tämän näkyvän saavutetuissa verrattain alhaisissa yleisömäärissä samalla kun eurooppalaiset elokuvat joutuvat kohtaamaan kovaa kansainvälistä kilpailua ja vaikeuksia jakelussa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella;

E.  toteaa, että muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakelu on jäsenvaltioissa edelleen heikkoa, vaikka vuosittain tuotetaan paljon elokuvia, kun taas muut kuin eurooppalaiset elokuvat leviävät laajalle unionissa;

F.  toteaa, että eurooppalaisten elokuvien monimuotoisuus ilmentää Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden rikkautta ja voimaa, mikä merkitsee, että Euroopan elokuva-alan markkinat ovat luonnostaan hajanaiset;

G.  toteaa, että korkealaatuisen elokuvatuotannon edistäminen on erityisen tärkeää pienemmille jäsenvaltioille, joiden kieltä puhuu pienempi määrä ihmisiä;

H.  toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelma (jäljempänä Media) tarjoaa uusia rahoituslähteitä ja tilaisuuksia muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakeluun ja levitykseen, yleisöpohjan kehittämiseen ja medialukutaidon tukemiseen;

I.  toteaa, että yksi digitaalisten sisämarkkinoiden tärkeimmistä tavoitteista olisi oltava internetiä koskevan luottamuksen rakentaminen ja laillisen audiovisuaalisen sisällön saannin lisääminen, jolloin edistetään eurooppalaisiin elokuviin investoimista;

J.  toteaa, että elokuvaesitykset tuottavat edelleen ensimmäisenä julkaisukanavana merkittävän osan elokuvatuotoista ja ovat siten erittäin tärkeitä eurooppalaisten elokuvien tuotannon ja jakelun rahoituksen kannalta; katsoo, että niillä on lisäksi ratkaiseva tehtävä, kun kyse on elokuvien menestyksestä muilla julkaisukanavilla;

K.  toteaa kuitenkin, että yhä useammat vaatimattoman tuotanto- ja mainosbudjetin omaavat eurooppalaiset elokuvat hyötyisivät joustavammista julkaisustrategioista ja nopeammasta pääsystä tilausvideopalveluihin;

L.  toteaa, että julkaisukanavien parempi organisointi maksimoisi potentiaalisen yleisön ja tekisi samalla laittomasta elokuvankatselusta vähemmän houkuttelevaa;

M.  toteaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tilattavien palvelujen tarjoajat edistävät eurooppalaisia teoksia; toteaa, että tämä säännös on pantu täytäntöön eri tavoin ja eritasoisten oikeudellisten vaatimusten avulla, mikä on johtanut siihen, että palveluntarjoajat sijoittautuvat vaatimuksia väljimmin soveltaviin jäsenvaltioihin;

N.  toteaa, että suurin osa Euroopan elokuva-alan julkisesta rahoituksesta, jota saadaan sekä kansallisista että unionin rahoituslähteistä, kohdennetaan elokuvatuotantoon;

O.  ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1295/2013 14 artiklassa todetaan, että ”komissio perustaa kulttuurialalle ja luoville aloille tarkoitetun lainantakausvälineen”, joka helpottaa kulttuurialoilla ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten rahoituksensaantia ja mahdollistaa osallistuville rahoituksen välittäjille, että ne voivat arvioida tehokkaammin niihin hankkeisiin liittyviä riskejä, joille pk-yritykset hakevat lainoja ja rahoitusta;

P.  toteaa, että komission 7. joulukuuta 2012 annetussa kolmannessa kertomuksessa Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista todetaan, että ainoastaan 1,5 prosenttia Euroopan elokuvaperinnöstä on digitalisoitu; toteaa, että prosenttiosuus on tällä hetkellä edelleen sama huolimatta toistuvasti esitetyistä huolenaiheista, joiden mukaan kyseisestä perinnöstä saattaa suuri osa kadota tulevilta sukupolvilta ikuisiksi ajoiksi, minkä osoittaa esimerkiksi se, että ainoastaan 10 prosenttia mykkäelokuvista on säilytetty;

Q.  toteaa, että digitalisointi ja tiedotusvälineiden konvergenssi tarjoavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten elokuvien jakeluun ja markkinointiin yli rajojen ja että ne lisäävät innovoinnin ja joustavuuden potentiaalia samalla kun ne muuttavat merkittävästi katselijoiden käyttäytymistä ja odotuksia;

R.  toteaa, että on tärkeää taata rahoitus elokuvaperinnön ja siihen liittyvän aineiston digitalisoinnille, säilyttämiselle ja online-saatavuudelle ja luoda Euroopan laajuiset normit digitaalisten elokuvien säilyttämiselle;

S.  toteaa, että medialukutaito ja eritoten elokuvalukutaito voivat kehittää kansalaisten kriittistä ajattelua ja ymmärrystä ja stimuloida heidän omaa luovuuttaan ja ilmaisukykyään;

T.  toteaa, että digitaalisella aikakaudella tekijänoikeuksien olisi kannustettava investoimaan elokuvien tuottamiseen ja luomiseen ja varmistettava asianmukaiset korvaukset oikeudenhaltijoille samalla kun kannustetaan kehittämään uusia palveluja ja tapoja tarjota kansalaisille elokuvia yli rajojen ja mahdollistetaan, että kulttuurialan ja luovan alan teollisuus voivat edelleen osaltaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

U.  toteaa, että on tärkeää varmistaa orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista annetun direktiivin 2012/28/EU tehokas täytäntöönpano ja asettaa orpoteosten määritelmään sisältyvät elokuvat yleisesti saataville;

Markkinointi sekä jakelu ja saatavuus yli rajojen

1.  kannustaa Euroopan elokuva-alaa jatkamaan innovatiivisten palvelujen, uusien liiketoimintamallien ja jakelukanavien kehittämistä, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten elokuvien saatavuutta yli rajojen ja lisäksi mahdollistaa, että koko unionin kansalaiset voivat saada alati laajemman elokuvakirjon yhä useampien foorumeiden avulla; suosittelee tässä yhteydessä, että Euroopan elokuvateollisuus ottaa opikseen EU:n ulkopuolella toteutettavista parhaista kaupallisista käytännöistä;

2.  panee merkille luovien teosten luvattoman käytön vaikutuksen luovan työn sykliin ja teosten luojien oikeuksiin; korostaa, että tarvitaan enemmän korkealaatuista laillista tarjontaa ja että nuorten tietoisuutta asiasta on lisättävä;

3.  ehdottaa, että audiovisuaalisten palvelujen rajatylittävän saatavuuden kehittämistä kartoitettaisiin edelleen, kun otetaan huomioon tilausvideopalvelujen ja sähköisten maksutapahtumien nopea kasvu koko unionissa, koska näin katsojat voisivat päästä näkemään elokuvia riippumatta siitä, missä he ovat;

4.  korostaa sellaisen kohdennetun markkinoinnin merkitystä koko unionissa, jossa otetaan huomioon eurooppalaisyleisöjen kulttuuriset erityispiirteet ja pyritään varmistamaan eurooppalaisten elokuvien parempi ja tehokkaampi markkinointi;

5.  kehottaa tästä syystä lisäämään tekstitettyjen elokuvien saatavuutta, jotta voidaan lisätä eurooppalaisten elokuvien levittämistä rajojen yli, parantaa katsojien tietoisuutta Euroopan kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta sekä voimistaa keskinäistä ymmärtämystä;

6.  panee erityisesti merkille Median aseman tekstitysten ja jälkiäänityksen tukemisessa, jotta saadaan lisää eurooppalaisia elokuvia tekstitettyinä alkuperäisversioina, mikä helpottaa niiden levitystä ja parantaa Euroopan kulttuurien ja kielten tuntemusta ja ymmärrystä;

7.  korostaa, että äskettäin hyväksytty valmistelutoimi ”Tekstitysten hankkiminen joukkoistamisen avulla eurooppalaisten teosten levityksen laajentamiseksi” sekä komission työskentely tämän toimen täytäntöönpanemiseksi ovat erittäin tärkeitä;

8.  kannattaa lisäksi sellaisia aloitteita kuin komission pilottihanke ”Euroopan yhdentymisen edistäminen kulttuurin avulla”, jolla pyritään lisäämään tekstitettyjen eurooppalaisten elokuvien tarjontaa esittämällä valittujen televisio-ohjelmien uusia tekstitettyjä versioita kaikkialla Euroopassa;

9.  toteaa pitävänsä erittäin tärkeänä, että elokuvien saatavuutta parannetaan entisestään vammaisten henkilöiden kannalta erityisesti kuvailutulkkauksen ja jälkiäänittämisen avulla;

10.  korostaa yksityisten ja julkisten eurooppalaisten televisiokanavien erityismerkitystä elokuvatuotannossa sekä televisiota että elokuvia varten tehdyissä yhteistuotannoissa, ja korostaa merkitystä, joka niillä voi olla lukuisten, erityisesti pienten ja keskisuurten, elokuvatuotantoyhtiöiden tulevaisuuden turvaamisessa EU:ssa;

11.  muistuttaa Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon roolista, sillä palkinnon tunnettuus on lisääntynyt vuosien mittaan, ja sillä markkinoidaan eurooppalaisia elokuvia siten, että voittanut elokuva käännetään ja tekstitetään kaikilla unionin 24 virallisella kielellä, millä varmistetaan eurooppalaisten elokuvien parempi näkyvyys ja saatavuus sekä parempi tietoisuus niistä; kehottaa kansallisia parlamentteja markkinoimaan edelleen LUX-elokuvapalkintoa jäsenvaltioissa yhteistyössä Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen kanssa;

12.  toteaa, että eurooppalaisia yhteistuotantoja on edistettävä ja tuettava ja että tällaista tuotantoa lisäämällä voidaan kenties laajentaa eurooppalaisten elokuvien jakelua koko mantereelle;

13.  korostaa lisäksi korkealaatuisten eurooppalaisten tv-sarjojen kasvavaa suosiota ja strategista merkitystä tällaisten sarjojen tuotantoa, jakelua ja markkinointia ajatellen eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla;

14.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään erityistapahtumia, kuten elokuvafestivaaleja ja kiertäviä elokuvahankkeita, kannustaakseen eurooppalaisten elokuvien levittämiseen ja esittämiseen niiden alueella ja tukeakseen sitä;

15.  suosittelee, että lujitetaan olemassa olevia toimia, jotta voidaan paremmin optimoida elokuvalippujen hinnat ja että luodaan innovatiivisia markkinointikampanjoita ja ennakkotilauksia koskevia tarjouksia, jotka auttaisivat varmistamaan elokuvateattereiden houkuttelevuuden ja kaikkien pääsyn elokuviin;

Yleisöpohjan kehittäminen

16.  kannustaa elokuvien jakelijoita ja esittäjiä lisäämään muista Euroopan maista peräisin olevien elokuvien näkyvyyttä ja saatavuutta yleisömäärien nostamiseksi;

17.  toteaa, että elokuvateatterit ovat edelleen tärkeimpiä paikkoja esittää ja markkinoida elokuvia sekä sosiaaliselta ulottuvuudeltaan tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset tapaavat ja vaihtavat mielipiteitä; tähdentää, että pienten ja riippumattomien elokuvateattereiden häviäminen, eritoten pikkukaupungeista ja vähemmän kehittyneiltä alueilta, rajoittaa Euroopan kulttuuriresurssien, kulttuuriperinnön ja vuoropuhelun hyödyntämistä; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään tukea siihen, että kaikki valkokankaat varustetaan digitaalisella esityslaitteistolla ja äänitekniikalla, jotta tällaiset elokuvateatterit säilyvät;

18.  korostaa, että elokuvia on markkinoitava varhaisessa tuotantovaiheessa, jotta voidaan parantaa levitystä ja varmistaa, että potentiaaliset yleisöt koko Euroopassa ovat tietoisia näistä elokuvista;

19.  tähdentää Media-ohjelman merkitystä testattaessa tapoja kehittää yleisöpohjaa ja erityisesti tuettaessa festivaaleja, elokuvatuntemukseen liittyviä aloitteita ja yleisöpohjan kehittämiseen pyrkiviä toimia;

Tasapuoliset toimintaedellytykset

20.  muistuttaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tilattavien palvelujen tarjoajat edistävät eurooppalaisia teoksia; tähdentää, että tämä säännös on pantu täytäntöön epätasaisesti ja eritasoisten oikeudellisten vaatimusten avulla, mikä saattaa johtaa siihen, että palveluntarjoajat sijoittautuvat vaatimuksia väljimmin soveltaviin jäsenvaltioihin;

21.  katsoo, että kaikkien, jotka saavat eurooppalaisista elokuvateoksista vaikka vain välillistä taloudellista hyötyä suoran tarjonnan, markkinoinnin tai levityksen kautta, tilausvideot mukaan luettuina, olisi osallistuttava taloudellisesti eurooppalaisten elokuvien tuotantoon; kehottaa komissiota tekemään tästä ohjaavan periaatteen myös silloin, kun se tarkastelee jäsenvaltioiden elokuvarahoitusjärjestelmiä kilpailunäkökulmasta;

22.  kehottaa komissiota ottamaan edellä mainitun huomioon, kun se ehdottaa nykyisen oikeudellisen kehyksen uudelleenarviointia, jotta Euroopan audiovisuaalialan markkinoilla voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka ovat oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset kaikille palveluntarjoajille;

23.  kehottaa tilausvideofoorumeita antamaan julkisesti tietoon kaikkien valikoimiinsa kuuluvien elokuvien kulutusta koskevat tiedot, jotta varmistetaan niiden vaikutuksen asianmukainen arviointi;

Rahoitus

24.  katsoo, että tuotannon ja jakelun rahoitusta on tasapainotettava paremmin pyrkien lisäämään kehittämiseen, markkinointiin ja kansainväliseen jakeluun tarkoitettua tukea, jotta eurooppalaisten elokuvien levitystä voidaan parantaa sekä eurooppalaisilla että kansainvälisillä markkinoilla;

25.  pitää välttämättömänä lisätä elokuvajakelun, -mainostamisen ja -markkinoinnin todellista rahoitusta ilman, että tämä on pois elokuvatuotannon rahoituksesta;

26.  kehottaa jäsenvaltioita erityisesti lisäämään julkista rahoitusta, jotta voidaan tukea kansallisten ja ei-kansallisten eurooppalaisten elokuvien varhaisen vaiheen jakelua ja markkinointia ulkomailla;

27.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kannustimia, joilla edistetään eurooppalaisten elokuvien tuotantoa, jakelua, saatavuutta ja houkuttelevuutta; katsoo, että samojen alennettujen arvonlisäverokantojen soveltaminen sekä sähköisesti että muulla tavoin myytäviin audiovisuaalisiin kulttuuriteoksiin kiihdyttää uusien palvelujen ja foorumien kasvua;

28.  korostaa Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen roolia autettaessa kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivia pk‑yrityksiä saamaan rahoitusta ja kannustettaessa rahoituksen välittäjiä tekemään enemmän investointeja, mikä parantaa elokuva-alan rahoitusmahdollisuuksia;

29.  ehdottaa, että arvioidaan eurooppalaisten ja kansallisten elokuvarahoitusjärjestelmien tehokuutta ja vaikuttavuutta ja kiinnitetään erityistä huomiota rahoitusta saavien elokuvien laatuun ja mahdollisuuksiin sekä otetaan huomioon myös markkinointiin ja yleisöpohjan kehittämiseen tarkoitettujen rahoitusvälineiden saatavuus ja tehokkuus; kehottaa komissiota tiedottamaan muille jäsenvaltioille tulosten yhteydessä esiintulleista parhaista käytännöistä;

30.  muistuttaa, että elokuvatuotanto ja yhteistuotannot edellyttävät huomattavia taloudellisia investointeja ja että nykyinen lainsäädäntökehys ei estä usean valtion alueen kattavaa lisensiointia, korostaa tästä syystä, että olisi edelleen panostettava tuotannon ja jakelujärjestelmien moninaisuuteen, jotta voidaan edistää investointeja eurooppalaisiin elokuviin ja vastata Euroopan kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten markkinoiden tarpeisiin ja turvata kulttuurinen moninaisuus ja edistää sitä;

31.  korostaa, että eurooppalaiset elokuvat saavat rahoitusta monista eurooppalaisista, kansallisista ja alueellisista julkisista varoista ja että olisi kannustettava näiden varojen suurempaan täydentävyyteen, jotta voidaan lisätä rahoituksen tehokkuutta;

Eurooppalaisen elokuvan foorumi

32.  pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt aloitteen eurooppalaisen elokuvan foorumin perustamisesta edistääkseen kaikkien audiovisuaalisen alan osapuolten jäsenneltyä vuoropuhelua elokuva-alan nykyisistä digitaalisen aikakauden haasteista, jotta voidaan parantaa yhteistyötä, tiedonsaantia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

33.  kehottaa tästä syystä kaikkia asiaankuuluvia toimielimiä osallistumaan asiaan laajalti ja tekemään yhteistyötä erityisesti Euroopan parlamentin kanssa;

Medialukutaito

34.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan medialukutaidon ja etenkin elokuvalukutaidon kohentamiseksi koulujen opetusohjelmissa ja kulttuurikasvatusta tarjoavissa elimissä ja kehittämään kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason aloitteita kaikella virallisen ja epävirallisen koulutuksen saralla;

35.  on tietoinen elokuvateattereiden erityismerkityksestä elokuva- ja medialukutaidolle sukupolvien rajat ylittävinä oppimispaikkoina ja pitää ilahduttavina toimenpiteitä, jotka edistävät tällaista kohdennettua elokuvateatteritoimintaa;

36.  kiinnittää huomiota nuorille tarkoitettujen opetuselokuvien edistämiseen ja tukee kilpailuja, joissa nuoria kannustetaan luomaan audiovisuaalisia teoksia; korostaa myös Media-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia tuettaessa elokuvalukutaitohankkeita;

Innovointi

37.  kannattaa innovoivia hankkeita ja käytäntöjä – kuten eurooppalaisten elokuvien levittämistä digitaalisella aikakaudella koskevaa komission valmistelevaa toimea – jotka on suunniteltu testaamaan elokuvien joustavampaa esittämistä eri tiedotusvälineissä ja useassa jäsenvaltiossa ja pitää ilahduttavana tämän toimen sisällyttämistä Luova Eurooppa -ohjelmaan;

38.  katsoo, että julkaisukanavista joustavampia tekevät aloitteet saattaisivat hyödyttää tietyntyyppisiä eurooppalaisia elokuvia näkyvyyden, yleisöpohjan tavoittamisen, tulojen ja kustannussäästöjen suhteen, ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan edelleen tällaisia aloitteita;

Digitalisointi ja arkistointi

39.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan elokuvateosten digitalisoinnin ja perustamaan digitaalisia tallennejärjestelmiä tai mukauttamaan nykyiset mekanisminsa tällaisiin formaatteihin edellyttämällä, että digitaalisia elokuvia varten tallennetaan kansainvälinen standardoitu digitaalinen mastertallenne;

40.  korostaa erityisesti elokuvaperintöä vaalivien elinten ja yleisradiotoiminnan harjoittajien audiovisuaalisten arkistojen merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita takaamaan asianmukaisen rahoituksen ja asianmukaiset oikeuksia koskevat selvitysjärjestelmät, joilla tuetaan niiden julkisen palvelun tehtävän täyttämistä, mukaan lukien elokuvaperinnön säilyttäminen, digitalisointi ja asettaminen yleisön saataville;

41.  korostaa EU:n digitaalisen kirjaston Europeanan tärkeää tehtävää Euroopan audiovisuaalisen perinnön (sekä elokuvat että television käsittävänä) kirjastona;

o
o   o

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
(2)EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.
(4)EUVL C 433, 3.12.2014, s. 2
(5)EUVL C 332, 15.11.2013, s. 1
(6)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 102.
(7)EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 64.
(8)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0215.
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0232.


Uusi EU:n metsästrategia
PDF 280kWORD 101k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2015 uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta (2014/2223(INI))
P8_TA(2015)0109A8-0126/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2013)0659),

–  ottaa huomioon tähän tiedonantoon liitetyt komission yksiköiden valmisteluasiakirjat SWD(2013)0342 ja SWD(2013)0343,

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2014 annetut maatalous- ja kalastusneuvoston päätelmät uudesta EU:n metsästrategiasta,

–  ottaa huomioon 30. tammikuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta,

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antamasta tiedonannosta ”Uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n metsästrategian toteuttamisesta(1),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”,

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien innovaatiounioni- ja resurssitehokas Eurooppa -aloitteet,

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2013)0216),

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Luonnonpääomaa elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” (COM(2011)0244),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A8-0126/2015),

A.  ottaa huomioon, että yhteisen metsäpolitiikan laatiminen ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan mutta unionin tietyillä politiikoilla voi olla seurauksia kansallisille metsäpolitiikoille ja metsätaloutta ja metsiä koskevista politiikkatoimista päättävät jäsenvaltiot;

B.  ottaa huomioon, että vaikka nämä asiat kuuluvat selvästi jäsenvaltioiden toimivaltaan, metsäyritykset voisivat saada mahdollisia etuja siitä, että tämän tärkeän talouden alan ja Euroopan tasolla ja erityisesti maaseutualueilla merkittävän työllistäjän koordinointia ja asemaa parannettaisiin ja tehostettaisiin siten, että samalla suojeltaisiin ekosysteemejä ja tuotettaisiin ekologisia hyötyjä kaikille tämän haittaamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa;

C.  toteaa, että puu on uusiutuva luonnonvara, jota Euroopassa usein hyödynnetään liian vähän, ja katsoo, että tämän raaka-aineen älykäs ja kestävä käyttö on taattava esimerkiksi taitotietoa kehittämällä ja vaihtamalla;

D.  toteaa, että metsistä saadaan ainutlaatuisia kasveja, eläimiä ja sieniä;

E.  ottaa huomioon, että metsien koot ja ominaisuudet vaihtelevat paljon ja joidenkin jäsenvaltioiden pinta-alasta yli puolet on metsien peitossa; katsoo, että kestävällä tavalla hoidetut metsät ovat erittäin tärkeitä paikallisen, alueellisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen tason lisäarvon tuottamiselle sekä maaseudun työpaikkojen takaamiselle ja biotalouteen perustuvan yhteiskunnan edistämiselle, sillä ne edistävät ihmisten terveyttä erityisesti rakenteellisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja edesauttavat samalla merkittävästi ympäristön ja ilmaston suojelua ja biologista monimuotoisuutta;

F.  katsoo, että metsien biomassa on hyvin merkittävä uusiutuva energialähde; katsoo, että Euroopan metsät imevät ilmasta ja varastoivat tällä hetkellä noin 10 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä ja edistävät näin merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä;

G.  toteaa, että kaupungistumisen myötä unionin kansalaisilla on aikaisempaa vähemmän yhtymäkohtia metsiin ja heidän tietonsa metsätaloudesta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin, työpaikkoihin, ilmastoon, ympäristöön, ihmisten terveyteen ja koko arvoketjuun sekä yhteydestä laajempiin ekosysteemeihin ovat vähäiset;

H.  katsoo, että EU:n eri politiikoissa asetetaan yhä useammin metsiin liittyviä vaatimuksia; katsoo, että nämä vaatimukset on tasapainotettava harkiten, ja vaatimuksiin puun uusista käyttötavoista biotaloudessa ja bioenergiana on liitettävä resurssitehokkuus, uuden teknologian käyttö ja kestävän tarjonnan rajat;

I.  toteaa, että Euroopan metsätaloudelle ovat ominaisia kestävä hoito ja pitkän aikavälin suunnittelu, ja katsoo, että kestävän kehityksen periaatetta olisi vahvistettava entisestään kaikilla tasoilla, paikallistasolta maailmanlaajuiselle tasolle saakka työpaikkojen luomiseksi, biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja aavikoitumisen ehkäisemiseksi;

J.  katsoo, että on tuotava esiin metsien taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen tehtävä, mukaan luettuna kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeleminen ja edistäminen sekä kestävän (eko)matkailun edistäminen;

K.  katsoo, että maailman väestömäärän kasvaessa myös energiantarve kasvaa, ja siksi metsillä olisi oltava merkittävämpi osuus EU:n tulevaisuuden energiapaletissa;

Yleisiä huomioita – metsän, metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon uudesta EU:n metsästrategiasta sekä siihen liitetyt valmisteluasiakirjat ja korostaa, että EU:n metsästrategiassa on keskityttävä kestävään metsänhoitoon ja metsien monitoiminnalliseen rooliin taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta ja varmistettava, että suoraan tai välillisesti metsätalouteen liittyvää unionin politiikkaa koordinoidaan ja siitä tiedotetaan paremmin; huomauttaa tässä yhteydessä, että yhä useammat unionin politiikka-aloitteet esimerkiksi talous- ja työllisyyspolitiikan, energiapolitiikan sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikan aloilla edellyttävät metsätaloudelta voimakkaampaa panosta;

2.  korostaa tarvetta määritellä metsäekosysteemipalvelujen arvo järjestelmällisemmin ja ottaa se huomioon julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa;

3.  toteaa, että vain terveet ja vakaat vuoristometsät voivat ylläpitää ihmisiä ja luontoa suojaavia toimintoja, kuten estää lumivyöryjä ja maanvyörymiä ja toimia luonnollisena suojana tulvia vastaan; katsoo, että erityisesti tässä yhteydessä tarvitaan välttämättä rajat ylittävää tietojenvaihtoa;

4.  korostaa tässä yhteydessä, että on pidättäydyttävä kaikista yrityksistä siirtää metsäala unionin toimivaltaan ja että on kunnioitettava alan paikallista ja alueellista luonnetta ja jäsenvaltioiden toimivaltaa alalla ja samalla pyrittävä johdonmukaisuuteen Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan välillä;

5.  korostaa, että EU:n metsille on tunnusomaista suuri vaihtelu ja että myös metsien omistuksessa, koossa, tyypissä sekä niiden kohtaamissa haasteissa on suuria eroja;

6.  korostaa, että EU:n metsästrategiassa on otettava huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden pinta-alasta yli puolet on metsää ja että kestävästi hoidetut metsät ovat äärimmäisen merkittäviä lisäarvon tuottajia paikallisella ja alueellisella tasolla ja auttavat turvaamaan työpaikkoja maaseutualueilla samalla kun ne hyödyttävät elintärkeällä tavalla ympäristöä;

7.  korostaa, että erityisen tärkeä merkitys on vakailla sekametsillä, joissa kasvaa paikallisiin oloihin sopeutuneita kotoperäisiä puulajeja, ja sekametsien elintärkeällä roolilla ekosysteemeissä sekä niiden vaikutuksella luonnon monimuotoisuuteen;

8.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan metsänomistajia näiden pyrkimyksissä säilyttää ja perustaa alueelle tunnusomaisia alkuperäisiä sekametsiä;

9.  ilmaisee pettymyksensä siihen, että metsätyöntekijöiden työoloja ei käytetä vertailukohtana ehdotetussa strategiassa, ja vaatii komissiota ottamaan älykkään työn organisoimisen, korkeat tekniset standardit ja laadukkaat työpaikat huomioon;

10.  huomauttaa, että metsäala työllistää tällä hetkellä yli kolme miljoonaa unionin kansalaista, ja korostaa, että sen pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan saavuttaa vain pätevän työvoiman avulla;

11.  katsoo, että EU:n metsästrategiassa olisi määritettävä edellytykset, jotka mahdollistavat EU:ssa asiaankuuluvat koulutusjärjestelmät ja työvoiman, joka on täysin tietoinen metsäalan nykyisistä haasteista ja uhkista sekä metsänhoidon erityisistä turvallisuussäännöistä;

12.  korostaa, että tarvitaan kattavaa ja kokonaisvaltaista yhteistä strategiaa, ja panee tyytyväisenä merkille unionin metsien ja metsäalan taloudellisen, ympäristöllisen ja yhteiskunnallisen roolin ja etujen tunnustamisen;

13.  katsoo, että tunnustus muodostaa vankan perustan EU:n metsäalan tukemiselle muun muassa metsätuhojen ehkäisemisessä ja hoitamisessa, resurssitehokkuuden parantamisessa, kilpailukyvyn parantamisessa, työllisyyden edistämisessä, puunjalostusteollisuuden aseman parantamisessa sekä ekologisten tehtävien säilyttämisessä;

14.  korostaa, että biotaloudella on merkittävä tehtävä komission uusien kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskevien prioriteettien toteuttamisessa;

15.  toteaa, että unionilla on tehtävänsä kansallisen politiikan tukemisessa siten, että saadaan aikaan aktiivista, monitoiminnallista ja kestävää metsänhoitoa, mukaan luettuna eri metsätyyppien hoitaminen, ja tehostetaan yhteistyötä, jolla reagoidaan rajatylittäviin uhkiin, kuten metsäpaloihin, ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin tai uusiin vieraslajeihin;

16.  katsoo, että strategiassa on paneuduttava korostetummin puutauteihin, kuten korkkitammiviljelmillä Portugalissa, Ranskassa ja Espanjassa esiintyvään tautiin, joka on levinnyt myös erityisille suojelualueille ja biosfäärialueille;

17.  korostaa, että ennustettu puun kysynnän kasvu on sekä tilaisuus että haaste metsille ja kaikelle metsätaloudelle, erityisesti kun on odotettavissa, että kuivuus, tulipalot, myrskyt ja tuholaiset vahingoittavat metsiä entistä useammin ja vakavammin ilmastonmuutoksen seurauksena; korostaa tässä yhteydessä tarvetta suojella metsiä näiltä kasvavilta uhkilta ja sovittaa yhteen metsien tuottavuuteen ja suojeluun liittyvät toiminnot;

18.  panee tyytyväisenä merkille toiminnan metsäpeiton lisäämiseksi erityisesti kotoperäisillä lajeilla alueilla, jotka eivät sovellu elintarviketuotantoon, varsinkin kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevilla alueilla, jotta voidaan lieventää haitallisia lämpövaikutuksia, vähentää saastumista ja tiivistää ihmisten suhdetta metsään;

19.  tukee voimakkaasti komission pyrkimyksiä edistää metsiin perustuvaa työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa kestävällä tavalla;

20.  korostaa, että puun ja muiden metsiin perustuvien materiaalien, esimerkiksi korkin ja puujohdannaisten, muun muassa tekstiilikuitujen, kestävä tuotanto ja käyttäminen ovat merkittävässä asemassa kestävien talousmallien kehittämisen ja vihreiden työpaikkojen luomisen kannalta;

21.  kehottaa komissiota analysoimaan tuotantoketjun loppupään toimitusvaikeuksia, jotka liittyvät etenkin raakapuun kysynnän kasvuun kolmansissa maissa, ja tukemaan tätä alaa;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan naisia, joiden osuus metsänomistajista lisääntyy jatkuvasti, hankkimaan erityisneuvontaa ja -tukea metsiensä aktiiviseen ja kestävään hoitoon;

23.  korostaa, että noin 60 prosenttia EU:n metsistä on yksityisiä ja yksityisiä metsänomistajia on noin 16 miljoonaa, ja tähdentää tässä yhteydessä omistajuuden ja omistusoikeuksien merkitystä ja tukee kaikkia sellaisia toimia, joiden ansiosta etujärjestöt voivat osallistua metsien kestävän hoidon ja käytön tehostamisesta ja toteuttamisesta käytävään vuoropuheluun ja parantaa tietojenvaihtoa;

24.  panee merkille, että metsänomistajat ovat keskeisiä toimijoita maaseudulla, ja suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että metsätalouden ja peltometsätalouden asema on tunnustettu vuosien 2014–2020 yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvissa maaseudun kehittämisohjelmissa;

25.  katsoo, että EU:n metsästrategia voidaan panna paremmin täytäntöön, jos sitä tuetaan asianmukaisella koordinoinnilla käytettävissä olevan EU:n rahoituksen, kuten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tulevan rahoituksen kanssa;

26.  painottaa jäsenvaltioilla ja alueilla olevaa mahdollisuutta hyödyntää maaseudun kehittämisohjelmissaan käytettävissä olevaa rahoitusta kestävän metsänhoidon tukemiseen ja peltometsätalouden vahvistamiseen ja julkisten ympäristöhyödykkeiden tuottamiseen, joista esimerkkeinä hapentuotanto, hiilinielut ja satojen suojaaminen ilmastovaikutuksilta, paikallistalouden vauhdittaminen ja ympäristöystävällisten työpaikkojen luominen;

27.  toteaa, että kuljetusta ja logistiikkaa on parannettava metsänhoitoa ja puutavaran ajoa varten; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi kehittämään kestäviä logistiikka- ja hakkuujärjestelmiä, joiden vaikutus ilmastoon on vähäinen, muun muassa käyttämällä kestävällä biopolttoaineella käyviä rekkoja ja aluksia sekä lisäämällä rautateiden käyttöä; kannustaa käyttämään EU:n rakennerahastojen ja maaseudun kehittämisohjelmien varoja näihin tarkoituksiin;

28.  tunnustaa metsien roolin yhteiskunnassa ja niiden vaikutuksen ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja katsoo, että metsien tuottamilla julkisilla hyödykkeillä on merkittävä ympäristö- ja virkistysarvo ja ne vaikuttavat elämänlaatuun, erityisesti hapen määrään, hiilen sitomiseen, ilman suodattumiseen, veden varastoitumiseen ja suodattumiseen, eroosion hallintaan ja lumivyöryjen torjuntaan ja tarjoavat myös paikan ulkoliikuntaan;

29.  kannustaa parantamaan kaupunkialueiden ja metsien välisiä julkisia liikenneyhteyksiä, jotta metsiin ja metsämaille olisi helpompi päästä;

30.  korostaa muita metsiin liittyviä toimintoja, kuten muiden metsästä saatavien tuotteiden kuin puun, esimerkiksi sienten tai marjojen, hyödyntämistä sekä laiduntamista ja mehiläistenhoitoa;

31.  kehottaa komissiota edistämään taloudellista toimintaa, joka voi toimia raaka-ainelähteenä lääke-, kosmetiikka ja elintarviketeollisuudelle ja jota voidaan hyödyntää vaihtoehtoisena tapana torjua työttömyyttä ja maaltapakoa, sekä markkinoimaan näistä toimista saatavia tuotteita ihmisen terveydelle hyödyllisinä;

Resurssitehokkuus – puu kestävänä raaka-aineena (kestävä metsänhoito)

32.  painottaa, että puun ja muiden puunkorjuutuotteiden käyttö uusiutuvina ja ilmastoystävällisinä raaka-aineina ja toisaalta kestävä metsänhoito ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, kuten siirtyminen ympäristöystävällisiin energiamuotoihin, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpano; huomauttaa, että aktiivisen metsänhoidon laiminlyöminen olisi vastoin näitä tavoitteita;

33.  korostaa, että hoidettujen metsien kyky sitoa hiilidioksidia on suurempi kuin hoitamattomien metsien ja korostaa kestävän metsänhoidon merkitystä, jotta EU:n metsien hiilensitomiskyky voidaan maksimoida;

34.  katsoo, että metsiä ei pidä nähdä pelkkinä hiilinieluina;

35.  korostaa, että on varmistettava metsävarojen ja puumateriaalien tehokas käyttö ja uudelleenkäyttö, koska näin pienennetään unionin kauppataseen alijäämää, parannetaan unionin omavaraisuutta puun suhteen, kohennetaan metsäalan kilpailukykyä, edistetään kestämättömän metsänhoidon vähenemistä, suojellaan ympäristöä ja vähennetään metsäkatoa kolmansissa maissa;

36.  tukee voimakkaasti puun resurssitehokasta käyttöä uusiutuvana, monipuolisena ja saatavuudeltaan rajallisena raaka-aineena ja vastustaa puun käyttötapoja koskevia oikeudellisesti sitovia sääntöjä, sillä ne rajoittavat energiamarkkinoita ja uusien ja innovatiivisten biomassan käyttötapojen kehittämistä ja toisaalta niitä on joillakin syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla mahdoton panna täytäntöön jo pelkästään infrastruktuuriin liittyvistä syistä;

37.  kannattaa avointa ja markkinalähtöistä lähestymistapaa sekä markkinatoimijoiden vapautta ja asettaa etusijalle paikallisista lähteistä saatavan puun, jotta minimoidaan merikuljetusten hiilijalanjälki ja kannustetaan kestävää paikallista tuotantoa;

38.  toteaa, että osa unionin suurimmista biomassaresursseista sijaitsee harvimmin asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla, ja pitää välttämättömänä, että strategiassa otetaan myös täysimääräisesti huomioon näiden alueiden erityispiirteet;

39.  tunnustaa puun arvon energiantuotannossa keinona torjua energiaköyhyyttä, edistää vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteiden uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia;

40.  katsoo, että uuden metsästrategian olisi mahdollistettava tehokkaampi yhteistyö metsäteollisuuden rakenteiden suunnittelua ja toimijoiden uudelleenryhmittelyä koskevassa kysymyksessä metsävarojen paremman käytön varmistamiseksi;

41.  katsoo, että metsien kestävän hoidon ja käytön lähtökohtana on pidettävä yleisesti tunnustettuja ja hyväksyttyjä periaatteita ja välineitä, kuten kestävän metsänhoidon perusteita ja indikaattoreita, joita on sovellettava aina koko alaan puun loppukäytöstä riippumatta;

42.  kannattaa komission aikomusta laatia yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa kunnianhimoiset, objektiiviset ja todennettavissa olevat kriteerit ja indikaattorit kestävää metsänhoitoa varten; korostaa, että näiden kriteerien olisi vastattava Forest Europen (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi)(2) yhteydessä kehitettyjä kriteerejä, jotka muodostavat yleiseurooppalaisen lähtökohdan kestävää metsänhoitoa koskevalle raportoinnille sekä perustan kestävyyteen perustuville sertifiointijärjestelmille ottaen huomioon metsätyyppien moninaisuuden Euroopassa;

43.  toteaa, että pääasiassa biomassaan perustuvien uusiutuvien energialähteiden määrän lisääntymisen takia metsästä saatavien materiaalien kysyntä on kasvanut, mikä vaatii uudenlaisia toimenpiteitä puutavaran saatavuuden parantamiseksi, jotta varmistetaan metsien kestävä hyödyntäminen;

44.  panee tässä yhteydessä merkille huomattavan edistyksen Forest Europe -prosessin yhteydessä käytävissä neuvotteluissa, joilla tähdätään metsien kestävälle hoidolle ja käytölle ja metsäpolitiikan intressien paremmalle tasapainolle sitovat puitteet tarjoavan ”eurooppalaisen metsäyleissopimuksen”(3) tekemiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, että neuvotteluja voidaan jatkaa ja saattaa ne myönteiseen lopputulokseen;

45.  katsoo, että metsänhoitosuunnitelmat tai vastaavat välineet voivat olla tärkeä strateginen väline konkreettisten toimien toteuttamiseksi yritystasolla sekä kestävän metsänhoidon pitkäaikaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa Euroopan metsissä; korostaa, että näihin suunnitelmiin sisältyvien konkreettisten toimien toteuttaminen metsätilojen tasolla kuuluu kuitenkin edelleen kansallisen sääntelyn piiriin;

46.  kehottaa jäsenvaltioita toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valvomaan ja edistämään metsänhoitosuunnitelmien toteuttamista luomatta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita;

47.  panee tyytyväisenä merkille, että metsänhoitosuunnitelmat ja Natura 2000 -hankkeeseen kuuluvat hoitosuunnitelmat pidetään selkeästi erillään toisistaan;

48.  korostaa, että metsänhoitosuunnitelmat ovat EU:n maaseudun kehittämisrahastojen tuen saamisen ehto vain sellaisille tuensaajille, joiden tilakoko ylittää tietyn rajan, ja että rajan alittavat metsätilat ovat niistä vapautettuja; toteaa lisäksi, että voidaan myös hyväksyä vastaavia välineitä;

49.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevaa joustavuutta lainsäädännön täytäntöönpanossa kaikilta osin, erityisesti silloin, kun siitä on hyötyä pienille toimijoille;

50.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia ja tukemaan uusia liiketoimintamalleja, esimerkiksi osuuskuntia, jotka sitten kannustaisivat pieniä yksityisiä metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisesti ja kestävästi;

51.  korostaa, että strategian asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta erittäin tärkeää on laatia konkreettinen pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa korostetaan puun saantia metsästä ja sen kestävää hyödyntämistä siten, että pyritään luomaan lisäarvoa ja työpaikkoja, samalla kun annetaan käyttöön keinoja yksityisten metsätalousyritysten vahvistamiseksi ja metsänomistajien järjestörakenteen tukemiseksi;

52.  painottaa, että tehokkaaseen resurssinhallintaan olisi sisällyttävä tukiohjelmia maatalousmaaksi soveltumattoman maan metsittämiseksi sekä suojavyöhykkeiden perustamiseksi;

Tutkimus ja kehittäminen – koulutus

53.  katsoo, että etusijalle olisi asetettava tutkimustulosten soveltaminen käytännössä, koska koko ala voi hyötyä uusista ideoista ja puunjalostusteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kasvuun; katsoo myös, että lisäinvestoinnit innovointiin tällä alalla voivat luoda uusia markkinarakoja ja tehokkaampia prosesseja, jotka varmistaisivat käytettävissä olevien resurssien järkevämmän käytön ja voisivat minimoida kielteiset vaikutukset metsävaroihin;

54.  kehottaa komissiota tarkistamaan tutkimusta ja kehittämistä koskevia unionin ohjelmia (Horisontti 2020) sekä pk-yritysten kilpailukykyä koskevaa ohjelmaa (COSME) metsätaloutta ja puutavaran työstöä koskevien painopisteiden osalta ja tarvittaessa suunnittelemaan uusia välineitä metsäalaa varten ja edistämään uusiin, innovatiivisiin puutuotteisiin liittyvien kustannustehokkaiden ratkaisujen kohdennettua tutkimusta kestävän puupohjaisen biotalouden kehittämisen tukemiseksi;

55.  panee tyytyväisenä merkille metsiä koskevien parhaiden käytäntöjen ja nykyisen tiedon jakamisesta jäsenvaltioiden välillä saatavat edut ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan yritysten, tutkijoiden ja tuottajien välistä vaihtoa;

56.  korostaa, että on tärkeää tukea unionin tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmia, jotta saadaan älykästä ja kestävää kasvua, entistä enemmän lisäarvoa tuovia tuotteita, puhtaampaa teknologiaa ja huipputeknologiaa erityisesti jalostetuissa biopolttoaineissa ja teollisessa puurakentamisessa sekä auto- ja tekstiiliteollisuudessa;

57.  muistuttaa, että komission mukaan biotalouden markkinat arvioitiin vuonna 2009 yli kahden biljoonan euron arvoisiksi, ne työllistivät yli 20 miljoonaa ihmistä ja niiden osuus kaikista työpaikoista unionissa oli yhdeksän prosenttia;

58.  huomauttaa, että jokainen biotalouden tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa investoitu euro tuottaa lisäarvoa noin kymmenen euron edestä; korostaa, että metsillä on biotaloudessa ratkaisevan tärkeä asema tällä hetkellä ja jatkossakin;

59.  katsoo, että olisi kannustettava öljyyn perustuvien tai paljon lämpöä tuottavien raaka-aineiden korvaamiseen puulla ja puunkorjuutuotteilla tutkimuksessa ja teknologiassa saavutetun edistyksen mukaisesti ja että näin voidaan edesauttaa ilmastonmuutoksen lieventämistä ja työllistämistä;

60.  korostaa, että on arvioitava kaiken sellaisen unionin lainsäädännön kustannuksia, joka vaikuttaa puunjalostusteollisuuden arvoketjuihin, jotta tarpeeton ja työläs byrokratia voidaan karsia kokonaan ja luoda järjestelmä alan pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi kestävällä tavalla; toteaa, että lisäksi on tuettava periaatetta, jonka mukaan metsäalaan ja puunjalostusteollisuuden arvoketjuihin vaikuttavista lainsäädäntöehdotuksista on tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi;

61.  katsoo, että metsiä koskevan tietopohjan laajentaminen on erittäin tärkeää tutkimuksen kannalta ja että luotettavat tiedot ovat välttämättömiä metsästrategian täytäntöön panemiseksi;

62.  muistuttaa tieto- ja seurantaresurssien saatavuudesta Kopernikus-ohjelman ja muiden EU:n avaruusaloitteiden kautta ja kehottaa lisäämään näiden resurssien ja työkalujen käyttöä;

63.  toteaa, että kansalliset metsien inventointitiedot toimivat kattavana seurantavälineenä metsien tilan kartoittamiseksi, niissä otetaan huomioon alueellinen ulottuvuus ja samalla ne vastaavat vaatimuksia byrokratian ja kustannusten vähentämisestä;

64.  pitää myönteisinä komission pyrkimyksiä kansallisiin tietoihin perustuvan eurooppalaisen metsätietojärjestelmän perustamiseksi sekä aloitteita uusien ja käytettävissä olevien tietojen vertailtavuuden parantamiseksi, ja toivoo tässä yhteydessä, että metsätalouden ja -teollisuuden talouteen ja työllisyyteen liittyvien tietojen analysointia tehostetaan;

65.  suosittelee erityisesti hankkimaan pidempää ajanjaksoa koskevia tietokokonaisuuksia, joiden avulla voidaan selvittää metsätalouden suuntauksia ja sen mukautumista ilmastonmuutokseen;

66.  katsoo, että ammattitaitoinen ja hyvin koulutettu työvoima on kestävän metsänhoidon onnistuneen toteuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään toimenpiteitä ja mahdollisuuksien mukaan käyttämään nykyisiä unionin välineitä, esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto), Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) sekä eurooppalaisia koulutusohjelmia (ET2020), jotta voitaisiin tukea sukupolvenvaihdosta ja torjua ammattitaitoisen metsätyövoiman puutetta;

67.  kehottaa komissiota tukemaan alalle tarkoitettujen tiedotuskampanjoiden valmistelua, jotta voidaan lisätä tietoa alan tarjoamista mahdollisuuksista työttömyyden ja väestökadon torjunnassa sekä alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa;

68.  katsoo, että olisi kehitettävä koulutusohjelmia myös erityisesti metsänhoitoalalla aloittaville sekä nuorille metsänhoitajille samoin kuin rakennusalan nykyisille työntekijöille heidän tietoisuutensa lisäämiseksi puunkäytön tarjoamista mahdollisuuksista, jotta voidaan varmistaa tiedonsiirto kestävässä metsänhoidossa ja tuotantoketjun loppupään aloilla;

69.  tunnustaa, että metsäalan tuotteiden kestävä käyttö koko niiden elinkaaren ajan voi merkittävästi edistää ympäristöystävällisen talouden tavoitteiden saavuttamista, erityisesti niiden, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön;

70.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi edistettävä metsäalan tuotteiden kestävää käyttöä rakennusalalla, kuten niiden käyttöä edullisempien asuntojen rakentamiseen kestävästi tuotetuista raaka-aineista;

71.  korostaa perinteisiä arvoltaan suuria käyttötarkoituksia, joilla on edelleen valtavat kasvumahdollisuudet, kuten puun käyttöä rakennus- ja pakkausmateriaalina;

72.  toteaa, että nykyinen kehittynyt tekniikka mahdollistaa pääasiassa puusta valmistettujen suurten asuntoalueiden rakentamisen ja rajoittaa näin merkittävästi rakennusalan hiilidioksidipäästöjä;

73.  korostaa, että säännöt puun käytöstä rakennusalalla vaihtelevat eri jäsenvaltioiden välillä; kehottaa näin ollen laatimaan unionin laajuiset säännöt, jotta puun rakennuskäyttöä voitaisiin entisestään lisätä;

74.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään aloitteita tiedon ja tekniikan siirtämisen tukemiseksi ja hyödyntämään kaikilta osin nykyisiä EU-ohjelmia tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi metsätaloudessa ja metsäalalla;

75.  toteaa, että metsätalouden mukautumisesta ilmastonmuutokseen tehdyssä tieteellisessä ja teknisessä tutkimuksessa on huomattavia aukkoja muun muassa tuholaisten ja tautien lisääntymisen vaikutusta koskevassa tutkimuksessa, mikä aiheuttaa vakavan uhkan Euroopan metsille ja metsäalalle;

76.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan tietoisuuden lisäämiseksi unionin metsien ja metsätalouden taloudellisesta, ympäristöllisestä ja yhteiskunnallisesta roolista sekä metsiin perustuvan kestävän biotalouden merkityksestä ja puusta yhtenä EU:n ratkaisevan tärkeistä uusiutuvista raaka-aineista;

77.  pitää tärkeänä edistää tieteellistä tutkimustyötä, joka kohdistuu biomassan järkevään käyttöön ja nopeasti kasvavien energiakasvien kehittämiseen, sekä luoda taloudellinen kannustin biomassajätteen hyödyntämistä varten;

Maailmanlaajuiset haasteet – ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutos

78.  korostaa, että kestävällä metsänhoidolla on myönteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen ja se voi vähentää metsäpalojen, tuholaisvahinkojen ja tautien riskiä;

79.  korostaa, että unionissa on sovittu, että vuoteen 2020 mennessä on pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja pölytyksen kaltaisten ekosysteemipalvelujen heikkeneminen, säilytettävä ekosysteemit ja niiden palvelut ja ennallistettava vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä; toteaa, että lisäksi unionissa on sovittu, että metsänhoidon on oltava kestävää ja että metsiä, niiden luonnon monimuotoisuutta ja niiden tarjoamia palveluja on suojeltava ja että on lisättävä suojelua ja parannettava metsien kykyä kestää ilmastonmuutosta, metsäpaloja, myrskyjä, tuholaisia ja tauteja siinä määrin kuin se on mahdollista; korostaa lisäksi, että on laadittava ja pantava täytäntöön unionin uudistettu metsästrategia, jossa otetaan huomioon metsiin kohdistuvat erilaiset tarpeet ja niistä saatavat hyödyt ja jolla edistetään entistä strategisempaa lähestymistapaa metsien suojeluun ja parantamiseen myös kestävän metsänhoidon avulla(4);

80.  huomauttaa, että eräitä muita asioita olisi tutkittava tarkemmin, erityisesti kasvinsyöjien ylisuurten kantojen ongelmaa, metsien terveyttä ja kestävän puuntuotannon helpottamista, metsien geenivaroja, toimia metsien suojelemiseksi metsäpaloilta ja metsäpalojen torjumiseksi, maaperän eroosion ehkäisemistä ja kasvipeitteen palauttamista;

81.  toteaa, että puun lyhytkiertoviljelystä voitaisiin saada kestävästi tuotettua puubiomassaa ja samalla sen avulla hoidetaan ympäristöä tarvittavalla tavalla ja vähennetään näin maaperän eroosion ja maanvyörymien riskiä kesannoiduilla tai hylätyillä mailla;

82.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia edistääkseen Aichin tavoitetta 5, jonka mukaan kaikkien luonnonympäristöjen, kuten metsien, häviämisen vauhti olisi ainakin puolitettava ja mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä lähes kokonaan vuoteen 2020 mennessä ja luonnonympäristöjen pirstaloitumista ja niiden tilan huonontumista olisi vähennettävä merkittävästi;

83.  kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan metsätalouspolitiikkansa siten, että ne ottavat täysimääräisesti huomioon metsien merkityksen luonnon monimuotoisuuden suojelemisen, maaperän eroosion ehkäisemisen, hiilen sitomisen ja ilman puhdistamisen sekä veden kiertokulun ylläpitämisen yhteydessä;

84.  toteaa, että biotalous on Euroopan älykkään ja ympäristöystävällisen kasvun ydinosa ja sitä tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden ”innovaatiounioni” ja ”resurssitehokas Eurooppa” tavoitteet, ja toteaa, että puulla raaka-aineena on merkittävä rooli tähän biopohjaiseen talouteen siirtymisessä;

85.  korostaa, että on tärkeää selventää kiireellisesti metsän biomassan erilaisten energiaan liittyvien käyttötarkoitusten kasvihuonekaasuvaikutukset ja määritellä käyttötarkoitukset, joiden avulla voidaan saavuttaa paras mahdollinen hillitsevä vaikutus alan toimien kannalta merkittävässä ajassa;

86.  pitää tärkeänä edistää biotalouden periaatteen soveltamista ottaen samalla huomioon kestävän raaka-ainetarjonnan rajat, jotta voidaan edistää metsätalousketjujen taloudellista kannattavuutta innovoinnin ja teknologiasiirron avulla;

87.  kehottaa lisäämään eri metsäalan tuotteille annettavaa tukea, jotta varmistetaan, että metsäalan tuotteita koskevia erilaisia vaatimuksia tasapainotetaan ja arvioidaan kestävän tarjontapotentiaalin ja metsien muiden ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen valossa;

88.  ilmaisee vakavan huolensa maailman metsäkadon nopeudesta erityisesti kehitysmaissa, mikä johtuu usein laittomista hakkuista;

89.  tukee mekanismeja, jotka edistävät metsätalouden maailmanlaajuista kehittämistä kestävän käytön lisäämisen suuntaan, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin erityisesti EU:n puutavara-asetuksen(5), jolla pyritään torjumaan laittomia hakkuita ja kolmansista maista tuotavan laittoman puutavaran saattamista Euroopan markkinoille, Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän(6) ja vapaaehtoiset kumppanuussopimukset;

90.  kehottaa komissiota julkaisemaan jo pitkään odotetun uudelleenarvioinnin unionin puutavara-asetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ja korostaa, että uuden asetuksen olisi oltava oikeasuhteinen ja siinä olisi pohdittava keinoja vähentää Euroopan metsänomistajille ja metsänhoitajille koituvia tarpeettomia kustannuksia ja heiltä edellytettyjä tiedotusvaatimuksia asetuksen tarkoitusta kuitenkaan vaarantamatta;

91.  katsoo, että ekosysteemien ja lajien populaatioiden on oltava terveitä, biologisesti monipuolisia ja kestäviä sopeutuakseen maapallon lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin;

92.  korostaa Natura 2000 -alueiden tarjoamia mahdollisuuksia, sillä näiden alueiden poikkeuksellisten luonnonvarojen ansiosta niillä voidaan tuottaa jatkuvasti ympäristö- ja kulttuuriarvoltaan erittäin laadukkaita tuotteita ja palveluja;

93.  korostaa terveiden metsäekosysteemien merkitystä elinympäristön tarjoajina eläimille ja kasveille, mutta korostaa, että hyvää tarkoittavalla lainsäädännöllä, kuten EU:n luontotyyppidirektiivillä, vaikutetaan maankäyttöpäätöksiin ja ne pitää panna täytäntöön oikeasuhteisesti;

94.  tunnustaa metsien aseman lähialojen kehityksessä ja painottaa, että on tärkeää tukea mesikasveina toimivien puiden kasvattajia, mikä puolestaan edistää pölytystä;

95.  katsoo, että eräät ongelmat koskevat metsäteollisuutta maailmanlaajuisesti, erityisesti laittomat hakkuut, ja kehottaa näin ollen komissiota lisäämään tukea metsäteollisuudelle näiden asioiden parissa toimivissa kansainvälisissä elimissä;

96.  toteaa, että biomassan ja erityisesti puun kysyntä on kasvussa, ja panee siksi tyytyväisenä merkille komission ja jäsenvaltioiden toimet, joilla ne tukevat kehitysmaiden pyrkimyksiä parantaa metsäpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä erityisesti REDD+-mekanismin(7) (jolla puututaan metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä edistäviin tekijöihin) avulla;

97.  kehottaa komissiota laatimaan metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevan toimintasuunnitelman, jotta voidaan saavuttaa metsäkatoa koskevassa komission tiedonannossa asetetut tavoitteet seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisesti; pitää tärkeänä, että nykyisten metsien suojelun ja hoidon lisäksi metsitetään uudelleen jo hakattuja alueita;

98.  pitää lisäksi tärkeänä viitata erikseen laajaan metsittämiseen alueilla, jotka ovat kärsineet toistuvista metsäpaloista;

Täytäntöönpano ja raportointi

99.  muistuttaa, että EU:n metsästrategian täytäntöönpanosta pitäisi tulla monivuotinen koordinoitu prosessi, jossa parlamentin näkemykset olisi otettava huomioon, ja että strategian täytäntöönpano olisi hoidettava tehokkaasti, johdonmukaisesti ja vähällä byrokratialla;

100.  pitää valitettavana, että täytäntöönpanoprosessi on osittain aloitettu, ennen kuin parlamentti on hyväksynyt kantansa, ja katsoo, että tämä ei ole komission strategiatekstissään ilmaiseman metsäalan politiikkojen paremman koordinoinnin tavoitteen mukaista;

101.  arvioi, että uuden strategian on luotava yhteyksiä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden strategioiden ja rahoitussuunnitelmien välille ja vahvistettava johdonmukaisuutta suunnittelun, rahoituksen ja alojen välisten toimien toteuttamisen tasolla;

102.  vaatii strategian osallistavaa, jäsenneltyä ja tasapuolista täytäntöönpanoa;

103.  on tämän vuoksi sitä mieltä, että pysyvän metsäkomitean valtuuksia olisi vahvistettava ja sen resursseja lisättävä, jotta komissio voisi hyödyntää täysimääräisesti jäsenvaltioiden asiantuntemusta uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa EU:n tasolla; kehottaa komissiota kuulemaan riittävän aikaisin pysyvää metsäkomiteaa ennen jokaista aloitetta tai säädöshanketta, joka vaikuttaa metsänhoitoon ja metsäteollisuuteen;

104.  korostaa metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevän kansalaiskeskusteluryhmän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tärkeää tehtävää ja vaatii ottamaan ne mukaan strategian täytäntöönpanoon;

105.  arvioi, että metsätalouskysymysten monialaisuus edellyttää komission eri yksiköiltä sisäistä yhteistyötä, kun ne suunnittelevat toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa kestävän metsänhoidon ja siihen liittyvien alojen erityispiirteisiin; kehottaa siksi ympäristöasioiden, ilmastotoimien, maatalouden, energian sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoja ja muita asiaankuuluvia pääosastoja tekemään strategista yhteistyötä, jotta varmistetaan strategian tehokas täytäntöönpano tehostetulla koordinoinnilla ja viestinnällä;

106.  toteaa, että komission asettamat kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskevat painopisteet huomioon ottaen myös uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa olisi asetettava etusijalle metsäalan kilpailukyvyn ja kestävyyden tukeminen, maaseutu- ja kaupunkialueiden tukeminen, tietopohjan laajentaminen, metsien suojelu ja niiden ekosysteemien säilyttäminen, koordinoinnin ja viestinnän tukeminen sekä puutuotteiden ja muiden metsäalan tuotteiden kestävän käytön lisääminen;

107.  kehottaa komissiota täydentämään strategiaa määrätietoisella toimintasuunnitelmalla, johon sisältyy erityistoimia, ja toimittamaan parlamentille vuosittain kertomuksen strategian erityistoimien täytäntöönpanosta;

108.  kehottaa kutsumaan koolle AGRI-, ENVI- ja ITRE- valiokuntien yhteisvaliokunnan, jotta uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä voidaan keskustella tasapainoisesti;

o
o   o

109.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 413.
(2)Forest Europe – Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi, hallitustenvälinen neuvottelukomitea, joka on perustettu oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemiseksi Euroopan metsistä: http://www.foresteurope.org/.
(3)Saatavilla osoitteessa: http://www.forestnegotiations.org/.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20. marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20. lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta.
(6)Neuvoston asetus (EY) N:o 2173/2005, annettu 20. joulukuuta 2005 Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta (metsälainsäädännön noudattaminen, metsähallinto ja puukauppa).
(7)REDD = Reduction Emissions from Deforestation and Forest Degradation (metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen): http://unfccc.int/methods/redd/items/7377.php

Oikeudellinen huomautus