Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 - StrasbourgLopullinen painos
Nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettavien toimenpideohjelmien ennakkomaksu ***I
 Tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 kumoaminen ***I
 Norjan kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätyt suojatoimenpiteet ***I
 Albanian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus ***I
 Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus sekä kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva väliaikainen sopimus ***I
 Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus ***I
 SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltaminen tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin *
 SEUT-sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevat säännöt *
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan komissio ja toimeenpanovirastot
 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes Euroopan kehitysrahasto
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan parlamentti
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan ulkosuhdehallinto
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Tuomioistuin
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Tilintarkastustuomioistuin
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Talous- ja sosiaalikomitea
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Alueiden komitea
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan oikeusasiamies
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan tietosuojavaltuutettu
 Vastuuvapaus 2013: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja EU:n erillisvirastojen valvonta
 Vastuuvapaus 2013: Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen virasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan unionin elinten käännöskeskus
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan poliisiakatemia
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan lentoturvallisuusvirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan pankkiviranomainen
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan kemikaalivirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan ympäristökeskus
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan tasa-arvoinstituutti
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan lääkevirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan meriturvallisuusvirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan rautatievirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan koulutussäätiö
 Vastuuvapaus 2013: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euratomin hankintakeskus
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust)
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan poliisivirasto (Europol)
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan unionin perusoikeusvirasto
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan GSA-virasto
 Vastuuvapaus 2013: ARTEMIS-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: Clean Sky -yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: ENIAC-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: Polttokenno- ja vety-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: Innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttava yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: SESAR-yhteisyritys
 Rahamarkkinarahastot ***I
 Muiden kuin unionin erityisten tuontimenettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kolmansien maiden tekstiilituotteiden tuonti ***I
 Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016 - Pääluokka I – Euroopan parlamentti
 Euroopan syyttäjänvirasto
 Alkoholistrategia
 Rana Plaza -rakennuksen romahtamisen toinen vuosipäivä ja kestävyyssopimuksen tilanne
 Ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous (23. huhtikuuta 2015) – Viimeisimmät tragediat Välimerellä ja EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikat

Nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettavien toimenpideohjelmien ennakkomaksu ***I
PDF 232kWORD 62k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 muuttamisesta siltä osin kuin se koskee nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaviin toimenpideohjelmiin maksettavan ensimmäisen ennakkomaksun korottamista (COM(2015)0046 – C8‑0036/2015 – 2015/0026(COD))
P8_TA(2015)0110A8-0134/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0046),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 164 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0036/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. maaliskuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan lausunnon ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuudesta,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 21. huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 41 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0134/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1304/2013 muuttamisesta nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaville toimenpideohjelmille maksettavan ylimääräisen ensimmäisen ennakkomaksun osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/779.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 kumoaminen ***I
PDF 232kWORD 62k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 3030/93 kumoamisesta (COM(2014)0707 – C8-0271/2014 – 2014/0334(COD))
P8_TA(2015)0111A8-0026/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0707),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0271/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 11. maaliskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 50 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0026/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/… antamiseksi tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 3030/93 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/937.)


Norjan kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätyt suojatoimenpiteet ***I
PDF 237kWORD 63k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä (kodifikaatio) (COM(2014)0304 – C8-0010/2014 – 2014/0159(COD))
P8_TA(2015)0112A8-0046/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0304),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0010/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0046/2015),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämäänt parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä (kodifikaatio)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/938.)

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


Albanian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus ***I
PDF 237kWORD 61k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi (kodifikaatio) (COM(2014)0375 – C8-0034/2014 – 2014/0191(COD))
P8_TA(2015)0113A8-0047/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0375),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0034/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0047/2015),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi (kodifikaatio)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/939.)

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus sekä kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva väliaikainen sopimus ***I
PDF 240kWORD 63k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja Euroopan yhteisön ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen soveltamiseksi (kodifikaatio) (COM(2014)0443 – C8-0087/2014 – 2014/0206(COD))
P8_TA(2015)0114A8-0017/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0443),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0087/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0017/2015),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/… antamiseksi tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja Euroopan yhteisön ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen soveltamiseksi (kodifikaatio)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/940.)

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus ***I
PDF 238kWORD 63k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi (kodifikaatio) (COM(2014)0394 – C8-0041/2014 – 2014/0199(COD))
P8_TA(2015)0115A8-0132/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0394),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0041/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0132/2015),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi (kodifikaatio)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/941.)

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltaminen tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin *
PDF 236kWORD 59k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin (kodifikaatio) (COM(2014)0377 – C8-0139/2014 – 2014/0192(NLE))
P8_TA(2015)0116A8-0029/2014

(Kuuleminen – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2014)0377),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0139/2014),

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0029/2014),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


SEUT-sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevat säännöt *
PDF 235kWORD 58k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (kodifikaatio) (COM(2014)0534 – C8-0212/2014 – 2014/0246(NLE))
P8_TA(2015)0117A8-0047/2014

(Kuuleminen – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2014)0534),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0212/2014),

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0047/2014),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan komissio ja toimeenpanovirastot
PDF 880kWORD 404k
Päätös
Päätös
Päätös
Päätös
Päätös
Päätös
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (2014/2075(DEC))
P8_TA(2015)0118A8-0101/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013” (COM(2014)0342),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2014)0383) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0200, SWD(2014)0201),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–  ottaa huomioon oikeusasiamiehen monet komissiota koskevat päätökset ja suositukset sekä sen, miten toimielin on pannut suosituksia täytäntöön kansalaisten edun nimissä,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05303/2015 – C8-0053/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä(7);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille, kansallisille parlamenteille sekä jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(8),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(9),

–  ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(10),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(11),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(12) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(13),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(14) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(15) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(16) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon koulutukseen, audiovisuaalialaan ja kulttuuriin liittyvää yhteisön toimintaa hallinnoivan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 20. huhtikuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/336/EY(17),

–  ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU(18),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(19),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(20),

–  ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(21),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(22),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(23) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(24),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(25) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(26) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(27) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon energia-alalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanevan ”Älykkään energiahuollon viraston” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 23. joulukuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2004/20/EY(28),

–  ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU(29),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

4.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(30),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(31),

–  ottaa huomioon kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(32),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(33),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(34) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(35),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(36) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(37) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(38) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon kansanterveysalalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanoviraston ”kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 15. joulukuuta tehdyn komission päätöksen 2004/858/EY(39),

–  ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU(40),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU muuttamisesta kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston muuttamiseksi kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirastoksi 17. joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/927/EU(41),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

5.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(42),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(43),

–  ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(44),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(45) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(46),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(47) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(48) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(49) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavaa ”Ideat”-erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/37/EY(50),

–  ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU(51),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

6.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(52),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(53),

–  ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(54),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(55),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(56) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(57),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(58) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(59) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(60) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon yhteisön tutkimuksen alan erityisohjelmien ”Ihmiset”, ”Valmiudet” ja ”Yhteistyö” tiettyjä osa-alueita hallinnoivan tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/46/EY(61),

–  ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU(62),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

7.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(63),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(64),

–  ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(65),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(66),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(67) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(68),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(69) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(70) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(71) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 nojalla 26. lokakuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2007/60/EY(72),

–  ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU(73),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

8.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2013 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(74),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(75),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013” (COM(2014)0342),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2014)0383) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0200, SWD(2014)0201),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(76) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(77) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05303/2015 – C8-0053/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(78),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(79) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(80) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

1.  hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2013 liittyvien tilien päättämisen;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille, kansallisille parlamenteille sekä jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

9.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio,

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.  ottaa huomioon, että kyseessä on 20. peräkkäinen vuosi, jolloin tilintarkastustuomioistuin ei voinut antaa myönteistä tarkastuslausumaa tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä uhkaa heikentää unionin menojen ja toimien oikeutusta;

B.  katsoo, että erityisesti tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, komission olisi näytettävä esimerkkiä osoittamalla menojensa tuottavan eurooppalaista lisäarvoa ja varmistamalla, että varat, joista se vastaa kokonaan tai yhteisesti jäsenvaltioiden kanssa, käytetään sovellettavien varainhoitoa koskevien sääntöjen ja asetusten mukaisesti;

C.  toteaa, että komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta ja että jäsenvaltioiden on tehtävä komission kanssa vilpitöntä yhteistyötä varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; toteaa, että jäsenvaltioilla on erityinen vastuu unionin talousarvion toteuttamisesta varsinkin, kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä;

D.  pitää ehdottoman tärkeänä, että varojen yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvia tuloja ja menoja koskevat jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat oikeita ja tarkkoja; pitää ehdottoman tärkeänä, että jäsenvaltiot ymmärtävät oman vastuunsa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien unionin varojen hallinnoinnista;

E.  katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 318 artiklassa tarkoitettu toimielinten välinen vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden edistää komissiossa uutta tuloskulttuuria;

Yhteinen ja hajautettu hallinnointi: puutteita komission ja jäsenvaltioiden hallinnoinnissa

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat varaumat

1.  ei kykene varmistamaan poliittisesti, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet kaikkien maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä käy ilmi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämistä varaumista;

   ABB 02 – Markkinatoimenpiteet: riskinalainen määrä 198,3 miljoonaa euroa; yhdeksässä jäsenvaltiossa seitsemän tukiohjelmaa, joihin liittyi yksitoista varauman osatekijää: Puola 77,6 miljoonaa euroa, Espanja 54 miljoonaa euroa, Ranska 32,4 miljoonaa euroa, Alankomaat 16,4 miljoonaa euroa, Yhdistynyt kuningaskunta 8,5 miljoonaa euroa, Italia 5 miljoonaa euroa, Tšekki 2 miljoonaa euroa, Itävalta 1,9 miljoonaa euroa, Ruotsi 0,5 miljoonaa euroa;
   ABB 03 – Suorat tuet riskinalainen määrä 652 miljoonaa euroa; 20 maksajavirastoa kuudessa jäsenvaltiossa, joita asia koskee: Espanja (15 kaikkiaan 17 maksajavirastosta) 153 miljoonaa euroa, Ranska 203,4 miljoonaa euroa, Yhdistynyt kuningaskunta (PRA England) 118 miljoonaa euroa, Kreikka 117,8 miljoonaa euroa, Unkari 36,6 miljoonaa euroa, Portugali 28 miljoonaa euroa;
   ABB 04 – Maaseudun kehittämismenot: riskinalainen määrä 599 miljoonaa euroa; 31 maksajavirastoa 19 jäsenvaltiossa, joita asia koskee: Belgia, Bulgaria (56,8 miljoonaa euroa), Kypros, Saksa (Baijeri, Brandenburg), Tanska, Espanja (Andalusia, Asturia, Kastilia-La Mancha, Kastilia ja Léon, FOGGA Galicia, Madrid), Suomi, Ranska (ODARC, ASP (70,3 miljoonaa euroa)), Yhdistynyt kuningaskunta (SGRPID Scotland, RPA England), Kreikka, Irlanti, Italia (AGEA (52,6 miljoonaa euroa), AGREA Emilia-Romagna, OPR Lombardia, OPPAB Bolzano, ARCEA Calabria), Luxemburg, Alankomaat, Puola (56,7 miljoonaa euroa), Portugali (51,7 miljoonaa euroa), Romania (138,9 miljoonaa euroa) ja Ruotsi;
   ABB 05: riskinalainen määrä 2,6 miljoonaa euroa – IPARD-menot Turkin hyväksi;

Aluepolitiikkaa koskevat varaumat

2.  ei kykene varmistamaan poliittisesti, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet kaikkien aluepolitiikan alan tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä käy ilmi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pääjohtajan 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämistä varaumista; toteaa, että 322 ohjelmasta 73 ohjelman osalta on esitetty varauma osittain luotettavan hallinto- ja valvontajärjestelmän vuoksi (vuodelta 2012 varaumia esitettiin 85 toimenpideohjelmasta yhteensä 317 ohjelmasta); ottaa huomioon, että kauden 2007–2013 ohjelmiin, joista esitettiin varauma, maksetut välimaksut olivat 6 035,5 miljoonaa euroa; toteaa komission arvioineen, että riskinalainen määrä oli 440,2 miljoonaa euroa;

3.  toteaa varaumien olevan paitsi osoitus jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien puutteista myös tehokas väline, jolla komissio voi vauhdittaa jäsenvaltioiden toimia puutteiden korjaamiseksi ja siten suojata unionin talousarviota;

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden toimintalohkoa koskevat varaumat

4.  ei kykene varmistamaan poliittisesti, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet kaikkien työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä käy ilmi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston pääjohtajan 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämistä varaumista; panee merkille, että pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään ohjelmakauden 2007–2013 maksuja koskeva varauma, johon liittyvä riskinalainen määrä oli 123,2 miljoonaa euroa vuonna 2013; toteaa varaumien kattavan 36 sosiaalirahaston toimenpideohjelmaa 118:sta (vuonna 2012 se kattoi 27 toimenpideohjelmaa 117:stä);

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

Tilit sekä tulojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – puhtaat lausumat

5.  on tyytyväinen siihen, että unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2013 antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2013, ja panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2013 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat tulot ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvia maksuosuuksia koskeva varauma

6.  esittää varauman, joka koskee jäsenvaltioiden BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskentatapaa, koska komission suorittamassa BKTL-tietojen tarkastuksessa(81) oli puutteita(82); palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan komission suorittama BKTL-tietojen tarkastus ei ollut riittävän jäsennelty ja kohdennettu;

Sitoumusten laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – puhdas lausuma

7.  panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2013 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat sitoumukset ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – kielteinen lausuma

8.  ei pidä hyväksyttävänä, että 20:ntenä peräkkäisenä vuotena maksujen virhetaso oli edelleen olennainen;

9.  on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen kielteisen lausuman perustana on päätelmä, että valvontajärjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia ja että sen vuoksi maksujen todennäköisin virhetaso oli 4,7 prosenttia;

10.  palauttaa mieliin, että maksujen todennäköisimmäksi virhetasoksi arvioitiin 4,8 prosenttia varainhoitovuonna 2012, 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011, 3,7 prosenttia varainhoitovuonna 2010, 3,3 prosenttia varainhoitovuonna 2009, 5,2 prosenttia varainhoitovuonna 2008 ja 6,9 prosenttia varainhoitovuonna 2007, joten keskimääräinen virhetaso edellisen monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 kattamalla kaudella oli noin 4,6 prosenttia; toteaakin, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista käy ilmi virhetason vakiintuminen vuonna 2013 monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 keksimääräiselle tasolle, jossa on kuitenkin tasaista nousua ja kielteistä kehitystä vuodesta 2009 lähtien;

11.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2013 antaman vuosikertomuksen mukaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien alojen arvioitu virhetaso on 5,2 prosenttia; toteaa, että kaikkien muiden toimintamenojen (jotka kuuluvat pääosin komission suoran hallinnoinnin piiriin) arvioitu virhetaso on 3,7 prosenttia; korostaa, että kumpikin virhetaso ylittää 2 prosentin olennaisuusrajan; korostaa, että yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piirin kuuluvien alojen virhetaso on huomattavasti korkeampi kuin kaikkien muiden toimintamenojen virhetaso;

12.  panee merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pääjohtaja esitti 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa varauman 73 ohjelman osalta 322 ohjelmasta osittain luotettavan hallinto- ja valvontajärjestelmän vuoksi, joten osuus on laskenut vuodesta 2012 (85 toimenpideohjelmaa yhteensä 317 ohjelmasta); toteaa, että arvioitu riskinalainen määrä on 1 135,3 miljoonaa euroa ja että varaumat ja niihin liittyvät määrät koskevat ohjelmakausia 2007–2013 ja 2000–2006;

13.  panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja esitti 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa yhden varauman tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osalta ja että arvioitu vaikutus vuonna 2013 on 105,5–109,5 miljoonaa euroa;

14.  toteaa, että meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja esitti 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa yhden varauman Euroopan kalatalousrahaston osalta ja että riskinalainen määrä vuonna 2013 on 10,77 miljoonaa euroa;

15.  pyytää kiinnittämään huomiota tarpeeseen parantaa jatkuvasti jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan taata unionin varojen parempi varainhoito ja alentaa virhetasoa kyseisillä politiikan aloilla ohjelmakauden 2014–2020 aikana;

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

16.  panee merkille, että täytäntöönpannuiksi raportoitujen rahoitusoikaisujen määrä oli 3,7 miljardia euroa varainhoitovuonna 2012 ja se laski 2,5 miljardiin euroon varainhoitovuonna 2013; palauttaa mieliin, että rahoitusoikaisujen suuri määrä vuonna 2012 johtui pääosin yhdestä Espanjassa toteutetusta 1,8 miljardin euron rahoitusoikaisusta, jossa oikaistiin rakennerahastomenoja vuosilta 2000–2006; panee merkille, että vuonna 2013 komissio pani täytäntöön rahoitusoikaisuja ja takaisinperintöjä 3 362 miljoonan euron arvosta, mikä on 2,3 prosenttia unionin talousarvion maksuista;

17.  toteaa, että tehtyjen rahoitusoikaisujen kasaantuminen siihen hetkeen, jolloin ohjelmaan liittyvät loppumaksut suoritetaan, on joskus keinotekoista eikä niillä ole merkitystä, koska ne kirjataan vuosia varsinaisen toteutuksen jälkeen; kehottaa komissiota analysoimaan, onko vuonna 2012 tehty menetelmien mukautus, jossa vahvistetuista oikaisuista siirryttiin täytäntöönpantuihin oikaisuihin, paras mahdollinen tapa kuvata valvonta- ja hallintojärjestelmien tilannetta tiettynä varainhoitovuonna;

18.  panee merkille, että vuonna 2013 täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen näin aiheutuvaa 34 prosentin vähenemistä (3,7 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon) kompensoi osaksi vuonna 2013 täytäntöönpantujen takaisinperintöjen lisääntyminen 27 prosentilla (0,7 miljardista eurosta 0,9 miljardiin euroon);

19.  pitää valitettavana, että unionin taloudellisia etuja suojaavan lainsäädännön, siihen liittyvien menettelyjen monimutkaisuuden ja monien alojen valvontatasojen määrän vuoksi virheitä voidaan korjata vasta useita vuosia niiden tapahtumisen jälkeen;

20.  huomauttaa, että vuosina 2009–2013 täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen määrä oli keskimäärin 2,7 miljardia euroa eli 2,1 prosenttia kyseisenä aikana unionin talousarviosta keskimäärin suoritetuista maksuista; panee merkille, että komission mukaan kyseinen suuntaus johtui ohjelmakauden 2000–2006 päättämisestä(83); panee erityisesti merkille, että koheesiopolitiikan alalla neljä viidesosaa vuosina 2007–2013 tehdyistä oikaisuista liittyi aiempien kausien toimenpideohjelmiin(84); palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on rakennerahastoja koskevan voimassa olevan oikeudellisen kehyksen mukaan oikeus korvata havaitut tukeen oikeuttamattomat menot laillisilla ja sääntöjenmukaisilla menoilla;

21.  palauttaa mieliin, että komissiolla ja jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa korjaavia toimenpiteitä unionin talousarvion suojaamiseksi tapauksissa, joissa valvontajärjestelmät eivät ole vaikuttavia tai menot ovat sääntöjenvastaisia; huomauttaa, että komissio ja jäsenvaltiot käyttävät kyseisiä korjaavia toimenpiteitä, ja toteaa, että jos tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien vuoden 2013 maksujen osalta ei olisi toteutettu korjaavia toimenpiteitä, arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ollut 6,3 prosenttia 4,7 prosentin sijaan; painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan osassa virheen sisältäviä tapahtumia, erityisesti yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla, viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa voidakseen havaita ja korjata virheet; pyytää, että tilintarkastustuomioistuin arvioi tämän vuoksi tulevissa vuosikertomuksissaan virhetason siinä tapauksessa, että kaikki korjaavat toimenpiteet olisi toteutettu;

22.  pitää lisäksi valitettavana, että kyseisillä toimilla on edelleen vain rajallinen rahoitusvaikutus unionin talousarvioon, koska yli 40 prosenttia vuonna 2013 tehdyistä rahoitusoikaisuista ei ollut käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja(85), vaan samat jäsenvaltiot, jotka ovat aiheuttaneet kyseiset koheesiopolitiikan alan oikaisut, voivat käyttää ne, mikä heikentää korjaavien toimien ennaltaehkäisevää vaikutusta;

23.  huomauttaa, että koheesiopolitiikan alalla noin 28 prosenttia vuonna 2013 täytäntöönpannuista rahoitusoikaisuista johti ohjelmalle ja jäsenvaltiolle myönnetyn unionin rahoituksen nettovähennykseen;

24.  panee huolestuneena merkille, että edellä mainitussa 29. syyskuuta 2014 päivätyssä komission tiedonannossa ei välttämättä anneta luotettavia tietoja jäsenvaltioiden täytäntöönpanemista rakennerahastovarojen peruutuksista, takaisinperinnöistä ja vireillä olevista perintätoimista, koska komissio toteaa, että jäsenvaltioiden ilmoittamissa lukumäärissä olevien tiettyjen puutteiden vuoksi sen oli noudatettava varovaista lähestymistapaa varmistaakseen, että edellä esitetyt määrät eivät ole todellista suurempia(86);

25.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön perusteelliset menettelyt, joilla voidaan vahvistaa korjaavien toimenpiteiden ajoitus ja alkuperä sekä niiden kattama määrä, sekä esittämään tietoja, joiden avulla voitaisiin mahdollisuuksien mukaan täsmäyttää, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen takaisinperintä tai rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin, ottaen huomioon koko menettelyn monivuotisuus; pitää lisäksi välttämättömänä kattavien tietojen antamista takaisinperinnästä ja rahoitusoikaisuista sekä täyttä avoimuutta määrärahojen vapauttamista ja kyseiseen vuoteen liittyviä rikkomismenettelyjä koskevien tietojen suhteen;

Yhteenvetokertomus ja vuotuiset toimintakertomukset

26.  panee merkille, että komission pääjohtajat esittivät yhteensä seitsemäntoista menoihin liittyvää kvantifioitua varaumaa; huomauttaa, että vaikka kvantifioitujen varaumien määrä väheni vuonna 2013 (21 vuonna 2012), riskinalaisen määrän laajuus ei pienentynyt ja että komission yhteenvetokertomuksessaan(87) ilmoittaman kokonaisriskin suuruus on enimmillään alle 4 179 miljoonaa euroa, mikä vastaa 2,8:aa prosenttia kaikista käytetyistä varoista;

27.  pyytää komissiota selventämään vielä tarkemmin riskinalaisen määrän laskentaa(88) selittämällä korjaavien mekanismien arvioitua vaikutusta kyseiseen määrään ja esittämään yhteenvetokertomuksessaan aidon ”tarkastuslausuman” pääjohtajien vuotuisten toimintakertomusten perusteella;

28.  palauttaa mieliin, että komission käyttämät kumulatiiviset luvut koskevat komission ja jäsenvaltioiden soveltamia korjaavia mekanismeja (rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät) useita vuosia varojen maksamisen jälkeen (varsinkin kausina 1994–1999 ja 2000–2006), ja toteaa, että tänä aikana tilintarkastustuomioistuin ja komissio eivät kumpikaan ilmoittaneet tarkkoja virhetasoja;

Talousarvioon kohdistuva paine

29.  panee huolestuneena merkille neuvoston unionin vuotuista talousarviota koskevien neuvottelujen aikana omaksuman kannan, jota ei voi hyväksyä, ja toteaa, että maksujen korkeasta tasosta huolimatta tilinpäätöksestä käy ilmi, että maksattamatta olevat rahoitussitoumukset (otsakkeessa 1 b, pääasiassa aluepolitiikan alalla, maksattamatta olevien sitoumusten määrä vuoden 2013 lopussa oli arviolta 23,4 miljardia euroa, kun se oli ollut 5 miljardia euroa vuoden 2010 lopussa, 11 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa ja 16 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa) ja muut velat kasvoivat vuonna 2013 edelleen; panee merkille, että vuoden lopussa niiden määrä oli 322 miljardia euroa(89) ja että määrä on todennäköisesti suurempi vuonna 2014;

30.  huomauttaa, että vuoden 2013 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten arvioitu määrä oli 322 miljardia euroa ja että määrän ennustettiin kasvavan vuoden 2014 aikana; katsoo tämän olevan ristiriidassa SEUT 310 artiklassa määrätyn moitteettoman varainhoidon periaatteen kanssa ja kyseenalaistavan siten talousarvion laillisuuden;

31.  korostaa, että aiemmilta vuosilta siirtyvät rahoitusvelvoitteet aiheuttavat erityistä huolta, koska ensimmäistä kertaa maksujen enimmäismäärien on määrä pysyä reaalisesti suhteellisen vakaana usean vuoden ajan(90);

32.  huomauttaa, että talouskriisin vallitessa rahoitusresurssit ovat niukat; toteaa kuitenkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin sisällytettyjen menojen enimmäismäärä jakautuu kullekin jäsenvaltiolle osoitettuihin vuotuisiin määrärahaosuuksiin suuressa osassa unionin talousarviota; toteaa, että siitä, kuinka jäsenvaltiot hyödyntävät varoja, tulee usein tärkein toimintapolitiikan tavoite (varat joko käytetään tai menetetään)(91); kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita edistämään siirtymistä varojen käytön korostamisesta tuloskulttuuriin, jossa keskitytään saavutettuihin tuloksiin tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden periaatteiden mukaisesti;

33.  huomauttaa, että ennakkorahoituksen bruttomäärä oli 79,4 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa, ja on vahvasti sitä mieltä, että pitkät ennakkorahoitusjaksot saattavat lisätä virhe- tai tappioriskiä; painottaa, että kyseinen riski on erityisen suuri talousarvion otsakkeessa 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana), jossa tavanomaisen tukitoimen kohdalla menee neljä vuotta sitoumuksen tekemisestä siihen, että komissio kirjaa sitoumukseen liittyvät lopulliset menot;

34.  kehottaa komissiota jälleen kerran valmistelemaan ja julkaisemaan pitkän aikavälin kassavirtaennusteen, jossa ennakoidaan tulevia maksutarpeita, varmistaakseen, että tarvittavat maksut voidaan suorittaa hyväksytyistä vuotuisista talousarvioista; pyytää komissiota esittämään tarvittaessa muutoksia nykyisiin sääntöihin, jos vuotuisista talousarvioista ei saada riittävästi määrärahoja tarvittavaa maksujen tasoa varten;

35.  toteaa jälleen, että on syytä pyrkiä löytämään pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta komissiolla olisi mahdollisuus saada talousarvionsa jälleen hallintaansa; pitää erityisen tarpeellisena painottaa enemmän vastuuvelvollisuutta ja keskittyä tuloksellisuuteen ja menoilla saataviin tuloksiin; korostaa sen vuoksi, että parlamentilla on oltava suurempi rooli menojen ja tuloksellisuuden valvonnassa;

Rahoitusvälineet

36.  panee merkille, että vuoden 2013 loppuun mennessä oli perustettu 941 rahoitusjärjestelyvälinettä 176:een Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmaan 25 jäsenvaltiossa; on erityisen huolestunut siitä, että vain 47 prosenttia rahoitusjärjestelyvälineisiin maksetuista 14,3 miljardista eurosta (6,7 miljardia euroa) oli tosiasiassa maksettu lopullisille edunsaajille, vaikka tämä luku merkitseekin lisäystä verrattuna 4,7 miljardiin euroon, jotka oli maksettu vuoden 2012 lopussa; toteaa, että keskimääräinen maksatusaste vuoden 2013 lopussa oli 47 prosenttia mutta maksatusaste vaihteli jonkin verran rahastojen ja jäsenvaltioiden välillä; toteaa, että keskimääräinen maksatusaste kattaa kaikki 900 rahastoa, sekä vuonna 2008 perustetut rahastot että vuonna 2013 perustetut rahastot, joiden täytäntöönpano oli kyseisenä vuonna vasta alussa; ottaa huomioon, että joidenkin rahastojen tulokset ovat heikkoja mutta toiset ovat jo saavuttaneet 100 prosentin käyttöasteen ja ne sijoittavat nyt uudelleen käyttöpääomaa;

37.  panee merkille, että jäsenvaltioissa perustettiin 14 rahoitusjärjestelyvälinettä maatalousrahaston kautta; panee merkille, että Romaniassa, Bulgariassa, Kreikassa, Italiassa ja Liettuassa toimiviin pankkeihin oli maksettu vuoden 2013 loppuun mennessä unionin talousarviosta 443,77 miljoonaa euroa; ilmaisee huolensa siitä, että kyseisestä määrästä ei maksettu euroakaan lopullisille edunsaajille; toteaa, että Euroopan kalatalousrahaston kautta perustettujen kuuden rahoitusjärjestelyvälineen osalta maksettiin 72,37 miljoonaa euroa Kreikassa, Romaniassa, Bulgariassa, Virossa, Latviassa ja Alankomaissa toimiviin pankkeihin; panee merkille, että käytettävissä olleet määrät maksettiin ainoastaan Latviassa kokonaisuudessaan lopullisille edunsaajille ja että Romaniassa lopullisille edunsaajille maksettiin vain 28 prosenttia varoista, Bulgariassa 77 prosenttia, Virossa 91 prosenttia ja Alankomaissa ja Kreikassa ei mitään(92);

38.  pitää valitettavana myös sitä, että kyseiset välineet ovat monimutkaisia ja niiden osalta on vaikea antaa täsmällistä selvitystä, mikä lisää osaltaan julkisen valvonnan haastavuutta; kehottaa komissiota toimimaan avoimemmin ja raportoimaan säännöllisesti velkarahoituksesta, tappioista ja riskeistä, kuten sijoituskuplista; kehottaa komissiota antamaan kattavan yleiskuvan kustakin rahoitusjärjestelyvälineestä rahoitettujen hankkeiden lukumäärästä ja saavutetuista tuloksista ja ilmoittamaan selvästi, kuinka paljon unionin talousarviovaroja kyseisten rahoitusjärjestelyvälineiden hankkeiden osarahoittamiseen käytettiin, sekä esittämään rahoitusjärjestelyvälineistä kattavan kustannus-hyötyanalyysin verrattuna suorempiin hankerahoituksen muotoihin;

39.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisissa arviointikokouksissa rahoitusvälineiden täytäntöönpano on järjestelmällisesti otettu esityslistalle ja että puutteita analysoidaan ja korjaavia toimia ehdotetaan; panee tyytyväisenä merkille, että seuraavaa kautta 2014–2020 varten alan puutteet on korjattu, toisin sanoen maksut siirretään rahoitusvälineitä hallinnoiviin rahastoihin vasta, kun lopulliselle edunsaajalle maksettavasta maksusta on toteutunut tietty prosenttiosuus;

40.  ottaa huomioon talousarvioon maksujen osalta kohdistuvat paineet sekä sen, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (varainhoitoasetus) 140 artiklan 7 kohdassa säädetään, että rahoitusvälineisiin liittyvien tilien liian suuria saldoja on vältettävä, ja suosittelee tämän vuoksi, että komissio varmistaisi, että kyseisiin välineisiin unionin talousarviosta maksettavat maksut olisivat todellisten kassavirtatarpeiden mukaisia;

41.  on erityisen huolestunut joistakin tilintarkastustuomioistuimen havainnoista, jotka liittyvät alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuuteen unionin ulkopolitiikan tukemisen kannalta(93);

42.  huomauttaa, että investointivälineet oli perustettu onnistuneesti, mutta yhdistämisen kaikkia potentiaalisia hyötyjä ei kyetty toteuttamaan täysimääräisesti komission hallinnointipuutteiden takia; pyytää komissiota maksamaan varat vain, jos edunsaaja todella tarvitsee varoja, ja parantamaan unionin avustusten täytäntöönpanon seurantaa;

Komission ja jäsenvaltioiden velvollisuudet yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa

43.  korostaa, että SEUT 317 artiklan mukaan komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta; huomauttaa, että kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesti ja siten niille annetaan poliittista ja taloudellista vastuuta; tähdentää sen vuoksi, että jäsenvaltioiden on toimittava tiukasti moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eikä niiden pitäisi heikentää omaa vastuutaan unionin varojen hallinnoinnista;

44.  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”kansallisten lausumien laatimista ja käyttöä koskevien, toimielinten välisen työryhmän antamien suositusten hyväksymisestä” (COM(2014)0688); huomauttaa, että lausumien antaminen on vapaaehtoista, ja on sen tähden tyytyväinen, että neljä jäsenvaltiota (Tanska, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on päättänyt antaa lausuman; pitää kuitenkin valitettavana, että lausumien muoto, laajuus, kattavuus ja raportointijakso poikkeavat toisistaan, joten niistä on vain vähän hyötyä;

45.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen lukuisien lausuntojen mukaan edellä mainittujen neljän jäsenvaltion toimittamilla kansallisilla vahvistuslausumilla on vain hyvin vähän arvoa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusprosessissa eikä niitä voi pitää luotettavana tietolähteenä tarkastuslausumaa annettaessa;

46.  pitää edellä mainittuun 28. lokakuuta 2014 annettuun komission tiedonantoon liittyen valitettavana lisäksi sitä, että varainhoidon parantamisessa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä, mikä voi johtaa siihen, että unionin varoja menetetään jatkuvasti poliittisella ja johtotasolla tehtävien väärien päätösten vuoksi; kehottaa ottamaan käyttöön seuraamusjärjestelmän, jos jäsenvaltiot toimittavat ohjelmista vääriä tietoja ja lausumia;

47.  kehottaa näin ollen komissiota ja neuvostoa ryhtymään konkreettisiin ja merkityksellisiin toimiin, jotta moitteettomassa varainhoidossa saadaan aikaan tarvittavaa edistystä, mukaan lukien kansallisten vahvistuslausumien käytön lisääminen, koska ne eivät vaadi käytännössä paljon lisätyötä (ilmoitusten mukaan vuosittain alle yksi kokoaikavastaava jäsenvaltiota kohti), mutta pitää myös erittäin tärkeänä, että jäsenvaltiot kantavat julkisen asiakirjan avulla poliittisen vastuun unionin varojen käytöstä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita julkistamaan sekä kansalliset vahvistuslausumat että vuotuiset yhteenvedot ja johdon vahvistuslausumat jakaakseen tietoa varainhoidosta ja saadakseen siinä aikaan todellisia parannuksia; kehottaa komissiota antamaan parlamentille ja neuvostolle suosituksen kansallisten vahvistuslausumien käytön edistämiseksi kansallisten lausumien laatimista ja käyttöä käsittelevän toimielinten välisen työryhmän antamien suositusten mukaisesti;

48.  pitää tärkeänä, että edistetään rakennerahastovarojen käytön täydellistä avoimuutta julkaisemalla hankkeiden kirjanpitotiedot;

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuus

49.  toteaa, että jäsenvaltioiden yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa suorittamien perustason tarkastusten heikko luotettavuus vaarantaa komission yksiköiden laatimien vuotuisten toimintakertomusten sekä komission hyväksymän yhteenvetokertomuksen uskottavuuden, koska ne perustuvat osaksi kansallisten viranomaisten suorittamien tarkastusten tuloksiin; toistaa aiemman pyyntönsä, että komissio arvioisi ja tarvittaessa korjaisi jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotta voidaan laatia luotettavia ja puolueettomia vuotuisia toimintakertomuksia;

50.  pyytää, että pääjohtajat raportoivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan yksityiskohtaisesti jäsenvaltioiden ilmoittamista virhetasoista sekä komission tarvittaessa toimenpideohjelmien tasolla tekemistä korjauksista;

Heikoimmin suoriutuvat jäsenvaltiot

51.  suhtautuu myönteisesti yleiskatsaukseen, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintoja maatalouden ja koheesiopolitiikan alan yhteistyössä hallinnoitavista varoista kaudella 2009–2013, joka julkaistiin yhdessä tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 vuosikertomuksen kanssa ja joka oli osittain vastaus parlamentin vuoden 2012 vastuuvapauspäätöslauselmassa esittämään pyyntöön saada yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia koskevia maakohtaisia tietoja;

52.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen antamien Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston riskinalaisia määriä ja prosenttiosuuksia koskevien lukujen mukaan (lähdetiedot sisällytetty työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin vuodelta 2013) korkeimmat virhetasot ovat Slovakialla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja Espanjalla;

53.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen antamien Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston riskinalaisia määriä ja prosenttiosuuksia koskevien lukujen mukaan (lähdetiedot sisällytetty maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen vuodelta 2013) korkeimmat virhetasot ovat Romanialla, Bulgarialla ja Portugalilla;

54.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta laatimaan oman maakohtaisen raportointimenetelmän, jossa otetaan huomioon riskinalaisten määrien lisäksi myös jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät sekä komission ja jäsenvaltioiden käyttämät korjaavat mekanismit, jotta on mahdollista arvioida asianmukaisesti hallinnoinnin kehitystä heikoimmin suoriutuvissa jäsenvaltioissa ja suositella parhaita ratkaisuja;

55.  muistuttaa, että korruptio vahingoittaa vakavasti unionin varoja; on huolissaan tiedoista, joiden mukaan ilmiö koskee erityisesti joitakin jäsenvaltioita, ja muistuttaa tässä yhteydessä 29. toukokuuta 2013 annetusta komission suosituksesta neuvoston suositukseksi Italian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetusta Italian vuosien 2012–2017 vakausohjelmaa koskevasta neuvoston lausunnosta(94); kehottaa hyväksymään ripeästi direktiivin unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin;

Eturistiriidat

56.  pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa eturistiriitoja koskeva lainsäädäntö, joka koskee parlamentin, hallituksen ja kunnanvaltuustojen jäseniä, on epäselvä ja riittämätön; kehottaa komissiota tutkimaan nykyistä tilannetta tarkasti ja antamaan tarvittaessa suosituksia tai jopa oikeudellisesti sitovia ratkaisuja; katsoo, että tämän olisi koskettava myös komission jäseniä ja jäsenehdokkaita;

Tulot: BKTL-perusteiset omat varat

57.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa (ks. vuosikertomus vuodelta 2013, 2.27 kohta) ei havaittu olennaisia virheitä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevissa komission laskelmissa eikä rahoitusosuuksien maksussa; toteaa, että suurin osa maksuosuuksista perustui BKTL-tietoja koskeviin ennakkoarvioihin vuodelta 2013;

58.  vaatii komissiota varmistamaan, että Eurostatin ja jäsenvaltioiden tiedot vastaavat toisiaan täydellisesti, koska BKTL-indikaattori on keskeinen vertailuarvo sekä unionin tulojen että menojen osalta;

59.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvosteli vuosikertomuksessaan vuodelta 2012 BKTL-tietoja koskevaa komission suorittamaa tarkistustyötä vaikuttavuuden puutteesta (ks. vuosikertomus vuodelta 2012, 2.41 kohta); korostaa, että pitkittynyt yleisten varaumien käyttö ja omia varoja varten suoritettavan BKTL-tietojen tarkistamisen liian pitkä kesto saattavat johtaa talousarvioon liittyvään epävarmuuteen, mikä on käynyt ilmi jäsenvaltioiden välisistä keskusteluista lisätalousarvioesityksestä nro 6 yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2014(95);

60.  pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot eivät ennakoineet BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskemiseksi käytettävään tilastomenetelmään keväästä 2014 alkaen tehtyjen muutosten kasvattavan niiden maksuosuutta talousarviosta, vaikka olivat niistä tietoisia;

61.  pitää valitettavana, että komissio piti kiinni siitä, että asia käsitellään puhtaasti teknisenä kysymyksenä(96), vaikka se oli keväästä 2013 lähtien tietoinen siitä, että BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskemiseksi käytettävään tilastomenetelmään tehtävät muutokset kasvattaisivat huomattavasti tiettyjen jäsenvaltioiden maksuosuuksia;

62.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin tuli lausunnossaan nro 7/2014(97) siihen tulokseen, että komission ehdotus, jonka mukaisesti alv- ja BKTL-saldoista ja ‑mukautuksista johtuvien määrien maksua voidaan lykätä poikkeustilanteissa, saattaa monimutkaistaa entisestään omien varojen järjestelmää ja lisätä talousarvioon liittyvää epävarmuutta jäsenvaltioissa;

63.  huomauttaa erityisesti, että komission ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2000/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2007 muuttamisesta (COM(2014)0704) koskee ainoastaan jäsenvaltioiden resurssien käyttöön asettamista koskevan määräajan lykkäämistä, jos on kyse huomattavista määristä, jotka johtuvat positiivisista alv- ja BKTL-saldoista ja -mukautuksista; toteaa, että jos jäsenvaltioiden alv- ja BKTL-saldot ja -mukautukset ovat selvästi negatiiviset, komissio voitaisiin velvoittaa keräämään lisätuloja lisätalousarvion avulla;

64.  pitää valitettavana, että neuvosto ei ole toistaiseksi edistynyt lainkaan omien varojen järjestelmän uudistamisessa kyseisten lainsäädäntöehdotusten perusteella, vaikka komissio ehdotti omien varojen järjestelmän kattavaa uudistusta, jota parlamentti piti hyvänä(98) ja jonka tavoitteena oli tehdä omien varojen järjestelmästä oikeudenmukaisempi, ymmärrettävämpi, avoimempi ja tehokkaampi ja pienentää kansallisia maksuosuuksia;

Toteutettavat toimenpiteet

65.  kehottaa komissiota

   lyhentämään omia varoja varten suoritettavan BKTL-tietojen tarkistamisen keston enintään neljään vuoteen tarvittaessa käynnistämällä rikkomismenettelyn ja/tai asettamalla tiukan määräajan varaumien poistamiselle;
   rajoittamaan yleisten varaumien käytön poikkeustapauksiin, joissa on huomattava riski, että unionin taloudellisia etuja ei suojata, esimerkiksi jos jäsenvaltio tekee mittavia tarkistuksia tarkastuksen aikana tai epäsäännöllisin väliajoin;
   laatimaan toimintasuunnitelman tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 11/2013 havaitsemien puutteiden korjaamiseksi ja raportoimaan tästä kesäkuun 2015 loppuun mennessä parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle;
   ottamaan käyttöön tarkan toimintasuunnitelman, jossa asetetaan selkeät tavoitteet Kreikan kansantalouden tilinpidon koontiongelmien ratkaisemiseen, ja seuraamaan tiiviisti suunnitelman täytäntöönpanoa;
   muuttamaan edellä mainittua komission ehdotusta COM(2014)0704 siten, että komissiolle annetaan valtuudet lykätä negatiivisiin alv- ja BKTL-saldoihin ja -mukautuksiin liittyvien määrien maksua;

66.  panee merkille Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan valvontastrategiassa ja riskinhallinnassa ilmenevät puutteet, jotka havaittiin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 2/2014 ”Hallinnoidaanko etuuskohtelukauppaa koskevia menettelyjä asianmukaisesti?” ja joista mahdollisesti aiheutuu tulonmenetyksiä unionin talousarvioon; toteaa, että kyseisissä kolmessa jäsenvaltiossa mahdollisesti menetettyjen tulojen määrä osoitti todeksi kyseisten puutteiden olemassaolon; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi vuotta 2009 koskevassa otoksessa havaitsemansa virheet ekstrapoloituaan, että velan vanhentumisen vuoksi menetettyjen tullimaksujen määrä saattaisi näissä jäsenvaltioissa olla 655 miljoonaa euroa; toteaa, että määrä vastaa noin kuutta prosenttia viidessä tarkastetussa jäsenvaltiossa kyseisenä vuonna kannettujen tuontitullien bruttomäärästä ja siitä 167 miljoonaa euroa koski Saksaa, 176 miljoonaa euroa Ranskaa ja 312 miljoonaa euroa Yhdistynyttä kuningaskuntaa;

Maatalous

Maatalous: väestökehitykseen ja edunsaajien rakenteeseen liittyvät haasteet

67.  huomauttaa, että väestörakenteen muutokset vaikuttavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) enemmän kuin mihinkään muuhun unionin politiikanalaan, sillä unionissa on 12 miljoonaa viljelijää, joiden osuus talousarviosta on yli 45 prosenttia, ja heistä lähes kolmannes on yli 65-vuotiaita ja vain 6 prosenttia alle 35-vuotiaita(99); pitää siksi myönteisinä YMP:n uudistuksen yhteydessä perustettuja ohjelmia nuorten viljelijöiden tukemiseksi;

68.  pitää valitettavana, ettei komission maatalouspolitiikan alalla käynnistämillä toimenpiteillä ole tähän mennessä kyetty korjaamaan väestörakenteen epätasapainoa, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan maatalouspolitiikan alan budjettitukea uudelleen tämän tilanteen valossa;

69.  korostaa, että alle 2 prosenttia unionin viljelijöistä saa 31 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan suorista tuista; huomauttaa, että YMP:ssä olisi keskityttävä erityisesti pienviljelijöihin, ja katsoo nykyisen käytännön heikentävän edelleen YMP:n poliittista hyväksyttävyyttä;

70.  toteaa, että tehdäkseen YMP:stä oikeudenmukaisemman parlamentti ja neuvosto hyväksyivät(100) 150 000 euroa ylittävien maksujen alentamisen ja suorille tuille mahdollisesti asetettavan tukikaton; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta tarkastamaan tämän toimenpiteen tehokkuuden ja vaikuttavuuden seuraavissa vuosikertomuksissaan;

71.  huomauttaa, että Tšekissä ja sen jälkeen Slovakiassa, Unkarissa, Saksassa ja Bulgariassa on kaikkein epätasa-arvoisimmat maatalousjärjestelmät(101); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tasapainottamaan edunsaajarakenteensa paremmin ja pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajaa liittämään vuosittain vuotuiseen toimintakertomukseensa alustavat luvut YMP:stä tuottajille maksettavien suorien tukien jakautumisesta jäsenvaltioiden ja edunsaajaryhmien kesken;

Maatalous: ensimmäisen pilarin virhetaso

72.  pitää valitettavana, että vuonna 2013 Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) maksujen virhetaso oli olennainen, että tilintarkastustuomioistuimen arvioima todennäköisin virhetaso oli 3,6 prosenttia (3,8 prosenttia vuonna 2012)(102) ja että viidestä tarkastetusta kuluiksi tunnistettuja menoja koskevasta valvontajärjestelmästä todettiin, että kaksi ei ollut vaikuttavia, kaksi oli osittain vaikuttavia ja vain yksi oli vaikuttava;

73.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista 101:stä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevasta virheestä 33 oli sellaisia, että kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet ainakin osittain, ja että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty asianmukaisesti, todennäköisin virhetaso kyseisessä toimintalohkossa olisi ollut 1,1 prosenttia alempi ja siten melko lähellä 2 prosentin olennaisuusrajaa; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

Täydentävät ehdot

74.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi myös täydentäviä ehtoja koskevat vaatimukset ja että tapauksia, joissa täydentäviä ehtoja koskevia vaatimuksia ei noudatettu, käsiteltiin virheinä, mikäli voitiin osoittaa, että rikkominen tapahtui vuonna, jona viljelijä oli hakenut tukea; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin sisällyttää täydentäviin ehtoihin liittyvät puutteet virhetason laskentaan, ja panee merkille, että komission mielestä täydentävät ehdot eivät koske maksujen tukikelpoisuutta vaan ainoastaan antavat aiheen määrätä hallinnollisia seuraamuksia;

75.  ottaa huomioon, että komissio toteaa vastauksessaan tilintarkastustuomioistuimelle, että oikeuspuitteita yksinkertaistettiin ohjelmakaudeksi 2014–2020, ja pyytää komissiota raportoimaan vuoden 2015 loppuun mennessä, kuinka kyseiset yksinkertaistamistoimet ovat vaikuttaneet käytännössä ja mitä lisätoimia voitaisiin toteuttaa mahdollisesti jäljellä olevien monimutkaisten sääntöjen ja tukikelpoisuusehtojen suhteen;

Markkinatoimenpiteiden virhetasot

76.  on huolestunut siitä, että komission laskema maatalouden markkinatoimenpiteiden virhetaso oli 7,44 prosenttia; pitää valitettavana, että kyseessä on toimintalohkojen toiseksi korkein virhetaso vuonna 2013;

77.  korostaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan pääosaston toimintakertomukseen vuodelta 2013 sisällyttämät varaumat vahvistavat markkinatoimenpiteiden hälyttävän tilanteen, sillä seitsemästä tukiohjelmasta yhdeksässä jäsenvaltiossa esitettiin varaumia, jotka koskivat erityisesti hedelmä- ja vihannesalaa, viinitilojen rakenneuudistusta, viinialan investointeja, siipikarjan vientitukia ja koulumaito-ohjelmaa;

78.  kiinnittää huomiota siihen, että monet pienehköt ohjelmat, kuten kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmä, eivät ole käyttäjäystävällisiä osaksi niihin liittyvän byrokratian vuoksi ja että siksi niiden toteutus ja määrärahojen käyttö eivät ole optimaalisia;

79.  pitää valitettavana hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmien hyväksymiseen sovellettavissa valvontamenettelyissä(103) Puolassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaittuja huomattavia puutteita, jotka käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta vuodelta 2013 ja jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja vahvisti, kun hän esitti vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2013 varauman, joka perustui arvioon, että 25 prosenttia toimenpiteen kokonaismenoista eli 102,7 miljoonaa euroa oli riskinalaisia;

80.  pitää erityisen valitettavina komission havaitsemia puutteita toimenpiteissä, jotka koskevat viinialan uudelleenjärjestelyä Espanjassa ja joiden vuoksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja esitti varauman sillä perusteella, että korjattu virhetaso oli 33 prosenttia ja riskinalainen määrä 54 miljoonaa euroa, sekä siipikarjan vientiä Ranskassa koskevassa toimenpiteessä, jonka korjattu virhetaso oli 69,6 prosenttia ja riskinalainen määrä 29,3 miljoonaa euroa;

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuus suorien tukien alalla

81.  toteaa, että jäsenvaltioiden tarkastustilastoissaan ilmoittamat virhetasot eivät kata kaikkia jäännösvirhetason osatekijöitä eivätkä ne ole aina luotettavia; suhtautuu siksi myönteisesti siihen, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto suoritti arvioinnin erikseen kunkin maksajaviraston osalta kaikkien käytettävissä olleiden tietojen perusteella, joihin kuuluivat myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavainnot;

82.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen käsitykseen(104), jonka mukaan tämän uuden lähestymistavan avulla saadut tulokset vahvistavat, että jäsenvaltioiden tarkastustilastojen, maksajavirastojen johtajien lausuntojen ja todentamisviranomaisten suorittaman työn avulla voidaan saada vain rajallinen tarkastusvarmuus;

83.  huomauttaa, että vaikka todentamisviranomaiset olivat hyväksyneet lähes kaikki suoria tukia maksavat maksajavirastot ja todentaneet niiden maksut ja 79 vahvistuslausumaa 82:sta maksajavirastojen antamasta vahvistuslausumasta sai todentamisviranomaisilta lausunnon ilman varaumia vuonna 2013, millä vahvistettiin maksajavirastojen johtajien antamien vahvistuslausumien oikeellisuus, komission oli korjattava ylöspäin kaikkiaan 68 maksajavirastosta 42 viraston ilmoittamia virhetasoja, joten jäännösvirhetaso oli yli 2 prosenttia;

84.  toteaa, että viisi maksajavirastoa, joiden virhetasot olivat korkeimmat, olivat seuraavat:

1.  Yhdistynyt kuningaskunta, RPA

5,66 % (Jäsenvaltion ilmoitus: 0,67 %)

2.  Kreikka, OKEPE

5,17 % (Jäsenvaltion ilmoitus: 0,83 %)

2.  Espanja, AVGA

4,71 % (Jäsenvaltion ilmoitus: 1,93 %)

4.  Portugali, IFAP

4,37% (Jäsenvaltion ilmoitus: 0,82 %)

5.  Romania, PIAA

4,27% (Jäsenvaltion ilmoitus: 1,77 %)

85.  pitää valitettavana, että nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ei säädetä maksajavirastoille virheellisestä tai väärästä raportoinnista määrättävistä seuraamuksista(105);

86.  pyytää, että unionin virkamiehet harjoittaisivat lisävalvontaa ja seuraisivat ja koordinoisivat tarkemmin asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisia maksajavirastoja niissä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi, erityisesti jos maksajavirastojen tulokset ovat olleet kolmen viime vuoden ajan jatkuvasti heikkoja, jotta voidaan tehostaa maksujen hallinnointia;

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä ja viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä

87.  yhtyy komission ja tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan yhdennetyllä hallinto- ja valvontajärjestelmällä on kaiken kaikkiaan keskeinen rooli pyrittäessä estämään ja vähentämään virheitä viljelijöiden hakemuksissa, ja huomauttaa, että asianmukaisesti toimiessaan järjestelmän olisi pitänyt varmistaa, että maatalouden suorien tukien virhetaso ei ole olennainen;

88.  pitää valitettavana, että jatkuvat puutteet, joita ilmenee viljelijöiden tukihakemusten hallinnollisessa käsittelyssä sekä pyrittäessä jättämään tukeen oikeuttamattomat maa-alat viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän ulkopuolelle, vaikuttavat merkittävästi siihen, että maataloustukirahaston maksujen virhetaso on olennainen;

89.  korostaa jälleen kerran viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä havaittujen puutteiden horisontaalista ulottuvuutta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on tutkinut vuodesta 2007 lähtien 38 maksajaviraston yhdennetyt hallinto- ja valvontajärjestelmät kaikissa 28 jäsenvaltiossa, ja pitää erittäin valitettavana, että valvontajärjestelmistä vain seitsemän arvioitiin vaikuttaviksi, 22 arvioitiin osittain vaikuttaviksi ja yhdeksää ei pidetty vaikuttavina; kehottaa komissiota varmistamaan, että talousarvioon kohdistuva rahoitusriski katetaan nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla;

Menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi

90.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon(106), että hakemusvuoteen 2008 tai sitä aiempiin hakemusvuosiin liittyvät väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetetyt varat oli toimitettu Irlannissa tiedoksi velallisille huomattavalla viipeellä eikä niiden osalta ollut suoritettu moneen vuoteen minkäänlaista takaisinperintä- tai täytäntöönpanomenettelyä;

91.  toteaa, että vuoden 2012 loppuun mennessä unioni oli vastannut kyseisiin hakemusvuosiin liittyvistä 6,7 miljoonan euron veloista yhteensä 2,3 miljoonan euron osalta 50/50-säännön perusteella tilintarkastustuomioistuimen ilmoitusmenettelyssä havaitsemasta viipeestä huolimatta, ja pelkää, että määrät menetetään peruuttamattomasti unionin talousarviosta;

92.  on huolestunut myös tilintarkastustuomioistuimen havainnoista, joiden mukaan Italian viranomaiset eivät pitäneet kirjaa siitä, johtuivatko velat sääntöjenvastaisuuksista vai hallinnollisista virheistä, mikä saattoi aiheuttaa turhia menoja unionin talousarvioon; pyytää komissiota laatimaan tilanteesta yksityiskohtaisen analyysin ja raportoimaan asiasta vuoden loppuun mennessä;

93.  panee merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2013(107) esitettyjen tietojen mukaan aiheettomasti maksettujen maksujen takaisinperinnän alalla heikoimmin suoriutuvat jäsenvaltiot ovat Bulgaria (perintäaste 4 prosenttia), Kreikka (perintäaste 21 prosenttia), Ranska ja Slovenia (perintäaste 25 prosenttia), Slovakia (perintäaste 27 prosenttia) ja Unkari (perintäaste 33 prosenttia); on huolestunut takaisinperintöjen hälyttävän alhaisesta tasosta tietyillä aloilla ja pyytää komissiota antamaan selvityksen tämän syistä ja mahdollisuuksista parantaa tilannetta;

Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely

94.  toteaa, että komissio teki vuonna 2013 neljä sääntöjenmukaisuutta koskevaa päätöstä, jotka johtivat 1 116,8 miljoonan euron rahoitusoikaisuihin (861,9 miljoonaa euroa liittyi maataloustukirahastoon ja 236,2 miljoonaa euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon eli maaseuturahastoon, mikä on noin 2 prosenttia unionin maatalouden ja maaseudun kehittämisen talousarviosta vuonna 2013 (1,4 prosenttia kaudella 2008–2012);

95.  huomauttaa, että kyseistä määrää ei voi verrata tilintarkastustuomioistuimen esittämään todennäköisimpään virhetasoon, koska komission toimittamat sääntöjenmukaisuuden tarkastukset kohdistuvat järjestelmiin eikä niiden yhteydessä tarkasteta tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuutta, ne kattavat menoja useilta eri varainhoitovuosilta ja niiden perusteella tehtävät rahoitusoikaisut ovat 65 prosentissa tapauksista kiinteämääräisiä, joten niiden avulla ei voi laskea vuotuista virhetasoa(108);

96.  korostaa, että sovellettujen rahoitusoikaisujen keskimääräisen tason nousu vuonna 2013 verrattuna kauteen 2008–2012 johtui tilintarkastustuomioistuimen mukaan lähinnä siitä, että keskeneräisten tarkastusten sumaa saatiin vähennettyä (vuoden 2012 lopussa niitä oli 553 ja vuoden 2013 lopussa 516) ja että näiden varainhoitovuotta 2010 edeltäneiden tarkastusten päättyminen johti 881 miljoonan euron rahoitusoikaisuihin (79 prosenttia kokonaismäärästä)(109);

97.  pitää huolestuttavana, että voimassa olevissa säännöksissä ei varmisteta sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyyn mahdollisesti osallistuvan sovitteluelimen riippumattomuutta(110);

Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat

98.  panee merkille, että vuonna 2013 maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän maksujen virhetaso oli olennainen, että todennäköisin virhetaso laski 6,7 prosenttiin (vuonna 2012 se oli 7,9 prosenttia) ja että 13:sta jäsenvaltioissa kuluiksi tunnistettuja menoja koskevasta tarkastetusta valvontajärjestelmästä seitsemän arvioitiin osittain vaikuttaviksi ja kuutta ei pidetty vaikuttavina;

99.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan todennäköisin virhetaso olisi laskenut 2 prosenttiin, jos kansalliset viranomaiset olisivat käyttäneet kaikkea käytettävissään ollutta tietoa virheiden estämiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

100.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen laskema keskimääräinen virhetaso maaseudun kehittämisen toimintalohkossa kolmelta viime vuodelta oli 8,2 prosenttia ja että vuonna 2013 se oli 7,9 prosenttia(111); pitää erittäin valitettavana, että kyseessä oli toimintalohkojen korkein virhetaso vuonna 2013;

101.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden tapahtuneen lähinnä siksi, etteivät edunsaajat noudattaneet tukikelpoisuusvaatimuksia, hankintasääntöjä ei sovellettu asianmukaisesti eikä maatalouden ympäristösitoumuksia noudatettu;

102.  on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen havainnon mukaan yksityisten edunsaajien epäillyt tahalliset rikkomukset aiheuttivat kahdeksasosan virhetasosta maaseudun kehittämisen toimintalohkossa, ja pitää valitettavana, että toimintalohkoon kuuluva maa- ja metsätaloustuotteiden arvoa lisäävä toimenpide vaikutti eniten yksityisten investointien virhetasoon(112), minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin ilmaisi vakavan huolestumisensa toimenpiteen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ajatellen;

103.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen(113), jonka mukaan virheet johtuivat osaksi kauden 2007–2013 ohjelmien sääntöjen monimutkaisuudesta ja tukijärjestelmien moninaisuudesta, sillä maaseudun kehittämisen toimintalohkossa on 46 toimenpidettä, joilla kullakin on omat sääntönsä ja vaatimuksensa;

104.  panee merkille, että komission lopettamien ja keskeyttämien maksujen määrä on kasvanut, mikä osoittaa, että korjaavia toimenpiteitä toteutetaan järjestelmällisesti tapauksissa, joissa havaitaan puutteita;

105.  suhtautuu myönteisesti komission jäännösvirhetason laskemiseen soveltamaan tarkistettuun lähestymistapaan, koska siinä otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tarkastukset ja tiedot ja pyritään niiden perusteella mukauttamaan jäsenvaltioiden ilmoittamaa virhetasoa;

106.  pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden tarkastustensa tuloksista toimittamat tiedot eivät ole luotettavia; panee merkille, että todentamisviranomaiset antoivat varauman sisältävän lausunnon, jossa todettiin, että virhetaso oli yli 2 prosenttia, vain yhdeksälle maksajavirastolle yhteensä 74 virastosta(114) ja että komissio antoi varauman sisältävän lausunnon 31 virastolle 24 jäsenvaltiossa(115);

107.  pitää valitettavana, että joidenkin jäsenvaltioiden korjaavien toimien laatu oli heikko ja että kaikissa jäsenvaltioissa ei ollut järjestelmällistä toimintatapaa virheiden syiden poistamiseksi; painottaa, ettei ole olemassa toimia, joilla ehkäistäisiin unionin tasolla laajalle levinneitä puutteita;

108.  toteaa, että luvun 17 04 (Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys) määrärahojen 4 300 000 euron alikäyttö johtuu lähinnä kahdesta tekijästä: eri ohjelmia koskevat käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, 900 000 euroa, jotka voidaan käyttää vuonna 2014, sekä hätärahastoon osoitetut 2 000 000 euroa; toteaa, että viimeksi mainitusta määrästä siirrettiin 50 prosenttia (eli 1 000 000 euroa) vuodelle 2014 (Saksassa ilmenneeseen bluetongue-tautiin liittyviin toimiin) ja ne käytettiin tuona vuonna;

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat kehotukset komissiolle, jäsenvaltioille ja tilintarkastustuomioistuimelle

109.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta laskemaan YMP:n ensimmäisen pilarin markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien virhetasot erikseen;

110.  suosittelee, että komissio seuraa aktiivisesti, miten unionin tukeen sovellettavan valvontajärjestelmän puutteita korjaavia toimia sovelletaan hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmien tunnustamiseen Puolassa sekä tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmiin Itävallassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

111.  kehottaa komissiota tuomaan esiin maatalouden markkinatoimenpiteiden unionin tason lisäarvon ottaen huomioon mahdollisten unionin talousarvioon kohdistuvien menetysten riskin ja pyytää komissiota harkitsemaan toimenpiteiden lopettamista, jos riski on liian suuri; pyytää komissiota raportoimaan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantaa koskevassa kertomuksessa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toteuttamista toimista Ranskan siipikarjan vientitukia koskevan tarkastustehtävän valossa;

112.  kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joiden tavoitteena on määrätä seuraamuksia, jos maksajavirastot ilmoittavat vääriä tai virheellisiä tietoja, ja sisällyttämään niihin seuraavat kolme ulottuvuutta: tarkastustilastot, maksajavirastojen lausunnot ja todentamisviranomaisten työ; pyytää antamaan komissiolle valtuudet peruuttaa maksajaviraston hyväksyntä, jos kyseessä on vakava väärien tietojen antaminen;

113.  kehottaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajaa harkitsemaan, syntyykö todellista lisäarvoa, jos vuosi vuodelta viivytetään varaumia, joiden perusteena ovat puutteet viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä, kun puutteilla on selvästi horisontaalinen ulottuvuus;

114.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää käytetään optimaalisesti, ja erityisesti varmistamaan, että jäsenvaltiot arvioivat ja kirjaavat viljelylohkojen tukikelpoisuuden ja koon oikein, ja pyytää, että jäsenvaltiot toteuttavat välittömästi korjaavia toimia, jos yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä havaitaan systeemisiä virheitä;

115.  kehottaa komissiota tarkentamaan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 vuosikertomuksensa 3.24 ja 3.25 kohdassa ilmoittamia tietoja, jotka koskevat sääntöjenvastaisuuksia aiheettomasti maksettujen maksujen takaisinperinnässä Irlannissa ja Italiassa, ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja raportoimaan niistä parlamentille kesäkuuhun 2015 mennessä;

116.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään edelleen keskeneräisten tarkastusten sumaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä, jotta kaikki ennen vuotta 2012 toimitetut tarkastukset voidaan päättää vuoden 2015 loppuun mennessä;

117.  pyytää erityisesti, että tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn osallistuvan sovitteluelimen jäsenten toimikaudet rajoitetaan yhteen kolmen vuoden kauteen, jota voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella; pyytää myös, että kyseisten tapausten käsittelyssä vältetään mahdollisia eturistiriitoja ja että jäsenvaltiot eivät ole edustettuina sovitteluelimessä, jos rahoitusoikaisut koskevat niitä suoraan;

118.  pyytää komissiota raportoimaan parlamentille yksityiskohtaisesti YMP:n suorille tuille asetettavan tukikaton toteuttamisesta jäsenvaltiokohtaisesti;

119.  kehottaa vähentämään yhteisen maatalouspolitiikan byrokratiaa, jotta voidaan alentaa virhetasoja; pitää siksi myönteisenä, että komissio on sitoutunut tekemään yksinkertaistamisesta ja toissijaisuusperiaatteesta keskeisen painopisteen seuraavien viiden vuoden aikana; pyytää, että ääritapauksissa maksajavirastoilta, joiden tulokset ovat jatkuvasti heikkoja, evätään hyväksyntä;

120.  kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin yksityiskohtaisen suunnitelman yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän byrokratian vähentämiseksi 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana;

121.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään maaseudun kehittämisen toimintalohkoa omassa luvussaan vuosikertomuksessaan tai ainakin laskemaan maaseudun kehittämisen toimintalohkolle, kalastuspolitiikalle ja Life+ -ohjelmalle erilliset virhetasot;

122.  suosittelee, että komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisen alan toimintasuunnitelmia täydennetään sisällyttämällä niihin kaikki niiden alaan kuuluvat alueet ja toimenpiteet, erityisesti investointitoimenpiteet, ja että niissä otetaan huomioon komission ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset;

123.  tiedustelee, kuinka komissio on seurannut tapauksia, joista tilintarkastustuomioistuin oli ilmoittanut OLAFille ja joissa oli kyse epäillyistä tahallisista rikkomuksista ja erityisesti maaseudun kehittämisen toimintalohkoon kuuluvan maa- ja metsätaloustuotteiden arvoa lisäävästä toimenpiteestä, ja kehottaa suorittamaan kyseisen toimenpiteen sisältöä ja rakennetta koskevan täydellisen uudelleentarkastelun ottaen huomioon tilintarkastustuomioistuimen komissiota koskevan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantaa koskevassa kertomuksessa sen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta esittämät kriittiset huomautukset;

124.  kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoa ja ottamaan sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissaan huomioon sovellettavat säännöt ja tarvittaessa myös kansallisella tasolla hyväksytyt säännöt, jotta voidaan vähentää riskiä, että ohjelmakaudella 2007–2013 havaitut puutteet ja virheet toistuvat;

Kalastus

125.  panee merkille, että meri- ja kalastusasioiden pääosasto esitti varauman, joka koski eräiden jäsenvaltioiden ilmoittamiin menoihin sekä yhden jäsenvaltion osalta epäluotettavaksi ilmoitettuun kertomukseen ja kertomuksen puuttumiseen liittyvää yli kahden prosentin virhetasoa; pitää kyseisen jäsenvaltion tilannetta valitettavana; toteaa kuitenkin, että tilanne on parantunut sen jälkeen, kun komissio antoi jäsenvaltiolle ohjeita;

126.  pitää valitettavana, että kyseisiä huomautuksia lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuin ei ole eritellyt yksityiskohtaisemmin erityisesti meri- ja kalastusasioiden alalla toteuttamiensa tarkastusten tuloksia, ja kehottaa avoimuuden vuoksi antamaan kyseiset tiedot saataville;

127.  toteaa, että 92,31 prosenttia meri- ja kalastusasioiden pääosaston suorittamista maksuista toteutettiin oikea-aikaisesti; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että myöhästyneiden maksujen määrä lisääntyi edellisestä varainhoitovuodesta; on tyytyväinen siihen, että maksettujen viivästyskorkojen määrä laski vuonna 2013, ja kannustaakin meri- ja kalastusasioiden pääosastoa pitämään maksuajat asiaa koskevien sääntöjen mukaisina;

Aluepolitiikka, liikenne ja energia

Eurooppa 2020 -strategia

128.  korostaa, että tämän toimintalohkoryhmän vuoden 2013 maksujen kokonaismäärästä (45 311 miljoonaa euroa) 96 prosenttia (43 494 miljoonaa euroa) liittyy aluepolitiikkaan, jota toteutetaan ennen kaikkea Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston avulla, 1 059 miljoonaa euroa liittyy liikkumisen ja liikenteen toimintalohkoon ja 758 miljoonaa euroa energiapolitiikkaan;

129.  panee merkille unionin ratkaisevan roolin aluepolitiikassa pyrittäessä vähentämään alueellisia eroja sekä edistämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden sekä niiden alueiden kesken; toteaa aluepolitiikan olevan reaalitalouden keskeistä unionin laajuista pitkän aikavälin investointipolitiikkaa, jonka osuus unionin talousarvion kokonaismenoista vuonna 2013 oli 29 prosenttia, ja toteaa sen olevan vakiintunut väline kasvun ja työpaikkojen luomiseen unionissa ja tukevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

130.  on tietoinen liikenne- ja energiapolitiikan tärkeästä roolista turvallisten, kestävien ja kilpailukykyisten liikenne- ja energiajärjestelmien ja -palvelujen tarjoamisessa unionin kansalaisille ja yrityksille ja korostaa kyseisten politiikanalojen osuutta Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

131.  pitää hyvänä, että komissio arvioi jälkiarvioinnin avulla aluepolitiikan vaikuttavuuden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja eurooppalaisen lisäarvon; edellyttää saavansa säännöllisesti ajankohtaista tietoa komission arvioinneista;

132.  painottaa, että komission olisi varmistettava, että se saa jäsenvaltioilta yhdenmukaiset ja luotettavat tiedot EAKR:n rahoituksen käytöstä; katsoo, että toimenpideohjelmien edistymisestä olisi annettava taloudellisten tietojen lisäksi myös tuloksellisuutta koskevia tietoja;(116)

133.  pyytää kiinnittämään huomiota koheesiopolitiikan hallinnointijärjestelmän monivuotisuuteen ja korostaa, että politiikan toteutukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien lopullinen arviointi on mahdollista vasta ohjelmakauden päätyttyä;

Virheet

134.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 180 tapahtumasta 102:een (57 prosenttiin) liittyi virhe; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso oli 3,7 prosentin (alempi virheraja) ja 10,1 prosentin (ylempi virheraja) välillä ja että se arvioi 40:n kvantitatiivisesti ilmaisemansa virheen perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 6,9 prosenttia (6,8 prosenttia vuonna 2012);

135.  tähdentää, että 17:ssä kvantitatiivisesti ilmaistun, lopullisen edunsaajan tekemän virheen tapauksessa kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen ilmoittamista komissiolle; toteaa, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, arvioitu todennäköisin virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 3 prosenttiyksikköä alhaisempi; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

136.  toteaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston menojen samoin kuin liikkuvuuteen, liikenteeseen ja energia-alaan liittyvien menojen tärkeimmät sääntöjenmukaisuutta koskevat riskit liittyvät virheisiin julkisiin hankintoihin sovellettavissa säännöissä (39 prosenttia), hankkeisiin/toimiin tai edunsaajiin, jotka eivät ole tukikelpoisia (22 prosenttia), tukeen oikeuttamattomien kustannusten sisällyttämiseen menoilmoituksiin (21 prosenttia) ja valtiontukisääntöjen noudattamatta jättämiseen EAKR:n ja koheesiorahaston osalta; suhtautuu myönteisesti komission toimiin näiden riskien lieventämiseksi ja kannustaa sitä antamaan hallintoviranomaisille edelleen ohjeita ja koulutusta havaituista riskeistä; odottaa, että ohjelmakauden 2014–2020 uudet säännökset ja säännöt auttavat vähentämään virheriskiä ja parantamaan tuloksia menettelyjen yksinkertaistamisen ja selkiyttämisen ansiosta;

Jäsenvaltioiden raportoinnin luotettavuus

137.  panee merkille, että jäsenvaltioiden viranomaiset toimittivat toimenpideohjelmistaan 322 kansallista tarkastuslausuntoa ja että 209 tapauksessa (65 prosenttia) tarkastuslausunnossa todettiin virhetason olevan alle 2 prosenttia; panee merkille, että kun komissio tarkisti tiedot, se kykeni vahvistamaan jäsenvaltioiden virhetasoa koskevat ilmoitukset vain 78 kansallisen tarkastuslausunnon osalta; toteaa, että komission oli korjattava 244:ää tarkastuslausuntoa(117); pyytää komissiota ilmoittamaan vastaisuudessa yksityiskohtaisesti kaikista alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston virhetasoihin tekemistä muutoksista;

138.  panee merkille, että komissio piti epäluotettavina Slovakian raporteissa kaikkia kansallisesti tarkastettuja virhetasoja, Unkarin raporteissa kymmentä virhetasoa 15:stä, Bulgarian raporteissa kahta seitsemästä ja Belgian raporteissa yhtä neljästä; pyytää komissiota osoittamaan, voitiinko unionin talousarvion suojaamiseksi määrätyillä kiinteämääräisillä oikaisuilla (25 prosenttia yhden ohjelman osalta ja 10 prosenttia yhdeksän ohjelman osalta Slovakiassa, kahden ohjelman osalta Bulgariassa ja Italiassa ja yhden ohjelman osalta Belgiassa(118)) korjata tilannetta ja millä tavoin;

139.  korostaa, että virheistä ilmoittaminen oli erityisen epäluotettavaa seuraavien toimenpideohjelmien kohdalla:

Jäsenvaltio

Ohjelma

Nimi

Hyväksytty määrä miljoonina euroina

Jäsenvaltion virhetaso vuotuisissa tarkastuskertomuksissa

Komission virhetaso / kiinteämääräinen virhetaso

BE

2007BE162PO001

Bryssel, alueellinen kilpailukyky

56,93

6,23 %

10 %

BG

2007BG161PO002

Tekninen apu

1 466,43

4,10 %

10 %

DE

2007DE162PO006

EAKR Bremen

142,01

0,31 %

5 %

DE

2007DE161PO003

EAKR Mecklenburg-Vorpommern

1 252,42

0,81 %

5 %

DE

2007DE162PO005

EAKR Hessen

263,45

0,04 %

5 %

ETC

2007CB063PO052

INTERREG IV Italia/Itävalta

60,07

2,77 %

10 %

ETC

2007CG163PO030

Slovakia/Tšekki

92,74

0,96 %

10 %

ETC

2007CB163PO019

Mecklenburg /Województwo zachodniopomorskie – Puola

132,81

0,02 %

5 %

HU

2007HU161PO001

Talouskehitys

2 858,82

0,71 %

5 %

HU

2007HU161PO007

Liikenne

5 684,24

0,54 %

5 %

HU

2007HU161PO003

Länsi-Pannonia

463,75

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO004

Eteläinen suuri tasanko

748,71

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO005

Keski-Transdanubia

507,92

130 %

5 %

HU

2007HU161PO006

Pohjois-Unkari

903,72

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO009

Pohjoinen suuri tasanko

975,07

1,30 %

5%

HU

2007HU161PO011

Etelä-Transdanubia

705,14

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO001

Keski-Unkari

1 467,20

0,10 %

5 %

IT

2007IT161PO007

Kehitysohjelma, Mezzogiorno

579,04

0,63 %

10 %

IT

2007IT161PO008

Calabria

1 499,12

2,45 %

10 %

SL

2007SL161PO001

Aluekehitysmahdollisuudet

1 783,29

2,80 %

5 %

SL

2007SL161PO002

Infrastruktuuri

1 562,06

2,80 %

5 %

SK

2007SK161PO006

Kilpailukyky ja talouskasvu

968,25

0 %

25 %

SK

2007SK161PO005

Terveys

250,00

1,79 %

25 %

SK

2007SK161PO001

Tietoyhteiskunta

843,60

1,79 %

10 %

SK

2007SK16UPO001

Tutkimus ja kehittäminen

1 209,42

1,30 %

10 %

SK

2007SK161PO002

Ympäristö

1 820,00

0,33 %

10 %

SK

2007SK161PO004

Liikenne

3 160,15

0,74 %

10 %

SK

2007SK161PO003

Alueellinen toimenpideohjelma

1 554,50

0,32 %

10 %

SK

2007SK161PO007

Tekninen apu

97,60

1,79 %

10 %

SK

2007SK162PO001

Bratislava

95,21

1,79 %

10 %

UK

2007UK162PO001

Lowlands & Uplands Scotland

375,96

5,98 %

8,42 %

UK

2007UK161PO002

West Wales & Valleys

1 250,38

036 %

5 %

UK

2007UK162PO012

East Wales

72,45

0,36 %

5 %

140.  pyytää komissiota ilmoittamaan vastaisuudessa vuotuisessa toimintakertomuksessa jäsenvaltioiden ilmoittamat ohjelmakohtaiset virhetasot sekä komission hyväksymän/korjaaman virhetason;

141.  huomauttaa komission todenneen oman tarkastelunsa perusteella, että 40 kansallisen tarkastusviranomaisen, joiden vastuulla oli tarkastaa 90 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista ohjelmakaudella 2007–2013, työ oli yleisesti ottaen luotettavaa;

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

142.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille lisäohjeita ja teknistä apua; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota yksinkertaistamismenettelyihin, myös edunsaajille suunnattuihin yksinkertaistamismenettelyihin, koska niillä voidaan edistää sekä tarkastustoimintaa että virhetason alentamista ja parantaa samalla hallinto- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuutta;

143.  on tyytyväinen varojen hallinnoinnin kohenemiseen vuodesta 2011 lähtien Itävallassa, Tšekissä ja Romaniassa; on huolestunut EAKR:n hallinnoinnin tason heikkenemisestä Slovakiassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa(119);

144.  huomauttaa, että 50 varaumaa oli voimassa vuoden tai kauemmin (varaumia oli yhteensä 75); kehottaa komissiota antamaan tietoja, jotta voidaan arvioida, olivatko puutteet ja alueet samat, ja selvittää, miksi kansalliset hallintoviranomaiset eivät onnistuneet korjaamaan virheitä tehokkaasti;

145.  kannattaa voimakkaasti maksujen keskeyttämistä ja lykkäämistä koskevaa komission toimintatapaa, joka on tehokas ja ennaltaehkäisevä keino suojella unionin taloudellisia etuja;

146.  on tietoinen ohjelmakauden 2014–2020 uuden sääntelykehyksen säännöksistä, joiden mukaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 480/2014(120) tarkoitetut vakavat puutteet, jotka komissio tai tilintarkastustuomioistuin havaitsee kirjanpidon toimittamisen jälkeen, johtavat nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin kyseisten ohjelmien osalta; pyytää komissiota antamaan luettelon tällaisista tapauksista hyvissä ajoin komissiota koskevaa vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä ajatellen;

147.  pitää myönteisinä sääntelykehyksessä esitettyjä tehostettuja valvonta- ja tarkastusmenettelyjä ohjelmakaudelle 2014–2020 ja erityisesti hallinnointia koskevia varmennuksia ja valvontaa ennen kuin hallintoviranomaiset vahvistavat ohjelman tilinpäätöksen ja antavat johdon vahvistuslausumat komissiolle; panee merkille, että komission mahdollisuuksia toteuttaa korjaavia toimenpiteitä on parantanut myös se, että jäsenvaltioilta on poistettu mahdollisuus varojen uudelleenkäyttöön, mikä johtaa nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin; pitää myönteisenä hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevan osaamiskeskuksen perustamista tukemaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoja; tukee koheesiopolitiikan tehostettua suuntautumista tuloksiin ja temaattista keskittämistä, jonka pitäisi varmistaa siirtyminen varojen vastaanottokykyä koskevista kriteereistä varainkäytön laatuun sekä osarahoitettujen toimien korkea lisäarvo;

148.  palauttaa mieliin komissiolle myönnettävään vastuuvapauteen vuodelta 2012 liittyvän päätöslauselmansa 165 kohdan, jossa parlamentti kehotti yhtenäistämään julkisiin hankintoihin liittyvien virheiden käsittelyn yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavan hallinnoinnin yhteydessä; suhtautuu myönteisesti komission suorittamaan yhdenmukaistamiseen komission 19. joulukuuta 2013 antamassa päätöksessä C(2013)9527 ohjeiden antamisesta ja hyväksymisestä niiden rahoitusoikaisujen määrittämisen osalta, jotka komissio tekee julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituihin, unionin rahoittamiin menoihin; toteaa, että jäsenvaltioiden on pantava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU(121) täytäntöön 18. huhtikuuta 2016 mennessä; toteaa sen aiheuttavan huomattavia muutoksia hankintamenettelyihin ja edellyttävän mahdollisesti menetelmämuutoksia;

149.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen menetelmän on oltava johdonmukainen ja että sitä on sovellettava kaikkiin hallinnoinnin aloihin; ymmärtää, että yhdenmukaistamisen vieminen pidemmälle saattaa johtaa epäjohdonmukaisuuksiin tilintarkastustuomioistuimen määritelmissä, jotka koskevat toimia, jotka eivät ole laillisia suorassa ja yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa;

Rahoitusoikaisut

150.  panee merkille, että komissio määräsi vuonna 2013 jäsenvaltioiden toimenpideohjelmille rahoitusoikaisuja, joiden määrä oli 912 371 222 euroa, ja että määrästä 239,50 miljoonaa euroa koski Tšekkiä, 147,21 miljoonaa euroa Unkaria ja 95,47 miljoonaa euroa Kreikkaa;

151.  kehottaa komissiota toteuttamaan jäsenvaltioiden ehdottamien rakennerahastoon liittyvien hankkeiden täytäntöönpanon aikana ja sen jälkeen tuloksellisuuden arviointeja, jotta voidaan parantaa hankkeiden vaikuttavuutta ja tehostaa julkisen varainkäytön valvontaa ja havaita hankkeiden täytäntöönpanon aikana mahdollisesti ilmenevät väärinkäytökset ja petokset;

152.  kehottaa komissiota luomaan järjestelmän, jonka avulla kansalliset tarkastusviranomaiset voivat vaihtaa tietoja vertaillakseen keskenään kahden tai useamman jäsenvaltion välisiin toimiin liittyviä kirjanpitotietoja, jotta voidaan torjua rajatylittäviä petoksia rakennerahastojen yhteydessä sekä monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 uudet määräykset huomioon ottaen myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen muodostamassa laajemmassa yhteydessä (Euroopan sosiaalirahasto ESR, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR), jotta varmistetaan horisontaalisen toimintatavan soveltaminen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseen;

153.  toteaa lisäksi, että ohjelmakaudella 2007–2013 kuuden jäsenvaltion (Tšekki, Kreikka, Espanja, Unkari, Puola ja Romania) osuus oli 75 prosenttia (1 342 miljoonaa euroa) vahvistetuista EAKR:n, koheesiorahaston sekä ESR:n rahoitusoikaisuista;

Sitoumusten purkaminen

154.  pitää valitettavana, että vuonna 2013 oli purettava sitoumuksia 397,8 miljoonaa euroa, josta 296,7 miljoonaa euroa yksin Tšekissä; katsoo, että sitoumusten purkaminen on moitteettoman varainhoidon vastaista; on huolestunut siitä, että joillakin alueilla on jatkuvia vaikeuksia käyttää myönnetyt varat, ja kehottaa komissiota selvittämään, mikä alueelliset ongelmat ovat syynä siihen, että varat jäävät käyttämättä; kehottaa komissiota myös laatimaan ja esittämään yksityiskohtaisen suunnitelman, jonka tarkoituksena on lisätä niiden alueiden valmiuksia hyödyntää varoja, joilla varojen käyttöaste on erityisen alhainen;

155.  huomauttaa, että ohjelmakautta 2014–2020 varten annetussa uudessa asetuksessa otettiin käyttöön tukikelpoisuuskausi, jotta voitiin vahvistaa ajanjakso investointien tekemiselle ja kannustaa ohjelmista vastaavia viranomaisia tekemään oikea-aikaisia investointeja kasvuun ja työpaikkojen luomiseen unionissa, koska näin vähennetään käyttämättä jäämisen riskiä tukikelpoisuuskauden aikana ja siten sitoumusten purkamisen riskiä;

Rahoitusjärjestelyvälineet

156.  panee merkille, että jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset ilmoittivat yhteensä 941 rahoitusjärjestelyvälineen olevan toiminnassa vuoden 2013 lopussa 25 jäsenvaltiossa; toteaa, että 91 prosenttia rahoitusjärjestelyvälineistä koski yrityksiä, 6 prosenttia kaupunkikehityshankkeita ja 3 prosenttia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä varoja; toteaa, että toimenpideohjelmista rahoitusjärjestelyvälineisiin maksettujen osuuksien kokonaisarvo oli 14 278,20 miljoonaa euroa, mihin sisältyy 9 597,62 miljoonaa euroa rakennerahastovaroja; ottaa huomioon, että ohjelmakauden päättämiseen oli aikaa vain kaksi vuotta mutta lopullisille edunsaajille oli maksettu vain 47 prosenttia toimenpideohjelmien maksuosuuksista eli 6 678,20 miljoonaa euroa;

157.  panee huolestuneena merkille komission havainnot, jotka sisältyvät sen vuoden 2013 konsolidoituun vuosikertomukseen rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta – neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(122) 67 artiklan 2 kohdan j alakohdan mukaisesti – ja joiden mukaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset eivät toimittaneet kattavia tietoja rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta ja tietyissä tiedoissa, jotka liittyivät rahoitusjärjestelyvälineisiin Unkarissa ja Italiassa, oli epätarkkuutta;

Kreikka

158.  on huolestunut Kreikassa työryhmän johdolla tapahtuvasta ensisijaisten hankkeiden täytäntöönpanosta; panee merkille, että 48:aa ensisijaista hanketta on nopeutettava; toteaa, että komission mukaan keskeiset ongelmat olivat a) viivästykset alkuvaiheessa, b) viivästykset lupien myöntämisessä, c) sopimusten purkautuminen sopimuspuolten maksukyvyn puutteen vuoksi sekä d) pitkälliset muutoksenhakukäsittelyt tuomioistuimissa sopimuksentekomenettelyissä; kehottaa näin ollen komissiota toimittamaan ajantasaiset tiedot ensisijaisista hankkeista vuoden 2013 seurantakertomusta varten;

Lago Trasimeno

159.  panee merkille, että joulukuussa 2014 tehtiin OLAFin tiedonhankintamatka, jonka tarkoituksena oli selvittää mahdollisia väärinkäytöksiä Italiassa Lago Trasimeno -järveä kiertävälle pyöräilyreitille myönnetyn unionin tuen yhteydessä; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille vuoden 2013 vastuuvapauden seurannasta antamassaan kertomuksessa asian etenemisestä;

Unionin varoin rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden yksityistäminen

160.  toteaa, että unioni rahoitti vedenjakeluverkoston uudenaikaistamista Skorkovissa (Tšekissä) 1,1 miljoonalla eurolla; on huolestunut siitä, että kunnallisviranomaiset antoivat vedenjakelujärjestelmän toiminnan harjoittamisen yritykselle, joka hallinnoi jo paikallista viemäröintijärjestelmää; toteaa, että myös viimeksi mainittuun hankkeeseen saatiin unionin osarahoitusta 1,4 miljoonaa euroa ja että juomaveden hinta nousi 45 prosentilla; katsoo, että juomavesi on julkinen hyödyke ja että kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada korkealaatuista juomavettä kohtuulliseen hintaan;

161.  kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille kaikista tapauksista, joissa on jälkeenpäin yksityistetty hankkeita, joista unioni on rahoittanut ainakin 30 prosenttia;

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

162.  panee merkille Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa koskevan komission vuosikertomuksen 2013(123); on hämmästynyt, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 24/2012 esitettyjä huolenaiheita, joista parlamentti oli samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2012 vastuuvapausmenettelyssä 3. huhtikuuta 2014 annetussa päätöslauselmassaan(124), ei ole ratkaistu; kehottaa komissiota selvittämään, miten puutteet, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi Abruzzon alueen hätäavun jaossa, korjattiin Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa koskevassa muutetussa asetuksessa, joka tuli voimaan 28. kesäkuuta 2014, etenkin mitä tulee ajan tasalla olevien kansallisten katastrofinhallintasuunnitelmien laatimiseen, kiireellisiä hankintoja koskevien järjestelyjen luomiseen, tilapäisen majoituksen toteutukseen katastrofialueilla ja solidaarisuusrahaston hankkeiden mahdollisesti tuottamien tulojen siirtoon takaisin unionin talousarvioon;

Toteutettavat toimenpiteet

163.  kehottaa komissiota raportoimaan hyvissä ajoin vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä ajatellen yksityiskohtaisesti edistymisestä niiden jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien parissa, jotka katsottiin vuonna 2013 osittain vaikuttaviksi(125);

164.  kehottaa komissiota tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti arvioimaan ohjelmakaudella 2007–2013 toimitetut perustason tarkastukset varainhoitoasetuksen 32 kohdan 5 alakohdan mukaisesti; kehottaa komissiota lisäämään alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen arvion jäsenvaltioiden todentamisviranomaisten toimittamien tietojen luotettavuudesta; suhtautuu myönteisesti arviointeihin, joita on suoritettu vuodesta 2010 lähtien suuririskisiä ohjelmia koskevien kohdennettujen tarkastusten avulla osana varmuudessa ilmenevien puutteiden korjaamiseen tähtäävää komission tarkastushanketta (”Bridging the assurance gap”);

165.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan parlamentille yksityiskohtaisen kertomuksen virhetason kehittymisestä (vuoden, politiikanalan ja jäsenvaltion mukaan jaoteltuna) koko edellisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) ajalta;

166.  kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisia todentamaan todentamisviranomaisten kustakin toimenpideohjelmasta raportoimien rahoitusoikaisuja koskevien tietojen oikeellisuuden; katsoo, että kyseiset yksityiskohtaiset tiedot olisi julkaistava alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen liitteessä;

167.  kehottaa komissiota ilmoittamaan johdonmukaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessaan, miksi se ei esittänyt varaumia (tai miksi se esitti varaumia, joiden taloudellinen vaikutus oli vähäisempi) tapauksissa, joissa syynä oli poikkeaminen voimassa olevista komission ohjeista tai hyväksytyistä tarkastusstrategioista;

168.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan komission olisi vaadittava jäsenvaltioita nimenomaisesti vahvistamaan johdon vahvistuslausumassa (varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti) hallinto- ja todentamisviranomaisten toimittamien perustason tarkastusten vaikuttavuus;

169.  kehottaa komissiota pyytämään, että kansalliset viranomaiset antavat palautetta siitä, onko EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n piiriin kuuluville hankkeille asetetut tavoitteet saavutettu; katsoo, että tämä olisi tehtävä niin, että kirjatut tiedot ovat vertailukelpoisia unionin tasolla; katsoo, että kansalaisilla, joita hankkeiden tavoitteiden saavuttaminen koskee, olisi oltava mahdollisuus arvioida hanketta, kun se on saatettu päätökseen;

170.  kehottaa komissiota selventämään rahoitusjärjestelyvälineiden ”epätarkkuuksia” ja arvioimaan tuloksia yksityiskohtaisesti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2014;

171.  arvostaa komission pyrkimyksiä siirtyä tuloskulttuuriin; pyytää siksi komissiota (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto) sisällyttämään hallintosuunnitelmaansa ja vuotuiseen toimintakertomukseensa arvioinnin työstään, joka koskee koheesiopolitiikan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja vaikutusten lisäämistä; pyytää komissiota talousarvion toteuttamiseen sovellettavan lähestymistavan ohella tarkastamaan tuloksia tavoitteiden perusteella ja hyödyntämään arvioita paremmin sekä avustamaan jäsenvaltioita ja niiden hallintoviranomaisia arviointikertomusten laadun maksimoinnissa; tähdentää tässä yhteydessä, että jatkossa on käsiteltävä ja arvioitava hankkeiden tuloksia, investointien tuottoja ja taloudelle, työllisyydelle ja aluekehitykselle syntyvää todellista lisäarvoa;

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Eurooppa 2020 -strategia

172.  korostaa, että Euroopan sosiaalirahaston resurssit edistävät merkittävästi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamista; ottaa huomioon, että raportointivuonna näihin tavoitteisiin käytettäväksi asetettiin 14,1 miljardia euroa maksumäärärahoja, joista 98 prosenttia ESR:n kautta; on kuitenkin sitä mieltä, että olisi toteutettava rahaston tulosarviointi, jossa mitattaisiin paitsi sitä, kuinka tarkkaan rahaston varoja on käytetty, myös rahaston todellista kykyä saada aikaan uusia työpaikkoja ja edistää työttömien paluuta työmarkkinoille; pyytää toimittamaan vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaisen analyysin rahaston tuloksista, jotta parlamentti voi sen perusteella esittää poliittisen arvion ESR:sta;

173.  korostaa ESR:n merkitystä investoitaessa toimiin työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden torjumiseksi, inhimilliseen pääomaan, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen;

174.  huomauttaa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaan ESR:sta myönnettyjä varoja ei saa käyttää työpaikkojen siirtämiseen jäsenvaltiosta toiseen; vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaiset tarkastukset sen varmistamiseksi, ettei unionin varoja käytetä tällä tavalla väärin;

175.  toteaa, että jäsenvaltioiden on pyrittävä käyttämään unionin varat siten, että ESR:n tulokset ja tavoitteet saavutetaan, eikä vaikuttavien kontrollien johdonmukaista soveltamista saisi vaarantaa, sillä muutoin voi varsinkin tukikelpoisuuskauden loppupuolella käydä niin, ettei sääntöjen rikkomista havaita ja että rahoitetaan hankkeita, jotka ovat liian kalliita ja heikosti täytäntöönpantuja tai joiden kohdalla on epätodennäköistä, että tavoitellut tulokset saavutetaan;

176.  pitää nuorisotyöttömyyden alentamista erityisen tärkeänä; panee tyytyväisenä merkille, että ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteesta on uudella ohjelmakaudella varattu yli 12,4 miljardia euroa nuorisotyöttömyyden torjuntaan; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita unionin varojen käytössä ja varmistamaan, että kyseiset varat käytetään aiottuun tarkoitukseen; kehottaa komissiota luomaan ohjelmakautta 2014–2020 varten järjestelmän, jossa voidaan antaa raportteja edistymisestä heikommassa asemassa olevien henkilöiden tai ryhmien (nuoret, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, romanit) integroimisessa työmarkkinoille;

Romanit

177.  huomauttaa, että romanien integroimiseksi käytettävissä olevia varoja ei ole aina käytetty tähän tarkoitukseen; panee huolestuneena merkille, että monet romanit elävät erittäin köyhissä sosiaalis-taloudellisissa oloissa ja kohtaavat syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä; on erityisen huolestunut myös tiedosta, että Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2012 suorittaman tutkimuksen(126) mukaan 90 prosentissa romanikotitalouksista keskimääräiset tulot olivat kansallisen köyhyysrajan alapuolella ja että keskimäärin noin 45 prosenttia romaneista elää erittäin köyhissä oloissa;

178.  pyytää komissiota tukemaan kansallisten romanistrategioiden vaikuttavaa täytäntöönpanoa paikallis- ja aluetasolla ja varmistamaan, että talousarviomenot kohdennetaan valtavirtaistamista koskevan politiikan tavoitteisiin;

Virheet

179.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 182 tapahtumasta 50:een (27 prosenttiin) liittyi virhe; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 30 virheen perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 3,1 prosenttia (3,2 prosenttia vuonna 2012); toteaa, että 13:ssa kvantitatiivisesti ilmaistun, lopullisen edunsaajan tekemän virheen tapauksessa kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen ilmoittamista komissiolle; katsoo, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, todennäköisin virhetaso olisi tämän luvun osalta ollut 1,3 prosenttiyksikköä pienempi; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

180.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2013 työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan arvioitu virhetaso oli hieman laskenut, ja toteaa virhetason olleen 3,1 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna ollut 3,2 prosenttia; toteaa, että virhetaso oli yhä kaikkien toimintalohkojen toiseksi alhaisin, ja odottaa sen laskevan edelleen tulevina vuosina;

181.  ottaa huomioon, että aiempien vuosien tapaan toimintalohkon virheet liittyivät tukeen oikeuttamattomiin menoihin (93 prosenttia koski yleiskustannusten ilmoittamista liian suurina, henkilöstökulujen ilmoittamista liian suurina ja virheellisesti laskettuja kuluja) sekä hankintasääntöjen noudattamatta jättämiseen (7 prosenttia);

182.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että komission olisi kohdistettava jäsenvaltioiden kanssa seurantaa puutteisiin, jotka on havaittu työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston hallinnoinnin tarkastuksiin kohdistamissa riskiperusteisissa aihekohtaisissa tarkastuksissa, ja pitää myönteisinä komission laatimia uusia ohjeita hallinnoinnin tarkastusten luotettavuuden parantamiseksi ohjelmakaudella 2014–2020; toteaa, että ohjeet, jotka perustuvat aiemmalta ohjelmakaudelta saatuihin kokemuksiin, on esitelty jäsenvaltioille ja ne julkaistaan vuoden 2015 alkupuoliskolla; pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltioiden viranomaiset hyödyntävät käytettävissään olevaa tietoa havaitakseen ja korjatakseen virheitä ennen kuin kulut ilmoitetaan komissiolle korvattaviksi, ja toteaa, että tämä alentaa merkittävästi virhetasoa työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla;

183.  kannustaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa pitämään edelleen kiinni ESR:oon liittyvästä tavoitteestaan päästä virheiden korjaamistarpeesta tilanteeseen, jossa virheiltä vältytään, ja antaa tukensa pääosaston pyrkimyksille auttaa jäsenvaltioita, joiden ESR:oon liittyvä virhetaso on korkein, parantamaan järjestelmiään parhaiden käytettävissä olevien käytäntöjen avulla; toteaa, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston hallinnolliset valmiudet ja organisaatio olisi saatettava vastaamaan sen tehtäviä ja velvollisuuksia jäsenvaltioita kohtaan;

Jäsenvaltioiden raportoinnin luotettavuus

184.  pitää valitettavana, että kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien perustason tarkastusten puutteellisuus oli edelleen virheiden pääasiallinen lähde; on erittäin huolestunut siitä, että jäsenvaltiot eivät ilmeisesti ole unionin varoja käyttäessään yhtä tunnollisia kuin kansallisia talousarvioita käyttäessään, vaikka niillä on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista; toteaa, että seuraavissa ohjelmissa oli erityisiä systeemisiä virheitä: Puola, Espanja (Kastilia ja Léon), Romania, Portugali, Italia (Sisilia), Saksa (liittovaltio), Saksa (Thüringen), Tšekki ja Unkari; panee lisäksi merkille, että komission alakohtaisissa tarkastuksissa paljastui puutteita seuraavien toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä: Irlanti (Human Investment Capital), Slovakia (koulutus) ja Espanja (Valencian itsehallintoalue);

185.  huomauttaa, että tarkastellessaan jäsenvaltioiden vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan ilmoittamia virhetasoja komissio korotti seuraavien toimenpideohjelmien virhetasoa yli 2 prosentilla:

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

Vuoden 2013 välimaksut euroina

Jäsenvaltion ilmoittama virhetaso vuotuisessa tarkastuskertomuksessa

Komission korjaus

Ero

IT

2007IT052PO009

Bolzano

934 530

4,95 %

7,11 %

2,16 %

CZ

2007CZ052PO001

Praha Adapabilita

3,58 %

6,45 %

2,87 %

SK

2007SK05UPO002

Työllisyyttä ja sosiaalista osalli-suutta koskeva toimenpideohjelma

86 718 231

1,65 %

4,66 %

3,01 %

UK

2007UK052PO002

Lowlands and Uplands Scotland

74 251 497

1,95 %

10,59 %

8,64 %

IT

2007IT052PO001

Abruzzi

0,2 %

15,9 %

15,88 %

ES

2007ES052PO011

La Rioja

0,38 %

37,76 %

37,38 %

toteaa, että lisäksi komissio piti seuraavien toimenpideohjelmien vuotuisia tarkastuskertomuksia kokonaan epäluotettavina ja käynnisti siten kiinteämääräisen oikaisun:

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

Vuoden 2013 välimaksut euroina

Jäsenvaltion ilmoittama virhetaso vuotuisessa tarkastuskertomuksessa

Komission kiinteämääräinen oikaisu

Ero

LU

2007LU052PO001

ESR:n toimenpideohjelma

4 285 659

0,46 %

2,0 %

1,54 %

IT

2007IT051PO001

Campania

77 486 332

0,38 %

2,0 %

1,62 %

BE

2007BE052PO001

Saksankielinen yhteisö

0,0 %

2,0 %

2 %

ES

2007ES052PO002

Kastilia ja Léon

10 607 012

0,0 %

2,0 %

2,0 %

BE

2007BE052PO003

Liittovaltio

3,66 %

5,0 %

1,34 %

IT

2007IT051PO007

Pon istruzione

78 589 393

0,4 %

5,0 %

4,6 %

BE

2007BE052PO005

Flanderi

118 201 220

1,61 %

10,0 %

8,39 %

UK

2007UK051PO002

West Wales & Valleys

149 600 091

0,36 %

10,0 %

9,64 %

UK

2007UK052PO001

East Wales

9 476 602

0,36 %

10,0 %

9,64 %

IT

2007IT052PO012

Toscana

61 978 561

1,11 %

25 %

23,89 %

IT

2007IT052PO016

Sardinia

23 478 530

0,13 %

25 %

24,87 %

186.  suhtautuu tältä osin myönteisesti komission toteuttamiin riskejä lieventäviin toimiin, joihin kuuluu sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia toimia ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston toimittamia riskiperusteisia tarkastuksia;

187.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio noudatti vuonna 2013 edelleen maksujen keskeyttämistä ja lykkäämistä koskevaa tiukkaa käytäntöään; pitää tässä yhteydessä mainitsemisen arvoisena, että komission vuonna 2013 täytäntöönpanemien rahoitusoikaisujen määrä oli 842 miljoonaa euroa, josta 153 miljoonaa euroa koski kautta 1994–1999, 472 miljoonaa euroa koski kautta 2000–2006 ja 217 miljoonaa euroa koski kautta 2007–2013; toteaa, että kolmen ohjelmakauden ajalta seuraavien jäsenvaltioiden rahoitusoikaisujen määrät olivat korkeimmat:

Jäsenvaltio

Kumulatiivinen hyväksytty/päätetty rahoitusoikaisu (milj. euroa)

Kumulatiivinen täytäntöönpantu rahoitusoikaisu (milj. euroa)

Italia

497,7

497,7

Romania

312,1

299,1

Espanja

1 070,1

1 064,3

188.  panee lisäksi merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään varauma, joka koskee ohjelmakauden 2007–2013 maksuja ja johon liittyvä riskinalainen määrä oli 123,2 miljoonaa euroa vuonna 2013; toteaa, että varauma kattoi 36 sosiaalirahaston toimenpideohjelmaa 118:sta (vuonna 2012 se kattoi 27 toimenpideohjelmaa 117:stä):

Ohjelmakausi 2007–2013

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

Nimi

Varauma

BELGIA

2007BE051PO001

Convergence Hainaut

Kokonaan kattava

2007BE052PO002

Troïka Wallonie-Bruxelles

Kokonaan kattava

2007BE052PO003

Fédéral

Maineeseen liittyvä

2007BE052PO004

Bruxelles-Capitale: Emploi et cohésion sociale

Maineeseen liittyvä

2007BE052PO005

Vlaanderen

Kokonaan kattava

TŠEKKI

2007CZ052PO001

Praha Adaptabilita

Maineeseen liittyvä

2007CZ05UPO001

Lidské zdroje a zaměstnanost

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

RANSKA

2007FR052PO001

Programme opérationnel national FSE

Osittain kattava

SAKSA

2007DE051PO002

Mecklenburg-Vorpommern

Kokonaan kattava

2007DE052PO003

Berlin

Kokonaan kattava

IRLANTI

2007IE052PO001

Human Capital investment

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

ITALIA

2007IT051PO001

Campania

Kokonaan kattava

2007IT051PO007

PON Istruzione

Kokonaan kattava

2007IT052PO001

Abruzzo

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

2007IT052PO009

Bolzano

Kokonaan kattava

2007IT052PO012

Toscana

Kokonaan kattava

2007IT052PO016

Sardegna

Kokonaan kattava

PUOLA

2007PL051PO001

Program Operacyjny Kapitał Ludzki

Osittain kattava

ROMANIA

2007RO051PO001

Dezvoltarea Resurselor Umane

Kokonaan kattava

SLOVAKIA

2007SK05UPO001

OP Vzdelávanie

Osittain kattava

2007SK05UPO002

OP Zamestnanost a sociálna inklúzia

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

ESPANJA

2007ES051PO003

Extremadura

Osittain kattava

2007ES051PO005

Andalucia

Kokonaan kattava

2007ES052PO003

Comunidad Valenciana

Maineeseen liittyvä

2007ES052PO004

Aragon

Kokonaan kattava

2007ES052PO005

Baleares

Kokonaan kattava

2007ES052PO007

Cataluña

Maineeseen liittyvä

2007ES052PO008

Madrid

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

2007ES052PO011

La Rioja

Maineeseen liittyvä

2007ES05UPO001

Adaptabilidad Y Empleo

Osittain kattava

2007ES05UPO002

Lucha contra la discriminacion

Osittain kattava

2007ES05UPO003

Asistencia técnica

Osittain kattava

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

2007UK051PO002

West Wales and the Valleys

Kokonaan kattava

2007UK052PO001

East Wales

Kokonaan kattava

2007UK052PO002

Lowlands and Uplands of Scotland

Kokonaan kattava

2007UK052PO003

Northern Ireland

Osittain kattava

Ohjelmakausi 2000–2006

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

Nimi

Varauma

RANSKA

1999FR053DO001

Objectif 3 national

Maineeseen liittyvä

2000FR162DO021

Nord-Pas-de-Calais

ITALIA

1999IT161PO006

Calabria

RUOTSI

1999SE161DO001

Norrbotten & Västerbotten

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1999GB161DO005

Highlands and Islands of Scotland

2000GB162DO013

Western Scotland

189.  huomauttaa, että 30 varaumaa oli voimassa vuoden tai kauemmin (varaumia oli yhteensä 79) eikä tässä yhteydessä ole laskettu toistuvia varaumia samasta ohjelmasta; kehottaa komissiota antamaan tietoja, jotta voidaan arvioida, olivatko puutteet ja alueet samat ja miksi kansalliset hallintoviranomaiset eivät onnistuneet korjaamaan virheitä tehokkaasti; panee merkille toistuvat varaumat, jotka koskevat Belgiaa (alueellinen kilpailukyky ja työllisyys, työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus), Saksaa (Thüringen ja Berliini), Irlantia (inhimilliseen pääomaan tehtävät investoinnit), Italiaa (Campania; osaaminen ja kehitys), Slovakiaa (koulutus), Espanjaa (Extremadura, Andalusia, Baleaarit, Katalonia, Rioja; sopeutumiskyky ja työllisyys, syrjinnän torjuminen, tekninen apu) ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (ylämaat ja saaret – Skotlanti, alamaat ja ylängöt – Skotlanti); tiedustelee komissiolta tässä yhteydessä, miksi nämä varaumat toistuivat ja mihin toimiin komissio on ryhtynyt tilanteen korjaamiseksi;

190.  korostaa, että kauden 2007–2013 toimenpideohjelmiin maksettuihin välimaksuihin, joiden arvo oli 2 159,4 miljoonaa euroa, liittyi varaumia; toteaa komission arvioineen, että vuonna 2013 riskinalainen määrä oli 123,3 miljoonaa euroa;

191.  tukee tilintarkastustuomioistuimen komissiolle osoittamaa kehotusta ilmoittaa johdonmukaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessaan, miksi se ei esittänyt varaumia (tai miksi se esitti varaumia, joiden taloudellinen vaikutus oli vähäisempi), tapauksissa, joissa syynä oli poikkeaminen voimassa olevista komission ohjeista tai hyväksytyistä tarkastusstrategioista;

192.  on edelleen huolissaan Espanjan ja Italian hallinto- ja valvontajärjestelmissä esiintyvistä systeemisistä puutteista, joita pahentavat hajautetut valtiorakenteet ja rakenteet, joihin liittyy valtuuksien siirtämistä;

193.  pyytää työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa vastauksena vastuuvapautta koskevan kyselylomakkeen kysymykseen nro 19 toimitettavan taulukon vuotuisista kansallisista tarkastuskertomuksista;

194.  kehottaa komissiota varmistamaan, että rakennerahastojen hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset puuttuvat siihen ongelmaan, että EU-hankkeiden yhteydessä henkilöstökustannukset veloitetaan korkeamman taksan mukaan kuin kansallisesti rahoitettujen hankkeiden yhteydessä;

195.  panee asianmukaisesti merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta erityisesti työllisyys- ja sosiaaliasioiden osalta, mutta pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvosta on tällä alalla vain vähän mainintoja eikä tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotisissa erityiskertomuksissa kiinnitetä riittävästi huomiota työllisyyteen, sosiaaliseen yhteisvastuuseen eikä sukupuolten tasa-arvoon;

196.  pyytää jälleen kerran kehittämään edelleen sukupuolikohtaisia indikaattoreita ja tietoja, joiden avulla voidaan arvioida unionin yleistä talousarviota sukupuolinäkökulmasta ja seurata sukupuolten tasa-arvon huomioimista talousarvion laadinnassa;

Sitoumusten purkaminen

197.  on huolestunut siitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä on ehkä purettava sitoumuksia 129 miljoonan euron arvosta kuudessa jäsenvaltiossa (Belgia, Tšekki, Saksa, Espanja, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta);

Progress-mikrorahoitusjärjestely

198.  toteaa, että unionin osuus Progress-mikrorahoitusjärjestelystä on 100 miljoonaa euroa; palauttaa mieliin, että Progress-mikrorahoitusjärjestelyä komission ja Euroopan investointipankin puolesta täytäntöönpaneva Euroopan investointirahasto ilmoitti, että 52 mikrolainan antajaa 20 jäsenvaltiossa oli allekirjoittanut sopimuksen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukaisesti ja että mikroyrityksille oli jo maksettu 31 895 mikrolainaa, joiden arvo oli 260,78 miljoonaa euroa; ilmaisee tässä yhteydessä huolensa siitä, että rahoitusvälineitä perustettaessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kysymykseen demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta;

Toteutettavat toimenpiteet

199.  kehottaa komissiota varmistamaan uuden ohjelmakauden toimenpideohjelmia hyväksyessään, että jäsenvaltiot ovat ottaneet huomioon kaikki ohjelmakautta 2014–2020 koskevissa Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevissa asetuksissa annetut yksinkertaistamismahdollisuudet;

200.  kehottaa komissiota tiedottamaan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta antamassaan kertomuksessa edistymisestä edellä mainittujen, varaumien kohteena olevien toimenpideohjelmien hallinnoinnissa sekä esitettyjen virheiden korjaamisessa;

201.  kehottaa komissiota varmistamaan, että rakennerahastojen hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset puuttuvat ongelmaan, joka syntyy siitä, että henkilöstökulut ilmoitetaan unionin hankkeiden yhteydessä korkeammiksi kuin kansallisin varoin rahoitettavien hankkeiden yhteydessä;

202.  kehottaa komissiota patistamaan jäsenvaltioita, että ne panisivat täytäntöön romaneja koskevan strategian ja varmistaisivat unionin varojen käytön kohdistetusti romanien hyväksi;

203.  kehottaa komissiota patistamaan jäsenvaltioita, että ne torjuisivat työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä aktiivisesti ja konkreettisesti;

Ulkosuhteet

Talousarvioon kohdistuva paine

204.  pitää myönteisenä, että vastuuvapausmenettelyssä pannaan entistä enemmän painoa tuloksellisuuden parantamiselle, jotta unionin veronmaksajien rahat voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti; kannustaakin komissiota tehostamaan toimiaan arviointivaihetta koskevan palautejärjestelmän parantamiseksi, jotta unionin tukea koskevaa päätöksentekoa, tuen suunnittelua ja sen toteutusta voitaisiin parantaa entisestään aiemmista käytännöistä ja arviointien perusteella annetuista suosituksista saatujen kokemusten perusteella;

205.  toteaa erittäin huolestuneena, että vuonna 2013 kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston hallinnoimissa maksumäärärahoissa oli 293 miljoonan euron vaje ja koska tarpeelliset lisäykset hyväksyttiin myöhäisessä vaiheessa, vaikutus siirtyi seuraavalle vuodelle, joten vuoden 2014 jo ennestään niukkoihin maksumäärärahoihin kohdistui lisää paineita;

206.  panee huolestuneena merkille, että unionin kansainväliset sitoumukset, sen kunnianhimoiset poliittiset tavoitteet ja uudet välineet (kuten vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma ja ulkoiset rahoitusvälineet vuosiksi 2014–2020) ovat entistä enemmän ristiriidassa sen kanssa, että unioni ei kykene noudattamaan kansainvälisten kumppaniensa ja muiden elinten kanssa tekemiään erityisesti humanitaariseen apuun liittyviä sitoumuksia, koska sillä ei ole käytettävissä riittävästi maksumäärärahoja;

207.  katsoo, että tilanne vaarantaa vakavasti unionin poliittisen uskottavuuden ja maineen maailman suurimpana avunantajana ja saattaa olla lisäksi uhka kumppanimaiden julkisen talouden vakaudelle, koska niiden talousarvioihin jää rahoitusvajeita; pelkää, että tämä ristiriita saattaa käydä hyvin selväksi vuonna 2015, kun virallinen kehitysapu jää vuoden lopussa huomattavasti alle yhteisen tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia unionin bruttokansantulosta;

208.  korostaa, että vuosi 2013 oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin unionin talousarvion humanitaarisen avun maksusitoumukset ylittivät 1,3 miljardia euroa, ja toteaa, että taustalla olivat lukuisat humanitaariset kriisit, joista aiheutui valtavaa inhimillistä kärsimystä; pitää valitettavana, että maksumäärärahojen puutteen vuoksi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston toiminta vaikeutui tänä kriisivuonna ja sen jatkuvuus voitiin taata ainoastaan siirtämällä maksumääräaikoja, minkä vuoksi vuoden lopussa siirrettiin 160 miljoonaa euroa seuraavalle vuodelle viivästyneinä maksuina; pyytää neuvostoa noudattamaan Euroopan parlamentin kanssa sovittua maksusuunnitelmaa;

209.  panee huolestuneena merkille, että tilapäiset toimet ovat jo tahranneet unionin mainetta, ja pitää ristiriitaisena, että samalla kun humanitaaristen kriisien määrä on viime vuosina lisääntynyt eri puolilla maailmaa ja unioni on joutunut lisäämään operatiivisia toimiaan selvitäkseen näistä äkillisistä kriiseistä kunnialla (muun muassa avaamalla hätäavun koordinointikeskuksen toukokuussa 2013), maksumäärärahoja ei ole käytössä riittävästi; pitää hälyttävänä, että tilanne saattaa vuoden 2014 aikana pahentua entisestään, ellei tarkoitukseen osoiteta lisää määrärahoja;

Virhetasot

210.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen ilmoittama todennäköisin virhetaso oli 2,6 prosenttia ja että EuropeAidin toisessa selvityksessä jäännösvirhetasoksi arvioitiin 3,35 prosenttia; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen EuropeAidissa tarkastamat järjestelmät arvioitiin vain osittain vaikuttaviksi;

211.  toteaa, että budjettituen ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin suunnatun unionin tuen välineiden luonne ja maksuehdot rajoittavat tapahtumien virhealttiutta;

212.  pyytää komissiota antamaan kertomuksen budjettituen lisäarvosta ja varsinkin siitä, kuinka se on auttanut kehitysmaita saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet; pyytää myös antamaan selvityksen toimenpiteistä, joita on toteutettu sen välttämiseksi, että osa rahoituksesta menee hukkaan korruption ja petosten vuoksi, sekä varainhoitojärjestelmien vaikuttavuudesta tässä suhteessa;

213.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kritiikkiin, joka koskee niin kutsuttua nimellistä lähestymistapaa useiden rahoittajien hankkeissa, ja pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta esittää omassa tilinpäätöksessään tällaisten hankkeiden kokonaistason analyysi sen sijaan, että se tarkastelee ainoastaan sitä, onko kootun määrän vastineeksi ilmoitettu tukikelpoisia menoja määrä, joka riittää vastaamaan unionin rahoituksen määrää;

214.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta laskemaan ulkosuhteiden toimintalohkossa virhetason erikseen menoille, jotka eivät sisälly budjettitukeen tai kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin suunnattaviin rahoitusosuuksiin;

Vuotuiset toimintakertomukset

215.  pitää valitettavana, että komissio käytti yhdeksän kansalliseen liittymistä valmistelevaan ohjelmaan liittyvän tapahtuman osalta kirjanpitomenetelmää, jossa 150 miljoonan euron määrä selvitettiin arvioiden perusteella eikä aiheutuneiden, maksettujen ja hyväksyttyjen kulujen perusteella, joista on olemassa tositteet; korostaa, että tämä laajentumisasioiden pääosaston järjestelmällinen käytäntö on vastoin varainhoitoasetuksen 88 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 100 artiklan säännöksiä; huomauttaa, että tämä pitkään käytössä ollut menettely on vaikuttanut ja vaikuttaa laajentumisasioiden pääosaston vahvistuslausumiin monen vuoden ajan, joten vuoden 2013 osalta 20 prosenttia pääosaston käyttämistä menoista perustui arvioihin; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2014 komissio loi ja pani viipymättä täytäntöön järjestelmän, jolla varmistetaan, että ennakot selvitetään tästä lähtien tosiasiallisesti aiheutuneiden ja asianmukaisesti ilmoitettujen kulujen perusteella; ottaa huomioon, että komissio on johdonmukaisesti huomauttanut, että laajentumisasioiden pääosasto ei ollut virallisesti validoinut eikä hyväksynyt menoja tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä, joten ei ollut odotettavissa, että edunsaajalle olisi ilmoitettu hyväksynnästä;

216.  palauttaa mieliin, että vahvistuslausumassaan(127) EuropeAidin pääjohtaja totesi, että toteutetut valvontamenettelyt tarjosivat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; katsoo kuitenkin, että lausuma on ristiriidassa sen kanssa, että pääjohtaja esitti yleisen varauman, joka koski yli 2 prosentin virhetasoa, mikä osoittaa, että valvontamenettelyillä ei kyetty estämään, havaitsemaan eikä korjaamaan olennaisia virheitä;

217.  kehottaa komissiota selventämään komission pääsihteeristön antamia pysyviä ohjeita niin, että on mahdollista antaa kielteinen lausunto, kun rahoitusvaikutus ylittää olennaisuusrajan tietyn pääosaston vastuulle kuuluvan koko talousarvion osalta;

218.  pyytää komissiota harkitsemaan seuraamusmekanismin käyttöönottoa, kun on kyse tahallisesta sääntöjenvastaisesta vahvistuslausumasta, jonka tulojen ja menojen hyväksyjä antaa varainhoitoasetuksen 66 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa;

Kansainvälinen kauppa

219.  pyytää komissiota siirtämään henkilöresursseja muista pääosastoista kauppapolitiikan pääosastoon sen varmistamiseksi, että kauppapolitiikan pääosasto kykenee vastaamaan unionin kansalaisten ja parlamentin oikeutettuun pyyntöön lisätä käynnissä olevien unionin kauppaneuvottelujen ja edessä olevan ratifiointiprosessin avoimuutta ja niitä koskevien tietojen saatavuutta vaikuttavasti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, erityisesti transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden, laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ja palvelukaupan yleissopimuksen yhteydessä, joutumatta lyömään laimin komissiolle osoitettuja muita tärkeitä tehtäviä;

220.  kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen varmistaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun asianmukainen valvonta ja tarkastukset;

221.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että vaikka myös myönteistä kehitystä on ollut, yleinen tullietuusjärjestelmä ei ole vielä kaikilta osin saavuttanut suunniteltuja tavoitteita; toteaa myös, että järjestelmä on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa;

222.  korostaa, että kauppasopimusten arviointi ja valvonta eivät liity pelkästään talousarvioon vaan ovat tärkeitä myös siksi, että kumppanit saadaan pitämään kiinni ihmisoikeuksiin, työelämän normeihin ja ympäristövaatimuksiin liittyvistä sitoumuksistaan;

223.  pyytää huolehtimaan siitä, että erilaisia toimintoja, joilla tuetaan unionin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä niiden pääsyä kolmansien maiden markkinoille, valvotaan riittävän hyvin; muistuttaa, että on syytä arvioida kolmansissa maissa toimivien unionin liiketoimintakeskusten, kansallisten liiketoimintakeskusten ja kauppakamareiden vaikuttavuutta sekä etsiä keinoja parantaa niiden välistä koordinaatiota etenkin Aasiassa;

Haiti

224.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 13/2014 EU:n antamasta kunnostusavusta Haitin maanjäristyksen jälkeen ja yhtyy siinä annettuihin suosituksiin ja erityisesti suositukseen, joka koskee kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston yhteistä strategiaa, jolla varmistettaisiin niiden toimien vaikuttavampi niveltäminen ja synergia, ja vaatii komissiota panemaan nämä suositukset täytäntöön kaikissa meneillään olevissa ja tulevissa operaatioissaan, joita se toteuttaa katastrofien jälkeisissä tai epävakaissa tilanteissa; pyytää komissiota tiedottamaan lainsäädäntövallan käyttäjille mahdollisista talousarvioon liittyvistä tai oikeudellisista rajoitteista, jotka estivät unionin Haitin maanjäristyksen jälkeen antaman kunnostusavun vaikuttavan täytäntöönpanon;

Rahoituslähteiden yhdistäminen

225.  panee huolestuneena merkille, että energia-alalla rahoituslähteitä yhdistetään lähinnä suurissa hankkeissa ja paikallisiin energiaratkaisuihin pannaan vähemmän painoa; vaatii, ettei unioni käytä ylhäältä alas -lähestymistapaa energiainfrastruktuurin kehittämisessä, jotta varmistettaisiin energian yleinen saatavuus vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon, että laajat infrastruktuurit eivät välttämättä sovi asianomaisen maan taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin ja että niillä ei varmisteta köyhien energiansaantia, johon pienet, hajautetut ja verkon ulkopuolella olevat energialähteet soveltuvat tavallisesti paremmin ja jossa ne ovat tehokkaampia;

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

226.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on edistynyt kaikkien YUTP:n operaatioiden hyväksymisessä niin sanottujen kuuden pilarin arviointien mukaisesti ja että komission mukaan neljän suurimman operaation on määrä täyttää vaatimukset lähitulevaisuudessa; korostaa, että komission on hyväksyttävä kaikki operaatiot tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti;

227.  panee erittäin huolestuneena merkille EULEX KOSOVO -operaatiota koskevat vakavat korruptioväitteet ja toteaa, että jos niiden paikkansapitävyys vahvistetaan, unionin maine vaarantuu ja sen oikeusvaltioperiaatteen alalla uudistuksia toteuttaville valtioille antaman avun vilpittömyys joutuu kyseenalaiseksi; on erityisen huolestunut myös siitä, miten näitä korruptioväitteitä on käsitelty, sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon hitaasta reagoinnista; panee merkille EULEX KOSOVO -operaatiota koskevan tutkimuksen käynnistämisen; odottaa saavansa tietoja tutkimuksen tuloksista mahdollisimman pian ja korostaa, että korruptiota ei pidä suvaita lainkaan ja että saaduista kokemuksista on otettava opiksi;

228.  pitää valitettavina yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden keskeisten välineiden ja palvelujen hankinnassa tapahtuneita pitkiä viivästyksiä ja niistä operaatioiden toteutukselle aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia; palauttaa mieliin, että erityiskertomuksessaan nro 18/2012 Euroopan unionin tuesta oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa tilintarkastustuomioistuin arvosteli tätä tehottomuutta ja totesi, että varainhoitoasetuksessa vahvistettuja hankintasääntöjä ”ei ole suunniteltu […] YTPP-operaatioihin, joissa nopeat ja joustavat toimet ovat joskus tarpeen”; kehottaa vakavasti komissiota harkitsemaan asiaa koskevien sääntöjen muuttamista;

Ulkoisen avun hallinnointia koskeva kertomus

229.  panee merkille, että suurin osa unionin edustustoista ei saavuttanut komission keskeisille tulosindikaattoreille (KPI)(128) asettamia välitavoitteita, jotka sisältyvät 119 kertomukseen unionin ulkoisen avun seurannasta ja koskevat rahoitussuunnittelua ja resurssien jakoa, varainhoitoa ja tilintarkastusta;

230.  panee merkille, että komission asettamien keskeisten tulosindikaattoreiden perusteella parhaiten suoriutuvat unionin edustustot ovat Nepalissa ja Namibiassa toimivat edustustot, koska 26 keskeisestä tulosindikaattorista ne saavuttivat 23:n osalta komission asettamat välitavoitteet; pitää valitettavana, että heikoimmin suoriutuva edustusto on unionin edustusto Libyassa, joka saavutti välitavoitteet vain kolmen keskeisen tulosindikaattorin osalta yhteensä 26:sta, ja seuraavana oli myös heikosti suoriutuva Keski-Afrikan tasavallassa toimiva edustusto, joka saavutti vain neljä välitavoitetta;

231.  pitää valitettavana, että laajentumisasioiden pääosaston valvomat edustustot, jotka toimivat Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Montenegrossa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Turkissa, Kosovossa ja Serbiassa, antoivat ulkoisen avun hallinnointia koskevassa kertomuksessa vain vähän soveltuvaa aineistoa ja tietoa;

232.  pitää valitettavana, että unionin edustustojen yksiköiden toimien tuloksia, tuotoksia ja vaikutuksia ei mitata asianmukaisesti nykyisten keskeisten tulosindikaattoreiden puitteissa ja että indikaattorit antavat vain rajoitetusti määrällistä tietoa ja varsinkin tietoa edustustojen toiminnan tuloksellisuudesta sekä sidosryhmien tyytyväisyydestä unionin edustustojen palveluihin kyseisissä maissa;

233.  pyytää komissiota

   esittelemään parlamentille toimenpiteet, joita on toteutettu unionin edustustojen toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi rahoitussuunnittelun ja resurssien jaon sekä varainhoidon ja tilintarkastuksen osalta erityisesti heikoimmin suoriutuvissa edustustoissa;
   dokumentoimaan paremmin joka vuosi päätelmät, jotka se on tehnyt ulkoisen avun hallinnointia koskevasta kertomuksesta ja keskeisistä tulosindikaattoreista, ja esittämään päätelmät parlamentille yhdessä ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten kanssa;
   sisällyttämään ulkoisen avun hallinnointia koskevaan kertomukseen edustuston taseen ja kirjanpitotiedot;
   parantamaan ulkoisen avun hallinnointia koskevassa kertomuksessa esitettyjen tietojen laatua ja kattavuutta sekä kertomusten relevanssia erityisesti laajentumisasioiden pääosaston valvomien edustustojen osalta; sekä
   asettamaan ulkoiselle avulle korruption torjuntaa koskevia ehtoja;

Kansainvälinen hallinnointiryhmä (IMG)

234.  panee merkille, että julkisuuteen on vuotanut kansainvälistä hallinnointiryhmää (IMG) koskeva OLAFin loppuraportti, jota on jaeltu; pyytää komissiota ja OLAFin valvontakomiteaa tutkimaan, miksi, kuinka ja kenen kautta OLAFin raportti pääsi julkisuuteen, vaikka IMG:lle ei ollut vielä tiedotettu raportin sisällöstä;

235.  toteaa IMG:n saaneen vuodesta 1994 eli perustamisestaan lähtien komissiolta yli 130 miljoonaa euroa suoraan tai välillisesti yhteisen hallintotavan mukaisesti; toteaa, että komission keskeytettyä maksut IMG vei asian oikeuteen ja että järjestön asema on oikeudellisesti kiistanalainen; kehottaa komissiota tekemään asiasta selvän päätöksen ja pyytää sitä tiedottamaan parlamentille toimista, joihin on ryhdytty vuonna 2011 käynnistetyn OLAFin tutkimuksen johdosta; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille luettelon kaikista järjestöistä, yrityksistä, muista elimistä ja henkilöistä, joiden kanssa komissio on tehnyt sopimuksia ilman ehdotuspyyntöjä, sekä ilmoittamaan niiden oikeudellisen aseman;

Ukraina

236.  toteaa, että vuonna 2013 Ukrainalle maksetut, eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) rahoitetut kahdenvälisen tuen maksut olivat 152,8 miljoonaa euroa; panee merkille, että 42,5 prosenttia kyseisistä maksuista (64,9 miljoonaa euroa) liittyi unionin Ukrainassa toimivan edustuston suoraan hallinnoimiin sopimuksiin; toteaa, että loput 57,5 prosenttia (87,9 miljoonaa euroa) maksettiin budjettitukena;

237.  korostaa, että budjettituen maksujen ehtona on yhteisesti sovittujen tulosten ja tavoitteiden saavuttaminen; toteaa, että edunsaajahallitus sitoutuu kyseisiin tuloksiin ja tavoitteisiin allekirjoittamalla kahdenvälisen rahoitussopimuksen ja maksuja ei suoriteta, jos tuloksia ja tavoitteita ei saavuteta;

238.  on tietoinen siitä, että Ukrainan tilanne on tällä hetkellä erityisen vaikea, mutta katsoo, että tätä ei saa käyttää tekosyynä sille, että budjettituen myöntämiselle asetetut edellytykset eivät täyty, eikä varsinkaan sille, että maassa laajalle levinneeseen korruptioon ei puututa;

239.  kehottaa näin ollen komissiota ja unionin edustustoa Ukrainassa erityiseen valppauteen varoja maksettaessa ja kehottaa niitä varmistautumaan siitä, että varat sijoitetaan hankkeisiin, joihin ne on tarkoitettu;

Avun toimittamiseen liittyvät hallintokustannukset

240.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen laskemat, avun toimittamisesta Keski-Aasiaan aiheutuvat korkeat hallintokustannukset; pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille unionin ulkopuolelle toimitettuun apuun liittyvistä hallintokustannuksista, jos ne ovat yli 10 prosenttia arvioiduista määrärahoista;

Unionin humanitaarisen avun ja kehitysavun varojen mahdollinen kavaltaminen

241.  panee merkille, että OLAF laati raportin Algeriassa Tindoufissa olevalle länsisaharalaispakolaisten leirille annetusta humanitaarisesta avusta (OF 2003/526); pyytää komissiota selventämään toimenpiteitä, joita on toteutettu kyseisen raportin havaintojen johdosta; toteaa, että UNHCR:n tutkintaraportin(129) mukaan pakolaisväestön kirjaamatta jättäminen näin pitkän aikaa (lähes 30 vuotta heidän saapumisestaan) on UNHCR:n historiassa epätavallinen ja ainutlaatuinen tilanne; kehottaa komissiota varmistamaan, että OLAFin raportissa syytetyt algerialaiset ja länsisaharalaiset eivät enää saa unionin veronmaksajien rahoittamaa apua; kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen unionin tukea ja mukauttamaan sen kyseisen väestön todellisiin tarpeisiin sekä varmistamaan, että pakolaisten edut ja tarpeet eivät kärsi, sillä mahdolliset väärinkäytökset kohdistuvat juuri heihin kaikista rankimmin;

242.  on huolestunut Ghanan virkamiesten palkkoihin liittyvästä petostapauksesta, jossa kumpikaan hankekumppani, Maailmanpankki tai Yhdistynyt kuningaskunta, ei varoittanut komissiota vakavista huolistaan, jotka liittyivät valvonnan puutteisiin sekä näistä aiheutuvaan kirjanpidon virheiden riskiin ja petosriskiin;

Tutkimus ja muut sisäiset politiikat

Eurooppa 2020 -strategia

243.  korostaa, että tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma oli komission rahoittamista ohjelmista tärkein; panee merkille, että ohjelmassa allekirjoitettiin 809 avustussopimusta, joihin liittyi 10 345 osallistujaa ja joihin liittyvä unionin maksuosuus oli yhteensä 3 439 miljoonaa euroa; toteaa, että tutkimuksen seitsemännellä puiteohjelmalla edistetään osaltaan unionin pyrkimyksiä investoida kestävään kilpailukykyyn, mutta huomauttaa, että kaiken kaikkiaan unioni on vielä kaukana tavoitteestaan käyttää vähintään 3 prosenttia BKT:sta tutkimukseen ja kehittämiseen; panee merkille, että jonkin verran edistymistä oli tapahtunut keskeisten tulosindikaattoreiden (tutkimusta ja kehittämistä koskevat bruttomenot, julkisten menojen osuus tutkimus- ja kehitysmenoista, edistyminen innovaatiounionin toteuttamisessa, pienten ja keskisuurten yritysten osuus unionin rahoituksesta, tuen myöntämiseen kuluvan ajan lyhentäminen) saavuttamisessa;

Virheet

244.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti 150 tapahtumaa eli 89 tapahtumaa tutkimuksen alalta (86 liittyi seitsemänteen puiteohjelmaan ja kolme kuudenteen puiteohjelmaan), 25 tapahtumaa, jotka koskivat elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja Youth in Action -ohjelmaa, sekä 36 tapahtumaa muista ohjelmista; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin arvioi todennäköisimmäksi virhetasoksi 4,6 prosenttia (3,9 prosenttia vuonna 2012);

245.  toteaa, että menot kattoivat laajan joukon toimintapoliittisia tavoitteita, joiden piiriin kuuluivat esimerkiksi tutkimus ja innovointi, koulutus, turvallisuus, maahanmuutto sekä rahoituskriisin vaikutusten torjunta; panee merkille, että komissio käytti yli 50 prosenttia (5 771 miljoonaa euroa) käytettävissä olevasta määrästä tutkimukseen; panee merkille, että komission tutkimukseen liittyvän talousarvion toteuttamisesta vastasivat 45 prosentissa tapauksista pääosaston ulkopuoliset elimet (virastot ja yhteisyritykset); toteaa, että lähes 90 prosenttia menoista muodostui hankkeisiin osallistuville edunsaajille myönnettävistä avustuksista ja että komissio teki 809 avustussopimusta vuonna 2013;

246.  panee merkille, että keskeinen sääntöjenmukaisuuteen kohdistuva riski oli yhä, että edunsaajat sisällyttivät kuluilmoituksiinsa tukeen oikeuttamattomia tai tosittein perustelemattomia kuluja, joita ei havaittu eikä korjattu komission tai jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien avulla;

247.  pitää valitettavana, että yhteensä 35 prosenttia arvioidusta virhetasosta aiheutuu virheellisesti lasketuista tai tukeen oikeuttamattomista henkilöstökuluista; toteaa, että edunsaajat muun muassa ilmoittavat budjetoidut kulut tosiasiallisten henkilöstökulujen sijaan tai hakevat korvausta ajasta, jota ei ole käytetty hankkeisiin;

248.  pitää valitettavana, että arvioidusta virhetasosta 23 prosenttia johtuu tukeen oikeuttamattomista epäsuorista kustannuksista, 25 prosenttia muista tukeen oikeuttamattomista suorista kustannuksista (alv, matkustaminen jne.) ja 17 prosenttia julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä;

249.  toteaa, että ensimmäistä kertaa hakemuksia esittävillä, erityisesti pk-yrityksillä, on pitkälti tuntematon riski- ja virheprofiili; pyytää, että komissio ei heikennä tällaisten osallistujien ohjelmiin osallistumisen kannustamiseksi toteutettujen toimien vaikutusta lisäämällä järjestelmällisesti niille aiheutuvaa valvonta- tai hallinnollista rasitetta;

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

250.  on tyrmistynyt, että 32 kuluilmoituksesta, jotka riippumaton tarkastaja oli varmentanut, tilintarkastustuomioistuin havaitsi virhetason merkittäväksi yhdeksässä tapauksessa; ei pidä tällaista virhetasoa hyväksyttävänä, koska tarkastajat toimivat omalla ammatillisella erikoisalallaan;

251.  pyytää komissiota huolehtimaan, että tarkastajat ovat paremmin tietoisia siitä, mitä heidän tehtäviensä hoitamiseen liittyy;

252.  panee merkille, että vuonna 2013 komissio toimitti 500 jälkitarkastusta ja toteutti niihin liittyvät takaisinperinnät ja korjaavat toimet sekä toteutti riskiperusteisia ennakkotarkastuksia;

253.  tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka komissio on hyväksynyt ja jonka mukaan tämän toimintalohkoryhmän kontrollien riskiperusteisuutta olisi lisättävä ja tarkastukset olisi kohdennettava edunsaajiin, joiden kohdalla riski on suuri, (esimerkiksi organisaatioihin, joilla on vain vähän kokemusta unionin rahoituksesta) ja vähäriskisemmille edunsaajille tarkastuksista aiheutuvaa taakkaa olisi kevennettävä;

254.  painottaa tarvetta löytää asianmukainen tasapaino hallinnollisen taakan keventämisen ja vaikuttavan rahoitusvalvonnan välillä;

255.  panee tyytyväisenä merkille, että 94 prosentissa avustussopimuksista tuen myöntämiseen kuluva aika on lyhentynyt 249 päivästä 209 päivään vuonna 2014;

256.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio jatkoi tiedotuskampanjaansa, joka perustuu asiakirjaan, jossa luetellaan virheiden kymmenen yleisintä syytä ja joka jaettiin kaikille ohjelmiin osallistuville vuonna 2012;

257.  panee merkille, että vuoden 2013 loppuun mennessä oli peritty takaisin 29,6 miljoonaa euroa aiheettomasti korvattavaksi ilmoitettuja määriä mutta takaisin perimättä oleva määrä oli kasvanut 12 miljoonasta eurosta (vuoden 2012 lopussa) lähes 17 miljoonaan euroon;

258.  toteaa, että hankkeiden osakkaat (ITER-organisaatio ja kansalliset virastot, Fusion for Europe mukaan luettuna) ovat myöntäneet, että nykyinen aikataulu ja määrärahat eivät ole realistisia, mikä on vahvistettu useissa riippumattomissa arvioinneissa kahden viime vuoden aikana (2013–2014); pyytää saada tarkistetun aikataulun ja talousarvion, jotka toimitetaan ITER-organisaation neuvostolle kesäkuussa 2015; on huolestunut ITER-ohjelman toistuvista viivästyksistä, jotka asettavat kyseenalaiseksi sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden; on erittäin huolestunut ylimääräisistä kustannuksista, jotka ovat vaikuttaneet ohjelman kustannustehokkuuteen ja vaarantaneet muut unionin ohjelmat lähinnä tutkimuksen toimintalohkossa;

259.  pitää ilahduttavana, että ulkorajarahasto on osaltaan edistänyt yhteisvastuuta rahoituksesta; kritisoi kuitenkin sitä, että unionin tason lisäarvo jäi muilta osin vähäiseksi eikä kokonaistulosta voitu mitata, koska vastuuviranomaisten toteuttamassa seurannassa oli heikkouksia ja komission ja jäsenvaltioiden jälkiarvioinneissa vakavia puutteita;

Galileo

260.  panee merkille komission vastaukset Galileo-hankkeen toteuttamisessa aikaan saadusta edistymisestä: neljä kiertoradalla toteutettavan validointivaiheen Galileo-satelliittia laukaistiin onnistuneesti vuosina 2011 ja 2012, Galileon kiertoradalla toteutettava validointivaihe saatettiin vuonna 2014 onnistuneesti päätökseen, järjestelmän suunnittelu, tulostavoitteet ja järjestelmän toiminnan lähtökohdat vahvistettiin onnistuneesti, maan päällä toimiva infrastruktuuri, johon kuuluu useita maa-asemia eri puolilla maailmaa, on asennettu kokonaisuudessaan ensivaiheen toimintaa varten, Galileon kiertoradalla toteutettavan validointivaiheen satelliittien etsintä- ja pelastuspalveluvalmius osoitettiin onnistuneesti, kaksi satelliittia (nro 5 ja 6), jotka laukaistiin 22. elokuuta 2014 väärälle kiertoradalle, on joulukuusta 2014 lähtien vähitellen siirretty suotuisammalle kiertoradalle niiden parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi, ja satelliittien navigointihyötykuorman testaus on käynnissä; edellyttää saavansa tietoa näiden odottamattomien toimien aiheuttamista lisäkustannuksista;

261.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2013 liikenteen alalla kahdeksan tapahtumaa ja havaitsi niistä viidessä yhden tai useamman virheen; kehottaa kiinnittämään huomiota virheitä sisältävien tapahtumien osuuden kasvuun vuonna 2013 (62 prosenttia) vuoteen 2012 verrattuna (49 prosenttia) ja on huolestunut siitä, että edellisten vuosien tavoin tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastetuissa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevissa hankkeissa useita virheitä, jotka johtuivat siitä, että julkisia hankintoja koskevia unionin ja kansallisia sääntöjä ei ollut noudatettu; panee merkille, että vuoden 2012 tapaan liikenteen ja liikkumisen pääosasto ei esittänyt myöskään vuonna 2013 julkisissa hankinnoissa esiintyneitä virheitä koskevaa varaumaa; vaatii siksi komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tällaisten virheiden välttämiseksi vastaisuudessa; pitää äärimmäisen tärkeänä laajentaa komission avustusten ja rahoituksen saajien ennakko- ja jälkitarkastuksia, jotta unionin myöntämiä varoja ei käytetä väärin ja jotta voidaan varmistua toiminnan tuloksellisuudesta; korostaa, että vaikka rahoituskausi 2007–2013 on virallisesti ohi, koheesiorahoitukseen sovelletaan N+2-periaatetta, mikä merkitsee sitä, että monia hankkeita toteutetaan vielä tämän vuoden loppuun asti;

262.  kehottaa komissiota avoimuuden vuoksi julkaisemaan vuosittain helposti saatavilla olevan luettelon unionin osarahoittamista liikennehankkeista sekä tarkat tiedot kullekin hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrästä; toteaa, että tähän hankeluetteloon on sisällytettävä kaikki unionin rahoituksen lähteet, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva ohjelma, Horisontti 2020 sekä koheesio- ja aluerahastot;

263.  kehottaa komissiota tekemään vuosittain selkoa siitä, miten asianomaisten budjettikohtien selvitysosat on otettu huomioon;

264.  muistuttaa, että kausien 2007–2013 ja 2014–2020 liikennehankkeita on rahoitettu ja rahoitetaan edelleen monista lähteistä, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta; kehottaa komissiota pyrkimään suurempaan synergiaan eri rahoituslähteiden välillä, jotta unionin varat voidaan jakaa tehokkaammin;

Ympäristö ja kansanterveys

265.  pitää ympäristöä, ilmastotoimia, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteutusastetta vuonna 2013 tyydyttävänä; huomauttaa jälleen, että vain alle 0,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään kyseisiin politiikan välineisiin, ja ottaa huomioon unionin näillä aloilla luoman selvän lisäarvon ja unionin kansalaisten tuen unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikalle sekä kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalle politiikalle; pitää valitettavana, että prosenttiosuus on laskenut 0,5 prosenttiin, kun se oli 0,8 prosenttia vuonna 2012;

266.  panee merkille, miten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2013 on käsitelty harjoitettua ympäristö- ja terveyspolitiikkaa; toteaa huolestuneena, että molemmat toimintalohkot on sisällytetty jälleen lukuun, jossa käsitellään myös maaseudun kehittämistä ja kalastusta; arvostelee jälleen kerran tällaista toimintalohkojen yhdistämistä ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan toimintatapaansa seuraavassa vuosikertomuksessa; viittaa tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 122014 ”Rahoittaako EAKR vaikuttavalla tavalla hankkeita, joilla suoraan edistetään biologista monimuotoisuutta osana vuoteen 2020 jatkuvaa, biologista monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa?”, jossa korostetaan, että komission olisi pidettävä yllä tarkkaa rekisteriä suorista ja epäsuorista menoista biologisen monimuotoisuuden alalla, Natura 2000 mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita auttamaan sitä tässä tehtävässä toimittamalla tarkkoja tietoja;

267.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen suorittavan jäsenvaltioissa hyvin järjestelmällisesti satunnaistarkastuksia ja vahvistavan virhetason niiden perusteella; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei ilmoita, missä jäsenvaltiossa tai millä aloilla suurimmat ongelmat ovat; korostaa sen vuoksi selkeän tilivelvollisuusketjun tarvetta ja painottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien laadun suurta merkitystä;

268.  ottaa huomioon, että neljäntoista pilottihankkeen ja kuuden valmistelutoimen määrärahat olivat yhteensä 5 983 607 euroa, ja pitää toteuttamisen edistymistä tyydyttävänä; kannustaa komissiota jatkamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanoa parlamentin ehdottamalla tavalla;

269.  panee merkille, että terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vastuulla oli kansanterveysalan budjettikohtiin vuonna 2013 sisältyvien 233 928 461 euron käyttäminen ja että määrärahoista sidottiin 98,1 prosenttia, mikä on tyydyttävä osuus; ottaa huomioon, että noin 77 prosenttia kyseisestä talousarviosta on osoitettu kolmelle erillisvirastolle (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) ja Euroopan lääkevirastolle (EMA)) ja että kaikkien määrärahojen käyttöaste on ollut EMAa ja EFSAa lukuun ottamatta 100 prosenttia; toteaa, että EMAn ja EFSAn maksusitoumusmäärärahojen alikäyttö vastaa vuoden 2012 tulosta;

Kulttuuri

270.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2013 kauden 2007–2013 ohjelmien ja erityisesti elinikäisen oppimisen ohjelman sekä Kulttuuri-, Media- ja Youth in Action ‑ohjelmien määrärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia; pyytää lisäämään koulutus- ja kulttuuriohjelmien määrärahoja kaudella 2014–2020; on erityisen huolissaan siitä, että hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen epäsuhta synnytti vuoden lopulla maksumäärärahavajeen (joka oli esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kohdalla 202 miljoonaa euroa), josta aiheutui huomattavia kielteisiä seurauksia seuraavana vuonna; pitää erittäin huolestuttavana ja valitettavana, että samankaltaiseen tilanteeseen voidaan ajautua uusissa ohjelmissa, etenkin Erasmus+ -ohjelmassa ja Luova Eurooppa -ohjelmassa, sillä tämä heikentäisi vaarallisella tavalla unionin uskottavuutta, kansalaisten luottamus unionin toimielimiin heikentyisi ja seuraukset olisivat tuhoisia ohjelmien edunsaajien kannalta;

271.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 1987 käynnistettyyn Erasmus-ohjelmaan on osallistunut jo yli kolme miljoonaa opiskelijaa; toteaa, että tästä unionin lippulaivaohjelmasta saadut tulokset ovat olleet alusta lähtien jatkuvasti myönteisiä ja että ohjelmalla on edistetty Euroopan yhdentymistä sekä lisätty tietoisuutta Euroopan kansalaisuudesta ja kansalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta;

272.  panee huolestuneena merkille, että kulttuurin saatavuutta ja kulttuuritoimintaan osallistumista koskevan vuonna 2013 tehdyn Erikoiseurobarometrin nro 399 mukaan kulttuuriperinnön suojeluun ja edistämiseen osoitetaan Euroopassa huomattavasti entistä vähemmän julkisia varoja samalla, kun osallistuminen perinteiseen kulttuuritoimintaan on vähentynyt huomattavasti; katsoo näin ollen, että unionin uusia välineitä, joilla tuetaan kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa ja joihin kuuluvat Luova Eurooppa -ohjelma, Horisontti 2020 -ohjelma ja Europeana-kulttuurifoorumi, on vahvistettava;

Toteutettavat toimenpiteet

273.  panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja esitti pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa kuluilmoitusten oikeellisuuteen liittyvän yleisen varauman (3 664 miljoonaa euroa) seitsemännestä puiteohjelmasta, vaikka hän itse odotti virheiden nettorahoitusvaikutuksen olevan 1 552 päätetyn hankkeen osalta noin 2,09 prosenttia eli lähellä olennaisuusrajaa; katsoo tällaisten varaumien tekevän moitteettoman varainhoidon käsitteen turhaksi; kehottaa siksi pääjohtajaa käyttämään vastaisuudessa varaumia eritellymmin ja kohdennetummin;

274.  kehottaa komissiota antamaan tietoa toimintalohkon takaisinperintöjä edeltävien kuulemismenettelyjen keskimääräisestä kestosta hyvissä ajoin ajatellen komission kertomusta vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta;

275.  pitää valitettavana, että komissio ei vieläkään lähettänyt maakohtaista luetteloa edunsaajista; edellyttää saavansa vastauksen komission kertomuksessa vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta;

276.  pitää myönteisenä, että komissio on vihdoin antanut esittelijälle mahdollisuuden tutustua tarkastuskertomukseen kahden ohjelman toimintamenoista (elinikäisen oppimisen ohjelma, 6,9 miljoonaa euroa, ja Youth in action -ohjelma, 1,65 miljoonaa euroa) Turkissa vuosilta 2012 ja 2013; toteaa, että kertomus toimitettiin puitesopimuksen mukaisesti; pitää havaittuja merkittäviä puutteita huolestuttavina mutta panee tyytyväisenä merkille Turkin viranomaisten toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi; pyytää komissiota arvioimaan, onko tarpeen määrätä rahoitusoikaisuja;

277.  kehottaa komissiota antamaan lisätietoa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman menoista hyvissä ajoin ajatellen komission kertomusta vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta; toteaa, että vuonna 2013 ohjelman riskinalaisten maksujen määrä saattoi olla jopa 3,4 miljoonaa euroa, jolloin jäännösvirhetaso olisi 2,8 prosenttia; toteaa, että tästä tilanteesta huolimatta viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston pääjohtaja ei esittänyt varaumaa;

278.  kehottaa komissiota raportoimaan hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä kattavasti viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston lisääntyvästä suuntautumisesta toimintapolitiikkaan, joka sai alkunsa, kun kahden kolmasosan seitsemännen puiteohjelman toimintamenoista hallinnointi ulkoistettiin komission ulkopuolisille yksiköille;

279.  pyytää komissiota antamaan hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä yleisesityksen, jossa luetellaan toiminnan edistyminen tutkijoiden ja pk-yritysten kannalta seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman välillä;

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

280.  pitää OLAFin ja sen valvontakomitean välillä käynnissä olevia keskusteluja työjärjestelyjen valvonnasta myönteisinä ja kannustaa niitä pyrkimään yhteiseen ja tyydyttävään sopimukseen; panee merkille OLAFin toimet työjärjestelyjen täytäntöönpanemiseksi; korostaa, että kyseiset toimet eivät saisi olla kohtuuttomia, kun otetaan huomioon viraston henkilöstörajoitteet;

281.  huomauttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013(130), joka on ollut voimassa 1. lokakuuta 2013 alkaen, OLAF velvoitetaan varmistamaan, että valvontakomitean sihteeristö voi työskennellä riippumattomasti (asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 johdanto-osan 40 kappale); ei ole tällä hetkellä tietoinen toimenpiteistä tämän oikeudellisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi; kehottaa komissiota ryhtymään välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi;

282.  kehottaa OLAFia kuulemaan sen valvontakomiteaa hyvissä ajoin ennen henkilöstölle tutkintamenettelyistä annettujen ohjeiden muuttamista ja ennen tutkintapolitiikan ensisijaisten tavoitteiden asettamista;

283.  pitää valitettavana, että OLAF ei välttämättä pane täytäntöön valvontakomiteansa suosituksia eikä aina edes perustele sitä; kehottaa pääjohtajaa parantamaan yhteistyötä tässä mielessä;

284.  muistuttaa, että 31. tammikuuta 2012 OLAF käynnisti 423 tutkimusta; on huolestunut tällaisen menettelyn laillisuudesta; kehottaa OLAFin valvontakomiteaa arvioimaan näiden nopeasti käynnistettyjen 423 tutkimuksen ja niiden tulosten laillisuuden; pyytää OLAFin valvontakomiteaa arvioimaan myös tutkimusten kestoa koskevat tilastot, analysoimaan tapaushallintajärjestelmän toimintaa ja raportoimaan asiasta parlamentille;

285.  kehottaa OLAFin valvontakomiteaa arvioimaan myös tutkimusten kestoa koskevat tilastot, analysoimaan tapaushallintajärjestelmän toimintaa ja raportoimaan asiasta parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle;

286.  pyytää OLAFin antamaan vuosikertomuksessaan yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, kuinka usein tutkimuksia avataan ja päätetään;

287.  pyytää OLAFin antamaan parlamentille enemmän tietoa tapausten valintamenettelyn käytännön seikoista sekä prosessin kestosta ja sitä koskevista sisäisistä ohjeista;

Hallinto

288.  huomauttaa, että neljän viime vuoden aikana (2011–2014) kaikkiin Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston käynnistämiin menettelyihin saatiin 336 145 hakemusta, että yhden hakemuksen käsittelystä aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin 238 euroa ja että alle 10 prosenttia hakijoista otettiin lopulta varallaololuetteloon; vaatii säästämään unionin veronmaksajien varoja vähentämällä byrokratiaa ja pidentämällä vahvistettujen varallaololuettelojen voimassaoloaikaa ainakin kahteen vuoteen; pyytää komissiota raportoimaan asiasta kesäkuuhun 2015 mennessä;

289.  pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille korkeimmat komission virkamiehille vuonna 2013 maksetut eläkkeet;

290.  on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, että heikosti suoriutuvan henkilöstön kohtelua koskevia määräyksiä käytetään vain harvoin; kehottaa komissiota noudattamaan täysin henkilöstösääntöjä;

291.  pyytää tietoja henkilöstötaulukon ulkopuolisesta henkilöstöstä ja henkilöstökustannuksista, jotka rahoitetaan muista otsakkeista kuin ”hallinto”; pitää valitettavana, että budjettivallan käyttäjälle ei toimiteta konsolidoituja tietoja komission tällaisen henkilöstön kokonaismäärästä eikä siihen liittyvistä henkilöstökustannuksista;

292.  palauttaa mieliin, että neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004(131) liitteessä 1.A otettiin käyttöön kaksi uutta palkkaluokkaa, AD13 ja AD14, joihin voidaan ottaa henkilöstöä ilman hallintoon liittyviä velvollisuuksia, mikä oli aiemmin rajoitettu koskemaan palkkaluokkaa A4 (joka vastaa palkkaluokkaa A12); kehottaa komissiota ajantasaistamaan vuoden 2011 kertomusta urarakenteiden vastaavuudesta ja raportoimaan vuonna 2013 aiheutuneista henkilöstömenoista, jotka johtuvat palkkaluokkiin AD13 ja AD14 kuuluvasta henkilöstöstä, jolla ei ole hallintotehtäviä;

293.  pyytää komissiota antamaan tietoa kaikkien henkilöstöään koskevien sosiaali-, urheilu- ja kulttuuritoimien rahoittamisesta ja pyytää sisällyttämään tietoihin kyseisistä toimista tuloksellisuudelle sekä ulkomailla asuvien virkamiesten ja heidän perheidensä kotoutumiselle koituneet hyödyt;

294.  pyytää komissiota raportoimaan sitä koskevan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantakertomuksessa joustavan työajan käytöstä;

295.  on huolestunut palkkaluokissa AD13–AD16 olevien korkeiden virkamiesten määrän huomattavasta kasvusta; katsoo, että tästä aiheutuu riski unionin maineelle, sillä on vaikea selittää, että ylityöt eivät sisälly näin korkeisiin palkkoihin;

296.  panee merkille, että erot unionin toimielimissä ja kansallisissa hallinnoissa työskentelevien virkamiesten palkkatasossa ovat edelleen suuret, mikä johtaa muun muassa vähäiseen liikkuvuuteen unionin ja jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota suorittamaan perusteellisen tutkimuksen kyseisten erojen syistä ja laatimaan pitkän aikavälin strategian niiden vähentämiseksi kiinnittäen erityistä huomiota erilaisiin korvauksiin (perhelisä, ulkomaankorvaus sekä asettautumis- ja uudelleenasettautumiskorvaus), vuosilomaan, vapaapäiviin, matkustuspäiviin ja ylityökorvauksiin;

297.  huomauttaa, että komission pääsihteeristö on antanut tiedonannon, joka koskee parlamentin kysymyksiin annettavien vastausten rajoittamista ja jossa vastausten pituus rajoitetaan 20 riviin; vaatii, että komission jäsenet kantavat poliittisen vastuunsa eivätkä anna pääsihteeristönsä enää rajoittaa antamiaan vastauksia;

298.  on huolestunut väärinkäytösten paljastajille tarjottavasta suojasta ja kehottaa komissiota varmistamaan, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan täysimääräisesti;

299.  huomauttaa, että kansalaisjärjestöt saivat vuonna 2013 lähes 9 miljoonaa euroa ympäristöasioiden pääosastolta, lähes 4 miljoonaa euroa terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastolta ja 5,7 miljoonaa euroa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolta; panee merkille komission tehtävien pysyvän ulkoistamisen; pyytää komissiota esittämään parlamentille kyseisten kansalaisjärjestöjen kautta ohjattujen varojen tuottaman lisäarvon;

300.  pyytää, että komissio myöntäisi vastaisuudessa alle kaksi vuotta toimessaan olleille komission jäsenille siirtymäkauden korvausta vain sellaisen ajan, joka ei ylitä heidän komission jäsenen toimikautensa kestoa;

301.  katsoo, että kriisin ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielimen tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia olisi karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

302.  ilmaisee huolensa siitä, että komission vastuutehtävissä ei ole naisia; kehottaa komissiota toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin nopeasti korjattua;

Unionin talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

303.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen havainneen jonkin verran edistymistä(132), mutta pitää valitettavana, että siitä huolimatta SEUT 318 artiklan mukaisesti annettu neljäs arviointikertomus ei vielä ole hyödyllinen väline vastuuvapauden myöntämisessä, vaikka mainitun perussopimuksen mukaan sen pitäisi olla osa aineistoa parlamentin myöntäessä vuosittain vastuuvapauden komissiolle talousarvion toteuttamisesta; toteaa huolestuneena, että unionin talousarviolle on suuri ongelma, että tuloksellisuuteen ei keskitytä;

304.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa vuoden 2013 kertomuksessaan, että valitessaan yhteishallinnoinnin piiriin kuuluvia hankkeita jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti kiinnittäneet huomiota siihen, että saatavilla olevat unionin varat saadaan käytettyä, eivätkä hankkeilta odotettuun tuloksellisuuteen; toivoo tämän kannustimen suunnan kääntämistä ja siirtymistä hyvään tuloskulttuuriin ja vaatii siksi kutsumaan koolle unionin talousarvion tuloksellisuutta käsittelevän riippumattoman korkean tason työryhmän (johon kuuluu myös tutkijoita) antamaan suosituksia kannustimien rakenteellisesta kohdentamisesta varainkäytön sijasta hyviin tuloksiin unionin tason lisäarvoa koskevan arvioinnin perusteella sääntöjä noudattaen; katsoo, että kyseisen korkean tason työryhmän havaintojen olisi oltava käytettävissä hyvissä ajoin ennen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia ja niitä olisi käytettävä perustana uuden monivuotisen rahoituskehyksen kattamaa ohjelmakautta varten;

305.  pyytää jälleen kerran, että komission pääosastot määrittelisivät hallintosuunnitelmassaan pienen määrän yksinkertaisia tavoitteita, jotka ovat merkityksellisyyden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden suhteen tilintarkastustuomioistuimen vaatimusten mukaisia ja jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategian keskeisiin tavoitteisiin, että ne raportoisivat kyseisten tavoitteiden saavuttamisesta vuotuisessa toimintakertomuksessaan luvussa ”Toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen” ja että komissio hyväksyisi niiden perusteella unionin varoja koskevan arviointikertomuksen SEUT 318 artiklan mukaisesti;

306.  pyytää komissiota sisällyttämään seuraaviin SEUT 318 artiklan mukaisesti annettaviin arviointikertomuksiin analyysin komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin parlamentin täysistunnossa 26. marraskuuta 2014 ilmoittaman 315 miljardin euron investointisuunnitelman tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja sen avulla saavutetuista tuloksista kasvun ja työpaikkojen alalla;

307.  pyytää komissiota sisällyttämään seuraavaan SEUT 318 artiklan mukaisesti annettavaan arviointikertomukseen yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa laaditun analyysin Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 28. ja 29. kesäkuuta 2012 hyväksymän 120 miljardin euron kasvu- ja työllisyyssopimuksen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja sen avulla saavutetuista tuloksista;

308.  on ehdottomasti sitä mieltä, että puheenjohtaja Jean Claude Junckerin johdolla toimivan komission sisäisessä rakenteessa olisi otettava huomioon, että unionin kasvu- ja työllisyysstrategia ei perustu kunkin yksittäisen pääosaston toteuttamiin toimiin vaan siihen kuuluu seitsemän laaja-alaista lippulaivahanketta, joita kutakin toteuttavat useat pääosastot; katsoo, että komission sisällä näin ollen ehdottomasti tarvittava koordinointi ja yhteistyö ei saisi luoda uusia byrokratian ja hallinnollisten rasitteiden muotoja;

309.  kehottaa komissiota hallinnoimaan talousarviota siten, että sellaisten pääosastojen kesken, joiden toimialat ovat samankaltaiset tai lähes identtiset, ei ole temaattisia päällekkäisyyksiä eikä kaksinkertaista työtä;

310.  katsoo, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia koskevan mallia/ajatusta olisi sovellettava kaikkiin rahoitustuen muotoihin, ei yksin komission menojen yhteydessä vaan kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa; katsoo, että menoja, jotka eivät ole vaikutustenarviointitutkimuksen tai -analyysin mukaisia, ei pidä hyväksyä ja sallia;

311.  pyytää komissiota toimittamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle syyskuuhun 2015 mennessä kattavan kertomuksen komission toiminnasta, jolla kansalaisia kannustetaan paljastamaan epäkohtia;

Toimeenpanovirastot

312.  pitää valitettavana, että Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä annetun tarkastuskertomuksen(133) mukaan virasto ei kohdista tyydyttäviä ennakkotarkastuksia sen toimitiloihin liittyviin maksuihin, jotka on suoritettu isännöitsijän toimittamien laskujen perusteella, minkä vuoksi virasto maksoi vuonna 2013 aiheettomasti 113 513 euroa arvonlisäveroa eikä perinyt sitä takaisin; toteaa, että useimmat asiaan liittyvistä sopimuksista, laskuista ja tositteista eivät olleet viraston hallussa; panee merkille siirtojen suuren määrän osastossa 2 (27 prosenttia eli 666 119 euroa) ja toteaa sen herättävän kysymyksiä toimeenpanoviraston varainhoidon moitteettomuudesta;

Tupakan salakuljetus

313.  palauttaa mieliin, että komissiota koskevaan vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyyn liittyvässä päätöslauselmassa parlamentti vaatii neljän tupakkayhtiön (Philip Morris International Cooperation Inc. (PMI), Japan Tobacco International Cooperation, British American Tobacco Cooperation ja Imperial Tobacco Cooperation) kanssa tehtyjen nykyisten sopimusten arviointia; toteaa, että asiassa suljetuin ovin järjestetyn kuulemistilaisuuden aikana komissio sitoutui esittämään toukokuuhun 2015 mennessä PMI:n kanssa tehdystä ja pian umpeutuvasta sopimuksesta saatujen kokemusten arvioinnin.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0119.
(8) EUVL L 66, 8.3.2013.
(9) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(10) EUVL C 408, 15.11.2014, s. 39.
(11) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 67.
(12) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(13) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(14) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(15) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(16) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
(17) EUVL L 101, 21.4.2009, s. 26.
(18) EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46.
(19) EUVL L 66, 8.3.2013.
(20) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(21) EUVL C 408, 15.11.2014, s. 6.
(22) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 74.
(23) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(24) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(25) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(26) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(27) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
(28) EUVL L 5, 9.1.2004, s. 85.
(29) EUVL L 341, 18.12.2013, s. 73.
(30) EUVL L 66, 8.3.2013.
(31) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(32) EUVL C 408, 15.11.2014, s. 5.
(33) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 83.
(34) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(35) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(36) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(37) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(38) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
(39) EUVL L 369, 16.12.2004, s. 73.
(40) EUVL L 341, 18.12.2013, s. 69.
(41) EUVL L 363, 18.12.2014, s. 183.
(42) EUVL L 66, 8.3.2013.
(43) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(44) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 240.
(45) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(46) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(47) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(48) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(49) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
(50) EUVL L 9, 12.1.2008, s. 15.
(51) EUVL L 346, 20.12.2013, s. 58.
(52) EUVL L 66, 8.3.2013.
(53) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(54) EUVL C 408, 15.11.2014, s. 40.
(55) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 351.
(56) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(57) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(58) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(59) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(60) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
(61) EUVL L 11, 15.1.2008, s. 9.
(62) EUVL L 346, 20.12.2013, s. 54.
(63) EUVL L 66, 8.3.2013.
(64) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(65) EUVL C 408, 15.11.2014, s. 41.
(66) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 358.
(67) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(68) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(69) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(70) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(71) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
(72) EUVL L 32, 6.2.2007, s. 88.
(73) EUVL L 352, 24.12.2013, s. 65.
(74) EUVL L 66, 8.3.2013.
(75) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(76) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(77) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(78) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(79) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(80) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(81) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2013, 93–97 kohta.
(82) Ks. edellä mainittu Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä, osa 1.
(83) Ks. em. komission 29. syyskuuta 2014 päivätty tiedonanto EU:n talousarvion suojaamisesta vuoden 2013 loppuun saakka (COM(2014)0618), s. 11.
(84) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 1.14 kohta.
(85) Ks. em. komission tiedonanto COM(2014)0618, taulukko 5.2: peruutuksina toteutetut koheesiopolitiikan rahoitusoikaisut (775 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämistä koskevat takaisinperinnät (129 miljoonaa euroa) ja rahoitusoikaisut, jotka on toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä koheesiopolitiikan alalla (494 miljoonaa euroa) tai muilla politiikanaloilla kuin maatalous- ja koheesiopolitiikan alalla (1 miljoona euroa).
(86) Komission tiedonanto COM(2014)0618, taulukko 7.2.
(87) Komission tiedonanto, 11. kesäkuuta 2014, ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013” (COM(2014)0342), s. 14: kokonaisriskin suuruus koko vuoden 2013 menojen osalta (EU:n ja EKR:n talousarvio).
(88) Yhteenvetokertomuksen liitteen 1 mukaan riskinalainen määrä edustaa tapahtumiin liittyvien sellaisten osien arvoa, joiden ei katsota olevan täysin sovellettavien säädöksiin ja sopimuksiin perustuvien vaatimusten mukaisia sen jälkeen, kun kaikki säännönmukaisuutta koskevien riskien lieventämiseen tähtäävät kontrollit (korjaavat toimenpiteet) on toteutettu.
(89) Mainitusta 322 miljardin euron määrästä 222 miljardia euroa liittyy maksattamatta oleviin talousarviositoumuksiin ja 99 miljardia euroa taseeseen kirjattuihin velkoihin, jotka jäävät maksattamatta olevien sitoumusten ulkopuolelle.
(90) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusten esittely talousarvion valvontavaliokunnan kokouksessa 5. marraskuuta 2014, tilintarkastustuomioistuimen presidentti Vítor Manuel da Silva Caldeira.
(91) Ibid.
(92) Komission varapuheenjohtajan Kristalina Georgievan vastuuvapausmenettelyn aikana antamat tiedot.
(93) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2014.
(94) COM(2013)0362.
(95) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2013, 2.11 kohta, ja tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2013 ”Bruttokansantuloa (BKTL) koskevien tietojen laadun parantaminen: jäsennellympi ja paremmin kohdennettu lähestymistapa parantaisi komission suorittaman tarkastuksen vaikuttavuutta” (vastuuvapaus 2013).
(96) Jacek Dominikin lausunto jäsenvaltioiden bruttokansantulon tarkistamisesta, lehdistötiedote, Bryssel, 27. lokakuuta 2014, viimeinen virke.
(97) Lausunto nro 7/2014 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2007 muuttamisesta (EUVL C 459, 19.12.2014, s. 1).
(98) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0078.
(99) Ks. tilintarkastustuomioistuimen yleiskatsaus EU:n talousarviohallintoon kohdistuviin riskeihin: EU-varojen optimaalinen käyttö, 2014, s. 67.
(100) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, 17. joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).
(101) Komission jäsenen Hoganin 8. joulukuuta 2014 toimittamat alustavat luvut tuen jakautumisesta jaoteltuna määrän koon mukaan, kun kyseessä on tuottajille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti maksettu suora tuki.
(102) Virheiden esiintyvyys lisääntyi huomattavasti: se oli 41 prosenttia vuonna 2012 ja 61 prosenttia vuonna 2013.
(103) Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22. lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) mukaan tietyillä alueilla voidaan myöntää siirtymäkauden tukea tuottajaryhmien muodostamista varten sellaisten tuottajien kannustamiseksi, jotka haluavat saada tuottajaorganisaation aseman. Unioni voi korvata tällaisen rahoituksen osittain, ja sen maksaminen loppuu, kun tuottajaryhmä on tunnustettu tuottajaorganisaatioksi.
(104) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 43 kohta.
(105) Ks. komission vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 11, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.
(106) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 3.23 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
(107) Ks. maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite 10, taulukko 51: uudet avoimet tapaukset vuodesta 2007 lähtien.
(108) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 4.25 kohta.
(109) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 4.27 kohta.
(110) Vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 29, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.
(111) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 23/2014 "Maaseudun kehittämismenoissa esiintyvät virheet: mistä ne johtuvat ja miten niihin puututaan?", s. 10: 8,2 prosenttia on kolmen vuoden keskiarvo, jonka alin taso on 6,1 prosenttia ja ylin 10,3 prosenttia. Keskiarvo muodostuu seuraavasti: 8,4 prosenttia vuonna 2011, 8,3 prosenttia vuonna 2012 ja 7,9 prosenttia vuonna 2013.
(112) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 23/2014, s. 22–24.
(113) Ks. tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Rasa Budbergyten lausuma, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.
(114)Ks. vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 12, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.
(115) Ks. maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, taulukko 2.1.24.
(116) Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 20/2014, 68 kohta.
(117) Ks. alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite, s. 41.
(118) Ks. alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite, s. 42.
(119) Ks. alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite, s. 43.
(120) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, 3. maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).
(121) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, 26. helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(122) Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, 11. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25).
(123) COM(2015)0118.
(124) EUVL L 266, 5.9.2014, s. 69, 139 kohta ja sitä seuraavat kohdat.
(125) Pitää valitettavana, että seuraavat 73 jäsenvaltioissa käytössä olevaa hallinto- ja valvontajärjestelmää on katsottu parhaimmillaankin vain osittain luotettaviksi (merkitty oranssilla, kun järjestys on vihreä, keltainen, oranssi ja punainen): Vorarlberg (AT), Wien (AT), Steiermark (AT), Tiroli (AT), Bryssel (BE), aluekehitys (BG), ympäristö (BG), yritystoiminta & innovointi (CZ), alueellinen toimenpideohjelma NUTS II koillinen (CZ), alueellinen toimenpideohjelma NUTS II Sleesia (CZ), integroitu toimenpideohjelma (CZ), Thüringen (DE), Mecklenburg-Vorpommern (DE), Sachsen-Anhalt, Bremen (DE), Nordrhein-Westphalen (DE), EC ENV (EE), Attika (EL), Länsi-Kreikka (EL), Makedonia-Traakia (EL), Thessalia–manner-Kreikka–Epiros (EL), Kreeta ja Egeanmeren saaret (EL), Murcia (ES), Melilla (ES), Ceuta (ES), Asturia (ES), Galicia (ES), Extremadura (ES), Kastilia-La Mancha (ES), Andalusia (ES), koheesiorahasto (ES), Cantabria (ES), Baskimaa (ES), Navarra (ES), Madrid (ES), Rioja (ES), Katalonia (ES), Baleaarit (ES), Aragon (ES), Kastilia ja Léon (ES), Valencia (ES), Kanariansaaret (ES), tutkimus, kehittäminen ja innovointi yrityksille (ES), talouskehitys (HU), ympäristö ja energia (HU), Länsi-Pannonia (HU), eteläinen suuri tasanko (HU), Keski-Transdanubia (HU), Pohjois-Unkari (HU), liikenne (HU), pohjoinen suuri tasanko (HU), Etelä-Transdanubia (HU), Keski-Unkari (HU), Adrianmeren alue (liittymistä valmisteleva tukiväline), Mecklenburg-Vorpommern/Brandenburg-Puola (Euroopan alueellinen yhteistyö, (ETC)), Flanderin ja Alankomaiden raja-alue (ETC), verkostot ja liikkuvuus (IT), tutkimus (IT), turvallisuus (IT), Calabria (IT), Puglia (IT), Sisilia (IT), Basilicata (IT), Sardinia (IT), infrastruktuuri ja ympäristö (PL), kehitys, Itä-Puola (PL), tietoyhteiskunta (SK), ympäristö (SK), alueellinen toimenpideohjelma (SK), liikenne (SK), terveys (SK), kilpailukyky ja talouskasvu (SK), tekninen apu (SK), tutkimus ja kehittäminen (SK).
(126) Euroopan perusoikeusvirasto, The situation of Roma in 11 EU Member States, Luxemburg, 2012.
(127) Ks. EuropeAidin vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, s. 197.
(128)a.KPI 20 ”Ennakkotarkastukset, tukeen oikeuttamattomat määrät”b. KPI 1 ”Rahoitusennusteiden toteuttaminen: maksut”c. KPI 2 ”Rahoitusennusteiden toteuttaminen: sopimukset”d. KPI 4 ”Maksattamatta olevien määrien käyttövalmiudet”e. KPI 18 ”Ulkoisen avun hallinnointia koskevan kertomuksen kattaman kauden aikana tarkistettujen hankkeiden osuus”f. KPI 21 ”Vuotuisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpano: vuosi N (2013)”g. KPI 22 ”Vuotuisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpano: vuosi N - 1 (2012)”h. KPI 23 ”Vuotuisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpano: vuosi N - 2 (2011)”i. KPI 26 ”Tarkastuksessa tukeen oikeuttamattomaksi havaittujen määrien takaisinperintä tai perustelu”.
(129) UNHCR:n ylitarkastajan virasto, tarkastusraportti INQ/04/005, Geneve, 12. toukokuuta 2005.
(130) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, 11. syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(131) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 723/2004, 22. maaliskuuta 2004, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).
(132) Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 10.24 kohta.
(133) Ks. tilintarkastustuomioistuimen kertomus innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset (EUVL C 442, 10.12.2014, s. 358), 11–13 kohta.


Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä
PDF 408kWORD 189k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä (2014/2140(DEC))
P8_TA(2015)0119A8-0067/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio(5), sekä päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, jotka on laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05303/2015 – C8-0053/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0067/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa on tietoja huolta aiheuttavista, varojen käyttämiseen liittyvistä kysymyksistä ja että ne ovat siten hyödyllisiä parlamentille sen hoitaessa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kuuluvaa tehtäväänsä;

C.  ottaa huomioon, että sen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia koskevat huomautukset ovat erottamaton osa edellä mainittua parlamentin 29. huhtikuuta 2015 tekemää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio;

Osa I – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2013 ”Bruttokansantuloa (BKTL) koskevien tietojen laadun parantaminen: jäsennellympi ja paremmin kohdennettu lähestymistapa parantaisi komission tarkastuksen vaikuttavuutta”

1.  kehottaa komissiota tekemään jäsennellyn ja vakioidun analyysin, jonka yhteydessä otetaan huomioon kustannus-hyötysuhde ja jonka perusteella se voisi suunnitella ja priorisoida tarkastuksensa kattamaan tiettyjä kohteita tai kokoamisen (ala)prosesseja; katsoo, että analyysissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden kansallisen tilinpidon kokoamiseen liittyvät riskit ja BKTL:n osien suhteellinen osuus koko kansantaloudesta; katsoo, että riskinarvioinnin olisi perustuttava kaikista Eurostatin osastoista saatavilla oleviin kaikkiin laadullisiin ja määrällisiin tietoihin, ja siinä olisi keskityttävä BKTL-luetteloissa ja jäsenvaltioiden viimeaikaisissa BKTL-laatuselvityksissä kuvattuihin kokoamismenetelmiin;

2.  kehottaa komissiota lyhentämään tarkastussyklinsä kestoa rajoittaakseen yleisten varaumien käyttöä; katsoo, että yleisten varaumien käyttö olisi rajoitettava poikkeuksellisiin tapauksiin, joihin liittyy merkittäviä riskejä siitä, että unionin taloudellisia etuja ei suojata, esimerkiksi kun jäsenvaltio tekee suuria tarkistuksia tarkastussyklin aikana tai epäsäännöllisin väliajoin;

3.  kehottaa Eurostatia raportoimaan BKTL-komitealle selkeästi ja oikea-aikaisesti tapauksista, joihin kustannustehokkuuden periaatteen katsotaan soveltuvan;

4.  edellyttää, että komission tarkastusprosessi sisältää jäsennellyn ja vakioidun laadullisen riskinarvioinnin BKTL-luetteloissa kuvatuista kokoamismenetelmistä ja riskialttiiden sekä olennaisten BKTL:n osien perusteellisen tarkastuksen; katsoo, että perusteellisesti tarkastettavat BKTL:n osat olisi valittava suosituksessa nro 1 kuvaillun kustannus-hyötyanalyysin mukaisesti; katsoo, että perusteellisen tarkastuksen laajuuden ja tavoitteiden olisi oltava kattavampia kuin Eurostatin viime tarkastussyklin aikana tekemissä suorissa tarkastuksissa;

5.  kehottaa komissiota kiinnittämään tarkastuksissaan erityistä huomiota jäsenvaltioiden BKTL:n kattavuuteen ja vertailukelpoisten estimointimenetelmien käyttöön harmaan talouden kattamiseksi kansantalouden tilinpidossa; kehottaa Eurostatia tarkastamaan, noudattavatko kaikki jäsenvaltiot komission ohjeita, ja toteuttamaan asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot käsittelevät tätä asiaa vertailukelpoisesti;

6.  kehottaa komissiota dokumentoimaan tarkastustyönsä ja antamaan täydelliset tiedot myös asiakirjatarkastuksiin ja/tai kansallisiin tilastolaitoksiin tehtyihin käynteihin perustuvasta Eurostatin tarkastustyöstä; katsoo, että Eurostatin tarkastustiedostojen olisi oltava sellaisia, että johto pystyisi niiden perusteella tunnistamaan tarkastuskohteeksi valittuja BKTL:n osia koskevien tarkastusten tulokset selkeästi sisäisen valvonnan standardien mukaisesti;

7.  pyytää Eurostatia arvioimaan erityisten varaumien esittämistä varten mahdollisuuksien mukaan toimintakohtien mahdolliset vaikutukset (kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien havaintojen osalta) ja/tai riskinalaisen määrän (niiden havaintojen osalta, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti) ja asettamaan selkeät olennaisuuskriteerit; katsoo, että kriteereiden olisi oltava laadullisia tai määrällisiä; katsoo, että pääsääntöisesti olisi esitettävä sellaisiin toimintakohtiin liittyviä erityisiä BKTL:n osia koskevia varaumia, joita kansalliset tilastolaitokset eivät ole käsitelleet määräaikaan mennessä ja joiden vaikutus saattaa olla olennainen;

8.  toteaa, että Eurostatin olisi parannettava omien varojen laskentaa varten toimitettujen BKTL-tietojen tarkastamisesta vastaavan osastonsa ja muiden – etenkin kansantalouden tilinpitoa koskevia asioita käsittelevien – osastojensa välistä koordinointia; katsoo, että tapauksissa, joissa Eurostatin muiden osastojen mahdolliset toimet saattavat vaikuttaa BKT:n ja/tai BKTL:n kokoamiseen, olisi kuultava BKTL-komiteaa ja toimenpiteitä koskeva lopullinen päätös olisi tehtävä asianmukaisella Eurostatin hierarkiatasolla;

9.  kehottaa Eurostatia parantamaan arviointikertomuksiaan siten, että niissä esitettäisiin kattava, avoin ja johdonmukainen arvio jäsenvaltioiden BKTL-tiedoista; katsoo, että BKTL-komitean vuotuisten lausuntojen olisi sisällettävä selkeä arvio siitä, soveltuvatko jäsenvaltioiden BKTL-tiedot omia varoja koskeviin tarkoituksiin, onko niiden sisältö neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1287/2003(8) (BKTL-asetus) tarkoitettujen vaatimusten mukainen ja käytetäänkö niitä asianmukaisesti talousarviomenettelyssä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000(9) (omia varoja koskeva asetus) mukaisesti;

10.  toteaa, että budjettipääosaston ja Eurostatin vuotuisten toimintakertomusten olisi annettava oikea ja riittävä kuva jäsenvaltioiden BKTL-tietojen tarkastamisesta ja BKTL:oon perustuvien omien varojen hallinnoinnista; kehottaa sen vuoksi komissiota määrittelemään vaatimukset, joiden mukaisesti Eurostatin olisi raportoitava tekemiensä BKTL-tietojen tarkastusten tuloksista säännöllisesti, jotta budjettipääosasto saa tarvittavan varmuuden vuotuisten toimintakertomustensa laadintaa varten;

Osa II – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 13/2013 ”EU:n kehitysapu Keski-Aasialle”

11.  suhtautuu myönteisesti erityiskertomukseen, jossa arvioidaan unionin kehitysapua Keski-Aasialle; ottaa huomioon erityiskertomuksessa esitetyt havainnot, päätelmät ja suositukset ja esittää jäljempänä omat havaintonsa ja suosituksensa;

Yleistä

12.  suhtautuu myönteisesti erityiskertomuksen havaintoihin, joiden mukaan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ovat toteuttaneet huomattavia ponnistuksia melko haastavissa maantieteellisissä ja poliittisissa olosuhteissa;

13.  panee kuitenkin merkille, että unionin kehitysstrategioiden kohdentamista ja räätälöintiä on vielä parannettava asianmukaisten tukimallien avulla, jotta unionin poliittiset tavoitteet saavat lisää näkyvyyttä ja vaikuttavat enemmän aluetasolla;

14.  katsoo, että unionin osallistumisen on oltava tasoltaan ja luonteeltaan tapauskohtaista ja ehdollista ja sen pitää olla riippuvaista mitattavissa olevasta edistyksestä demokratiakehityksen, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan, kestävän sosiaalis-taloudellisen kehityksen, oikeusvaltion ja korruption torjunnan alalla ja että tarvittaessa apua on tarjottava tämän kehityksen tukemiseksi unionin naapuruuspolitiikan periaatteiden tapaan;

15.  katsoo, että unionin myöntämä jatkuva tuki Keski-Aasian maihin kohdistetuille ohjelmille on tärkeä rajat ylittävä keino lisätä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä alueen valtioiden kesken;

16.  huomauttaa, että kehitysyhteistyö Keski-Aasian maiden kanssa voi tuottaa tuloksia ainoastaan, jos kyseiset maat noudattavat demokratiaa, hallintotapaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä normeja; painottaa niin ikään, ettei unionin kehitysyhteistyötä pidä alistaa talous-, energia- tai turvallisuusintresseille;

Kehitysavun suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevat tulevaisuudennäkymät

17.  katsoo, että komission olisi suunniteltava tulevat alueelliset ohjelmat siten, että niistä todennäköisesti tulee aidosti alueellisia;

18.  kehottaa komissiota keskittämään tuen kokonaisuudessaan pienelle joukolle aloja;

19.  huomauttaa, että tulevaa kehitysapua olisi tehostettava lisäämällä unionin sisäistä koordinointia ja toisaalta tehostamalla muiden kansainvälisten avunantajien ja alueellisten sidosryhmien sitoutumista;

20.  tukee voimakkaasti täysin valtuuksin varustettujen unionin edustustojen avaamista kaikissa Keski-Aasian maissa, jotta voidaan lisätä unionin läsnäoloa ja näkyvyyttä alueella ja pitkäaikaista yhteistyötä ja sitoutumista kaikkien yhteiskunnan sektoreiden kanssa sekä tukea edistymistä pyrittäessä parempaan keskinäiseen ymmärrykseen, oikeusvaltion luomiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; katsoo, että edustustot edistäisivät tehokkaasti kehitysavun tavoitteiden saavuttamista;

21.  kehottaa komissiota perustamaan järjestelmän, jonka avulla voidaan laskea kehitysavun toimittamiseen liittyvät hallinnolliset kokonaiskulut ja raportoida niistä;

22.  kehottaa komissiota määrittelemään kaikkia jatkettavia budjettitukiohjelmia varten vakaat ja objektiivisesti todennettavissa olevat ehdot ja soveltamaan niitä sekä kiinnittämään riittävästi huomiota varsinkin korruptiontorjuntamekanismien tukemiseen;

23.  muistuttaa, että korruptio on vakava ongelma Keski-Aasian maissa; toteaa, että Transparency International -järjestön korruptioindeksillä mitattuna kaikki Keski-Aasian maat saivat vuonna 2011 alle 28 pistettä sadasta ja että Kirgisia, Turkmenistan ja Uzbekistan sijoittuivat tutkittujen 182 maan joukossa heikoimpaan 10 prosenttiin;

24.  katsoo, että näin laajalle levinnyt korruptio saattaa vaikuttaa komission maineeseen ja heikentää tukiohjelmien vaikuttavuutta;

25.  katsoo, että maksupäätösten olisi perustuttava kumppanimaiden saavuttamaan edistykseen eikä niiden sitoumukseen tehdä uudistuksia; pitää tärkeänä varmistaa asianmukainen poliittinen vuoropuhelu, joka perustuu kannustinpohjaiseen lähestymistapaan ja alakohtaisten uudistusten ja ohjelmien jatkuvaan seurantaan, jolla mitataan suorituksia ja tulosten kestävyyttä;

26.  kehottaa lisäämään avoimuutta unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen määrärahojen kohdentamisen yhteydessä, jotta voidaan tukea aidosti itsenäisiä valtiosta riippumattomia kumppaneita ja siten auttaa niitä osallistumaan tehokkaasti kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen;

27.  kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien suunnittelua ja tuen toimittamistapoja ottaen huomioon kertyneet kokemukset sekä muuttuvat olosuhteet;

28.  pyytää komissiota raportoimaan tuloksista ja vaikutuksista siten, että niitä voidaan verrata suunnitelmiin ja tavoitteisiin;

Osa III – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 15/2013 ”Onko ympäristön Life-tuki ollut vaikuttavaa?”

29.  korostaa, että Life-ohjelman on toimittava muutosten käynnistäjänä politiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa; korostaa, että komission on määritettävä rahoitettaville hankkeille selkeät ja täsmälliset tavoitteet, jotka ovat mitattavissa ja saavutettavissa;

30.  katsoo, että Life-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden on edistettävä erityistavoitteiden saavuttamista useammalla kuin yhdellä ohjelman painopistealalla; painottaa, että rahoitettavat hankkeet eivät saa jäädä eristyksiin, vaan niiden on oltava luonteeltaan kansainvälisiä ja edistettävä mitattavissa olevalla tavalla tulosten levittämistä, kestävyyttä ja toistettavuutta muissa jäsenvaltioissa;

31.  panee merkille, että varojen maakohtainen jako voi haitata parhaiden hankkeiden valintaa; kehottaa jäsenvaltioita säilyttämään maantieteellisen tasapainon ehdottamalla enemmän integroituja hankkeita, mutta korostaa, että varat olisi jaettava ensisijassa hankkeiden ansioiden perusteella eikä siten, että hankkeiden laatu heikkenee;

32.  toteaa, että erityishuomiota olisi kiinnitettävä hankkeiden levittämis-, kestävyys- ja toistomahdollisuuksiin; kehottaa komissiota asettamaan selkeitä indikaattoreita hankkeiden levittämis-, kestävyys- ja toistomahdollisuuksien arvioimiseksi, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa; kannustaa komissiota seuraamaan näiden tavoitteiden saavuttamista;

33.  kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien hallinnointiin käyttämiään välineitä, jotta voidaan välttää avoimuuden puute valintamenettelyissä; katsoo, että tähän kuuluu hankkeiden valintaan käytettävien arviointilomakkeiden parantaminen, seikkaperäisten arviointimallien käyttöönotto ilmoitettujen kulujen arvioimiseksi, ohjelmien asianmukainen seuranta, tarkoituksenmukaisten tuotoksia ja tuloksia koskevien yhteisten indikaattoreiden käyttöönotto sekä hankkeiden perinpohjainen jatkoseuranta;

Osa IV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2013 ”Yhtenäisen tarkastusmallin (’single Audit’) soveltaminen ja komission luottamus kansallisten tarkastusviranomaisten työhön koheesioalalla”

34.  korostaa, että yhteisiin periaatteisiin ja standardeihin perustuva yhtenäinen tarkastusketju saattaa parantaa tehokkuutta; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan toimiaan asiassa; katsoo, että yhtenäisessä tarkastusmallissa olisi otettava huomioon myös monivuotiset ohjelmasyklit;

35.  muistuttaa komissiota parlamentin huomioista(10), jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa vuodelta 2012 esitettyjä havaintoja ja joissa parlamentti korosti ”tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen osoittavan, että menoihin kohdistettavissa [jäsenvaltioiden] perustason tarkastuksissa oli puutteita” ja totesi, että ”tilintarkastustuomioistuimen mielestä jäsenvaltioiden viranomaiset olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen menojen todentamista komissiolle, koska niillä oli riittävästi tietoa 56 prosentista niistä aluepolitiikan alan tapahtumista, joihin liittyy (kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva ja/tai muunlainen) virhe”; toteaa, että se hyväksyi tästä syystä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pääjohtajan esittämän varauman, joka koski EAKR:n, koheesiorahaston ja liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmakauden 2007–2013 hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä 17 jäsenvaltiossa (72 ohjelmaa), ja kehotti ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin;

36.  on siksi edelleen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden on vastedes oltava rakennerahastoja hallinnoidessaan paljon tarkkaavaisempia;

37.  korostaa tässä yhteydessä asiaankuuluvalla, mieluiten poliittisella, tasolla allekirjoitettavien ja vuotuisiin johdon vahvistuslausumiin (varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohta) perustuvien kansallisten vahvistuslausumien käyttöönoton merkitystä;

38.  pitää myönteisenä sitä, että komissio on vuodesta 2009 lähtien tehnyt kattavia paikalla suoritettavia tarkastuksia tarkastusviranomaisten työn arvioimiseksi; toteaa sen suorittaneen 269 tarkastustehtävää ja arvioineen EAKR:n osalta 47 tarkastusviranomaista ja ESR:n osalta 84 tarkastusviranomaista; toteaa, että nämä tarkastustehtävät kattoivat noin 96 prosenttia EAKR:n ja 99 prosenttia ESR:n kokonaismäärärahoista; katsoo, että komission olisi rahoituskauden aikana tarkastettava kaikki toimenpideohjelmat vähintään kerran;

39.  pitää myönteisenä sitä, että komissio on käyttänyt maksujen keskeytyksiä ja lykkäyksiä virheiden ylittäessä kahden prosentin olennaisuusrajan; pitää keskeytyksiä ja lykkäyksiä hyödyllisinä välineinä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja katsoo, että komission olisi keskitettävä omat tarkastusponnistelunsa huonoihin suoriutujiin;

40.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle tarkastuksistaan riittävän yksityiskohtaiset tiedot;

41.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan komission olisi toteutettava asianmukaisia toimia, jotta tarkastusviranomaiset voisivat käyttää työnsä pohjana vakaata ja sitovaa menetelmäkehystä, jonka avulla varmistetaan, että unionin menot tarkastetaan kaikissa jäsenvaltioissa samojen standardien mukaan ja että tuloksista raportoidaan oikeellisesti;

42.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio antoi 13. joulukuuta 2013 tiedonannon nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamisesta jäsenvaltioissa maatalouden ja koheesiopolitiikan osalta (COM(2013)0934); korostaa kuitenkin, että riippuu useista tekijöistä, johtaako uusi väline nettomääräisten rahoitusoikaisujen lisääntymiseen ja siten virhetason alenemiseen koheesiopolitiikan alalla;

43.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota kehittämään tarkastusvälineen, jolla kirjattaisiin vuosittain virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja jossa otettaisiin myös huomioon ohjelmakauden aikana tehdyt rahoitusoikaisut;

44.  pitää myönteisenä sitä, että komissio päivitti syyskuussa 2013 yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen asianmukaista täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevaa etenemissuunnitelmaa, jota noudattamalla kansallisten viranomaisten olisi tarkoitus voida saada yhtenäiseen tarkastusmalliin liittyvä status; pyytää saada kopion kyseisestä asiakirjasta;

45.  suhtautuu ymmärtäväisesti siihen, että menojen valvonta voi olla hallinnollinen rasite; katsoo, ettei tilivelvollisuus saa estää mahdollisia edunsaajia hakemasta taloudellista apua;

Osa V – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/2013 ”Unionin ulkopuolelle suunnatun tuen yhteydessä myönnetty EU:n ilmastorahoitus”

46.  on tyytyväinen erityiskertomukseen, jossa tarkastellaan unionin ulkopuolelle suunnatun tuen yhteydessä myönnettyä unionin ilmastorahoitusta, ja pitää sitä tärkeänä panoksena unionin ilmastopolitiikkaa ja -diplomatiaa koskevaan yleiseen poliittiseen ja rahoitukseen liittyvään keskusteluun; ottaa huomioon erityiskertomuksessa esitetyt havainnot, päätelmät ja suositukset ja esittää jäljempänä omat havaintonsa ja suosituksensa;

Yleistä

47.  panee tyytyväisenä merkille erityiskertomuksessa esitetyt havainnot, jotka osoittavat, että komissio on hallinnoinut hyvin unionin talousarviosta ja EKR:sta rahoitettavia ilmastoon liittyviä unionin menoja;

48.  on tyytyväinen myös komission ja jäsenvaltioiden aloittamaan työhön, joka koskee julkisen ilmastorahoituksen seurantaa, siitä raportointia ja sen varmentamista koskevan unionin standardin luomista;

49.  toistaa kantansa, jonka tilintarkastustuomioistuin pani merkille erityiskertomuksessaan ja jonka mukaan ilmastorahoitus olisi maksettava 0,7 prosentin tavoitteen lisäksi; pitää valitettavana, ettei parlamentin mallia rahoituksen lisäämisestä vahvistettu kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevissa neuvotteluissa;

50.  huomauttaa kuitenkin, että komission on tarpeen osoittaa riittävää johtajuutta maksimoidakseen kansainvälisen vaikutusvaltansa ja vakiinnuttaakseen välineet, joilla muovataan unionin ilmasto- ja vihreän diplomatian edellytyksiä tulevina vuosina, voidakseen erityisesti saavuttaa ilmastoa koskevat vertailuarvot, jotka liittyvät joulukuussa 2013 hyväksyttyyn kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen, jonka olisi myötävaikutettava sen kokonaistavoitteen saavuttamiseen, että unionin talousarviosta osoitetaan vähintään 20 prosenttia toimiin, joilla edistetään vähähiilistä ja ilmaston kannalta kestävää yhteiskuntaa, ja että vähintään 25 prosenttia globaaleja julkishyödykkeitä ja haasteita (GPGC) koskevan ohjelman varoista olisi käytettävä ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin (kehitysyhteistyön rahoitusväline, johdanto-osan 20 kappale); toteaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen liitteen IV mukaan 27 prosenttia GPGC:n varoista osoitetaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviin kysymyksiin ja että vähintään 50 prosenttia GPGC:n varoista käytetään ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin ja ympäristötavoitteisiin;

51.  on tyytyväinen siihen, että vuodesta 2011 lähtien noin 40 maassa on sitouduttu unionin yhteisen ohjelmasuunnittelun parantamiseen; panee kuitenkin merkille, että kehitysmaiden hyväksi maksettavaa ilmastorahoitusta koskevaa komission ja jäsenvaltioiden välistä koordinointia olisi yhä tehostettava huomattavasti, jotta voidaan täyttää vuotta 2020 koskeva sitoumus ja jotta unioni pysyy ilmastotoimien edelläkävijänä sekä pystytään torjumaan korruptiota kehitysmaissa;

52.  toteaa jälleen kannattavansa yhteistä ohjelmasuunnittelua ja toteaa jälleen sen yhteydessä aikaan saadun huomattavan edistyksen; toivoo tulevansa kuulluksi uudelleen komission lupauksen mukaisesti, jos kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ohjelmasuunnitteluun tehdään yhteisen ohjelmasuunnittelun vuoksi muutoksia;

53.  panee merkille jäsenvaltioiden raportointikäytäntöjen eroista johtuvia kirjaamisen ja raportoinnin vaikeuksia koskevat selitykset kehitysyhteistyön rahoitusta koskevassa komission tilintarkastuskertomuksessa, joka julkaistiin 3. heinäkuuta 2014 komission yksiköiden työasiakirjan muodossa ja jonka I osaan sisältyy ilmastorahoitusta koskeva osa, jossa on tietoa unionin ilmastorahoituksesta; toteaa, että erityiskertomuksessa mainitaan jälleen unionin ja jäsenvaltioiden tarjoama 7,3 miljardin euron nopea rahoitus, ja kehottaa parantamaan edelleen kehitysavun vaikutuksista ja tuloksista raportointia;

Tulevat vaiheet

54.  kehottaa varaamaan budjettituen kautta maksettavia varoja enemmän erityisaloille, kuten ilmastorahoitukseen, ja tekemään yleisesti varojen käytöstä avoimempaa;

55.  katsoo, että komission ja ulkosuhdehallinnon olisi tehostettava sekä yleisesti että yksittäisille edunsaajamaille annettavaa tukea koskevaa viestintäpolitiikkaansa ja tuotava siinä esiin unionin arvoja;

56.  toteaa, että korruptio on edelleen huomattava este ilmastorahoituksen vaikuttavuudelle, ja kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään työskennellessään kehityskumppanien kanssa korruption torjumiseksi;

57.  pyytää komissiota ehdottamaan neuvostolle ilmastorahoituksen lisäämistä koskevaa etenemissuunnitelmaa Kööpenhaminan sitoumukseen sisältyvää vuoden 2020 tavoitearvoa silmällä pitäen ja katsoo, että etenemissuunnitelmassa olisi määriteltävä yksityinen rahoitus;

58.  pyytää komissiota teettämään maailmanlaajuista ilmastonmuutosliittoumaa koskevan riippumattoman arvioinnin, johon sisältyy selvitys siitä, miksi suurin osa jäsenvaltioista päätti olla osarahoittamatta sitä;

59.  pyytää komissiota ja ulkosuhdehallintoa raportoimaan, missä määrin tavoite, jonka mukaan 20 prosenttia unionin talousarviosta ja EKR:sta käytetään vuosina 2014–2020 ilmastotoimiin, toteutetaan kehitysapuna, ja täsmentämään sidotut ja maksetut määrät;

60.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013(11) (seurantajärjestelmäasetus) yhteydessä seurantaa, raportointia ja todentamista koskevista yhteisistä vaatimuksista, etenkin kun kyse on uusien ja täydentävien toimien määrittelemisestä, Rion tunnuslukujen soveltamisesta ja ilmastorahoituksen maksamista koskevasta raportoinnista;

61.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään työnjakoa koskevien unionin menettelysääntöjen soveltamisessa ilmastorahoituksen alalla ja erityisesti vaihtamaan tietoja maakohtaisista määrärahoista, yhteisestä ohjelmasuunnittelusta sekä korruption ehkäisemisestä ja torjunnasta ilmastorahoituksessa;

Osa VI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 18/2013 ”Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus”

62.  panee merkille, että erityiskertomuksessa nro 18/2013 tarkasteltuja järjestelmiä on muutettu uusilla yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevilla YMP-asetuksilla siten, että jäsenvaltioiden todentamisviranomaisten vastuuta menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmentamisessa on lisätty ja valvontatulosten todentamisesta ilmoitetaan komissiolle;

63.  suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin komission toimiin YMP:n yksinkertaistamiseksi; odottaa, että tukikelpoisuusperusteiden yksinkertaistaminen johtaa valvontasääntöjen yksinkertaistamiseen ja voi osaltaan alentaa virhetasoa;

64.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ilmenneet ongelmat eivät toistu; palauttaa mieliin, että seuraavat havainnot sisältyivät tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen vuodelta 2012:

   a) kuluiksi tunnistettuja maksuja ja maaseudun kehittämistä koskevat jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia, ja merkittävässä osassa tapahtumia, joihin liittyi virhe, kansallisilla viranomaisilla oli tarpeeksi tietoja kyseisten virheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi;
   b) yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta heikensi pääasiassa se, että ristiintarkastuksissa käytetyissä tietokannoissa oli virheellisiä tietoja;

65.  korostaa, että parlamentti hyväksyi 3. huhtikuuta 2014 maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2012 esittämän varauman, joka koski komission ja tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia puutteita maa-alan tukikelpoisuudessa; muistuttaa pyytäneensä erityisesti, että pysyvät laitumet kirjataan asianmukaisesti viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään (LPIS) ja että komission olisi ilmoitettava parlamentille asian edistymisestä kuuden kuukauden välein;

66.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi korjaavia toimia, jos hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja/tai yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoissa havaitaan puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla;

67.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maksut perustuvat tarkastustuloksiin ja että tarkastukset ovat laadultaan riittävän hyviä, jotta tukikelpoinen pinta-ala voidaan määrittää luotettavasti ja johdonmukaisesti;

68.  kehottaa komissiota varmistamaan, että maksajavirastojen ja todentamisviranomaisten työn suunnittelu ja laatu antavat mahdollisuuden arvioida luotettavasti tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta; katsoo, että tämän saavuttamiseksi komission olisi pyrittävä yhtenäistä tarkastusstrategiaa koskevaan tavoitteeseen YMP:n valvontajärjestelmässä;

69.  suhtautuu myönteisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuonna 2012 muuttamaan menetelmään tuotannosta riippumattoman pinta-alatuen jäännösvirhetason laskemiseksi, koska siinä otetaan huomioon, että tarkastustilastoissa, maksajavirastojen johtajien lausumissa ja todentamisviranomaisten työssä saattaa olla luotettavuutta heikentäviä puutteita; kehottaa soveltamaan tätä uutta lähestymistapaa uudella rahoituskaudella kaikkiin YMP:n menoihin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa;

70.  muistuttaa komissiolle, että parlamentti hyväksyi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvän varauman maaseuturahaston varainhoitovuoden 2012 menojen kokonaismäärän osalta ja että varauma annettiin, koska pääosasto oli huolestunut joidenkin jäsenvaltioiden tarkastusten laadusta ja tilintarkastustuomioistuimen ilmoittamasta virhetasosta;

71.  kehottaa jäsenvaltioita suorittamaan nykyiset hallinnolliset tarkastuksensa tehokkaasti ja käyttämään kaikkia maksajavirastojen käytettävissä olevia asiaan liittyviä tietoja, koska siten voidaan havaita ja korjata suurin osa virheistä;

72.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään valvonnan kustannustehokkuuteen, joka on tärkeä osa-alue, kehittämällä erityisesti edelleen riskiperusteisen valvonnan käyttöä;

73.  kehottaa komissiota varmistamaan maaseudun kehittämisen alalla, että sen hyväksymis- ja tarkastusyksiköt soveltavat ja noudattavat yhtenäisiä vaatimuksia ja menettelyjä;

Osa VII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 1/2014 ”EU:n tukemien julkisten kaupunkiliikennehankkeiden vaikuttavuus”

74.  korostaa, että rakenne- ja investointirahastot ovat kaupunkiliikennehankkeiden tärkein yksittäinen unionin rahoituksen lähde ja että tällaiset hankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä unionin vähemmän kehittyneiden alueiden kaupunkialueiden saavutettavuuden kannalta ja niihin liittyy myös merkittäviä unionin kansalaisten elämänlaatuun vaikuttavia sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia;

75.  korostaa unionin taloudellisen tuen jatkuvuuden kasvavaa merkitystä, erityisesti kun otetaan huomioon kaupunkialueiden leviämisen kielteiset vaikutukset sekä kaupunkiväestön odotettavissa oleva jatkuva kasvu;

76.  korostaa tarvetta varmistaa, että näin ollen komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava kaupunkiliikennehankkeita vastuullisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti, ja niillä on pyrittävä konkreettisiin tuloksiin pikemminkin kuin käytettävissä olevien varojen hyödyntämiseen;

77.  muistuttaa toissijaisuusperiaate huomioon ottaen, että 17. joulukuuta 2013 annetussa komission tiedonannossa ”Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne” (COM(2013)0913) jäsenvaltioita kehotettiin

   a) varmistamaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien nykyisen ja tulevan toimivuuden yksityiskohtainen arviointi sekä niiden yhteensovittaminen ja integrointi laajempiin kaupunki- ja aluekohtaisiin strategioihin siten, että suunnittelevien viranomaisten käytössä olevia teknisiä ja muita välineitä tarvittaessa tarkistetaan;
   b) keskittymään infrastruktuurin lisäksi asianmukaisiin ajoneuvoihin välineenä, jolla kestävää kaupunkiliikennettä toteutetaan kaupunkilogistiikassa;

78.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden viranomaisia ottamaan huomioon talouskriisin kielteiset vaikutukset liikennejärjestelmien käyttöön sekä kiinnittämään enemmän huomiota erityisesti hankkeiden hakulomakkeissa esitettyihin tavoitteisiin, välitavoitteisiin ja indikaattoreihin, jotta voidaan määrittää mahdollisia riskejä ja suojautua yltiöoptimismilta tulevissa hankkeissa ja siten välttää tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa mainitut määräaikojen ja kustannusten ylitykset;

79.  kehottaa komissiota tekemään kaupunkiliikennehankkeiden alustaville talousarvioille perusteellisemmat kustannus-hyötyanalyysit, jakamaan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden kanssa sekä kannustamaan tällaista vaihtoa niiden kesken, jolloin autetaan viranomaisia kehittämään menestyksekkäästi hankkeita, jotka eivät edellytä komission hyväksyntää;

80.  katsoo, että komission on kannustettava jäsenvaltioita Jaspers-aloitteen (Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) käyttöön ja että hankkeessa hyödynnetään täysin sen mahdollisuudet tukea rakenne- ja investointirahastoista rahoitettujen kaupunkiliikennehankkeiden laadun kehittämistä ja arviointia;

81.  pyytää kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että julkinen kaupunkiliikenne ei ole pelkästään tuottavaa toimintaa vaan myös ratkaisevan tärkeä ja toisinaan korvaamaton kaupunkiliikennejärjestelmien osa monissa kehittyneempienkin alueiden suurkaupungeissa, koska nämäkin alueet kärsivät sosiaalisesti epäedullisessa asemassa olevien alueiden vuoksi niin kutsutusta kaupunkien paradoksista;

82.  kehottaa siksi asiasta vastaavia viranomaisia ottamaan täysimääräisesti huomioon julkisen kaupunkiliikenteen hankkeiden sosiaalisen ulottuvuuden hakemuslomakkeeseen sisällytettävien asianmukaisten perustelujen pohjalta;

83.  kehottaa komissiota antamaan nopeasti aiheelliset täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset, jotta vältetään mahdolliset viivytykset, sillä liikennehankkeiden valmistelu ja täytäntöönpano kestävät yleensä huomattavan kauan;

84.  vaatii panemaan täytäntöön edellä mainitun 17. joulukuuta 2013 annetun komission tiedonannon liitteessä esitetyt seikat, mukaan luettuina

   a) kaupunkiliikenteen tuloksellisuuden tarkastuksen avulla toteutettava kattava analyysi ja arvio lähtötilanteesta, jota vasten edistymistä voidaan mitata;
   b) kaupunkialueiden sellaisten ongelmakohtien määrittäminen, joilla nykyisen liikennejärjestelmän tulokset ovat erityisen heikkoja;
   c) sopivat tulosindikaattorit, joita voidaan valvoa asianmukaisesti;
   d) erityiset tulostavoitteet, jotka ovat realistisen kunnianhimoisia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman tavoitteisiin nähden;
   e) mitattavissa olevat välitavoitteet, jotka perustuvat lähtötilanteen ja käytettävissä olevien resurssien realistiseen arviointiin ja heijastelevat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman erityistavoitteita;

85.  kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1301/2013(12) (aluekehitysrahastoasetus) lueteltujen kaupunkiliikennehankkeiden vaikuttavuuden mittaamista varten ei ole olemassa riittäviä indikaattoreita, ja vaatii, että komissio sisällyttää tällaisiin hankkeisiin liittyviin täytäntöönpanosäädöksiin ja delegoituihin säädöksiin asianmukaisemmat indikaattorit ottaen huomioon tilintarkastustuomioistuimen suosittelemat indikaattorit;

Osa VIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 2/2014 ”Hallinnoidaanko etuuskohtelukauppaa koskevia menettelyjä asianmukaisesti?”

86.  panee tyytyväisenä merkille erityiskertomuksen, jossa arvioidaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien etuuskohtelukauppaa koskevien menettelyjen hallinnointia, sillä erityiskertomus tuo merkittävän panoksen unionin ulkomaankauppa- ja kehityspolitiikasta käytävään yleiseen keskusteluun; ottaa huomioon erityiskertomuksessa esitetyt havainnot ja suositukset ja esittää jäljempänä omat havaintonsa ja suosituksensa;

Yleistä

87.  on erittäin huolissaan siitä, että komissio ei ole arvioinut etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten kaikkia taloudellisia vaikutuksia asianmukaisesti eikä varmistanut, että tulot kerätään kokonaisuudessaan;

88.  palauttaa mieliin, että on ensiarvoisen tärkeää tarjota päätöksentekijöille, eri sidosryhmille ja unionin veronmaksajille asianmukaisesti tietoa kauppapolitiikan eri toimintavaihtoehtojen ja skenaarioiden tärkeimmästä lisäarvosta ja haittapuolista;

89.  ei voi hyväksyä sitä, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia ei ole joissakin tapauksissa tehty lainkaan tai että arviointi on ollut epätäydellinen tai perustunut vanhoihin tai vanhentuneisiin tietoihin tai että joissakin tapauksissa (Chile) arviointi on ollut saatavilla vasta sen jälkeen, kun sopimus on jo allekirjoitettu;

90.  katsoo, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnit on saatettava päätökseen ja julkaistava ennen uusien sopimusten allekirjoittamista;

91.  pitää valitettavana, että yleisen tullietuusjärjestelmän kumppanit eivät aina liittyneet kansainvälisiin ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia koskeviin yleissopimuksiin; kehottaa komissiota kiinnittämään etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten yhteydessä enemmän huomiota ympäristöön ja hyvään hallintoon;

92.  pyytää saada lokakuuhun 2015 mennessä tiedon toimista, joihin komissio on ryhtynyt parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen suositusten ja havaintojen perusteella;

Tulevat vaiheet

93.  katsoo, että jotta etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten taloudelliset vaikutukset voitaisiin arvioida nykyistä paremmin, komission pitäisi

   a) toteuttaa kaikkien etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten osalta vaikutustenarviointi ja kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi, joissa analysoidaan odotetut taloudelliset vaikutukset perusteellisesti, kattavasti ja kvantitatiivisesti ja arvioidaan saamatta jääneet tulot;
   b) ottaa Eurostat rutiiniluonteisesti mukaan arvioimaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa käytettävien tilastotietolähteiden laatua ja varmistaa, että analyysit laaditaan neuvottelijoiden käyttöön oikea-aikaisesti;
   c) laatia kaikista etuuskohtelukauppaa koskevista sopimuksista väli- ja jälkiarviointi, joissa arvioidaan, missä määrin vaikutuksiltaan merkittävillä etuuskohtelukauppaa koskevilla sopimuksilla saavutetaan niille asetetut toimintapoliittiset tavoitteet ja miten sopimusten tuloksellisuutta voidaan parantaa keskeisillä aloilla, ja sisällyttää arviointeihin arvio saamatta jääneistä tuloista;

94.  katsoo, että jotta unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojata nykyistä paremmin, komission pitäisi

   a) laatia etuuskohtelukauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvät unionin riskiprofiilit, jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa riskianalyysiin yhteistä lähestymistapaa ja unionin talousarviolle aiheutuvat tappiot vähenevät;
   b) varmentaa, että jäsenvaltiot parantavat riskinhallintajärjestelmiensä ja valvontastrategiansa vaikuttavuutta niin, että unionin talousarviolle aiheutuvia tappioita voidaan vähentää;
   c) kannustaa jäsenvaltioita asianmukaisiin varotoimenpiteisiin, kun ne saavat keskinäiseen avunantoon liittyviä ilmoituksia;
   d) kohdistaa arviointeja ja tehdä riskiperusteisia seurantakäyntejä tullietuuskohtelua nauttiviin maihin muun muassa alkuperä- ja kumulaatiosääntöjen osalta
   e) velvoittaa jäsenvaltiot parantamaan hallinnollisesta yhteistyöstä antamiensa tietojen laatua;
   f) kehittää OLAFin tutkimuksiin perustuvia taloudellisia jatkotoimia niin, että unionin talousarviota voidaan suojata velan vanhentumisesta johtuvilta tappiolta;
   g) lujittaa unionin asemaa vastavuoroisissa etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa, hyödyntää useammin varo- ja suojatoimenpiteitä ja sisällyttää nämä tulevaisuudessa kaikkiin kauppasopimuksiin;
   h) antaa viipymättä yleiskatsaus vuosina 2010–2014 suoritettuihin takaisinperintöihin;
   i) tiedottaa parlamentille Compact-aloitteen tuloksista Bangladeshissa;

Osa IX – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 3/2014 ”Kokemukset toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä Euroopan komissiossa”

95.  pitää myönteisinä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 3/2014 esitettyjä havaintoja ja suosituksia;

96.  arvostelee komissiota siitä, ettei se SIS II -hankkeen alussa antanut käyttöön riittävästi asiantuntijoita hankkeen teknistä toteutusta ja laadun arviointia varten;

97.  suosittelee, että kaikki merkittävät tietotekniset hankkeet sisällytetään tietotekniikan hallintatapaa koskevaan menettelyyn ja että mukaan otetaan sekä tietotekniikan pääosaston asiantuntijoita että muiden pääosastojen asiantuntijoita ja ulkoisia asiantuntijoita, jotta sisäistä asiantuntemusta kyettäisiin hyödyntämään paremmin;

98.  suosittelee, että komissio hyödyntää jäsenvaltioiden asiantuntemusta heti jokaisen merkittävän hankkeen alusta lähtien ja että perustetaan asiantuntijapaneeli, jossa on hankkeesta vastaavien jäsenvaltioiden edustajia; toteaa, että paneelin tehtävät ja sen jäsenten toimivalta olisi määriteltävä selvästi;

99.  arvostelee sitä seikkaa, että sekä komissio, jonka olisi pitänyt muun muassa edustaa SIS II:n loppukäyttäjien etuja, että tärkeimmät sidosryhmät, eivät olleet hankkeen käynnistyessä tietoisia edes teknisistä vaatimuksista ja loppukäyttäjien vaatimuksista;

100.  odottaa, että tulevien hankkeiden yhteydessä komissio vahvistaa jo hankkeen alussa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa täsmällisen profiilin täytettävistä teknisistä vaatimuksista ja loppukäyttäjien vaatimuksista;

101.  pitää veronmaksajien rahojen haaskaamisena, että komissio on julkaissut hanketta koskevan yleisen ehdotuspyynnön määrittelemättä vaatimuksia tarkasti;

102.  suosittelee, että komissio laatii tulevia tietotekniikkahankkeita varten realistisen toimintasuunnitelman ja aikataulun, jotka perustuvat selvästi määriteltyihin muoto- ja sisältövaatimuksiin, ja analysoitava selvästi kustannukset ja aikataulutus ottaen huomioon hankkeen riskit ja monimutkaisuuden;

103.  arvostelee sitä, että komissio on useaan otteeseen yrittänyt peitellä viivästymisiä ja kustannusten kasvua;

104.  edellyttää, että tulevat tietotekniikkahankkeet toteutetaan mahdollisimman avoimesti siten, että parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedotetaan jatkuvasti, etenkin kun on kyse hankkeen peräkkäisiä vaiheita käynnistävistä ratkaisevista päätöksistä, kustannusten tai aikataulun yllättävistä muutoksista tai vaihtoehtoisista ratkaisuista;

105.  katsoo, että päätoimeksisaajan edustajan kanssa tehdyssä sopimuksessa ei olisi pitänyt rajoittaa korvauspyyntöjen voimaan saattamista koskevia ehtoja; katsoo, että tulevissa sopimuksissa olisi oltava vaikuttava seuraamusmekanismi, jolla varmistetaan, että tarvittavat vaatimukset täytetään ajoissa;

106.  arvostelee komissiota siitä, että se ei päättänyt päätoimeksisaajan edustajan kanssa tehtyä sopimusta, vaikka hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset jäivät laihoiksi;

107.  arvostelee sitä, että komissio ei edellyttänyt, että SIS II:n toteuttamista varten olisi sovellettu osatekijöihin perustuvaa kehittämisjärjestelmää; katsoo, että jos työ olisi jaettu toisiinsa nivoutuviin kokonaisuuksiin, valmiit elementit olisi voitu luovuttaa toisen toimeksisaajan edustajalle, millä olisi vältytty sitoutumiselta yhteen tiettyyn toimeksisaajan edustajaan;

108.  arvostelee sitä, että komissio ylitti alkuperäisen hankinnan arvon kahdeksankertaisesti neuvottelemalla hankinnasta uudelleen, vaikka komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002(13) 126 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, että hankinnan arvo saa ylittää enintään 50 prosentilla sen alkuperäisen arvon;

109.  toteaa tässä yhteydessä, että komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012(14) 134 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on ehkä muutettava, koska hankintaviranomaisten sitominen teknisistä tai taiteellisista syistä yhteen tiettyyn toimeksisaajaan tai edustajaan ei saisi johtaa kyseisen kohdan e alakohdan suojalausekkeen kiertämiseen eikä mahdollistaa pääsopimuksen alkuperäisen arvon suhteetonta moninkertaistumista;

110.  toteaa, että budjettivallan käyttäjältä olisi saatava etukäteen hyväksyntä, jos hankkeen alkuperäiset kustannukset ylittyvät moninkertaisesti tai odotettavissa olevat hyödyt, riskit tai vaihtoehtoiset ratkaisut muuttuvat merkittävästi;

111.  pitää valitettavana, että talousarviovaroja on monessa tapauksessa kohdennettu uudelleen ilman budjettivallan käyttäjän hyväksyntää;

112.  pitää myönteisinä hankehallintaa koskevia ohjeita, joita komission tietotekniikan pääosasto on suositellut vuodesta 2011 lähtien; toteaa, että johtavan hankekomitean on hyväksyttävä hankkeen seuraavien vaiheiden käynnistäminen kyseisten ohjeiden perusteella, mikä tunnetaan niin kutsuttuina ”hyväksymisportteina”;

113.  korostaa tarvetta ennakoida tulevaisuutta, koska SIS II saattaa tulla tiensä päähän tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, jolloin tarvitaan SIS III -järjestelmää; toivoo tässä yhteydessä, että SIS III -hanketta koskevat valmistelut hoidetaan paljon paremmin;

Osa X – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 4/2014 ”EU:n vesipolitiikan tavoitteet on onnistuttu sisällyttämään yhteiseen maatalouspolitiikkaan vain osittain”

114.  pyytää komissiota ehdottamaan unionin lainsäädäntövallan käyttäjille tarvittavia muutoksia nykyisiin välineisiin (täydentävät ehdot ja maaseudun kehittäminen), jotta varmistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(15) (vesipolitiikan puitedirektiivi) noudattaminen, tai tarvittaessa ehdottamaan uusia välineitä, joiden avulla voidaan saavuttaa aikaisempaa kunnianhimoisemmat tavoitteet pyrittäessä integroimaan vesipolitiikan tavoitteet yhteiseen maatalouspolitiikkaan;

115.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti

   a) korjattava tarkastuksessa ilmi tulleet puutteet, jotka koskevat niiden täydentäviin ehtoihin kohdistamia tarkastuksia;
   b) määrättävä täydentävien ehtojen rikkomisesta järjestelmällisesti asianmukaiset seuraamukset;
   c) korostettava maaseudun kehittämisohjelmissaan entistä määrätietoisemmin vesivaroihin liittyvien ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista ja varmistettava, että nämä ohjelmat ovat yhdenmukaisia vesipiirien hoitosuunnitelmien kanssa;
   d) suunniteltava suojamekanismeja ja pantava ne kurinalaisesti täytäntöön, jotta maaseudun kehittämiseen osoitetuilla varoilla rahoitetut toimet eivät vaikuta kielteisesti vesivaroihin;
   e) pohdittava aktiivisesti vesivaroihin liittyviin tarkoituksiin varattujen varojen käyttöä ja edistettävä asianmukaisesti näiden varojen käyttöä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

116.  edellyttää komission ehdottavan asianmukaisia mekanismeja, joilla voidaan tosiasiallisesti luoda tuntuva positiivinen vaikutus jäsenvaltioiden vesipolitiikan puitedirektiiviä koskevien ohjelma-asiakirjojen laatuun ja välttää poikkeaminen puitedirektiivissä asetetusta aikataulusta; katsoo, että tämän vuoksi olisi varmistettava vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoa koskevien vähimmäisehtojen toteutuminen ennen maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen varojen sitomista;

117.  kehottaa jäsenvaltioita kiireesti nopeuttamaan vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoa ja parantamaan vesipiirien hoitosuunnitelmien laatua seuraavaa hallinnointisykliä (2015) varten kuvaamalla yksittäisiä toimenpiteitä (esimerkiksi niiden laajuus, aikataulu, tavoitteet ja kustannukset) ja tekemällä niistä riittävän selkeitä ja konkreettisia toiminnan kannalta ja myös paikallis- ja tilatason kannalta;

118.  kehottaa komissiota lisäämään tietämystään siitä, miten veden laatu ja määrä kytkeytyvät maatalouskäytäntöihin, parantamalla jo olemassa olevia seurantajärjestelmiään ja varmistamalla, että järjestelmillä voidaan ainakin mitata maatalouskäytännöistä vesivaroille aiheutuvien paineiden muutoksia; katsoo, että tämä auttaisi tunnistamaan alueet, joilla yhteisen maatalouspolitiikan varoja eniten tarvitaan;

119.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan komissiolle toimittamiensa tietojen oikea-aikaisuutta, luotettavuutta ja johdonmukaisuutta, koska koko unionin vesivaroja koskevien tietojen laatu riippuu jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laadusta;

Osa XI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 5/2014 "Euroopan pankkivalvonnan kehittyminen – Euroopan pankkiviranomainen ja sen muuttuva toimintaympäristö"

120.  korostaa monialaisen vaikutusanalyysin tarvetta ja pitää tärkeänä teknisten standardien luonnosteluun kuluvan ajan huomioon ottamista; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee määräaikojen asettamista teknisiin standardeihin liittyviä valtuutuksia varten, ja toteaa, että parhaillaan toteutetaan monialaista analyysia, jossa tarkastellaan viime vuosina hyväksyttyä unionin rahoitusalan lainsäädäntöä ja sääntelypaketin toimenpiteitä;

121.  painottaa, että Euroopan pankkiviranomaisen toiminnan olisi jatkossakin oltava poliittisesti neutraalia; pitää kuitenkin olennaisen tärkeänä vahvistaa mahdollisimman pian valvonnan lähentämistä, jotta se voi hoitaa tehtävänsä ja roolinsa;

122.  katsoo, että rahoitusmarkkinoiden asianmukainen toiminta perustuu riippumattomaan valvontajärjestelmään; ilmaisee tästä syystä huolensa poliittisesta päätöksestä, jonka mukaan Euroopan pankkiviranomainen nähdään ainoastaan koordinointiviranomaisena eikä mikrotason vakauden valvojana historiallisena ajanjaksona, jona luottamus rahoituslaitoksia kohtaan edellyttää voimakkaita toimenpiteitä;

123.  panee merkille pankkiviranomaista koskevat rajoitukset, jotka liittyvät valvontakollegioihin, sekä sen vaikutuksen valvonnan lähentämiseen; pitää myönteisenä edistystä, jota pankkiviranomainen on saavuttanut näiden rajoitusten yhteydessä kollegioiden toiminnan parantamiseksi, erityisesti yhteisten riskinarviointien toteuttamisen ja yhteisten päätösten tekemisen osalta;

124.  toteaa huolestuneena, että vaikka pankkiviranomaisen roolia stressitestien käynnistämisessä ja koordinoinnissa on vahvistettu osana yhteistä valvontamekanismia koskevaa kokonaispakettia, stressitestien suorittamiseen liittyvä oikeudellinen vastuu on yhä toimivaltaisilla viranomaisilla, minkä vuoksi pankkiviranomainen ei pysty valvomaan testituloksia;

125.  toteaa huolestuneena, että pankkiviranomainen ei kykene täysin hoitamaan kuluttajansuojaan liittyvää tehtäväänsä, mikä johtuu erityisesti näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvittavien oikeudellisten välineiden puutteesta sekä rajoitetusta mahdollisuudesta tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä, joilla kielletään tietyt tuotteet tai toiminnot; korostaa kuitenkin sekakomitean roolia pyrittäessä helpottamaan ja parantamaan alojen välisiä keskusteluyhteyksiä ja on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että kuluttajansuojatoimia on tehostettava unionin rahoitusalalla;

126.  katsoo, että tehostamalla koordinointia kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten kanssa on mahdollista lisätä pankkiviranomaisen vaikutusta tällä alalla;

127.  on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että tehokas valvonta edellyttää tuloksellisuutta mittaavan järjestelmän käyttöönottoa, ja toteaa, että pankkiviranomainen on panemassa täytäntöön tällaista järjestelmää;

128.  panee merkille, että unionin laajuinen pankkivalvonta edellyttää roolien ja vastuuvelvollisuuden jakamista selkeästi pankkiviranomaisen, Euroopan keskuspankin ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä sekä yhteisen valvontamekanismin puitteissa että sen ulkopuolella; kehottaa näin ollen selventämään edelleen niiden rooleja ja tehtäviä, jotta vältetään päällekkäisten tehtävien, mahdollisten aukkokohtien ja epäselvien vastuukysymysten riskit;

129.  ottaa huomioon tarpeen parantaa nykyisiä valvontasääntöjä, jotta olisi mahdollista tiivistää kansallisten pankkien valvontaa euron käyttöön ottaneissa mutta unionin ulkopuolella sijaitsevissa valtioissa, kuten Vatikaanivaltiossa, Andorrassa, Monacossa ja San Marinossa;

130.  katsoo, että on tarpeen tarkistaa riskipainotettuja pääomia koskevia parametreja, jotta ei rangaista pankkeja, jotka altistuvat eniten lainoihin liittyville pankkituotteille, eikä palkita pankkeja, jotka tarjoavat johdannaisten kaltaisia vähätuottoisia tai epävarmoja rahoitustuotteita;

Osa XII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 6/2014 ”Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon tukeminen koheesiopolitiikan varoilla – onko tuella saatu aikaan hyviä tuloksia?”

131.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 6/2014 ja hyväksyy sen suositukset;

132.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen havaintoon, jonka mukaan uusiutuvia energialähteitä koskevien valittujen hankkeiden täytäntöönpanoon ei liity ongelmia, ja pitää tätä osoituksena uusiutuvien energialähteiden tuotantoon liittyvän keskeisen tekniikan kypsyydestä;

133.  toteaa, että uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden täyden toimintakyvyn saavuttaminen kestää yleensä useita vuosia, joten niiden tuloksellisuutta on vaikea arvioida tarkasti ennen mainitun ajanjakson päättymistä;

134.  toteaa, että kustannustehokkuuden periaate olisi sisällytettävä täysimääräisesti koheesiopolitiikan välineisiin sekä muihin välineisiin, kuten Euroopan energia-alan elvytysohjelmaan, myös muiden kuin uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden osalta, vaikka niiden soveltamisala olisi laajempi; huomauttaa, että kustannustehokkuuden käsite on määriteltävissä useilla eri tavoilla; ehdottaa näin ollen, että komissio ja jäsenvaltiot keskustelevat ajatuksen virtaviivaistamisesta, jotta voidaan laatia uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää tehokkaampaa ohjeistusta;

135.  on huolestunut siitä, että uusiutuvia energialähteitä koskeva unionin sääntelykehys ei täysin vastaa unionin rahoitusvälineiden eli Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston vaatimuksia, vaikka ne ovat uusiutuvien energialähteiden tärkeimpiä rahoituslähteitä; kehottaa komissiota tarkastelemaan sääntelyä perusteellisesti ja oikaisemaan olemassa olevat epäjohdonmukaisuudet;

136.  katsoo, että julkisella rahoituksella olisi tällä alalla täydennettävä yksityisiä investointeja ja että sen olisi oltava keskeisessä asemassa pyrittäessä kannustamaan niitä; katsoo kuitenkin, että erityisesti suuremmat hankkeet edellyttävät laajempia julkisia investointeja;

137.  katsoo, että epävarmat ja ennakoimattomat kannustimet ja tukijärjestelmät haittaavat uusiutuviin energialähteisiin investoimista; painottaa, että nykyiset epävarmuustekijät vääristävät myös tuotantotekniikan valintaprosessia, mikä horjuttaa kustannustehokkuuden periaatetta entisestään;

138.  korostaa, että ongelmat ja epävarmuustekijät, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden integroimiseen verkkoon, haittaavat yksityisen sektorin investointeja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, mutta ne voivat myös horjuttaa meneillään olevien hankkeiden talouden ja rahoituksen kestävyyttä sekä EAKR:n ja koheesiorahaston tulevien ohjelmien täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota toteuttamaan jäsenvaltioissa havaittujen sääntelyesteiden ja teknisten esteiden ajantasaisen tarkastelun, jotta parannetaan sekä pienimuotoisten että laajamittaisten uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden pääsyä sähköverkkoon;

139.  toteaa, että komission on valvottava tiiviimmin uutta sääntelykehystä vuosiksi 2014–2020, mukaan lukien sen alkutavoitteet ja tulosindikaattorit, jotka mahdollistavat vaikuttavan seurannan ja arvioinnin;

140.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja yhteisten menettelyjen käyttöön ottamiseksi, jotta niiden kansallisia hallintojärjestelmiä olisi mahdollista lähentää;

141.  panee merkille, että uusiutuvia energialähteitä koskevat hyvin yksityiskohtaiset valintaperusteet voivat olla keino sulkea kilpailijat ulkopuolelle; kehottaa komissiota lujittamaan asiaan liittyvää ohjeistusta ja valvomaan tapauksia huolellisesti;

142.  ottaa huomioon komission vastaukset, joiden mukaan jotkut tilintarkastustuomioistuimen suositukset on jo otettu käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/28/EY(16) (uusiutuvista energialähteistä annettu direktiivi);

Osa XIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 7/2014 "Onko Euroopan aluekehitysrahasto tukenut onnistuneesti yrityshautomoiden kehittämistä?"

143.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 7/2014 ja hyväksyy sen suositukset;

144.  toteaa, että yrityshautomot tukevat aloittelevien yritysten perustamista ja kehittämistä ja tämä auttaa ottamaan pk-yritykset unionin talouskasvun ja työpaikkojen luomisen ytimeen;

145.  uskoo, että tarkastettaviin yrityshautomoihin sovellettaviin koheesiopolitiikan rahoitusohjelmiin olisi sisällyttävä järjestelmällinen suunnittelu, selkeät tavoitteet ja tehokas arviointi; toteaa, että tarkastetuissa yrityshautomoissa oli kaikkiin edellä mainittuihin vaatimuksiin liittyviä heikkouksia;

146.  palauttaa mieliin, että EAKR:sta on annettu huomattavaa taloudellista tukea yrityshautomoinfrastruktuurin perustamiseen ja että tarkastetut hautomot oli perustettu asianmukaisesti, mutta niiden toiminnan tuloksellisuus oli vaatimatonta;

147.  toteaa, että tarkastettujen hautomoiden tuella laadittujen liiketoimintasuunnitelmien lukumäärä, hautomoissa tuettujen aloittelevien yritysten lukumäärä ja luotujen työpaikkojen määrä oli keskimäärin paljon alhaisempi kuin tilintarkastustuomioistuimen vertailukohtana käyttämien hautomoiden vastaavat lukumäärät;

148.  toteaa, että tarkastetut EAKR:n avulla tuetut hautomot tarjosivat vähemmän palveluita kuin vertailukohteena olleet hautomot ja että EAKR:n avulla tuettujen hautomoiden henkilöstöllä oli vähemmän erityisosaamista ja -asiantuntemusta kuin vertailukohteena olleissa hautomoissa;

149.  korostaa, että yritystukipalvelujen kattava arvoketju, johon kuuluvat pätevä henkilöstö, hyvät käytännöt ja säännöllinen seuranta, on keskeinen yrityshautomoiden tehokkuuden kannalta;

150.  panee merkille komission selityksen, jonka mukaan unioniin vuonna 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa ei ollut liittymisen jälkeen liiketoimintainfrastruktuuria, asiantuntemusta eikä kokemusta, ja tästä syystä tuotokset jäivät vaatimattomiksi; palauttaa kuitenkin mieliin, että hautomoita tarkastettiin 4+2 jäsenvaltiossa ja ainoastaan kaksi näistä jäsenvaltioista liittyi unioniin vuonna 2004;

151.  katsoo, että komissio ei ollut riittävän sitoutunut näiden yritysten tukemiseen ohjelmakausilla 2000–2006 ja 2007–2013; pitää osoituksena tästä myös komission tarjoaman ohjauksen puuttumista kyseisinä ohjelmakausina ja erityisesti vuosien 2006 ja 2010 välisenä aikana;

152.  palauttaa mieliin, että hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja jakaminen on tärkeää tehokkuuden parantamiseksi erityisesti hiljattain perustetuissa yrityksissä; pitää valitettavana tarkastettujen hautomoiden heikkoja tuloksia; kehottaa komissiota parantamaan aiheesta jäsenvaltioiden hallintoviranomaisille annettavaa ohjausta ja kehottaa viranomaisia soveltamaan tehokkaasti näitä ohjaavia periaatteita;

153.  korostaa, että henkilöstön koulutukseen tehtävät investoinnit ovat tärkeitä liiketoiminnan tehokkuuden kannalta ja niillä voidaan taata yrityshautomotoimintaan osallistuville yrityksille ja potentiaalisille asiakkaille annettava tehokas tuki; pitää valitettavana, että myös tämä osatekijä oli yleisesti laiminlyöty tarkastetuissa hautomoissa;

154.  toteaa, että yrityshautomoiden tuki voisi perustua kattavaan ja syvälliseen analyysiin sekä erityisesti tuettaville hankkeille tarjottaviin yksittäisiin, erityisiin ja räätälöityihin tutkimuksiin (kuten toteutettavuustutkimus, liiketoimintasuunnitelma); toteaa, että näistä tutkimuksista voisi saada selkeät perusteet tuelle;

155.  uskoo, että kaikki alueet eivät ole soveltuvia menestyksekkäiden yrityshautomoiden sijaintipaikoiksi, sillä hautomot on suunniteltu tuomaan lisäarvoa alueelliseen ja taloudelliseen kehitykseen; katsoo, että olisi tuettava ainoastaan sellaisia yrityshautomoita, jotka täyttävät alustavat ennakkoehdot;

156.  korostaa, että yrityshautomoita voitaisiin tukea käyttämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa menetelmää, jossa julkisen palvelun riski jaetaan tuen kohteena olevan yksityisen yrityksen kanssa;

157.  toteaa, että yrityshautomoita olisi perustettava tiiviissä yhteistyössä koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa;

158.  pitää tärkeänä etsiä täydentävyyttä ja synergiaa tuesta, jota yrityshautomoille myönnetään EAKR:sta, Horisontti 2020 -ohjelmasta ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevasta ohjelmasta (COSME) kaudella 2014–2020;

Osa XIV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 8/2014 ”Onko komissio hallinnoinut vaikuttavalla tavalla tuotantosidonnaisen tuen sisällyttämistä tilatukijärjestelmään?”

159.  hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen suositukset ja pitää komission rakentavaa kantaa myönteisenä;

160.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kaikki jäsenvaltiot eivät ole aina noudattaneet moitteettoman varainhoidon periaatetta määritellessään tukioikeuksien laskentaperusteita;

161.  toteaa tämän johtaneen siihen, että joillakin aloilla viljelijät saivat ennakoimatonta tuottoa, mikä ei sinänsä ole vastoin voimassa olevia sääntöjä:

   a) Espanjassa tukioikeuksien arvo oli kansallisten sääntöjen mukaan korkeampi kuin viljelijöiden aiemmin saama tuotantosidonnainen tuki;
   b) Italiassa viljelijät saivat tukioikeuksia aiemman tukitasonsa mukaisesti, vaikka heidän viljelemänsä alue oli sen jälkeen pienentynyt huomattavasti;
   c) Ranskan viranomaiset toimivat unionin lainsäädännön vastaisesti, koska ne eivät vähentäneet tukioikeuksien kokonaisarvoa rahoittaakseen viljelijöille tarkoitettua erityistukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009(17) 68 artiklan mukaisesti; tästä seurasi, että tukioikeuksien kokonaisarvo oli Ranskassa 4,61 prosenttia eli 357,3 miljoonaa euroa liian suuri; tästä määrästä 74 miljoonaa euroa koski tilatukijärjestelmään vuonna 2010 sisällytettyä tukea, ja komission mukaan korjaavat toimet on sisällytetty Ranskaa koskevaan toimintasuunnitelmaan;

162.  kehottaa näin ollen komissiota valvomaan asianmukaisesti sitä, kuinka jäsenvaltiot laskevat viljelijöiden tukioikeudet, tukioikeuksien enimmäismäärien noudattaminen mukaan luettuna;

163.  panee huolestuneena merkille, että tukioikeuksia ei korjattu, vaikka komissio oli havainnut niissä virheitä, koska hallinnolliset menettelyt olivat liian hitaita;

164.  kehottaa komissiota parantamaan valvonnan oikea-aikaisuutta ja kiinnittämään enemmän huomiota tukioikeuksiin liittyviin riskeihin;

165.  panee merkille, että vuonna 2015 tilatukijärjestelmä korvataan uudella perustukijärjestelmällä;

166.  katsoo, että uuden järjestelmän avulla olisi pyrittävä vähentämään viljelijöille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta;

167.  on ehdottomasti sitä mieltä, että komission harjoittaman valvonnan ja sen suorittamien tarkastusten olisi periaatteessa oltava riskiperusteisia;

168.  katsoo, että uuden järjestelmän avulla olisi vältettävä perusteettomat erot tukioikeuksien laskennassa eri jäsenvaltioiden välillä sekä viljelijöiden epätasa-arvoinen kohtelu, vaikka asetus antaisi mahdollisuuden harkintavallan käyttöön; pyytää komissiota antamaan parlamentille ja talousarvion valvontavaliokunnalle vahvistuksen, että tarvittavat toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettu käyttöön;

169.  on huolestunut siitä, että virheelliset tukioikeudet saattavat johtaa sääntöjenvastaisiin maksuihin vuoden 2014 jälkeenkin, koska jäsenvaltiot voivat halutessaan maksaa osan tulevasta tuesta nykyisen tilatukitason perusteella vuoteen 2021 saakka; katsoo, että vaikka tällaiset maksut voidaan oikaista ja periä takaisin, ne olisi kuitenkin ensisijaisesti pyrittävä välttämään;

170.  muistuttaa komissiolle, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan ”komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa [...] ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti”; edellyttää komission näin ollen antavan jäsenvaltioille riittävästi ohjeita, jotta ne voivat panna perustukijärjestelmän täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, ja ottavan käyttöön asianmukaiset valvontarakenteet, voidakseen ottaa kokonaisvastuun talousarvion toteuttamisesta;

Osa XV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 9/2014 ”Onko EU:n viinialan investointi- ja menekinedistämistuki hyvin hallinnoitu ja ovatko sen tulokset osoitetusti vaikuttaneet EU:n viinien kilpailukykyyn?”

171.  pitää myönteisinä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 9/2014 esitettyjä havaintoja ja suosituksia;

172.  panee merkille, että neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet asetuksen (EU) N:o 1308/2013(18) maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä kaudella 2014–2020;

173.  palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2012 (vastuuvapaus 2011) ”Viinialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistus: tähänastinen kehitys” sekä talousarvion valvontavaliokunnan asiaa koskevan mietinnön;

174.  tukee täysin tukijärjestelmän järkeistämistä ja sitä, että komission olisi ajoittain seurattava varojen käyttöä; katsoo, että investointitoimen on ehdottomasti oltava yritys- ja tuloslähtöinen ja että parhaita toimintamalleja olisi rohkaistava ja niistä saatavia kokemuksia hyödynnettävä;

175.  panee huolestuneena merkille, että viinialan unionin menekinedistämistuella ei ole onnistuttu houkuttelemaan enemmän pk-yrityksiä; katsoo, että yhteisrahoitusosuuksia olisi tarkistettava pk-yritysten hyödyttämiseksi ja siksi, että etenkin rajallisen hallinnollisen ja taloudellisen kapasiteetin omaavien potentiaalisten pk-yritysten osallistuminen olisi helpompaa;

176.  katsoo, että menekinedistämistoimen yhteinen arviointijärjestelmä on otettava käyttöön, jotta komissio ja jäsenvaltiot voivat analysoida edistymistä ja määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista sekä vaikutuksia viinialan kilpailukykyyn jäsenvaltioissa; huomauttaa, että viinialan yritysten globaalin markkinaosuuden kasvu voisi olla osa yhteistä arviointijärjestelmää;

177.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan sivukustannukset, kuten täytäntöönpanoelinten kulut ja yleiskustannukset, perustellaan kunnolla ja niiden enimmäismääräksi vahvistetaan tietty prosenttiosuus kokonaiskustannuksista;

178.  pitää erittäin tärkeänä, että on saatavilla asianmukainen yhdistelmä investointi- ja menekinedistämistoimia; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimien toteutusta; panee erityisesti menekinedistämistoimen osalta merkille, että edunsaajilta olisi vaadittava näyttöä unionin tuen tarpeesta ja että tavanomaisia toimintakuluja ei pitäisi rahoittaa ja olisi rajoitettava sellaisille edunsaajille annettavaa tukea, jotka esittävät joka ohjelmakaudella samoihin kohdemaihin suunnattuja menekinedistämisohjelmia; huomauttaa lisäksi, että menekinedistämistoimien tulokset olisi arvioitava edunsaajan tasolla eikä koko unionin viinialalla;

179.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan komission olisi analysoitava, miten kansallisille tukiohjelmille vuosiksi 2014–2018 myönnetyt määrärahat vastaavat unionin viinialan tarpeita ja varojen käyttökykyä jäsenvaltioissa, sekä tarvittaessa mukautettava määrärahoja; kehottaa komissiota harkitsemaan, tarvitaanko viinialalle ylimääräistä rahoitusvälinettä muihin maatalouden aloihin verrattuna;

180.  panee tyytyväisenä merkille unionin laatuviinien viennin myönteisen kehityksen; huomauttaa, että unionin olisi määritettävä kilpailuetunsa ja hyödynnettävä sitä maailman monenvälisillä viinimarkkinoilla, joilla kilpailu yhä kovenee, ja pyrittävä kannustamaan unionin viinintuottajia kehittämään maailmanluokan laatuviinejä, jotka auttavat osaltaan unionin tarjonnan ja kysynnän tasapainottamista;

181.  kannustaa komissiota osaltaan parantamaan viinien menekinedistämistoimien avoimuutta kolmansissa maissa parantamalla rahoitettujen hankkeiden valvonta- ja seurantajärjestelmää; huomauttaa, että tämän toimen avulla pitäisi voida myös välttää kaksinkertainen rahoitus;

Osa XVI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 10/2014 ”Euroopan kalatalousrahastosta vesiviljelyyn myönnetyn tuen vaikuttavuus”

182.  hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen keskeiset suositukset ja toteaa komission laativan parhaillaan vaadittuja vesipolitiikan puitedirektiiviin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/56/EY(19) (meristrategiadirektiivi) liittyviä ohjeita; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on pannut merkille aluesuunnittelua ja hallinnon yksinkertaistamista koskevat suositukset;

183.  pitää myönteisenä, että vuosilta 2007–2013 saadut kokemukset on sisällytetty uuteen Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) kaudeksi 2014–2020; korostaa, että komission on kuitenkin varmistettava, että kaikki suositukset on toteutettu ja toteutetaan käytännössä;

184.  ymmärtää rahoituskriisin vaikuttaneen ratkaisevasti vesiviljelyalan kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa kuitenkin myös muiden syiden vaikuttaneen siihen, että yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) keskeisistä tavoitteista – vesiviljelyalan kasvu ja kestävyys – on jäänyt saavuttamatta; tähdentää, että kasvun sijaan vesiviljelyalan tilanne on pysynyt vuosien ajan samana toisin kuin muualla maailmassa;

185.  panee pettyneenä merkille, että hanketasolla ei ole juuri suoritettu priorisointia eikä kansallisella tasolla strategista suunnittelua; kehottaa siksi komissiota parantamaan ohjelmasuunnittelua, jotta voidaan tehostaa vesiviljelyä tukevia toimia, ja kehottaa komissiota huolehtimaan täytäntöönpanon parantamisesta;

186.  huomauttaa, että vahvempi, kestävä vesiviljelyala on yksi komission päätavoitteista mutta toisaalta EKTR:n puitteissa on tehty vain hyvin vähän tämän tavoitteen saavuttamiseksi onnistuneesti; toteaa, että kyseessä on muissakin ohjelmissa esiintyvä systemaattinen virhe, ja katsoo näin ollen, että komission tavoitteet jäävät jatkuvasti saavuttamatta;

187.  kehottaa komissiota uudistamaan varainhoitoaan ja muuttamaan toimintatapaansa niin, että se ei keskittyisi kaikkien käytettävissä olevien lähteiden käyttämiseen vaan siihen, ovatko menot sääntöjenmukaisia, saadaanko niillä vastinetta rahalle ja tuetaanko niillä vaikuttavasti keskeisten tavoitteiden saavuttamista;

188.  toteaa, että jäsenvaltioiden on puututtava heikkoon hankevalintaan sen sijaan, että varoja myönnetään kaikkiin hankkeisiin, ja niiden on varmistettava, että valintamenettelyyn sovelletaan yksityiskohtaisia arviointisääntöjä, joiden mukaisesti arvioidaan hankkeiden mahdollisuudet tuottaa tuloksia ja vastinetta rahalle, jolloin voidaan kaiken kaikkiaan vaikuttaa EMKR:n tavoitteiden, kuten kasvun ja työllisyyden, saavuttamiseen; tähdentää, että komission olisi tuettava jäsenvaltioita tässä toiminnassa, kannustettava seuraamaan hankkeiden tuloksia ja laadittava hankkeille monimutkaisempi jälkiarviointi, jotta kokemuksista voidaan ottaa opiksi;

189.  on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden on parannettava raportointivälineitään ja -kanaviaan, koska komissiolle toimitettavat tiedot ovat usein epätarkkoja; suosittaa, että komission olisi kehitettävä vahvempia keinoja painostaa jäsenvaltioita toimittamaan luotettavaa tietoa varsinkin ilmeisten ristiriitaisuuksien tapauksessa ja harkittava seuraamusten määräämistä jäsenvaltioille, joiden epäillään toimittaneen tarkoituksellisesti virheellisiä tietoja;

190.  huomauttaa, että komission on laadittava vankemmat puitteet kaikille rahoitusohjelmilleen, myös uusille vesiviljelyä koskeville EMKR:n toimille; katsoo, että komission olisi pyrittävä toimimaan johdonmukaisemmin ja lisättävä luotettavuutta;

191.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot selventävät omia strategioitaan ja toteuttavat ne siten, että niillä täydennetään EMKR:n tavoitteita; vaatii komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot toteuttavat erityistoimia hankkeiden arvioinnissa ja ryhtyvät tarkastelemaan hankkeita strategisesti; korostaa tarvetta huolehtia siitä, että hankkeiden arvioinnista vastaavat henkilöt hoitavat tehtävänsä tarkasti ja että heillä on selkeät odotukset;

192.  kehottaa tarkastelemaan uudelleen jo käynnistettyjen hankkeiden rahoitusta, koska sillä ei ole lisävaikutusta; pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot eivät käyttäisi ”rasti ruutuun” -menetelmää, jotta kyetään tuottamaan lisäarvoa;

193.  kannustaa yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä, jotta voidaan turvata rahoitusta hakevien hankkeiden korkea laatu;

194.  pitää myönteisenä EMKR:n ehdotettua uutta seurantajärjestelmää, koska se sisältää jäsenvaltioiden tason tietokannan, johon tallennetaan tiedot kaikista toiminnoista, sekä keskeiset tiedot yhdistetyssä muodossa sisältävän kertomuksen, ja vaatii toteuttamaan tämän ehdotuksen ja pitämään sen korkeatasoisena;

Osa XVII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2014 "Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen"

195.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 11/2014 ja hyväksyy sen suositukset;

196.  katsoo, ettei Euroopan ulkosuhdehallinto ole vielä täysimittainen unionin diplomaattinen yksikkö, koska sillä ei ole riittävästi resursseja; pitää komissiota ja jäsenvaltioita oikeina toimijoina edistämään ulkosuhdehallinnon vakiinnuttamista;

197.  pitää talousarvion neutraaliuden periaatetta erittäin myönteisenä; katsoo kuitenkin, ettei sitä saa tarkastella erillään säästöistä, joita jäsenvaltiot ovat saaneet aikaan ulkosuhdehallinnon perustamisen ansiosta;

198.  katsoo, että ulkosuhdehallinnolla on edelleen johtajakeskinen hallinto, jota on korjattava; katsoo, että tämän asian korjaamiseksi jo toteutetut toimet ovat oikeansuuntaisia, ja pyytää komissiota sitoutumaan lujemmin yksiköiden välisen yhteistyön parantamiseen;

199.  katsoo, että unionin erityisedustajien vastuualueet ovat hyvin epäselviä ja niiltä puuttuu asianmukainen seuranta ja tulosten arviointi; ehdottaa, että tämän puutteen korjaamiseksi ne yhdistetään Euroopan ulkosuhdehallintoon;

200.  pitää myönteisenä henkilöresurssien alalla aikaansaatua myönteistä kehitystä, mutta on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen huomioista, joiden mukaan edustustoissa tarvitaan kipeästi alakohtaista asiantuntemusta; kehottaa komissiota ottamaan yhdessä ulkosuhdehallinnon kanssa käyttöön koordinoidun menettelyn edustustojen henkilöstön profiilin optimoimiseksi;

201.  kehottaa ulkosuhdehallintoa hankkimaan entistä paremman yleiskuvan palvelukseenottomenettelyjen kustannuksista; kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään työpaikkahaastatteluissa innovatiivisia ratkaisuja, kuten videokonferensseja, ja esittämään mahdollisimman paljon samansuuntaisia ehdotuksia myös henkilöstön koulutuksen alalla;

202.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla parannetaan niiden ulkosuhteista vastaavien yksiköiden ja ulkosuhdehallinnon välistä koordinointia ja yhteistyötä, jättämättä kuitenkaan huomiotta horisontaalisia temaattisia kysymyksiä;

203.  korostaa tarvetta lisätä joustavuutta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden rahoituksessa, jotta voidaan taata unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, kun otetaan huomioon konfliktit sen rajoilla sijaitsevissa maissa ja IS-ryhmään liittyvän mahdollisen terroritoiminnan riskin lisääntyminen;

204.  kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään mittakaavaetuja maksimaalisesti hyväkseen luomalla uusia synergiavaikutuksia päätoimipaikkansa ja edustustojen välille sekä tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansallisten ulkoasiainhallintojen kanssa todellisessa unionin ulkopolitiikan ja ulkoisen edustuksen hengessä; panee tyytyväisenä merkille, että unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen harjoittama yhteisten tilojen käyttö on lisääntymissä, vaikka se onkin edelleen vähäistä, ja kiittää ulkosuhdehallintoa tämän asian käsittelemisestä toimissaan prioriteettina;

205.  myöntää, että konsulipalveluiden osalta työtä on vielä jäljellä;

Osa XVIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2014 ”Rahoittaako EAKR vaikuttavalla tavalla hankkeita, joilla suoraan edistetään biologista monimuotoisuutta osana vuoteen 2020 jatkuvaa, biologista monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa?”

206.  muistuttaa, että biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa tarkoitetaan biologisella monimuotoisuudella kaikenlaisten maan, meren ja muiden vesien ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; muistuttaa myös, että yleissopimuksessa mainitaan useita biologista monimuotoisuutta uhkaavia tekijöitä, esimerkiksi elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, metsien, valtamerten, jokien, järvien ja maaperän liikakäyttö, saastuminen, ilmastonmuutos sekä alueelle ilmaantuvat uudet lajit, jotka kilpailevat luontaisen kasviston ja eläimistön kanssa;

207.  korostaa, että biologinen monimuotoisuus on elintärkeää ihmisille ja tärkeää yhteiskuntien hyvinvoinnin kannalta; painottaa lisäksi, että ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden häviäminen, haitallisten vieraslajien aiheuttamat uhat ja luonnonvarojen liikakulutus ovat uhkia, jotka koskettavat kaikkia unionin kansalaisia;

208.  pitää valitettavana, ettei unioni onnistunut saavuttamaan tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden häviäminen vuoteen 2010 mennessä;

209.  toteaa, että biologisen monimuotoisuuden häviämisellä on yhteiskunnan kannalta vakavia taloudellisia seurauksia, joita ei ole tähän mennessä otettu riittävällä tavalla huomioon yleisissä toimintaperiaatteissa; toteaa, että ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden taloudellisia näkökohtia koskevassa tutkimuksessa arvioitiin, että toimimatta jättämisen ja ympäristöpalveluiden rappeutumisen kustannukset ovat jopa seitsemän prosenttia globaalista BKT:sta vuoteen 2050 mennessä(20);

210.  on vakuuttunut, että siksi on toimittava viipymättä ja annettava biologiselle monimuotoisuudelle suurempi poliittinen merkitys asiaa koskevien vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi;

211.  toteaa, että hankkeiden tulosten näkyminen vie usein aikaa, minkä vuoksi niiden arvioiminen on vaikeaa;

212.  katsoo, että vaikka varojen käyttö biologista monimuotoisuutta edistävään toimintaan on rajoitettua ja rahoituksen käyttöä on vaikea arvioida, rahoitus on syytä säilyttää nykyisellään;

213.  painottaa, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ei ole pelkkä jalo ympäristötavoite vaan tällainen politiikka tarjoaa myös merkittävän mahdollisuuden luoda uutta osaamista, uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia;

214.  pitää tärkeänä, että luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja säilyttäminen otetaan huomioon kaikkien muiden unionin politiikanalojen – kuten maatalouden, metsätalouden, kalastuksen, aluekehityksen ja koheesio-, energia-, teollisuus-, liikenne- ja matkailupolitiikan, kehitystoiminnan, tutkimuksen ja innovoinnin – kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja rahoituksessa, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta unionin toiminta-aloilla ja talousarviopolitiikassa ja varmistaa luonnon monimuotoisuuden suojelemista koskevien sitovien velvoitteiden noudattaminen; katsoo, että tässä yhteydessä on vahvistettava paikallis- ja alueviranomaisten ja kansallisten viranomaisten sekä unionin viranomaisten välistä yhteistyötä;

215.  toteaa, että komission ohjeista ja ponnisteluista huolimatta rahoituksen painopisteiden määrittäminen kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille niiden omien tarpeiden mukaisesti ja että jäsenvaltioiden suuri enemmistö ei hyödynnä Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) biologisen monimuotoisuuden suojelun välineenä;

216.  katsoo tämän vuoksi, että on harkittava tietyn toistaiseksi määrittämättömän prosenttiosuuden pakollista osoittamista EAKR:sta biologisen monimuotoisuuden suojeluun, koska tähän osoitettu määrä on ollut vähäinen (0,79 prosenttia);

Osa XIX – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 13/2014 ”EU:n antama kunnostusapu Haitin maanjäristyksen jälkeen”

217.  suhtautuu myönteisesti erityiskertomukseen nro 13/2014, jossa arvioidaan unionin antamaa kunnostusapua Haitin maanjäristyksen jälkeen, ja pitää sitä tärkeänä panoksena yleiseen poliittiseen keskusteluun unionin ulkoisista humanitaarisista ja kehityspolitiikoista; ottaa huomioon havainnot ja suositukset;

218.  suhtautuu myönteisesti unionin ja Haitin tasavallan välisen yhteistyön arviointia koskevan, kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (EuropeAid) parlamentin aloitteesta laatiman loppukertomuksen keskeisiin päätelmiin ja suosituksiin ja ottaa ne huomioon sekä esittää jäljempänä omat huomionsa ja suosituksensa;

Yleistä

219.  toteaa jälleen suhtautuvansa kaiken kaikkiaan myönteisesti komission yksiköiden työhön ja toimintaan, joita ne toteuttivat vuonna 2010 tapahtuneen Haitin maanjäristyksen jälkeen tilanteessa, joka oli erittäin vaarallinen unionin edustuston ja sen henkilöstön kannalta; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että komissio ei suorittanut maksuja eikä vapauttanut varoja, koska hallituksen edistyminen varainhoidon alalla oli ollut epätyydyttävää ja kansallisissa hankintamenettelyissä oli havaittu puutteita;

220.  pitää valitettavana puutteita, joita havaittiin rahoittajien välisessä koordinoinnissa ja komission yksiköiden sisällä ja joita tarkasteltiin myös unionin ja Haitin tasavallan välistä yhteistyötä (2008–2012) koskevassa arvioinnissa(21), joka annettiin komission nimissä; kehottaa tältä osin parantamaan humanitaarisen avun ja kehitysavun niveltämistä toisiinsa ja luomaan hätäavun sekä kunnostus- ja kehitystoimien välille tiiviimmän yhteyden pyrittäessä niveltämään hätäapu, kunnostustoimet ja kehitys pysyvästi tosiinsa; katsoo, että mahdollisuuksien mukaan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) ja EuropeAidin välille on laadittava yhdennettyjä lähestymistapoja, joilla on selvästi määritetyt koordinointitavoitteet ja johdonmukainen maakohtainen strategia parhaiden käytäntöjen jakamisen ohella; suhtautuu tältä osin myönteisesti hätäavun, kunnostustoimien ja kehityksen niveltämistä koskevan lähestymistavan järjestelmälliseen sisällyttämiseen rahoitussykliin vuosiksi 2014–2020; kehottaa lisäksi komission yksikköjä parantamaan siirtymistä lyhyen aikavälin humanitaarisista toimista pitkän aikavälin kehitystoimiin sekä lisäämään koordinoinnin johdonmukaisuutta sekä unionin eri toimijoiden välillä että suhteessa kansallisiin painopisteisiin noudattaen yhteistä strategiaa ja käyttäen hyväksi humanitaarisia ja kehitystoimia koskevia yhteisiä puitteita; kehottaa komissiota keskustelemaan parlamentin kanssa siitä, estääkö nykyinen oikeudellinen kehys tehokkaan koordinoinnin humanitaarisen avun ja kehitysavun eri rahoitusvälineiden välillä; katsoo myös, että ottamalla paikalliset kansalaisjärjestöt mukaan voidaan vahvistaa paikallisen osaamispohjan käyttöä, jotta on mahdollista määrittää paremmin kunnostustoimien tarpeet ja valvoa kansallisten viranomaisten aikaansaamaa edistystä;

221.  muistuttaa suosituksista, joita esitettiin talousarvion valvontavaliokunnan valtuuskunnan vierailtua Haitissa helmikuussa 2012, ja painottaa pysyvänä periaatteena unionin kehitystoimintavarojen jäljitettävyyden ja niitä koskevan vastuuvelvollisuuden merkitystä ja erityisesti sitä, että budjettituki yhdistetään tuloksellisuuteen sekä määritellään selkeästi kansallisen hallinnon tehtävät ja velvoitteet asianmukaisen avoimuuden, jäljitettävyyden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi; toistaa kehotuksensa painottaa enemmän laajalle levinneen lahjonnan torjuntaa; huomauttaa, että humanitaarisen avun olisi perustuttava irtautumisstrategiaan, ja korostaa, että varat olisi kanavoitava Haitin viranomaisten välityksellä Cotonoun sopimuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa omavastuullisuus ja tukea kansallisia elimiä, myös Haitin hankintapalvelutoimistoa, jonka olisi valvottava toimintaa; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa painottamaan ehdollisuusmatriisia, jota sovelletaan alakohtaiseen budjettitukeen;

222.  muistuttaa, että valtiorakenteiden kehittäminen kuuluu unionin kehitysstrategian keskiöön ja on kaikenlaisten kriisitilanteiden kulmakivi epävakaissa tilanteissa toteutettavia toimenpiteitä koskevien periaatteiden mukaisesti; toteaa tämän kattavan institutionaalisten rakenteiden kehittämiseksi annettavan tuen, julkisen varainhoidon avoimuuden ja tehokkuuden, määrärahojen jakamisen ja julkisten menojen vaikuttavuuden sekä poliittisen ja toimintapolitiikkaa koskevan vuoropuhelun vahvistamisen;

223.  kehottaa määrittämään asianmukaisen politiikkayhdistelmän, joka perustuu unionin toimintamalliin, noudattaen kattavaa lähestymistapaa valtiollisiin ja valtioista/hallituksista riippumattomiin sidosryhmiin sekä eri aloille tarkoitettuun tukeen, jota myönnettäessä toteutetaan nopea alakohtainen tarvearviointi ja jonka tarkoituksena on edistää hankkeiden elinkelpoisuutta, täydentävyyttä ja kestävyyttä;

Suuntaviivoja tulevaisuutta varten

224.  katsoo, että Haitin tilanteen ohella on keskusteltava toimenpiteistä ja parannettava niitä, jotta voidaan vahvistaa toimintaan liittyvää politiikkakehystä ja vähentää katastrofiriskiä sekä minimoida viime kädessä ihmisten hengelle ja heidän elinoloilleen aiheutuvat riskit; pitää katastrofiriskin vähentämiseen investoimista ratkaisevan tärkeänä, koska se on täysimääräinen osa kestävää kehitystä ja erittäin kustannustehokasta, sillä sen avulla voidaan käyttää varoja huomattavasti tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin vain maksamalla katastrofeista aiheutuvia kustannuksia;

225.  katsoo, että kriisitilanteissa ja epävakaissa tilanteissa on kehitettävä toimintalinjoja, jotka edellyttävät uusia lähestymistapoja, uusia menetelmiä ja asiantuntemusta erityisesti sellaisten toimenpiteiden osalta kuin riskien määrittäminen toiminnan eri tasoilla, todennäköisiä seurauksia koskevien skenaarioiden ja ennusteiden laatiminen ja sellaisten välineiden suunnitteleminen, joilla vältetään ja vähennetään riskejä ja mahdollisia katastrofeja ja valmistaudutaan niihin; kehottaa toimimaan joustavasti, jotta komissio voi mukauttaa avustustoimenpiteitään ja -välineitään asianmukaisesti ja nopeasti kriisitilanteeseen ja kriisin jälkeiseen tilanteeseen; toteaa tässä yhteydessä, että komissio on tällä välin ottanut käyttöön järjestelmän eri alojen asiantuntijoiden mobilisoimiseksi, jotta unionin edustustoihin tai päätoimipaikassa sijaitseviin yksiköihin voidaan siirtää nopealla aikavälillä lisää henkilöstöä tilanteessa, jossa sitä on liian vähän;

226.  kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa työstämään järjestelmällisesti katastrofinhallintasyklin neljää vaihetta, joita ovat lieventäminen ja valmiudet, torjunta ja jälleenrakentaminen sekä strategisen kehyksen määrittäminen katastrofiriskin hallintaa ja selviytymiskyvyn parantamista varten; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa tiedottamaan parlamentille asian edistymisestä erityisesti riskinhallinnassa ja valmiudessa panna ohjelmat täytäntöön ja saavuttaa niiden tavoitteet katastrofin jälkeen;

227.  muistuttaa, että kaikenlaisissa kriisitilanteissa unionin toimien onnistumisen edellytyksenä on asianmukaisen huomion kiinnittäminen sen kansallisen hallintokehyksen vakauteen ja toiminnan tehokkuuteen, jolla katastrofiriskin vähentämistä hallinnoidaan; muistuttaa, että kansallisia hallintokehyksiä arvioitaessa olisi otettava huomioon muun muassa tuloksiin liittyvät olemassa olevat vastuuvelvollisuuskehykset, vastuuta koskevat olemassa olevat määritelmät ja päätökset keskus- ja paikallistasolla, selkeät johtamis- ja valvontaketjut sekä tiedotuskanavat eri toimijoiden ja rahoittajien keskuudessa samoin kuin hankkeisiin liittyvät palautejärjestelmät;

228.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, jotka koskevat unionin kunnostusapua Haitin maanjäristyksen jälkeen, ja suhtautuu myönteisesti komission vastaukseen, jossa myös kannatetaan suositusten hyväksymistä;

Osa XX – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 14/2014 ”Miten EU:n toimielimet ja elimet laskevat, vähentävät ja kompensoivat kasvihuonekaasupäästöjään?”

229.  katsoo, että unionin kaikkien toimielinten ja elinten olisi pyrittävä noudattamaan yhteistä lähestymistapaa kasvihuonekaasupäästöihinsä ja niiden mahdolliseen vähentämiseen; katsoo, että tämän saavuttamiseksi niiden olisi laskettava kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt sekä julkistettava laskelmiensa tulokset;

230.  katsoo, että säilyttääkseen luotettavuutensa kolmansien osapuolten kanssa käymissään ympäristöneuvotteluissa komission olisi tehostettava omia kasvihuonekaasupäästöjään koskevaa tiedonkeruuta;

231.  kehottaa unionin toimielimiä ja elimiä, jotka eivät ole hankkineet ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) sertifikaattia, harkitsemaan sen hakemista pikaisesti; painottaa kuitenkin, että EMAS:ia olisi pidettävä välineenä muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen jäsentämiseksi eikä sitä saisi pitää toimielinten vihreän politiikan ainoana perimmäisenä tavoitteena;

232.  huomauttaa, että unionin toimielimet ja elimet voivat käyttää entistä laajemmin hyvityksiä kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimiseksi pienentääkseen hiilijalanjälkeään; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan nämä ongelmat ratkaistaisiin asianmukaisesti, jos laadukkaita hyvityksiä käytettäisiin päästöjen vähentämistoimenpiteiden ohella (eikä kyseisten vähentämistoimenpiteiden sijaan); toteaa kuitenkin, että hyvityksiin olisi turvauduttava vasta toisena vaihtoehtona ja ensin kyseiset varat olisi investoitava unionin toimielinten ja elinten ympäristöpolitiikan tehostamiseen;

233.  pitää myönteisenä, että eräissä unionin toimielimissä on käynnistetty ympäristöä säästäviä hankintoja koskevia pilottihankkeita; toivoo, että tulokset osoittautuvat lupaaviksi ja että ympäristöä säästävistä hankinnoista muodostuu tulevaisuudessa unionin toimielinten ja elinten vakiokäytäntö;

234.  korostaa, että näiden toimintatapojen täytäntöönpanossa inhimillinen tekijä on edelleen avainasemassa; kehottaa näin ollen unionin toimielinten ja elinten hallinnossa kyseisistä toimintatavoista vastaavia henkilöitä hankkimaan lisäkoulutusta ja lisäämään ymmärrystään toimielinten kasvihuonekaasupäästöjen merkityksestä; toivoo, että uuden komission kollegion nimittäminen vuonna 2014 tarjoaa tilaisuuden aloittaa uusi vaihe entistä tiukempien vaatimusten täytäntöönpanossa komissiossa ja sen virastoissa;

Osa XXI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 15/2014 ”Ulkorajarahasto on edistänyt yhteisvastuuta rahoituksesta, mutta tulosmittausta on parannettava ja eurooppalaista lisäarvoa on tuotettava enemmän”

235.  panee huolestuneena merkille, että ulkorajarahaston strategiset tavoitteet eivät ole olleet selkeitä ja että jännitettä on muodostunut varsinkin siksi, että ulkorajarahasto on yleisluonteeltaan yhteisvastuumekanismi ja sen konkreettisissa tavoitteissa keskitytään yhteistyön parantamiseen rajavalvonnan ja viisumien alalla;

236.  panee merkille, että komission mielestä SIS II-, VIS- ja Eurosur-järjestelmien onnistunut käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa osoittaa ulkorajarahaston vaikutuksen; katsoo kuitenkin, ettei tällainen yleinen toteamus riitä tyydyttäväksi vastaukseksi tilintarkastustuomioistuimen esittämään erityiseen kritiikkiin tulosindikaattoreiden puuttumisesta;

237.  toteaa, että samanlaisia ongelmia voi ilmetä sisäisen turvallisuuden rahastoon kuuluvan ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen tavoitteiden osalta, koska tämänkin välineen tarkoituksena on edistää sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta rajavalvonnassa että ulkorajojen yhdenmukaisen ja korkeatasoisen valvonnan ja Schengen-alueen viisumien tehokkaan käsittelyn toteuttamista noudattaen unionin sitoumuksia perusvapauksien ja ihmisoikeuksien alalla;

238.  painottaa, että jäsenvaltiot katsovat yhä rajavalvonnan ja jossakin määrin myös viisumien käsittelyn kuuluvan pääasiassa kansalliseen toimivaltaan, vaikka ne pitävätkin tärkeänä tehokasta rajavalvontaa yhteisillä ulkorajoilla osana Schengenin säännöstöä;

239.  kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita sisällyttämään sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisiin rajavalvontastrategioihinsa ja näin edistämään konsuliyhteistyötä, Frontexin operaatioita tai hätätoimia ja erityistoimia, jotka ovat merkittäviä koko Schengen-alueen kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötään tässä asiassa;

240.  pyytää komissiota tutkimaan, olisiko hyödyllistä jakaa sisäisen turvallisuuden rahaston ulkorajoihin ja viisumeihin liittyvä osa useampiin erillisiin segmentteihin siten, että olisi yksi segmentti yhteisvastuuta, yksi konsuliyhteistyötä, Frontexin operaatioita sekä hätä- ja erityistoimia varten sekä yksi kansallisesta näkökulmasta erityisen merkittäviin toimiin;

241.  suosittelee, että jäsenvaltiot kehittäisivät ja käyttäisivät asianmukaisia ja mitattavissa olevia indikaattoreita rahoitettavien hankkeiden tuotosten, seurausten ja vaikutusten mittaamiseksi; korostaa, että käyttöön olisi otettava laadukkaita ennakkotarkastuksia sen varmistamiseksi, että kaikki rahoitettavat hankkeet ovat konkreettisten ja mitattavissa olevien tavoitteiden mukaisia ja niistä saadaan lisäarvoa; huomauttaa, että jälkitarkastusten avulla voitaisiin panna täytäntöön laadunvalvontamekanismeja;

242.  huomauttaa, että uutta unionin lisäarvoa voidaan saada jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista Frontexin operaatioihin siten, että ainakin joidenkin sisäisen turvallisuuden rahastosta yhteisrahoitettujen omaisuuserien kirjaaminen Frontex-viraston teknisen kaluston luetteloon tehdään pakolliseksi;

243.  on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista sääntöjenvastaisuuksista useissa kansallisissa hankintatoimissa ja toteaa, että puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaa poikkeuslauseketta ei saa käyttää tapauksissa, joissa voidaan käyttää vähemmän rajoittavia menettelyjä turvallisuutta vaarantamatta; suosittaa yksinkertaistamaan hankintamenettelyjä, jotta voidaan varmistaa rahoituksen oikea-aikainen täytäntöönpano;

244.  kiittää komissiota siitä, että se on toteuttanut rahoitusoikaisuja hankkeessa, jonka todettiin olevan perusvapauksien ja ihmisoikeuksien vastainen, mutta kehottaa komissiota määrittämään mahdollisimman laajalti etukäteen asiaa koskevat mahdolliset riskit, erityisesti kun on kyse rajavalvonnan toteutuksesta turvapaikkaoikeuden suhteen;

245.  korostaa tarvetta parantaa kansallisella tasolla rahoitettuja hankkeita koskevan tiedonkeruun tasoa, jotta avoimuutta voidaan lisätä;

Osa XXII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2014 ”Alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuus EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta”

246.  suhtautuu myönteisesti erityiskertomukseen, jossa arvioidaan alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuutta unionin ulkopolitiikan tukemisen kannalta, ja esittää jäljempänä huomioitaan ja suosituksiaan;

Yleistä

247.  kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tehostamaan entisestään tarkastustoimintaansa tällä uudella yhteistyön alalla, jotta päätöksentekijöille voidaan tarjota säännöllisesti kattavia arvioita keskeisistä kysymyksistä ja riskeistä;

248.  toteaa, että kasvava kiinnostus yhdistämismekanismeja ja uusien rahoitusinvestointivälineiden käytön tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan johtuu pääasiassa sekä merkittävistä kehityshaasteista että julkisten varojen vähäisyydestä ja että tämä on johtanut uusien rahoitusvarojen kehittämiseen yhdistämällä unionin myöntämiä avustuksia ja muita varoja;

249.  korostaa, että kaikkien uusien rahoitusvälineiden ja yhdistämismekanismien on oltava yhdenmukaisia unionin kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi unionin toimenpiteiden laadun parantaminen, tehokkuuden ja kestävyyden lisääminen sekä täytäntöönpanon nopeuttaminen; toteaa, että tavoitteet perustuvat julkista kehitysapua koskeviin kriteereihin ja sisältyvät muutossuunnitelmaan; katsoo, että kyseiset välineet on kohdennettava unionin ensisijaisiin tavoitteisiin, joissa ne tuottavat eniten taloudellista ja muuta lisäarvoa ja joissa niiden vaikutukset ovat suurimmat; katsoo, että välineitä on käytettävä strategisesti aloilla, joilla unionin taloudellisella tuella on ratkaiseva merkitys sijoituksen kannattavuuden kannalta ja joissa yhdistämismekanismeja voidaan parhaiten hyödyntää; pitää siksi valitettavana, että erityiskertomuksessa keskitytään enimmäkseen alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten yhdistämisen taloudellisiin näkökohtiin mutta niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei arvioida riittävästi;

250.  pyytää ottamaan keskeiseksi ja pysyväksi periaatteeksi sen, että vältetään riskiä, että taloudelliset kannustimet menevät kehityspoliittisten periaatteiden edelle (taloudellisia tavoitteita saatetaan pitää tärkeämpinä kuin kehityspoliittisia kysymyksiä), ja kunnioittamaan kestävän kehityksen periaatteita, kuten sosiaalisia ja ympäristövaatimuksia sekä perustavanlaatuisten julkishyödykkeiden saatavuutta;

251.  panee merkille ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskevan unionin laajuisen toimintafoorumin tarkastelun tulokset; toteaa, että foorumin alkuperäisenä tavoitteena oli parantaa olemassa olevien yhdistämismekanismien ja investointivälineiden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja laatua, ja toteaa, että kaikkia alueellisia investointivälineitä ja rahoitusvälineitä koskevien keskeisten periaatteiden yhdenmukaistaminen on uuden monivuotisen rahoituskehyksen kannalta äärimmäisen tärkeää; ottaa huomioon vaalien jälkeen toteutetun monivuotista rahoituskehystä koskevan tarkastelun tulokset ja kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa jatkamaan jäsenneltyä/strategista vuoropuhelua erityisesti siitä, miten avoimuus ja vastuuvelvollisuus voidaan jatkuvasti taata ja miten niitä voidaan parantaa;

252.  muistuttaa, että suunnitteluvaiheen aikana komission olisi keskityttävä kestävien, pitkäaikaisten, taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristökysymyksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen aloilla, joilla investointeja on määrä toteuttaa;

253.  pyytää ottamaan keskeiseksi periaatteeksi, että unionin varat keskitetään hankkeisiin, joita ei toteutettaisi ilman unionin rahoitusta, esimerkiksi hankkeisiin, joiden kannattavuus on heikko, mutta joilla voidaan saada aikaan sosiaalisia, ekologisia tai ihmisoikeuksiin liittyviä parannuksia;

254.  pyytää ottamaan keskeiseksi periaatteeksi, että toteutettujen hankkeiden tuloksia ja niiden sosiaalisia, ekologisia tai ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia valvotaan ja seurataan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; katsoo, että tällaisten seuranta-arviointien tuloksia olisi hyödynnettävä suoraan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista koskevien raporttien laadinnassa sekä hankkeiden suunnitteluvaiheen ja valinnan parantamiseksi tulevaa rahoitusta varten;

255.  kehottaa vahvistamaan komission poliittista roolia tällä alalla poliittisessa vastuussa olevana elimenä;

256.  pyytää ottamaan tällaisten rahoitustoimintojen osalta käyttöön yhteiset hyvää hallintoa koskevat normit, määrittelemään parhaat käytännöt sekä määrittelemään tarkasti tukikelpoisuus- ja arviointiperusteet kyseisten rahoitusvälineiden käytölle; katsoo, että yhtenäisillä hallintoa koskevilla säännöillä, esimerkiksi jäsennellyllä raportoinnilla, selkeillä seurantakehyksillä ja valvontaa koskevilla ehdoilla, voidaan vähentää transaktiokustannuksia tai mahdollista kustannusten päällekkäisyyttä;

257.  pitää välttämättömänä, että eri välineille suunnitellaan asianmukaiset hallintorakenteet, jotta voidaan edistää tuensaajamaiden, edunsaajien tai sidosryhmien omavastuuta; muistuttaa, että yhdistämismekanismin kohteena oleva kehitysapu, joka kanavoidaan eri välineiden kautta, edellyttää komissiolta ja ulkosuhdehallinnolta hyvin järjestettyä yhteistyötä Euroopan investointipankin, jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa; kehottaa ottamaan unionin edustustot aktiivisemmin mukaan päätöksentekoprosessiin erityisesti hankkeiden määrittämisvaiheessa ja toteaa, että unionin edustustot voisivat osallistua ennakkoarviointiin tai vaikutustenarviointiin ja yleisemmin varmistaa unionin painoarvon kumppanimaiden kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa sekä toimia linkkinä paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan;

258.  vaatii mahdollisimman suurta avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta siten, että käytettävissä on kattavat ja luotettavat tiedot kyseisistä investointivälineistä rahoitettujen hankkeiden määrärahoista ja rahoituksesta, jotta valvontaa ja hyväksyntää koskevat parlamentin valtaoikeudet toteutuvat; pyytää raportoimaan parlamentille säännöllisesti näiden rahoitusvälineiden käytöstä ja tuloksista ja etenkin taloudellisen ja muun kuin taloudellisen vipuvaikutuksen ja täydentävyyden arvioinnista; muistuttaa samalla, että on noudatettava varainhoitoasetuksen 140 artiklaa;

259.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen antamia suosituksia alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuudesta unionin ulkopolitiikan tukemisen kannalta; toteaa, että suositukset ovat askel oikeaan suuntaan, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että myös komissio on vastauksessaan hyväksynyt suositukset;

Osa XXIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/2014 ”Voidaanko EU:n osaamiskeskusaloitteen avulla lieventää vaikuttavalla tavalla EU:n ulkopuolelta aiheutuvia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinriskejä?”

260.  suhtautuu myönteisesti kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaineisiin liittyvään CBRN-osaamiskeskusaloitteeseen; toteaa, että aloitteen hallintorakenne korostaa sen verkostoluonnetta;

261.  suhtautuu kaiken kaikkiaan myönteisesti erityiskertomuksen nro 17/2014 positiiviseen lähtökohtaan sekä tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin, joista komissio hyväksyi kaikki;

262.  panee merkille, että aloite edustaa innovatiivista lähestymistapaa ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen, alueellisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin, olemassa olevien valmiuksien vakiinnuttamiseen, koordinointiin ja optimointiin asiantuntemuksen, koulutuksen sekä teknisen tuen ja välineistön avulla;

263.  huomauttaa, että tällaiset rakenteet ovat väistämättä monimutkaisia ja sen vuoksi niiden perustaminen ja tehokas toteuttaminen on vaikeaa;

264.  muistuttaa, että aloitteeseen oli käytettävissä 100 miljoonaa euroa kaudella 2010–2013;

265.  katsoo, että aloitteen suurin arvo on sen alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jossa käytetään hyväksi kumppanimaiden kokemuksia; katsoo, että unionin edustustot olisi pidettävä jatkuvasti ajan tasalla ja niiden olisi kuultava aktiivisemmin asianomaisen kumppanimaan viranomaisia;

266.  haluaa kuitenkin huomauttaa, että vaikka kunnioitetaan kumppanimaiden omaa vastuuta hankkeista, se ei saisi estää komissiota antamasta ehdotuksia, joissa hyödyttäisiin yhteisistä toimista (esim. ebola-epidemian leviämisen torjuminen);

267.  katsoo ehdottomasti, että hankkeet olisi valittava siten, että käytettävissä olevat rajalliset varat keskitetään alueisiin, joilla on suurin merkitys unionin turvallisuuden kannalta; katsoo, että hankkeiden valinnassa unionin toimielimistä voisi olla paljon hyötyä selvitysyhteisönä;

268.  panee merkille, että alueellisten sihteeristöjen teknistä asiantuntemusta olisi parannettava, jotta helpotetaan niiden kysymysten määrittämistä, joita on käsiteltävä laatimalla aloitteita, sekä parannetaan yksittäisten hankkeiden valmistelua ja toteuttamista;

269.  on tyytyväinen siihen, että toukokuusta 2013 alkaen kumppanimaat ovat voineet esittää hanke-ehdotuksia milloin tahansa, mikä parantaa valmiutta reagoida kehitysuhkiin;

270.  toteaa, että hanke-ehdotusten esittämisen ja niiden hyväksymisen ja täytäntöönpanon väliin jäävää aikaa olisi vielä lyhennettävä;

271.  korostaa, että tarvitaan laajempaa strategista yhteistyötä, jotta parannetaan eri rahoitusvälineiden välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia turvallisuuden alalla; painottaa, että asianomaisten toimijoiden välinen koordinointi CBRN-alalla lisäisi olemassa olevien aloitteiden vaikuttavuutta;

272.  katsoo, että aloitteelle voisi olla hyväksi, jos CBRN-toimien sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus erotettaisiin selvemmin toisistaan(22);

Osa XXIV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 19/2014 ”Liittymistä valmisteleva EU:n tuki Serbialle”

273.  kehottaa Serbian viranomaisia parantamaan kansallisten strategioidensa ja toimintasuunnitelmiensa laatua ja järkeistämään niitä edelleen sekä ratkaisemaan poliittiset ja sosioekonomiset kysymykset asianmukaisella tavalla; pyytää, että komissio tarjoutuisi tarvittaessa antamaan tässä tarvittavaa teknistä tukea;

274.  korostaa poliittisesti arkaluontoisia aloja koskevien kansallisten strategioiden laatimisen tärkeyttä; kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia laatimaan strategioita seuraavilla keskeisillä hallinnonaloilla ja sisällyttämään niihin realistiset määräajat täytäntöönpanoa varten: alueellinen hajauttaminen sekä strategia, jolla koordinoidaan julkisen varainhoidon uudistuksen toteuttamista;

275.  kehottaa komissiota ja unionin Serbian-edustustoa estämään ohjelmakauden 2007–2013 ensimmäisellä puoliskolla ilmenneet ongelmat ja erityisesti epäkypsien tai ongelmallisten hankkeiden valinnan; tukee komission ja Serbian viranomaisten yhteistyötä, jolla pyritään ratkaisemaan havaitut ongelmat, mukaan lukien kansallisilta viranomaisilta saatavan tuen puute, toimielinten välisen koordinoinnin puute, heikko hankesuunnittelu, toimeksiantojen huono määrittely, kestämättömät rahoitusratkaisut ja se, ettei aikaisemmissa hankkeissa tehdyistä virheistä ole otettu opiksi;

276.  pitää myönteisenä sitä, että hallintoon liittyvissä hankkeissa on yleisesti saavutettu hyviä tuloksia, mutta pitää hankkeiden täytäntöönpano- ja valvontajärjestelmiä heikkoina tai tehottomina erityisesti, kun tilintarkastustuomioistuin havaitsi olennaisia puutteita neljässä kahdeksasta tarkastetusta hallintoon liittyneestä liittymistä valmistelevan tukivälineen hankkeesta;

277.  huomauttaa, että oikeusalan uudistuksen on raportoitu edistyneen vain vähän vuodesta 2007;

278.  pitää välttämättömänä vahvistaa ilmoituksen tekijöiden nykyistä suojelua, jota hahmotellaan vuosia 2013–2018 koskevassa kansallisessa korruption vastaisessa strategiassa; katsoo ehdottomasti, että Serbian viranomaisten olisi edettävä ilmoituksen tekijöitä koskevan uuden lainsäädännön valmistelussa ja että lainsäädännön olisi herätettävä luottamusta ja kannustettava mahdollisia ilmoituksen tekijöitä toimimaan;

279.  hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen suositukset ja kehottaa komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota tavoitteiden määrittelyyn, arvioimaan tarpeet ja ottamaan opiksi aikaisemmista hankkeista sekä välttämään viivytyksiä ja tehottomia tai vaikutukseltaan puutteellisia hankintamenettelyjä; korostaa kestävyyden merkitystä, koska tulokset herättivät useita kysymyksiä, jotka koskivat kahta kolmasosaa hankkeista, erityisesti hallintoon liittyviä hankkeita;

Osa XXV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 20/2014 ”Onko EAKR:n tuki pk-yrityksille ollut vaikuttavaa verkkokaupan alalla?”

280.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 20/2014 ja hyväksyy sen päätelmät ja suositukset;

281.  on tyytyväinen myös komission rakentavaan vastaukseen tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin;

282.  toteaa, että verkkokaupan teknologialla on ratkaiseva merkitys pk-yritysten kehityksen ja kilpailukyvyn parantamisessa; painottaa pk-yritysten merkitystä talouskehitykselle ja uusien työpaikkojen luomiselle unionissa;

283.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa painotettiin tulosmittauksen ja eurooppalaisen lisäarvon merkitystä;

284.  panee merkille, että sähköisen kaupan yleistymisestä huolimatta investointikohteiksi valitut hankkeet olivat heikkoja; toteaa, että koska hakemuksia ei valittu vertailevan valintamenettelyn avulla eikä kattavia tietoja yritystoiminnasta ollut, yli kolmasosa tapauksista toi vain vähän jos ollenkaan vastinetta rahalle;

285.  korostaa, että tarkastetuista 30:stä yhteisrahoitusta saaneesta hankkeesta kymmenen olisi toteutettu myös ilman julkista tukea, viisi hanketta oli käynnistynyt jo ennen kuin avustus oli annettu tiedoksi ja kolme hanketta käynnistettiin jo ennen kuin yritys oli edes hakenut yhteisrahoitusta;

286.  katsoo, että tappioiden välttämiseksi eurooppalaisen lisäarvon osoittavan liiketoimintasuunnitelman esittämisen olisi oltava pakollista;

287.  painottaa, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön valintaperusteet ja -menettelyt, joilla varmistetaan, että valituksi tulleilla hankkeilla maksimoidaan lisäarvo pk-yritysten verkkokaupan kehittämisen ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden edistämisen osalta;

288.  panee merkille, että suorittamansa vähäisen seurannan vuoksi komissio ei kyennyt arvioimaan, missä määrin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuki oli osaltaan edistänyt kansallisten ja unionin tietoteknisten tavoitteiden sekä pk-yritysten omien liiketoimintasuunnitelmien toteutumista;

289.  katsoo, että komission olisi varmistettava, että se saa jäsenvaltioilta johdonmukaista ja luotettavaa tietoa EAKR:n rahoituksen käytöstä; katsoo, että tiedoissa olisi ilmoitettava toimenpideohjelmien eteneminen sekä rahoituksen että tulosten suhteen;

290.  on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että avustussopimuksissa olisi määritettävä vankat vähimmäisindikaattorit tavoitteineen ja niiden toteutumista olisi mitattava ja seurattava jatkuvasti sekä hankkeen täytäntöönpanon ja toiminnan aikana että myöhemmässä vaiheessa tuloksellisuuden arvioimiseksi;

Osa XXVI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 21/2014 ”EU:n rahoittamat lentoasemainfrastruktuurit: vähäinen vastine rahoille”

291.  ottaa huomioon, että komissio on jo toteuttanut muutoksia käsitelläkseen monia erityiskertomuksessa mainittuja kysymyksiä, ja kannattaa yleisesti komission esittämää uutta sääntelykehystä; ehdottaa näin ollen, että komission olisi raportoitava parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuoden kuluessa tämän päätöslauselman antamisesta edistymisestä näiden suositusten toteuttamisessa;

292.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan jäsenvaltioilla on oltava selkeät suunnitelmat lentokenttien kehittämiseksi, ja suosittelee, että komissio hyväksyy suunnitelmat ennen rahoituksen myöntämistä yksittäisille hankkeille; suosittelee myös, että markkinoiden kyllästymisen välttämiseksi ja palveluiden luotettavuuden parantamiseksi kyseisissä alueellisissa, valtiollisissa tai rajat ylittävissä suunnitelmissa on otettava huomioon ilmailun lisäksi muut julkisen liikenteen muodot, kuten raide- ja bussiliikenne, joiden matkustusajat ovat verrattavissa lentoaikoihin;

293.  suosittelee, että rahoitusta myönnetään vain taloudellisesti kannattaville lentokentille;

294.  suosittelee, että komissio suorittaa vaikutusalueanalyysin kaikista uusista hankkeista toteuttamiskelpoisuuden varmistamiseksi ottaen kussakin tapauksessa huomioon alueellisten lentokenttien merkityksen saavutettavuuden ja liikkuvuuden kannalta unionissa;

295.  katsoo, että komission oli tarkkailtava tiiviisti etenkin niitä jäsenvaltioita, joilla on erityiskertomuksen mukaan aiemmin ollut erityisen ongelmallisia hankkeita;

o
o   o

296.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0118.
(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(7) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(8) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1287/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta (BKTL-asetus) (EUVL L 181, 19.7.2003, s. 1.)
(9) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (EUVL L 266, 5.9.2014, s. 32).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, 21. toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, 17. joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).
(13) Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, 23. joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1).
(14) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, 23. huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).
(17) Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, 19. tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, 17. joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, 17. kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(20) Leon Braat, Patrick ten Brink (eds. el al.), The case of not meeting the 2010 biodiversity target, Wageningen/Bryssel, 2008, s. 28.
(21) Komission teettämä unionin ja Haitin tasavallan välistä yhteistyötä (2008–2012) koskeva arviointi, Particip GmbH, elokuu 2014.
(22) Ks. myös Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2010 kemiallisen, biologisen sekä säteily- ja ydinturvallisuuden edistämisestä Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 8).


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes Euroopan kehitysrahasto
PDF 218kWORD 110k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2077(DEC))
P8_TA(2015)0120A8-0102/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0487 – C8‑0146/2014),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2014 päivätyn komission vuosikertomuksen kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2014)0350),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2013 ja komission vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2013 (05135/2015 – C8-0050/2015, 05136/2015 – C8-0051/2015, 05138/2015 – C8-0052/2015),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285 ja SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000(3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY(5) (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 18. syyskuuta 2000 tehdyn ja Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa sekä taloudellisen avun jakamista EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT‑EY‑kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(8) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(9) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(10) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(11) 142 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0102/2015),

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä julkaisemaan ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2077(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0487 – C8‑0146/2014),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2014 päivätyn komission vuosikertomuksen kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2014)0350),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2013 ja komission vastaukset(12),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(13) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2013 (05135/2015 – C8-0050/2015, 05136/2015 – C8-0051/2015, 05138/2015 – C8-0052/2015),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285 ja SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000(14) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(15) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY(16) (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(17) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 18. syyskuuta 2000 tehdyn ja Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa sekä taloudellisen avun jakamista EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(18) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT‑EY‑kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(19) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(20) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(21) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(22) 142 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0102/2015),

1.  toteaa, että kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston lopulliset tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen taulukosta 2;

2.  hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2077(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0102/2015),

A.  ottaa huomioon, että unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) suhteita ja unionin ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) suhteita säätelevän Cotonoun sopimuksen päätavoitteena on vähentää köyhyyttä ja kitkeä se lopulta kokonaan noudattamalla kestävän kehityksen tavoitteita ja pyrkimällä integroimaan AKT-maat ja MMA:t asteittain maailmantalouteen;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinnon on turvattava kehityspolitiikan erityistavoitteet; korostaa, että muut seikat, kuten kauppapolitiikkaa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat seikat, eivät saa mennä unionin kehityspolitiikan ensisijaisten kehitystavoitteiden ohi;

C.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden rahoittamat Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) ovat unionin pääasiallinen rahoitusväline AKT-maiden kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä, ja toteaa komission olevan vastuuvelvollinen niistä vastuuvapausmenettelyssä;

D.  ottaa huomioon, että varainhoitovuonna 2013 komission rahoittamien ennakkorahoitusvälineiden kokonaismäärä nousi 424 miljoonaan euroon ja toiminnan tuotot olivat 124 miljoonaa euroa;

E.  toteaa, että EKR on määritellyt strategiansa ja painopistealansa poliittisten näkökohtien sekä yleisiin tehokkuuskriteereihin yhteydessä olevien taloudellisten ja rahoituksellisten kriteerien perusteella ja että se käyttää asianmukaisia rahoitusvälineitä saavuttaakseen nämä kestävästi ja pitkälle aikavälille määritellyt painopisteet;

F.  huomauttaa, että toimintaan kehitysmaissa liittyy luonnostaan suuria riskejä, sillä geopoliittiseen, institutionaaliseen ja hallinnolliseen toimintaympäristöön yhdistyy usein maan epävakaa ja hauras tilanne;

G.  katsoo, että unionin osallistumisen on oltava tasoltaan ja luonteeltaan tapauskohtaista ja ehdollista ja sen pitää olla riippuvaista mitattavissa olevasta edistyksestä esimerkiksi demokratiakehityksen, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan, kestävän sosioekonomisen kehityksen, oikeusvaltion periaatteen, avoimuuden ja korruption torjunnan alalla;

H.  toteaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden, kuten yhdistämismekanismien, käyttö nähdään yhtenä tapana laajentaa nykyisten välineiden eli avustusten ja lainojen tarjoamia mahdollisuuksia ja että siihen sisältyy myös valvontaan ja hallintotapaan liittyviä haasteita;

I.  toteaa, että on olennaista varmistaa unionin näkyvyys ja edistää unionin arvoja kaikissa unionin toimissa;

J.  huomauttaa, että EKR:n sisällyttäminen unionin talousarviorakenteeseen on yhä parlamentin ensisijainen tavoite; katsoo, että EKR:n sisällyttäminen yleiseen talousarvioon parantaisi sekä tuensaajamaiden rahoitusvarmuutta että politiikan johdonmukaisuutta ja demokraattista valvontaa;

K.  ottaa huomioon, että budjettitukeen liittyy huomattava rahoitusriski ja erityisesti monia avoimuuteen, tilivelvollisuuteen ja hyvään varainhallintoon liittyviä haasteita; katsoo, että budjettituki edellyttää tiivistä seurantaa ja toimintaperiaatteita koskevaa vuoropuhelua unionin ja kumppanimaiden välillä tavoitteista, sovittujen tulosten saavuttamisesta ja tulosindikaattoreista sekä systemaattista riskianalyysia ja riskien vähentämisstrategiaa, jota olisi vahvistettava entisestään;

Tarkastuslausuma

Tilien luotettavuus

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n lopullinen tilinpäätös varainhoitovuodelta 2013 antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:jen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2013 ja että toimien tulokset, rahavirrat ja nettovarallisuuden muutokset päättyneeltä varainhoitovuodelta ovat EKR:n varainhoitoasetuksen ja kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaiset;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että vuoteen 2012 verrattuna oli tapahtunut parannusta, koska perittyjä määriä oli aiempaa enemmän ja niiden arvo oli aiempaa suurempi, eli vuonna 2013 toteutettiin 24 takaisinperintää, joiden kokonaismäärä oli 4,7 miljoonaa euroa, ja vuonna 2012 toteutettiin puolestaan 13 takaisinperintää, joiden kokonaismäärä oli 1,3 miljoonaa euroa;

3.  on kuitenkin erittäin huolestunut siitä, että edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät eivät noudata vieläkään systemaattisesti sääntöä, jonka mukaan komission on vuosittain perittävä ennakkorahoituksen perusteella kertynyt korko, jos ennakkomaksujen suuruus ylittää 750 000 euroa, ja että tilinpäätöksessä ilmoitettu korkotuotto perustuu osittain arvioihin;

4.  pitää myös valitettavana, että 250 000–750 000 euron suuruisista ennakkomaksuista kertynyttä korkoa ei edelleenkään merkitty tilinpäätökseen rahoitustoiminnasta kertyvänä tuottona, koska CRIS-järjestelmän kehittämistä ei ollut vielä saatu päätökseen;

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

5.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2013 tilien perustana olevat tulot ja sitoumukset ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

6.  panee kuitenkin huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, koska sen mukaan EuropeAidin keskushallinnon ja unionin edustustojen valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus vain osittain vaikuttavasti;

7.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n menotapahtumiin liittyvä todennäköisin virhetaso on 3,4 prosenttia eli hieman suurempi kuin vuonna 2012 (3 prosenttia) mutta edelleen alle vuoden 2011 huipputason (5,1 prosenttia);

8.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EKR:n toimista varainhoitovuonna 2013 osoittavan, että virhetaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja on edelleen liian korkea; kehottaa komissiota pyrkimään sovitun kahden prosentin virhetason saavuttamiseen;

9.  panee merkille ja pitää valitettavana, että valvontajärjestelmän puutteet vaikuttivat tilien perustana oleviin maksuihin ja että maksujen virhetaso oli olennainen; panee merkille, että 27 prosenttiin maksuista eli 45:een tarkastetuista 165 maksutapahtumasta liittyi virhe;

10.  panee merkille hankkeita koskevan otannan tulokset, joiden mukaan 42 maksuun 130:stä (32 prosenttiin) liittyi virhe, ja toteaa erityisesti, että näistä 42 maksusta 30:ssä oli kyse kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä ja niistä 17 oli lopullisia tapahtumia, jotka oli hyväksytty kaikkien ennakkotarkastusten jälkeen;

11.  pitää valitettavana, että toukokuussa 2013 hyväksytystä korjaavien toimien suunnitelmasta huolimatta havaitut virheet olivat tyypiltään suurelta osin samanlaisia kuin aiempina vuosina, eli todentavia asiakirjoja ei ollut, edunsaajat eivät noudattaneet hankintasääntöjä ja menot olivat tukeen oikeuttamattomia; toteaa, että näitä virheitä havaittiin myös seuraaviin toimiin liittyvissä tapahtumissa: i) työsuunnitelmat, ii) avustukset ja iii) komission ja kansainvälisten järjestöjen väliset rahoitussopimukset;

12.  vaatii komissiota tehostamaan toimiaan näillä yhteistyön erityisaloilla hiomalla nykyistä korjaavien toimien suunnitelmaa, etenkin kun kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet kertovat puutteista sopimusehtojen noudattamista koskevissa kansainvälisten järjestöjen tarkastuksissa, osana yleisluonteisia toimia riskinhallintamenetelmien sekä yleisten valvonta- ja hallinnointijärjestelmien parantamiseksi;

Valvontamekanismien sääntöjenmukaisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvät riskit

13.  toteaa, että EKR:jen täytäntöönpanossa käytetään monenlaisia toimintatapoja ja erilaisia avuntoimitusmenetelmiä (keskitetty suora hallinnointi ja välillinen hallinnointi) sekä mutkikkaita sääntöjä ja menettelyjä, kuten tarjouskilpailuja ja sopimusten tekoa, ja maantieteellinen kattavuus on laaja, mistä aiheutuu luonnostaan suuri toimintariski, jolloin on vaikea optimoida valvontajärjestelmää ja lujittaa EKR:jen rahoituksen avoimuutta;

14.  on erittäin huolestunut siitä, että ennen hankemaksujen suorittamista toteutetuissa ennakkotarkastuksissa oli tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan yhä huomattavia puutteita;

15.  kehottaa komissiota kiinnittämään säännöllisesti huomiota kaikkien toimijoiden (komission henkilöstön ja ulkoisten tarkastajien) ennen hankemaksujen suorittamista toteuttamien ennakkotarkastusten laatuun ja riittävyyteen, varsinkin kun toimintaympäristöön liittyy suuria poliittisia ja operatiivisia riskejä;

16.  panee merkille, että kun on kyse sekä budjettituesta (718 miljoonaa euroa EKR:jen maksuja vuonna 2013) että unionin rahoituksesta, jota suunnataan kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien, toteuttamiin useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin (458 miljoonaa euroa EKR:jen maksuja vuonna 2013), välineen luonne ja maksuehdot rajoittavat tapahtumien virhealttiutta;

17.  pitää huolestuttavana, että lopullisissa menoilmoituksissa on jatkuvasti havaittu virheitä ulkoisista tarkastuksista ja menotarkastuksista huolimatta;

18.  kehottaa komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa (DEVCO) noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamaa suositusta vahvistaa sisäisen tarkastuksensa valmiuksia mahdollisimman pian, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä vaikuttavammin;

Strategia ja painopisteet

19.  korostaa, että kaikissa EKR:jen toimissa on tarkasti noudatettava yleistä strategiaa ja painopistealoja poliittisten näkökohtien sekä taloudellisten ja rahoituksellisten tehokkuuskriteerien perusteella ja että tämän on heijastuttava hallinnoinnin tuloksellisuuteen, riskinhallinta- ja valvontatoimet sekä tässä tarkoituksessa käytettyjen rahoitusvälineiden konkreettinen muoto mukaan luettuina;

20.  ottaa huomioon, että unionin antaman avun seurannassa keskitytään yhä enemmän tuloksellisuuteen, ja kehottaa siksi kiinnittämään huomiota siihen, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on eniten jäljessä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että se on ennusteiden mukaan koko maailmassa ainoa alue, jolla köyhyys ei ennusteiden mukaan puolitu vuoteen 2015 mennessä; panee huolestuneena merkille, että erityisesti opetuksen ja lisääntymisterveyden alan sosiaalipalveluihin käytettävä julkinen kehitysapu on viime vuosina vähentynyt, mikä uhkaa vaarantaa edistymisen inhimillisen pääoman kehityksessä;

21.  päättelee, että toimia on tehostettava, jotta voidaan nopeuttaa vuosituhattavoitteiden saavuttamista Afrikassa tavoitevuoteen 2015 mennessä; kehottaa komissiota ottamaan vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevat neuvottelut tilintarkastustuomioistuimen tuloksellisuustarkastusten pohjaksi, kun ohjelma ja tavoitteet on hyväksytty; toteaa, että EKR:t ovat keskeinen väline unionin kehitysavun tarjoamiseksi AKT-maille, ja pitää myönteisenä, että niiden osuus oli jopa 45 prosenttia komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuonna 2013 tekemien kaikkien uusien sopimusten arvosta;

22.  panee merkille, että vuonna 2013 päästiin sopimukseen yhdennentoista EKR:n perustamisesta ja että sen kokonaisarvoksi vahvistettiin lähes 27 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina), mikä merkitsee käytännössä varojen jäädyttämistä kymmenennen EKR:n tasolle eikä niiden lisäämistä 13 prosentilla, kuten komissio oli ehdottanut, vaikka unioni on yhä sitoutunut lisäämään kehitysrahoitustaan tulevina vuosina;

Seuranta ja valvonta

23.  on erittäin huolestunut siitä, että hallintotietojärjestelmässä on vieläkin puutteita ulkoisten tarkastusten, menotarkastusten ja seurantakäyntien tulosten ja seurannan osalta, vaikka komissio on viime vuosina sitoutunut parantamaan CRIS-tietojärjestelmän tietojen laatua;

24.  toteaa jälleen, että hallintotietojärjestelmän luotettavuus ja oikeellisuus ovat ratkaisevan tärkeitä ja niitä on tarkkailtava jatkuvasti; kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään, jotka koskevat uusien toimintojen kehittämistä ja toteuttamista CRIS-tietojärjestelmän tarkastusmoduuliin, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti kaikkien tarkastuskertomusten ja kaikentyyppisten arviointien seurantaa; pitää välttämättömänä, että seurantajärjestelmät ovat johdonmukaisesti tuloslähtöisiä, jotta saadaan asianmukaista ja luotettavaa tietoa saavutetuista tuloksista strategisten painopisteiden mukauttamiseksi;

25.  huomauttaa, että valtaosa EKR:jen tukitoimenpiteistä pannaan täytäntöön hajautetusti unionin edustustoissa; kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston keskushallintoa tukemaan niitä johdonmukaisesti hankkeiden hallinnoinnissa ottaen huomioon asiaankuuluvat riskiosatekijät CRIS-järjestelmän avulla; kehottaa jälleen ja kannustaa käyttämään nykyistä paremmin riskinarviointien tarjoamia mahdollisuuksia seurattaessa unionin edustustojen toimia;

26.  pitää päätettyjen tapahtumien jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen käyttöönottoa ilahduttavana esimerkkinä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toimintaympäristöstä;

27.  panee merkille, että vuonna 2013 tehdyn toisen selvityksen perusteella kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto arvioi virhetasoksi 3,35 prosenttia (mikä vastaa noin 228,55 miljoonan euron määrää), kun taas tilintarkastustuomioistuin arvioi sen olevan 3,4 prosenttia; toteaa huolestuneena, että pääasiallisiksi syiksi tähän yksilöitiin se, että edunsaajaorganisaatiot eivät toimittaneet asianmukaista aineistoa, tapahtumien arvioitiin sisältävän virheitä, koska niiden sääntöjenmukaisuuden arviointia varten ei ollut saatavilla riittävästi evidenssiä, julkisia hankintamenettelyjä ei noudatettu ja määriä jäi perimättä takaisin tai oikaisematta;

28.  katsoo, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston laatimaan toimintasuunnitelmaan korjaavien toimien toteuttamiseksi voitaisiin sisällyttää priorisointi painottamalla tiettyjä kriittisimpiä osa-alueita ja kustannustehokkuuden mahdollisuuksia; pyytää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa kertomaan vuotuisessa toimintakertomuksessaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä tai havaituista ongelmista;

29.  pitää hyödyllisenä määrittää selkeästi, mihin toimintoperusteisen budjetoinnin toiminnoista liittyy eniten puutteita ja virheitä ja suurin haavoittuvuus; katsoo, että näiden erityisalojen käsittely ja analyysi voitaisiin toteuttaa monivuotisen tehtäväkierron pohjalta, jotta valvontakustannukset voidaan pitää järkevällä tasolla;

30.  toteaa, että valvontamekanismien kustannustehokkuuden yhteydessä tarkoituksena ei ole lisätä valvontatasoja vaan parantaa valvontatoimien puitteiden vaikuttavuutta ja niiden täydentävyyttä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti;

31.  on ilahtunut siitä, että vuotuiseen toimintakertomukseen on sisällytetty yleisesitys kaikista kustannuksista, myös hallintokustannuksista sekä valvonta- ja seurantajärjestelmien kustannuksista;

32.  pitää myönteisenä, että ulkomaanavun hallinnointia koskevia kertomuksia on tarkistettu niin, että niihin sisältyy nyt yhteenveto kaikkien havaittujen virheiden yhteydessä toteutetuista korjaavista toimista, ja että edustustojen päälliköt antavat lausuman siitä, että he lisäävät tilivelvollisuuttaan yleisessä tarkastusketjussa ja unionin edustustojen raportoinnin kattavuutta;

Budjettituki

33.  toteaa kiinnostuneena ja pitää myönteisenä, että komission uusi budjettitukea koskeva lähestymistapa pannaan täytäntöön; toteaa, että vuonna 2013 uuden budjettituen mukaisiin toimiin Afrikassa osoitettiin yhteensä 660 miljoonaa euroa ja varat käytettiin osittain vuosituhattavoitteita koskevan aloitteen toteuttamiseen niiden maiden tukemiseksi, jotka ovat jääneet jälkeen tärkeillä aloilla, kuten terveydenhoidon, vesi- ja jätevesihuollon, elintarviketurvan ja ravitsemuksen aloilla;

34.  ottaa huomioon budjettituen tarkoituksen sekä sen, että rahoitus siirretään suoraan tuensaajamaiden yleiseen talousarvioon tai tiettyyn yleiseen politiikkaan tai tavoitteeseen varattuun talousarvioon, ja toteaa, että budjettituessa on noudatettava yleisiä tukikelpoisuusehtoja ja tiukasti liitettävä nämä ehdot kumppanimaissa tapahtuneeseen huomattavaan edistykseen erityisesti julkisessa varainhoidossa; pitäisi myönteisenä sitovien keskeisten tulosindikaattoreiden kehittämistä yrityksenä vähentää riskejä;

35.  kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea petosten ja korruption torjuntaa kaikilla hallinnon aloilla, joita unionin yhteistyöstrategia koskee; korostaa, että varojen suuntaamista muualle koskeva riski on edelleen suuri ja että korruptio- ja petosriskit liittyvät julkisten varojen hallinnointiin;

36.  toteaa jälleen, että kaikkiin meneillään oleviin budjettitukiohjelmiin on sovellettava vankkoja ja todennettavissa olevia tulosindikaattoreita; korostaa, että olisi keskityttävä eriyttämisperiaatteen soveltamiseen, jotta vältytään tulkitsemasta laajasti budjettituen maksamisen ehdollisuutta; pyytää vahvaa tukea korruption vastaisille mekanismeille, sillä korruptio tuntuu olevan yksi keskeisistä ongelmista, joka vähentää tukiohjelmien tehokkuutta ja heikentää siten unionin kehitysyhteistyön vaikuttavuutta; korostaa tästä syystä tarvetta tehostaa yhteistyötä hyvään hallintotapaan ja korruption torjuntaan liittyvien toimien yhteydessä;

37.  arvostelee sitä, että unionin käyttöön asettamat varat yhdistetään lopuksi kumppanimaan omiin budjettivaroihin, jolloin unionin varoja ei voida jäljittää; kehottaa julkaisemaan yksityiskohtaisia raportteja varojen käytöstä, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja varmistaa, että unionin käyttöön antamat varat voidaan jäljittää paremmin;

38.  pyytää tässä yhteydessä, että tilintarkastustuomioistuin käsittelisi korruptiota asteittain yhä laajemmin ja pyrkisi kvantifioimaan korruption ja ilmoittamaan sen laajuuden erityiskertomuksissaan sekä tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa toimintakertomuksessa;

39.  vaatii alakohtaisen budjettituen yhteydessä käyttämään järjestelmällisesti alakohtaisen ehdollisuuden matriisia ja vahvistamaan sitä sekä määrittelemään asianmukaiset viitearvot unionin toimille; pitäisi ilahduttavana, jos kaikki yleisen budjettituen ohjelmat muutettaisiin vaiheittain alakohtaisen budjettituen ohjelmiksi, jotta voidaan lisätä valvonnan ja tilivelvollisuuden määrää ja siten suojata paremmin unionin taloudellisia etuja;

40.  korostaa, että on tärkeää varmistaa asianmukainen kannustinpohjainen vuoropuhelu, alakohtaisten uudistusten ja tuloksellisuutta mittaavien ohjelmien jatkuva seuranta sekä tulosten kestävyys budjettituen toteuttamiseen kumppanimaissa käytettävien komission varainhoitojärjestelmien avulla;

41.  kehottaa komissiota tukemaan voimakkaasti parlamentaarista valvontaa harjoittavien elinten ja asiaa koskevan osaamisen ja valmiuksien kehittämistä edunsaajamaissa myös antamalla jatkuvaa teknistä tukea; katsoo, että budjettituen myöntämisen ennakkoedellytyksenä on oltava, että tuensaajamaassa on riippumaton kansallinen tarkastuselin;

42.  kannattaa painokkaasti komission mahdollisuutta keskeyttää varojen siirtäminen edunsaajamaille, jos ennakkoehdot, erityisesti vaaditut makrotaloudelliset ehdot, eivät täyty; kehottaa komissiota keskeyttämään varojen siirtämisen maihin, joissa on paljon korruptiota ja jotka eivät ole panneet täytäntöön kohdennettuja toimintaperiaatteita ilmiön torjumiseksi;

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

43.  ehdottaa, että uudella vaalikaudella on toteutettava lisätoimia tietojenvaihdon parantamiseksi Maailmanpankin ja YK:n elinten kanssa, jotta yhteistyöstä voidaan tehdä mahdollisimman toimivaa;

44.  toteaa jälleen, että parlamentti tukee hyvien käytäntöjen määrittämistä ja vaihtamista, jotta voidaan ottaa käyttöön samanlaiset ja kestävät varmentamista koskevat perusperiaatteet ja noudattaa unionin varainhoitosäännöksiä;

45.  tukee YK:n elinten tarkastuskertomusten tehostettua julkistamista, jotta unionin rahoituksen valvontaa voidaan parantaa;

46.  katsoo, että hallintojärjestelmiä sekä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia olisi jatkuvasti yhdenmukaistettava niiden tietojen, menetelmien ja tulosten vertailemiseksi;

47.  vaatii unionin rahoitukselle hyvää näkyvyyttä useiden rahoittajien aloitteissa erityisesti, kun unionin rahoitusta myönnetään riskialttiiseen ympäristöön;

48.  pitää myönteisenä, että YK:n lastenavun rahaston (Unicef) ja Maailmanpankin suhdetta Euroopan petostentorjuntavirastoon (OLAF) on syvennetty hyväksymällä tietojen ja strategioiden vaihtoa koskevat OLAFin suuntaviivat;

49.  pitää yhdennentoista EKR:n toteuttamisen yhteydessä edelleen huolestuttavana, että yhteisöt, joille siirretään talousarvion toteuttamistehtäviä, voivat siirtää niitä edelleen muille yksityisoikeudellisille järjestöille, joilla on palveluhankintasopimus, mistä seuraa luottamussuhteiden ketjutus; kehottaa komissiota soveltamaan alihankintaan tiukkoja ehtoja ja palauttaa tämän toteuttamistavan osalta mieliin, että kyseisten yhteisöjen on taattava unionin taloudellisten etujen tehokas suoja;

50.  pyytää antamaan pikaisesti lisäselvitystä varojen (erityisrahastot mukaan luettuina) yhdistämisestä ja siihen liittyvistä riskeistä tapahtumien sääntöjenmukaisuuden kannalta eli siitä, kun useiden rahoittajien hankkeisiin suunnattavat komission rahoitusosuudet kootaan yhteen muiden rahoittajien varojen kanssa eikä niitä sidota käyttötarkoituksen perusteella tiettyihin tukikelpoisiin menoeriin;

51.  pyytää saada tietoa komission tekemästä valvonta- ja hallintojärjestelmien alustavasta selvityksestä, joka koskee muita mukana olevia kansainvälisiä järjestöjä; pyytää lisäksi tietoa jo olemassa olevien järjestelmien vertailukelpoisuudesta ja johdonmukaisuudesta;

52.  pyytää saada tietoa ennaltaehkäisevistä, korjaavista tai muita toimista, joita voitaisiin toteuttaa, jos näkemykset varmuuden tasosta ja siihen kaikkien menojen kannalta liittyvästä vastaavasta riskistä poikkeavat toisistaan;

Euroopan investointipankin investointikehys

53.  toistaa vakaan kantansa, että Euroopan investointipankin (EIP) unionin puolesta hallinnoiman investointikehyksen olisi myös kuuluttava parlamentin vastuuvapausmenettelyn piiriin, sillä investointikehystä rahoitetaan unionin veronmaksajien varoin;

54.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa mainittua kolmikantasopimusta, jossa määrätään EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisestä yhteistyöstä EIP:n toimintaa unionin ja jäsenvaltioiden varojen hallinnassa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen suorittamassa valvonnassa, tarkistetaan vuonna 2015; kehottaa EIP:tä päivittämään tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa tältä osin sisällyttämällä siihen kaikki mahdolliset uudet EIP:n rahoitusvälineet, joissa käytetään unionilta tai EKR:sta saatavia julkisia varoja;

55.  on ilahtunut, että EKR:n investointikehystä koskeva tarkastus on sisällytetty tilintarkastustuomioistuimen työsuunnitelmaan parlamentin pyydettyä sitä vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, ja odottaa saavansa tämän erityiskertomuksen tulokset vuonna 2015;

56.  toteaa, että EIP tukee hankkeita erittäin riskialttiissa ympäristöissä, joihin liittyy etenkin poliittisia riskejä edunsaajamaiden epävakauden vuoksi;

57.  on tyytyväinen EIP:n tulossuuntautuneeseen lähestymistapaan ja erityisesti siihen, että käyttöön on otettu tulosten mittaamisjärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida hankkeiden moitteettomuus, niiden rahoituksellinen ja taloudellinen kestävyys ja EIP:n oma lisäarvo; pyytää varmistamaan pysyvän vuoropuhelun mittausindikaattoreista ja saavutettujen tulosten yhdenmukaistamisesta mukana olevien kumppaneiden kanssa;

58.  korostaa petoksia ja korruptiota koskevan EIP:n nollatoleranssipolitiikan merkitystä; muistuttaa, että on tarpeen välttää petoksiin ja korruptioon sekaantuneiden yritysten rahoittamista; pitää EIP:n nykyistä yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevaa politiikkaa riittämättömänä, viimeisin lisäys mukaan luettuna, ja kehottaa EIP:tä panemaan viipymättä täytäntöön uuden ”vastuullisen veropolitiikan”, jonka mukaisesti se toteuttaisi rahoitettavien yritysten tosiasiallisten edunsaajien rikosteknisen tarkastuksen ja, jos kyse on monikansallisten yritysten rahoittamisesta, pyytäisi yrityksiä toimittamaan etukäteen eritellyt tiedot tuloistaan ja voitoistaan sekä maksamistaan veroista kaikissa niissä maissa, joissa ne toimivat;

59.  pitää tärkeänä, että EIP:n rahoittamilla hankkeilla olisi oltava laaja sosiaalinen vaikutus ja niillä olisi tuettava paikallisia yrityksiä sen sijaan, että ne johtavat keinotteluun; vaatii yksityiskohtaista vuosiarviota EIP:n rahoittamien hankkeiden sosiaalisesta vaikutuksesta;

60.  pyytää myöntämään unionin tukea ainoastaan rahoituksenvälittäjille, jotka eivät harjoita toimintaansa offshore-keskuksissa, jotka ottavat huomattavaa paikallista vastuuta ja joilla on valmiudet soveltaa paikallisten pk-yritysten erityispiirteitä tukevaa ja kehitystä edistävää lähestymistapaa kussakin maassa; pyytää, ettei EIP toimi yhteistyössä sellaisten rahoituksenvälittäjien kanssa, joiden aikaisempaan toimintaan on liittynyt kielteisiä tuloksia avoimuuden, petosten, lahjonnan ja ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten osalta; korostaa, että EIP:n on laadittava yhdessä komission kanssa rahoituksenvälittäjien valintaperusteita koskeva ehdoton luettelo, joka asetetaan yleisesti saataville;

61.  kannustaa EIP:tä rahoittamaan tuottavia investointeja ja yhdistämään luotonannon tarvittaessa tekniseen apuun, jotta voidaan tehostaa hankkeiden vaikuttavuutta ja varmistaa todellinen unionin lisäarvo täydentävyyden kannalta sekä saavuttaa suuremmat kehitysvaikutukset;

62.  toteaa jälleen, että johdonmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa on välttämätöntä ja että tuen käyttövalmiuksiin AKT-maissa on kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota;

63.  kehottaa tutkimaan huolellisesti mahdolliset paikalliset toimijat ja välittäjät tällaisten toimijoiden ja välittäjien määrittämisen ja valinnan yhteydessä;

Yhdistelmärahoitus

64.  toteaa, että kasvava kiinnostus yhdistämismekanismeja kohtaan johtuu pääasiassa kehityshaasteiden ja julkisten varojen vähäisyyden välisestä korrelaatiosta; katsoo, että tämä on johtanut uusien rahoitusvarojen kehittämiseen yhdistämällä unionin myöntämiä avustuksia ja muita varoja; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan säännöllisesti kattavan arvion toiminnoista, jotka on rahoitettu rahoitusvälineiden yhdistelmällä;

65.  toteaa, että yhdistämällä avustukset muihin julkisiin ja yksityisiin varoihin (kuten lainoihin ja pääomaan) voidaan lisätä huomattavasti avustusten vipuvaikutusta ja tehostaa unionin politiikan kehittämistä ja vaikutusta ja saada siten käyttöön lisärahoitusta;

66.  korostaa, että uusien rahoitusvälineiden ja yhdistämismekanismien on oltava virallisen kehitysavun kriteereihin perustuvien ja muutossuunnitelmassa vahvistettujen unionin kehityspoliittisten tavoitteiden mukaisia; katsoo, että nämä välineet on keskitettävä niihin unionin painopisteisiin, joista saadaan suurin lisäarvo ja strateginen vaikutus;

67.  panee merkille tulokset, joita on saatu ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskevan unionin laajuisen foorumin uudelleentarkastelusta, ja toteaa, että alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä nykyisten yhdistämismekanismien ja -järjestelyjen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua;

68.  pyytää ottamaan tällaisten rahoitustoimintojen osalta käyttöön yhteiset hyvää täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset, määrittämään parhaita käytäntöjä sekä määrittelemään tukikelpoisuus- ja arviointiperusteet; katsoo, että johdonmukaisilla hallinnointisäännöillä, kuten jäsennetyllä raportoinnilla, selkeillä seurantapuitteilla ja valvontaehdoilla, vähennetään tuen toimittamisesta aiheutuvia kustannuksia ja estetään mahdollisia päällekkäisiä maksuja, suurempaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevien edellytysten mukaisesti;

69.  pyytää, että parlamentille raportoidaan säännöllisesti näiden rahoitusvälineiden käytöstä ja tuloksista, jotta parlamentti voi käyttää valvonta- ja hyväksyntävaltaansa, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti rahoituksellisten ja muiden vipuvaikutusten ja täydentävyyden arviointia;

Unionin tuki Kongon demokraattiselle tasavallalle

70.  toistaa kantansa Kongon demokraattisen tasavallan huolestuttavaan tilanteeseen erityisesti, kun kyse on sen oikeusjärjestelmän uudistamisesta sekä oikeusvaltiotilanteesta, julkisesta taloudesta ja desentralisaatiokysymyksestä;

71.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion EKR:sta rahoitetusta unionin kehitysavusta; on samaa mieltä siitä, että Kongon demokraattisen tasavallan hallinnon parantamisessa saavutettu hyvin vähäinen edistys johtuu suuressa määrin poliittisen tahdon puutteesta ja siitä, että maalla ei ole valmiuksia käyttää tukea;

72.  toteaa, että Kongon demokraattista tasavaltaa pidetään laajalti yhtenä kaikkein epävakaimmista valtioista maailmassa; ehdottaa painokkaasti, että kehitetään sitovat keskeiset tulosindikaattorit ja välitavoitteet, jotta voidaan luotettavasti arvioida tehtyjä parannuksia; pyytää myös painokkaasti, että keskeiset tulosindikaattorit ja välitavoitteet laaditaan realistisesti;

73.  kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa toimittamaan viimeisimmän luettelon unionin kehitysavun prioriteeteista Kongon demokraattisessa tasavallassa viime vuoden vastuuvapausmietinnön seurantana; muistuttaa, että siinä ehdotettiin rajoitetumpaa määrää prioriteetteja, jotta kehitysapua koskeva strategia toimii paremmin ja keskitetymmin;

EU:n tuki Haitille

74.  tuo uudelleen julki suhtautuvansa kaiken kaikkiaan myönteisesti komission yksiköiden työhön ja toimintaan, joita ne toteuttivat vuonna 2010 tapahtuneen Haitin maanjäristyksen jälkeen tilanteessa, joka oli erittäin vaarallinen unionin edustuston ja sen henkilöstön kannalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ei suorittanut maksuja eikä myöntänyt rahoitusta sen seurauksena, että Haitin hallituksen varainhoito on ollut riittämätöntä ja kansallisissa hankintamenettelyissä on havaittu puutteita;

75.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen koordinoinnissa havaitsemat puutteet ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää säilyttää tiivis koordinointi rahoittajien välillä ja komission yksiköissä; kehottaa niveltämään humanitaarisen avun ja kehitysavun jatkuvasti toisiinsa ja vahvistamaan yhteyttä hätäavun, kunnostustoimien ja kehityksen välillä pysyvän yksikköjen välisen LRRD-foorumin avulla; katsoo, että parhaiden käytäntöjen jakamisen ohella ECHOn ja EuropeAidin välillä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava yhdennettyjä lähestymistapoja, joille on asetettu selvästi määritetyt koordinointitavoitteet, ja yhdenmukaista maakohtaista strategiaa; kehottaa komissiota aloittamaan vuoropuhelun parlamentin kanssa; uskoo myös, että ottamalla mukaan paikallinen kansalaisyhteiskunta voidaan tehostaa paikallisen osaamisperustan käyttöä;

76.  palauttaa mieliin suositukset, jotka annettiin talousarvion valvontavaliokunnan valtuuskunnan vierailtua Haitissa helmikuussa 2012, ja korostaa jälleen keskeistä kysymystä, joka koskee unionin kehitysvarojen jäljitettävyyttä ja niihin liittyvää tilivelvollisuutta ja erityisesti budjettituen yhdistämistä tavoiteltuun tulokseen; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa painottamaan alakohtaisen budjettituen ehdollisuuden matriisia;

77.  muistuttaa, että valtiorakenteiden kehittämistä koskevien toimenpiteiden on oltava unionin kehitysstrategian keskiössä ja ne ovat kaikkien kriisitilanteita koskevien toimintasuunnitelmien kulmakivi; kehottaa määrittelemään unionin toimille hyvän toimintapoliittisen yhdistelmän;

78.  katsoo, että kriisitilanteita ja epävakaita oloja varten on kehitettävä uudenlaisia lähestymistapoja jotka koskevat erityisesti riskien määrittämistä toiminnan eri tasoilla, ennusteiden laatimista todennäköisistä seurauksista sekä sellaisten välineiden suunnittelua, joilla vähennetään riskejä ja mahdollisia katastrofeja ja varaudutaan niihin ja jotka ovat riittävän joustavia ja tarjoavat mahdollisuuden palkata useiden alojen asiantuntijoita;

79.  kannustaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa kehittämään järjestelmällisemmin ja yhdessä katastrofien hallintasyklin neljää vaihetta; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa tiedottamaan parlamentille tilanteen edistymisestä erityisesti riskinhallinnassa ja valmisteluissa, jotka koskevat ohjelmien täytäntöönpanoa ja niiden tavoitteiden saavuttamista katastrofin jälkeen;

80.  muistuttaa, että kaikenlaisissa kriisitilanteissa on kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota sen kansallisen hallintokehyksen vakauteen ja toiminnalliseen tehokkuuteen, jolla hallinnoidaan katastrofiriskin vähentämistä, sillä tämä on unionin toimien onnistumisen ennakkoedellytys;

EKR:n tulevaisuus

81.  suosittaa, että tulevien EKR-toimien strategiat ja painopisteet määritellään täsmällisesti ja että tältä pohjalta kehitetään rahoitusvälineiden järjestelmä tehokkuuden ja avoimuuden periaatteita kunnioittaen;

82.  pitää valitettavana, että unionin yleiseen talousarvioon sovellettavissa varainhoitosäännöissä (asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012) EKR:ja ei ole sisällytetty yleiseen talousarvioon;

83.  muistuttaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet varainhoitosääntöjen tarkistamisesta, jotta niihin voidaan sisällyttää muutokset, jotka ovat tarpeen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käytyjen neuvottelujen tuloksena, mukaan luettuna kysymys EKR:jen mahdollisesta sisällyttämisestä unionin talousarvioon; kehottaa jälleen kerran neuvostoa ja jäsenvaltioita suostumaan siihen, että EKR:t sisällytetään kokonaisuudessaan unionin talousarvioon;

84.  katsoo, että uudella vaalikaudella tarjoutuu uusi poliittinen tilaisuus kannustaa unionin toimielimiä käynnistämään pian vuoden 2020 jälkeisiä näkymiä koskeva pohdinta ja arviointi nykyisen Cotonoun sopimuksen mahdollista korvaamista varten; korostaa jälleen omana kantanaan, että EKR olisi sisällytettävä yleiseen talousarvioon mahdollisimman pian;

85.  katsoo, että EKR:jen sisällyttäminen yleiseen talousarvioon lujittaa demokraattista valvontaa, sillä parlamentti voi näin osallistua strategisten painopisteiden määrittämiseen varojen kohdentamisessa, ja se tehostaa myös täytäntöönpanoa, sillä koordinointimekanismeja voidaan parantaa sekä komission keskushallinnossa että paikan päällä; pyytää komissiota ottamaan tulevassa arvioinnissaan asiaankuuluvasti huomioon EKR:jen sisällyttämisen taloudellisen vaikutuksen jäsenvaltioihin sekä mahdollisen sitovan rahoitusosuuksien laskutavan;

86.  katsoo, että EKR:jen sääntöjä yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla voidaan todennäköisesti vähentää virheriskiä ja tehottomuutta ja lisätä avoimuutta ja oikeusvarmuutta; kannustaa komissiota ehdottamaan yhtä varainhoitoasetusta kaikille EKR:ille; pitää valitettavana, että komissio ei ole yhdennentoista EKR:n tulevasta sopimuksesta keskusteltaessa tehnyt ehdotusta yhdestä varainhoitoasetuksesta EKR:jen hallinnon yksinkertaistamiseksi;

Parlamentin päätöslauselmien seuranta

87.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen parlamentin vuotuisessa vastuuvapausmietinnössään antamien suositusten seurantaan.

(1) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(2) EUVL C 401, 13.11.2014, s. 264.
(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(5) EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1, ja EYVL L 324, 7.12.2001, s. 1.
(6) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(7) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(8) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(9) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.
(10) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.
(11) EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.
(12) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(13) EUVL C 401, 13.11.2014, s. 264.
(14) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(15) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(16) EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1, ja EYVL L 324, 7.12.2001, s. 1.
(17) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(18) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(19) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(20) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.
(21) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.
(22) EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan parlamentti
PDF 418kWORD 214k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka I – Euroopan parlamentti (2014/2078(DEC))
P8_TA(2015)0121A8-0082/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0147/2014)(2),

–  ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2013, pääluokka I – Euroopan parlamentti(3),

–  ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 27. huhtikuuta 2005 tehdyn puhemiehistön päätöksen(8) ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vuoden 2013 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII, IX ja X(9),

–  ottaa huomioon ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2013 29. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0082/2015),

A.  ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 25. kesäkuuta 2014 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteeri pääasiallisena valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 6. marraskuuta 2014 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todetaan varainhoitovuoden 2013 hallintomenoista, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 edellyttämiä valvontajärjestelmiä;

D.  ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 166 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

1.  myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka I – Euroopan parlamentti (2014/2078(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0082/2015),

A.  ottaa huomioon, että parlamentin tilinpitäjä totesi lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan parlamentin taloudellisesta asemasta, ja että hänen tietoonsa ei ole tullut asioita, jotka edellyttäisivät varaumien esittämistä;

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastuksessaan, ettei parlamenttia koskevilla tarkastetuilla aihealueilla tullut vuonna 2013 esiin merkittäviä puutteita ja että valvontajärjestelmät arvioitiin hallintomenojen osalta vaikuttaviksi;

C.  ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin kyselylomake ja suurimmasta osasta saaduista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnassa talousarviosta vastaavien varapuhemiesten, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa; ottaa huomioon, että ensimmäisen kerran osaan jäsenten kysymyksistä ei saatu kirjallista eikä suullista vastausta eikä parlamentti näin ollen voinut saada asianmukaista tietoa eikä tehdä tosiseikkoihin perustuvaa päätöstä tietyistä vastuuvapauden myöntämiseen liittyvistä tärkeistä näkökohdista;

D.  katsoo, että valvontaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että parlamentin hallinto ja poliittinen johto on vastuullinen unionin kansalaisille; katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava jatkuvasti;

E.  ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 2014 annetussa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että unionin talousarvioon kohdistuvat säästöt voisivat olla noin 114 miljoonaa euroa vuodessa, jos parlamentti keskittäisi toimintansa;

F.  toteaa, että parlamentti on toimielimistä ainoa, joka myöntää vastuuvapauden puhemiehelleen eikä pääsihteerille tai asiasta vastaavalle varapuhemiehelle;

Euroopan parlamentin tilinpäätös

1.  panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2013 oli yhteensä 1 750 463 939 euroa eli 19,07 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2013, ja toteaa, että kasvu vuoden 2012 talousarviosta (1 717 868 121 euroa) oli 1,9 prosenttia;

2.  ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2013 yhteensä 158 117 371 euroa (175 541 860 euroa vuonna 2012), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 25 991 783 euroa (22 274 843 euroa vuonna 2012);

3.  panee merkille, että neljän luvun määrärahat yhteenlaskettuina muodostivat lopullisista sitoumuksista 70 prosenttia: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”;

4.  panee merkille seuraavat numerotiedot, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2013 on päätetty:

a)  Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2013

1 750 463 939

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2012

0

ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelta 2012

305 457 875

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuonna 2013

25 991 783

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2012

106 900 532

Yhteensä

2 188 814 129

b)  Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2013 (euroa)

sitoumukset

2 162 476 429

suoritetut maksut

1 769 756 705

seuraavalle vuodelle automaattisesti siirretyt määrärahat, mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat

384 709 057

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat

734 000

peruuntuneet määrärahat

33 114 755

c)  Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2013

158 117 371

d)  Kokonaistase 31. joulukuuta 2013 (euroa)

1 573 957 198

5.  toteaa, että vuonna 2013 parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,02 prosenttia ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia ja että talousarvion toteutusaste oli edellisvuosien tapaan erittäin korkea;

6.  huomauttaa, että tästä korkeasta toteutusasteesta ei kuitenkaan käy ilmi, sisältyykö siihen siirtoja, joiden tarkoituksena on siirtää kaikki vuoden lopussa käytettävissä olevat määrärahat kiinteistöjä koskeviin budjettikohtiin ja etenkin lainapääoman ennakkomaksuihin tulevien korkomaksujen vähentämiseksi; pyytää siksi, että sille ilmoitetaan, mikä talousarvion toteutusaste oli ennen keräilysiirtomenettelyn aloittamista; 

7.  panee tässä yhteydessä merkille, että alustavia määrärahoja koskevista budjettikohdista ja muista lähteistä siirrettiin yhteensä 54 000 000 euroa Konrad Adenauer (KAD) ‑rakennuksen laajennus- ja kunnostushankkeen eli Luxemburgissa toteutettavan suurimman rakennushankkeen rahoittamiseen;

8.  on tietoinen siitä, että näin voidaan säästää noin 18 100 000 euroa rahoituskustannuksina rakennusaikana ja lainan kuoletusaikana; muistuttaa kuitenkin parlamentin toimivaltaisia elimiä siitä, että rakennuksiin käytettävästä ennakkorahoituksesta tai palautettavista määrärahoista tulisi sopia talousarviostrategian puitteissa; kehottaa toimivaltaisia elimiä näin ollen budjetoimaan parlamentin tulevat kiinteistöhankinnat riittävän selkeästi;

9.  muistuttaa hallintoaan siitä, että parlamentti on toistuvasti vaatinut, että sen kiinteistöpolitiikka budjetoidaan asianmukaisesti; edellyttää, että tämä toteutuu varainhoitovuoteen 2016 mennessä;

10.  kritisoi sitä, että varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen määrärahojen määrä kasvoi vuonna 2013 edelleen 305 457 875 euroon (2012: 222 900 384 euroa);

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2013 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

11.  on tyytyväinen, että parlamenttia koskevilla aihealueilla tehdyssä tarkastuksessa ei tullut esiin merkittäviä puutteita;

12.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot;

13.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan toimintalohkoryhmän tapahtumatarkastuksessa ilmeni, että perusjoukon todennäköisin virhetaso on 1 prosentti ja näin ollen se ei ole olennainen ja että valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

14.  toteaa, että tarkastuksessa tutkittiin 153 maksutapahtuman otos, josta 95 tapahtumaa liittyi henkilöstömenoihin, 17 tapahtumaa kiinteistömenoihin ja 41 tapahtumaa muihin menoihin; korostaa, että hallinto- ja muihin menoihin liittyvän riskin katsotaan olevan alhainen, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta keskittymään analyysissään voimakkaammin riskialttiimmille aloille, joita ovat etenkin hankintamenettelyjen noudattamatta jättäminen, kiinteistömenot ja sopimusten täytäntöönpano;

15.  toteaa jälleen, että voitaisiin saada aikaan huomattavia säästöjä, jos parlamentilla olisi yksi toimipaikka;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

16.  toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli 23. heinäkuuta 2014 allekirjoitetun vuosikertomuksensa 26. tammikuuta 2015 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa ja kertoi toimittaneensa vuonna 2013 seuraavat parlamentin hallintoa koskevat tarkastukset:

   parlamentin valiokuntien ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien edustuskulujen jakamista koskeva konsultointitoimeksianto
   sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien monialainen seuranta – vaiheet 1 ja 2, 2013
   STOAn (tieteellisten ja teknisten vaihtoehtojen arviointi) hankkimaa ulkoista asiantuntemusta koskeva tarkastus
   Konrad Adenauer (KAD) -rakennushankkeen määräaikaistarkastus – vaihe 1: projektinjohto ja hallintajärjestelmät
   uutta varainhoidon hallinnointijärjestelmää koskevan hankkeen tarkastus – vaihe 1: hankkeen soveltamisala, hallinnointi, määrärahat ja riskinhallinta
   ulkoasioiden pääosaston hankkimaa ulkoista asiantuntemusta koskeva tarkastus
   tiedotustoimistoja ja ennakoiden tasaamismenetelmää koskeva tarkastus;

17.  korostaa Konrad Adenauer (KAD) -rakennushankkeen tarkastusraportissa, että

   Luxemburgin viranomaisten kanssa on jatkettava tehokasta ja vaikuttavaa yhteistyötä hankkeen koko keston ajan
   KAD-hanketiimiin on osoitettava riittävästi henkilöstöä hankkeen koko keston ajan
   varainhoidon ja valvonnan menettelyjä, joita noudatetaan SI KAD PE -kiinteistöyhtiön kanssa tehdyn vuokrasopimuksen täytäntöönpanossa, on tarkennettava ja selvennettävä;

18.  kehottaa laatimaan 20. toukokuuta 2015 mennessä lyhyen yhteenvedon (kolme sivua) sisäisen tarkastuksen vuosikertomukseen sisältyneistä tärkeimmistä kritiikin aiheista;

Parlamentin sisäisen valvonnan kehyksen tarkastus

19.  panee merkille, että toistuvien seurantatarkastusten jälkeen vuoden 2013 lopussa oli avoinna vielä kolmetoista toimea alun perin sovituista sisäisen valvonnan kehykseen kuuluneista 452 toimesta; toteaa, että neljässä näistä kolmestatoista toimesta oli edistytty siten, että jäännösriskitaso voitiin alentaa merkittävästä kohtuulliseksi;

20.  vaatii yksiköiden johtoa ja keskusjohtoa panemaan loput avoimet toimet täytäntöön viipymättä; kehottaa niitä noudattamaan toimien toteuttamisessa tiukempia aikatauluja; kehottaa sisäistä tarkastajaa tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle näissä toimista saavutetusta edistyksestä; pyytää niitä myös ilmoittamaan määrällisesti tässä päätöslauselmassa ehdotettujen uusien toimenpiteiden kustannukset ja niistä saatavat säästöt sekä sisällyttämään ne vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantaan;

Vuotta 2012 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

21.  panee merkille talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2012 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 28. lokakuuta 2014 annetut kirjalliset vastaukset sekä pääsihteerin vastaukset useisiin vuotta 2012 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin ja niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa; pitää valitettavana, että joidenkin parlamentin antamien suositusten toteutusta ei ole asianmukaisesti seurattu;

22.  toteaa, että viiden vuoden ajan sovellettuja parlamentin jäsenten avustajia koskevia uusia sääntöjä olisi ollut tarkoitus arvioida vuoden 2014 loppuun mennessä, mihin pääsihteeri oli suostunut vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä annettujen parlamentin suositusten seurantaa koskevissa suullisissa ja kirjallisissa vastauksissaan; kehottaa ottamaan arviointiin mukaan sellaisten edellisen lainsäädäntökauden valtuutettujen avustajien edustajia, jotka työskentelevät parlamentissa edelleen, ja pyytää, että se esitetään ennen 30. kesäkuuta 2015 ja että talousarvion valvontavaliokunnalle tiedotetaan arvioinnin tuloksista; huomauttaa, että 31. joulukuuta 2013 parlamentin palveluksessa oli 1 763 valtuutettua avustajaa;

23.  panee merkille, että catering-palvelun alijäämä oli 3 500 000 euroa vuoden 2013 lopussa; on yllättynyt siitä, että taloustilannetta ei pystytty tasapainottamaan, vaikka asiakasmäärä lisääntyi vuodesta 2002 vuoteen 2011 noin 150 prosentilla; ottaa huomioon puhemiehistön 10. kesäkuuta 2013 hyväksymän toisen hintatarkistuksen ja toistaa pyyntönsä, että parlamentin hinnoittelupolitiikka ei saisi erota muiden toimielinten käytännöstä; korostaa, että esimerkiksi komission catering-palvelun ja ruokaloiden hinnoittelurakenne on erilainen; huomauttaa lisäksi, että vaikka aterioiden hinnat ovat nousseet huomattavasti, laatu tai valikoima ei ole parantunut vaan päinvastoin huonontunut merkittävästi;

24.  ihmettelee, miksi kahvista peritään parlamentin valiokuntien joidenkin kokoushuoneiden edustalla ylihintaa: saman tuotteen hinta on 20 prosenttia korkeampi kuin hinta samantyyppisissä laitteissa muualla tai parlamentin kahviloissa; huomauttaa, että palvelusta vastaa sama ravintolapalveluja tarjoava yritys, joka vastaa myös parlamenttiin sijoitetuista Nespresso-laitteista; vaatii selitystä parlamentin ja tämän palveluntarjoajan välisen sopimuksen laajentamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista;

25.  pitää erityisen tärkeänä helpottaa pk-yritysten pääsyä käyttöoikeussopimusmarkkinoille kaikkialla unionissa; katsoo, että toimilupa, jonka parlamentti on myöntänyt ravintolapalveluista Brysselissä tällä hetkellä vastaavalle yritykselle, rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta, sillä sen vuoksi muut pk-yritykset eivät saa oikeutta ja mahdollisuutta kaupankäyntiin, johon niillä on ollut toistaiseksi vain vähäiset mahdollisuudet osallistua; kehottaa parlamenttia harkitsemaan, voidaanko sen käyttöoikeussopimuksista tehdä jossain määrin joustavia, jotta muille palveluntarjoajille jäisi todellinen mahdollisuus tarjota tiettyjä palveluja siten, ettei niitä syrjitä; katsoo, että tällä tavoin edistetään lisäksi resurssien käytön optimointia ja voidaan hyötyä paremmista palveluista parhaaseen mahdolliseen hintaan;

Parlamentin vastuuvapaus vuodelta 2013

26.  panee merkille talousarviosta vastaavien varapuhemiesten, pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan väliset keskustelut 26. tammikuuta 2015 tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

27.  toteaa jälleen, että parlamentin johtoelimet ja hallinto vastaavat vastuuvapautta koskevan koko kauden ajan parlamentin käyttöön annetuista resursseista ja siksi on välttämätöntä, että kaikki päätöksenteko tapahtuu täysin avoimesti, jotta unionin kansalaiset saisivat todenmukaisen ja tarkan käsityksen parlamentin päätöksenteosta ja siitä, kuinka parlamentti käyttää sille annetut resurssit;

28.  kritisoi tässä yhteydessä sitä, että pääsihteeri ei ole vastannut lainkaan joihinkin parlamentin jäsenten kysymyksiin; tähdentää, että parlamentin talousarvion toteutuksen tehokas seuranta on aina edellyttänyt ja edellyttää myös jatkossa läheistä yhteistyötä parlamentin hallinnon ja talousarvion valvontavaliokunnan välillä; kehottaa näin ollen pääsihteeriä vastaamaan kirjallisesti seuraaviin vastaamatta jääneisiin kysymyksiin:

Euroopan parlamentin strateginen täytäntöönpanokehys

Strategia-asiakirjat

Resurssitehokkuustoimia koskeva strategia

Euroopan parlamentin jäsenet

Viestinnän pääosastoViestintästrategia ja valmistautuminen vuoden 2014 vaalien tiedotuskampanjaan

Parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoCatering-palvelu

Turvallisuusasioiden pääosasto

   (a) Esitellessään strategisen täytäntöönpanokehyksen parlamentille 3. kesäkuuta 2014 pääsihteeri ilmoitti, että kehys perustuu Palo Altossa (Kaliforniassa) toimivan Stanford School of Engineeringin kehittämään tieteelliseen teoriaan. Voiko pääsihteeri selittää, miten parlamentti päätyi valitsemaan tämän teorian strategisen täytäntöönpanokehyksen perustaksi? Kehitettiinkö muiden (etenkin eurooppalaisten) yliopistojen tai asiantuntijalaitosten kanssa muita teorioita tai harkittiinko, tutkittiinko ja vertailtiinko muita kansainvälisiä instituutioita ennen kuin parlamentti valitsi Stanfordin? Jos kyllä, millä perustein näistä valittiin Stanfordin School of Engineeringin teoria? Miten päätös tehtiin, ja kuka sen teki?
   (b) Voidaanko Stanfordin teoriaa käyttää ilmaiseksi, vai onko parlamentin maksettava jonkinlainen käyttöoikeusmaksu? Jos kyllä, kuinka suuri se on?
   (c) Kun strategista täytäntöönpanokehystä kehitettiin, saiko parlamentin henkilöstö erityistä koulutusta Stanfordissa tai jossain toisessa akateemisessa laitoksessa? Jos sai, ketkä henkilöstön jäsenet (palkka- ja tehtäväluokka) saivat koulutusta ja kuinka paljon koulutus maksoi henkeä kohden? Tarvitaanko jatkossa täydennyskoulutusta? Jos kyllä, mitkä ovat sen kustannukset?
   (d) Aiotaanko strategisesta täytäntöönpanokehyksestä järjestää keskusteluja yksiköiden kesken tai henkilöstökomitean ja ammattiyhdistysten kanssa? Miten ja milloin strateginen täytäntöönpanokehys toteutetaan, ja mitkä ovat sen todennäköiset kustannukset?
   (e) Pääsihteeri on jättänyt puhemiehistölle viime kuukausien aikana parlamentin toimintaan liittyviä strategia-asiakirjoja, joilla on suorat ja mittavat vaikutukset sekä hallintoon että parlamentin lähtökohtiin unionin lainsäädäntö- ja poliittisissa tehtävissä. Koska nämä asiakirjat ovat hyvin tärkeitä parlamentin työn organisoinnin ja sen tulevan kehityksen kannalta, miksei niistä aiota keskustella ja miksei niistä päätetä tasolla, jossa keskusteluun voisivat ottaa parlamentin puhemiehistön lisäksi osaa kaikki asianomaiset osapuolet?
   (f) Ennen kuin uusia kokousaikataulurajoituksia (jotka koskevat kokouksia, työkokouksia, järjestöjen ja kansalaisten kanssa järjestettyjä tapaamisia ym. epävirallisia tapaamisia) ehdotettiin ja ne otettiin käyttöön, arvioitiinko muutosten vaikutusta jäsenten toiminnan organisointiin? Miksi jäseniä ei kuultu tehtäessä päätöstä, joka vaikutti merkittävällä tavalla heidän työhönsä?
   (g) Keskitetty palvelupiste on toiminut nyt useiden kuukausien ajan. Miten tehokkaasti se on pystynyt tarjoamaan jäsenille palveluja?
   (h) Osana kyseistä kampanjaa toukokuussa 2014 järjestettiin Euroopan nuorisotapahtuma, joka kokosi Strasbourgiin 5 000 nuorta. Otettiinko tapahtuman valmisteluissa asianmukaisesti huomioon Euroopan taloustilanne ja se, miltä tämän mittakaavan tapahtuman järjestämiseen liittyvät kulut voivat nuorten eurooppalaisten silmissä näyttää?
   (i) Onko konsepti ”Toimi. Osallistu. Vaikuta.” ollut yleisesti ottaen menestys? Millä tulosindikaattoreilla sen menestystä mitataan? Miten konseptia käytetään vaalien jälkeen, ja onko parlamentin vaali- ja arvokampanjasta laadittu yhtäkään arviointiraporttia? Jos on, tämän raportin jäljennös pyydetään toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle?
   (j) Miten on arvioitu monivuotisia tukiohjelmia 2012–2014, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta parlamentin roolista, ja voiko talousarvion valvontavaliokunta saada tällaiset arvioinnit käyttöönsä?
   (k) Onko parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien rekrytoinnissa käytetyn sovelluksen (APA-People), joka otettiin käyttöön uuden vaalikauden alussa, tehokkuutta jo arvioitu?
   (l) Miksi joidenkin valtuutettujen avustajien kirjaaminen parlamentin postituslistoille viivästyi useita kuukausia (kahdeksannen lainsäädäntökauden avustajat, Bryssel)? He eivät tämän vuoksi saaneet työssään tarvitsemiaan tietoja. Onko tämän asian suhteen toteutettu toimia?
   (m) Miksi aterioiden hinnat SQM-rakennuksessa ovat 25 prosenttia kalliimmat kuin ASP:n ruokalassa? Eikö tämä vaikuta siihen, että asiakkaat ahtautuvat mieluummin jo muutenkin täpötäyteen ASP:n ruokalaan?
   (n) Mitä toimenpiteitä on määritetty turvallisuuden parantamiseksi etenkin äskettäin 7. lokakuuta 2014 tapahtuneiden kurdimielenosoitusten välikohtausten jälkeen? Aiotaanko uutta yleistä turvallisuusstrategiaa päivittää?
   (o) Hankkiko parlamentti sähköisen tunnistusjärjestelmän autojen rekisterikilpiin? Mitä se maksoi? Varmistetaanko tällä autotallien sisäänkäynteihin asennetulla järjestelmällä, että rekisterikilpi vastaa kulkuluvan tietoja?

29.  suosittelee avoimuuden parantamiseen sekä poliittisen ja hallinnollisen toiminnan tehostamiseen liittyvistä syistä, että kaikki parlamentin päätöstentekoelinten esityslistat ja kokouspöytäkirjat sekä kaikki niiden tekemät päätökset annetaan välittömästi ja kattavasti tiedoksi kaikille jäsenille, parlamentin henkilöstölle sekä suurelle yleisölle; palauttaa mieliin, että entinen työjärjestysvaliokunta oli hyödyllinen foorumi, jossa keskusteltiin avoimesti ja julkisesti työjärjestykseen liittyvistä menettelyistä ja parlamentin sisäisistä asioista ja kehitettiin niitä; suosittelee näin ollen, että näiden asioiden käsittelyä varten perustetaan työjärjestystä ja parlamentin sisäisiä asioita käsittelevä neutraali valiokunta, jonka päätökset vahvistetaan täysistunnossa;

30.  on erittäin huolestunut siitä, että parlamentti myönsi 17 800 000 euroa institutionaalisen vaalikampanjan nimellä kulkeneille tiedotustoimille, jotka toteutettiin vuosina 2013–2014, ja että äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa putosi jälleen ja oli tällä kertaa 42,54 prosenttia (vuonna 2009: 43 prosenttia); kannustaa hyväksymään uuden strategian, jolla lisätään Euroopan parlamentin vaalien kiinnostavuutta jäsenvaltioissa;

31.  korostaa, että kesäkuussa 2015 on määrä antaa ulkoinen jälkiarviointikertomus vuoden 2014 vaalien tiedotusstrategiasta; pyytää, että talousarvion valvontavaliokunnalle ilmoitetaan sen julkaisupäivämäärä; odottaa, että kertomuksessa annetaan yksityiskohtainen selvitys varoista;

32.  panee merkille, että parlamentin Eurobarometri-tutkimuksesta (EB/EP 82.5) käy ilmi, että vuoden 2014 vaalikampanjan aikana 23 prosentilla vastaajista oli erittäin kielteinen mielikuva parlamentista, kun taas 43 prosentilla oli neutraali mielikuva; huomauttaa, että media-analyysin mukaan kielteinen mielikuva liittyy usein parlamentin jäseniä koskeviin taloudellisiin järjestelyihin, kuten korvauksiin ja edustajanpalkkioihin, sekä parlamentin talousarvioon yleensä; on siksi vakuuttunut, että tarvitaan rakenteellisia parannuksia ja esimerkiksi yleisestä kulukorvauksesta on tehtävä selkoa täysin avoimesti, jotta saadaan lisättyä luottamusta parlamenttiin ja sen nauttimaa kannatusta;

33.  toteaa, että parlamenttiin perustettiin uusi tutkimuspalvelujen pääosasto, joka tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa pääasiassa yksittäisille jäsenille ja täydentää siten parlamentin elinten tarpeisiin vastaavien politiikkayksiköiden työtä;

34.  pitää myönteisenä yksikön perustamista arvioimaan unionin lainsäädännön vaikutusta; kehottaa yksikköä keskittymään parlamentin neuvottelemiin kompromisseihin ja komission ehdotuksiin tehtyihin parlamentin tarkistuksiin; kehottaa laatimaan 30. lokakuuta 2015 mennessä suunnitelman siitä, miten lainsäädäntöä ja sen vaikutusta arvioidaan ripeästi, samoin kuin kuvauksen yksiköstä parlamentin jäseniä varten sekä eritelmän kokonaiskustannuksista; pyytää yksikköä vaihtamaan säännöllisesti näkemyksiä komission, neuvoston ja kansallisten parlamenttien vastaavien yksiköiden kanssa;

35.  panee merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja parlamentin välisen yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin lopullisesti 5. helmikuuta 2014 ja jonka täytäntöönpano käynnistyi siten, että komiteoista siirrettiin huomattava määrä henkilöstöä Euroopan parlamentin uuden tutkimuspalvelujen pääosaston (ERPS) palvelukseen; katsoo, että toimielinten yhteistyötä olisi tehostettava ja että yhdistämällä asiantuntemusta ja ostovoimaa aloilla, joilla toimielimet tarvitsevat samantyyppistä tukea, voitaisiin parantaa tuloksia ja vähentää yleisiä kustannuksia; toivoo, että tämän sopimuksen avulla kolme toimielintä pääsee näihin tavoitteisiin tasapainoisesti ja kaikkien kolmen toimielimen yhtäläisen edun mukaisesti; pyytää kutakin toimielintä tekemään vuoden kuluttua tämän yhteistyön aloittamisesta omakohtaisen arvion sopimuksen vaikutuksista henkilöresursseihin, menoihin, synergiaan, lisäarvoon ja sisältöihin;

36.  panee merkille turvallisuusasioiden pääosaston perustamisen; palauttaa mieliin, että vuonna 2013 saatiin aikaan 195 000 euron säästöt, kun parlamentin turvallisuuspalvelut siirrettiin suoritettavaksi toimielimen sisällä, ja säästöjen odotetaan nousevan vuosina 2013–2016 yli 11 miljoonaan euroon; katsoo, että Belgian valtion kanssa olisi neuvoteltava maan osallistumisesta enemmän parlamentin turvallisuusjärjestelyjen rahoittamiseen, koska sille on taloudellista etua siitä, että unionin toimielimet sijaitsevat sen alueella; kehottaa tekemään arvioinnin, jossa tarkastellaan turvallisuuspalvelujen laatua ennen turvallisuusasioiden pääosaston perustamista ja sen jälkeen, ja toimittamaan sen talousarvion valvontavaliokunnalle viimeistään 30. syyskuuta 2015; vaatii tekemään vertailevan selvityksen muiden toimielinten turvallisuusjärjestelmistä;

37.  muistuttaa, että parlamentin kiinteistöjen ja niiden välittömän ympäristön turvallisuuden ylläpitämisen on oltava ehdoton prioriteetti; pyytää, että osana tätä työtä parannetaan pysäköintialueiden turvallisuutta;

38.  on huolissaan parlamentin hallinnossa vallitsevasta epätasa-arvosta: 31. joulukuuta 2013 yksikönpäälliköistä naisia oli 29 prosenttia, johtajista 34 prosenttia ja pääjohtajista 33 prosenttia; kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin nopeasti korjattua;

39.  vaatii, että parlamentin hallinnon ylimpien virkojen täyttämisessä noudatetaan maantieteellisen tasapainon periaatetta; edellyttää, että vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan kertomus siitä, miten tämän tavoitteen toteuttamisessa on edistytty;

40.  pyytää toimittamaan vuoden 2015 loppuun mennessä selvityksen vuosittaisesta henkilöstömäärän ja ‑kustannusten kehityksestä palkkaluokittain ja hallintotasoittain; pyytää parlamentin hallintoa tarkastelemaan, voisiko parlamentille olla työssään hyötyä kansainvälisten parlamentaaristen edustuslaitosten tekemistä vastaavista tutkimuksista; huomauttaa, että selvityksiin olisi avoimuuden ilmapiirin edistämiseksi sisällytettävä myös asiantuntijoille ulkoistettu työ, ja toteaa, että tämä palvelisi äänestäjienkin etua; panee huolestuneena merkille, että Euroopan parlamentin puhemiehen kabinetissa on suuri määrä henkilöstöä, yhteensä 35, mukaan lukien kaksi autonkuljettajaa ja henkilökohtainen vahtimestari, mikä on erittäin kyseenalaista, ja pitää tätä huonona esimerkkinä kustannusten vähentämisestä ja finanssipoliittisesta vastuusta parlamentin sisällä;

41.  panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 15. huhtikuuta 2013 jäsenten menettelysääntöjä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet; on kuitenkin huolestunut puutteellisesta täytäntöönpanosta ja tulkintaeroista, joista eräs kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä(11) raportoi, ja kehottaa vahvistamaan neuvoa-antavan komitean asemaa myöntämällä sille oikeus käynnistää satunnaistarkastuksia jäsenten antamista sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista;

42.  pitää myönteisenä, että julkisessa virassa toimiessaan jäsenten on ilmoitettava sivutoimistaan avoimemmin; palauttaa kuitenkin mieliin, että Euroopan parlamentin jäsenten, kuten myös kansallisten parlamenttien jäsenten, edustajantoimi ei sulje pois muuta toimintaa ja he voivat näin ollen harjoittaa myös ammatillista toimintaa; katsoo, että avoimuutta voitaisiin parantaa ja mahdolliset eturistiriidat voitaisiin välttää, jos jäsenten käytössä olisi yksityiskohtaisempi ilmoitusmalli; pyytää pääsihteeriä perustamaan yksittäisten jäsenten kaikki sivutoimet sisältävän julkisen tietokannan, johon pääsee parlamentin verkkosivustolta;

43.  korostaa, että parlamentin jäsenten yleiseen kulukorvaukseen liittyvissä asioissa on noudatettava entistä suurempaa avoimuutta; pyytää puhemiehistöä määrittelemään entistä tarkempia sääntöjä, jotka koskevat tilivelvollisuutta tämän korvauksen nojalla sallituista menoista, aiheuttamatta parlamentille lisäkustannuksia;

44.  pitää huolestuttavana, että jäsenten virka-autojen käytöstä ei tehdä jälkitarkastuksia, ja suhtautuu varauksellisesti siihen, että parlamentin puhemiehellä on käytössään kaksi virka-autoa;

45.  pitää myönteisenä, että vuonna 2013 säästettiin 4 miljoonaa euroa (5 prosentin leikkaus) jäsenten matkakuluissa ja henkilöstön virkamatkakuluissa; katsoo, että on jatkettava matkakulujen tiukkaa vähentämispolitiikkaa neuvottelemalla sopimuksia lentoyhtiöiden kanssa; kehottaa pääsihteeriä tekemään asiaa koskevia ehdotuksia;

Vierailijaryhmiä koskevan avustusjärjestelmän hallinnointi

46.  panee erittäin huolestuneena merkille, että unionin varainhoitoa koskevassa yleiskatsauksessaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että vierailijaryhmiin liittyvien kustannusten korvausten maksaminen käteisellä on suuri riski; korostaa, että 73 prosenttia avustuksista maksettiin vuonna 2013 käteisellä ja vain 27 prosenttia pankkisiirtoina; pitää vierailijaryhmille suoritettavia käteismaksuja suurena riskinä parlamentin maineelle ja huomattavana turvallisuusriskinä;

47.  korostaa, että on tarpeen ja tärkeää tiedottaa vierailijaryhmille ennen matkaa kestävistä liikennemuodoista, joita voi käyttää matkustettaessa parlamenttiin; suosittelee, että korvauksen määrä määräytyisi valitun liikennemuodon ja sen päästöluokituksen mukaan;

48.  korostaa, että jotta saataisiin aikaan pitkäaikaisia säästöjä unionin talousarvioon, parlamentin ja neuvoston on tarkasteltava tarvetta laatia yhden toimipaikan järjestelmää koskeva etenemissuunnitelma, kuten parlamentti on todennut useissa aiemmissa päätöslauselmissaan;

Sisäasioiden pääosasto ja ulkoasioiden pääosasto

49.  huomauttaa, että valtuuskuntien, yhteisten parlamentaaristen edustajakokousten, tilapäisten valtuuskuntien ja unionin ulkopuolelle lähetettyjen vaalitarkkailuvaltuuskuntien kustannukset vuonna 2013 olivat noin 5 794 360 euroa; kehottaa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä selvityksen kyseisten kustannusten jakautumisesta vuosina 2005–2015;

50.  panee huolestuneena merkille, että yhden parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan kustannukset olivat 493 193 euroa; kehottaa puhemiehistöä kehittämään yksinkertaisia mutta tehokkaita periaatteita valtuuskuntavierailujen kustannusrakenteen parantamiseksi ottaen eritoten huomioon niiden poliittisen merkityksen, keston ja tulokset;

Parlamenttien väliset valtuuskunnat

51.  pitää kiireellisenä ja tärkeänä parlamenttien välisten valtuuskuntien verkkosivustojen kehittämistä ja sisällön tuottamista niitä varten; pitää myös erittäin tärkeänä, että valtuuskuntien julkiset kokoukset lähetetään suoratoistolähetyksenä – talousarvion asettamissa rajoissa – samalla tavoin kuin parlamentin valiokuntien kokoukset;

Viestinnän pääosasto

52.  pitää valitettavana, että vuosien 2012–2014 monivuotisen avustusohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan parlamentin roolista, kustannukset olivat noin 14 500 000 euroa; epäilee, kuuluuko avustusohjelma parlamentin keskeiseen toimivaltaan ja tehtäviin, jotka johtuvat sen lainsäädäntö-, talousarvio- ja vastuuvapausoikeuksista; kehottaa hallintoa esittämään talousarvion valvontavaliokunnalle ulkopuolisen arvion tästä avustusohjelmasta hyvissä ajoin ennen vuotta 2014 koskevaa vastuuvapausmenettelyä;

53.  pyytää toimittamaan täydellisen selvityksen kaikista viestintähankkeisiin myönnetyistä parlamentin talousarviosta rahoitetuista avustuksista, mukaan lukien tiedot asianomaisista määristä ja rahoituksen saajista;

54.  pyytää toimittamaan selvityksen parlamentin talousarviosta järjestöille ”MEP Ranking” ja ”Vote Watch Europe” mahdollisesti myönnetyistä määrärahoista; pitää valitettavana, että nämä järjestöt arvioivat Euroopan parlamentin jäsenten työtä määrällisten kriteerien perusteella, mikä voi toimia vääränlaisena kannustimena ja johtaa ylimääräiseen työhön; katsoo, että parlamentin jäseniin kohdistuva byrokratia lisääntyy ja heidän vapautensa hoitaa tehtäväänsä on yhä rajoitetumpaa;

EuroparlTV

55.  palauttaa mieliin, että EuroparlTV:lle osoitettiin vuoden 2013 talousarviossa 8 000 000 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 5 000 000 euroa ja että palvelun teho on parantunut uusien toimintojen ja hankkeiden myötä; panee merkille, että vuodesta 2012 vuoteen 2014 videoiden keskimääräinen kuukausittainen katsojamäärä nousi 53 000:sta 400 000:een;

56.  muistuttaa, että puhemiehistön 12. joulukuuta 2012 tekemän päätöksen mukaan vuonna 2014 käynnistettiin ulkoinen tutkimus, jonka tarkoituksena on kannustaa kehittämään parlamentin internetvideopalvelua (EuroparlTV:tä); panee merkille, että tämän tutkimuksen suositukset aiotaan panna täytäntöön vuoden 2015 alkupuolella;

LUX-elokuvapalkinto

57.  panee merkille, että LUX-elokuvapalkintoon liittyvät menot vuonna 2013 olivat 448 000 euroa eli lähes samat kuin vuonna 2012 (434 421 euroa) ja että niistä katettiin

   ehdokkaiden virallinen valintamenettely ja kilpailu
   viestintä Brysselissä ja Strasbourgissa
   tiedottaminen jäsenille ja alan mediakumppaneille sekä suurelle yleisölle
   kustannukset tekstittämisestä 24 viralliselle kielelle
   voittajaelokuvan sovittaminen kuulo- ja näkövammaisille
   parlamentin osallistuminen Euroopan tärkeimpiin elokuvatapahtumiin LUX-palkinnon tunnetuksi tekemiseksi;

58.  kehottaa tutkimaan, mitä tehostamismahdollisuuksia sen talousarviosta löytyy;

59.  kehottaa teettämään vuoden 2015 loppuun mennessä parlamentin jäsenten keskuudessa edustavan kyselyn, jolla pyritään selvittämään, tunnetaanko LUX-elokuvapalkinto kunkin omassa jäsenvaltiossa ja miten siihen siellä mahdollisesti suhtaudutaan;

Tiedotustoimistot

60.  panee huolestuneena merkille, että tiedotustoimistojen virkamatkakulut vuonna 2013 olivat 1 839 696 euroa, joista Strasbourgiin tehtyjen virkamatkojen osuus oli 1 090 290 euroa; pitää valitettavana, että Strasbourgiin suuntautuneiden tiedotustoimistojen virkamatkojen kulut lisääntyivät noin 7 prosentilla vuodesta 2012, ja toteaa, että lisäksi uuden tiedotustoimiston perustaminen Kroatiaan aiheutti 2 prosentin lisäyksen; pyytää toimittamaan tiedot tärkeimmistä syistä tiedotustoimistojen henkilökunnan virkamatkoille Strasbourgiin ja Brysseliin; pyytää toimittamaan selvityksen kunkin tiedotustoimiston henkilökunnan virkamatkoista vuosina 2005, 2010 ja 2015 vertailujen mahdollistamiseksi; pitää videoneuvottelujen käytön etusijalle asettamista ehdottoman tärkeänä, koska näin leikattaisiin parlamentin talousarvion rakenteellisia kustannuksia ja vähennettäisiin ympäristövaikutuksia haittaamatta parlamentin toimintaa;

61.  huomauttaa, että useiden jäsenvaltioissa sijaitsevien tiedotustoimistojen verkkosivustoja ei ole päivitetty vaalien jälkeen; pyytää kiinnittämään huomiota siihen, miten tämä voi vaikuttaa parlamentin uskottavuuteen suuren yleisön silmissä; vaatii teettämään tutkimuksen tiedotustoimistoille myönnettyjen varojen käytöstä ja antamaan selvityksen siitä, miksi internetyhteyksien kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri jäsenvaltioiden välillä;

Parlamentin logo

62.  panee merkille, että Euroopan parlamentin logoa on muutettu; korostaa, ettei se voi hyväksyä, ettei sille taaskaan tiedotettu päätöksestä riittävän ajoissa; vaatii asiasta vastaavia yksiköitä selittämään, miksi logoa muutettiin, minkä menettelyn mukaan asiasta päätettiin ja kuinka paljon logon muuttaminen tuli maksamaan;

63.  kehottaa esittämään yksityiskohtaisen selvityksen kaikista Euroopan historian talosta Euroopan parlamentille aiheutuvista ulkoisista ja sisäisistä kustannuksista sekä erittelemään suunnittelukustannukset (mukaan lukien alustava suunnittelu), investointikustannukset ja juoksevat kustannukset (mukaan lukien rakentamiseen ja kunnossapitoon varatut määrät, henkilöstömenot ja näyttelykustannukset); panee merkille, että komissio tukee Euroopan historian talon rahoittamista vuosittain 800 000 eurolla; huomauttaa, että Euroopan historian talon myönteiset vaikutukset ulottuvat unionin toimielinten lisäksi Belgian valtioon, joka saa uusia tuloja tästä uudesta matkailukohteesta; suosittelee siksi, että Belgian valtiota pyydetään tukemaan Euroopan historian talon perustamista;

Henkilöstöasioiden pääosasto

64.  toteaa, että periaatteessa parlamenttiin voidaan ottaa henkilöstöä (vakituisia virkamiehiä) vain järjestämällä avoimia kilpailuja ja että kilpailun läpäisseiden osuus on noin 10 prosenttia ehdokkaista ja keski-ikä 34 vuotta; toteaa huolestuneena, että vaikka nuorisotyöttömyys on yksi unionin pääpainopisteistä, unionin toimielimet, parlamentti mukaan luettuna, eivät ole ottaneet käyttöön minkäänlaisia toimia, joilla kannustetaan alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä;

65.  korostaa, että erityisesti joistakin jäsenvaltioista virkamiehiä tai toimihenkilöitä ei ole helppo saada palvelukseen; panee merkille, että toimielinten nykyiset palkka- ja pääsyehdot eivät houkuttele uutta henkilöstöä; korostaa, että palkat eivät ole kilpailukykyisiä eikä urakehitys ole houkutteleva monien EU-15-jäsenvaltioiden kansalaisille, ja katsoo, että tämä koskee etenkin niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, joista lähtöisin olevien virkamiesten eläkeikä lähestyy; tähdentää, että tämä tilanne, jossa unionin virkamieskuntaa on pakko supistaa, johtaa lähitulevaisuudessa tarjottujen palvelujen laadun murenemiseen ja saattaa johtaa maantieteellisen tasapainon vääristymiseen entisestään;

66.  pyytää laatimaan henkilöstökomitean järjestämästä ja rahoittamasta toiminnasta selvityksen, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot toiminnan lajista, aiheutuneista menoista ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta;

67.  pyytää henkilöstöasioiden pääosastoa ja asianomaisia yksiköitä toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että parlamentin korkeisiin virkoihin saataisiin naisia, tai arvioimaan syitä sille, että naisia on niissä vähemmän kuin miehiä, ja esittämään sen jälkeen toimenpiteitä, joilla helpotetaan naisten saamista parlamentin hallinnon korkeisiin virkoihin;

68.  panee merkille ”Away Days” -tilaisuuksista ja muista henkilöstölle järjestetyistä vastaavankaltaisista tilaisuuksista vuonna 2013 aiheutuneet korkeat kustannukset (kahdeksan tilaisuutta maksoi yhteensä 140 730 euroa); katsoo, että kriisin ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien kustannuksia on suhteutettava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

Parlamentin jäsenten avustajat

69.  kannattaa toimenpiteitä, joilla organisoitiin noin 1 700 valtuutetun avustajan sopimusten päättymiseen liittyvä hallinnointi seitsemännen vaalikauden päättyessä ja kahdeksannen alkaessa ja erityisesti APA-People-sovelluksen käyttöönotto; katsoo kuitenkin, että valtuutettujen avustajien sopimusten tekemisessä mukana olevien yksiköiden hallinnollisia resursseja olisi täytynyt lisätä toimien nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi; huomauttaa, että käyttöön ei annettu riittävästi henkilöresursseja ja teknisiä resursseja eikä joidenkin avustajien sopimusten allekirjoittamisen viivästymistä ja jopa joidenkin sopimusten katkeamista pystytty näin ollen välttämään ja että myös päivärahojen ja muiden korvausten laskemisessa ja tämän seurauksena palkkojen maksussa oli viivästyksiä; toteaa kuitenkin, että menettelyt ovat parantuneet merkittävästi vuodesta 2009, mutta toteaa myös, että parlamentin on nopeutettava ja tehostettava palvelukseenottomenettelyjään edelleen; panee huolestuneena merkille, että kysymys, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, joiden oikeuksia loukattiin lyhentämällä heidän työsopimustensa kestoa vähintään yhdellä kuukaudella Euroopan parlamentin vaalien aikaisen ajankohdan vuoksi, on edelleen ratkaisematta; vaatii mukauttamaan eläkeoikeuksien kertymiseen tarvittavaa aikaa koskevaa lainsäädäntöä parlamentin vaalikauden todellisen keston mukaisesti;

70.  pitää valitettavana, ettei parlamentin henkilöresursseja vuonna 2013 koskevaan katsaukseen – kuten ei aiempiinkaan katsauksiin – sisällytetty juuri lainkaan parlamentin jäsenten valtuutettuihin avustajiin liittyviä tietoja, vaikka heidän osuutensa parlamentin koko henkilöstöstä on 29,4 prosenttia; pyytää parlamenttia korjaamaan tämän asian ottaen huomioon, että kyseinen asiakirja on keskeinen toimielimen henkilöstöhallinnon kehittämisen kannalta;

71.  pitää valitettavana virkamiestuomioistuimen 12. joulukuuta 2013 antamaa tuomiota asiassa F-129/12, ja pitää erittäin valitettavana, että parlamentin katsottiin laiminlyöneen tuen tarjoamisen parlamentin jäsenen valtuutetuille avustajille häirintätapauksissa ja laittomissa lomautuksissa; panee merkille, että puhemiehistö päätti 14. huhtikuuta 2014 perustaa häirinnästä tehtyjä valituksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean, jotta vältettäisiin valtuutettujen avustajien ajautuminen tällaisiin tilanteisiin; on kuitenkin huolissaan komitean epätasapainoisesta kokoonpanosta: komitea koostuu kolmesta kvestorista, yhdestä hallinnon edustajasta ja yhdestä valtuutettujen avustajien edustajasta; panee merkille, että marraskuuhun 2014 mennessä komitea oli käsitellyt kolme tapausta, joista kvestorit olivat päättäneet, ettei asian käsittelyä ollut syytä jatkaa; pyytää näin ollen puhemiehistöä tarkistamaan päätöstään ja tasapainottamaan komitean kokoonpanoa siten, että siinä olisi vähintään kaksi valtuutettujen avustajien edustajaa;

72.  panee huolestuneena merkille, että valtuutetut avustajat jättävät kielikursseja kesken huomattavasti useammin (32 prosenttia) kuin muu henkilöstö (8 prosenttia); pyytää muuttamaan kielikurssitarjontaa siten, että valtuutetuille avustajille tarjotaan heidän erityisiin työskentelyolosuhteisiinsa paremmin mukautettuja kielikursseja;

73.  pyytää tutkimaan, miksi valtuutetut avustajat ja muu henkilöstö käyttävät sairauslomapäiviä hyvin eri lailla;

74.  kiinnittää huomiota siihen, että parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille maksetaan virkamatkoista Strasbourgiin noin 30–45 prosenttia vähemmän päivärahoja kuin parlamentin muulle henkilöstölle; huomauttaa, että lisäksi valtuutetuille avustajille maksetut korvaukset jakautuvat kolmeen ryhmään ja aina matkasta Strasbourgiin ei edes makseta korvausta; pyytää puhemiehistöä toteuttamaan tarvittavat toimet epätasa-arvon poistamiseksi ja kyseisen korvauksen maksamiseksi valtuutetuille avustajille samalla tavalla kuin muulle henkilöstölle;

75.  on huolissaan siitä, että paikallisten avustajien määrä vaihteli jäsenkohtaisesti huomattavasti nollasta 43:een vuonna 2013; kehottaa tutkimaan, onko palvelukseenottomenettelyjä noudatettu tapauksissa, joissa paikallisten avustajien määrä oli suuri, ja arvioimaan, mikä on ollut syynä heidän suureen määräänsä; pyytää arvioimaan paikallisten avustajien palvelukseenottomenettelyjä ja tekemään ehdotuksia niiden järkeistämiseksi, jotta vältytään siltä, että paikallisia avustajia olisi liiallinen määrä jäsentä kohden; kehottaa varmistamaan, että paikallisten avustajien palkkaamisessa ja palveluntarjoajien valinnassa noudatetaan entistä suurempaa avoimuutta; kehottaa julkaisemaan internetissä jäsenten käyttämien palveluntarjoajien nimet;

76.  korostaa, että heinäkuussa 2008 hyväksyttyjen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 43 artiklan d alakohdan mukaan jäsen ei voi palkata avustajakseen puolisoaan, muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuolta, vanhempiaan, lapsiaan tai sisaruksiaan;

77.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa parlamenttia panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

Parlamentin kiinteistöpolitiikka

78.  ottaa huomioon, että kolmella työskentelypaikkakunnallaan parlamentilla on käytössään 1,1 miljoonaa neliömetriä tilaa ja se omistaa 81 prosenttia tästä tilasta; pitää äärimmäisen tärkeänä vahvistaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan parlamentin rakennusten kestävyys kunnossapitokustannusten kasvaessa;

79.  kehottaa parlamenttia ja komissiota tekemään Eurooppa-talojen yhteistä hallinnointia koskevan yhteistyösopimuksen, jonka perusteella voidaan ensinnäkin määritellä monivuotinen suunnittelukehys kiinteistöjen hankintaan tai vuokraukseen liittyviä kiinteistökartoituksia varten ja toisaalta yksinkertaistaa talojen päivittäisiä hallinto- ja rahoitusmenettelyjä;

80.  toteaa, että Sofian Eurooppa-talo on ollut täysin toiminnassa heinäkuusta 2013 lähtien; panee merkille, että myyjä velvoitettiin korjaamana rakennusvirheet ja rakennusmääräysten vastaiset rakenteet ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista;

Tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto sekä käännöstoiminnan pääosasto

81.  panee tyytyväisenä merkille, että resurssitehokasta monikielisyyttä koskevan puhemiehistön päätöksen täytäntöönpano tuotti 15 miljoonan euron säästöt tulkkaustoiminnan alalla ja 10 miljoonan euron säästöt käännöstoiminnan alalla vuonna 2013 mutta ei vaikuttanut monikielisyyden periaatteeseen eikä heikentänyt parlamentin työn laatua; toteaa jälleen, että toimielinten välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voitaisiin vaihtaa parhaita käytäntöjä, jotka edistävät tehokkuutta ja mahdollistavat säästöjen aikaansaamisen;

Varainhoidon pääosasto

Vapaaehtoinen eläkerahasto

82.  toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston varojen perusteella laskettu arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä kasvoi 197,5 miljoonaan euroon vuoden 2013 lopussa; korostaa, että kyseiset tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle;

83.  toteaa, että viime kädessä on mahdotonta arvioida, johdetaanko rahastoa tehokkaasti ja asianmukaisesti, ja kehottaa teettämään asiasta ulkoisen arvioinnin;

84.  toteaa kuitenkin, että tämä herättää huolta rahaston varojen mahdollisesta ehtymisestä ja että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan;

85.  panee merkille, että unionin tuomioistuin hyväksyi vuonna 2013 päätöksen nostaa rahaston jäsenten eläkeikä 60 vuodesta 63 vuoteen, jotta pääomaa ei käytetä loppuun liian aikaisin, ja päätöksen mukauttaa rahastoa uusiin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin;

Jäsenille tarjottavat palvelut

86.  kehottaa parlamenttia asettamaan palveluntarjoajien nimet ja tiedot jäsenille tarjottavista palveluista julkisesti saataville parlamentin jäsenten kotisivuille samaan paikkaan, jossa esitetään tiedot valtuutetuista avustajista ja paikallisista avustajista;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

87.  panee merkille innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston henkilöstön ottamisen parlamentin henkilöstöksi sekä lupauksen alentaa kustannuksia ja parantaa tietoteknisen henkilöstön asiantuntemuksen tasoa; muistuttaa, että asiantuntemuksen parantaminen pysyvien innovaatioiden osalta esitettiin myös syyksi alan ulkoistamiselle muutama vuosi sitten; kehottaa pääsihteeriä tekemään yhteistyötä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston kanssa etsiäkseen keinoja nopeuttaa palvelukseenottomenettelyä ja houkutellakseen tietotekniikan ja -turvallisuuden alan parhaita asiantuntijoita;

88.  palauttaa mieliin, että tiettyjen jäsenten, avustajien ja virkamiesten henkilökohtaisten ja luottamuksellisten sähköpostilaatikkojen tietoturva vaarantui, kun parlamentti joutui niin kutsutun epärehellisen välittäjän hyökkäyksen (man-in-the-middle attack) kohteeksi ja hakkeri kaappasi yksityisten älypuhelinten ja parlamentin julkisen langattoman lähiverkon välisen tietoliikenneyhteyden;

89.  panee merkille, että riippumaton kolmas osapuoli toteutti tieto- ja viestintätekniikan turvallisuustarkastuksen kaikissa parlamentin tietoteknisissä ja televiestintäjärjestelmissä, jotta voitaisiin laatia selkeä etenemissuunnitelma tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuteen liittyvien toimien parantamiseksi vuonna 2015; huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden tarkastuksen määräaika oli joulukuussa 2014; muistuttaa, että tämän olisi oltava prioriteetti, kun otetaan huomioon turvallisuuteen viime aikoina kohdistuneet uhat, ja pyytää, että talousarvion valvontavaliokunnalle tiedotetaan tuloksista heti, kun raportti on saatu valmiiksi;

90.  panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 9. joulukuuta 2013 välittömät ja keskipitkän aikavälin toimenpiteet, joilla vahvistetaan mobiililaitteiden käyttöä koskevia Euroopan parlamentin turvallisuussääntöjä;

91.  painottaa, että parlamentin on jatkettava yhteistyötään komission tietotekniikan pääosaston kanssa vanhojen tietoteknisten välineiden ja infrastruktuurien korvaamiseksi siten, että edetään kohti avoimia, yhteensopivia ja myyjästä riippumattomia ratkaisuja, joilla pyritään saamaan aikaan kustannustehokas, korkealaatuinen tietotekniikkaympäristö Euroopan parlamentille;

92.  on tyytyväinen jo joitakin vuosia käytössä olleeseen at4am-sovellukseen, joka on hyödyllinen ja onnistunut tarkistusten esittämissovellus; pitää tarpeellisena parantaa ja päivittää erityisesti kyseisen sovelluksen eräitä erittäin hyödyllisiä toimintoja, kuten automaattisia korjauksia ja varmuuskopiointitoimintoa;

93.  pyytää, että avoimuuden ja asiakirjojen tasapuolisen saatavuuden edistämiseksi ePetition‑sovellus, jonka avulla on mahdollista tutustua kaikkiin kansalaisten parlamentin vetoomusvaliokunnalle esittämiin vetoomuksiin, avataan kaikille parlamentin jäsenille, ei ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenille ja/tai varajäsenille;

Ympäristöystävällinen parlamentti

94.  on tietoinen parlamentin uudesta ”New World of Work” -konseptista, EMAS‑akkreditoinnista ja -prosessista ja paperittomuuteen tähtäävästä ohjelmasta, johon kuuluvat eCommittee- ja eMeeting-sovellukset; kehottaa tehostamaan tätä ohjelmaa saatavilla olevin älypuhelin- ja taulutietokonesovelluksin;

95.  huomauttaa, että ajankäyttöä voitaisiin tehostaa ja parlamentin ympäristöjalanjälkeä pienentää teleneuvottelujen ja etätyöskentelyn avulla ja samalla voitaisiin vähentää hallinto- ja matkakustannuksia;

96.  toteaa, että kasvihuonekaasupäästöt parlamentin henkilöstön matkoista Brysselin, Luxemburgin ja Strasbourgin välillä ovat pudonneet 34 prosentilla vuosien 2006 ja 2012 välillä; kehottaa puhemiehistöä huolehtimaan täydestä avoimuudesta ja ottamaan huomioon myös päästöt, joita aiheutuu, kun jäsenet matkustavat kotimaistaan Brysseliin ja Strasbourgiin; panee tyytyväisenä merkille toimenpiteet, joilla pyritään kompensoimaan päästöjä, joita ei voida vähentää ja joita on mahdoton välttää; suosittelee panemaan täytäntöön myös muita kompensointitoimenpiteitä toteuttamalla YK:n tunnustaman puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) Gold Standard -luokituksen mukaisia hankkeita;

97.  kehottaa pääsihteeriä suunnittelemaan, miten kuljetusarkkujen määrää voitaisiin vähentää parlamentin virkamatkoilla; ehdottaa, että käyttöön otettaisiin pienempiä kuljetusarkkuja tai arkkuja jaettaisiin useamman henkilön kesken, mikä vähentäisi kustannuksia ja pienentäisi hiilijalanjälkeä;

98.  kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä kehittämään kestävän ja yhdenmukaisen konseptin, jonka avulla hyödynnetään täysimääräisesti budjettikohtaa 239 maksimimäärän käyttämiseksi hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen, jotta saadaan kompensoitua parlamentin niitä hiilidioksidipäästöjä, jotka eivät ole vältettävissä, YK:n tunnustaman puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) Gold Standard -luokituksen mukaisilla hankkeilla;

99.  pyytää, että ilmastointijärjestelmässä keskityttäisiin energiatehokkuuteen, jotta ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset;

Tehtyjä sopimuksia koskeva vuosikertomus

100.  panee merkille, että vuonna 2013 tehtiin yhteensä 264 hankintasopimusta, joista 120 – arvoltaan 465 miljoonaa euroa – tehtiin avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ja 144 – kokonaisarvoltaan 152 miljoonaa euroa – tehtiin neuvottelumenettelyssä; toteaa, että vaikka neuvottelumenettelyssä tehtyjen sopimusten määrä laski vuonna 2013 yhteensä 37 prosenttia (144 sopimusta, kun vuonna 2012 tehtiin 241 sopimusta), niiden arvo ei muuttunut arvoltaan merkittävästi;

101.  korostaa tässä yhteydessä, että kaikissa sopimuksissa ja tarjouskilpailuissa on pantava täytäntöön ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeva konsepti; kehottaa ottamaan käyttöön yhä enemmän kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita ympäristöä säästävien sopimusten tekemiseksi, etenkin elintarvike- ja cateringpalvelujen, ajoneuvojen ja kuljetuksen, saniteetti- ja vesilaitteiden, paperin, jätehuollon, tietotekniikka- ja kuvauslaitteiden, valaistuksen, siivouksen ja kalusteiden alalla;

102.  panee merkille, että suurin osa (61 prosenttia) vuonna 2013 tehdyistä sopimuksista oli palvelusopimuksia, joiden kokonaisarvo on 374 miljoonaa euroa, ja että kolme pääosastoa teki 14 sopimusta, joiden arvo oli yli 10 miljoonaa euroa; pitää tärkeänä varmistaa, että kyseisiä arvoltaan merkittäviä sopimuksia varten on olemassa asianmukaiset tarkastusjärjestelmät, joilla toimeksiantojen toteuttamista valvotaan jatkuvasti;

103.  panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2013 ja 2012 tehdyt hankintasopimukset esitetään sopimustyypin mukaan:

Sopimustyyppi

2013

2012

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Palvelut

Hankinnat

Urakat

Kiinteistöt

189

48

19

8

72 %

18 %

7 %

3 %

242

62

36

4

70 %

18 %

12 %

1 %

Yhteensä

264

100 %

344

100 %

Sopimustyyppi

2013

2012

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Palvelut

Hankinnat

Urakat

Kiinteistöt

374 147 951

91 377 603

15 512 763

136 289 339

61 %

15 %

2 %

22 %

493 930 204

145 592 868

48 386 872

180 358 035

57 %

17 %

5 %

21 %

Yhteensä

617 327 656

100 %

868 267 979

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2013, s. 7)

104.  panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2013 ja 2012 tehdyt hankintasopimukset esitetään menettelytyypin mukaan:

Menettelytyyppi

2013

2012

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

106

14

144

-

-

40 %

5 %

55 %

-

-

98

5

241

-

-

28 %

2 %

70 %

0 %

0 %

Yhteensä

264

100 %

344

100 %

Menettelytyyppi

2013

2012

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

382 045 667

83 288 252

151 993 737

-

-

62 %

13 %

25 %

-

-

381 116 879

245 156 318

241 994 782

-

-

44 %

28 %

28 %

0 %

0 %

Yhteensä

724 297 066

100 %

603 218 807

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2013, s. 9)

Poikkeuksellinen neuvottelumenettely

105.  panee merkille, että poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn osuus oli 39 prosenttia vuonna 2013 käynnistetyistä neuvottelumenettelyistä; panee huolestuneena merkille, että parlamentti käytti poikkeuksellista neuvottelumenettelyä vuonna 2013 yhteensä 56 sopimuksessa, ja vaatii, että sopimusten kokonaismäärän ilmoittamisen lisäksi myös niiden yhteisarvo ilmoitetaan;

106.  katsoo, että tulojen ja menojen hyväksyjien olisi perusteltava poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn käyttö perusteellisesti ja avoimesti; kehottaa varainhoidon keskusyksikköä kokoamaan kyseiset tiedot vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimitettavaan hankintasopimuksia koskevaan vuosikertomukseen;

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

107.  toteaa, että vuonna 2013 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavalla tavalla:

Ryhmä

2013

2012

Määrärahat vuodessa

Omat ja siirretyt varat

Maksut

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

Määrärahat vuodessa

Omat ja siirretyt varat

Maksut

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle (2011) siirretyt määrärahat

PPE

21 680

4 399

18 437

85,04 %

7 642

21 128

2 024

18 974

89,81 %

4 178

S&D

15 388

6 849

17 649

114,69 %

4 588

14 908

6 313

14 520

97,40 %

6 702

ALDE

6 719

2 172

7 142

106,30 %

1 749

6 673

2 281

6 855

102,72 %

2 100

Verts/ALE

4 366

1 787

4 778

109,44 %

1 375

4 319

1 460

4 002

92,65 %

1 778

GUE/NGL

2 658

1 076

3 317

124,79 %

416

2 563

1 094

2 602

101,52 %

1 055

ECR

4 046

1 602

4 598

113,64 %

1 050

3 765

1 219

3 407

90,51 %

1 577

EFD

2 614

939

2 422

92,65 %

1 132

2 538

881

2 494

98,29 %

925

Sitoutumattomat jäsenet

1 316

367

931

70,74 %

441

1 362

413

963

70,73 %

367

Yhteensä

58 786

19 193

59 274

100,83 %

18 394

57 255

15 687

53 817

94,00 %

18 680

* kaikki määrät tuhansia euroja

Euroopan tason poliittiset puolueet ja poliittiset säätiöt

108.  toteaa, että vuonna 2013 alamomentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti(12):

Puolue

Lyhenne

Omat varat*

EP:n avustus

Tulot yhteensä

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen) tai tappio

Euroopan kansanpuolue

PPE

1.439

6.464

9.729

85 %

192

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

PES

1.283

4.985

6.841

85 %

118

Euroopan liberaali- ja demokraattipuolue

ALDE

518

2.232

3.009

85 %

33

Euroopan vihreä puolue

EGP

461

1.563

2.151

78 %

-36

Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto

AECR

307

1.403

1.970

85 %

45

Euroopan vasemmistopuolue

EL

233

948

1.180

68 %

-258

Euroopan demokraattinen puolue

EDP

91

437

528

85 %

0

EU-demokraatit

EUD

48

197

245

85 %

12

Euroopan vapaa allianssi

EFA

93

439

592

85 %

12

Euroopan kristillinen poliittinen liike

ECPM

61

305

366

85 %

8

European Alliance for Freedom

EFA

68

384

452

85 %

1

Euroopan kansallisten liikkeiden liitto

AEMN

53

350

403

85 %

-38

Vapauksien ja demokratian Euroopan liike

MELD

107

594

833

85 %

0

Yhteensä

4.762

20.301

28.299

83 %

89

(*) kaikki määrät tuhansia euroja

109.  toteaa, että vuonna 2013 alamomentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti(13):

Säätiö

Lyhenne

Liittyy puolueeseen

Omat varat*

EP:n avustus

Tulot yhteensä

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Eurooppa-tutkimuksen keskus

CES

PPE

772

3.985

4.757

85 %

Foundation for European Progressive Studies

FEPS

PSE

491

2.762

3.253

85 %

European Liberal Forum

ELF

ALDE

214

1.108

1.322

85 %

Green European Foundation

GEF

EGP

158

881

1.039

85 %

Transform Europe

TE

EL

130

538

668

85 %

Institute of European Democrats

IED

PDE

50

219

269

85 %

Centre Maurits Coppieters

CMC

EFA

50

227

277

85 %

New Direction - Foundation for European Reform

ND

AECR

183

645

828

85 %

European Foundation for Freedom

EFF

EFA

39

210

249

85 %

Organisation For European Interstate Cooperation

OEIC

EUD

20

123

143

85 %

European Christian Political foundation

ECPF

ECPM

31

170

201

85 %

Foundation for a Europe of Liberties and Democracy

FELD

MELD

60

280

340

85 %

Identités & Traditions europénnes

ITE

AEMN

31

177

208

85 %

Yhteensä

-

2.229

11.325

13.554

85 %

(*) kaikki määrät tuhansia euroja

-

2.229

11.325

13.554

85%

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 201, 30.6.2014, s. 1.
(4) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(5) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(7) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(8) PE 349.540/Bur/ann/def.
(9) EUVL C 249 E, 30.8.2013, s. 18.
(10) EUVL C 257 E, 6.9.2013, s. 104.
(11) ALTER-EU: Mind the Gap (http://www.alter-eu.org/sites/default/files/documents/Mind%20the%20Gap%20briefing.pdf)
(12) Lähde: PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.295/BUR) ja PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.297/BUR), kohta 12.
(13) Lähde: PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.295/BUR) ja PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.297/BUR), kohta 12.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
PDF 255kWORD 74k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2014/2079(DEC))
P8_TA(2015)0122A8-0116/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0148/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0116/2015),

1.  lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille Eurooppa‑neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2014/2079(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka II – Eurooppa‑neuvosto ja neuvosto,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0116/2015),

A.  katsoo, että kaikkien unionin toimielinten olisi toimittava avoimesti ja oltava kaikin puolin vastuussa unionin kansalaisille niille unionin toimieliminä uskotuista varoista;

B.  toteaa, että parlamentti ei pysty tekemään tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä, koska sen kysymyksiin ei ole saatu vastausta eikä sillä ole riittävästi tietoa;

1.  panee merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

2.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2013 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Eurooppa‑neuvostoon ja neuvostoon liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

3.  toteaa, että vuonna 2013 Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kokonaistalousarvio oli 535 511 300 euroa (533 920 000 euroa vuonna 2012), joista käytettiin 86,7 prosenttia; pitää valitettavana, että toteutusaste laski vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, jolloin se oli 91,8 prosenttia;

4.  on huolissaan siitä, että käyttämättä jääneiden varojen osuus on edelleen varsin korkea ja koskee lähes kaikkia menoluokkia; ehdottaa jälleen keskeisten tulosindikaattoreiden laatimista, jotta talousarvion suunnittelua voidaan tulevina vuosina parantaa;

5.  panee merkille, että sitoumuksia peruttiin vuonna 2013 yhteensä 71 376 244 euroa varojen vajaakäytön ja tilojen ja palvelujen käytön vähenemisen vuoksi;

6.  on yllättynyt, että Europa-rakennuksen hankkimista varten varatut 5 miljoonaa euroa siirrettiin maksettavaksi vuonna 2014; katsoo, että tämä siirto, muiden seuraavalle vuodelle tehtyjen siirtojen lisäksi, on vastoin varainhoitoasetuksessa olevia talousarvion vuotuisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

7.  toteaa jälleen, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviot olisi eriytettävä toimielinten varainhoidon avoimuuden lisäämiseksi ja kummankin toimielimen vastuullisuuden parantamiseksi;

8.  kehottaa jälleen Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa toimittamaan parlamentille vuotuisen toimintakertomuksensa, johon sisältyy kattava katsaus kaikkiin kummankin toimielimen käytössä oleviin henkilöresursseihin ura-alueen, palkkaluokan, sukupuolen, kansalaisuuden ja ammatillisen koulutuksen mukaan jaoteltuina; katsoo, että taulukko olisi liitettävä automaattisesti toimielinten vuotuiseen toimintakertomukseen;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että neuvoston pääsihteeristöön perustettiin tarkastuskomitea ja neuvosto hyväksyi uuden sisäisen tarkastuksen perussäännön; pyytää neuvostoa tiedottamaan parlamentille näiden muutosten hyödyistä ja tuloksista;

10.  pitää valitettavana, että vuonna 2013 sisäisen tarkastuksen tekemiä seurantahuomautuksia pantiin täytäntöön aiempaa vähemmän; yhtyy neuvoston kantaan, jonka mukaan tarkastusten suositukset on tärkeää panna ajoissa täytäntöön(7); odottaa, että tämä toteutetaan viivästyksettä;

11.  panee huolestuneena merkille, että tarkastussuositusten täytäntöönpano on viivästynyt käännösyksikössä;

12.  panee huolestuneena merkille valtaisat erot unionin eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän toiminnan tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että monikielisyyden kunnioittaminen unionin toimielimissä on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

13.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa ottaen huomioon, että kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

14.  ilmaisee huolensa siitä, että unionin toimielinten vastuutehtävissä ei ole tarpeeksi naisia; kehottaa neuvostoa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

15.  pitää valitettavana, että kiinteistöhankkeiden hallinnointia koskevan käsikirjan laatiminen on viivästynyt;

16.  panee merkille, että osa Europa-rakennushanketta koskevista tarkastussuosituksista on edelleen jäljessä toteutuksesta; kehottaa jälleen neuvostoa antamaan perusteellisen kirjallisen selvityksen rakennuksen hankintaan käytetyistä kokonaismäärärahoista;

17.  pyytää liittämään toimielimen vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

18.  panee merkille neuvoston määrärahojen nollakasvun vuonna 2013 (0,3 prosenttia, 1,6 miljoonaa euroa); pitää suuntausta myönteisenä ja odottaa sen jatkuvan tulevina vuosina;

19.  kehottaa neuvostoa kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten kanssa käännöskustannusten yhdenmukaisen esittämismenetelmän, jotta kustannusten analysointia ja vertailua voidaan yksinkertaistaa;

20.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa neuvostoa panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

21.  kehottaa neuvostoa noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

Vastuuvapauden myöntämispäätöksen lykkäämisen syyt

22.  korostaa jälleen, että neuvoston olisi toimittava avoimesti ja oltava valmis vastaamaan Euroopan kansalaisille kaikista sille unionin toimielimenä uskotuista varoista; painottaa tämän tarkoittavan sitä, että neuvoston on osallistuttava täysipainoisesti ja vilpittömin mielin vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn muiden toimielinten tavoin; katsoo näin ollen, että unionin talousarvion toteutuksen tehokas valvonta edellyttää parlamentin ja neuvoston työjärjestelyjen avulla toteutettavaa yhteistyötä; pahoittelee vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä kohdattuja tähänastisia vaikeuksia; panee kuitenkin merkille, että unionin nykyinen puheenjohtajavaltio on osoittanut mielenkiintoaan kantojen lähentämiseen, ja panee merkille kirjeen, jossa neuvoston pääsihteeri vastasi talousarvion valvontavaliokunnan esittämiin kysymyksiin ilmoittaen olevansa valmis tukemaan aktiivisesti käytännön toimia, joilla edistetään yhteistoimintatapaa, jota parlamentti ehdotti 23. lokakuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa(8); vaatii parantamaan kummankin toimielimen valmiuksia vuoropuheluun, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti ratkaisuun ja jotta voidaan täyttää perussopimuksen mukainen tehtävä ja toimia vastuuvelvollisesti kansalaisiin nähden;

23.  toteaa jälleen kerran, että talousarviota voidaan valvoa tehokkaasti vain, jos parlamentti ja neuvosto tekevät yhteistyötä, jonka tärkeimpiin osatekijöihin on kuuluttava neuvoston ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan edustajien väliset viralliset kokoukset, vastaaminen valiokunnan jäsenten kirjallisina esittämiin kysymyksiin sekä asiakirjojen toimittaminen pyynnöstä talousarvion valvonnan tausta-aineistoksi;

24.  toteaa, että jos neuvosto ei ryhdy tällaiseen yhteistyöhön, parlamentti ei pysty tekemään tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä;

25.  hyväksyy komission 23. tammikuuta 2014 päivätyssä, parlamentille osoitetussa kirjeessä esittämät näkemykset, joiden mukaan on toivottavaa, että parlamentti vastaa jatkossakin vastuuvapauden myöntämisestä, lykkäämisestä tai epäämisestä muiden toimielinten osalta, neuvosto mukaan lukien, kuten tähänkin asti on tehty;

26.  tukee varauksettomasti komission kyseisessä kirjeessä esittämiä näkemyksiä, että kaikki toimielimet kuuluvat kaikilta osin parlamentin vastuuvapausmenettelyssä esittämien huomautusten seurantaprosessin piiriin ja että kaikkien toimielinten olisi tehtävä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyn toimivuuden varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevia määräyksiä ja soveltuvan johdetun oikeuden asiaa koskevia säännöksiä täysimääräisesti noudattaen;

27.  ilmoittaa neuvostolle komission toteavan kirjeessään myös, ettei se aio valvoa muiden toimielinten talousarvioiden toteutusta ja että vastauksen antaminen jollekin toiselle toimielimelle osoitettuihin kysymyksiin loukkaisi kyseisen toimielimen oikeutta toteuttaa itsenäisesti sitä koskevaa talousarvion pääluokkaa; muistuttaa, että parlamentti myöntää muille toimielimille vastuuvapauden toimitettujen asiakirjojen ja esittämiinsä kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta; pitää valitettavana, että parlamentilla on toistuvasti ongelmia saada vastauksia neuvostolta;

28.  pitää demokraattisena, että parlamentti käyttää valtuuksiaan vastuuvapauden myöntämiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 316, 317 ja 319 artiklan mukaisesti noudattaen nykyistä tulkintaa ja käytäntöä, jonka mukaan parlamentti myöntää vastuuvapauden kullekin talousarvion pääluokalle erikseen, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan; vahvistaa siksi, että vastuuvapauden myöntäminen tai epääminen on yksi parlamentin velvollisuuksista unionin kansalaisia kohtaan;

29.  katsoo, että vastuuvapauteen liittyviä unionin oikeudellisia puitteita olisi tarkistettava vastuuvapausmenettelyn selventämiseksi;

30.  pitää valitettavana, etteivät kaikki unionin toimielimet noudata samoja avoimuusvaatimuksia, ja katsoo, että neuvoston olisi parannettava toimintansa avoimuutta.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) Neuvoston pääsihteeristön sisäisen tarkastajan vuotuinen toimintakertomus, yhteenveto vuodesta 2013, s. 2.
(8) EUVL L 334, 21.11.2014, s. 95.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan ulkosuhdehallinto
PDF 269kWORD 81k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (2014/2086(DEC))
P8_TA(2015)0123A8-0109/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0155/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99 ja 164–167 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0109/2015),

1.  myöntää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle vastuuvapauden Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (2014/2086(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0109/2015),

1.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on kolmantena varainhoitovuotenaan edelleen toteuttanut talousarvionsa ilman, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut siinä merkittäviä virheitä; toteaa, että edellisvuosina todettujen virheiden korjaamisessa on edistytty, ja tukee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan esittämiä suosituksia lisäparannuksiksi; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2014 ulkosuhdehallinnon perustamisesta ja sen sisältämät lukuisat hyödylliset parannusehdotukset, jotka toivottavasti pannaan täytäntöön mahdollisimman pian;

2.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin sisällytti toistuvasti vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskeviin vuosikertomuksiin ulkosuhdehallintoa koskevia huomautuksia, jotka liittyivät henkilöstön palkkojen maksuun, puutteisiin perhelisien hallinnoinnissa, josta huolehtii ulkosuhdehallinnon puolesta henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto, edustustojen turvallisuuspalveluiden hankintoihin ja tietotekniikkapalveluja koskeviin sopimuksiin;

3.  toteaa huolestuneena, että henkilöstön etuudet ovat olleet huolenaihe ja niiden maksuissa on ollut virheitä jo aiempina vuosina; vaatii tiukentamaan tähän liittyvää valvontaa ja erityisesti muistuttamaan henkilöstölle säännöllisesti, että muista lähteistä saadut korvaukset on ilmoitettava;

4.  panee huolestuneena merkille, että maksutoimistojärjestelmä ei ollut vielä vuonna 2013 täysin toimintakykyinen, joten henkilöstölle suoritettiin sosiaalietuuksia virheellisesti, ja pyytää ulkosuhdehallintoa ulottamaan järjestelmän koskemaan kaikista jäsenvaltioista kotoisin olevia virkamiehiä;

5.  muistuttaa, että ulkosuhdehallinnon keskusyksikköjen on kiinnitettävä säännönmukaisesti huomiota kaikentyyppisiin hankintamenettelyihin, olivat ne missä vaiheessa tahansa, ja etenkin edustustoja koskeviin hankintoihin; katsoo, että asianomaiselle edustustojen henkilöstölle olisi tarjottava jatkuvaa tukea ja selkeitä ohjeita, jotta vähennettäisiin asiaan liittyvää riskialttiutta etenkin arkaluonteisten kilpailujen ja sopimusten kohdalla; panee tyytyväisenä merkille erityisen edustustojen turvallisuussopimuksia käsittelevän työryhmän luomisen ulkosuhdehallinnon päätoimipaikkaan;

6.  katsoo, että ulkosuhdehallinnon tekemissä puitesopimuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon tapahtumien jäljitettävyys tallentamalla asianmukaista tietoa jokaisesta sopimuksesta sopimuksen luonteesta riippumatta; pyytää ulkosuhdehallinnon keskusyksikköjä parantamaan edustustojen henkilöstön taitoja ja tietoja tästä asiasta ja yleisemmin asiaan liittyvien sisäisen valvonnan standardien soveltamisesta; toteaa, että tiedon laatu on yksi suurimmista vuonna 2013 toteutetuissa ennakkotarkastuksissa havaituista puutteista, ja kehottaa korjaamaan tilanteen viipymättä, jotta saataisiin oikeaa ja kattavaa hallintoa koskevaa tietoa;

7.  kannustaa ulkosuhdehallintoa vahvistamaan uutta petosten torjuntastrategiaa, joka kattaa kolmannet maat, ja panee tyytyväisenä merkille, että hallinnollinen yhteistyöpöytäkirja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa allekirjoitettiin viimein 23. tammikuuta 2015;

8.  pyytää ulkosuhdehallintoa raportoimaan, miten unionin edustustojen uusi petostentorjuntastrategia on edistynyt, ja toteaa, että se oli määrä saattaa päätökseen vuonna 2013;

9.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa ulkosuhdehallintoa panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

10.  kehottaa ulkosuhdehallintoa noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

11.  panee merkille, että ulkosuhdehallinnon lopullinen talousarvio vuonna 2013 oli 508,8 miljoonaa euroa eli lisäystä oli 4,09 prosenttia, ja toteaa, että määrärahat jakautuivat seuraavasti: 195,81 miljoonaa euroa ulkosuhdehallinnon keskusyksiköille ja 312,95 miljoonaa euroa unionin edustustoille; panee merkille, että ulkosuhdehallinnon oman talousarvion lisäksi komission osuus oli 272,4 miljoonaa euroa;

12.  toteaa, että ulkosuhdehallinnon keskusyksikköjen talousarviosta 69 prosenttia (134,59 miljoonaa euroa) oli tarkoitettu palkanmaksuun ja muihin sääntömääräistä ja ulkoista henkilöstöä koskeviin maksuihin ja 10 prosenttia (19,92 miljoonaa euroa) kiinteistöihin ja liitännäiskuluihin; panee merkille, että unionin edustustojen määrärahoista 106,6 miljoonaa euroa (34 prosenttia) osoitettiin henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin, 62,2 miljoonaa euroa (19,9 prosenttia) ulkopuolisen henkilöstön palkkoihin ja 99,6 miljoonaa euroa (31,8 prosenttia) kiinteistöihin ja liitännäiskuluihin;

13.  katsoo, ettei ulkosuhdehallinto ole vielä täysimittainen unionin diplomaattinen yksikkö, koska sillä ei ole riittävästi resursseja; katsoo, että komissio ja jäsenvaltiot ovat oikeita toimijoita edistämään ulkosuhdehallinnon vakiinnuttamista;

14.  pitää budjettineutraaliuden periaatetta erittäin tervetulleena mutta toteaa, että sitä ei saa kuitenkaan tarkastella erillään säästöistä, joita jäsenvaltiot ovat saaneet ulkosuhdehallinnon perustamisen ansiosta;

15.  katsoo, että ulkosuhdehallinnolla on edelleen johtajakeskinen hallinto, mikä on korjattava; katsoo, että tämän asian korjaamiseksi jo toteutetut toimet ovat oikeansuuntaisia, ja pyytää komissiota vahvistamaan panostaan yksiköiden välisen yhteistyön parantamisessa; pyytää toimielintä raportoimaan seuraavassa vuosikertomuksessaan AD15- ja AD16 -toimien vähentämisestä; toteaa myös, että käytettävissä ei ole johtohenkilöstöön sovellettavaa pätevyyskuvausta, jonka avulla arvioitaisiin esivalinnan perusteella valittuja hakijoita; korostaa, että palvelukseenottoa koskevia päätöksiä tehtäessä pääkriteerinä on oltava edelleen ulkoasioiden tuntemus;

16.  korostaa, että ulkosuhdehallinnon korkeimman johdon rakennetta on rationalisoitava ja sen päätöksentekomenettelyjä on yksinkertaistettava;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että ulkosuhdehallinnon henkilöstön maantieteellistä tasapainoa on parannettu siten, että vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden osuus on kasvanut jo 18 prosenttiin hallintovirkamiehistä ja 17,7 prosenttiin edustustojen päälliköistä, kun kyseisten maiden väestön osuus on 21 prosenttia; korostaa, että henkilöstön palvelukseenottamisessa ja nimittämisessä on noudatettava maantieteellistä tasapainoa; katsoo, että tasapainoinen maantieteellinen edustus ulkosuhdehallinnossa on tärkeä sen suorituskykyä parantava tekijä, ja pyytää komissiota jatkamaan työtään tässä suhteessa;

18.  panee merkille toimet sukupuolijakauman tasapainon parantamiseksi ja urakehityksen mahdollisten esteiden poistamiseksi; kehottaa ulkosuhdehallintoa pyrkimään edelleen vähentämään sukupuolijakauman epätasapainoa erityisesti vastuuasemassa olevien työntekijöiden keskuudessa;

19.  on kuitenkin huolissaan naisten vähäisestä osuudesta ulkosuhdehallinnon johtopaikoilla (edustustoissa työskentelee 204 miestä ja 55 naista ja ylimmässä johdossa suhde on 42/4 eli naisia on ainoastaan 8,7 prosenttia); kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

20.  huomauttaa, että lakisääteinen tavoite, jonka mukaan vähintään kolmasosan hallintovirkamiestasolla (AD) työskentelevästä ulkosuhdehallinnon henkilöstöstä olisi oltava jäsenvaltioiden diplomaatteja, saavutettiin vuonna 2013; panee kuitenkin merkille jäsenvaltioiden lähettämien kansallisten asiantuntijoiden suhteellisen suuren määrän (397 kesäkuussa 2014) ja pyytää lisäselvityksiä heidän asemastaan ja etuuksistaan ja kustannuksista ulkosuhdehallinnon talousarvioon;

21.  toistaa viime vuonna esittämänsä pyynnön saada käyttöönsä kattava taulukko kaikista ulkosuhdehallinnon käytettävissä olevista henkilöresursseista palkkaluokan, sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan jaoteltuna; katsoo, että taulukko olisi liitettävä automaattisesti toimielimen vuotuiseen toimintakertomukseen;

22.  pitää kuitenkin valitettavana, että maantieteellistä tasapainoa ei ole vielä pystytty parantamaan, ja kehottaa ulkosuhdehallintoa parantamaan sitä erityisesti johtotasolla ja unionin edustustojen päälliköiden tasolla; pitää edelleen tärkeänä parantaa jäsenvaltioiden edustuksen maantieteellistä tasapainoa hallinnon kaikilla tasoilla ja kehottaa ulkosuhdehallintoa ryhtymään toimiin kaikkien jäsenvaltioiden edustuksen parantamiseksi ja tasapainottamiseksi;

23.  katsoo, että unionin erityisedustajien vastuualueet ovat hyvin epäselviä ja niitä ei seurata asianmukaisesti eikä tuloksia arvioida; ehdottaa erityisedustajien sisällyttämistä ulkosuhdehallintoon tämän puutteen korjaamiseksi;

24.  pitää tärkeänä, että unionin erityisedustajien talousarvio siirretään operationaalisesta yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP) ulkosuhdehallinnon talousarvioon, jotta erityisedustajien sisällyttämistä ulkosuhdehallintoon edistettäisiin;

25.  panee merkille edistyksen henkilöresurssien alalla mutta on myös samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista, joiden mukaan edustustoissa tarvitaan enemmän aihekohtaista asiantuntemusta; on huolestunut siitä, että unionin edustustojen poliittisilta osastoilta sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) operaatioiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta puuttuu henkilöstöä; toteaa myös, että unionin edustustoilla on tiedustelutiedon saamiseen ja käsittelyyn liittyviä käytännön ongelmia; kehottaa komissiota toteuttamaan yhdessä ulkosuhdehallinnon kanssa yhdennetyn toimintatavan edustustojen henkilöstön profiilin optimoimiseksi;

26.  panee merkille, että ulkosuhdehallinto osoittaa edelleen liian vähän resursseja sisäpolitiikan ulkoisiin näkökohtiin ja että sillä ei ole henkilöstöä, joka paneutuisi rahoitusvälineiden ohjelmointiin, mikä heikentää unionin ulkoisten toimien yhtenäisyyttä;

27.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia olisi karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa ottaen huomioon, että kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

28.  kehottaa ulkosuhdehallintoa hankkimaan entistä paremman yleiskuvan palvelukseenottomenettelyjen kustannuksista; kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään työpaikkahaastatteluissa innovatiivisia ratkaisuja, kuten videokonferensseja, ja esittämään mahdollisimman paljon samansuuntaisia ehdotuksia myös henkilöstön koulutuksen alalla;

29.  toteaa jälleen, että ulkosuhdehallinnon on syytä vaatia palvelukseensa nimitetyltä uudelta henkilöstöltä kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus siitä, että he eivät ole työskennelleet aiemmin yhdenkään tiedustelupalvelun palveluksessa;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla parannetaan niiden ulkosuhteista vastaavien yksiköiden ja ulkosuhdehallinnon välistä koordinointia ja yhteistyötä, jättämättä kuitenkaan huomiotta horisontaalisia temaattisia kysymyksiä;

31.  korostaa, että on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä parantamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja määrittelemällä ennakoivasti yhteisiä toimia, joista ulkosuhdehallinto voi asteittain ryhtyä vastaamaan, jotta unionista tulee vahvempi ja tehokkaampi maailmanlaajuinen toimija;

32.  korostaa tarvetta kehittää edelleen työmenetelmiä, joilla varmistetaan yhteistyö kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston kanssa ja tuetaan alakohtaisia osastoja, kuten konfliktin ehkäisyn ja turvallisuuspolitiikan osastoa;

33.  painottaa, että alakohtaiset osastot olisi otettava kaikissa vaiheissa mukaan ohjelmasuunnitteluun, jotta konfliktien ehkäisystä, rauhanrakentamisesta ja sukupuolten oikeuksista sekä ihmisoikeuksista ei tule viime hetken lisäyksiä;

34.  katsoo, että unionin tämänhetkiseen ulkopolitiikkaan vaikuttaa edelleen hyvin paljon yksittäisten jäsenvaltioiden ulkopolitiikka; korostaa, että unionin ulkopolitiikan tuloksiin vaikuttaa huomattavasti sellaisten maiden jättäminen syrjään, joilla on erityistä asiantuntemusta joistakin käynnissä olevista selkkauksista, mikä koskee erityisesti Ukrainan ja Venäjän välistä selkkausta; kehottaa ulkosuhdehallintoa seuraamaan tilannetta johdonmukaisesti ja ottamaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden ulkopolitiikan mahdollisen vaikutuksen unionin ulkopolitiikkaan;

35.  pitää tärkeänä, että maailman epävakaimmissa ja vaarallisimmissa paikoissa, joissa unionin edustusta myös tarvitaan ja joissa sen on toimittava, toimivan siviili- ja sotilashenkilöstön raskaalle työlle annetaan tunnustusta ja tukea; pitää tässä mielessä erittäin tärkeänä, että kyseinen henkilöstö, joka elää ja työskentelee päivittäin suurten paineiden alla, jotka liittyvät turvallisuuteen, liikkumismahdollisuuksiin, perheen yhdistämismahdollisuuksiin tai niiden puutteeseen ja kulttuuri- ja sosiaalieroihin, saa nauttia mahdollisimman hyvästä suojasta ja turvallisuudesta ja voi toimia riittävän joustavissa olosuhteissa; tukee näiden edustustojen turvallisuusmenoihin varattujen määrärahojen lisäämistä; toteaa tässä mielessä, että olisi erittäin hyödyllistä verrata ulkosuhdehallinnon henkilöstöä koskevia tietoja samassa tilanteessa olevan jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstön tietoihin;

36.  katsoo, että edustustojen tukemista talousarviosta on yksinkertaistettava; korostaa, että tilanne on vaikea edustustoissa, joilla on kaikkein vähiten henkilöstöä maksujen hyväksymisen delegointiin ulkosuhdehallinnon ja komission henkilöstön välillä sovellettavien monimutkaisten ja jähmeiden sääntöjen vuoksi; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota miettimään, miten varojen hyväksymismenettelyä voitaisiin helpottaa niin, että samalla taataan varainhoidon valvontasääntöjen noudattaminen;

37.  korostaa, että voimassa olevat, unionin edustustoihin sovellettavat varainhoitosäännöt aiheuttavat edelleen suuren hallintotaakan edustuston päällikölle, mikä vie huomion edustuston päällikön ensisijaisesta velvollisuudesta keskittyä poliittiseen työhön; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota ratkaisemaan tämän asian, mikä saattaa edellyttää varainhoitosääntöjen muuttamista, mikäli tämä ei vaikuta heikentävästi edustustojen talousarvioiden toteutuksen laatuun ja kurinalaisuuteen; panee myös merkille, että hallinnollisten menojen kattamiseen käytetään jatkuvasti sekä ulkosuhdehallinnon että komission talousarvion budjettikohtia, mikä vaikeuttaa turhaan varainhoitoprosesseja;

38.  panee merkille unionin edustustojen henkilöstön epätasa-arvoisen kohtelun samoilla paikkakunnilla toimivaan YUTP-operaatioiden palveluksessa olevaan unionin henkilöstöön verrattuna vapaapäivien, lentojen, korvausten ja muiden etuuksien suhteen; pyytää laatimaan yksityiskohtaisen vertailun unionin edustustojen henkilöstölle ja YUTP‑operaatioiden palveluksessa olevalle unionin henkilöstölle suoritettavista maksuista ja etuuksista esimerkiksi Mogadishussa (Somalia) ja Banguissa (Keski-Afrikan tasavalta) 1. tammikuuta 2014 ja vaatii perustelemaan mahdollisen epätasa-arvoisen kohtelun;

39.  korostaa tarvetta varmistaa entistä suurempi joustavuus YTPP-tehtävien rahoituksessa, jotta voidaan taata unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus huolimatta konflikteista sen rajoilla sijaitsevissa maissa ja terroritoiminnan riskin lisääntymisestä;

40.  katsoo, että on erittäin tärkeää perustaa yhteinen palvelukeskus, joka auttaisi saamaan aikaan mittavia kustannussäästöjä tarjoamalla keskitetysti logistista, hankintoihin liittyvää ja hallinnollista tukea YTPP-operaatioille sekä unionin erityisedustajille ja heidän toimistoilleen; pitää valitettavana pitkää viivästystä keskuksen perustamisessa ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä pyrkimään kiireellisesti sopimukseen kunnianhimoisesta yhteisestä palvelukeskuksesta, joka kykenee tukemaan operaatioita tehokkaasti varsinkin niiden käynnistysvaiheessa, standardoimaan toimintaprosesseja ja huolehtimaan hankinnoista nopeammin ja kustannustehokkaammin;

41.  kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään mittakaavaetuja maksimaalisesti hyväkseen luomalla uusia synergiavaikutuksia päätoimipaikkansa ja edustustojen välille sekä tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansallisten ulkoasiainhallintojen kanssa todellisessa unionin ulkopolitiikan ja ulkoisen edustuksen hengessä; panee tyytyväisenä merkille, että unionin edustustot ja jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot käyttävät enemmän yhteisiä tiloja, vaikka se onkin edelleen rajoitettua; pyytää ulkosuhdehallintoa etsimään edelleen keinoja yhteisten tilojen käytön lisäämiseksi entisestään;

42.  pyytää liittämään ulkosuhdehallinnon vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

43.  pyytää ulkosuhdehallintoa toimittamaan sen vuotta 2011 koskevan vuotuisen toimintakertomuksen tapaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 tehdyistä kiinteistöhankintasopimuksista luettelon, josta käy ilmi sopimusten yksityiskohdat, maa, jossa sopimus tehtiin, sekä sopimuksen kesto, ja pyytää ulkosuhdehallintoa toimittamaan samat yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöhankintasopimuksista vuotta 2014 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

44.  myöntää, että konsulipalveluiden osalta työtä on vielä jäljellä; korostaa mahdollisia säästöjä, jotka syntyisivät, jos unionin edustustot tarjoaisivat konsulipalveluja; kehottaa ulkosuhdehallintoa laatimaan yksityiskohtaisen analyysin tämän rahoitusvaikutuksista ja jäsenvaltioita sopimaan asiasta, jotta laaditaan yhdenmukaiset säännöt ja säädökset;

45.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita ulkosuhdehallinto on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Tuomioistuin
PDF 259kWORD 76k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IV – Tuomioistuin (2014/2080(DEC))
P8_TA(2015)0124A8-0111/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0149/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0111/2015),

1.  myöntää tuomioistuimen kirjaajalle vastuuvapauden tuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IV – Tuomioistuin (2014/2080(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IV – Tuomioistuin,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0111/2015),

1.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2013 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä 'tuomioistuin', henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ole olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

3.  toteaa, että vuonna 2013 tuomioistuimella oli käytettävissään määrärahoja 354 880 000 euroa (348 300 000 euroa vuonna 2012) ja että niiden käyttöaste oli 96,3 prosenttia; pitää valitettavana, että käyttöaste laski vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, jolloin se oli ollut 98,6 prosenttia;

4.  ottaa huomioon, että käyttöasteen aleneminen selittyy sillä, että vuoden 2013 alkuperäisiin määrärahoihin sisältyi palkkoihin ja eläkkeisiin ehdotettu mukautus, jonka kokonaismäärä oli lähes 6 000 000 euroa mutta jota neuvosto ei lopulta hyväksynyt; korostaa, että palkkamukautuksia koskevan odottamattoman päätöksen taustalla olevat syyt eivät ole enää voimassa, koska uusista henkilöstösäännöistä päästiin vuonna 2014 sopimukseen;

5.  tähdentää kuitenkin, että tuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön; panee merkille tuomioistuimen vuotuisessa toimintakertomuksessa varainhoitovuodelta 2013 esitetyn selityksen käyttöasteen alenemiselle;

6.  panee merkille, että tuomioistuin saattoi vuonna 2013 päätökseen 701 asiaa (vuonna 2012 saatettiin päätökseen 595 asiaa), sen käsiteltäväksi tuli 699 uutta asiaa (632 vuonna 2012), mukaan luettuna 450 oikaisuvaatimusta ja ennakkoratkaisupyyntöä; on tyytyväinen tilastoista ilmeneviin myönteisiin tuloksiin, mutta toteaa, että parantamisen varaa on edelleen;

7.  panee merkille, että yleinen tuomioistuin otti vuonna 2013 käsiteltäväksi 790 uutta asiaa ja sai päätökseen 702 asiaa ja että keskeneräisten asioiden määrä on 1 325, joten oikeusmenettelyjen määrä on yleisesti noussut vuodesta 2012; toteaa myös, että menettelyjen kesto on jonkin verran lyhentynyt; korostaa, että yhdeksännen jaoston perustaminen ei lisännyt yleisen tuomioistuimen tehokkuutta vuonna 2013, mutta toistaa kuitenkin kantansa, jonka mukaan yleisen tuomioistuimen henkilöresursseja on lisättävä;

8.  panee merkille, että vuonna 2013 virkamiestuomioistuin sai päätökseen 184 asiaa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 121 (eli kasvua on 52 prosenttia), ja vireillä olevien asioiden määrä laski 24:llä (eli suma pienentyi 11 prosentilla); katsoo, että virkamiestuomioistuimen lakkauttaminen ei ole oikea ratkaisu siihen, että neuvosto on jo kauan jumiuttanut asian käsittelyn;

9.  korostaa, että tuomioistuimen käytössä on välineitä, joilla voitaisiin päästä vielä parempiin tuloksiin; korostaa, että vuonna 2013 toteutetut sisäiset uudistukset, erityisesti uuden jaoston luominen yleiseen tuomioistuimeen ja uusi julkisasiamies, ja tuomioistuimen toimintaa ohjaavan työjärjestyksen tarkistaminen etenkin kielten ja tietoteknologian käytön suhteen sekä muiden, täydentävien sääntöjen laatiminen ovat auttaneet muuttamaan järjestelmää parempaan suuntaan ja parantamaan näin resurssien käyttöä; kehottaa tuomioistuinta jatkamaan näitä toimia;

10.  suosittelee luomaan toimielimelle uuden hallintorakenteen, jossa oikeudelliset ja hallinnolliset toiminnot erotetaan selkeämmin toisistaan ja joka vastaisi siten paremmin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, ja toteaa, että näin vältettäisiin se riski, että tuomarien on käsiteltävä kanteita, jotka on nostettu säädöksistä, joissa heidän yksikkönsä ovat olleet suoraan osallisina;

11.  palauttaa mieliin, että vastauksessaan vuoden 2012 vastuuvapauspäätöslauselmaan tuomioistuin totesi, että kuulemisten ja tuomioiden määrän lisääminen ei lisäisi tuottavuutta merkittävästi; huomauttaa tuomioistuimen toisaalta pyytäneen tuomarien määrän lisäämistä; kehottaa tuomioistuinta teettämään ulkopuolisen vertaisarvioinnin, jotta se saisi käyttöönsä ulkopuolisia välineitä määrittääkseen ratkaisumahdollisuuksia tuomioistuimen esiin tuomiin ongelmiin;

12.  korostaa, että monikielisyys on tuomioistuimessa erityisen tärkeää, sillä sen avulla on taattava kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet tutustua tuomioistuimen oikeuskäytäntöihin ja myös tuomioistuimen käsittelemän riita-asian osapuolten yhtäläiset mahdollisuudet;

13.  pitää valitettavana, että vastuuvapausmenettelyssä ei saatu riittävästi tietoa tuomareiden tuomioistuimen ulkopuolella hoitamien tehtävien luettelosta; pyytää tuomioistuinta julkistamaan kotisivullaan rekisterin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kunkin tuomarin tuomioistuimen ulkopuolisista tehtävistä, joilla on vaikutusta unionin talousarvioon;

14.  pyytää tuomioistuimelta raporttia niiden kahden eläkkeelle jääneen kääntäjän tapauksesta, jolle myönnettiin käännöspalvelujen tuottamista koskeva sopimus, ja odottaa, että raportin perusteella voidaan varmistaa, että tilanne on unionin virkamiehiä koskevien henkilöstösääntöjen mukainen sekä eturistiriitojen että maksujen suhteen;

15.  pyytää tuomioistuinta harkitsemaan rekisteriensä yhdistämistä, jotta voitaisiin varmistaa tuomioistuinten menettelyihin liittyvien toimien parempi koordinointi;

16.  panee merkille e-Curia-sovellukseen tehdyt parannukset; toteaa, että sovellusta ei vielä käytetä täysin hyödyksi; kannustaa tuomioistuinta laatimaan suunnitelman rohkaistakseen kaikkia jäsenvaltioita ottamaan sen käyttöön;

17.  on tyytyväinen, että vuonna 2013 käynnistettiin sähköistä oikeuskäytäntöraportointia koskeva hanke, jonka tarkoituksena on siirtyä paperittomaan järjestelmään; katsoo, että hanke olisi voitu toteuttaa jo aiemmin;

18.  katsoo, että vuotuisista toimintakertomuksista ilmenneiden tietojen perusteella tuomioistuin voi vähentää edelleen paperikopioiden ottamista ilman että sen työskentely vaarantuu;

19.  toteaa, että tuomioistuin järjesti ensimmäisen suoratoistolähetyksen vuonna 2013, ja kehottaa sitä hyödyntämään tätä tekniikkaa enemmän ja laajemmin myös työskentelyn yhteydessä;

20.  toteaa, että tuomioistuimelle on olennaisen tärkeää laadukas tulkkaus, eikä kuulemisten määrää ole mahdollista rajoittaa; on kuitenkin sitä mieltä, että kuulemisten aikataulut voitaisiin suunnitella tehokkaammin; ehdottaa, että tuomioistuin selvittää muiden toimielinten parhaita käytänteitä tässä asiassa toimielinten välisten yhteyksiensä avulla;

21.  panee merkille, että tuomioistuin pyrkii asettamaan etusijalle sisäisten resurssien käytön, etenkin käännöstoiminnassa; ymmärtää, että joihinkin kieliyhdistelmiin on vaikea löytää henkilöstöä, jolla on lainsäädäntöasiantuntemusta; on kuitenkin erittäin huolissaan käyttämättä jääneiden freelance-käännösmäärärahojen erittäin suuresta määrästä (2 200 000 euroa); katsoo näin ollen, että jos ulkoistaminen on tarpeen, sen olisi myös tuotettava lisäsäästöjä;

22.  kehottaa tuomioistuinta tutkimaan, olisiko joissakin tapauksissa mahdollista noudattaa käännöspyyntöihin perustuvaa järjestelmää, ja hyödyntämään enemmän kääntämisen teknisiä apuvälineitä;

23.  pyytää tuomioistuinta varmistamaan tapauskohtaisesti käännösten tarpeellisuuden, jos asia ei ole kovin relevantti unionin kansalaisten kannalta;

24.  panee huolestuneena merkille valtaisat erot unionin eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voisivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että unionin toimielinten monikielisyyden kunnioittaminen on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

25.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

26.  odottaa, että tuomioistuin pyrkii löytämään jatkossakin uutta, talon sisäistä yhteisvaikutusta, etenkin kääntämisen ja tulkkauksen alalla;

27.  pyytää jälleen, että tuomioistuimen kokousten esityslistat sisällytettäisiin kyseisen vuoden vuotuisen toimintakertomuksen liitteeseen;

28.  suosittelee, että vahvistetaan puolueettomia arviointiperusteita, joiden perusteella voidaan määritellä, milloin tuomioiden antamisen määräajat ovat liian pitkiä;

29.  pitää valitettavana, että unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneet jäsenvaltiot eivät ole edustettuina toimielimen johdossa; kehottaa jälleen parantamaan maantieteellistä tasapainoa hallinnon kaikilla tasoilla;

30.  ilmaisee huolensa siitä, että tuomioistuimen vastuutehtävissä ei ole naisia (70 prosenttia vastaan 30 prosenttia); kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin nopeasti korjattua;

31.  panee merkille, että tuomioistuimen soveltamat, virka-autojen yksityiskäyttöä koskevat säännöt ovat samankaltaiset kuin muiden toimielinten vastaavat säännöt; katsoo, että näitä sääntöjä olisi ajantasaistettava kustannusten vähentämiseksi, etenkin kun on kyse yksityiskäytöstä;

32.  kehottaa tuomioistuinta vähentämään jäsentensä ja henkilöstönsä käytössä olevien virka-autojen määrää ja raportoimaan aikaansaaduista säästöistä parlamentille; katsoo, että autonkuljettajien virkapaikkojen määrää on näin ollen tarkistettava; huomauttaa, että unionin veronmaksajat maksavat autonkuljettajien tarjoamat laajat yksityiset palvelut;

33.  katsoo, että tuomioistuimen olisi parannettava ympäristöön liittyviä sitoumuksiaan kehittämällä edelleen nykyisiä päästöjen vähentämistä koskevia toimia ja sisällyttämällä ympäristöperusteet hankintoihin;

34.  ottaa huomioon, että tuomioistuin on sitoutunut jatkamaan palvelukseenotto- ja hankintamenettelyjen seurannan ja valvonnan oikea-aikaisuuden parantamista koskevan järjestelmänsä kehittämistä; kannustaa tuomioistuinta valvomaan edelleen etuuksien hallinnointia ja parantamaan tuloksellisuuttaan;

35.  katsoo, että neuvottelumenettelyllä tehtyjen sopimusten osuus on suhteellisen korkea; pyytää tarkkoja tietoja kyseisten päätösten taustalla olevista syistä;

36.  kehottaa tuomioistuinta noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

37.  ottaa huomioon vuotuisen toimintakertomuksen liitteenä olevan selvityksen tuomioistuimen kiinteistöpolitiikasta;

38.  kiittää tuomioistuinta perusteellisesta ja yksityiskohtaisesta vuotuisesta toimintakertomuksesta ja siitä, että se on sisällyttänyt kertomukseen kattavat tiedot henkilöresurssien hallinnasta, kuten parlamentti pyysi;

39.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa tuomioistuinta panemaan säännöt täytäntöön viipymättä.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Tilintarkastustuomioistuin
PDF 258kWORD 77k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin (2014/2081(DEC))
P8_TA(2015)0125A8-0113/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0155/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0113/2015),

1.  myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin (2014/2081(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0113/2015),

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tilintarkastaja – PricewaterhouseCoopers SARL – jotta voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita, joita tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee merkille tilintarkastajan lausunnon, jonka mukaan tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta;

2.  korostaa, että vuonna 2013 tilintarkastustuomioistuimella oli käytettävissään määrärahoja kaikkiaan 142 761 000 euroa (142 477 000 euroa vuonna 2012) ja että talousarvion yleinen toteutusaste oli 92 prosenttia; pitää valitettavana, että toteutusaste laski vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna, jolloin se oli 96 prosenttia;

3.  tähdentää kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön; panee merkille toteutusasteen alenemista koskevan selityksen, joka esitetään tilintarkastustuomioistuimen selvityksessä talousarvio- ja varainhallinnosta vuonna 2013;

4.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen uuden strategian vuosiksi 2013–2017, kun se pyrkii optimoimaan roolinsa unionin ulkoisena tarkastajana; hyväksyy vuodelle 2013 vahvistetun suunnitelman sekä siihen sisältyvän pyrkimyksen parantaa tuloksellisuuden tarkastuksia koskevien kertomusten määrää ja laatua lisäämällä tehokkuutta ja kohdentamalla niihin enemmän resursseja; panee niin ikään merkille, että näiden kertomusten määrä on kasvanut 60 prosenttia vuodesta 2008, ja korostaa, että määrä ei saa korvata laatua;

5.  muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta, että parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat erillisvirastoista vuonna 2012 antamansa yhteisen lähestymistavan 54 kohdassa, että ”kaikki näihin ulkoistettuihin ulkoisiin tarkastuksiin liittyvät seikat, tilintarkastuksen raportoidut tulokset mukaan lukien, ovat täysin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla” ja ”se hallinnoi kaikki tarvittavat hallinnolliset ja hankintamenettelyt ja rahoittaa omasta budjetistaan nämä menettelyt ja kaikki muut ulkoistetuista ulkoisista tarkastuksista aiheutuvat kustannukset”; odottaa tilintarkastustuomioistuimen noudattavan yhteistä lähestymistapaa ja palkkaavan ja rahoittavan erillisvirastojen ulkoiset tarkastajat;

6.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään tarkastuksen Euroopan unionin tuomioistuimen kirjaamojen yhdeksi kirjaamoksi yhdistämisen vaikutuksista, jotta voidaan parantaa menettelyjen koordinointia eri tuomioistuinten välillä;

7.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen strategiaan vuosiksi 2013–2017 sisältyvän sisäisen uudistusohjelman, joka perustuu vuonna 2014 tehtyyn vertaisarviointiin, tilintarkastustuomioistuimen tulevaisuutta käsittelevään parlamentin mietintöön ja tilintarkastustuomioistuimen sisäiseen analyysiin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan sille säännöllisesti uudistuksen etenemisestä ja täytäntöönpanosta;

8.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen työohjelmassa tarvitaan tiettyä joustoa, jotta se mukautuisi nopeasti tärkeisiin odottamattomiin tapahtumiin, jotka saattavat edellyttää erityistä tarkastusta tai huomiota, ja jotta voitaisiin jättää huomiotta ohjelmaan sisältyviä aiheita, joilla ei ole enää merkitystä; pitää niin ikään tärkeänä, että tilintarkastustuomioistuin saavuttaa tietynlaisen monipuolistumisen ja tasapainon eikä keskity liikaa ja toistuvasti tiettyihin toiminta-aloihin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään huomiota lainsäätäjien poliittisiin painopisteisiin ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan sille toimittamiin unionin kansalaisille merkittäviin kysymyksiin;

9.  tukee tilintarkastustuomioistuimen toimia, joilla se pyrkii lisäämään tuloksellisuuden tarkastusten resursseja; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi varmistettava, että erityistarkastuksia suorittavilla tarkastajilla on tarvittavat tekniset tiedot ja metodologiset taidot;

10.  muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta, että on tarpeen parantaa aikataulutusta, erityisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten tapauksessa, tinkimättä kuitenkaan niiden laadusta; pitää valitettavana, että tarkastushavaintojen ajoitus on edelleen kaukana pitkän aikavälin tavoitteesta; suosittelee, että tilintarkastustuomioistuin asettaa tavoitteekseen tuloksellisuuden tarkastusta koskevan suunnitelman jokaisen vaiheen keston lyhentämisen;

11.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen menetelmän on oltava johdonmukainen ja että sitä on sovellettava kaikkiin hallinnoinnin aloihin; ymmärtää, että yhdenmukaistamisen vieminen pidemmälle saattaa johtaa epäjohdonmukaisuuksiin tilintarkastustuomioistuimen määritelmissä, jotka koskevat suoraan ja yhteiseen hallinnointiin liittyviä laittomia liiketoimia;

12.  panee merkille, että erityiskertomuksen keskimääräinen tuottamisaika on edelleen vuoden 2012 tavoin 20 kuukautta; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei saavuttanut erityiskertomusten osalta strategista tavoitettaan 18 kuukauden keskimääräisestä tuottamisajasta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta liittämään jokaiseen erityiskertomukseensa selvityksen sen taustasta ja eri laadintavaiheista;

13.  on sitä mieltä, että erityiskertomusten suositukset olisi muotoiltava selkeämmin ja niissä olisi johdonmukaisesti ilmoitettava kyseisten maiden myönteiset ja kielteiset toimet;

14.  panee merkille, että parlamentin työjärjestykseen tehdyt viimeisimmät muutokset, joilla pyritään lisäämään valiokuntien osallistumista eri alojen erityiskertomuksiin liittyviin toimiin, eivät ole täyttäneet odotuksia; pyrkii selvittämään keinoja, joilla voidaan parantaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia koskevia parlamentin menettelyjä;

15.  on tyytyväinen, että tarkastusalan toimien määrää on edelleen lisätty vuonna 2013; panee merkille, että tarkastusalan toimiin otettiin menestyksekkäästi uutta henkilöstöä ja avointen toimien määrä väheni vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna;

16.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen myöntävän, ettei se ota huomioon maantieteellisiä perusteita nimittäessään henkilöstöä johtotehtäviin; pyytää tältä osin tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta tulevaisuudessa vältetään toimielimessä nykyinen laajamittainen epätasapaino etenkin johtotehtävissä;

17.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2012 käynnistämä yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelma, jolla pyrittiin takaamaan sukupuolten tasapuolinen edustus, ei ole tuottanut toivottua tulosta etenkään johtotehtävien osalta; panee merkille, että 70 johtajasta ja yksikönpäälliköstä ainoastaan 21 on naisia ja että he työskentelevät lisäksi enimmäkseen käännös- ja hallinto-osastoissa; korostaa ja pitää myönteisenä naispuolisten tarkastajien määrän lisääntymistä, joka epäilemättä heijastuu aikanaan naisten läsnäoloon kyseisen alan johtotehtävissä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut tarkastelemaan pikaisesti uudelleen yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelmaa, jotta voidaan löytää tehokkaita ratkaisuja tällä alalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman pian;

18.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa selvityksen johtohenkilöstöstä kansalaisuuden, sukupuolen ja aseman mukaan jaoteltuna;

19.  panee tyytyväisenä merkille, että K3-rakennus valmistui aikataulussa ja budjettia ylittämättä;

20.  pyytää liittämään tilintarkastustuomioistuimen vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

21.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen käännöskustannukset vaihtelivat huomattavasti kielikohtaisesti (erot ovat jopa yli 100 euroa sivulta kielen mukaan); katsoo, että näin suurta poikkeamaa kustannuksissa, kun huomioon otetaan myös välilliset kustannukset, olisi analysoitava ja kavennettava;

22.  panee huolestuneena merkille valtaisat erot eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voisivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että unionin toimielinten monikielisyyden kunnioittaminen on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

23.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

24.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on parantanut koordinoinnista, arvioinnista, laadunvarmennuksesta ja kehittämisestä vastaavan jaoston toimivaltuuksien ja vastuiden määrittelyä ja selkiyttänyt niitä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan tällaista työtä ja pyytää tietoja tämän jaoston toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi toteutetuista toimista;

25.  panee merkille, että vuonna 2013 tilintarkastustuomioistuin raportoi yhteensä neljästätoista sen tarkastusten yhteydessä havaitusta petosepäilytapauksesta ja kymmenestä tapauksesta, jotka tulivat ilmi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) lähetetyistä ilmoituksista; toteaa, että seitsemässä näistä neljästätoista tapauksesta OLAF päätti käynnistää tutkinnan ja muista tapauksista tiedotettiin muille viranomaisille jatkotoimien toteuttamiseksi;

26.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

27.  hyväksyy sisäisen tarkastajan seurantaraportin vuodelta 2013 ja pitää myönteisenä taloudellisten ja operatiivisten riskien havaitsemisessa ja priorisoimisessa sekä asianmukaisten lieventävien valvontamenettelyjen suunnittelussa tapahtunutta kehitystä;

28.  toteaa, että tietoturvapolitiikkaa varten on kehitettävä koordinoitu ja harmonisoitu keskitetty turvallisuusstrategia; korostaa, että hallinnoinnin tehokkuutta ja sisäisiä tarkastuksia voidaan parantaa tilintarkastustuomioistuimen päätoimialueilla;

29.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimessa otettiin käyttöön uusi sisäinen tarkastusväline, ASSYST-sovellus (tarkastusten tukijärjestelmä); pyytää saada tietoja tälle sovellukselle asetetuista tulostavoitteista;

30.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on vakuuttanut toteuttavansa kaikki mahdolliset toimet varmistaakseen, että virkamatkamäärärahat käytetään täysin taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti;

31.  panee myös merkille uudet ohjelmistosovellukset, joiden käyttöönotolla on tarkoitus parantaa kielikoulutusjärjestelmän hallinnointia: odottaa, että näillä välineillä parannetaan entisestään kielikoulutuksen hallinnointia;

32.  ymmärtää, että tilintarkastustuomioistuinta kiinnostaa arvioida medianäkyvyyttään; katsoo, että sen on kuitenkin selvennettävä viestintäänsä; ehdottaa näin ollen, että kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen asiakirjoihin sovelletaan keskitettyä laadunvalvontaeditointia;

33.  arvostaa yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välillä ja parlamentin pyyntöihin perustuvaa säännöllistä palautetta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa erillisen kohdan niistä jatkotoimista, joita se on toteuttanut vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastustuomioistuimelle edeltävältä varainhoitovuodelta koskevien parlamentin suositusten johdosta, ja toimimaan siten samoin kuin valtaosa muista toimielimistä; pyytää kuitenkin tilintarkastustuomioistuinta ja vastuuvapauden myöntävää viranomaista parantamaan edelleen yhteistyötään, jotta niiden työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan lisätä entisestään;

34.  katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja etenkin erityiskertomukset ovat tärkeä väline parannettaessa menojen laatua unionin varoja käytettäessä; on sitä mieltä, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista voitaisiin saada vielä enemmän lisäarvoa, jos niitä täydennettäisiin tietyllä määrällä unionin toteuttamia korjaavia toimia, joiden täytäntöönpanolle asetettaisiin ohjeellinen aikataulu, jotta unionin ohjelmissa, rahastoissa tai politiikoissa määritetyt päämäärät ja tavoitteet voidaan saavuttaa; katsoo sen vuoksi, että tällainen tuotosten ja varsinkin pitkän aikavälin tulosten entistä vahvempi painotus tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti parantaisi välttämätöntä tilintarkastustuomioistuimen jatkotoimien prosessia, jossa seurattaisiin ehdotettujen suositusten vaikutuksia;

35.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta selvittämään, voisiko se antaa vuosikertomuksensa aikaisemmin unionin varainhoitoasetuksessa vahvistettujen parametrien puitteissa.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Talous- ja sosiaalikomitea
PDF 257kWORD 72k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (2014/2082(DEC))
P8_TA(2015)0126A8-0114/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0151/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0114/2015),

1.  myöntää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden Euroopan talous- ja sosiaalikomitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (2014/2082(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0114/2015),

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ole olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

2.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2013 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

3.  panee merkille, että vuonna 2013 ETSK:n talousarvio oli 130 104 400 euroa (128 816 588 euroa vuonna 2012) ja sen toteutusaste oli 94,1 prosenttia; pitää valitettavana, että toteutusaste laski vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, jolloin se oli 96,8 prosenttia;

4.  tähdentää, että ETSK:n talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön ja loput kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin; panee merkille, että ETSK:n selityksen mukaan toteutusaste laski varotoimenpiteiden tähden;

5.  korostaa, että palkkamukautuksia koskevan odottamattoman päätöksen taustalla olevat syyt eivät ole enää voimassa, koska uusista henkilöstösäännöistä päästiin vuonna 2014 sopimukseen;

6.  toteaa, että vuonna 2013 talousarvio kasvoi 1 prosentin edellisen vuoden talousarviosta; tukee ETSK:n pyrkimyksiä rajoittaa tulevien vuosien talousarvioita ja varmistaa siten kiinteämääräinen lisäys;

7.  panee merkille, että parlamentin vuoden 2012 vastuuvapauspäätöslauselman suositusten seurantaa koskevat huomautukset on liitetty ETSK:n vuotuiseen toimintakertomukseen; kehottaa jälleen antamaan tietoja menojen yksityiskohtaisesta uudelleenarvioinnista ja sen tuloksista;

8.  on tyytyväinen, että ETSK aikoo parantaa lainsäädäntötyönsä suunnittelua lisäämättä välttämättä lausuntojen määrää ja panostamalla enemmän niiden laatuun;

9.  panee merkille, että ETSK on parlamentin suosituksen mukaisesti noudattanut uusia sääntöjä, joiden mukaan jäsenten matkakorvausten on perustuttava todellisiin kuluihin; muistuttaa, että järjestelmän olisi oltava täysin toimintakykyinen syksyllä 2015, kun ETSK:n seuraava toimikausi alkaa;

10.  panee merkille ETSK:n ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välisen yhteistyön erityisesti vastuuvapausmenettelyssä;

11.  toteaa, että ulkoisen kääntämisen osuus laski 2,9 prosenttiin vuonna 2013 vuoden 2012 4,5 prosentista; toteaa kuitenkin, että myös sisäisen kääntämisen tuottavuus on laskenut;

12.  panee huolestuneena merkille valtaisat erot eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että unionin toimielinten monikielisyyden kunnioittaminen on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

13.  panee merkille ETSK:n, alueiden komitean ja parlamentin välisen yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin lopullisesti 5. helmikuuta 2014 ja jonka täytäntöönpano käynnistyi siten, että komiteoista siirrettiin huomattava määrä henkilöstöä parlamentin uuden tutkimuspalvelujen pääosaston palvelukseen; odottaa, että tämän sopimuksen täytäntöönpanossa edetään tasapainoisesti ja kaikkien kolmen toimielimen yhtäläisen edun mukaisesti ja että sen ansiosta voidaan järkeistää resurssien käyttöä; pyytää kaikkia näitä toimielimiä laatimaan vuoden kuluttua tämän yhteistyön aloittamisesta oman arvionsa sopimuksen vaikutuksesta sekä henkilöresursseihin, kustannuksiin, synergioihin, lisäarvoon että sisällön laatuun;

14.  kehottaa ETSK:aa sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa selvityksen johtohenkilöstöstä kansalaisuuden, sukupuolen ja aseman mukaan jaoteltuna;

15.  ilmaisee huolestuneisuutensa siitä, että ETSK:n vastuutehtävissä ei ole paljon naisia (miesten osuus on 61 prosenttia, naisten 39 prosenttia); kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

16.  suosittelee, että ETSK seuraa edelleen säännöllisesti alueiden komitean kanssa tehdyn uuden hallinnollisen yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon johdosta aikaansaatavia säästöjä; pyytää yksityiskohtaisia tietoja tämän yhteistyön tuloksista;

17.  toteaa, että seuraavassa yhteistyötä koskevassa väliarvioinnissa on sopiva hetki tarkastella sopimusta ja korjata mahdolliset puutteet;

18.  pyytää yksityiskohtaisia tietoja väliarvioinnin tuloksista ja odottaa, että arviointiin sisällytetään myös yhteistyöstä aikaansaatuja säästöjä koskeva yhteinen arvio;

19.  panee merkille, että videokonferenssivälineistöä hyödynnetään edelleen niukasti; toteaa, että sen käytön lisäämiseksi toteutetaan paraikaa toimenpiteitä; pyytää tietoa tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

20.  pitää myönteisenä pyydettyjen mutta käyttämättä jääneiden tulkkauspalvelujen osuuden vähenemistä 5,1 prosenttiin vuonna 2013 (7,6 prosenttia vuonna 2012); korostaa kuitenkin, että osuus on edelleen korkea, ja kehottaa jatkamaan tulkkauskustannusten alentamista;

21.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa ottaen huomioon, että kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

22.  on huolissaan siitä, että monet vuodeksi 2013 suunnitellut tärkeät tilaisuudet peruttiin tai niitä lykättiin; kehottaa ETSK:aa parantamaan ja järkeistämään sisäisten tapahtumiensa organisointia;

23.  panee merkille tiedot, jotka koskevat 1. heinäkuuta 2012 voimaan tullutta uutta vakuutussopimusta, joka kattaa neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” jäsenet;

24.  pitää valitettavana virkamiestuomioistuimen 22. toukokuuta 2014 antamaa tuomiota, jonka mukaan ETSK rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjaa irtisanoessaan erään työntekijänsä vuonna 2013; pitää niin ikään valitettavana Euroopan unionin tuomioistuimen 8. lokakuuta 2014 antamaa tuomiota asiassa T-530/12 P, Moises Bermejo Garde vastaan ETSK, joka liittyi siihen, että ETSK:n oikeudellisen yksikön päällikkö oli paljastanut entiseen pääsihteeriin liittyviä väärinkäytöksiä; kehottaa ETSK:aa ja sen uutta pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, ettei tapahdu uusia Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastaisia vakavia rikkomuksia, ja ilmoittamaan työvaliokunnalleen, jäsenilleen ja koko henkilöstölleen molempien tuomioiden sisällöstä ja virkamiesten ja muun henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön velvoitteesta paljastaa epäkohdat sekä siitä, että ETSK:n työvaliokunta on toimivaltainen elin, jolle tällaiset epäkohdat olisi paljastettava; pyytää myös, että ETSK ilmoittaa parlamentille viimeisen viiden vuoden aikana aiheutuneet oikeuskulut, jotka liittyvät henkilöstöä koskeviin tapauksiin, joiden käsittelyn tuomioistuimet tai oikeusasiamies ovat saattaneet päätökseen;

25.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa ETSK:aa panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

26.  toteaa, että sisäisessä tarkastuksessa työskentelee kolme henkilöä ja että pitkät sairauslomat vähensivät vuonna 2013 käytettävissä olevan henkilöstön määrää merkittävästi; kehottaa ETSK:aa vahvistamaan sisäisen tarkastuksen resursseja ja laajentamaan tarkastusten soveltamisalaa;

27.  kehottaa ETSK:aa noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

28.  pyytää liittämään ETSK:n vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

29.  kehottaa painokkaasti parantamaan ETSK:n näkyvyyttä lisäämällä asianmukaisia tiedotus- ja viestintätoimia.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Alueiden komitea
PDF 257kWORD 73k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VII – Alueiden komitea (2014/2083(DEC))
P8_TA(2015)0127A8-0105/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0152/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0105/2015),

1.  myöntää alueiden komitean pääsihteerille vastuuvapauden alueiden komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VII – Alueiden komitea (2014/2083(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VII – Alueiden komitea,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon uudet säännöt epäkohtien paljastajien suojelusta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 7. toukokuuta 2013 antaman tuomion,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0105/2015),

1.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2013 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita alueiden komitean henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ole olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

3.  panee merkille, että vuonna 2013 alueiden komitean hyväksytty talousarvio oli 87 373 000 euroa (86 503 000 euroa vuonna 2012), josta maksusitoumusmäärärahojen osuus oli 84 800 000 euroa, ja sen toteutusaste oli 97 prosenttia; pitää valitettavana, että käyttöaste laski vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, jolloin se oli ollut 98,2 prosenttia;

4.  tähdentää kuitenkin, että alueiden komitean talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön ja loput kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin; panee merkille toteutusasteen alenemista koskevan alueiden komitean selityksen;

5.  korostaa, että palkkamukautuksia koskevan odottamattoman päätöksen taustalla olevat syyt eivät ole enää voimassa, koska uusista henkilöstösäännöistä päästiin vuonna 2014 sopimukseen;

6.  panee tyytyväisenä merkille vuotta 2013 koskevan toissijaisuusperiaatetta käsittelevän selvityksen, jossa esitetään katsaus toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantatoimista alueiden komiteassa vuoden aikana; katsoo, että selvitys on tärkeä väline parlamentin lainsäädäntötyön kannalta; pyytää tiedottamaan kyseisten selvitysten käynnistämisestä asianmukaisesti ja toimittamaan selvitykset lainsäädäntövallan käyttäjille;

7.  panee merkille, että alueiden komiteaan perustettiin uusi poliittinen ryhmä (ECR), josta aiheutui jonkin verran määrärahatarpeita vuonna 2013; panee tyytyväisenä merkille vuotuisessa toimintakertomuksessa alueiden komitean poliittisesta toiminnasta annetut tiedot ja pyytää, että sille tiedotetaan jatkuvasti hankkeista ja toteutettujen toimenpiteiden talousarviovaikutuksista;

8.  panee merkille alueiden komitean jäsenten ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välisen yhteistyön erityisesti vastuuvapausmenettelyssä;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että alueiden komitean talousarvioyksikkö kirjaa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan suositukset ja vaatimukset keskustietokantaan ja että täytäntöönpanon etenemistä seurataan säännöllisesti; toteaa tyytyväisenä, että sisäisen tarkastuksen yhteyteen on perustettu komitea, joka koostuu viidestä jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta, ja että näin on otettu huomioon tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin suositukset;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että alueiden komitea on ottanut käyttöön uuden toimintoperusteisen budjetoinnin järjestelmän, joka soveltuu paremmin pienempien toimielinten erityistarpeisiin ja joka antaa kattavamman käsityksen kustannuksista ja suunnitelluista toiminnoista; pyytää alueiden komiteaa arvioimaan hyödyt, joita se on saanut uuden järjestelmän soveltamisesta;

11.  panee merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK), alueiden komitean ja Euroopan parlamentin välisen yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin lopullisesti 5. helmikuuta 2014 ja jonka johdosta komiteoista siirrettiin huomattava määrä henkilöstöä parlamentin uuden tutkimuspalvelujen pääosaston (ERPS) palvelukseen; odottaa, että tämän sopimuksen täytäntöönpanossa edetään tasapainoisesti ja kaikkien kolmen toimielimen yhtäläisen edun mukaisesti ja että sen ansiosta voidaan järkeistää resurssien käyttöä; pyytää kaikkia näitä toimielimiä laatimaan vuoden kuluttua tämän yhteistyön aloittamisesta oman arvionsa sopimuksen vaikutuksesta henkilöresursseihin, kustannuksiin, synergioihin, lisäarvoon ja sisältöihin;

12.  panee merkille, että käännöspyyntöjen määrä väheni 19,1 prosentilla vuodesta 2012; toteaa kuitenkin, että myös sisäisen kääntämisen tuottavuus on laskenut;

13.  panee merkille alueiden komitean aikomuksen järkeistää käännöspyyntöjä ja standardoida tietyntyyppisiä asiakirjoja; kannattaa tätä aloitetta ja pyytää saada kattavasti tietoa sen toteutuksesta; panee huolestuneena merkille, että osa alueiden komitean sisäisistä kääntäjistä on siirretty parlamentin uuteen tutkimuspalveluun yhteistyösopimuksen perusteella; pyytää alueiden komiteaa tekemään erityistutkimuksen tämän leikkauksen vaikutuksesta sen käännöspalvelujen laatuun ja tehokkuuteen;

14.  panee merkille, että muiden toimielinten kanssa on sovittu yhteisestä menetelmästä käännöskustannusten ja muiden indikaattoreiden laskentaa ja vertailua varten; pyytää alueiden komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yhteisesti sovitun menetelmän täytäntöönpanosta;

15.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että alueiden komitea on sisällyttänyt vuoden 2013 vuotuiseen toimintakertomukseensa tiedot käyttämättömistä tulkkauspalveluista; pitää myönteisenä, että tulkkauspalveluista jäi vuonna 2013 käyttämättä vain 2,51 prosenttia eli osuus laski vuodesta 2012, jolloin se oli 3,23 prosenttia; katsoo, että osuutta on vielä mahdollista parantaa, ja kehottaa alueiden komiteaa suunnittelemaan kokousaikataulunsa paremmin;

17.  panee merkille, että videokonferenssivälineistöä hyödynnetään edelleen niukasti; toteaa, että sen käytön lisäämiseksi toteutetaan paraikaa toimenpiteitä; pyytää tietoa tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

18.  suosittelee, että alueiden komitea seuraa edelleen säännöllisesti ETSK:n kanssa tehdyn uuden hallinnollisen yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon johdosta aikaansaatavia säästöjä; pyytää yksityiskohtaisia tietoja tämän yhteistyön tuloksista;

19.  toteaa, että seuraavassa yhteistyötä koskevassa väliarvioinnissa on sopiva hetki tarkastella sopimusta ja korjata mahdolliset puutteet;

20.  pyytää yksityiskohtaisia tietoja väliarvioinnin tuloksista ja odottaa, että arviointiin sisällytetään myös yhteistyösopimuksesta saatuja säästöjä koskeva yhteinen arvio;

21.  kehottaa painokkaasti parantamaan alueiden komitean näkyvyyttä lisäämällä asianmukaisia tiedotus- ja viestintätoimia;

22.  ilmaisee huolestuneisuutensa siitä, että alueiden komitean vastuutehtävissä ei ole paljon naisia (miesten osuus on 67 prosenttia, naisten 33 prosenttia); kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

23.  kehottaa alueiden komiteaa noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

24.  pyytää liittämään alueiden komitean vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

25.  onnittelee alueiden komiteaa siitä, että sen vuotuinen toimintakertomus on säilynyt laadukkaana ja että se on toimittanut toiminnan vaikutuksia koskevan kattavan vuosikertomuksen, joka on tärkeä väline sen työtä arvioitaessa; panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisessa toimintakertomuksessa esitettiin kattava taulukko kaikista alueiden komitean käytössä olevista henkilöresursseista;

26.  huomauttaa, että alueiden komitean jäsenet ovat demokraattisen valtuutuksen saaneita, poliittista toimintaa harjoittavia paikallisia ja alueellisia edustajia; katsoo, että heihin olisi sen vuoksi sovellettava samoja sääntöjä kuin muihin kansallisiin tai unionin tason poliitikkoihin, kun kyse on heidän pääsystään komissioon ja sen yksiköihin;

27.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa alueiden komiteaa panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

28.  muistuttaa, että alueiden komitea on käsitellyt tätä samaa epäkohtien paljastamista koskevaa tapausta vuodesta 2003; korostaa unionin veronmaksajille aiheutuneita huomattavia kustannuksia ja epäkohdat paljastaneelle henkilölle aiheutunutta vahinkoa; vaatii alueiden komiteaa toimimaan pikaisesti virkamiestuomioistuimen 7. toukokuuta 2013 antaman tuomion päätelmien mukaisesti ja tunnustamaan, että kantajan toiminta oli oikeutettua, sekä päättämään asian käsittelyn;

29.  korostaa, että parlamentti ei suvaitse epäkohtien paljastajien huonoa kohtelua parlamentin sisällä eikä muissa unionin toimielimissä, ja toistaa sitoutuvansa täysin noudattamaan epäkohtien paljastajien suojelua koskevan lainsäädännön henkeä ja kirjainta.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan oikeusasiamies
PDF 252kWORD 70k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies (2014/2084(DEC))
P8_TA(2015)0128A8-0115/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0153/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0115/2015),

1.  myöntää Euroopan oikeusasiamiehelle vastuuvapauden Euroopan oikeusasiamiehen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies (2014/2084(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0115/2015),

1.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2013 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan oikeusasiamiehen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ole olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

3.  tähdentää, että oikeusasiamiehen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että vuonna 2013 se oli yhteensä 9 731 371 euroa (vuonna 2012 se oli 9 516 500 euroa), josta 7 567 371 euroa osoitettiin osastoon 1 (toimielimeen sidoksissa olevaa henkilöstöä koskevat menot), 1 606 700 euroa osastoon 2 (kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja sekalaiset käyttömenot) ja 557 300 euroa osastoon 3 (toimielimen suorittamista yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot);

4.  toteaa, että kokonaismäärärahoista 98,20 prosenttia sidottiin (98,30 prosenttia vuonna 2012) ja 91,82 prosenttia maksettiin (88,69 prosenttia vuonna 2012) ja että käyttöaste oli 98,20 prosenttia (95,88 prosenttia vuonna 2012); on tyytyväinen vuoden 2013 tuloksiin;

5.  panee merkille rahoitussuunnittelussa ja sen valvonnassa tapahtuneen jatkuvan kehityksen; kehottaa jatkamaan näitä toimia seuraavien varainhoitovuosien aikana;

6.  hyväksyy oikeusasiamiehen vuotuisen hallintosuunnitelman vuodeksi 2013 ja toteaa, että se sisältää keskeiset tulosindikaattorit, joilla voidaan arvioida toimielimen tavoitteiden toteutumista;

7.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies on sitoutunut kehittämään edelleen järjestelmäänsä, jolla parannetaan palvelukseenotto- ja hankintamenettelyjen seurannan ja valvonnan oikea-aikaisuutta; kannustaa oikeusasiamiestä valvomaan edelleen etuuksien hallinnointia ja parantamaan tuloksellisuuttaan;

8.  panee merkille, että oikeusasiamies pyrkii jatkuvasti parantamaan taloussuunnittelua ja varmistamaan siten talousarvion mahdollisimman tehokkaan toteutuksen;

9.  kehottaa oikeusasiamiestä ilmoittamaan seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa, kuinka suuri osa kyseisenä vuonna pyydetyistä tulkkauspalveluista jäi käyttämättä;

10.  panee huolestuneena merkille valtaisat erot eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että unionin toimielinten monikielisyyden kunnioittaminen on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

11.  panee merkille vuoden 2013 tarkastuskertomuksiin sisältyvät sisäisen tarkastajan päätelmät, joiden mukaan sisäiset hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat vaikuttavia ja tehokkaita ja kaikki avoinna olleet toimet on saatettu päätökseen;

12.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2013 tutkittavana olevien tapausten ratkaisemisessa päästiin yli 70 prosentin tavoitteen; toteaa, että 18 kuukaudessa ratkaistujen tutkimusten osuus on noussut 79 prosentista 81 prosenttiin, mutta on edelleen oikeusasiamiehen asettamien tavoitteiden alapuolella; katsoo, että 90 prosentin tavoite on realistinen ja saavutettavissa; odottaa, että tavoitteeseen päästään vuonna 2014 ja tulokset kerrotaan yksityiskohtaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessa; pitää myönteisenä erityisten oma-aloitteisten tutkimusten käynnistämistä ja pyytää tietoja niiden ensimmäisistä tuloksista;

13.  on tyytyväinen, että oikeusasiamies sai vuonna 2012 Euroopan laadunhallintajärjestöltä merkittävän Committed to Excellence -tunnustuksen ja että se on ylläpitänyt erinomaista, antoisaa suhdettaan järjestöön vuonna 2013;

14.  korostaa, että oikeusasiamiehen toimisto järjesti vuonna 2013 henkilöstölleen toimielimen ulkopuolella tilaisuuksia, konferensseja ja vastaavia tapahtumia huomattavasti useammin kuin muut toimielimet ja että niistä aiheutui suuria kuluja; ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa ottaen huomioon, että kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

15.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan oikeusasiamiehen virkaan on valittu nainen; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että oikeusasiamiehen toimiston johtotehtävissä ei ole naisia; kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

16.  toteaa, että oikeusasiamiehen olisi pyrittävä edelleen säilyttämään vuotuinen toimintakertomus laadukkaana ja toimittamaan toiminnan vaikutuksia koskeva kattava vuosikertomus, joka on tärkeä väline oikeusasiamiehen työtä arvioitaessa;

17.  pyytää liittämään oikeusasiamiehen vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

18.  kehottaa oikeusasiamiestä noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

19.  hyväksyy täysin Euroopan oikeusasiamiehen toimiston noudattaman avoimuuspolitiikan ja kehottaa ottamaan käyttöön menettelyn, jossa tiettyjen julkaisujen mahdollinen vaikutus arvioidaan etukäteen ja jossa niihin liitetään tarvittaessa selitys, jotta sisältöä ei voida manipuloida eri tarkoituksiin; toteaa, että oikeusasiamiehen olisi käynnistettävä tämä menettely yhteistyössä Euroopan tietosuojavaltuutetun, komission ja sen toimielimen kanssa, jota julkaisu koskee;

20.  toteaa, että oikeusasiamiehen vuoden 2013 vuotuinen toimintakertomus hyväksyttiin täysistunnossa 15. tammikuuta 2015(7), ja panee merkille siinä esitetyt huomautukset.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0009.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan tietosuojavaltuutettu
PDF 254kWORD 72k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (2014/2085(DEC))
P8_TA(2015)0129A8-0118/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0154/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0118/2015),

1.  myöntää Euroopan tietosuojavaltuutetulle vastuuvapauden Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (2014/2085(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0118/2015),

1.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen Euroopan tietosuojavaltuutetun hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut hallintomenojen ja muiden menojen valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

2.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2013 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita tietosuojavaltuutetun henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

3.  toteaa, että vuonna 2013 tietosuojavaltuutetulla oli käytettävissään määrärahoja kaikkiaan 7 661 409 euroa (vuonna 2012 talousarvio oli 7 624 090 euroa) ja että niiden käyttöaste oli 84,7 prosenttia (vuonna 2012 se oli 83,2 prosenttia); pitää tätä myönteisenä kehityksenä mutta kehottaa parantamaan käyttöastetta edelleen;

4.  tähdentää, että tietosuojavaltuutetun talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; toteaa, että toimielimeen sidoksissa olevaa henkilöstöä koskevien menojen (osasto 1) toteutusaste oli 93,41 prosenttia ja kiinteistöihin, laitteisiin ja toimielimen tehtävien hoitoon liittyviin menojen (osasto 2) toteutusaste oli 99,14 prosenttia;

5.  ottaa huomioon, että tietosuojavaltuutettu on sitoutunut kehittämään edelleen järjestelmäänsä, jolla parannetaan palvelukseenotto- ja hankintamenettelyjen seurannan ja valvonnan oikea-aikaisuutta; kannustaa tietosuojavaltuutettua valvomaan edelleen etuuksien hallinnointia ja parantamaan tuloksellisuuttaan;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutetun sisäisen tarkastuksen kesäkuussa 2013 toteuttama seurantatarkastus osoitti, että useimmat ehdotetut hallintomenettelyjä koskevat toimet ja suositukset oli saatettu päätökseen, ja sen perusteella voitiin todeta, että 31. joulukuuta 2013 ei ollut tarvetta antaa erityisiä suosituksia;

7.  panee merkille, että kanteluihin sisältyvien tietojen suojaamista koskevan suosituksen täytäntöönpanoa ei ollut saatu päätökseen kesäkuussa 2013 toteutettuun seurantatarkastukseen mennessä, koska tapausten hallinnointijärjestelmän (Case Management System, CMS) käyttöönotto oli viivästynyt; toteaa, että kyseinen suositus todennäköisesti pantaisiin kaikilta osin täytäntöön vuoden 2014 aikana, sillä CMS‑järjestelmä on ollut toiminnassa lokakuusta 2013;

8.  panee merkille, että valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän mukaan hallinnon ja valvonnan toteutuksen taso on asianmukainen ja paranee jatkuvasti ja että vuotta 2013 koskevan vuotuisen toimintakertomuksen laatimishetkellä ei esiintynyt olennaisia virheitä eikä ennakkovalvonnan suhteen ollut tarvetta esittää varaumia;

9.  muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa tietosuojavaltuutetun toimivaltuuksia laajennettiin, kun tietosuoja ulotettiin unionin kaikille toimintalohkoille; panee merkille, että neuvostossa jatketaan keskusteluja uudesta tietosuojalainsäädännöstä (jota komissio ehdotti 25. tammikuuta 2012);

10.  toteaa, että tietosuojavaltuutetun talousarvioon lisättiin uusi osasto 3 uuden Euroopan tietosuojaneuvoston riippumattoman sihteeristön perustamista varten; huomauttaa, että tähän osastoon ei oteta määrärahoja ennen säädöskehyksen hyväksymistä;

11.  panee merkille, että vuonna 2015 otetaan käyttöön äskettäin hyväksytty uusi väline, toimintoperusteinen kustannuslaskenta, jolla pyritään lisäämään resurssienjaon vaikuttavuutta;

12.  pyytää tietoja tietosuojavaltuutetun sihteeristön uudelleenjärjestelyjen talousarviovaikutuksista;

13.  korostaa, että komission sisäinen tarkastus (IAS) totesi, että vuonna 2011 toteutetun viimeisimmän riskinarvioinnin jälkeen on tehty huomattavia parannuksia; kehottaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan näitä ponnisteluja vielä avoinna olevien suositusten toteuttamiseksi;

14.  panee merkille, että tietosuojavaltuutetun uusiin toimitiloihin on asennettu videokonferenssijärjestelmä; pyytää tietoja siitä, kuinka monessa kokouksessa kyseistä järjestelmää käytettiin vuonna 2013;

15.  kannustaa kaikin tavoin kehittämään keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan resurssien käytön tehokkuutta; kehottaa tietosuojavaltuutettua toimittamaan edelleen tulostaulukon vuotuisessa toimintakertomuksessa;

16.  pyytää liittämään tietosuojavaltuutetun vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

17.  kehottaa viime vuonna esitetyn pyynnön mukaisesti tietosuojavaltuutettua esittämään kattavan taulukon kaikista käytettävissään olevista henkilöresursseista ura-alueen, sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan jaoteltuna; katsoo, että taulukko olisi liitettävä automaattisesti toimielimen vuotuiseen toimintakertomukseen;

18.  ilmaisee huolensa siitä, että vastuutehtävissä ei ole naisia; kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

19.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa ottaen huomioon, että kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

20.  panee huolestuneena merkille valtaisat erot eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että unionin toimielinten monikielisyyden kunnioittaminen on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

21.  hyväksyy täysin Euroopan oikeusasiamiehen toimiston noudattaman avoimuuspolitiikan ja kehottaa ottamaan käyttöön menettelyn, jossa tiettyjen julkaisujen mahdollinen vaikutus arvioidaan etukäteen ja jossa niihin liitetään tarvittaessa selitys, jotta sisältöä ei voida manipuloida eri tarkoituksiin; toteaa, että oikeusasiamiehen olisi käynnistettävä tämä menettely yhteistyössä tietosuojavaltuutetun, komission ja sen toimielimen kanssa, jota julkaisu koskee;

22.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa tietosuojavaltuutettua panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

23.  on ilahtunut, että tietosuojavaltuutettu on ottanut huomioon vuosia 2010 ja 2012 koskeneissa Euroopan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmissa esitetyt huomautukset laatiessaan vuosien 2013–2014 strategiaansa ja että tämän strategian täytäntöönpano on näkynyt myönteisinä tuloksina sen toiminnassa;

24.  katsoo yleisesti, että talousarvion vuotuisuuden periaatteen mukaisesti tietosuojavaltuutetun olisi kiinnitettävä enemmän huomiota varainhoidon moitteettomuuden periaatteeseen, erityisesti siihen, kuinka taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti se on käyttänyt määrärahoja hoitaessaan tehtäviään.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


Vastuuvapaus 2013: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja EU:n erillisvirastojen valvonta
PDF 269kWORD 95k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta (2014/2139(DEC))
P8_TA(2015)0130A8-0070/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset(1) erillisvirastojen tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(4),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(5) ja erityisesti sen 110 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0070/2015),

A.  toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

B.  toteaa, että erillisvirastojen määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenellä, sillä vuonna 2000 niitä oli kolme ja vuonna 2013 jo 32;

1.  muistuttaa, että erillisvirastoilla on tärkeitä tehtäviä, joilla on suora vaikutus unionin kansalaisten päivittäiseen elämään, ja että virastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta hoitavien virastojen autonominen asema on tärkeä; muistuttaa, että erillisvirastojen perustamisen päätarkoituksena oli riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen; huomauttaa, että erillisvirastojen tehtävänä on auttaa komissiota panemaan täytäntöön unionin politiikkaa unionin puolesta; kehottaa komissiota ja erillisvirastojen verkostoa (”verkosto”) parantamaan viestintäkäytäntöjään varmistaakseen, että virastojen kansalaisviestintä on tehokasta ja että lisätään yleisön tietoisuutta tuottavuudesta ja tuloksista;

2.  toteaa, että erillisvirastoilla on tärkeä unionin politiikkoja tukeva tehtävä; kehottaa hyödyntämään laajemmin niiden asiantuntemusta ja valmiuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa; korostaa erillisvirastojen roolia pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

3.  toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyviä tehtäviä hoitamaan on perustettu suuri määrä erillisvirastoja, mutta muistuttaa, että niillä on tärkeitä tehtäviä, joilla on suora vaikutus kansalaisten päivittäiseen elämään; korostaa, että kaikki uudet erillisvirastot on perustettu todellisten tarpeiden perusteella; panee merkille, että osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen erillisvirastoista on operatiivisia ja näin ollen niiden talousarvion toteutukseen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät;

4.  toteaa, että erillisvirastojen vuotuisen työohjelman ja monivuotisen strategian luonnoksista keskusteleminen asiasta vastaavissa valiokunnissa auttaa varmistamaan, että työohjelmat ja strategiat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä;

5.  toteaa, että EU:n erillisvirastoja ja muita elimiä koskevien tilintarkastustuomioistuimen vuotuisten tarkastusten tuloksista varainhoitovuodelta 2013 laaditun yhteenvedon (”tilintarkastustuomioistuimen yhteenveto”) mukaan erillisvirastojen vuoden 2013 määrärahat olivat noin kaksi miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että se oli 25 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012 ja että sen osuus unionin yleisestä talousarviosta oli noin 1,4 prosenttia; panee merkille, että lisäys johtuu pääasiassa uusien erillisvirastojen perustamisesta ja joidenkin erillisvirastojen uusista tehtävistä; panee tilintarkastustuomioistuimen yhteenvedosta merkille, että erillisvirastot työllistävät noin 6 500 vakinaista ja määräaikaista toimihenkilöä ja että erillisvirastojen osuus unionin yleisessä talousarviossa vahvistetusta unionin toimihenkilöiden kokonaismäärästä on 14 prosenttia; panee lisäksi merkille, että erillisvirastoissa työskentelee noin 2 900 sopimussuhteista toimihenkilöä tai työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa;

6.  muistuttaa, että erillisvirastoihin liittyvä maineriski on unionin kannalta suuri, koska erillisvirastot voivat vaikuttaa merkittävästi toimintapolitiikkojen laatimiseen, päätöksentekoon sekä ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille;

7.  toteaa, että kustannustehokkuuden periaate koskee myös erillisvirastoja ja että niiden olisi osoitettava toimintansa olevan tehokasta, ja katsoo, että samalla olisi varmistettava, että kansalaisille tiedotetaan asianmukaisesti erillisvirastojen toiminnan tuloksista; pyytää verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkasti tuloksellisuuden arviointijärjestelmiä ja -puitteita, monivuotisia ja vuotuisia ohjelma-asiakirjoja, keskeisiä tulosindikaattoreita sekä raportointi- ja arviointivälineitä koskevien yhteisten periaatteiden ja oppaiden käytöstä sekä niistä saadusta lisäarvosta;

Yhteinen lähestymistapa ja komission etenemissuunnitelma

8.  muistuttaa, että heinäkuussa 2012 parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan (”yhteinen lähestymistapa”) eli poliittisen sopimuksen erillisvirastojen tulevasta hallinnasta ja uudistuksesta; toteaa, että komissio on vastuussa sopimukseen liittyvistä jatkotoimista;

9.  pitää myönteisenä EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskevaa joulukuussa 2012 vahvistettua komission etenemissuunnitelmaa (”etenemissuunnitelma”) ja kehottaa kaikkia osapuolia edelleen etenemään siinä esille tuotujen ideoiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että komissio vahvisti etenemissuunnitelmassaan yksityiskohtaisen suunnitelman yhteisen lähestymistavan jatkotoimien toteuttamisesta ja listasi 90 asiaa, joiden suhteen kaikkien toimijoiden olisi toteutettava toimia;

10.  panee merkille komission edistymiskertomuksen yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta, sen toimintaohjelman vuodeksi 2013 ja siitä eteenpäin sekä komission ja erillisvirastojen yhdessä toteuttamat toimenpiteet, joiden ansiosta on saatu aikaan selvää edistystä; on tyytyväinen siihen, että tarkistetussa varainhoidon puiteasetuksessa(6) on selvennetty erillisvirastojen sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen menettelyjä ja tehtäviä ja että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on laatinut petostentorjuntastrategioiden suuntaviivat erillisvirastoja varten;

11.  panee merkille, että erillisvirastojen verkoston mukaan erillisvirastot ovat edistyneet hyvin yleisessä lähestymistavassa suunniteltujen toimien täytäntöönpanossa; panee lisäksi merkille, että verkoston erillisvirastoissa teettämän etenemissuunnitelmaa koskevan selvityksen mukaan erillisvirastoja koskevien etenemissuunnitelmaan sisältyvien toimien toteutusaste on 96 prosenttia;

12.  panee merkille, että komission yksiköt kehittivät yhteisessä lähestymistavassa sovittuja periaatteita ilmentäviä vakiosäännöksiä, joihin sisältyy asianmukaisia oikeudellisia säännöksiä, sekä muita erillisvirastojen perustamissäädöksiin tavallisesti sisältyviä säännöksiä; toteaa, että näihin vakiosäännöksiin nojaudutaan uusia erillisvirastoja perustettaessa tai nykyisiä perustamissäädöksiä tarkistettaessa;

13.  panee merkille, että komissio laati erillisvirastoilta saatujen tietojen perusteella erillisvirastojen ja niiden isäntäjäsenvaltioiden välillä tehtäviä toimipaikkasopimuksia koskevat suuntaviivat ja vakiomääräykset; panee huolestuneena merkille, että 10 erillisvirastolla ei vielä ole toimipaikkasopimusta; kehottaa näitä erillisvirastoja ottamaan toimipaikkasopimuksen tekemisen ensisijaiseksi tehtäväkseen, jotta lisätään tehokkuutta ja säästetään kustannuksia; ilmaisee huolensa siitä, että toimipaikkasopimusten puuttumisella voi olla vakavia vaikutuksia erillisvirastojen henkilöstön kannalta, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään sopimukset ennen seuraavan vastuuvapausmenettelyn alkamista;

14.  pitää tarpeellisena toteuttaa kunnollinen arviointi, jonka tarkoituksena on arvioida mahdollisuutta yhdistää erillisvirastoja, joilla on samanlaisia tehtäviä, jotta vältetään resurssien tuhlaaminen sekä luodaan kriittinen massa, joka tekee erillisvirastoista aidosti tehokkaita;

15.  toteaa, että komissio paransi erillisvirastoille yleisten ja yksittäisten suositusten muodossa antamaansa palvelua niiden tietojen ja ehdotusten perusteella, joita verkosto oli esittänyt; toteaa, että koska nykytilanteessa määrärahat ja henkilöresurssit ovat niukat, nämä parannukset ovat saaneet harkitsemaan mahdollisia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla järkeistettäisiin erillisvirastojen toimintaa; toteaa, että nämä toimenpiteet ovat jo tuottaneet tuloksia, sillä ne ovat esimerkiksi johtaneet siihen, että erillisvirastot käyttävät yhteisiä palveluja, ja kannustaa erillisvirastoja jatkamaan vastaavia toimenpiteitä;

Talousarvio- ja varainhallinto

16.  muistuttaa, että vuotuisuuden periaate on yhtenäisyyden ja tasapainon periaatteiden ohella yksi kolmesta varainhoidon perusperiaatteesta, jotka ovat välttämättömiä unionin talousarvion tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi; huomauttaa, että erillisvirastot eivät aina täysin noudata kyseistä periaatetta; kehottaa erillisvirastoja minimoimaan virheet tässä asiassa;

17.  panee tilintarkastustuomioistuimen yhteenvedosta merkille, että talous- ja varainhallintoa koskevia huomautuksia annetaan yleisimmin siitä syystä, että sidottuja määrärahoja on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle suuri määrä, ja toteaa, että tämänkaltaiset huomautukset koskivat 24:ää erillisvirastoa; toteaa, että siirtojen suuri määrä on vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta;

18.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi edelleen seitsemässä tapauksessa, että edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjä määrärahoja peruuntui suuri määrä; toteaa peruuntumisten osoittavan, että siirretyt määrärahat oli sidottu yliarvioitujen tarpeiden perusteella tai että ne eivät olleet muutoin perusteltuja; kehottaa erillisvirastoja tekemään kaikkensa etenkin pannakseen täytäntöön parempia talousarviosuunnitteluprosesseja, ehkäistäkseen määrärahasiirtoja varainhoitovuodelta toiselle ja keskittymään erityisesti niihin erillisvirastoihin, joilta peruuntui edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjä määrärahoja;

19.  panee merkille, että komissio antoi 30. syyskuuta 2013 uuden varainhoidon puiteasetuksen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa erillisvirastoihin sovellettavia sääntöjä;

20.  panee merkille, että erillisvirastojen laatimien asiakirjojen yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta pyritään parantamaan ja että komissio on tämän vuoksi yhdessä erillisvirastojen kanssa kehittämässä vuotuisesta ja monivuotisesta osiosta koostuvaa ohjelma-asiakirjaa koskevia suuntaviivoja sekä konsolidoitua vuotuista toimintakertomusta koskevaa mallia, joka on mukautettu varainhoidon puiteasetuksen vaatimuksiin;

21.  toteaa, että varainhoidon puiteasetuksessa säädetään konsolidoidusta vuotuisesta toimintakertomuksesta, joka on esitettävä komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain viimeistään 1. heinäkuuta ja johon on yhdistetty tietoja vuotuisesta toimintakertomuksesta, sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen raporteista ja tilinpäätösraporteista, joita edellytettiin edellisessä varainhoidon puiteasetuksessa; toteaa, että vastuuvapausmietinnöt pysyvät edelleen erillisinä niiden luonteen vuoksi ja alustavien tilinpäätösten vastaanottajatahojen vuoksi;

22.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen oli Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja Frontexin tapauksessa edelleen annettava varauman sisältävä lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen huomautusten määrä oli edelleen suuri (97) ja että ne koskivat 35:tä erillisvirastoa; kehottaa verkostoa huolehtimaan siitä, että asianomaiset erillisvirastot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet tilintarkastustuomioistuimen huomautusten pohjalta;

Erillisvirastojen keskinäinen yhteistyö – yhteiset palvelut ja synergia

23.  suhtautuu varauksellisesti erillisvirastojen maantieteelliseen sijoitteluun, sillä monet niistä ovat kaukana unionin muista toimielimistä; katsoo, että maantieteellinen etäisyys ei ole välttämätöntä virastojen riippumattomuuden suojelemiseksi eikä se sinänsä myöskään suojaa komission tai jäsenvaltioiden epäsuotavalta puuttumiselta niiden toimintaan, ja toteaa, että siitä joka tapauksessa aiheutuu ylimääräisiä matkakustannuksia ja että se heikentää mahdollisuuksia synergiaetuihin, kuten kaikkien tai joidenkin virastojen yhteisiin entistä keskitetympiin hallinto- ja taloushallintopalveluihin;

24.  toteaa, että kaikki erillisvirastot ovat tarkastelleet sisäisiä hallintomenettelyjään vastuuvapauden myöntävältä viranomaiselta saamiensa aiempien suositusten perusteella; panee lisäksi merkille, että joissakin erillisvirastoissa on jo käytössä ISO‑sertifikaatin (ISO 9001) mukaisesti toteutettava säännöllinen prosessinarviointi sekä laatu- ja sisäisen tarkastuksen yksiköiden suorittamat tarkastukset; panee merkille, että eräät erillisvirastot ovat teettäneet konsulteilla arviointeja sisäisistä hallintomenettelyistään;

25.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoidon puiteasetuksessa säädetään mahdollisuudesta käyttää yhteisiä palveluja tai siirtää palveluja, jos siten voidaan parantaa kustannustehokkuutta; muistuttaa, että erillisvirastot pyrkivät jo synergiaan, vaihtavat hyviä käytäntöjä ja käyttävät yhteisiä palveluja, jotta ne voivat toimia tehokkaasti ja hyödyntää optimaalisesti resurssejaan; panee merkille, että erillisvirastot ovat kehittäneet keskinäistä yhteistyötään, jota vielä tiivistetään lähivuosina ja jonka avulla niiden on mahdollista päästä tavoitteisiinsa myös tulevaisuudessa; panee merkille, että 82 prosenttia erillisvirastoista on allekirjoittanut yhteistyöpöytäkirjan toisten erillisvirastojen kanssa; kehottaa erillisvirastoja edelleen laajentamaan jo vakiintunutta yhteistyötään ja yhteisiä palveluja; kehottaa erillisvirastoja pyrkimään aktiivisesti keskinäiseen yhteistyöhön työnsä tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi;

26.  panee erillisvirastojen antamista tiedoista merkille, että on luotu verkkoviestintäväline, joka toimii foorumina, jolla erillisvirastojen on mahdollista vaihtaa keskenään tietoja, osaamista ja hyviä käytäntöjä, ja joka sisältää eri alojen yhteisten palvelujen tietokannan sekä linkkejä uusiin aloitteisiin; panee merkille, että erillisvirastojen keskinäinen yhteistyö niiden omilla erikoisaloilla lisääntyy jatkuvasti ja että 65 prosenttia erillisvirastoista odottaa lähitulevaisuudessa ryhtyvänsä uusiin aloitteisiin ja allekirjoittavansa uusia yhteistyöpöytäkirjoja muiden erillisvirastojen kanssa;

Toiminnan tuloksellisuus

27.  panee tyytyväisenä merkille, että on sovittu tehokkaan ja vaikuttavan tuloshakuisen johtamisen yhteisistä periaatteista sekä yhteisistä suuntaviivoista, jotka koskevat tuloksellisuuden arviointijärjestelmiä, monivuotisia ja vuotuisia ohjelma-asiakirjoja sekä raportointi- ja arviointivälineitä; pitää tärkeänä, että verkostosta tulee uuden tuloksellisuutta käsittelevän toimielinten välisen työryhmän jäsen, jotta edistetään yhteisen näkemyksen aikaansaamista siitä, mitä on hyvä ja entistä parempi tuloksellisuus; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään arvioinnin erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta ja tuloksista hyvissä ajoin ennen vuonna 2016 toteutettavaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista;

28.  toteaa, että raportoinnissa keskitytään yhä enemmän vaikuttavuuteen ja saavutettuihin tuloksiin, ja pitää tätä suuntausta hyvänä; pyytää vahvistamaan raportointijärjestelmää tässä mielessä edelleen erillisvirastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

Henkilöstöhallinto

29.  panee merkille, että komissio antoi heinäkuussa 2013 tiedonannon(7) hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmoinnista kaudelle 2014–2020, jotta varmistetaan, että resurssit pysyvät monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 asetetuissa rajoissa;

30.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että useimmat erillisvirastot ovat jo vähentäneet henkilöstöään vaaditut 5 prosenttia monivuotisissa henkilöstöpolitiikkasuunnitelmissaan, vaikkakin se on ollut erittäin vaikeaa; pitää valitettavana, että komissio on luonut ylimääräisen uudelleen kohdennettavien virkojen/toimien varannon, joka koskee 5:tä prosenttia viroista/toimista, ja toteaa, että se kohdistaa täten erillisvirastojen henkilöstötaulukoihin lisäleikkauksia, jotka ylittävät sovitun 5 prosentin tavoitteen;

31.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että osalla erillisvirastoista on jo nyt suuria vaikeuksia selviytyä tehtävistään niiden käytössä olevien niukkojen resurssien turvin; panee huolestuneena merkille, että erillisvirastojen on vaikeaa ylläpitää työnsä laatua, jos ylimääräisiä henkilöstöleikkauksia jatketaan, sillä unioni antaa niille yhä enemmän tehtäviä ja vastuuta; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen suunnitelmaansa ylimääräisistä henkilöstöleikkauksista ja mukauttamaan sitä kunkin erillisviraston työmäärään ja resurssitarpeisiin;

32.  palauttaa mieliin parlamentin talousarviomenettelyn yhteydessä esittämän kannan, jonka mukaan henkilöstöön, jota koskevat menot rahoitetaan alalta kerätyillä maksuilla unionin talousarviovarojen sijaan, ei pitäisi soveltaa unionin toteuttamaa vuosittaista yhden prosentin vähennystä; katsoo, että komission olisi tarkasteltava erikseen virastoja, jotka saavat rahoituksensa pääasiassa unionin talousarviosta, ja ehdotettava erityispuitteita virastoille, joiden rahoitus on peräisin lähinnä alan toimijoiden maksuista, joiden olisi oltava suhteutettuja viraston tarjoamiin palveluihin;

33.  katsoo yleisesti, että palvelukseenottomenettelyjä on parannettava ja muun muassa niiden avoimuutta lisättävä;

34.  panee merkille, että verkosto päätti perustaa erillisvirastojen välisen tutkintaryhmän, johon kuuluvat henkilöt suorittavat kurinpidolliset tutkinnat; panee merkille, että erillisvirastojen nimeämät ehdokkaat osallistuvat komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston antamaan asiaa koskevaan erityiskoulutukseen;

Verkoston yhteistyö parlamentin kanssa

35.  on tyytyväinen verkoston yhteistyöhön asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan kanssa ja toteaa, että erillisvirastojen johtajat, joihin valiokunta on vuosittaisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä ottanut yhteyttä, ovat olleet käytettävissä ja suhtautuneet yhteistyöhön avoimesti; kehottaa verkostoa ja yksittäisiä erillisvirastoja lisäämään yhteydenpitoaan ja yhteistyötään parlamentin kanssa myös muissa asioissa kuin vastuuvapausmenettelyssä;

Eturistiriidat ja avoimuus

36.  panee merkille, että etenemissuunnitelmaa koskevan toimen jälkeen komissio julkaisi joulukuussa 2013 suuntaviivat eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa (”suuntaviivat”); panee merkille, että suuntaviivat sisältävät määräyksiä, jotka koskevat johtokuntien/hallintoneuvostojen jäsenten, pääjohtajien, tieteellisten komiteoiden tai muiden vastaavien elinten asiantuntijoiden ja henkilöstön etunäkökohtia koskevien ilmoitusten julkaisemista; toteaa lisäksi, että suuntaviivat muodostavat selkeän viitekehyksen erillisvirastojen toimintaperiaatteille; panee merkille, että eräät erillisvirastot ovat laatineet eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteensa tai päivittäneet niitä näiden suuntaviivojen perusteella;

37.  panee merkille, että suuntaviivat eivät sido erillisvirastoja oikeudellisesti, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan, miten erillisvirastojen kanssa voitaisiin tehdä sitovampia sopimuksia, jotta edistetään avoimuutta ja vältetään eturistiriitoja;

38.  panee erillisvirastojen antamista tiedoista merkille, että unionin kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin, erillisvirastoihin ja elimiin pidetään erittäin tärkeänä; toteaa, että erillisvirastot ovat ottaneet käyttöön joitakin konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä puuttuakseen asianmukaisella tavalla todellisten ja oletettujen eturistiriitojen riskiin; panee merkille, että 88 prosenttia erillisvirastoista on jo hyväksynyt asiaankuuluvat toimintaperiaatteet eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja loput 12 prosenttia ovat pian tekemässä samoin; toteaa, että 81 prosenttia erillisvirastoista on ottanut toimintaperiaatteissaan huomioon kansalliset asiantuntijat sekä ulkopuolisen ja tilapäisen henkilöstön;

39.  panee kuitenkin merkille, että eräillä erillisvirastoilla on vielä vaikeuksia panna täytäntöön riippumattomuutta koskevat toimintaperiaatteensa, erityisesti silloin, kun on kyse asiantuntijaryhmien sekä tiedelautakuntien ja -komiteoiden henkilöstöstä; suosittelee, että erillisvirastot tarkastelevat tätä asiaa yhdessä komission kanssa ja ottavat huomioon myös Euroopan oikeusasiamiehen omasta aloitteesta 12. toukokuuta 2014 aloitetussa tutkimuksessa (OI/6/2014/NF) esille tuodut suositukset, jotka esiteltiin pääpiirteissään komissiolle osoitetussa, komission asiantuntijaryhmien kokoonpanoa koskevassa kirjeessä;

40.  panee merkille, että 61 prosenttia erillisvirastoista on jo julkaissut johtokuntansa/hallintoneuvostonsa jäsenten, johdon ja ulkopuolisten sekä omien asiantuntijoidensa ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset verkkosivustollaan; panee merkille, että loput erillisvirastot ovat luvanneet julkaista vastaavat tiedot hyväksyessään tarkistetut toimintaperiaatteet, ja edellyttää, että nämä erillisvirastot hyväksyvät tarkistetut toimintaperiaatteet ja julkaisevat tiedot viipymättä;

41.  panee merkille, että suuntaviivoissa ei mainita erikseen kansallisia asiantuntijoita eikä ulkopuolista tai tilapäistä henkilöstöä ja että tulkinnanvaraa on vielä etenkin niin sanottujen riippumattomien asiantuntijoiden tapauksessa, esimerkiksi sellaisten tutkijoiden tapauksessa, jotka ovat tehneet tutkimusta myös yksittäisille yrityksille tai yritysmaailmalle laajemmin; kehottaa verkostoa varmistamaan, että asiassa noudatetaan yhdenmukaista toimintatapaa, jolla myös ehkäistään mahdolliset epäsuorat eturistiriidat;

42.  panee merkille, että OLAF on laatinut erillisvirastojen petostentorjuntastrategioita koskevat suuntaviivat ja että se on ottanut erillisvirastojen näkemykset huomioon niitä laatiessaan; panee merkille, että OLAF on antanut erillisvirastoille tukea auttaakseen niitä panemaan täytäntöön kyseiset suuntaviivat;

43.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan erityiskertomustaan nro 15/2012 ”Eturistiriitojen hallinta tarkastetuissa EU:n virastoissa” koskevia jatkotoimia;

44.  kannustaa komissiota arvioimaan säännöllisesti erillisvirastojen avoimuutta ja luotettavuutta sekä asettamaan näiden arviointien tulokset julkisesti saataville;

Näkyvyys

45.  pitää valitettavana erillisvirastojen vähäistä näkyvyyttä ja puutteellista demokraattista vastuuvelvollisuutta, sillä erillisvirastot eivät ole yleisesti kovin tunnettuja kansalaisten keskuudessa ja ne ovat alttiita erikoisaloja ja erityisesti suuriyrityksiä edustavien lobbaajien taholta tuleville ulkopuolisille vaikutteille;

46.  toteaa, että lähes kaikki erillisvirastot ovat vuonna 2014 lisänneet verkkosivustolleen maininnan, että ne ovat unionin erillisvirastoja; kehottaa loppuja erillisvirastoja lisäämään tämän maininnan kiireellisesti ja kehottaa erillisvirastoja varmistamaan, että ne ja niiden toiminta yhdistetään unioniin;

47.  panee tyytyväisenä merkille eräiden erillisvirastojen aloitteen järjestää julkisia kuulemisia joistakin toimintalinjoistaan; kehottaa erillisvirastoja jatkamaan tätä käytäntöä;

48.  toteaa yhteiskuntavastuuseen liittyen, että kaikissa erillisvirastojen allekirjoittamissa ulkopuolisia palveluja koskevissa sopimuksissa edellytetään, että toimeksisaajat noudattavat paikallista työ- ja verolainsäädäntöä; panee merkille, että erillisvirastot myös toteuttivat yhteiskuntavastuuta edistäviä muita toimia ja että tämä johtui joko niiden kulloistenkin tehtävien sosiaalisesta profiilista tai siitä, minkälaisessa paikallisyhteisössä ne toimivat;

49.  panee merkille erityisesti seuraavat toimet:

   Euroopan lääkevirasto julkaisee valtaosan työnsä tuloksista verkkosivustollaan, jotta yleisö saa paremmin tietoa niistä
   Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus tukee aktiivisesti Thessalonikin kuntaa tutkittaessa mahdollisuuksia kartoittaa ja löytää sopivaa osaamista paikallis- ja aluetasolta sekä jakaa käytöstä poistamiaan atk-laitteita paikallisille kouluille ja hyväntekeväisyysjärjestöille avoimen haku- ja jakomenettelyn avulla
   Euroopan koulutussäätiön Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 aikana toteuttama innovatiivinen sosiaalisen median ohjelma voitti kansainvälisiä palkintoja, ja osallistumista korostavaa vastaavaa toimintatapaa alettiin levittää myös muuhun sen toimintaan;

50.  panee merkille, että vain yksi erillisvirasto, Euroopan unionin elinten käännöskeskus, julkaisee vuotuisen toimintakertomuksensa unionin kaikilla virallisilla kielillä ja että kolme erillisvirastoa kääntää vuotuisen toimintakertomuksensa yhteenvedon 23 viralliselle kielelle (poikkeuksena iirin kieli);

51.  panee merkille, että verkosto on käännöskeskuksen johdolla toteuttanut selvityksen erillisvirastojen suhtautumisesta monikielisyyteen; toteaa selvityksestä käyvän ilmi, että nykyinen suhtautuminen monikielisyyteen vaihtelee suuresti, ja huomauttaa, että koska jokaisella erillisvirastolla on eri kohdeyleisö, erilaiset sidosryhmien vaatimukset sekä erilainen talousarvio ja toiminnan laajuus, erillisvirastojen ei ole mahdollista soveltaa yhtä ja samaa kielipolitiikkaa;

52.  panee kuitenkin merkille, että kaikki erillisvirastot pyrkivät monikielisyyteen verkkosivustoillaan ja pitävät tavoitteenaan, että niillä on verkkosivustollaan ainakin jokin osio tai asiakirja, jossa tarjotaan perustietoa erillisvirastosta unionin kaikilla virallisilla kielillä; huomauttaa, että vaikka monikielisyys edellyttää huomattavaa taloudellista panostusta, erillisvirastojen on tarpeen toteuttaa välittömästi asiaa koskevia toimia;

53.  panee merkille, että erillisvirastojen työn tulokset ovat julkisesti esillä erillisvirastojen verkkosivustoillaan julkaisemissa vuotuisissa toimintakertomuksissa; panee lisäksi merkille, että joihinkin vuotuisten toimintakertomusten osiin on sisällytetty helppotajuisia kuvauksia siitä, miten unionin varoja hyödynnetään erillisvirastojen talousarvioissa; panee merkille, että useimmat erillisvirastot laativat selvityksiä siitä, miten niiden kunkin tehtävät vaikuttavat unionin kansalaisiin ja miksi niiden työ on tärkeää;

54.  toteaa, että monet erillisvirastoista ovat lisänneet toimintaansa verkossa ja ovat panostaneet merkittävästi näkyvyytensä lisäämiseen, ja panee tyytyväisenä merkille aktiiviset toimet tällä alalla; kehottaa erillisvirastoja myös lisäämään näkyvyyttään muiden keinojen avulla, esimerkiksi sosiaalisen median kautta, järjestämällä avoimien ovien päiviä tai olemalla läsnä messuilla, jotta varmistetaan, että unionin kansalaiset ovat hyvin perillä erillisvirastojen työstä ja saavat siitä tietoa avoimesti;

Sisäinen valvonta

55.  panee merkille, että 10 virastoon kohdistui yhteensä 17 sisäiseen valvontaan liittyvää huomautusta eli tilanne on parantunut vuoteen 2012 verrattuna, jolloin 22 erillisvirastoon kohdistui 34 huomautusta tästä asiasta; panee merkille, että neljä tapausta liittyi sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanossa ilmenneisiin puutteisiin, ja toteaa, että näissä tapauksissa standardeja ei joko ollut vuoden päättyessä hyväksytty tai ne oli hyväksytty mutta pantu täytäntöön vain osittain tai korjaavat toimet olivat vielä kesken; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin esitti vuoteen 2012 verrattuna vähemmän huomautuksia käyttöomaisuuden hallinnoinnista ja avustusten hallinnoinnista;

56.  panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen (IAS) ja erillisvirastojen sisäisen tarkastuksen yksiköiden (IAC) roolia on selkiytetty varainhoidon puiteasetuksessa vahvistamalla lähtökohdat työn entistä paremmalle koordinoinnille, tietojen vaihdolle ja niiden yleiselle keskinäiselle synergialle; panee merkille, että varainhoidon puiteasetuksessa erillisvirastoille suodaan mahdollisuus käyttää yhteisiä sisäisen tarkastuksen yksiköitä, ja kehottaa niitä mahdollisuuksien mukaan toimimaan näin;

57.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään edelleen huomiota erillisvirastojen varainhoidon moitteettomuuden tarkastamiseen eli siihen, kuinka taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti erillisvirastot ovat käyttäneet määrärahansa hoitaessaan tehtäviään;

Omarahoitteiset erillisvirastot

58.  muistuttaa, että unionin elinten, joihin ei sovelleta varainhoidon puiteasetuksessa säädettyjä varainhoitosääntöjä, olisi yhdenmukaisuuden vuoksi laadittava tarvittaessa vastaavia sääntöjä(8); korostaa, että nykyisiä ylijäämiä on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti ja että olisi tarkasteltava mahdollisuutta jakaa raha takaisin unionin talousarvioon, ja pyytää tuloksellisuutta käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tarkastelemaan asiaa;

Muita huomautuksia

59.  panee tyytyväisenä merkille, että erillisvirastot ovat paneutuneet työympäristön kustannustehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen; kannustaa erillisvirastoja edelleen hakemaan kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja työn ja kiinteistöjen hallintaan sekä lisäämään mahdollisuuksia käyttää digitaalisia ratkaisuja, kuten videokonferensseja, jotta vähennetään matka- ja muita kuluja;

o
o   o

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014.
(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(5) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(6)Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013.
(7) COM(2013)0519.
(8) Tällä hetkellä näitä ovat Angersissa toimiva yhteisön kasvilajikevirasto ja Alicantessa toimiva sisämarkkinoiden harmonisointivirasto.


Vastuuvapaus 2013: Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto
PDF 173kWORD 76k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2123(DEC))
P8_TA(2015)0131A8-0117/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009(5) ja erityisesti sen 24 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0117/2015),

1.  myöntää energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2123(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(10),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009(12) ja erityisesti sen 24 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0117/2015),

1.  toteaa, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen liitteestä;

2.  hyväksyy energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2123(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0117/2015),

A.  toteaa, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2013 oli 11 930 220 euroa, mikä merkitsee 64,74 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna, ja toteaa lisäyksen johtuvan siitä, että virasto on perustettu äskettäin, sekä REMIT-asetuksen(15) täytäntöönpanosta; toteaa, että viraston koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta;

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seuranta

1.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuoden 2011 kertomuksessa esitettyjen kahden huomautuksen osalta, jotka vuoden 2012 kertomuksessa olivat ”kesken”, toteutettiin korjaavia toimia ja molemmat on nyt ”toteutettu”; toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2012 kertomuksessa esitettyjen viiden huomautuksen johdosta toteutettiin korjaavia toimia ja kolme niistä on nyt ”toteutettu” ja kaksi on ”kesken”;

2.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että viraston palvelukseenottomenettelyistä annettuihin suosituksiin liittyvät menettelyt on vahvistettu virallisesti 4. huhtikuuta 2014 annetulla viraston johtajan päätöksellä 2014-06; toteaa, että kyseinen päätös on toimitettu tilintarkastustuomioistuimelle, ja kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tilintarkastustuomioistuimen lausunnosta heti, kun se on saatavilla;

3.  toteaa, että virasto on toteuttanut useita toimia parantaakseen talousarvion suunnitteluprosesseja siten, että se on laatinut ja pannut täytäntöön ohjeita, joita talousarvion suunnitteluprosessiin osallistuvien toimijoiden on noudatettava, sekä laatinut säännöllisesti määrärahojen käyttöä koskevia ennusteita ja uudelleentarkasteluja, talousarvion toteutusta koskeva kuukausittainen seuranta ja raportointi mukaan luettuna;

Talousarvio- ja varainhallinto

4.  panee viraston vuoden 2013 toimintakertomuksesta huolestuneena merkille, että minkäänlaista sopimusta ei saatu aikaan Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden mahdollisesta osuudesta viraston rahoittamisessa;

5.  panee merkille, että varainhoitovuonna 2013 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 97,53 prosenttia, mikä tarkoittaa 4 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna, ja että maksumäärärahojen käyttöaste oli vain 55 prosenttia ja jäi viraston asettamasta 70 prosentin tavoitteesta, mikä toimintakertomuksen mukaan johtui pääasiassa siitä, että virasto sai 2 989 000 euron suuruisen rahoituksen vasta 31. lokakuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvion myötä;

6.  toteaa huolestuneena, että virastolla oli vuoden lopussa 5,5 miljoonaa euroa käteisvaroja; pyytää virastoa huolehtimaan vastaisuudessa tarkasta kassanhallinnasta;

Sitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

7.  panee merkille, että virasto siirsi 1 900 000 euron verran sidottuja määrärahoja varainhoitovuodelle 2014 osastossa 2 pääasiassa REMIT-asetuksen täytäntöönpanon seurauksena; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kyseessä on operatiivinen monivuotinen toiminta, joka olisi pitänyt budjetoida osastoon 3; panee lisäksi merkille, että tämä puute korjattiin seuraavien maksusitoumusmäärärahojen yhteydessä;

8.  panee merkille myös, että virasto siirsi 3 100 000 euron verran määrärahoja seuraavalle varainhoitovuodelle osastossa 3, mikä vastaa 91:tä prosenttia osaston 3 määrärahojen kokonaismäärästä; panee merkille, että kyseiset määrärahasiirrot liittyivät REMIT-asetuksen täytäntöönpanoon ja että poikkeuksellisen suuret määrärahasiirrot johtuivat pääasiassa 2 989 000 euron suuruisesta rahoituksesta, jonka virasto sai 31. lokakuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvion myötä;

9.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että talousarviosuunnittelun parantamiseksi on toteutettu erinäisiä toimenpiteitä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteiden etenemisestä ja tuloksista;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

10.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia viraston toimintaperiaatteita on arvioitu eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; panee merkille, että arvioinnin tuloksena virasto laati uudet toimintaperiaatteet, joita on käsitelty viraston sisäisessä kuulemismenettelyssä ja jotka sen johtokunnan on määrä hyväksyä; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista, kun ne ovat saatavilla;

11.  panee lisäksi merkille, että sääntelyneuvoston jäsenten, johtajan, ylimmän johdon ja viraston asiantuntijaryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset sekä johtokunnan ja valituslautakunnan jäsenten ansioluettelot ovat julkisesti saatavilla viraston verkkosivustolla; panee merkille, että johtajan ja valituslautakunnan ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset ovat julkisesti saatavilla;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

12.  toteaa, että virasto on toteuttanut uusia toimia sen jälkeen, kun palvelukseenottomenettelyjä ja väliaikaisten tai sopimussuhteisten toimihenkilöiden valintaan liittyvää valintalautakuntien työtä koskevat ohjeet hyväksyttiin;

13.  panee merkille, että haastattelujen ja kokeiden kysymykset laaditaan ennen hakemusten käsittelyä; toteaa myös, että kirjallisiin kokeisiin ja haastatteluihin pääsyä sekä varallaololuetteloon ottamista koskevat kriteerit määritellään yksityiskohtaisemmin;

Sisäinen tarkastus

14.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti virastossa tarkastuksen sen virastoa varten vuosiksi 2013–2015 laatiman strategisen tarkastussuunnitelman mukaisesti;

15.  panee merkille, että IAS havaitsi riskinarvioinnissa yhteensä kahdeksan prosessia, joihin liittyi suuri riski ja joita ei voitu pitää tarkastussuunnitelman puitteissa tarkastuskelpoisina, koska katsottiin, että valvontaa ei ollut tai se oli riittämätöntä; panee merkille, että virasto toimitti IAS:lle toimintasuunnitelman havaittujen riskien lieventämiseksi;

16.  panee lisäksi merkille, että IAS antoi seuraavat erittäin tärkeät suositukset:

   on parannettava vuotuisen työohjelman rakennetta ja sisältöä sekä varmistettava sen perusteellisuus
   on vahvistettava hankintatoimien seurantaa
   on vahvistettava operatiivisen toiminnan ja talousarvion toteutuksen seurantaa;

17.  panee merkille, että virasto laati IAS:n antamien suositusten perusteella toimintasuunnitelman puutteiden korjaamiseksi; toteaa, että IAS:n mukaan toimintasuunnitelmalla puututaan havaittuihin riskeihin asianmukaisella tavalla;

18.  panee merkille, että IAS tarkasteli asiakirjojen perusteella aiempien suositustensa täytäntöönpanoa; panee merkille, että yhtään kriittistä suositusta ei ollut panematta täytäntöön 31. joulukuuta 2013 ja että kolmen erittäin tärkeän suosituksen täytäntöönpano oli edennyt aikataulun mukaan;

o
o   o

19.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2015 antamaansa päätöslauselmaan(16).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 18.
(2) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 18.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(5) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 18.
(9) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 18.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.
(13) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(14) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011, annettu 25. lokakuuta 2011, energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1).
(16) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0130.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen virasto
PDF 172kWORD 76k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2124(DEC))
P8_TA(2015)0132A8-0081/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteistyöelimen virastolle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(5) ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0081/2015),

1.  myöntää Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston hallintojohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2124(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteistyöelimen virastolle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(10),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(12) ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0081/2015),

1.  toteaa, että Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen liitteestä;

2.  hyväksyy Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2124(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0081/2015),

A.  toteaa, että Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston, jäljempänä 'virasto', tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2013 oli 3 557 219 euroa, mikä merkitsee 11,51 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna, ja huomauttaa lisäyksen johtuvan siitä, että yhteistyöelin on perustettu äskettäin;

B.  toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2013 oli 3 556 000 euroa eli 11,47 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seuranta

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuoden 2011 kertomuksessa esitettyjen kolmen huomautuksen osalta, jotka vuoden 2012 kertomuksessa olivat ”kesken”, toteutettiin korjaavia toimia ja ne on kaikki vuoden 2013 kertomuksen mukaan ”toteutettu”; toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2012 kertomuksessa esitettyjen kymmenen huomautuksen osalta toteutettiin korjaavia toimia ja kahdeksan huomautusta on nyt ”toteutettu” ja kaksi on ”kesken”;

2.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että se toteutti toimia lieventääkseen talousarvion toteuttamiseen ja seurantaan liittyviä ongelmia järjestämällä viraston johdon kuukausittaisia talousarviokokouksia ja laatimalla talousarvion toteuttamisen edistymistä koskevia yksityiskohtaisia katsauksia, jotka se esitti neljännesvuosittain johtokunnan kommentoitaviksi;

Talousarvio- ja varainhallinto

3.  panee merkille, että varainhoitovuonna 2013 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 89,55 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 76,58 prosenttia;

4.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että viraston talousarvion toteutusasteet nousivat huomattavasti vuodesta 2012, mikä on osoitus paremmasta suunnittelusta ja toimintojen paremmasta ajoituksesta; toteaa kuitenkin, että parannettavaa on edelleen;

5.  pitää myönteisinä viraston toimia talousarviosuunnittelunsa tarkkuuden parantamiseksi ja maksusitoumusmäärärahojen peruuntumisen minimoimiseksi; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden toimien tuloksista;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

6.  panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuodelta 2012 siirretyistä määrärahoista peruuntui suhteellisen suuri osuus eli 28 prosenttia, kun vuonna 2012 peruuntumisten osuus oli 45 prosenttia; panee viraston antamista tiedoista merkille, että peruutusten suureen määrään puututaan jatkossakin analysoimalla siirrettyjä määriä perusteellisesti vuoden lopussa, minkä pitäisi vähentää siirtojen kokonaismäärää;

7.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen sidottujen määrärahojen osuus vähentyi 13 prosenttiin vuonna 2013, kun se oli ollut 19 prosenttia vuonna 2012; panee merkille, että siirrot liittyivät pääasiassa sopimuksiin, jotka tehtiin vuoden 2012 jälkipuoliskolla vuoden 2013 ja 2014 suunniteltuja toimia varten;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

8.  panee merkille, että vuonna 2013 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankinta- tai palvelukseenottomenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa;

9.  panee merkille, että vuoden lopussa viraston palveluksessa oli 25 henkilöä ja että kuusi 28 sallitusta virasta oli täyttämättä; panee merkille, että vuonna 2013 virasto saattoi päätökseen kuusi palvelukseenottomenettelyä ja täytti tiimin jäsenillä kaksi AST-virkaa ja kolme sopimussuhteisen toimihenkilön toimea sekä täytti yhden kansallisen asiantuntijan toimen kahden kuukauden ajaksi; panee merkille, että vuonna 2013 käynnistettiin kaksi muuta palvelukseenottomenettelyä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

10.  panee viraston vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että asetuksen (EY) N:o 1211/2009 mukaan viraston on hoidettava tehtäviään yhdessä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) kanssa noudattaen erittäin suurta avoimuutta ja että sen on varmistettava, että yleisölle ja muille asiasta kiinnostuneille osapuolille annetaan objektiivisia, luotettavia ja helposti saatavilla olevia tietoja viraston työn tuloksista;

11.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että se pyrkii itse huolehtimaan kaikista BERECin toiminnan yhteydessä luoduista asiakirjoista ja varmistamaan BERECin työn mahdollisimman suuren avoimuuden voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti; panee myös merkille, että nämä tehtävät toteutetaan pitämällä yllä BERECin ja viraston asiakirjojen julkista rekisteriä sekä viraston verkkosivustoa ja varmistamalla sekä BERECin että viraston sisäisten menettelyjen avoimuus ja tehokkuus;

Sisäinen tarkastus

12.  panee merkille, että vuonna 2013 komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti viraston johtokunnan toukokuussa 2011 hyväksymien 16 sisäisen valvonnan standardin toteutuksen riittävyyttä ja vaikuttavuutta koskevan rajoitetun tarkastuksen; panee lisäksi merkille, että tämän rajoitetun tarkastuksen tuloksena ja ottaen huomioon, että virasto on vastikään perustettu, ja sen toiminnan ja hallinnon nykyisen tilan IAS esitti 18 suositusta, joista yksi on kriittinen ja neljä erittäin tärkeitä;

13.  toteaa, että seuraavat kaksi ongelmaa ovat edelleen avoinna: tietoturvaa koskevien asianmukaisten valvontatoimien täytäntöönpano sekä riskien järjestelmällistä hallintaa koskevan prosessin käyttöönotto; panee merkille, että virasto tarkastelee parhaillaan asianmukaista ratkaisua näiden kahden ongelman ratkaisemiseksi lähiaikoina; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa saavuttamastaan edistyksestä;

14.  panee viraston antamien tietojen perusteella merkille, että tarkastuksen johdosta virasto laati toimintasuunnitelman, jossa käsitellään IAS:n mukaan riittävällä tavalla havaittuja riskejä ja jolla voidaan lieventää riskejä, jos se pannaan suunnitellusti täytäntöön;

Muita huomautuksia

15.  pitää hyvin valitettavana, että asiantuntijoille vuonna 2013 maksetuista korvauksista 91 prosenttia oli myöhässä; panee lisäksi merkille, että vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla myöhässä olevat maksut olivat myöhässä keskimäärin 78 päivää, kun vuoden 2013 toisella puoliskolla ne olivat myöhässä keskimäärin 33 päivää; panee viraston antamista tiedoista merkille, että se aikoo selvittää eri tapoja, joilla voidaan lyhentää maksujen myöhästymistä asetettuun 30 päivän tavoitteeseen; kehottaa virastoa ratkaisemaan tämän ongelman pikaisesti ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista ja niiden tuloksista;

o
o   o

16.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2015(15) antamaansa päätöslauselmaa.

(1) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 28.
(2) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 28.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(5) EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 28.
(9) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 28.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.
(13) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(14) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0130.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan unionin elinten käännöskeskus
PDF 176kWORD 75k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2101(DEC))
P8_TA(2015)0133A8-0084/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä keskuksen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(5) ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0084/2015),

1.  myöntää Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2101(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä keskuksen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(10),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(12) ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0084/2015),

1.  toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen liitteestä;

2.  hyväksyy Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2101(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0084/2015),

A.  toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2013 oli 52 193 667 euroa, mikä merkitsee 8,08 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna,

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset,

C.  ottaa huomioon, että keskuksen tehtävänä on tuottaa käännöspalveluja, joita Euroopan unionin toimielimet ja elimet tarvitsevat toiminnassaan,

Vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seuranta

1.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetut kaksi korjaavaa toimea ovat kesken;

2.  panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että keskus on laatinut toimintasuunnitelman vähentääkseen hallinnollisia kulujaan henkilöresurssien, varainhoitoprosessien, tietotekniikan ja infrastruktuurin aloilla; panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että se on saavuttanut rajansa hallinnollisten kustannusten vähentämisessä;

Talousarvio- ja varainhallinto

3.  panee merkille, että varainhoitovuonna 2013 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 83,47 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 77,68 prosenttia;

Puitesopimukset

4.  toteaa, että vuonna 2008 keskus teki 472 puitesopimusta käännöspalvelujen tarjoajien kanssa enintään neljän vuoden jaksoksi; panee lisäksi merkille, että vuonna 2012 keskus osallistui komission käännöspalvelujen hankintamenettelyyn, mutta se ei kuitenkaan päässyt komission kanssa sopimukseen sopimusehdoista;

5.  toteaa, että tämän seurauksena keskus jatkoi voimassa olevia puitesopimuksiaan vielä yhdellä vuodella; toteaa huolestuneena, että vaikka sopimuksen jatkamiselle oli saatu keskuksen johtajalta poikkeuslupa, jatkaminen oli vastoin keskuksen varainhoitoa koskevien sääntöjen täytäntöönpanosääntöjä, joiden mukaan puitesopimukset voidaan tehdä enintään neljäksi vuodeksi;

6.  panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että komission kanssa ei päästy sopimukseen, koska komissio muutti tarjouskilpailun ehtoja myöhäisessä vaiheessa prosessia; panee merkille keskuksen päätöksen jatkaa voimassa olevia sopimuksia ottaen huomioon kielteisen vaikutuksen, joka syntyisi, ellei minkäänlaisia sopimuksia olisi olemassa ennen seuraavan tarjouskilpailun järjestämistä;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

7.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa ei mainita siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2013; panee merkille, että 5,79 prosenttia määrärahoista siirrettiin varainhoitovuodelle 2014;

Sisäinen valvonta

8.  toteaa, että vuonna 2013 komission sisäinen tarkastus (IAS) toteutti kattavan riskinarvioinnin ja että sen tuloksena laadittiin keskuksen strateginen sisäisen tarkastuksen suunnitelma, jossa mainitaan ehdotetut tarkastuskohteet vuosiksi 2014–2016;

9.  toteaa, että erilaisista rajoituksista johtuen, kuten muutto Drosbach-rakennukseen, useiden sisäistä valvontaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpano ei edennyt niin hyvin kuin alun perin oletettiin;

10.  panee merkille, että IAS määritti riskinarvioinnissaan tiettyjä prosesseja, joihin liittyi suuri riski ja joita ei voitu pitää tarkastussuunnitelman puitteissa tarkastuskelpoisina, koska katsottiin, että valvontaa ei ollut tai se oli riittämätöntä; huomauttaa, että keskuksen johto antoi IAS:lle toimintasuunnitelman kyseisten puutteiden korjaamiseksi ja että IAS seuraa keskuksen toteuttamia toimia;

11.  panee merkille, että IAS teki aiempien suositustensa seurantatarkastuksen asiakirjatarkastuksen avulla eikä aiempia kriittisiä suosituksia ollut panematta täytäntöön 31. joulukuuta 2013; panee merkille, että yhtä erittäin tärkeää suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön ja se etenee aikataulun mukaan ja että toisen erittäin tärkeän suosituksen täytäntöönpano viivästyi; kehottaa keskusta huolehtimaan tästä asiasta ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun se on saatu päätökseen;

12.  toteaa huolestuneena, että tulojen ja menojen hyväksyjien antamat viralliset valtuutukset eivät aina vastaa ABAC-kirjanpitojärjestelmän mukaisia tapahtumiin liittyviä valtuutusoikeuksia; panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että se on pannut virallisen valtuutuksen ajan tasalle, jotta se noudattaisi ABAC-järjestelmän mukaisia oikeuksia;

Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen

13.  panee merkille, että keskuksen vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

14.  panee merkille, että vuonna 2013 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta keskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

15.  panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että keskus arvioi eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintaperiaatteitaan eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti; toteaa, että tämän arvion perusteella keskus on luonut uudet toimintaperiaatteet, joiden mukaan johtokunnan jäsenten, johtajan ja ylimmän johdon ansioluettelojen ja etunäkökohtia koskevien ilmoitusten on oltava julkisesti saatavilla;

16.  panee merkille, että keskus esitteli nämä uudet toimintaperiaatteet johtokunnalleen vuonna 2014 ja ne hyväksyttiin 29. lokakuuta 2014; toteaa, että keskus on asettanut johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset saataville verkkosivustollaan; kehottaa keskusta helpottamaan näiden asiakirjojen saatavuutta;

Toiminnan tuloksellisuus

17.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskuksen käteisvarat lisääntyivät vuoden 2012 lopun 35 000 000 eurosta 40 000 000 euroon vuoden 2013 lopussa; toteaa lisäksi, että samalla ajanjaksolla budjettiylijäämä ja varaukset lisääntyivät 30 900 000 eurosta 37 500 000 euroon;

18.  panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että sen vuoden 2012 budjettiylijäämä syntyi lähinnä ulkoisista tekijöistä, joihin se ei voinut vaikuttaa, ja että keskus ryhtyi toimiin sen vähentämiseksi; toteaa, että keskuksen vuoden 2012 kustannusanalyysin sekä sen vuoden 2013 ensimmäistä puoliskoa koskevan kustannusanalyysin valossa keskus päätti alentaa vuoden 2014 hintojaan; panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että sen vuosien 2014 ja 2015 talousarviot suunniteltiin alijäämätalousarvioiksi, jotta voitaisiin käyttää osa edellisten vuosien ylijäämistä;

Muita huomautuksia

19.  toteaa, että keskus aloitti toimintansa vuonna 1994, ja sen työskentely on siitä asti pohjautunut kirjeenvaihtoon ja muuhun yhteydenpitoon isäntäjäsenvaltion kanssa; panee merkille, että keskuksen toimipaikkaa koskevat neuvottelut sen isäntäjäsenvaltion kanssa ovat loppusuoralla ja se on allekirjoittanut toimipaikkasopimuksen Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen kanssa; toteaa, että keskus odottaa lopullista vahvistusta asiasta;

o
o   o

20.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2015 antamaansa päätöslauselmaan(15).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 35.
(2) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 35.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(5) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 35.
(9) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 35.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.
(13) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(14) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0130.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)
PDF 173kWORD 78k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2087(DEC))
P8_TA(2015)0134A8-0079/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä keskuksen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(5) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0079/2015),

1.  myöntää Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2087(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä keskuksen vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(10),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(12) ja erityisesti sen 12 a artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0079/2015),

1.  toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen liitteestä;

2.  hyväksyy Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2087(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0079/2015),

A.  toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2013 oli 17 925 075 euroa, mikä merkitsee 6,72 prosentin vähennystä vuoteen 2012 verrattuna;

B.  toteaa, että keskuksen tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2013 oli 17 133 900 euroa eli 1,18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seuranta

1.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuoden 2011 kertomuksessa esitettyjen kahden huomautuksen osalta, jotka vuoden 2012 kertomuksessa olivat ”kesken”, toteutettiin korjaavia toimia ja molemmat on nyt ”toteutettu”; toteaa myös, että vuoden 2012 kertomuksessa esitettyjen kolmen huomautuksen osalta kahdessa tapauksessa toteutettiin korjaavia toimia vastauksena edellisen vuoden huomautuksiin ja ne on nyt ”toteutettu” ja että yhden tilanne on ”ei relevantti”;

2.  panee merkille, että keskuksen mukaan

   tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan esivalintalautakunnan on allekirjoitettava etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eturistiriitojen välttämiseksi, ansiosta korkean tason virkamiesten palvelukseenottomenettely onnistui
   se tarkasteli uudelleen ja mukautti eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteitaan; kehottaa keskusta ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimintaperiaatteiden uudelleentarkastelun tuloksista ja keskuksen tilanteeseen tehdyistä mukautuksista
   se toteuttaa parhaillaan toimia hallintoneuvoston jäsenten ansioluetteloiden ja eturistiriidattomuutta koskevien ilmoitusten julkaisemiseksi; panee huolestuneena merkille, että keskus ei ole täysin korjannut asiaa, ja kehottaa keskusta toteuttamaan korjaavia toimia sekä ilmoittamaan tuloksista pikaisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle
   tiedot keskuksen toiminnasta annetaan pääsääntöisesti komissiolle, jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille, joten lyhyellä aikavälillä niiden suora vaikutus unionin kansalaisiin on vähäinen; toteaa myös, että keskuksen vuosikertomus on julkisesti saatavilla keskuksen verkkosivustolla
   yhteistyöjärjestelyjen osalta keskus koordinoi toimintaansa Euroopan koulutussäätiön ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kanssa maksimoidakseen yhteisvaikutukset ja tietojen vaihdon;

Talousarvio- ja varainhallinto

3.  panee merkille, että varainhoitovuonna 2013 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,95 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 92,39 prosenttia;

4.  panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että suunniteltu vajaakäyttö osastossa 1 johtui säästöistä ja palvelukseenoton lykkäämisestä ja sen avulla katettiin osastojen 2 ja 3 menoja, jotka liittyivät palveluja koskeviin vaatimuksiin ja työohjelmassa ennakoituihin suoritteisiin; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen esittämien vuotta 2012 koskevien huomautusten johdosta osaston 2 maksusitoumusmäärärahojen siirtoja vähennettiin alle 20 prosentin enimmäismäärän siten, että siirtojen osuus oli 17 prosenttia vuonna 2013, kun se oli ollut 37 prosenttia vuonna 2012;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

5.  panee merkille, että vuodelta 2013 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta keskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa;

6.  panee keskuksen vuosikertomuksesta merkille, että sen henkilöstötaulukossa vuodeksi 2013 oli sata tointa, joista 51 oli AD-toimia ja 49 AST-toimia; toteaa lisäksi, että kummassakin tehtäväryhmässä oli enemmän väliaikaisia kuin vakituisia toimia;

7.  ottaa huomioon, että vuoden lopussa keskuksen palveluksessa oli 96 henkilöstön jäsentä henkilöstötaulukon mukaisesti ja kahden avoimen AD-toimen osalta esitettiin työtarjoukset; toteaa myös, että kaksi tointa pidettiin avoimina, jotta ne voitiin lopettaa vuonna 2014 vastauksena komission vaatimukseen vähentää henkilöstöä viidellä prosentilla tulevina vuosina;

Sisäinen valvonta

8.  panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että uusia ennakko- ja jälkivarmennustoimia otettiin käyttöön, jotta voitiin vastata tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2012 ilmaisemaan huolestumiseen; toteaa lisäksi, että jälkikäteen toteutettavat toimet koostuvat kolmen satunnaisesti valitun edunsaajan henkilöstökulujen yksityiskohtaisesta tarkastuksesta kaikkien todentavien asiakirjojen, myös ajankäyttölomakkeiden, palkkakuittien, päiväkohtaisten kustannusten laskelmien, sopimusten, laskujen ja tiliotteiden, perusteella;

9.  panee merkille, että keskus laati lopulta prosessit laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi ja se ottaa parhaillaan käyttöön omaa petostentorjuntastrategiaansa;

Sisäinen tarkastus

10.  toteaa, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toteutti kattavan riskinarvioinnin määritelläkseen tarkastuksen painopistealueet seuraaviksi kolmeksi vuodeksi ja tarkastuksen perusteella laadittiin lopullinen strateginen tarkastussuunnitelma, jossa mainitaan ehdotetut tarkastuskohteet vuosiksi 2013–2015; panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että sen hallintoneuvosto hyväksyi lopullisen strategisen tarkastussuunnitelman kesäkuussa 2013;

11.  panee merkille, että IAS määritti riskinarvioinnissa tiettyjä prosesseja, joihin liittyi suuri riski ja joita ei voitu pitää tarkastussuunnitelman puitteissa tarkastuskelpoisina, koska katsottiin, että valvontaa ei ollut tai se oli riittämätöntä; panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että sen johto antoi toimintasuunnitelman kyseisten puutteiden korjaamiseksi ja että IAS seuraa sitä seuraavassa perusteellisessa riskinarvioinnissa;

12.  ottaa huomioon, että IAS seurasi aiemmin antamiensa suositusten täytäntöönpanoa vuonna 2013 tarkastelemalla keskuksen sille toimittamia tietoja, jotka koskivat erittäin tärkeiden, tärkeiden ja suotavien suositusten tilannetta; panee merkille, että 31. joulukuuta 2013 ei ollut keskeneräisiä kriittisiä eikä erittäin tärkeitä suosituksia;

Muita huomautuksia

13.  suhtautuu myönteisesti keskuksen esimerkillisiin toimiin, jotka liittyvät kustannustehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin; kannustaa keskusta jatkamaan tätä hyvää käytäntöä,

14.  pitää valitettavana, että keskuksen rakennuksen korjaustyöt viivästyivät edelleen, ja ne olivat valmistumassa vasta vuonna 2014;

15.  pitää keskuksen työtä erittäin tärkeänä eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen ja osaamisen edistämisohjelman kannalta; panee merkille keskuksen huolestumisen siitä, että ellei talouden heikosta kysynnästä johtuvaa korkeaa työttömyyttä käännetä laskuun, epätasapaino ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän välillä sekä osaamisen vanhentuminen ylikoulutuksen ja työttömyyden vuoksi pahenevat ja tulevat pysyviksi ongelmiksi; panee merkille keskuksen tärkeimmät saavutukset sen toiminta-alalla vuonna 2013; panee lisäksi merkille, että keskus toteuttaa parhaillaan ensimmäistä Euroopan laajuista osaamiskartoitustaan (eu-SKILL);

16.  korostaa hyviä kokemuksia, joita eräissä jäsenvaltioissa on saatu harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevästä koulutusmallista; toteaa kuitenkin, ettei sitä tulisi pitää patenttiratkaisuna korkeaan nuorisotyöttömyyteen;

17.  antaa keskukselle tunnustusta komission vuoden 2013 arvioinnin tuloksista, joissa todettiin, että keskus on tutkintoviitekehysten ja osaamisen johtava asiantuntija maailmassa ja että keskuksella oli merkittävä vaikutus ammatillisesta koulutuksesta vastaavien sidosryhmien yhteistyön vahvistamiseen Euroopassa;

o
o   o

18.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2015 antamaansa päätöslauselmaan(15).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 42.
(2) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 42.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(5) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 42.
(9) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 42.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.
(13) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(14) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0130.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan poliisiakatemia
PDF 177kWORD 78k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2112(DEC))
P8_TA(2015)0135A8-0086/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä poliisiakatemian vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä poliisiakatemialle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta ja päätöksen 2000/820/YOS kumoamisesta 20. syyskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS(5) ja erityisesti sen 16 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0086/2015),

1.  myöntää Euroopan poliisiakatemian johtajalle vastuuvapauden poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan poliisiakatemian johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2112(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä poliisiakatemian vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä poliisiakatemialle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(10),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta ja päätöksen 2000/820/YOS kumoamisesta 20. syyskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS(12) ja erityisesti sen 16 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0086/2015),

1.  toteaa, että Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen liitteestä;

2.  hyväksyy Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan poliisiakatemian johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2112(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0086/2015),

A.  toteaa, että Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2013 oli 8 450 640 euroa; toteaa, että poliisiakatemian koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta;

B.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että poliisiakatemian tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seuranta

1.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuotta 2011 koskevassa kertomuksessa oli esitetty kolme huomautusta, jotka olivat vuoden 2012 kertomuksen mukaan ”tekemättä”, ja yksi huomautus, joka oli ”kesken”, ja toteaa, että yksi toimi on tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan ”toteutettu” korjaavan toimen jälkeen, kaksi toimea on ”kesken” ja yhden tilanne on ”ei relevantti”; toteaa myös, että vuoden 2012 kertomuksessa esitettiin kuusi huomautusta, joista yksi on nyt ”toteutettu” edellisen vuoden huomautuksiin vastaavalla korjaavalla toimella, kahden huomautuksen tilanne on ”ei relevantti”, kaksi on ”kesken” ja yksi on ”tekemättä”;

2.  panee merkille, että poliisiakatemian mukaan

   tiedot poliisiakatemian toiminnan vaikutuksesta unionin kansalaisiin ovat saatavina sen verkkosivustolla, jossa julkaistaan vuosittain strategisia asiakirjoja, kuten vuotuinen toimintakertomus, ja muuta tietoa, kuten videoita tai erikoistuneita verkkosivuja
   sen hallintoneuvosto päätti ulkoistaa osan kirjanpitotehtävistään komissiolle huhtikuusta 2014 alkaen; panee merkille, että poliisiakatemia yrittää vähentää hallintomenojaan;

Talousarvio- ja varainhallinto

3.  panee merkille, että varainhoitovuonna 2013 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,89 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 92,46 prosenttia; pitää myönteisenä poliisiakatemian toimia, joilla se paransi merkittävästi, 21 prosentilla, maksumäärärahojen käyttöastetta, joka oli 76 prosenttia vuonna 2012;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

4.  toteaa huolestuneena, että sidottuja määrärahoja siirrettiin suuri määrä vuodelle 2014: 30,46 prosenttia osastossa 2 (hallintomenot); panee merkille, että osastossa 3 (toimintamenot) siirrettiin sidotuista määrärahoista 17,91 prosenttia seuraavalle vuodelle; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan siirrot osastossa 2 johtuivat lähinnä tapahtumista, joihin poliisiakatemia ei voi vaikuttaa, kuten suunnitelmien mukaisesti vuonna 2013 tilatut ja vastaanotetut palvelut ja tuotteet, jotka maksetaan vuonna 2014;

5.  toteaa lisäksi, että poliisiakatemian määrärahasiirrot laskivat vuosien 2012–2013 toimien 20 prosentista vuosien 2013–2014 toimien 11 prosenttiin; panee merkille poliisiakatemian toteuttamat toimet mutta kehottaa sitä jatkamaan määrärahasiirtojen tason parantamista, jotta se noudattaisi toiminnassaan paremmin talousarvion vuotuisuuden periaatetta;

6.  panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuodelta 2012 siirretyistä sidotuista määrärahoista (1 669 930 euroa) peruuntui 303 740 euroa (18,19 prosenttia) vuonna 2013; toteaa, että sitoumusten peruuntumisen syynä oli lähinnä se, että vuoden 2012 avustussopimuksilla korvattiin oletettua vähemmän kuluja; katsoo, että peruuntuneiden määrärahojen määrä osoittaa, että edunsaajilta on saatava vuoden päättyessä tarkemmat tiedot tosiasiallisesti aiheutuneista kuluista; kehottaa poliisiakatemiaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän puutteen korjaamiseksi toteutetuista kiireellisistä toimista;

Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen

7.  toteaa, että poliisiakatemian mukaan se on kehittänyt määrärahasiirroille budjettikohdasta toiseen uuden menettelyn, mikä paransi talousarviorakennetta ja talousarvion toteuttamisen valvontaa;

8.  ottaa huomioon, että vuonna 2013 poliisiakatemia teki yhdeksän osastojen sisäistä määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 500 000 euroa; toteaa, että kaikki siirrot toteutettiin varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti; katsoo lisäksi, että budjettiprosessien parantaminen on auttanut vähentämään kohdasta toiseen tehtävien määrärahasiirtojen määrää;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

9.  panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että poliisiakatemian palvelukseenottomenettelyt eivät vielä ole täysin avoimet, koska tietyt menettelyyn liittyvät tekijät ovat jääneet epätäydellisiksi eivätkä ne ole riittävän selkeitä eivätkä aina sääntöjenmukaisia; panee merkille poliisiakatemian toimet palvelukseenottomenettelyjen tarkistamiseksi suunnittelemalla uudelleen ja parantamalla asiaan liittyviä työohjeita, malleja ja tarkistusluetteloita; kehottaa poliisiakatemiaa antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tietoja vaikutuksesta, joita uudelleensuunnittelusta on vuonna 2014 käynnistetyissä palvelukseenottomenettelyissä, ja odottaa tilintarkastustuomioistuimen tulevien tarkastusten tuloksia palvelukseenoton suhteen;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

10.  ottaa huomioon, että poliisiakatemia on suunnitellut käytössä olevien järjestelyjen tarkistamista kehittääkseen erityiset eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet poliisiakatemian työntekijöille sekä muille sidosryhmille, jotka tekevät suoraan yhteistyötä poliisiakatemian kanssa mutta eivät ole sen palveluksessa; toteaa, että poliisiakatemian hallintoneuvosto hyväksyi eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteet marraskuussa 2014;

11.  panee merkille, että poliisiakatemian verkkosivustolla julkaistiin johtajan, apulaisjohtajan sekä hallintopäällikön etunäkökohtia koskevat ilmoitukset; toteaa, että kun eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet oli hyväksytty marraskuussa 2014, poliisiakatemia pyysi hallintoneuvostonsa jäseniä julkaisemaan etunäkökohtia koskevat ilmoituksensa ja ansioluettelonsa poliisiakatemian verkkosivustolla;

12.  kehottaa poliisiakatemiaa julkaisemaan kesäkuuhun 2015 mennessä henkilöstönsä, hallintoneuvoston, työryhmien ja tarkastuslautakunnan jäsenten sekä kansallisten asiantuntijoiden etunäkökohtia koskevat ilmoitukset;

13.  pitää valitettavana, että poliisiakatemia ei vastannut kysymykseen mahdollisista aloitteista, joiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta virastojen yhteyksistä edunvalvojiin; pyytää poliisiakatemiaa antamaan vastauksen toukokuun 2015 loppuun mennessä;

Sisäinen tarkastus

14.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) teki tarkastuksen arvioidakseen poliisiakatemian hallinnoimien, henkilöresursseihin liittyvien osaprosessien sisäisen valvonnan järjestelmän ja saadakseen varmuuden sen riittävyydestä ja tehokkaasta soveltamisesta; toteaa, että IAS katsoi, että käytössä oleva sisäisen valvonnan järjestelmä antoi kohtuullisen varmuuden prosesseille asetettujen toimintatavoitteiden saavuttamisesta;

15.  panee merkille, että IAS teki aiempien suositustensa seurantatarkastuksia koskevan asiakirjatarkastuksen ja totesi, että vuoden lopussa ei ollut avoinna kriittisiä tai erittäin tärkeitä suosituksia;

16.  panee merkille poliisiakatemian toimet tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen antamien suositusten täytäntöönpanemiseksi voidakseen varmistaa toimintasuunnitelmien ripeän täytäntöönpanon; toteaa, että vuoden 2013 lopussa suosituksista oli pantu täytäntöön 83 prosenttia;

Muita huomautuksia

17.  panee tyytyväisenä merkille, että poliisiakatemia käynnisti toimintansa virallisesti uudessa päätoimipaikassaan Budapestissa lokakuussa 2014; antaa tukensa sille, että poliisiakatemia pyrkii toteuttamaan siirtymisen uuteen päätoimipaikkaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; toteaa lisäksi, että varainhoitovuoden 2014 talousarviota tarkistettiin tässä suhteessa hallintoneuvoston suostumuksella;

18.  toteaa, että poliisiakatemian siirtyminen Bramshillista uuteen päätoimipaikkaan Budapestiin tuotti 200 000 euron vuotuiset säästöt; on tyytyväinen näihin säästöihin poliisiakatemian toimintamenoissa ja siihen, että uudessa toimipaikassaan se saa maksutta käyttöön toimistotilat ja infrastruktuurin ainakin kymmenen vuoden ajaksi; pyytää poliisiakatemiaa sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa yhteenvedon toimintamenoissa aikaansaaduista säästöistä;

19.  panee huolestuneena merkille, että poliisiakatemian tulevaisuus on edelleen avoin, mikä haittaa sen toiminnan suunnittelua ja toteutusta;

20.  panee huolestuneena merkille, että poliisiakatemia ei antanut riittävää vastausta vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kysymykseen työympäristöä koskevista kustannustehokkaista ja ympäristöystävällisistä ratkaisuista; kehottaa poliisiakatemiaa korjaamaan tilanteen;

o
o   o

21.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2015 antamaansa päätöslauselmaan(15).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 51.
(2) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 51.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(5) EUVL L 256, 1.10.2005, s. 63.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 51.
(9) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 51.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 256, 1.10.2005, s. 63.
(13) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(14) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0130.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan lentoturvallisuusvirasto
PDF 178kWORD 80k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2106(DEC))
P8_TA(2015)0136A8-0074/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(5) ja erityisesti sen 60 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0074/2015),

1.  myöntää Euroopan lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 Euroopan lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2106(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(8),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(9) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(10),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(11) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(12) ja erityisesti sen 60 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0074/2015),

1.  toteaa, että Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen liitteestä;

2.  hyväksyy Euroopan lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2106(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0074/2015),

A.  toteaa, että Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2013 oli 167 023 535 euroa, mikä merkitsee 5,15 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna;

B.  toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin rahoitusosuus viraston talousarviosta vuonna 2013 oli 35 829 562 euroa, mikä tarkoittaa 0,2 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seuranta

1.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yhden vuoden 2011 kertomuksessa esitetyn huomautuksen osalta, joka vuoden 2012 kertomuksessa oli ”kesken”, toteutettiin korjaavia toimia ja se on nyt tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2013 koskevan kertomuksen mukaan ”toteutettu”; toteaa myös, että vuoden 2012 kertomuksessa esitettyjen neljän huomautuksen osalta toteutettiin korjaavia toimia ja kaksi on nyt ”toteutettu” ja kahden tilanne on ”ei relevantti”;

2.  panee merkille, että viraston mukaan

   vuoden 2013 vuotuiseen toimintakertomukseen sisällytettiin eturistiriitojen hallintaa koskevia tietoja ja tilastotietoja;
   pääjohtajan, johtajien ja yksikönpäälliköiden ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset oli julkaistu kokonaisuudessaan viraston verkkosivustolla 1. joulukuuta 2014, kuten vastuuvapauden myöntävä viranomainen pyysi vuonna 2014;
   tiedot viraston toiminnan vaikutuksesta unionin kansalaisiin ovat luettavissa sen verkkosivustolla, jolla julkaistaan vuosittain strategisia asiakirjoja, myös vuotuinen yleiskertomus, vuotuinen turvallisuuskatsaus ja työohjelma;

Huomautukset toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

3.  panee merkille, että virasto käytti vuonna 2013 noin 22 000 000 euroa hankintamenettelyihin ulkoistaessaan osan hyväksyntätoimistaan kansallisille ilmailuviranomaisille ja päteville yksiköille; toteaa, että viraston hallintoneuvoston päätöksellä vahvistetuissa ohjeissa kuvataan prosessi, jolla tietyt hyväksyntätehtävät osoitetaan sopimuspuolille, sekä sovellettavat kriteerit;

4.  kehottaa virastoa lisäämään ulkoistamisen avoimuutta dokumentoimalla osoittamisprosessit ja ohjeissa asetettujen kriteerien pohjalta suoritetut arvioinnit paremmin; toteaa huolestuneena tämän koskevan myös tapauksia, joissa tarjoajille annetaan useita muita arvoltaan vähäisiä sopimuksia;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

5.  panee merkille, että sidottujen määrärahojen osuus oli kaikkiaan keskimäärin 98 prosenttia ja että se vaihteli 92 prosentista osastossa 3 (toimintamenot) 98 prosenttiin osastossa 2 (hallintomenot);

6.  toteaa, että sidottujen määrärahojen siirtojen kokonaismäärää vähennettiin yleisesti 10 100 000 eurosta (11 prosenttia) 7 200 000 euroon (8 prosenttia) vuodesta 2012 vuoteen 2013; on huolestunut siitä, että osastossa 3 siirtojen määrä oli edelleen korkea, 3 400 000 euroa (42 prosenttia), vaikka siirtojen osuus pienentyi yleisesti; huomauttaa, että viraston toiminnan monivuotinen luonne selittää osan määrärahasiirroista, mutta näin suuri siirtojen määrä on ristiriidassa talousarvion vuotuisuuden periaatteen kanssa;

Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt

7.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2013 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä;

8.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että vaatimukset, jotka hakijoiden on palvelukseenottomenettelyissä täytettävä, asetettiin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisesti ja että tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2012 koskevassa kertomuksessa mainittu tapaus katsotaan loppuun käsitellyksi;

9.  palauttaa mieliin parlamentin talousarviomenettelyn yhteydessä esittämän kannan, jonka mukaan henkilöstöön, jota koskevat menot rahoitetaan alalta kerätyillä maksuilla unionin talousarviovarojen sijaan, ei pitäisi soveltaa unionin toteuttamaa vuosittaista kahden prosentin vähennystä; katsoo, että komission olisi tarkasteltava erikseen virastoja, jotka saavat rahoituksensa pääasiassa unionin talousarviosta, ja ehdotettava erityispuitteita virastoille, joiden rahoitus on peräisin lähinnä toimijoiden maksuista, joiden olisi oltava suhteutettuja viraston tarjoamiin palveluihin;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

10.  panee merkille, että vuonna 2013 virasto tarkasteli uudelleen 213:a etunäkökohtia koskevaa ilmoitusta vuonna 2012 hyväksyttyjen lentoturvallisuusviraston henkilöstöä koskevien käytännesääntöjen valossa; pitää myönteisenä virastoa koskevan asetuksen tarkistamista ja korostaa tarvetta tarkistaa käytännesääntöjä, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat; ehdottaa tässä yhteydessä, että tilintarkastustuomioistuimen olisi valvottava säännöllisesti käytännesääntöjen täytäntöönpanoa ja itse tapauksia; huomauttaa, että vuonna 2013 havaittiin kaksi niin kutsuttua pyöröovitapausta; toteaa, että kummassakin pyöröovitapauksessa virasto hyväksyi ilmoitetut toimet sillä edellytyksellä, että kyseiset henkilöt eivät ota yhteyttä viraston henkilöstöön, eivät harjoita edunvalvontaa henkilöstön keskuudessa eivätkä osallistu suoriin sopimusneuvotteluihin viraston kanssa 12–24 kuukauden jääviysaikana;

11.  panee huolestuneena merkille, että eturistiriitaongelma koskee erittäin suuressa määrin asiantuntijalautakunnan jäseniä, joiden tehtävänä on testata ja hyväksyä tuotteet; ilmaisee vakavan huolensa kahdesta viraston vuonna 2013 havaitsemasta niin kutsutusta pyöröovitapauksesta ja suosittelee, että virasto lujittaa edelleen riippumattomuutta koskevia toimintaperiaatteitaan, erityisesti julkistamalla johtajien, neuvoa-antavan lautakunnan ja asiantuntijalautakunnan jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset syyskuun 2015 loppuun mennessä; kehottaa virastoa hyväksymään kattavia toimintaperiaatteita sellaisten eturistiriitatilanteiden hallintaa varten kuin virkamiehen luopuminen edustaan, virkamiehen jäävääminen niin, ettei hän voi osallistua päätöksentekoprosessiin, jossa hän on esteellinen, tiettyjen tietojen käyttöoikeuden rajoittaminen jääviltä virkamieheltä, virkamiehen tehtävien uudelleenjärjestely tai virkamiehen eroaminen virastaan;

Sisäinen valvonta

12.  panee viraston antamista tiedoista merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kanssa käytyjen keskustelujen ja vastuuvapauden myöntävän viranomaisen esittämien suositusten perusteella suoritettiin ennakko- ja jälkitarkastuksia; panee merkille, että viraston varainhoitoa koskevien säännösten mukaan jälkitarkastukset eivät ole pakollisia; panee merkille, että virasto laati jälkitarkastuksia koskevan vuotuisen suunnitelman, joka on riskiperusteinen ja kattaa julkiset hankintamenettelyt;

Sisäinen tarkastus

13.  panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) antoi vuonna 2013 kertomuksen yhdestä rajoitetusta tarkastuksesta, joka koski tietotekniikkahankkeiden hallinnointia ja jonka perusteella annettiin kaksi erittäin tärkeää suositusta; toteaa myös, että IAS toimitti varmuuden osatekijöitä (Building Blocks of Assurance) koskevan lisätarkastuksen ja antoi sen perusteella lausunnon, jonka mukaan se oli saanut kohtuullisen varmuuden, sekä kaksi erittäin tärkeää suositusta; toteaa IAS:n vahvistaneen, että 22 sen aiempina vuosina antamista 23:sta erittäin tärkeästä suosituksesta oli toteutettu;

Muita huomautuksia

14.  ottaa huomioon, että virasto aloitti toimintansa vuonna 2004 ja sen työskentely on siitä saakka pohjautunut kirjeenvaihtoon ja muuhun yhteydenpitoon isäntäjäsenvaltion kanssa; toteaa kuitenkin, että isäntäjäsenvaltion kanssa ei ole vielä tehty kattavaa toimipaikkasopimusta; katsoo, että sellainen sopimus edistäisi viraston ja sen henkilöstön toimintaolosuhteita koskevaa avoimuutta; kehottaa virastoa ja jäsenvaltiota puuttumaan asiaan pikaisesti ja tiedottamaan neuvottelujen edistymisestä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

15.  muistuttaa, että neuvoston, parlamentin ja komission yhdessä hyväksymän EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaan ”kaikilla virastoilla tulisi olla päätoimipaikkaa koskeva sopimus, joka olisi tehtävä ennen kuin virasto käynnistää toiminnallisen vaiheensa”; panee tässä yhteydessä merkille, että eräs toinen virasto, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA), allekirjoitti päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen Saksan hallituksen kanssa vuonna 2011; vaatii isäntäjäsenvaltiota tekemään mahdollisimman pian sopimuksen viraston kanssa, jotta voidaan selventää kansallisten oikeusviranomaisten suhteet ja jotta virasto voi esteettä harjoittaa sääntömääräistä tehtäväänsä; kehottaa komissiota käyttämään hyväkseen tänä vuonna tarjoutuvaa tilaisuutta muuttaa viraston perustamisasetusta, jotta voidaan päästä sopimukseen sen päätoimipaikasta ja jotta se voi toimia häiriöttä; pyytää siksi saada kuulla lopullisen päätöksen viraston päätoimipaikasta;

16.  muistuttaa, että virastolla on olennainen tehtävä pyrittäessä varmistamaan lentoturvallisuuden mahdollisimman hyvä taso koko Euroopassa; huomauttaa, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa säännöstöä ollaan parhaillaan tarkistamassa, mikä saattaa johtaa viraston toimivaltuuksien lisäämiseen; korostaa, että jos viraston toimivaltaa lisätään, myös sen rahoituksen sekä aineellisten ja henkilöresurssien on oltava sellaisella tasolla, että se pystyy suoriutumaan hyvin tehtävistään;

o
o   o

17.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 29. huhtikuuta 2015 antamaansa päätöslauselmaan(15).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 93.
(2) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 93.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(5) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(8) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 93.
(9) EUVL C 442, 10.12.2014, s. 93.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(12) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(13) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(14) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0130.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto
PDF 174k