Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 6. lokakuuta 2015 - StrasbourgLopullinen painos
Pakollista työtä koskeva ILO:n yleissopimus: oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa ***
 4-metyyliamfetamiinin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
 5-(2-aminopropyyli)indolin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
 25I-NBOMe:n, AH-7921:n, MDPV:n ja metoksetamiinin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
 4,4'-DMAR:n ja MT-45:n saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
 EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: katastrofit Bulgariassa ja Kreikassa vuonna 2015
 EU:n maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollinen ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin
 Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevat yleiset säännökset: Kreikkaa koskevat erityistoimenpiteet ***I
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (hakemus EGF/2015/002 DE/Adam Opel, Saksa)
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (hakemus EGF/2015/003 BE/Ford Genk, Belgia)
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (hakemus EGF/2015/004 IT/Alitalia, Italia)
 Kehitysmaiden paikallisviranomaisten rooli kehitysyhteistyössä

Pakollista työtä koskeva ILO:n yleissopimus: oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa ***
PDF 230kWORD 58k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti pakollista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 1930 yleissopimuksen vuoden 2014 pöytäkirja rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä koskevien pöytäkirjan 1–4 artiklan osalta (06731/2015 – C8-0078/2015 – 2014/0258(NLE))
P8_TA(2015)0325A8-0226/2015

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06731/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0078/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0226/2015),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


4-metyyliamfetamiinin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
PDF 231kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 4-metyyliamfetamiinin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (10010/2015 – C8-0182/2015 – 2013/0021(NLE))
P8_TA(2015)0326A8-0265/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10010/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0182/2015),

–  ottaa huomioon uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10. toukokuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0265/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.


5-(2-aminopropyyli)indolin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
PDF 228kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (10012/2015 – C8-0186/2015 – 2013/0207(NLE))
P8_TA(2015)0327A8-0263/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10012/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0186/2015),

–  ottaa huomioon uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10. toukokuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0263/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.


25I-NBOMe:n, AH-7921:n, MDPV:n ja metoksetamiinin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
PDF 237kWORD 61k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 4-jodi-2,5-dimetoksi-N-(2-metoksibentsyyli)fenetyyliamiinin (25I-NBOMe), 3,4-dikloori-N-[[1-(dimetyyliamino)sykloheksyyli]metyyli]bentsamidin (AH-7921), 3,4-metyleenidioksipyrovaleronin (MDPV) ja 2-(3-metoksifenyyli)-2-(etyyliamino)sykloheksanonin (metoksetamiini) saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (10011/2015 – C8-0185/2015 – 2014/0183(NLE))
P8_TA(2015)0328A8-0264/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10011/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0185/2015),

–  ottaa huomioon uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10. toukokuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0264/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.


4,4'-DMAR:n ja MT-45:n saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
PDF 235kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 4-metyyli-5-(4-metyylifenyyli)-4,5-dihydro-oksatsoli-2-amiinin (4,4'-DMAR) ja 1-sykloheksyyli-4-(1,2-difenyylietyyli)piperatsiinin (MT-45) saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (10009/2015 – C8-0183/2015 – 2014/0340(NLE))
P8_TA(2015)0329A8-0262/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10009/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0183/2015),

–  ottaa huomioon uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10. toukokuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0262/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.


EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto: katastrofit Bulgariassa ja Kreikassa vuonna 2015
PDF 240kWORD 63k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan mukaisesti (katastrofit Bulgariassa ja Kreikassa vuonna 2015) (COM(2015)0370 – C8‑0198/2015 – 2015/2151(BUD))
P8_TA(2015)0330A8-0253/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0370 – C8-0198/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0253/2015),

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/1872.)

(1)EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


EU:n maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollinen ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin
PDF 194kWORD 93k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2015 Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollisesta ulottamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin (2015/2053(INI))
P8_TA(2015)0331A8-0259/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS),

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Euroopan perinteisen taitotiedon hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla: Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollinen ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin" (COM(2014)0469),

–  ottaa huomioon maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevan asetuksen (EU) N:o 1151/2012(1) (ns. laatuasetus),

–  ottaa huomioon viinituotteita koskevan asetuksen (EU) N:o 1308/2013(2) (ns. yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

–  ottaa huomioon alkoholijuomia koskevan asetuksen (EY) N:o 110/2008(3),

–  ottaa huomioon maustettuja viinituotteita koskevan asetuksen (EU) N:o 251/2014(4),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 12. helmikuuta 2015 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. helmikuuta 2015 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon maantieteellisiä merkintöjä koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon alkuperänimitysten suojaamisesta 31. lokakuuta 1958 tehdyn, Tukholmassa 14. heinäkuuta 1967 ja 28. syyskuuta 1979 tarkistetun Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksia ja takaa suojan tuotteille, jotka saatetaan kansainvälisille markkinoille ja joita arvostetaan laajasti niiden erityisen maantieteellisen alkuperäalueen tunnuspiirteiden vuoksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0259/2015),

A.  ottaa huomioon, että tietyltä maantieteelliseltä alueelta peräisin olevat maataloustuotteet, joilla on tiettyjä ominaisuuksia tai jotka tuotetaan perinteisin menetelmin, voivat nauttia maantieteellisten merkintöjen tarjoamaa yhdenmukaista suojelua unionin tasolla;

B.  ottaa huomioon, että WTO:lle maantieteelliset merkinnät ovat merkintöjä, joiden avulla määritellään tuotteen olevan peräisin tietyltä [WTO:n] jäsenvaltion alueelta tai tähän alueeseen kuuluvalta seudulta tai paikkakunnalta, jos kyseisen tuotteen laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään;

C.  katsoo, että perinteisiin taitotietoon ja osaamiseen pohjautuvat perinteiset eurooppalaiset laatutuotteet ovat osa unionin kulttuuriperintöä ja ne ovat myös monen Euroopan alueen talouden ja sosiaalisen elämän keskeinen ja säilytettävä osa, sillä ne luovat suoraan paikallisiin olosuhteisiin liittyvää toimintaa etenkin maaseutualueilla ja auttavat lisäämään alueen yleistä houkuttavuutta, säilyttämään paikallisia identiteettejä ja edistämään niiden erityispiirteitä, mikä hyödyttää matkailua, kulttuuria, työllisyyttä ja kauppaa;

D.  katsoo, että tällaiset tuotteet voivat auttaa kehittämään uusia strategioita, joilla tuetaan yrittäjyyttä paikallisella ja alueellisella tasolla, sekä edistää infrastruktuurien säilymistä ja synnyttää uusia, ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, joilla on paikallisia kytköksiä ja erityisesti kytköksiä maaseutualueisiin, taantuneisiin ja syrjäisimpiin alueisiin, joilla työllisyys on usein riippuvainen tyypillisistä paikallisesti valmistetuista tuotteista, jolloin vauhditetaan ammatillista ja käsityöalojen koulutusta, joka on tiiviisti yhteydessä paikkakuntien ja tuotantoalueiden kehitykseen, ja samalla säilytetään kunkin alueen ainutlaatuinen ja monimuotoinen perintö ja edistetään sitä;

E.  muistuttaa, että muut kuin maataloustuotteet ovat erottamaton osa identiteettiämme ja muodostavat tärkeän osan jäsenvaltioiden kulttuuriperinnöstä; korostaa, että yksi tämän alan suurimmista haasteista on perinteisen osaamisen ja käsityötaidon vaiheittainen katoaminen ja että muiden kuin maataloustuotteiden ottaminen maantieteellisten merkintöjen suojan piiriin voisi toimia kannustimena tämän kulttuuriperinnön ja perinteisen taitotiedon säilyttämiseen sekä taata oikeudenmukaisen korvauksen tuottajille ja kyseisten tuotteiden mahdollisimman laajan saatavuuden;

F.  ottaa huomioon, että maantieteellisen merkinnän maine on kollektiivinen ja aineeton hyödyke, ja jos sitä ei suojella, sitä voidaan käyttää rajoituksetta, mikä alentaa merkinnän arvoa tai jopa johtaa tuotteen täydelliseen häviämiseen;

G.  ottaa huomioon, että maantieteellisillä merkinnöillä voi olla suuri taloudellinen potentiaali ja että niiden asianmukainen suoja voi tuottaa merkittäviä hyötyjä etenkin eurooppalaisille pk-yrityksille ja alueille;

H.  toteaa, että Euroopan alueilla valmistetaan runsaasti muita kuin maataloustuotteita, jotka perustuvat erittäin korkeatasoiseen perinteiseen osaamiseen ja käsityötaitoon ja jotka ovat auttaneet luomaan niiden maineen ja muodostavat alueellisen ja paikallisen kulttuurin kiinteän osan;

I.  katsoo, että viranomaisten on suojeltava, vahvistettava (yksityisen sektorin sitä pyytäessä) ja tuettava perinteisiä eurooppalaisia laatutuotteita ja niiden maantieteellisiä merkintöjä;

J.  katsoo, että tuotteen laatu, maine ja muut ominaispiirteet voidaan määritellä sen alkuperän perusteella; katsoo, että tuotteen nimitykseen liittyvät tietyt väärinkäytökset voivat merkittävästi heikentää alkuperän perusteella määriteltävää tuotteen mainetta;

K.  toteaa, että koska eurooppalaiset perinnetuotteet ovat laadukkaita ja tämän vuoksi kysyttyjä, niiden nimiä voivat uhata väärinkäytökset, jotka haittaavat sekä kuluttajia että tuottajia;

L.  katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen riittävä unionin tasoinen suoja, jolla seurataan ja valvotaan niiden käyttöä ja torjutaan petoksia, voisi auttaa torjumaan väärennöksiä, ehkäistä epäreilua kilpailua ja estää kuluttajien huiputtamisen;

M.  ottaa huomioon, että kuluttajat ovat tuotteiden turvallisuuden lisäksi yhä kiinnostuneempia myös niiden alkuperästä, aitoudesta ja tuotantomenetelmistä;

N.  katsoo, että kuluttajien olisi voitava tehdä tavaroita ostaessaan tietoon perustuvia päätöksiä siten, että he pystyvät tunnistamaan tuotteiden alkuperän ja laadun;

O.  ottaa huomioon, että nykyiset kansalliset lainsäädännöt, joilla suojellaan muita kuin maataloustuotteita, tarjoavat eri jäsenvaltioissa erilaisen suojan tason, mikä ei ole sisämarkkinoiden tavoitteiden mukaista ja vaikeuttaa niiden tehokasta suojelemista unionissa ja jäsenvaltioissa, joissa ne eivät kuulu kansallisen lainsäädännön piiriin, mikä korostaa sitä, että tarvitaan yhtenäinen järjestelmä maantieteellisen merkintöjen suojelemiseksi kaikkialla unionissa;

P.  katsoo, että yhdenmukainen unionin lainsäädäntö tällä alalla olisi pelkästään hyödyksi unionille kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa;

Q.  katsoo, että muita kuin maataloustuotteita koskevan maantieteellisten merkintöjen yhdenmukaisen unionin tason suojajärjestelmän puuttuminen synnyttää riittämättömän ja erittäin hajanaisen tilanteen Euroopassa, sillä joissakin jäsenvaltioissa ei ole tarjolla minkäänlaista erityissuojaa, kun taas toisissa erilaiset kansallisten ja paikallisten, alakohtaisten tai horisontaalisten sääntöjen mukaiset määritelmät, menettelyt ja suojatasot vaikuttavat vääristävästi vaikeuttaen sisämarkkinoiden sopusointuista kehittymistä, yhdenmukaista suojaa ja tasapuolisin edellytyksin tapahtuvaa todellista kilpailua sekä täsmällisten, oikeiden ja vertailukelpoisten tietojen antamista kuluttajille, jotta nämä voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, sekä ovat esteenä kuluttajien suojelulle;

Johdanto

1.  pitää myönteisenä komission aloitetta järjestää julkinen kuuleminen Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollisesta ulottamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin, ja suhtautuu myönteisesti lokakuussa 2014 päättyneen kuulemisen tuloksiin, jotka selvästi osoittavat, että muille kuin maataloustuotteille tarvitaan unionin laajuinen maantieteellisen merkintöjen suojajärjestelmä;

2.  uskoo, että unionin tasolla olisi luotava suojaväline osana laajempaa laadukkaiden unionin tuotteiden tukistrategiaa siten, että perustaksi asetetaan unionin toimielinten sitoutuminen siihen, että valmistavaa teollisuutta ja käsityöteollisuutta kohdellaan kasvun ja yhtenäismarkkinoiden valmiiksi saattamisen kantavana voimana, millä vahvistetaan paikallisen valmistuksen ja käsityötuotannon arvostusta, tuetaan kyseisten alueiden paikallista taloudellista kehitystä ja työllisyyttä, vauhditetaan matkailua ja vahvistetaan kuluttajien luottamusta;

3.  kehottaa komissiota esittämään viipymättä lainsäädäntöehdotuksen, jolla pyritään luomaan muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan yhtenäinen unionin järjestelmä, joka perustuu jo järjestetyn sidosryhmien kuulemisen tuloksiin ja lisäanalyyseihin, ja varmistamaan, että uuden järjestelmän vaikutukset tuottajiin, heidän kilpailijoihinsa, kuluttajiin ja jäsenvaltioihin otetaan täysin huomioon;

4.  korostaa, että tällaisen välineen perustamisen yhteydessä on toteutettava myös tiedotus- ja viestintäkampanjoita, joilla lisätään valmistajien ja kuluttajien tietoa uudentyyppisistä maantieteellisistä merkinnöistä;

5.  on vakuuttunut siitä, että maantieteellisten merkintöjen suojan ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin vaikuttaisi monella tapaa myönteisesti kansalaisiin, kuluttajiin, tuottajiin ja koko Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen;

6.  katsoo, että tämä järjestelmä voisi erityisesti suojella tehokkaammin kuluttajia, lisätä kuluttajien luottamusta merkittyihin tuotteisiin ja auttaa heitä tekemään tietoisempia ostopäätöksiä lisäämällä avoimuutta ja vähentämällä harhaanjohtavien nimien tai kuvausten aiheuttamaa sekaannusta erityisesti, jos järjestelmän olemassaolosta tiedotetaan tehokkaasti; uskoo, että se voisi myös auttaa parantamaan jäljitettävyyttä ja antamaan enemmän tietoja tuotteiden laadusta, alkuperästä ja käytetyistä tuotantomenetelmistä ja -oloista jo senkin vuoksi, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tällaisista asioista;

Unionin tason yhtenäisen suojan edut

7.  muistuttaa, että unionin kannattaisi hyväksyä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan täysin hyödyntää tällaisten tuotteiden omaleimaisuuden ja laadun suojelemisesta saatavia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, antaa kuluttajille luotettavia tietoja niiden valmistuspaikasta ja -menetelmästä ja säilyttää niihin liittyvä osaaminen ja työpaikat;

8.  uskoo, että tällainen lainsäädäntö voi edistää perinteisiin tuotantoprosesseihin liittyvää innovointia ja perinteisiä tuotteita valmistavien uusien yritysten luomista sekä heikosti kehittyneillä alueilla luotujen työpaikkojen kestävyyttä erityisesti siten, että pienille yrityksille ja mikroyrityksille, joista noin 80 prosenttia maantieteellisten merkintöjen järjestelmällä suojattavista tyypillisistä paikallisista tuotteista on peräisin, annetaan mahdollisuus lisätä myyntiä tehokkaammilla markkinointitoimilla ja niitä kannustetaan tiiviimpään yhteistyöhön, sillä järjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen;

9.  toteaa, että se voisi auttaa tehokkaasti torjumaan väärentämistä, maantieteellisten merkintöjen nimien vilpillistä käyttöä ja muita laittomia käytäntöjä, jotka johtavat harhaan loppukuluttajia ja vahingoittavat erityisesti mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä, jotka tuottavat laillisesti valtaosan tuotteista, joille suoja voitaisiin myöntää, ja joilla ei tällä hetkellä ole oikeudellisia tai taloudellisia keinoja etujensa suojelemiseksi, millä on myös kielteinen vaikutus niiden vientiin;

10.  katsoo, että tällainen suoja parantaa ja helpottaa eurooppalaisten käsiteollisuustuotteiden pääsyä sisämarkkinoille ja unionin ulkopuolisille markkinoille, sillä ne syntyvät perinteisestä osaamisesta ja asiantuntemuksesta ja myötävaikuttavat sosiaalisilla ja alueellisilla yhteisöillä olevan arvokkaan tietotaidon säilymiseen ja ovat myös Euroopan historiallisen, kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen perinnön merkittävä osatekijä;

11.  katsoo, että yhdenmukainen muita kuin maataloustuotteita koskeva maantieteellisten merkintöjen suoja vauhdittaisi teknologista ja taloudellista kehitystä alueellisella ja paikallisella tasolla kasvattamalla perinteisten tuotteiden valmistamisen parissa työskentelevien henkilöiden määrää;

12.  painottaa, että yhdenmukaisella maantieteellisten merkintöjen suojalla myötävaikutettaisiin paitsi perinteisten tuotteiden tukemiseen niin myös kyseisissä tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden laadun sekä tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa edellytetyn huippuosaamisen tunnustamiseen;

13.  huomauttaa, että maantieteelliset merkinnät takaavat tuotteen laadun kuluttajille, ovat tunnustus taitotiedosta ja suojelevat tuottajia;

14.  korostaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan ja perinteisen laadukkaan osaamisen tunnustaminen on sekä puolustettava että tavoiteltava etu yhteisen kauppapolitiikan puitteissa ja se voi olla tehokas väline mikro- ja pk-yritysten ja -tuottajien tukemiseksi jäljitelmien ja tuoteväärennösten torjunnassa ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämmän talouden kehittämisessä unionissa ja sen ulkopuolella sekä tasapuolisen kilpailun ja kuluttajansuojan varmistamisessa mahdollistamalla tuotteiden aitouden ja laadun tehokkaamman määrittämisen; katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan yksipuolinen tunnustaminen edistäisi myös sosiaalisen pääoman luomista tuotantoalueella;

15.  katsoo, että yhdenmukaisella unionin järjestelmällä voitaisiin lisätä kulttuuriperintöön liittyvien ammattien houkuttelevuutta;

16.  korostaa, että säilyttämällä perinteistä taitotietoa ja tuotantoa voidaan auttaa pysäyttämään väestökato ja maaseutualueiden rappeutuminen sekä kyseisiltä alueilta pois lähtevien nuorten muuttovirta;

17.  korostaa tähän prosessiin sisällytettävien muiden kuin maataloustuotteiden kulttuurisia, koulutuksellisia ja sosiaalisia sekä kestävään kehitykseen liittyviä puolia ja painottaa, että niihin kytkeytyviä perinteistä taitotietoa ja osaamista on vaalittava, siirrettävä eteenpäin ja kehitettävä ja että on edistettävä luovien alojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämistä varsinkin käytettyjen materiaalien ja lopputuotteiden laadun esille tuomiseksi; kehottaa antamaan kaikille asianomaisella alueella toimiville tuottajille, jotka valmistavat tuotetta vaaditulla tavalla, mahdollisuuden käyttää tuotteen nimeä tai logoa;

18.  korostaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suoja auttaa säilyttämään eurooppalaisiin paikallisiin ja alueellisiin perinteisiin pohjautuvan kulttuuri- ja taideperinnön;

19.  toteaa, että avainasemassa ovat pk-yritykset, jotka investoivat laadukkaaseen perinteiseen taitotietoon ja tarjoavat paikallisia työ- ja harjoittelupaikkoja ammattitaitoisten, perinteisten tuotantomenetelmien eteenpäin siirtämisessä tärkeässä osassa olevien työntekijöiden kouluttamiseksi; pitää tärkeänä investoida tämän alan koulutukseen ja rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisimman tarkoin unionin varoja ja ohjelmia, joita on saatavilla ympäristöystävällisten paikallisten ja alueellisten käsityö- ja teollisuustuotteiden valmistamiseen ja myynninedistämiseen osallistuvien asiantuntijoiden ammatillisen koulutuksen tukemiseen;

20.  rohkaisee jäsenvaltioita vaihtamaan hyviä käytäntöjä, joilla luodaan ja tuetaan perinteisten käsityötaitojen alan elvyttämiseen tähtääviä aloitteita, joilla puolestaan voidaan lisätä tietoisuutta paikallisesta kulttuuriperinnöstä ja vauhdittaa maaseutualueiden kehitystä;

21.  korostaa, että laajalti tunnetulla maantieteellisellä merkinnällä voitaisiin edistää entistä tehokkaammin eurooppalaisia kulttuurireittejä;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään alueiden ja maiden rajat ylittävää yhteistyötä sekä kokoamaan yhteen muiden kuin maataloustuotteiden klustereiden ja niihin liittyvien alojen parhaat käytännöt;

23.  korostaa maantieteellisten merkintöjen merkitystä teollis- ja tekijänoikeuksien laajemmassa kirjossa keinona suojella paikallisuuden arvoa, mukaan lukien infrastruktuuri ja työllisyys, ja tehostaa aluekehitystä sekä lisätä jäljitettävyyttä, avoimuutta ja kuluttajavalistusta;

24.  muistuttaa, että teollisuus- tai käsityötuotteet, joilla on yhteys alkuperäänsä tai joiden juuret ovat alueella, ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeitä monille Euroopan alueille, sillä ne luovat etenkin maaseutualueilla suoraan paikalliseen elämäntapaan liittyvää toimintaa, jota ei voida siirtää muualle; korostaa, että jos hyväksytään unionin tason järjestelmä suojaamaan teollisuus- tai käsityötuotteita, joilla on yhteys alkuperäänsä tai joiden juuret ovat alueella, mahdollistetaan teollisuus- tai käsityötuotteiden omaperäisyyden säilyttämisen ja estetään tuotannon standardointi;

Suhteet kolmansiin maihin

25.  katsoo, että muiden kuin jäsenvaltioiden kanssa tehtäviin tuleviin unionin kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä avoimet luettelot kaikista maataloustuotteista ja muista tuotteista, joilla on maantieteellisten merkintöjen suoja;

26.  katsoo, että tällä olisi myös myönteisiä vaikutuksia kauppasuhteisiin, joita unionilla on tai joista se neuvottelee kolmansien maiden kanssa, jolloin unioni voisi suojella tällaisia eurooppalaisia tuotteita yhtäläisesti myös kansainvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä;

27.  katsoo, että unionin maantieteellisten merkintöjen suojan ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin tarjoaisi mahdollisuuden piristää eurooppalaista vientiä ja lisätä markkinaosuuksia samalla kun kyseiset tuotteet saisivat kansainvälistä tunnustusta ja arvostusta ja mielikuva niiden korkeasta laadusta vahvistuisi kaupan ja kauppaneuvottelujen kautta;

28.  katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suoja unionin tasolla lujittaisi unionin asemaa WTO:ssa, kun se esittää kaikkiin tuotteisiin sovellettavan suojan yleisen tason nostamista, ja voisi elävöittää keskusteluja monenkeskisen maantieteellisten merkintöjen rekisterin luomisesta Dohan kehitysohjelman yhteydessä täysin TRIPS-sopimuksen mukaisesti;

29.  uskoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaan on liitettävä tehokkaampi strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ja kunnioittamisen varmistamiseksi kolmansissa maissa, jotta voidaan tehostaa tuoteväärennösten ja jäljitelmien torjuntatoimia;

30.  katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen yhtenäinen suoja unionissa voisi vaikuttaa myönteisesti kolmansien maiden kanssa käytäviin kauppasopimusneuvotteluihin; korostaa, että jotkut unionin suurista kauppakumppaneista, kuten Intia ja Kiina, ovat jo ottaneet käyttöön tällaisten maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevia järjestelmiä;

31.  kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan tiedonantoonsa unionin kauppa- ja investointistrategioista kaikkia maantieteellisiä merkintöjä koskevan johdonmukaisen ja huolellisesti valmistellun strategian, jolla varmistetaan niiden noudattaminen ja tunnustaminen;

32.  katsoo, että maantieteellisten merkintöjen suojan ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin voisi vahvistaa ja johdonmukaistaa unionin kansainvälistä asemaa tällä alalla sekä kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa että monenvälisillä foorumeilla, kun perimmäisenä tavoitteena on suojella erittäin tehokkaasti kaikkia korkealaatuisia eurooppalaisia tuotteita unionin ulkopuolella; katsoo erityisesti, että sekä maataloustuotteet että muut tuotteet, joilla on maantieteellisten merkintöjen suoja, olisi otettava täysimääräisesti huomioon unionin tulevista kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa; katsoo, että kattavan unionin maantieteellisten merkintöjen järjestelmän avulla voitaisiin tehostaa kaupallista laajentumista ja helpottaa unionin ulkopuolella toteutettavia mainoskampanjoita;

Yleiset periaatteet

33.  korostaa, että maantieteelliset merkinnät ovat keskeinen väline, kun parannetaan jäljitettävyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiedotusta kuluttajille ja nostetaan unionin eri alueiden profiilia noudattaen sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävämpää lähestymistapaa talouskehitykseen, ja että niillä on keskeinen asema unionin kauppapolitiikassa;

34.  on vakuuttunut siitä, että järjestelmän on perustuttava parhaisiin käytäntöihin sekä läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteisiin ja että se voi olla tehokas väline, kun torjutaan jäljitelmiä ja tuoteväärennöksiä ja varmistetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämpi lähestymistapa talouskehitykseen unionissa ja sen ulkopuolella ja kun parannetaan kuluttajansuojaa;

35.  kehottaa komissiota soveltamaan maatalous- ja elintarvikealoilta saatua kokemusta, jotta voitaisiin luoda parhaisiin käytäntöihin sekä syrjimättömyyden periaatteisiin perustuva järjestelmä, joka on avoin, tehokas ja tarpeet huomioon ottava ja josta ei aiheudu turhaa hallinnollista taakkaa eikä liiallisia kustannuksia tuottajille, jotka vapaaehtoisesti päättävät rekisteröidä tuotteen maantieteellisten merkintöjen järjestelmässä; katsoo niin ikään, että järjestelmän olisi varmistettava tiukka valvonta ja mahdollisimman suuri avoimuus ja sen pitäisi sisältää asianmukaiset keinot mahdollisten petosten käsittelemiseksi; kehottaa komissiota soveltamaan mahdolliseen suojajärjestelmään muuta kuin alakohtaista lähestymistapaa;

36.  katsoo, että maataloustuotteisiin sovellettavan järjestelmän tapaan uuden järjestelmän olisi oltava laatutietoisen kuluttajan intuitiivisesti ymmärrettävissä oleva takuu tuotteen aitoudesta ja alkuperästä niin että perusteena on voimakas yhteys maantieteelliseen alueeseen ja luotettavat ja selkeät tiedot; katsoo, että unionin maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan järjestelmän tehokkuus riippuu siitä, saavatko tuottajat ja kuluttajat kaikki tarpeelliset tiedot; korostaa, että järjestelmän on oltava avoin ja varmistettava suojan saatavuus, sillä tämä on erittäin tärkeää kuluttajien ja tuottajien luottamukselle;

37.  katsoo, että unionin uuden hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen yhteydessä tuotteiden laatua ja alkuperää koskeva sertifiointijärjestelmä voisi olla hankintaviranomaisille hyödyksi teknisten eritelmien, sertifioinnin ja myöntämisperusteiden kannalta erityisesti paikallis- ja aluetasolla;

38.  kehottaa asettamaan tällaiset tuotteet keskeiselle sijalle aluekehityksessä, tutkimus- ja innovointihankkeissa sekä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja koheesiorahoituksessa;

39.  katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen johdonmukainen, yksinkertainen, avoin sekä hallinnollisesti ja taloudellisesti kevyt unionin tason suojajärjestelmä, jota erityisesti pk-yritykset voisivat käyttää, antaisi unionille mahdollisuuden saada tällaisille eurooppalaisille tuotteille vastaava suoja unionin ulkopuolella kansainvälisten kauppaneuvottelujen puitteissa ja tarjoaisi merkittävää etua kauppakumppaneiden kanssa käytävissä kahdenvälisissä ja monenkeskisesti WTO:ssa käytävissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa;

40.  katsoo, että jos otetaan unionin tasolla käyttöön muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen yhtenäinen suoja, joka sisältää yhteiset määritelmät, rekisteröintimenettelyt ja -kustannukset sekä suojan soveltamisalan ja täytäntöönpanokeinot, ja perustetaan luotettava viranomainen, joka päättää muun kuin maataloustuotteen unionin tasolla tunnustetun maantieteellisen merkinnän myöntämisestä siten, että ei lasketa 15 jäsenvaltiossa jo käytössä olevien suojaa koskevien normien tasoa, niin tällöin varmistetaan parhaalla tavalla tehokkaampi toiminta sekä unionissa että kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa;

Soveltamisala

41.  toteaa, että yhteys tuotantoalueeseen on välttämätön, jotta voidaan tunnistaa erityinen taitotieto ja määritellä tuotteen laatu, autenttisuus ja ominaisuudet;

42.  kannattaa laajaa määritelmää, joka antaa mahdollisuuden tuotteen ja maantieteellisen merkinnän kattaman alueen välisen yhteyden toteamiseen; katsoo, että unionin tason suojajärjestelmän soveltamisalan olisi oltava laaja ja annettava mahdollisuus käyttää nimiä, jotka liittyvät yksiselitteisesti tiettyyn paikkaan, vaikka ne eivät ole maantieteellisiä;

43.  uskoo, että suojajärjestelmän olisi sisällettävä tekstiä sisältämättömät merkit ja tunnukset, jotka kytkeytyvät yksiselitteisesti tiettyyn alueeseen;

44.  toteaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä kuvaavien merkintöjen/tunnusten/merkkien/logojen olisi oltava yksinkertaisia ja helposti tunnistettavia, heijastettava tuotteiden alueellista/paikallista identiteettiä, ja ne olisi esitettävä vähintään tuotteen alkuperäkielellä ja tuontimaan kielellä;

45.  toteaa, että tietyt merkinnät, kuten yleisnimitykset tai homonyymit, on jätettävä maantieteellisten merkintöjen suojan ulkopuolelle; huomauttaa lisäksi, että tässä voitaisiin käyttää esimerkkinä maataloustuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012 6 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia;

Rekisteröintiprosessi

46.  kannattaa pakollista rekisteröintiprosessia, jotta voitaisiin tarjota parempi suoja erityisesti mitä tulee oikeuksien toteutumiseen riitatapauksissa; kehottaa komissiota ehdottamaan mahdollisimman tehokasta, yksinkertaista, tarkoituksenmukaista ja helppokäyttöistä tuotteiden rekisteröintimekanismia ja varmistamaan, että järjestelmän tarjoamat rekisteröintiä, muuttamista ja peruuttamista koskevat menettelyt ovat kohtuuhintaiset, selkeät ja avoimet ja tarjoavat oikeudellisia takuita sidosryhmille; kehottaa komissiota toteuttamaan perusteellisen arvioinnin sidosryhmiin kohdistuvien rahoitus- ja hallintovelvollisuuksien minimoimiseksi;

47.  painottaa, että järjestelmän yhteydessä olisi perustettava yhteinen, standardoitu julkinen eurooppalainen rekisteri maantieteellisellä merkinnällä suojatuille muille kuin maataloustuotteille, jotta voitaisiin tukea käsiteollisuustuotteita ja valistaa ja suojella kuluttajia ja tuottajia ja välttää samalla tarpeetonta hallinnollista taakkaa;

48.  painottaa lisäksi, että tällaiseen järjestelmään olisi sovellettava laaja-alaista lähestymistapaa, jotta voitaisiin maksimoida sen taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus, ja katsoo, että järjestelmän olisi parannettava huomattavasti tuotteiden ja niiden alkuperäalueen välistä yhteyttä ja lisättävä avoimuutta, jotta voitaisiin parantaa tuotteen uskottavuutta ja aitoutta, taata sen alkuperä ja auttaa parantamaan sen jäljitettävyyttä; huomauttaa, että maantieteellisten merkintöjen suojan myöntämisen jälkeen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia, jotta varmistetaan, että suojan myöntämisperusteet edelleen täyttyvät;

49.  uskoo, että rekisteröinnin olisi oltava kaksivaiheinen: ensinnäkin kansallisten tai alueellisten viranomaisten olisi suoritettava itse paikalla tehtäviä tarkastuksia varmistaakseen, että erityispiirteisiin ei puututa, ja toiseksi olisi luotava yhtenäinen unionin rekisteröintijärjestelmä varmistamaan yhteisten kriteerien noudattaminen kaikissa unionin osissa;

50.  ehdottaa, että komissio tutkii mahdollisuutta siirtää tässä yhteydessä myös maataloustuotteita koskevien maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti sisämarkkinoiden harmonisointiviraston vastuulle; esittää, että sisämarkkinoiden harmonisointivirasto hallinnoisi tätä järjestelmää unionin tasolla;

51.  tähdentää, että järjestelmän olisi aiheutettava yrityksille mahdollisimman vähän kustannuksia ja hallinnollista taakkaa ja samalla annettava riittävät takuut kuluttajille sekä autettava heitä tekemään parempia tietoon perustuvia valintoja heidän ostaessaan tuotteita;

52.  katsoo, että yllä kuvatussa järjestelmässä maantieteellisen merkinnän perustamisen olisi oltava kyseisten yritysten asia ja niitä olisi erityisesti kehotettava laatimaan eritelmät, joita maantieteellisten merkintöjen olisi vastattava;

53.  uskoo, että tuote-eritelmien sisältämien vaatimusten olisi oltava joustavia, jotta mahdollistetaan paitsi tuotantoprosessien ja tulevien innovaatioiden kehittäminen niin myös kannustetaan niihin sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta valmiin tuotteen laatuun ja autenttisuuteen;

54.  katsoo, että tuote-eritelmien olisi sisällettävä ainakin seuraavat kriteerit: käytetyt raaka-aineet, tuotantoprosessin kuvaus, todiste yhteydestä alueeseen sekä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät tekijät;

55.  ehdottaa, että lupa pyytää muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä annetaan ensisijaisesti tuotteiden valmistajille, näiden yhdistyksille ja elinkeinoelämän järjestöille;

56.  katsoo, että valmistajilta voitaisiin pyytää maantieteellisen merkinnän myöntämisen yhteydessä maksua sillä edellytyksellä, että kyseessä on kertaluonteinen maksu, joka on suhteessa aiheutuneisiin kustannuksiin ja jota sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa;

Valvontatoimenpiteet

57.  uskoo, että olisi myös määrättävä tarvittavista resursseista, jotta tällaisen välineen tarjoama suoja voidaan väärinkäytöstapauksissa toteuttaa tehokkaasti riippumatta siitä, millä tavoin tuotetta jaellaan; painottaa tarvetta taata maantieteellisten merkintöjen suojan vastaava taso digitaalisilla markkinoilla;

58.  korostaa laatutarkastusten merkitystä, kun otetaan huomioon maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden väliset merkittävät erot (esim. tuottajien määrä);

59.  kehottaa lisäksi sisällyttämään suojaan tarkastus-, rikkomis- ja seuraamusjärjestelmän, jolla valvotaan Euroopassa markkinoille saatettujen tuotteiden maantieteellisiä merkintöjä;

60.  katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen parhaan mahdollisen suojelun takaamiseksi maantieteellisen merkinnän väärinkäyttöä koskevaa kieltoa on sovellettava yleisön harhaanjohtamisen ja vilpillisen kilpailun lisäksi tapauksiin, joissa tuotteen todellinen alkuperä on selvästi ilmoitettu; ehdottaa siksi, että TRIPS-sopimuksen 23 artiklassa tarkoitettu lisäsuojelu, jota sovelletaan aluksi vain viineihin ja väkeviin juomiin, ulotetaan koskemaan muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä;

61.  ehdottaa, että otetaan käyttöön menettely, jonka avulla sidosryhmät voivat vastustaa maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä;

62.  katsoo, että tämä helpottaisi tehokkaiden valvontamenettelyjen luomista, jolloin kuluttajilla ja tuottajilla on mahdollisuus suojautua väärennöksiä, jäljennöksiä ja muita laittomia käytäntöjä vastaan;

Yhteensopivuus aikaisempien oikeuksien kanssa

63.  katsoo, että mahdollisten tulevien maantieteellisten merkintöjen on voitava toimia tuotteeseen jo liittyvien oikeuksien rinnalla ja niissä olisi otettava huomioon unionissa kansallisella ja paikallisella tasolla noudatetut nykyiset parhaat käytännöt;

64.  korostaa, että ristiriitatilanteiden välttämiseksi tuotemerkkien ja maantieteellisten merkintöjen välinen yhteys on osoitettava selkeästi;

65.  ehdottaa, että maataloustuotteiden tuotemerkkien ja maantieteellisten merkintöjen välistä yhteyttä koskevia sääntöjä sovelletaan muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojeluun;

66.  ehdottaa, että jäsenvaltioille, joissa suojaa jo tarjotaan, myönnetään riittävästi aikaa noudattamisen varmistamiseen siten, että sallitaan siirtymäjärjestelyjen soveltaminen, jolloin molemmat järjestelmät voivat toimia rinnakkain ennen unionin järjestelmään siirtymistä;

o
o   o

67.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(3)EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.
(4)EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14.


Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevat yleiset säännökset: Kreikkaa koskevat erityistoimenpiteet ***I
PDF 233kWORD 63k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta (COM(2015)0365 – C8-0192/2015 – 2015/0160(COD))
P8_TA(2015)0332A8-0260/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0365),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0192/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan lausunnon ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuudesta rahoituskehyksen kanssa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 16. syyskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, 50 artiklan 1 kohdan ja 41 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0260/2015),

A.  ottaa huomioon, että ehdotettu muutosasetus on poikkeuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on tarjota Kreikalle välitöntä tukea ohjelmakauden 2007–2013 jäljellä olevasta unionin koheesiorahoituksesta ennen vuoden 2015 päättymistä, ja toteaa, että asetus on näin ollen hyväksyttävä kiireellisesti;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/1839.)


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (hakemus EGF/2015/002 DE/Adam Opel, Saksa)
PDF 269kWORD 77k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2015/002 DE/Adam Opel, Saksa) (COM(2015)0342 – C8‑0249/2015 – 2015/2208(BUD))
P8_TA(2015)0333A8-0273/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0342 – C8-0249/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0273/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  ottaa huomioon, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että Saksa toimitti hakemuksen EGF/2015/002 DE/Adam Opel rahoitustuen saamiseksi EGR:stä, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 29 (Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus)(4) toimiva Adam Opel AG -yhtiö ja yksi sen toimittaja olivat vähentäneet 2 881 henkilöä;

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Saksa on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 6 958 623 euroa;

2.  toteaa, että Saksan viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 26. helmikuuta 2015 ja että komissio saattoi arvionsa päätökseen 14. heinäkuuta 2015 ja ilmoitti asiasta Euroopan parlamentille 1. syyskuuta 2015; pitää myönteisenä, että arviointi sujui nopeasti alle viidessä kuukaudessa;

3.  ottaa huomioon, että autojen myynti on vähentynyt Länsi-Euroopassa rajusti ja saavuttanut 20 vuoden aikajänteen pohjalukemat(5), ja korostaa, että myyntimäärät ovat Euroopassa alimmillaan sitten vuoden 1997; päättelee, että edellä mainittu kytkeytyy suoraan maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin, jota on käsitelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009(6); korostaa lisäksi, että tämä on koetellut erityisen pahasti keskihintaluokkaan kuuluvien pienten ja keskikokoisten ajoneuvojen valmistajia; toteaa, että kriisi on siten vaikuttanut erityisen tuntuvasti Adam Opel AG -yhtiöön, joka on yksi merkittävistä toimijoista pienten ja keskikokoisten ajoneuvojen keskihintaluokassa, kun taas taloudellisten ajoneuvojen ja premium- ja luksusautojen myynti ei ole kärsinyt yhtä paljon kriisistä;

4.  ottaa huomioon, että ensirekisteröityjen autojen määrä putosi EU:n ja Eftan jäsenvaltioissa 25 prosenttia vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana (yli 16 miljoonasta ensirekisteröidystä autosta 12 miljoonaan Euroopan autonvalmistajien yhdistyksen tietojen mukaan); korostaa tätä taustaa vasten, että Opel- ja Vauxhall-merkkien myynti pieneni rajusti ja se väheni 39 prosenttia vuosina 2007–2013;

5.  toteaa lisäksi, että Adam Opel AG -yhtiön omistava General Motors antoi yhtiön harjoittaa myyntiä ainoastaan Euroopassa, joten Opel ei pääsyt muiden mantereiden kehittymässä oleville markkinoille; katsoo, että Euroopan maissa harjoitettava säästöpolitiikka on vauhdittanut Opel- ja Vauxhall-merkkien myynnin jyrkkää vähenemistä;

6.  toteaa, että työntekijävähennykset haittaavat merkittävästi Bochumin paikallista taloutta; muistuttaa, että Bochumin kaupunki sijaitsee Ruhrin alueella, joka on erittäin kaupungistunut ja teollistunut alue Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksassa ja jolla on muiden perinteisten hiili- ja terästeollisuusalueiden tapaan ollut valtavia rakenteellisia haasteita 1960-luvulta lähtien; korostaa, että Ruhrin alueen työttömyysaste on jo reilusti korkeampi kuin Saksan keskiarvo;

7.  muistuttaa, että Bochumia on jo tuettu EGR:stä sen jälkeen, kun Nokia lopetti matkapuhelinten valmistamisen, minkä vuoksi katosi yli 1 300 työpaikkaa; toteaa, että Outokumpu aikoo lakkauttaa ruostumattoman teräksen tuotannon Bochumissa vuoden 2015 lopulla, mikä vähentää entisestään kaupungin teollistumisastetta ja heikentää alueellista ja paikallista työmarkkinatilannetta;

8.  toteaa, että NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 29 (Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) on toistaiseksi jätetty 21 EGR-hakemusta, joista 11 perustuu kauppaan liittyvään globalisaatioon ja 10 maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin; muistuttaa tässä yhteydessä, että Belgia on jättänyt EGR-hakemuksen EGF/2010/031/ General Motors Belgium Opelin suljettua Belgiassa Antwerpenissä sijaitsevan tuotantolaitoksensa;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Saksan viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 1. tammikuuta 2015 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille ja jo ennen EGR-tukihakemuksen jättämistä;

10.  toteaa, että vähennetyt työntekijät voivat hyötyä erilaisten toimenpiteiden kirjosta, jolla heidät pyritään integroimaan uudelleen työmarkkinoille; katsoo, että yrityksen perustamista koskeviin neuvontapalveluihin osallistuvien arvioitu määrä jää vähäiseksi, sillä edunsaajia arvioidaan olevan vain 25;

11.  pitää myönteisenä, että hakemusta hallinnoivat ja valvovat samat liittotasavallan työ- ja sosiaaliministeriön elimet, jotka hallinnoivat myös Euroopan sosiaalirahastoon liittyviä asioita ja ovat hallinnoineet aiempia EGR:n varojen käyttöön ottamista koskevia tapauksia;

12.  ottaa huomioon, että Saksa suunnittelee hakemuksen piiriin kuuluvia vähennettyjä työntekijöitä varten seuraavia toimenpiteitä: ammatillisen koulutuksen alaan kuuluvat toimenpiteet (Qualifizierungsmassnahmen), uraohjaus (Berufsorientierung), vertaisryhmät/workshopit, yrityksen perustamista koskeva neuvonta (Existenzgründerberatung), työnhaku (Stellenakquise) / työpaikkamessut (Jobmessen), seurantatoimena toteutettavat mentorointi-/neuvontapalvelut (Nachbetreuung/Beratung) ja koulutusavustus (Transferkurzarbeitergeld);

13.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia perustamalla siirtymäkauden yrityksiä;

14.  toteaa, että viranomaiset aikovat käyttää sallitun enimmäisosuuden (35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista) avustuksiin ja kannustimiin koulutusavustuksena (Transferkurzarbeitergeld), joka vastaa joko 60 tai 67 prosenttia työntekijöiden aiemmista nettotuloista sen mukaan, mikä edunsaajan kotitalouden tilanne on ollut;

15.  korostaa, että koulutusavustuksen (tässä tapauksessa "Transferkurzarbeitergeld") rahoituksella ei saa korvata jäsenvaltion tai entisen työnantajan oikeudellisia velvoitteita; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltiota erittelemään selkeästi ja johdonmukaisesti, missä määrin koulutusavustuksesta seuraa oikeudellinen velvoite, kun siirtymäkaudeksi on perustettu erillinen yhtiö; pyytää, että sekä rahoituskäytänteet että parlamentille annettavat tiedot olisivat johdonmukaisia; odottaa sen vuoksi, että komissio analysoi johdonmukaisesti ja yksityiskohtaisesti osatekijöitä, joissa mennään jäsenvaltioiden oikeudellisia velvoitteita pidemmälle; toteaa, että EGR-varoja olisi käytettävä koulutusavustukseen, jotta siirtymäkaudeksi perustettu yhtiö voi edetä toimissaan tavanomaista pidemmälle auttaakseen työntekijöitä toteuttamalla yksilöllisempiä ja perusteellisempia toimenpiteitä kuin siinä tapauksessa, että EGR‑tukea ei saataisi; korostaa parlamentin jatkavan sen valvomista, että EGR:ää ei käytetä jäsenvaltion tai yhtiön velvoitteiden korvaamiseen;

16.  kehottaa komissiota soveltamaan yhdenmukaista lähestymistapaa hakemuksiin, joissa on kyse koulutusavustusta (Transferkurzarbeitergeld) koskevasta toimenpiteestä, määrittelemällä sen yhdenmukaisesti kussakin hakemuksessa ja tarkastamalla huolellisesti ja esittämällä näytön siitä, että kyseinen erityistoimenpide on EGR‑rahoituksen osalta tukikelpoinen EGR-asetuksen 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla eikä korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä ja että päällekkäisen rahoituksen riskiä ei ole;

17.  ottaa huomioon, että työmarkkinaosapuolet ovat sopineet kolmen siirtymäkauden yhtiön perustamisesta toteuttaakseen toimenpiteitä vähennettyjen työntekijöiden hyväksi ja että tämä on saksalaisten käytänteiden mukaista; pitää myönteisenä, että myös toimittavasta yhtiöstä (Johnson Controls Objekt Bochum GmbHCo. KG) vähennetyt työntekijät voivat osallistua siirtymäkauden yhtiöiden toteuttamiin toimenpiteisiin;

18.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

19.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

20.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös, kuinka toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; korostaa Saksan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

21.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;

22.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

23.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Saksan hakemus – EGF/2015/002 DE/Adam Opel)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/1871.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
(5)European Automobile Manufacturers Association (ACEA), The Automobile Industry Pocket Guide 2014-2015, s. 57 alkaen.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26).


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (hakemus EGF/2015/003 BE/Ford Genk, Belgia)
PDF 255kWORD 75k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2015/003 BE/Ford Genk, Belgia) (COM(2015)0336 – C8‑0250/2015 – 2015/2209(BUD))
P8_TA(2015)0334A8-0272/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0336 – C8-0250/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0272/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  ottaa huomioon, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että Belgia toimitti hakemuksen EGF/2015/003 BE/Ford Genk rahoitustuen saamiseksi EGR:stä, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 29 (Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus)(4) toimivan Ford Genkin ja 11 toimittajan tai jatkojalostajan palveluksesta oli vähennetty kaikkiaan 5 111 henkilöä, joista 3 701 Fort Genkin ja 1 180 toimittajien ja jatkojalostajien palveluksesta, ja että arviolta 4 500 irtisanotun työntekijän odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Belgia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 6 268 564 euroa kokonaiskustannusten ollessa 10 447 607 euroa;

2.  toteaa, että Belgian viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 24. maaliskuuta 2015 ja että komissio sai arvionsa valmiiksi 14. heinäkuuta 2015 ja ilmoitti asiasta Euroopan parlamentille 1. syyskuuta 2015; pitää myönteisenä, että arviointi sujui nopeasti alle viidessä kuukaudessa;

3.  toteaa, että henkilöautojen tuotanto väheni 14,6 prosentilla EU-27:ssä vuosina 2007–2012 ja että samana ajanjaksona Kiina yli kaksinkertaisti markkinaosuutensa henkilöautojen tuotannossa; toteaa näin ollen, että kyseiset tapahtumat liittyvät suoraan globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin;

4.  muistuttaa, että ensimmäinen irtisanomisaalto Ford Genkissä vuonna 2013 johti ensimmäiseen EGR-hakemukseen, joka myös perustui globalisaatioon ja jonka täytäntöönpano on nyt meneillään(5), ja että tämä toinen hakemus liittyy Ford Genkin tehtaalla vuonna 2014 laitoksen lopulliseen sulkemiseen asti joulukuussa 2014 toteutettuihin irtisanomisiin;

5.  toteaa, että Belgian autoteollisuuden tuotanto on vähentynyt 15,58 prosenttia, kun taas maailmanlaajuinen tuotanto on lisääntynyt 18,9 prosenttia;

6.  muistuttaa, että Ford Genk on ollut suurin työnantaja Limburgin läänissä; toteaa, että irtisanomiset aiheuttavat merkittävää vahinkoa Limburgin taloudelle ja että menetettyjen työpaikkojen kokonaismäärä on yli 8 000 (mukaan luettuna välilliset työpaikkojen menetykset), useimmat irtisanotuista ovat 30–54 -vuotiaita unionin kansalaisia, työttömyysaste nousee 1,8–2 prosenttiyksikköä (alueen työttömyysaste nousee jopa 29,4 prosenttia, nimittäin 6,8 prosentista 8,8 prosenttiin), BKT pienenee 2,6–2,9 prosenttia ja työvoiman tuottavuus mahdollisesti 10,9 prosenttia johtuen autoteollisuuden suuresta merkityksestä alueen työvoiman tuottavuudelle;

7.  toteaa, että NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 29 (Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) on toistaiseksi jätetty 22 EGR-hakemusta, joista 12 perustuu kauppaan liittyvään globalisaatioon ja 10 maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin; suosittelee siksi, että komissio teettää tutkimuksen Aasian ja Etelä-Amerikan markkinoista, jotta unionin valmistajilla olisi enemmän tietoja uusista tuontilisenssivaatimuksista ja keinoista olla näkyvämpi ja kilpailukykyisempi kyseisillä markkinoilla;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Belgian viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 1. tammikuuta 2015 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille ja jo ennen EGR-tukihakemuksen jättämistä;

9.  ottaa huomioon, että Belgia suunnittelee hakemuksen piiriin kuuluvia vähennettyjä työntekijöitä varten kolmentyyppisiä toimia: i) yksilöllinen työnhakuneuvonta, yksittäisten tapausten hallinnointi ja yleiset tiedotuspalvelut, ii) koulutus ja uudelleenkoulutus ja iii) avustukset ja kannustimet;

10.  pitää myönteisenä, että irtisanotut työntekijät voivat hyötyä ehdotettujen toimenpiteiden laajasta kirjosta, johon kuuluu eräitä yksilöllistä työnhakuneuvontaa, yksittäisten tapausten hallinnointia ja yleisiä tiedotuspalveluja sekä koulutusta ja uudelleenkoulutusta koskevia toimenpiteitä myös entisen työnantajan tarjoamina;

11.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti on laadittu kohteena olevia edunsaajia, heidän edustajiaan, työmarkkinaosapuolia, paikallisia, alueellisia ja kansallisia julkisia työnvälityselimiä sekä oppilaitoksia ja kyseistä yhtiötä kuullen;

12.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä irtisanottujen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

13.  tähdentää, että ammattikoulutustoimilla olisi pyrittävä parantamaan työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia ja että ne olisi mukautettava työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin; panee samalla merkille, että kyseisten työntekijöiden autoteollisuudessa ja sen tavarantoimittajien palveluksessa hankkimat erityistaidot ja -pätevyydet olisi otettava huomioon koulutus- ja uudelleenkoulutustoimissa ja niitä olisi käytettävä toimien perustana;

14.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

15.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös, kuinka toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; korostaa Belgian viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

16.  pitää myönteisenä, että viranomaiset aikovat käyttää suurimman osan käytettävissä olevista varoista yksilöllisiin palveluihin ja ainoastaan 4,94 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista käytetään avustuksiin ja kannustimiin, joiden osuus jää selvästi alle sallitun 35 prosentin enimmäisosuuden;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;

18.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

19.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Belgian hakemus – EGF/2015/003 BE/Ford Genk)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/1869.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
(5)EGF/2013/012 BE/Ford Genk (COM(2014)0532).


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto (hakemus EGF/2015/004 IT/Alitalia, Italia)
PDF 258kWORD 73k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2015/004 IT/Alitalia, Italia) (COM(2015)0397 – C8-0252/2015 – 2015/2212(BUD))
P8_TA(2015)0335A8-0274/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0397 – C8-0252/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0274/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  toteaa, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, asetetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että Italia jätti hakemuksen EGF/2015/004 IT/Alitalia EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 51 (Ilmaliikenne)(4) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason(5) alueella Lazio toimiva Gruppo Alitalia oli vähentänyt 1 249 työntekijää, ja että arviolta 184 vähennetyn työntekijän odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Italia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 414 848 euroa;

2.  toteaa, että Italian viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 24. maaliskuuta 2015 ja että komissio sai arvionsa valmiiksi 7. elokuuta 2015 ja ilmoitti asiasta parlamentille 1. syyskuuta 2015; pitää myönteisenä, että arviointi sujui nopeasti alle viidessä kuukaudessa;

3.  toteaa, että kansainväliset lentoliikennemarkkinat ovat kärsineet vakavista talouden häiriötiloista ja erityisesti unionin markkinaosuuden pienenemisestä sekä Persianlahden maiden ja turkkilaisten lentoyhtiöiden matkustajamäärien valtavasta kasvusta eurooppalaisten yhtiöiden kuten Alitalian kustannuksella;

4.  muistuttaa, että vaikka Lazion alueen työllisyys on kärsinyt talous- ja rahoituskriisin vaikutuksista vähemmän kuin kansallisen tason työllisyys, joka kerta kun työttömyysaste kohoaa, se aiheuttaa paineita CIG(6)-tukijärjestelmälle;

5.  toteaa, että NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 51 (Ilmaliikenne) on tähän mennessä jätetty yksi EGR-hakemus(7), joka myöskin perustui kauppaan liittyvään globalisaatioon;

6.  pitää myönteisenä keskittymistä Italian viranomaisten ehdottamiin aktiivista työnhakua ja koulutusta koskeviin toimenpiteisiin, kuten yli 50-vuotiaille vähennetyille työntekijöille tarkoitettuun uudelleentyöllistymistä tukevaan järjestelmään;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Italian viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 1. huhtikuuta 2015 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille;

8.  panee merkille, että EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet – valmistelutoimet, hallinnointi, tiedotus ja mainonta sekä valvonta- ja raportointi – muodostavat verrattain suuren osan kokonaiskustannuksista (3,99 prosenttia);

9.  pitää valitettavana, että ehdotettujen toimenpiteiden kohteena on tukeen oikeutetuista 1 249 edunsaajasta vain 184 (14,7 prosenttia) – eli hyvin pieni osa kaikista vähennetyistä työntekijöistä;

10.  pitää myönteisenä, että kaikki 184 kohteena olevaa edunsaajaa pääsevät oletettavasti yksilöllisten palvelujen paketin piiriin;

11.  toteaa, että Italia suunnittelee viidenlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: (i) sisäänotto ja taitojen arviointi, (ii) aktiivinen työnhaun tukeminen, (iii) koulutus, (iv) liikkumisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ja (v) yli 50-vuotiaiden työhönottoetuudet;

12.  panee merkille, että avustukset ja kannustimet rajoittuvat liikkumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja työhönottoetuuksiin ja niiden määrä ei ylitä suurinta sallittua määrää eli 35:tä prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista, kuten EGR-asetuksessa säädetään;

13.  panee tyytyväisenä merkille yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työhönottoetuudet; katsoo, että maksujen jaottelutapa kannustaa ottamaan asianomaisia työntekijöitä työhön paremmin työehdoin;

14.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia, työnhakutukea antavia akkreditoituja virastoja ja työntekijöitä;

15.  pitää myönteisenä, että työntekijöille aktiivisen työnhaun tukea tarjoaville akkreditoiduille virastoille maksetaan saavutettujen tulosten perusteella;

16.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti EGR:n varoilla tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

17.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä irtisanottujen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

18.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös, kuinka toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; korostaa Italian viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

19.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; huomauttaa uuden aikataulun määräaikoihin liittyvistä paineista ja mahdollisista vaikutuksista tapausten tutkintaan;

20.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

21.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Italian hakemus – EGF/2015/004 IT/Alitalia)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/1870.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
(5)Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8. marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).
(6)Cassa Integrazione Guadagno (CIG) on tukijärjestelmä, jonka tarkoituksena on taata tietty tulotaso työntekijöille, joita estetään tekemästä työtään. CIG:tä käytetään silloin, kun tuotantotoimintaa vähennetään tai se keskeytetään sellaisen rakenneuudistuksen, yrityssaneerauksen, yrityskriisin tai konkurssimenettelyn vuoksi, josta on vakavia seurauksia paikallisilla työmarkkinoilla. CIG on väline, jolla estetään työntekijöiden vähentäminen siten, että yritysten ei tarvitse maksaa työvoimakustannuksia työntekijöistä, joita ei väliaikaisesti tarvita, niiden odottaessa normaalin tuotantotoiminnan uudelleen aloittamista. CIG:n jälkeen seuraa kuitenkin usein mobilità (liikkuvuus).
(7)EGF/2013/014 FR/Air France (COM(2014)0701).


Kehitysmaiden paikallisviranomaisten rooli kehitysyhteistyössä
PDF 200kWORD 90k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2015 kehitysmaiden paikallisviranomaisten roolista kehitysyhteistyössä (2015/2004(INI))
P8_TA(2015)0336A8-0232/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vuosituhatjulistuksen,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän avoimen työryhmän heinäkuussa 2014 esittämän raportin,

–  ottaa huomioon EU:sta ja vuoden 2015 jälkeisestä globaalista kehityksen toimintakehyksestä 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen rahoitusta käsittelevän hallitustenvälisen asiantuntijakomitean 8. elokuuta 2014 esittämän raportin,

–  ottaa huomioon kestävää kehitystä käsitelleen korkean tason poliittisen foorumin heinäkuussa 2014 antaman ministeritason julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n vuosituhannen kehitystavoitteita koskevan raportin vuodelta 2014,

–  ottaa huomioon Méxicossa huhtikuussa 2014 pidetyn tehokasta kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden korkean tason kokouksen päätösasiakirjan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP), Global Taskforce -verkoston(2) ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelman 31. lokakuuta 2014 laatiman raportin vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman toteuttamista koskevasta vuoropuhelusta,

–  ottaa huomioon YK:n kehitysryhmän (UNDG) vuonna 2014 antaman vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman toteuttamista koskevan raportin ”Delivering the Post-2015 development agenda: opportunities at the national and local levels”,

–  ottaa huomioon UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin vuodelta 2014 ”Sustaining Human Progress: Reducing Vulnerabilities and Building Resilience”,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiivistelmäraportin vuoden 2015 jälkeisestä ohjelmasta,

–  ottaa huomioon YK:n selvityksen ”Gender Chart 2012”, jossa arvioidaan edistymistä kahdeksassa vuosituhattavoitteessa sukupuolten tasa-arvon kannalta,

–  ottaa huomioon vuonna 1992 pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin tulokset sekä sen seurantakokouksena Rio de Janeirossa Brasiliassa 20.–22. kesäkuuta 2012 pidetyn kestävän kehityksen konferenssin raportin,

–  ottaa huomioon YK:n korkea-arvoisista henkilöistä koostuvan ryhmän toukokuussa 2013 antaman vuoden 2015 jälkeistä kehitysohjelmaa koskevan raportin,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2012 YK:n pääsihteerille annetun vuoden 2015 jälkeistä YK:n kehitysohjelmaa käsittelevän YK-järjestelmän työryhmän raportin ”Realising the future we want for all”,

–  ottaa huomioon vähiten kehittyneitä maita koskevan Istanbulin toimintaohjelman vuosiksi 2011–2020,

–  ottaa huomioon Busanissa Etelä-Koreassa joulukuussa 2011 pidetyssä avun tuloksellisuutta koskeneessa korkean tason kokouksessa annetun julistuksen ja toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja ihmisoikeuksien oikeudellisen kehyksen,

–  ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta ja Accran toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon vuonna 1986 annetun YK:n julistuksen oikeudesta kehitykseen,

–  ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen(3) ja EU:n menettelysäännöt täydentävyydestä ja työnjaosta kehitysyhteistyöpolitiikassa(4),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kumppanimaiden paikallisviranomaisten vaikutusvallan lisääminen hallinnon tehostamiseksi ja kehitystulosten vaikuttavuuden parantamiseksi” (COM(2013)0280),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta: Euroopan sitoutuminen kestävän kehityksen tukemiseen(5)” ja 22. heinäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät paikallisviranomaisista ja kehityksestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 7 artiklan, jonka mukaan ”unioni varmistaa eri politiikkojensa ja toimiensa välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen”,

–  ottaa huomioon SEUT:n 208 artiklan, jossa määrätään, että unioni ”ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin”,

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä koskeva maailmanlaajuinen kumppanuus vuoden 2015 jälkeen” (COM(2015)0044),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Ihmisarvoinen elämä kaikille: visiosta yhteisiin toimiin” (COM(2014)0335),

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Yksityissektorin roolin vahvistaminen kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kasvun tavoittelussa” (COM(2014)0263),

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2014 annetun kaikki ihmisoikeudet käsittävää oikeusperusteista lähestymistapaa koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”A right-based approach, encompassing all human rights for EU development cooperation” (SWD(2014)0152),

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti” (COM(2013)0092),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Demokratian ja kestävän kehityksen juuret: EU:n suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan ulkosuhteissa” (COM(2012)0492),

–  ottaa huomioon EU:n kannan valmistelemiseksi 15. kesäkuuta–15. syyskuuta 2012 järjestetyt komission julkiset kuulemiset kehitystä koskevan toimintakehyksen valmistelusta vuoden 2015 jälkeiseksi ajaksi (”Towards a Post-2015 Development Framework”),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyön toimijoina” (SEC(2008)2570),

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission Euroopan unionin kehityspolitiikkaa koskevan yhteisen julkilausuman ”Eurooppalainen konsensus”(6),

–  ottaa huomioon EU:n kehitysyhteistyöpäivillä 16. marraskuuta 2008 laaditun paikallishallintoa tukevaa kehitysyhteistyötä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus – Kehityksen vauhdittaminen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi” (COM(2005)0134) sekä 14. toukokuuta 2012 pidetyn ulkoasiainneuvoston 3166. istunnon päätelmät ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma”,

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2015 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Ihmisarvoinen elämä kaikille: visiosta yhteisiin toimiin”,

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Kumppanimaiden paikallisviranomaisten vaikutusvallan lisääminen hallinnon tehostamiseksi ja kehitystulosten vaikuttavuuden parantamiseksi”,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2010 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Kevätpaketti: EU:n toimintasuunnitelma vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi”,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2009 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyön toimijoina”,

–  ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014(7),

–  ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kehitysyhteistyön eurooppalaisesta teemavuodesta (2015)(8),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Vuosituhannen kehitystavoitteet – vuoden 2015 jälkeisen toimintakehyksen määrittely”(9),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2014 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät kaikki ihmisoikeudet käsittävän oikeusperusteisen lähestymistavan soveltamisesta kehitysyhteistyössä,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen rahoittamisesta vuoden 2015 jälkeen,

–  ottaa huomioon AKT-valtioiden ja EU:n 20. kesäkuuta 2014 antaman yhteisen julistuksen vuoden 2015 jälkeisestä kehitysohjelmasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0232/2015),

A.  toteaa, että paikallisviranomaiset ovat tärkeitä valtiollisia ja institutionaalisia toimijoita paikallishallinnossa, ruohonjuuritason demokratian synnyttämisessä ja alueiden kestävässä kehittämisessä, ne tukeutuvat paikallisen väestön demokraattiseen osallistumiseen, ja niillä on tärkeä rooli vuoden 2015 jälkeisten tavoitteiden toteuttamisessa;

B.  ottaa huomioon, että paikallisviranomaisilla on ratkaiseva rooli kehitystavoitteiden määrittelyssä, organisoinnissa ja saavuttamisessa;

C.  ottaa huomioon, että paikallisviranomaiset ovat vahva alueellisten, kansallisten ja maailmanlaajuisten tavoitteiden välinen kohtaamisalue vuoden 2015 jälkeisessä ohjelmassa;

D.  ottaa huomioon, että paikallisviranomaisilla on ratkaiseva rooli heikossa asemassa olevien väestönosien suojelussa epävakaissa kriisivaltioissa ja keskitulotason maissa;

E.  katsoo, että globaalin kestävän kehityksen uusi toimintakehys antaa mahdollisuuden varmistaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, paikallisviranomaisten ja kansallisten parlamenttien laajan osallistumisen; toteaa, että paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen voimaannuttaminen on ehdottoman välttämätöntä asianmukaisen, avoimen ja vastuullisen hallinnon varmistamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että EU on osallistunut aktiivisesti paikallisviranomaisten tukemiseen kehitysmaissa ja pyrkinyt siten osaltaan vähentämään köyhyyttä ja edistämään vuosituhattavoitteiden saavuttamista sekä demokraattista hallintoa paikallistasolla;

G.  ottaa huomioon, että alue- ja paikallisviranomaisten edustajat ovat osallistuneet kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän YK:n yleiskokouksen avoimen työryhmän kokouksiin ja että Global Taskforce -verkosto on yhteistyössä UNDP:n ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelman kanssa johtanut vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman toteuttamista koskevia YK:n kuulemisia;

H.  ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin tiivistelmäraportissa vuoden 2015 jälkeisestä kehitysohjelmasta todetaan, että tarvitaan uusi kehitysohjelma, jolla uudistetaan kehitysyhteistyötä ja joka on yleismaailmallinen ja ihmiskeskeinen ja perustuu ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteisiin; ottaa huomioon, että pääsihteeri kehottaa innovatiivisia kumppanuuksia, paikallisviranomaiset mukaan luettuina, olemaan pääasiallisia toimijoita tämän ohjelman toteuttamisessa ja toteuttamaan ohjelman mahdollisimman kansalaisläheisesti;

I.  toteaa, että vuoden 2015 jälkeisen globaalin kehitysohjelman kriittisimmät tavoitteet ja haasteet edellyttävät paikallista toimintaa ja vahvoja kumppanuuksia;

J.  ottaa huomioon, että maailman väestömäärän arvioidaan kasvavan noin 7 miljardista 9,3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja että suurin osa kasvusta tapahtuu kehitysmaissa ja erityisesti niiden kaupungeissa; katsoo, että liian voimakas kaupungistuminen vaarantaa kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet;

K.  toteaa, että 2,5 miljardia uutta kaupunkilaista tarvitsee koulutusta, terveyspalveluja, työtä, ruokaa, hygienia- ja saniteettipalveluja, liikennepalveluja, asuntoja ja sähköä; toteaa, että tästä aiheutuu suuria haasteita paikallis- ja alueviranomaisille sekä näiden palvelujen tarjoamisesta vastuussa oleville kuntien ja kaupunkien viranomaisille;

L.  ottaa huomioon, että Rion julistuksessa korostetaan, että alkuperäiskansoilla ja niiden yhteisöillä on tärkeä rooli ympäristöasioiden hallinnassa ja kehittämisessä; katsoo, että hallitusten olisi tunnustettava niiden identiteetti, kulttuuri ja intressit ja tuettava niitä sekä mahdollistettava niiden aktiivinen osallistuminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen;

M.  ottaa huomioon, että köyhyys on vähentynyt epätasaisesti ja että eriarvoisuuden lisääntyminen sekä teollistuneissa että kehitysmaissa on merkittävä kehityshaaste;

N.  toteaa, että väkivaltaiset konfliktit ja humanitaariset kriisit haittaavat edelleen kehitystoimia; ottaa huomioon, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten naiset, lapset ja iäkkäät henkilöt kärsivät sotilaallisista konflikteista ja kriiseistä ja että paikallisviranomaiset ovat ensisijaisia toimijoita konfliktien ehkäisemisessä ja hallinnassa;

O.  katsoo, että nälkää kärsivien määrän puolittamiseksi tarvitaan edelleen lisätoimia, sillä 162 miljoonaa lasta kärsii aliravitsemuksesta; katsoo, että piilonälkä voidaan määritellä hivenaineiden puutokseksi, ja toteaa, että se voi vahingoittaa peruuttamattomasti terveyttä ja sillä voi myös olla ihmisten tuottavuutta heikentäviä sosioekonomisia seurauksia;

P.  toteaa, että ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen uhkaavat köyhyyden vähentämistä ja ovat suuri haaste paikallisviranomaisille, sillä ne vaikuttavat ensimmäiseksi paikallisväestöön;

Q.  katsoo, että on luotava lisää uusia ihmisarvoisia työpaikkoja, jotta voidaan vastata väestönkasvuun globaalilla tasolla; toteaa, että yksityinen sektori on merkittävä työllistäjä sekä teollistuneissa että kehitysmaissa ja että se voi siksi olla tärkeä yhteistyökumppani köyhyyden torjumisessa;

R.  toteaa, että kehitysavulla on edelleen ainutlaatuinen merkitys köyhyyden vähentämisessä ja suunnan muuttamisessa kehitysmaissa; katsoo, että kehitysavun olisi oltava kohdennetumpaa, jotta sillä voitaisiin vastata heikoimmassa asemassa olevien väestönosien tarpeisiin; katsoo lisäksi, että kehitysapu yksinään ei riitä ja että on turvauduttava innovatiivisiin rahoitusmenetelmiin;

S.  katsoo, että kansainvälisen, julkisen ja yksityisen rahoituksen käyttöönotto on ratkaisevan tärkeää kestävän paikallisen kehityksen edistämiselle;

T.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat suurimpia kehitysavun antajia ja myös keskeisiä politiikan muotoilijoita ja hajautetun yhteistyön toimijoita ja että niiden olisi siksi edelleen oltava liikkeellepanevia voimia YK:n johdolla käytävien neuvottelujen seuraavassa vaiheessa erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen osalta;

U.  toteaa, että SEUT:n 208 artiklassa vahvistetaan, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen, ja määrätään kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta;

I.Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyön toimijoina ja Euroopan unionin rooli

1.  palauttaa mieliin, että Busanin kumppanuus tarjoaa laajenevan foorumin uusille kehitysalan toimijoille, kuten paikallisille ja alueellisille toimijoille;

2.  korostaa, että komission tiedonannossa esitetyt paikallisviranomaisia koskevat uudet suuntaviivat ja paikallisviranomaisten tunnustaminen valtiollisina toimijoina ovat merkittävä askel eteenpäin uudessa Euroopan unionin kehitysohjelmassa;

3.  korostaa, että on tärkeää panna nämä uudet suuntaviivat konkreettisesti täytäntöön eurooppalaisessa yhteistyössä yhdennessätoista Euroopan kehitysrahastossa (EKR) ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä (DCI);

4.  korostaa, että strateginen suunnittelu kansallisella ja paikallisella tasolla on aivan välttämätöntä, jotta voidaan edistää ja yhdentää kehityksen kolme pääulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöulottuvuus;

5.  on ilahtunut siitä, että paikallisviranomaisten kapasiteetin vahvistamista tuetaan paikallisviranomaisia koskevalla budjettikohdalla ja erityisesti siitä, että paikallisviranomaisten toiminnan koordinointiin tarvittavien rakenteiden lujittamista kansallisella ja alueellisella tasolla ja EU:n tasolla sekä kumppanuuden toteuttamista EU:n tasolla tuetaan;

6.  toteaa, että paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli kehitysmaissa; kannustaa tekemään EU:n jäsenvaltioiden paikallisviranomaisten ja kehitysmaiden paikallisviranomaisten välisiä kumppanuusjärjestelyjä muun muassa koulutuksen ja inhimillisten voimavarojen alalla suuremman hyödyn saamiseksi ja esimerkiksi ympäristösuunnittelun parantamiseksi;

7.  katsoo, että nämä koordinointirakenteet ovat ratkaisevan tärkeitä teknisen ja menetelmiä koskevan tuen antamisessa paikallisen kapasiteetin kehittämiseksi, asiantuntemuksen vaihdossa hajauttamisprosessin tukemiseksi ja peruspalvelujen tuottamisessa; katsoo, että ne ovat myös tarkoituksenmukainen viitekehys poliittiselle vuoropuhelulle ja paikallisviranomaisten äänen kuuluviin saattamiseksi kaikilla hallinnon tasoilla;

8.  kehottaa EU:ta edistämään hajautettua yhteistyötä keinona panna täytäntöön vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma; vaatii komissiota tekemään hajauttamisesta yhden rahoituksen keskittämisen pääkohteista ulkoisen avun rahoitusvälineissään kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja Euroopan kehitysrahastosta alkaen, sekä tehostamaan toimia paikallisviranomaisten osallistamiseksi täysimääräisesti yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöön panemiseen kumppanimaissa, alueilla sekä alakohtaisen ja talousarviota koskevan tuen antamisessa; kehottaa jäsenvaltioita varaamaan kehitysohjelmissaan asianmukaisen roolin paikallisviranomaisille sovittamalla yhteen niidet toimet komission ja muiden jäsenvaltioiden toimien kanssa;

II.Poliittinen vuoropuhelu, rahoitusvarojen käyttöönotto ja tilitys

9.  korostaa, että on varmistettava rahoitusvarojen tasapuolisempi siirto kansalliselta tasolta alueita alemmille tasoille, kaupungeille ja kunnille;

10.  painottaa, että meneillään olevassa hajauttamisprosessissa on kannustettava jäsenvaltioiden hallituksia siirtämään osa kansallisen talousarvion määrärahoista alue- ja paikallisviranomaisille; katsoo siksi, että paikallisviranomaisten rahoitus- ja talousarviokapasiteettia on vahvistettava erityisesti yhteenliittymien avulla;

11.  katsoo, että osa EU:n talousarviosta myönnettävästä tuesta on kohdennettava paikallisyhteisöjen rahoittamiseen;

12.  vaatii aloittamaan todellisen poliittisen vuoropuhelun paikallisviranomaisten kanssa osana eurooppalaista yhteistyötä siten, että on mahdollista arvioida edistymistä, ongelmia ja mahdollisuuksia lisätä avun tuloksellisuutta paikallistasolla;

13.  pyytää institutionalisoimaan tämän vuoropuhelun käyttäen nykyisiä eri yhteistyömuotojen sisällä olevia koordinointirakenteita;

III.Paikallisviranomaisten rooli vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa: kokemuksista opittua

14.  painottaa, että vuosituhattavoitteista ilmeni, että paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli köyhyyden torjunnassa sekä vesihuollon, hygienia- ja saniteettipalvelujen, perusterveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisten julkisten palvelujen tarjoamisessa;

15.  pitää myönteisenä hajautettua kehitysyhteistyötä koskevien aloitteiden leviämistä ja kaupunkien välisten yhteistyömekanismien käyttöä;

16.  korostaa, että on myönnettävä lisää varoja hajautettujen viranomaisten kapasiteetin vahvistamiseen, jotta ne voivat tarjota laadukkaita julkisia palveluja, taata yhtäläiset mahdollisuudet ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

17.  pitää valitettavana, ettei vuosituhannen kehitystavoitteissa ole otettu riittävästi huomioon kehityksen paikallisen ulottuvuuden merkitystä; pitää valitettavana, ettei kehitysohjelmiin ole sisällytetty riittävässä määrin kulttuurista ulottuvuutta, joka on välttämätön edellytys paikallisten olojen ymmärtämiselle; kehottaa ottamaan huomioon kulttuurisen ulottuvuuden paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä strategioissa köyhyyden vähentämiseksi;

18.  pitää valitettavana, että vuosituhattavoitteissa ei ole selkeästi mukautettu globaaleja tavoitteita kansallisiin ja paikallisiin olosuhteisiin;

IV.Vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman määrittely: haasteet ja mahdollisuudet

19.  katsoo, että vuoden 2015 jälkeiseen prosessiin olisi sisällytettävä selkeä visio Rio+20-kokouksen tulosten täytäntöönpanosta ja siinä olisi tunnustettava paikallisviranomaisten rooli;

20.  korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteille on määriteltävä tavoiteltavat tulokset ja luotettavat indikaattorit, joiden on oltava olosuhteisiin sopivia ja vastattava paikallisväestön tarpeisiin ja huolenaiheisiin; kehottaa EU:ta vahvistamaan paikallisviranomaisten roolia ja ottamaan niiden asiantuntemuksen huomioon muissa kestävän kehityksen tavoitteissa;

21.  kehottaa EU:ta kiinnittämään vastedeskin erityistä huomiota paikallisviranomaisiin kehitystoimien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä rahoitustuen antamisessa; tähdentää, että tämä edellyttäisi aidosti osallistavaa prosessia, jota aletaan toteuttaa jo kehityspolitiikan suunnittelun alkuvaiheessa, ja toteaa, että hajautetun julkisen avun merkitys on näin ollen tunnustettava ja sitä on vahvistettava; korostaa tarvetta varmistaa niiden lisääntyvä osallistuminen kehitysstrategioiden määrittelyyn;

22.  kehottaa unionia huolehtimaan siitä, että paikallisviranomaiset ovat paremmin edustettuina vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman hyväksymistä koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa, kehitysyhteistyön rahoittamista koskevassa kansainvälisessä konferenssissa ja kansainvälisessä ilmastokonferenssissa;

23.  kehottaa EU:ta edelleen tukemaan kaupunkeja ja asuinalueita koskeviin riippumattomiin tavoitteisiin pyrkimistä;

V.Uuden ja tehokkaan globaalin kumppanuuden tarve (muun muassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa)

24.  kehottaa EU:ta osaltaan vahvistamaan monien sidosryhmien välisiä kumppanuuksia ja toteuttamaan vuoden 2015 jälkeisen ohjelman paikallisella tasolla;

25.  kehottaa määrittelemään ja jakamaan selkeästi kumppaneiden vastuualueet;

VI.Kumppanuus yksityisen sektorin kanssa

26.  muistuttaa, että julkinen sektori on uuden globaalin kehitysohjelman tärkein mahdollistaja ja toteuttaja; korostaa, että julkisten varojen käyttöönotto ja kansalaisten panokseen sekä luonnonvarojen läpinäkyvään hyödyntämiseen ja oikeudenmukaiseen tulonjakoon perustuvan verotusjärjestelmän vahvistaminen on sen tehokkuuden olennainen edellytys;

27.  toistaa, että on välttämätöntä tukea keskiluokan syntymistä edistämällä erityisesti nuorten ja naisten yksityisyrittäjyyttä;

28.  korostaa, että on tärkeää voimaannuttaa paikalliset mikroyritykset ja pk-yritykset työpaikkojen luomisessa ja kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämisessä julkisten ja yksityisten toimien avulla;

29.  toteaa, että on pantava täytäntöön tehokkaat vastuumekanismit ja määriteltävä pakolliset sosiaali- ja ympäristötakuut;

VII.Kumppanuus kansalaisyhteiskunnan kanssa

30.  katsoo, että vuoden 2015 jälkeisellä globaalilla kehitysohjelmalla on muutettava kansalaisyhteiskunnan järjestöjen roolia ja vaikutusta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa luomalla mekanismeja säännöllistä vuoropuhelua varten, joka olisi riittävän tehokasta myönteisen palautteen saamiseksi kansalaisyhteiskunnalta;

VIII. Paikallisen vastuun ja paikallisten valmiuksien kehittämisen tukeminen

31.  korostaa, että hallitusten on oltava vastuussa sekä omassa maassa toimiville sidosryhmille että kansainväliselle yhteisölle;

32.  korostaa, että on tärkeää edistää avoimuutta ja monien sidosryhmien välistä vuoropuhelua, jotta voidaan lisätä paikallisen väestön, alkuperäiskansojen, maahanmuuttajien ja vähemmistöjen osallistumista;

33.  katsoo, että on toteutettava tehokkaita toimia, joilla parannetaan paikallisviranomaisten mahdollisuuksia tarjota julkisia palveluja;

34.  painottaa, että on tärkeää kehittää hyvää hallintoa paikallistasolla edistämällä vastuuvelvollisuuden, avoimuuden, osallistumisen, reagoinnin ja oikeusvaltion periaatteita;

35.  kannustaa luomaan talousarviota laadittaessa foorumeja paikallistasolla käytäviä neuvotteluja varten;

36.  korostaa, että julkisia tietojenkeruujärjestelmiä on pikaisesti uudistettava;

IX.Alkuperäiskansat ja kehitystoimien suunnittelu

37.  korostaa, että alkuperäiskansat olisi otettava tiiviisti mukaan paikallisten ja alueellisten kehittämis- ja investointisuunnitelmien valmisteluun;

38.  kehottaa hallituksia ja paikallisviranomaisia a) vahvistamaan paikallista lainsäädäntöä perinteisten maanhallintajärjestelyjen tunnustamiseksi, b) tekemään yhteistyötä perinteisten auktoriteettien kanssa luonnonvarojen hallinnoinnissa, c) puuttumaan alkuperäiskansoja koskeviin sukupuoleen ja sukupolvien välisiin suhteisiin liittyviin kysymyksiin, d) suojelemaan alkuperäiskansojen tietämystä ja e) lisäämään alkuperäiskansojen mahdollisuuksia osallistua kehitystoimien suunnitteluun;

X.Teknologian siirto

39.  korostaa, että hallitusten ja paikallisviranomaisten olisi luotava mahdollisuudet teknologian siirrolle;

40.  katsoo, että tällaiseen yhteistyöhön olisi sisällytettävä myös pitkän aikavälin investoinnit;

XI.Kaupungit ja asuinalueet

41.  pitää myönteisenä afrikkalaisten kaupunkien osallistumista Yhdistyneiden kansakuntien asuin- ja kestävän kaupunkikehityksen konferenssin (Habitat III) valmisteluun; kehottaa komissiota tukemaan tällaista osallistumista ja varaamaan kumppanuutta koskevissa suunnitelmissaan tukea kestävää kaupunkikehitystä koskevan prosessin hallinnointiin;

42.  pitää myönteisenä avoimen työryhmän päätöstä kaupunkien kestävää kehitystä koskevan itsenäisen tavoitteen sisällyttämisestä ohjelmaan;

43.  painottaa, että on tärkeää hyväksyä alueellinen lähestymistapa kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi jätehuoltoa ja köyhyyttä kaupungeissa, epätasa-arvoisuuden vähentämistä, kansalaisten emansipoitumista, osallistavaa hallintoa, innovatiivisen infrastruktuurin suunnittelua, palvelujen tuottamista, maankäytön hallinnointia, kaupunkien osuutta globaalissa ympäristönmuutoksessa sekä niiden vaikutusta ekosysteemeihin, luonnonkatastrofien riskien vähentämistä, energiankäyttöä jne.;

44.  korostaa, että on tärkeää tukea kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita myös antamalla niille taloudellista ja teknistä apua;

XII.Hyvä hallinto ja korruption torjunta

45.  korostaa, että kansainvälistä yhteistyötä laittomien rahavirtojen pysäyttämiseksi olisi tehostettava, jotta varmistetaan paikallisten ja kansainvälisten yritysten tasapuolinen kohtelu verotusta koskevissa kysymyksissä;

46.  korostaa, että vallan hajauttaminen on tehokas keino torjua korruptiota, mukaan luettuna monikansallisten yritysten harjoittaman korruption torjunta, sekä edistää julkishallinnon nykyaikaistamista ja kansalaisten tarpeisiin vastaavien taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten toteuttamista;

XIII. Resurssien käyttöönoton tehostaminen

47.  korostaa, että on tutkittava mahdollisuuksia ottaa käyttöön luovia ja oikeudenmukaisia rahoitusmekanismeja;

48.  korostaa että kansallisten resurssien käyttöönotto paikallistasolla on erittäin tärkeää vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman toteuttamisen onnistumiselle, sillä se on yksi avaintekijöistä kansallista ja paikallista kehitystä edistävien politiikkojen ja strategioiden täytäntöön panemisessa; korostaa tässä yhteydessä, että on ehdottomasti vahvistettava kumppanimaiden paikallisviranomaisten kapasiteettia kunnallisverotuksessa ja talousarvion suunnittelussa; pitää myönteisenä paikallisen rahoituksen tarkkailupisteiden asteittaista perustamista, ja katsoo, että niiden olisi saatava enemmän tukea Euroopan unionilta;

49.  katsoo, että erityisesti maaseudulla on tehokkaampaa toimia paikallistasolla kansalaisten elinolojen parantamiseksi ja että yksi tärkeä haaste paikallisille ja kansallisille viranomaisille on kannustaa epävirallisen sektorin asteittaista virallistamista, ilman että heikennetään innovointihalukkuutta;

50.  kehottaa Maailmanpankkia ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia päivittämään ympäristö- ja sosiaalitakuita koskevia toimintaperiaatteitaan;

51.  muistuttaa, että paikallisviranomaiset joutuvat ensimmäisinä vastaamaan yhä lisääntyviin kriiseihin, mutta useimmiten niiltä puuttuu valmiuksia ja keinoja vastata niihin tehokkaasti;

52.  kehottaa komissiota edistämään innovatiivisten rahoituslähteiden käyttöönottoa hajautettuun yhteistyöhön, mukaan lukien lainan ja tuen yhdistämisvälineitä, joita ei ole vielä mukautettu paikallisviranomaisten erityistarpeisiin;

53.  kehottaa Euroopan unionia lisäämään paikalliselle kehitykselle välttämättömän hajautetun rahoituksen määrärahoja;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0059.
(2)Paikallis- ja aluehallitusten Global Taskforce ‑verkosto vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman Habitat III -konferenssin valmistelemiseksi.
(3)EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
(4)Neuvoston päätelmät 9558/07, 15.5.2007.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0432.
(6)EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
(7)EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44.
(8)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0269.
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0283.

Oikeudellinen huomautus