Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 27. lokakuuta 2015 - StrasbourgLopullinen painos
Yhteinen maatalouspolitiikka: vanhentuneiden säädösten kumoaminen ***I
 EU:n ja Sveitsin valaliiton sopimus tilejä koskevasta automaattisesta tiedonvaihdosta *
 Säästöjen tuottamien korkotulojen verotus: säästödirektiivin kumoaminen *
 Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Ruotsin kanssa *
 Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Belgian kanssa *
 Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Puolan kanssa *
 Matkapaketit ja yhdistetyt matkajärjestelyt ***II
 Eurooppalaiset sähköisen viestinnän sisämarkkinat ***II
 Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun vastaavanlaiseen kohteluun tai rankaisemiseen ***I
 Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla *
 Vastuuvapaus 2013: ARTEMIS-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
 Vastuuvapaus 2013: ENIAC-yhteisyritys
 Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
 Ebolakriisi: opetukset pitkällä aikavälillä
 Autoalan päästömittaukset

Yhteinen maatalouspolitiikka: vanhentuneiden säädösten kumoaminen ***I
PDF 232kWORD 64k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi öljyjen ja rasvojen sisältämän erukahapon enimmäispitoisuuden määrittämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/621/ETY sekä sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 kumoamisesta (COM(2015)0174 – C8-0101/2015 – 2015/0090(COD))
P8_TA(2015)0360A8-0255/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0174),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 42 artiklan ensimmäisen kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0101/2015),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 114 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 1. heinäkuuta 2015 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. syyskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0255/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 27. lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/… antamiseksi öljyjen ja rasvojen sisältämän erukahapon enimmäispitoisuuden määrittämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/621/ETY sekä sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/2284.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


EU:n ja Sveitsin valaliiton sopimus tilejä koskevasta automaattisesta tiedonvaihdosta *
PDF 243kWORD 66k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston päätökseksi säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehdyn, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muutospöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (08266/1/2015 – C8-0169/2015 – 2015/0076(NLE))
P8_TA(2015)0361A8-0271/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08266/1/2015),

–  ottaa huomioon luonnoksen säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevassa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehdyn, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muutospöytäkirjaksi (08297/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0169/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0271/2015),

1.  hyväksyy esityksen neuvoston päätökseksi, sellaisena kuin se on tarkistettuna, ja hyväksyy sopimuksen muutospöytäkirjan tekemisen;

2.  pitää valitettavana, että ei voida tehdä parannuksia, jotka koskevat erityisesti annettavia tietoja ja tiedonvaihdon automaattista, sitovaa ja rajoittamatonta luonnetta;

3.  kehottaa komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille, jos tämän sopimuksen muutospöytäkirjan tekemisen loppuvaiheessa tapahtuu muutoksia tai ilmenee jotain uutta;

4.  muistuttaa neuvostoa sen velvollisuudesta kuulla parlamenttia uudestaan, jos se muuttaa päätösesitystä;

5.  painottaa, että on tärkeää toteuttaa tehokkaita toimia petosten ja verojen välttelyn ja erityisesti unioniin sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden veronkierron ja verojen välttelyn torjumiseksi silloin, kun siihen liittyy kolmansissa maissa sijaitsevia rahoituslaitoksia;

6.  kehottaa komissiota arvioimaan 18 kuukauden kuluttua sopimuksen muutospöytäkirjan voimaantulosta sopimuksen soveltamista ja sen tuloksia ja antamaan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä liittämään siihen tarvittaessa ehdotuksia sopimuksen tarkistamiseksi;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton hallituksille ja parlamenteille.

Esitys päätökseksi   Tarkistus
Tarkistus 1
Esitys päätökseksi
2 artikla – 1 kohta
1.   Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta muutospöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa määrätyn ilmoituksen4.
1.   Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta muutospöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa määrätyn ilmoituksen4, jotta varmistetaan, että raportoitavia tilejä koskevan automaattisen tiedonvaihdon sääntöjä noudatetaan ja sääntöjen noudattamista ja soveltamisen valvontaa koskeva yhteistyö on mahdollista.
__________________
__________________
4 Neuvoston pääsihteeristö julkaisee muutospöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 Neuvoston pääsihteeristö julkaisee muutospöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tarkistus 2
Esitys päätökseksi
2 artikla – 2 kohta
2.   Komissio ilmoittaa Sveitsin valaliitolle ja jäsenvaltioille Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen finanssitilitietojen automaattista vaihtoa kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti annetuista ilmoituksista, jotka johtuvat muutospöytäkirjasta.
2.   Komissio ilmoittaa Sveitsin valaliitolle ja jäsenvaltioille Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen finanssitilitietojen automaattista vaihtoa kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti annetuista ilmoituksista, jotka aiheutuvat muutospöytäkirjasta.

Säästöjen tuottamien korkotulojen verotus: säästödirektiivin kumoaminen *
PDF 242kWORD 68k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (COM(2015)0129 – C8-0086/2015 – 2015/0065(CNS))
P8_TA(2015)0362A8-0299/2015

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2015)0129),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0086/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 50 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0299/2015),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)   Direktiivin 2014/107/EU soveltamisala on pääsääntöisesti laajempi kuin direktiivissä 2003/48/EY, ja siinä säädetään, että tapauksissa, joissa soveltamisaloissa on päällekkäisyyttä, direktiivi 2014/107/EU on etusijalla. On vielä marginaalisia tapauksia, joissa muutoin sovellettaisiin ainoastaan direktiiviä 2003/48/EY. Nämä marginaaliset tapaukset johtuvat näissä kahdessa direktiivissä säädettyjen periaatteiden pienistä eroista ja erilaisista yksittäisistä vapautuksista. Jos tällaisissa harvoissa tapauksissa direktiivin 2003/48/EY soveltamisala ei sisälly direktiivin 2014/107/EU soveltamisalaan, direktiivin 2003/48/EY asianomaisia säännöksiä sovellettaisiin edelleen, minkä vuoksi unionissa olisi käytössä kahdet tietojen ilmoittamista koskevat standardit. Näiden kahden standardin säilyttämisestä koituvat hyödyt olisivat vähäiset niistä aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.
(5)   Direktiivin 2014/107/EU soveltamisala on pääsääntöisesti laajempi kuin direktiivissä 2003/48/EY, ja siinä säädetään, että tapauksissa, joissa soveltamisaloissa on päällekkäisyyttä, direktiivi 2014/107/EU on etusijalla. On vielä marginaalisia tapauksia, joissa muutoin sovellettaisiin ainoastaan direktiiviä 2003/48/EY. Nämä marginaaliset tapaukset johtuvat näissä kahdessa direktiivissä säädettyjen periaatteiden pienistä eroista ja erilaisista yksittäisistä vapautuksista. Jos tällaisissa harvoissa tapauksissa direktiivin 2003/48/EY soveltamisala ei sisälly direktiivin 2014/107/EU soveltamisalaan, direktiivin 2003/48/EY asianomaisia säännöksiä sovellettaisiin edelleen, minkä vuoksi unionissa olisi käytössä kahdet tietojen ilmoittamista koskevat standardit. Vaikka kaksinkertaisesta ilmoitusjärjestelmästä ei olekaan tehty erityistä kustannus-hyötyanalyysia edes kahden standardin väliseltä väliaikaiselta siirtymäajalta, voidaan kohtuudella olettaa, että näiden kahden standardin säilyttämisestä koituvat hyödyt olisivat vähäiset niistä aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)  Direktiivin 2003/48/EY säännöksiä vastaavia säännöksiä sovelletaan tällä hetkellä erillisillä kahdenvälisillä sopimuksilla unionin ja viiden sellaisen Euroopan maan välillä, jotka eivät ole unionin jäseniä (Sveitsin valaliitto, Liechtensteinin ruhtinaskunta, San Marinon tasavalta, Monacon ruhtinaskunta ja Andorran ruhtinaskunta), sekä kunkin jäsenvaltion ja 12:n niistä riippuvaisen tai niihin assosioituneen alueen välillä (Kanaalisaaret, Mansaari ja riippuvaiset tai assosioituneet alueet Karibialla). On tärkeää, että kaikki tällaiset kahdenväliset sopimukset mukautetaan OECD:n uuteen globaaliin standardiin sekä direktiiviin 2014/107/EU. On myös tärkeää, että siirryttäessä nykyisestä standardista uuteen ei synny porsaanreikiä tai muita puutteita. Komissiolla on selkeä mandaatti neuvotella sopimusten muuttamisesta niiden viiden Euroopan maan kanssa, jotka eivät ole unionin jäseniä, ja komission olisi asiantuntemuksensa puitteissa myös omaksuttava aktiivinen rooli pyrittäessä helpottamaan ja edistämään jäsenvaltioiden 12:n niistä riippuvaisen tai niihin assosioituneen alueen kanssa tekemien sopimusten tarkistamista. Asian helpottamiseksi ja tehostamiseksi komission olisi tarvittaessa johdettava tällaisia neuvotteluja edellyttäen, että jäsenvaltiot antavat siihen nimenomaisen suostumuksensa.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a. Komissio esittää 1 päivään heinäkuuta 2016 mennessä neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen siirtymisestä direktiivin 2003/48/EY mukaisesta ilmoitusstandardista direktiivin 2014/107/EU mukaiseen uuteen standardiin. Kertomuksen on käsitettävä vähintään sellaisten porsaanreikien tai muiden epätarkkuuksien syntymisen riski ilmoitusmenettelyssä, jotka ovat voineet mahdollistaa rajat ylittävät veropetokset ja verovilpin. Kertomuksessa on myös käsiteltävä asiaan liittyvää menettelyä, joka koskee unionin ja viiden sellaisen Euroopan maan välillä, jotka eivät ole unionin jäseniä (Sveitsin valaliitto, Liechtensteinin ruhtinaskunta, San Marinon tasavalta, Monacon ruhtinaskunta sekä Andorran ruhtinaskunta), sekä kunkin jäsenvaltion ja 12:n niistä riippuvaisen tai niihin assosioituneen alueen välillä (Kanaalisaaret, Mansaari ja riippuvaiset tai assosioituneet alueet Karibialla) tehtyjen erillisten kahdenvälisten sopimusten tarkistamista. Komissio esittää 1 päivään lokakuuta 2017 mennessä seurantakertomuksen, jonka avulla tilannetta seurataan tarkoin. Kertomuksiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Ruotsin kanssa *
PDF 236kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Ruotsin kanssa (10027/2015 – C8-0197/2015 – 2015/0804(CNS))
P8_TA(2015)0363A8-0304/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10027/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0197/2015),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman rajatylittävän lainvalvontayhteistyön vahvistamisesta EU:ssa: ”Prümin päätöksen” täytäntöönpano ja eurooppalainen tietojenvaihtomalli(2),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusagendasta(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0304/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0419.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0269.


Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Belgian kanssa *
PDF 237kWORD 60k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Belgian kanssa (10029/2015 – C8-0196/2015 – 2015/0805(CNS))
P8_TA(2015)0364A8-0303/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10029/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0196/2015),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman rajatylittävän lainvalvontayhteistyön vahvistamisesta EU:ssa: ”Prümin päätöksen” täytäntöönpano ja eurooppalainen tietojenvaihtomalli(2),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusagendasta(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0303/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0419.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0269.


Sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittaminen Puolan kanssa *
PDF 235kWORD 61k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Puolan kanssa (09989/2015 – C8-0195/2015 – 2015/0806(CNS))
P8_TA(2015)0365A8-0302/2015

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (09989/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0195/2015),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman rajatylittävän lainvalvontayhteistyön vahvistamisesta EU:ssa: ”Prümin päätöksen” täytäntöönpano ja eurooppalainen tietojenvaihtomalli(2),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusagendasta(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0302/2015),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0419.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0269.


Matkapaketit ja yhdistetyt matkajärjestelyt ***II
PDF 237kWORD 61k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta (09173/3/2015 – C8‑0281/2015 – 2013/0246(COD))
P8_TA(2015)0366A8-0297/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (09173/3/2015 – C8‑0281/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. joulukuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0512),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0297/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Tarkastellessaan uudelleen 3. joulukuuta 2009 päivättyä komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa, joka koskee ohjeita sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa ja soveltamista varten, komissio käsittelee myös kaupallisia menettelyjä, joissa verkossa palvelujaan markkinoivat matkapalvelujen tarjoajat tarjoavat lisäpalveluja piilotetulla, epäselvällä tai monitulkintaisella tavalla, kuten piilottamalla vaihtoehdon, joka mahdollistaa muiden palvelujen varaamatta jättämisen. Komissio ilmoittaa parlamentille, miten sen näkemykset on otettu huomioon, kun tarkistetut ohjeet hyväksytään.

(1)EUVL C 170, 5.6.2014, s. 73.
(2)Hyväksytyt tekstit, 12.3.2014, P7_TA(2014)0222.


Eurooppalaiset sähköisen viestinnän sisämarkkinat ***II
PDF 237kWORD 62k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (10788/2/2015 – C8-0294/2015 – 2013/0309(COD))
P8_TA(2015)0367A8-0300/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10788/2/2015 – C8‑0294/2015),

–  ottaa huomioon Irlannin parlamentin, Maltan parlamentin, Itävallan liittoneuvoston ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 31. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0627),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8–0300/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 177, 11.6.2014, s. 64.
(2)EUVL C 126, 26.4.2014, s. 53.
(3)Hyväksytyt tekstit, 3.4.2014, P7_TA(2014)0281.


Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun vastaavanlaiseen kohteluun tai rankaisemiseen ***I
PDF 509kWORD 195k
Euroopan parlamentin tarkistukset 27. lokakuuta 2015 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta (COM(2014)0001 – C7‑0014/2014 – 2014/0005(COD))(1)
P8_TA(2015)0368A8-0267/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)   Koontiluvan myöntäminen olisi asianmukaista siinä tapauksessa, että valmistajan on vietävä asetuksella (EY) N:o 1236/2005 valvottuja lääkevalmisteita jakelijalle maassa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, edellyttäen, että viejä ja jakelija ovat tehneet oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jossa jakelijan edellytetään soveltavan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä lääkevalmisteita käytetä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.
(8)   Koontiluvan myöntäminen olisi asianmukaista siinä tapauksessa, että valmistajan on vietävä asetuksella (EY) N:o 1236/2005 valvottuja lääkevalmisteita jakelijalle maassa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, edellyttäen, että viejä ja jakelija ovat tehneet oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jossa jakelijan edellytetään soveltavan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä lääkevalmisteita käytetä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, halventavaan tai epäinhimilliseen kohteluun tai rankaisemiseen.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)   Unionissa toimivilta välittäjiltä on tarpeen kieltää välityspalvelujen tarjoaminen sellaisten tavaroiden osalta, joiden vienti ja tuonti on kielletty siksi, että kyseisiä tavaroita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Tällaisten palvelujen tarjoamisen kieltäminen edistää myös julkisen moraalin suojelemista.
(12)   Unionissa toimivilta välittäjiltä on tarpeen kieltää välityspalvelujen tarjoaminen sellaisten tavaroiden osalta, joiden vienti ja tuonti on kielletty siksi, että kyseisiä tavaroita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Tällaisten palvelujen tarjoamisen kieltäminen edistää myös julkisen moraalin suojelemista ja niiden ihmisarvon periaatteiden kunnioittamista, jotka ovat eurooppalaisten arvojen perustana, sellaisina kuin ne sisältyvät Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Olisi otettava käyttöön tarkoitettua lopullista käyttöä koskeva lauseke, jotta jäsenvaltiot voivat keskeyttää tai kieltää sellaisten turvallisuuteen liittyvien tavaroiden siirtämisen, jotka eivät kuulu liitteessä II ja III lueteltuihin tavaroihin ja joilla selvästi ei ole käytännössä muuta käyttötarkoitusta kuin käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, tai jos on perusteltu syy olettaa, että kyseisten tavaroiden siirtäminen johtaisi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen tai helpottaisi sitä. Tarkoitettua lopullista käyttöä koskevaan lausekkeeseen perustuvia valtuuksia ei saisi ulottaa lääketuotteisiin, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon,
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
2 artikla – f alakohta
a a)  korvataan f alakohta seuraavasti:
f)   'teknisellä avulla' kaikkea teknistä tukea, joka liittyy korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon, kokoamiseen tai muuhun tekniseen palveluun ja joka voi olla ohjausta, neuvontaa, koulutusta, käytännön tietojen tai taitojen välittämistä tai konsulttipalveluja. Tekninen apu sisältää avun antamisen suullisessa muodossa ja sähköisin keinoin;
"f) 'teknisellä avulla' kaikkea teknistä tukea, joka liittyy korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon, kokoamiseen, käyttöön, käytäntöihin tai muuhun tekniseen palveluun ja joka voi olla ohjausta, neuvontaa, koulutusta, käytännön tietojen tai taitojen välittämistä tai konsulttipalveluja. Tekninen apu sisältää avun antamisen suullisessa muodossa ja sähköisin keinoin;"
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
2 artikla – k alakohta – 2 alakohta
Tässä asetuksessa pelkkä liitännäispalvelujen tarjoaminen ei kuulu tämän määritelmän soveltamisalaan. Liitännäispalveluja ovat kuljetus-, rahoitus‑, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut sekä yleinen mainonta ja myynninedistäminen.
Tässä asetuksessa liitännäispalvelujen tarjoaminen kuuluu tämän määritelmän soveltamisalaan. Liitännäispalveluja ovat kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut sekä yleinen mainonta ja myynninedistäminen, myös internetin välityksellä.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
2 artikla – l alakohta
l)   "välittäjällä" luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jolla on asuinpaikka unionin jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut unionin jäsenvaltioon ja joka tarjoaa k alakohdassa määriteltyjä palveluja unionista kolmannen maan alueelle;
l)   "välittäjällä" luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jolla on asuinpaikka unionin jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut unionin jäsenvaltioon tai joka on unionin jäsenvaltion kansalainen, taikka oikeushenkilön tai kumppanin tytäryhtiötä, joka tarjoaa k alakohdassa määriteltyjä palveluja;
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
2 artikla – m alakohta
m)   "teknisen avun toimittajalla" luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jolla on asuinpaikka unionin jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut unionin jäsenvaltioon ja joka toimittaa f alakohdassa määriteltyä teknistä apua unionista kolmannen maan alueelle;
m)   "teknisen avun toimittajalla" luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jolla on asuinpaikka unionin jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut unionin jäsenvaltioon ja joka toimittaa f alakohdassa määriteltyä teknistä apua;
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
2 artikla – n alakohta
n)   "viejällä" luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jonka puolesta vienti-ilmoitus tehdään eli henkilöä, jolla vienti-ilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus kyseisessä kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on tarvittava valtuutus päättää tavaroiden lähettämisestä unionin tullialueelta. Jollei vientisopimusta ole tehty tai jollei sopimuksen haltija toimi omasta puolestaan, viejällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on tarvittava valta päättää tavaran lähettämisestä unionin tullialueelta. Jos oikeus määrätä tavarasta viennin perusteena olevan sopimuksen mukaan kuuluu unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle, viejänä pidetään unioniin sijoittautunutta sopimuspuolta;
n)   "viejällä" luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jonka puolesta vienti-ilmoitus tehdään eli henkilöä, jolla vienti-ilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus kyseisessä kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on tarvittava valtuutus päättää tavaroiden lähettämisestä unionin tullialueelta. Jollei vientisopimusta ole tehty tai jollei sopimuksen haltija toimi omasta puolestaan, viejällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on tarvittava valta päättää tavaran lähettämisestä unionin tullialueelta. Jos oikeus määrätä tavarasta viennin perusteena olevan sopimuksen mukaan kuuluu unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle, viejänä pidetään sopimuspuolta, jolla on asuinpaikka unionissa tai joka on sijoittautunut unioniin;
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
2 artikla – r a alakohta (uusi)
r a)  'kauttakuljetuksella' unionin alueelle saapuvien ja sen kautta unionin ulkopuolelle kuljetettavien liitteissä lueteltujen muiden kuin unionin tavaroiden kuljetusta.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
4 bartikla (uusi)
3 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
"4 b artikla
Kauttakuljetuskielto
1.  Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetus näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.
2.  Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetukseen, jos voidaan osoittaa, että näitä tavaroita käytetään siinä maassa, johon ne on tarkoitus viedä, yksinomaan museossa tapahtuvaan asettamiseen julkisesti esille niiden historiallisen merkityksen vuoksi."
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 b kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
4 cartikla (uusi)
3 b)  Lisätään artikla seuraavasti:
"4 c artikla
Kaupallisen markkinoinnin ja myynninedistämisen kieltäminen
Luonnollisten tai oikeushenkilöiden ja kumppaneiden on kiellettyä harjoittaa liitteessä II lueteltujen tavaroiden siirtämiseen tähtäävää, verkossa tai sen ulkopuolella tapahtuvaa kaupallista markkinointia tai myynninedistämistä unionin alueella."
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
6 artikla – 1 kohta
1.   Toimivaltaiset viranomaiset päättävät liitteessä III a lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan hakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja aiottuun lopulliseen käyttöön ja luvan kiertämisen vaaraan liittyvät näkökohdat.
1.   Toimivaltaiset viranomaiset päättävät liitteissä III ja III a lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan hakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja aiottuun lopulliseen käyttöön ja luvan kiertämisen vaaraan liittyvät näkökohdat.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
6 artikla – 1 a alakohta (uusi)
5 a)  Lisätään 6 artiklaan kohta seuraavasti:
"1 a. Toimivaltaisen viranomaisen on kaikki asian kannalta merkitykselliset todisteet huomioon ottaen varmistettava jäsenvaltioiden kanssa, että kaikki turvallisuusvälineitä markkinoivat yritykset sekä messuja ja muita tapahtumia, joissa kyseisiä välineitä markkinoidaan, järjestävät yritykset saavat tietoa siitä, että kyseisiä välineitä voidaan käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, halventavaan tai epäinhimilliseen kohteluun tai rankaisemiseen ja että tällaisten välineiden markkinointi voidaan kieltää ja siihen liittyvät luvat peruuttaa."
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 b kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
6 artikla – 2 kohta
5 b)  Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa, jos on perusteltuja syitä olettaa, että kolmannen maan lainvalvontaviranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää liitteessä III lueteltuja tavaroita kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, mukaan lukien tuomioistuimen määräämän ruumiinrangaistuksen täytäntöönpano.
"2. Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa, jos on perusteltuja syitä olettaa, että kolmannen maan lainvalvontaviranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää liitteessä III ja liitteessä III a lueteltuja tavaroita kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, mukaan lukien tuomioistuimen määräämän ruumiinrangaistuksen täytäntöönpano.
Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon
Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon
–  saatavilla olevat kansainväliset tuomioistuinratkaisut,
–  saatavilla olevat kansainväliset tuomioistuinratkaisut,
–  Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin toimivaltaisilta elimiltä saadut tiedot sekä Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisen komitean sekä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan raportit.
–  Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin toimivaltaisilta elimiltä saadut tiedot sekä Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisen komitean sekä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan raportit.
Myös muut asiaan liittyvät tiedot, mukaan lukien saatavilla olevat kansalliset tuomioistuinratkaisut, valtioista riippumattomien järjestöjen laatimat raportit tai niillä olevat muut tiedot sekä tiedot määrämaan soveltamista liitteissä II ja III lueteltuja tavaroita koskevista vientirajoituksista voidaan ottaa huomioon.
Myös muut asiaan liittyvät tiedot, mukaan lukien saatavilla olevat kansalliset tuomioistuinratkaisut, valtioista riippumattomien järjestöjen laatimat raportit tai niillä olevat muut tiedot sekä tiedot määrämaan soveltamista liitteissä II, III ja III a lueteltuja tavaroita koskevista vientirajoituksista voidaan ottaa huomioon."
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 5 c kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
6 aartikla (uusi)
5 c)  Lisätään artikla seuraavasti:
"6 a artikla
Kauttakuljetuksen luvanvaraisuus
1.  Liitteessä III tai III a lueteltujen tavaroiden kauttakuljetukseen tarvitaan lupa, jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa kauttakuljetus tapahtuu, ovat ilmoittaneet talouden toimijalle, että kyseiset tavarat on tarkoitettu tai voivat olla tarkoitettuja kokonaan tai osittain kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.
2.  Jos talouden toimija on tietoinen siitä, että liitteessä III tai III a luetellut kauttakuljetettavat tavarat on tarkoitettu kokonaan tai osittain kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille, jotka päättävät, onko aiheellista määrätä kyseinen kauttakuljetus luvanvaraiseksi.
3.  Jäsenvaltion, joka 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaatii luvan liitteessä III tai III a lueteltuihin tavaroihin kuulumattoman tavaran kauttakuljetukselle, on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle."
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
7 aartikla – 1 kohta
1.   Kielletään välittäjää tarjoamasta yhdellekään kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle välityspalveluja, jotka liittyvät liitteessä III lueteltuihin tavaroihin, näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta, jos välittäjä tietää tai tällä on syytä epäillä, että jokin osa tällaisten tavaroiden kuljetuksesta on tai voi olla tarkoitettu käytettäväksi kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen maassa, joka ei kuulu unionin tullialueeseen.
1.   Kielletään välittäjää tarjoamasta yhdellekään kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle välityspalveluja, jotka liittyvät liitteissä III ja III a lueteltuihin tavaroihin, näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta, jos välittäjä tietää tai tällä on syytä epäillä, että jokin osa tällaisten tavaroiden kuljetuksesta on tai voi olla tarkoitettu käytettäväksi kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen maassa, joka ei kuulu unionin tullialueeseen.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
7 aartikla – 2 kohta
2.   Kielletään teknisen avun toimittajaa toimittamasta yhdellekään kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle teknistä apua, joka liittyy liitteessä III lueteltuihin tavaroihin, näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta, jos tällaisen avun toimittaja tietää tai tällä on syytä epäillä, että jotkin tai kaikki tällaisista tavaroista ovat tai voivat olla tarkoitettuja käytettäviksi kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen maassa, joka ei kuulu unionin tullialueeseen.
2.   Kielletään teknisen avun toimittajaa toimittamasta yhdellekään kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle teknistä apua, joka liittyy liitteissä III ja III a lueteltuihin tavaroihin, näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta, jos tällaisen avun toimittaja tietää tai tällä on syytä epäillä, että jotkin tai kaikki tällaisista tavaroista ovat tai voivat olla tarkoitettuja käytettäviksi kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen maassa, joka ei kuulu unionin tullialueeseen. Kielletään teknisen avun toimittajaa myös antamasta sellaisia ohjeita, neuvoja tai koulutusta tai välittämästä sellaisia käytännön tietoja tai taitoja, joilla voitaisiin helpottaa kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa, kidutusta tai muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 6 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
7 aa artikla (uusi)
6 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
"7 a a artikla
Parhaiden käytäntöjen vaihto
Jäsenvaltioita kannustetaan edistämään parhaita käytäntöjä teknisen avun toimittajien välillä, jotta tämä apu myötävaikuttaisi kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen torjuntaan."
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 7 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
7 cartikla – 3 kohta – 3.3 alakohta (uusi)
3.3.  Komissio hyväksyy yhteistyössä jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa lopullisen käytön varmentamista koskevien parhaiden käytäntöjen suuntaviivat.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 7 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
III b luku (uusi) – 7 e artikla (uusi)
7 a)  Lisätään luku seuraavasti:
"III b luku
Luetteloon merkitsemättömät tavarat
7 e  artikla
Koontilauseke
1.  Tämän asetuksen liitteisiin merkitsemättömien tavaroiden vientiin tarvitaan lupa, jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut, ovat ilmoittaneet viejälle, että kyseiset tavarat on tarkoitettu tai voivat olla tarkoitettuja kokonaan tai osittain kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.
2.  Jos viejä on tietoinen siitä, että tavarat, jotka se aikoo viedä ja joita ei ole merkitty liitteisiin II, III tai III a, on tarkoitettu kokonaan tai osittain kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, viejän on ilmoitettava asiasta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon viejä on sijoittautunut, ja nämä viranomaiset päättävät, onko aiheellista määrätä kyseinen vienti luvanvaraiseksi.
3.  Jäsenvaltion, joka 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaatii luvan liitteeseen II, III tai III a merkitsemättömän kaksikäyttötuotteen viennille, on välittömästi ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä ilmoitettava täsmälliset syyt luvan vaatimiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi myös kaikki muutokset 1 ja 2 kohdan nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin.
4.  Muiden jäsenvaltioiden on otettava nämä tiedot asianmukaisesti huomioon, ja niiden on ilmoitettava niistä maansa tullihallinnolle ja muille asianomaisille kansallisille viranomaisille.
5.  Kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä, joilla 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tavarat lisätään liitteeseen II, liitteeseen III tai liitteeseen III a. Tämän kohdan mukaisesti hyväksyttyihin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 15 b artiklassa säädettyä menettelyä.
6.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY1 a annetun määritelmän mukaiset lääkkeet eivät kuulu tämän artiklan soveltamisalaan.
_________________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67)."
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 8 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
8 artikla – 6 kohta
6.   Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, valmistajan tai jakelijan aikoessa viedä lääkevalmisteita valmistajan on toimitettava tiedot järjestelyistä ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen estämiseksi, että näitä tuotteita käytetään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, sekä määrämaasta ja, jos tiedot ovat saatavilla, tavaroiden lopullisesta käytöstä ja loppukäyttäjistä.
6.   Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, valmistajan tai jakelijan aikoessa viedä lääkevalmisteita valmistajan on toimitettava tiedot järjestelyistä ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen estämiseksi, että näitä tuotteita käytetään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, sekä määrämaasta ja, jos tiedot ovat saatavilla, tavaroiden lopullisesta käytöstä ja loppukäyttäjistä. Näiden tietojen on oltava pyynnöstä asianmukaisen riippumattoman valvontaelimen, esimerkiksi kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisesti perustetun kansallisen ennaltaehkäisevän mekanismin, tai kansallisen ihmisoikeuselimen saatavilla jäsenvaltiossa.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 8 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
10 artikla – 2 kohta
8 a)  Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Jos tulli-ilmoitus tehdään liitteissä II tai III mainituista tavaroista ja käy ilmi, ettei aiotulle viennille tai tuonnille ole myönnetty tämän asetuksen mukaista lupaa, tulliviranomaisten on otettava haltuunsa ilmoitetut tavarat ja tuotava esille mahdollisuus hakea tämän asetuksen mukaista lupaa. Jos lupahakemusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa haltuunotosta tai jos toimivaltainen viranomainen hylkää tällaisen hakemuksen, tulliviranomaiset toteuttavat haltuunotettuihin tavaroihin sovellettavat kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet.
"2. Jos tulli-ilmoitus tehdään liitteissä II, III tai III a mainituista tavaroista ja käy ilmi, ettei aiotulle viennille tai tuonnille ole myönnetty tämän asetuksen mukaista lupaa, tulliviranomaisten on otettava haltuunsa ilmoitetut tavarat ja tuotava esille mahdollisuus hakea tämän asetuksen mukaista lupaa. Jos lupahakemusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa haltuunotosta tai jos toimivaltainen viranomainen hylkää tällaisen hakemuksen, tulliviranomaiset toteuttavat haltuunotettuihin tavaroihin sovellettavat kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet."
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 12 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
12 aartikla – 2 kohta
2.   Komissio voi kolmen kuukauden kuluessa pyytää pyynnön esittänyttä jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja, jos se katsoo, että pyynnöstä puuttuu yhtä tai useampaa merkityksellistä näkökohtaa koskevia tietoja tai että yhdestä tai useammasta merkityksellisestä näkökohdasta tarvitaan lisätietoja. Se ilmoittaa näkökohdat, joista lisätietoja on toimitettava.
2.   Välittömästi 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisen jälkeen komissio ilmoittaa asiasta kaikille jäsenvaltioille ja toimittaa pyynnön esittäneeltä jäsenvaltiolta saamansa tiedot muille. Komission lopullista päätöstä odottaessaan jäsenvaltiot voivat välittömästi keskeyttää niiden tavaroiden siirtämiset, joita pyyntö koskee. Komissio voi kolmen kuukauden kuluessa pyytää pyynnön esittänyttä jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja, jos se katsoo, että pyynnöstä puuttuu yhtä tai useampaa merkityksellistä näkökohtaa koskevia tietoja tai että yhdestä tai useammasta merkityksellisestä näkökohdasta tarvitaan lisätietoja. Se ilmoittaa näkökohdat, joista lisätietoja on toimitettava.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 12 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
12 aartikla – 3 kohta
3.   Jos komissio katsoo, ettei lisätietojen pyytäminen ole tarpeen tai soveltuvin osin sen saadessa pyytämänsä lisätiedot, komissio aloittaa kuuden kuukauden kuluessa menettelyn pyydetyn muutoksen hyväksymiseksi tai ilmoittaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle syyt, joiden vuoksi menettelyä ei aloiteta.
3.   Jos komissio katsoo, ettei lisätietojen pyytäminen ole tarpeen tai soveltuvin osin sen saadessa pyytämänsä lisätiedot, komissio aloittaa kolmen kuukauden kuluessa menettelyn pyydetyn muutoksen hyväksymiseksi tai ilmoittaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle syyt, joiden vuoksi menettelyä ei aloiteta.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 12 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
13 artikla – 1 kohta
12 a)  Korvataan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.   Rajoittamatta 11 artiklan soveltamista komissio ja jäsenvaltiot tiedottavat pyynnöstä toisilleen tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä sekä toimittavat toisilleen muut käytössään olevat tähän asetukseen liittyvät tiedot, erityisesti tiedot myönnetyistä ja evätyistä luvista.
"1. Rajoittamatta 11 artiklan soveltamista kunkin jäsenvaltion on tiedotettava komissiolle tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä sekä toimitettava muut käytössään olevat tähän asetukseen liittyvät tiedot, erityisesti tiedot myönnetyistä ja evätyistä luvista sekä toimenpiteistä, jotka on toteutettu tarkoitettua lopullista käyttöä koskevan lausekkeen mukaisesti. Komissio toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille."
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 12 b kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
13 artikla – 3 a kohta (uusi)
12 b)  Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:
"3 a. Komissio laatii vuosittain kertomuksen, johon kootaan 3 kohdassa tarkoitetut vuosittaiset toimintakertomukset. Kertomus julkistetaan."
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 15 kohta
Asetus (EY) N:o 1236/2005
15 aartikla
15 a  artikla
Poistetaan.
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.  Siirretään 12 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle viideksi vuodeksi … päivästä …kuuta …. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.  Edellä olevan 12 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 15 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
15 cartikla (uusi)
15 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
"15 c artikla
Kidutuksen vastainen koordinointiryhmä
1.  Perustetaan kidutuksen vastainen koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Kukin jäsenvaltio nimeää edustajan tähän ryhmään. Koordinointiryhmä tutkii kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat asiat, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäviksi.
2.  Koordinointiryhmä toteuttaa yhteistyössä komission kanssa tarvittavat toimenpiteet luodakseen suorat yhteistyö- ja tietojenvaihtoyhteydet toimivaltaisten viranomaisten välille erityisesti sen välttämiseksi, että mahdolliset erot sellaisten tavaroiden vientivalvonnan soveltamisessa, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, johtavat kaupan vääristymiseen.
3.  Kidutuksen vastaisen koordinointiryhmän puheenjohtajan on tarpeelliseksi katsoessaan kuultava viejiä, välittäjiä ja muita asianomaisia sidosryhmiä muun muassa kaikista niistä kansalaisyhteiskunnan osista, joissa on tarvittava asiantuntemus, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
4.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille vuosittain kirjallisen kertomuksen kidutuksen vastaisen koordinointiryhmän toiminnasta, tutkimuksista ja kuulemisista; kertomukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklaa."
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 15 b kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
15 dartikla (uusi)
15 b)  Lisätään artikla seuraavasti:
"15 d artikla
1.  Viimeistään … päivänä ...kuuta …* ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan täytäntöönpano- ja vaikutustenarviointikertomuksen, johon voi sisältyä muutosehdotuksia. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki sen tämän kertomuksen laatimista varten tarvitsemat tiedot.
2.  Kertomuksen eri osissa on käsiteltävä seuraavia:
a)  kidutuksen vastainen koordinointiryhmä ja sen toiminta, tutkimukset ja kuulemiset. Komission antamia tietoja koordinointiryhmän tutkimuksista ja kuulemisista käsitellään luottamuksellisina asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan mukaisesti. Tietoja pidetään joka tapauksessa luottamuksellisina, jos niiden julkistaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä epäsuotuisia seurauksia sille, joka on toimittanut nämä tiedot tai ollut tietolähteenä;
b)  tiedot jäsenvaltioiden kansallisista lupapäätöksistä, jäsenvaltioiden ilmoituksista komissiolle, ilmoittamis- ja kuulemismekanismeista jäsenvaltioiden välillä, julkistamisesta sekä täytäntöönpanosta;
c)  kattavat tiedot jäsenvaltioiden 17 artiklan mukaisesti toteuttamien toimien luonteesta ja vaikutuksesta, muun muassa jäsenvaltioissa sovellettavien seuraamusjärjestelmien toiminnasta, ja arviot siitä, ovatko ne tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
______________
* Kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta."
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 15 c kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
17 artikla – 2 a kohta (uusi)
15 c)  Lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:
"2 a. Komissio arvioi, ovatko jäsenvaltioiden laatimat seuraamuksia koskevat säännöt luonteeltaan ja vaikutukseltaan samanlaiset."
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 15 kohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III – sarake 2 – 1 ja 2 kohta
-a) korvataan liitteessä III olevan toisen sarakkeen 1 ja 2 kohdat seuraavasti:
1.  Henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön suunnitellut tavarat seuraavasti:
"1. Henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön suunnitellut tavarat seuraavasti:
1.1 Kahleet ja joukkokahleet
1.1 Kahleet ja joukkokahleet
Huomautukset:
Huomautukset:
1.  Kahleet ovat kahlitsemisvälineitä, jotka muodostuvat kahdesta lukitusmekanismilla varustetusta renkaasta, joita yhdistää ketju tai tanko.
1.  Kahleet ovat kahlitsemisvälineitä, jotka muodostuvat kahdesta lukitusmekanismilla varustetusta renkaasta, joita yhdistää ketju tai tanko.
2.  Tämä kohta ei koske jalkakahleita ja joukkokahleita, jotka on kielletty liitteessä II olevassa 2.3 kohdassa.
2.  Tämä kohta ei koske jalkakahleita ja joukkokahleita, jotka on kielletty liitteessä II olevassa 2.3 kohdassa.
3.  Tämä kohta ei koske tavanomaisia käsirautoja. Tavanomaisille käsiraudoilla tarkoitetaan käsirautoja, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
3.  Tämä kohta ei koske tavanomaisia käsirautoja. Tavanomaisille käsiraudoilla tarkoitetaan käsirautoja, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
–  niiden kokonaispituus on molemmat rannekkeet lukittuina ja ketju mukaan luettuna toisen rannekkeen ulkoreunasta toisen rannekkeen ulkoreunaan mitattuna 150–280 mm,
–  niiden kokonaispituus on molemmat rannekkeet lukittuina ja ketju mukaan luettuna toisen rannekkeen ulkoreunasta toisen rannekkeen ulkoreunaan mitattuna 150–280 mm,
–  kummankin rannekkeen sisäympärysmitta on enintään 165 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa viimeisen loven kohdalla,
–  kummankin rannekkeen sisäympärysmitta on enintään 165 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa viimeisen loven kohdalla,
–  kummankin rannekkeen sisäympärysmitta on vähintään 200 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa ensimmäisen loven kohdalla, ja
–  kummankin rannekkeen sisäympärysmitta on vähintään 200 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa ensimmäisen loven kohdalla, ja
–  rannekkeita ei ole muunnettu aiheuttamaan ruumiillista kipua tai kärsimystä.
–  rannekkeita ei ole muunnettu aiheuttamaan ruumiillista kipua tai kärsimystä.
1.2 Yksittäiset lukitusmekanismilla varustetut kahlitsemisrenkaat, joiden sisäympärysmitta ylittää 165 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa viimeisen loven kohdalla
1.2 Yksittäiset lukitusmekanismilla varustetut kahlitsemisrenkaat, joiden sisäympärysmitta ylittää 165 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa viimeisen loven kohdalla
Huomutukset:
Huomutukset:
Tähän sisältyvät lukitusmekanismilla varustetut kaulakahleet ja muut yksittäiset kahlitsemisrenkaat, jotka on kytketty tavanomaisiin käsirautoihin ketjulla
Tähän sisältyvät lukitusmekanismilla varustetut kaulakahleet ja muut yksittäiset kahlitsemisrenkaat, jotka on kytketty tavanomaisiin käsirautoihin ketjulla
1.3 Sylkyhuput: huput, mukaan lukien verkosta tehdyt huput, jotka peittävät suun sylkemisen estämiseksi
1.3 Sylkyhuput: huput, mukaan lukien verkosta tehdyt huput, jotka peittävät suun sylkemisen estämiseksi
Huomautukset:
Huomautukset:
Tähän sisältyvät sylkyhuput, jotka on kytketty tavanomaisiin käsirautoihin ketjulla
Tähän sisältyvät sylkyhuput, jotka on kytketty tavanomaisiin käsirautoihin ketjulla
1.3 a Hihnoilla varustetut tuolit, laudat ja sängyt
2.  Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun suunnitellut aseet ja välineet seuraavasti:
2.  Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun suunnitellut aseet ja välineet seuraavasti:
2.1 Kannettavat sähköshokkiaseet, joilla voidaan antaa sähköisku ainoastaan yhdelle henkilölle kerrallaan, myös sähköpamput, -kilvet ja -pistoolit ja sähkönuolia ampuvat pistoolit
2.1 Kannettavat sähköshokkiaseet, joilla voidaan antaa sähköisku ainoastaan yhdelle henkilölle kerrallaan, myös sähköpamput, -kilvet ja -pistoolit ja sähkönuolia ampuvat pistoolit
Huomautukset:
Huomautukset:
1.  Tämä kohta ei koske liitteessä II olevassa 2.1 kohdassa kuvattuja sähköshokkivöitä ja muita laitteita.
1.  Tämä kohta ei koske liitteessä II olevassa 2.1 kohdassa kuvattuja sähköshokkivöitä ja muita laitteita.
2.  Tämä kohta ei koske yksilöllisiä sähköshokkivälineitä, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.
2.  Tämä kohta ei koske yksilöllisiä sähköshokkivälineitä, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.
2.2 Pakkaukset, jotka sisältävät kaikki olennaiset osat 2.1 kohdassa tarkoitettujen kannettavien sähköshokkiaseiden kokoamiseksi
2.2 Pakkaukset, jotka sisältävät kaikki olennaiset osat 2.1 kohdassa tarkoitettujen kannettavien sähköshokkiaseiden kokoamiseksi
Huomautukset:
Huomautukset:
Seuraavat tavarat katsotaan olennaisiksi osiksi:
Seuraavat tavarat katsotaan olennaisiksi osiksi:
–  sähköiskun tuottava yksikkö,
–  sähköiskun tuottava yksikkö,
–  katkaisija, myös kauko-ohjattava, ja
–  katkaisija, myös kauko-ohjattava, ja
–  elektrodit tai tapauksen mukaan johdot, joiden välityksellä sähköisku annetaan.
–  elektrodit tai tapauksen mukaan johdot, joiden välityksellä sähköisku annetaan.
2.3 Kiinteät tai koottavat sähköshokkiaseet, jotka kattavat laajan alueen ja joilla voidaan antaa sähköiskuja useille henkilöille
2.3 Kiinteät tai koottavat sähköshokkiaseet, jotka kattavat laajan alueen ja joilla voidaan antaa sähköiskuja useille henkilöille
2.3 a Joukkojenhallintaan tai mellakantorjuntaan tarkoitetut akustiset laitteet
2.3 b Millimetriaaltoaseet."
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta
Asetuksen 1 artiklan 6 kohtaa ja 1 artiklan 7 kohtaa, siltä osin kuin siinä lisätään 7 d artikla, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.
Asetuksen 1 artiklan 6 kohtaa ja 1 artiklan 7 kohtaa, siltä osin kuin siinä lisätään 7 d artikla, sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2016.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 osa
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III b
Benin
Poistetaan.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 osa
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III b
Gabon
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 osa
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III b
Liberia
Poistetaan.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 osa
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III b
Madagaskar
Poistetaan.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 osa
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III b
Mongolia
Poistetaan.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 osa
Asetus (EY) N:o 1236/2005
Liite III b
São Tomé ja Príncipe
Poistetaan.

(1)Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 61 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A8-0267/2015).


Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla *
PDF 450kWORD 192k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. lokakuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (COM(2015)0135 – C8‑0085/2015 – 2015/0068(CNS))
P8_TA(2015)0369A8-0306/2015

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2015)0135),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0085/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0306/2015),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a viite (uusi)
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti oikeuden henkilötietojen suojaan ja elinkeinovapauden,
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)   Rajatylittävään veron kiertämiseen, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja vahingolliseen verokilpailuun liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Veropohjan rapautuminen vähentää huomattavasti kansallisia verotuloja, mikä haittaa jäsenvaltioiden kasvua edistävien veropolitiikkojen soveltamista. Erityisesti päätökset, jotka koskevat verotusta silmällä pitäen luotuja rakenteita, johtavat keinotekoisen korkean tulon alhaiseen verottamiseen ennakkopäätöksen antavassa maassa ja ne voivat jättää muiden asianomaisten maiden verotettaviksi vain keinotekoisen vähäisiä tulomääriä. Avoimuutta on siksi lisättävä kiireellisesti. Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU13 vahvistettuja välineitä ja mekanismeja on tehostettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(1)   Rajatylittävään veron kiertämiseen, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja vahingolliseen verokilpailuun liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Veropohjan rapautuminen vähentää huomattavasti kansallisia verotuloja, mikä haittaa jäsenvaltioiden kasvua edistävien veropolitiikkojen soveltamista, aiheuttaa kilpailun vääristymistä, mistä on haittaa yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka maksavat asianmukaiset verot, sekä siirtää verotusta vähemmän liikkuviin tekijöihin, kuten työhön ja kulutukseen. Joissakin tapauksissa päätökset, jotka koskevat verotusta silmällä pitäen luotuja rakenteita, ovat kuitenkin johtaneet keinotekoisen korkean tulon alhaiseen verottamiseen ennakkopäätöksen antavassa maassa ja jättäneet muiden asianomaisten maiden verotettaviksi vain keinotekoisen vähäisiä tulomääriä, mikä on kaventanut veropohjaa kyseisissä jäsenvaltioissa. Kohdennettua avoimuutta ja tietojen vaihtoa on siksi lisättävä kiireellisesti vähintään OECD:n standardien mukaisesti. Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU13 vahvistettuja välineitä ja mekanismeja on tehostettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
__________________
__________________
13 Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).
13 Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Vastauksena Luxleaks-skandaaliin Euroopan parlamentti ilmaisee tämän mietinnön välityksellä määrätietoisena kantanaan, ettei veropetoksia ja verojen välttelyä suvaita, ja kannattaa verotaakan jakamista oikeudenmukaisesti kansalaisten ja yritysten kesken.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)   Eurooppa-neuvosto korosti 18 päivänä joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen edistää kiireellisesti pyrkimyksiä torjua veron kiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua kansainvälisellä ja unionin tasolla. Eurooppa-neuvosto korosti avoimuuden merkitystä ja pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen antaa ehdotus veropäätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta unionissa.
(2)   Eurooppa-neuvosto korosti 18 päivänä joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen edistää kiireellisesti pyrkimyksiä torjua veron kiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua kansainvälisellä ja Euroopan tasolla. Eurooppa-neuvosto korosti avoimuuden ja vastaavan tietojenvaihdon merkitystä ja pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen antaa ehdotus veropäätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta unionissa.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)   Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen tehokasta oma-aloitteista vaihtoa haittaavat kuitenkin useat merkittävät käytännön ongelmat, kuten päätöksen antavalle jäsenvaltiolle myönnetty harkintavalta päättää, mille muille jäsenvaltioille tieto olisi annettava.
(4)   Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen tehokasta oma-aloitteista vaihtoa haittaavat kuitenkin useat merkittävät käytännön ongelmat, kuten päätöksen antavalle jäsenvaltiolle myönnetty harkintavalta päättää, mille muille jäsenvaltioille tieto olisi annettava, sekä valvontajärjestelmän heikkous, minkä vuoksi komission on vaikea havaita tietojenvaihtoa koskevien vaatimusten mahdollinen noudattamatta jättäminen.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Verotietojen tehokas vaihto ja käsittely sekä siitä seuraava vertaispaine voisivat hillitä tehokkaasti haitallisten verokäytäntöjen käyttöönottoa ja antaa jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuuden saada käyttöönsä kaikki tärkeät tiedot tällaisten käytäntöjen vastaisia toimenpiteitä varten.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)   Mahdollisuutta kieltäytyä tietojen antamisesta, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen, tai jonka antaminen olisi vastoin yleistä järjestystä, ei pitäisi soveltaa rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskeviin säännöksiin, jotta tietojen vaihdon tehokkuutta ei rajoiteta. Kaikkien jäsenvaltioiden kesken jaettavien tietojen rajoitetun luonteen pitäisi riittää varmistamaan, että kyseiset kaupalliset edut ovat riittävästi suojattuja.
(5)   Mahdollisuutta kieltäytyä tietojen antamisesta, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen, tai jonka antaminen olisi vastoin yleistä järjestystä, ei pitäisi soveltaa ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskeviin säännöksiin, jotta tietojen vaihdon tehokkuutta ei rajoiteta. Kaikkien jäsenvaltioiden kesken jaettavien tietojen rajoitettu luonne riittää varmistamaan, että kyseiset kaupalliset edut ovat riittävästi suojattuja.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Ennakkopäätöksillä ja hinnoittelujärjestelyillä voi olla rajatylittäviä ulottuvuuksia, vaikka ne liittyisivätkin täysin kansallisiin liiketoimiin. Tämä pätee erityisesti kertautuviin liiketoimiin, joissa ennakkoveropäätös tai hinnoittelujärjestely koskee ensimmäisiä kansallisia liiketoimia, eikä muista (rajatylittävistä) liiketoimista piitata.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)  Jotta vältetään verosopimusten sattumanvarainen erottelu jäsenvaltioiden erilaisten hallinnollisten käytäntöjen yhteydessä, ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten määritelmien olisi katettava verosopimukset riippumatta siitä, onko niiden tekotapa virallinen vai epävirallinen, ja riippumatta siitä, ovatko ne sitovia vai ei-sitovia.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)
(5 c)  Verotusta koskevat ennakkopäätökset helpottavat lainsäädännön johdonmukaista ja avointa soveltamista.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)
(5 d)  Avoimet veropäätökset tarjoavat oikeusvarmuuden veronmaksajille ja liikeyrityksille ja luovat investointeja.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)   Jotta voidaan hyödyntää rajatylittävissä tilanteissa annettavien ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista vaihtoa, tiedot olisi toimitettava viipymättä sen jälkeen, kun päätökset on annettu, ja sen vuoksi olisi vahvistettava säännölliset väliajat tietojen välittämiselle.
(6)   Jotta voidaan hyödyntää ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista vaihtoa, tiedot olisi toimitettava välittömästi sen jälkeen, kun päätökset on annettu. Noudattamatta jättämisen tapauksia varten voidaan kehittää tehokkaita ja vaikuttavia seuraamuksia.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)   Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon olisi joka tapauksessa sisällettävä tiettyjen perustietojen välittämisen kaikille jäsenvaltioille. Komission olisi säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä kyseisten tietojen yhdenmukaistamiseksi direktiivissä 2011/16/EU säädetyn tietojen vaihtamista varten tarkoitettu vakiomuotoisen lomakkeen laatimista koskevan menettelyn mukaisesti. Kyseistä menettelyä olisi myös käytettävä tarvittavien toimenpiteiden ja käytännön järjestelyjen hyväksymistä ja tietojenvaihdon täytäntöönpanoa varten.
(7)   Ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon olisi joka tapauksessa sisällettävä tiettyjen perustietojen välittämisen kaikille jäsenvaltioille. Komission olisi säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä kyseisten tietojen yhdenmukaistamiseksi direktiivissä 2011/16/EU säädetyn tietojen vaihtamista varten tarkoitettu vakiomuotoisen lomakkeen laatimista koskevan menettelyn mukaisesti. Kyseistä menettelyä olisi myös käytettävä tarvittavien toimenpiteiden ja käytännön järjestelyjen hyväksymistä ja tietojenvaihdon täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)   Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava perustiedot, jotka on toimitettava myös komissiolle. Tämän ansiosta komissio voi milloin tahansa seurata ja arvioida tehokkaasti rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen automaattisen vaihdon tosiasiallista soveltamista. Tällainen tietojen vaihto ei vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.
(8)   Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava perustiedot, jotka on toimitettava myös komissiolle, sillä komission olisi voitava arvioida riippumattomasti, ovatko nämä tiedot merkityksellisiä laittoman valtiontuen havaitsemiseksi. Näiden perustietojen avulla komission olisi voitava milloin tahansa seurata ja arvioida tehokkaasti annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen automaattisen vaihdon tosiasiallista soveltamista ja varmistaa, että päätökset eivät haittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tällainen tietojen vaihto ei vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ennen 1 päivää lokakuuta 2018 jälkikäteisarviointi tämän direktiivin tehokkuudesta.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)   Tietoja vastaanottavan jäsenvaltio antama palaute lähettävälle jäsenvaltiolle on välttämätön osa tehokkaan automaattisen tietojenvaihdon järjestelmän toimintaa. Sen vuoksi on aiheellista säätää toimenpiteistä, joiden avulla voidaan antaa palautetta tapauksissa, joissa tietoja on käytetty ja palautetta ei voida antaa direktiivin 2011/16/EU muiden säännösten nojalla.
(9)   Tietoja vastaanottavan jäsenvaltion antama palaute lähettävälle jäsenvaltiolle on välttämätön osa tehokkaan automaattisen tietojenvaihdon järjestelmän toimintaa, koska se kannustaa hallinnolliseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden välillä. Sen vuoksi on aiheellista säätää toimenpiteistä, joiden avulla voidaan antaa palautetta tapauksissa, joissa tietoja on käytetty ja palautetta ei voida antaa direktiivin 2011/16/EU muiden säännösten nojalla. Tämä vaikeuttaisi tietojen manipuloimista petostarkoituksissa.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)   Jäsenvaltion olisi voitava vedota direktiivin 2011/16/EU 5 artiklan mukaiseen tietojenvaihtoon pyytääkseen lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävissä tilanteissa annettujen ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten koko teksti, tällaisia päätöksiä tai järjestelyjä myöntäneeltä jäsenvaltiolta.
(10)   Jäsenvaltion olisi voitava vedota direktiivin 2011/16/EU 5 artiklan mukaiseen tietojenvaihtoon pyytääkseen lisätietoja, mukaan lukien ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten koko teksti, tällaisia päätöksiä tai järjestelyjä myöntäneeltä jäsenvaltiolta sekä mahdolliset tekstit, joilla tehdään myöhempiä muutoksia.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Direktiivin 2011/16/EU 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmausta ”tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia” olisi täsmennettävä, jotta voidaan estää veronvälttelyyn tähtäävät tulkinnat.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)   Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet poistaakseen kaikki esteet, jotka saattaisivat haitata tehokasta ja mahdollisimman avointa pakollista automaattista tietojenvaihtoa, joka koskee rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia.
(11)   Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet poistaakseen kaikki esteet, jotka saattaisivat haitata tehokasta ja mahdollisimman avointa pakollista automaattista tietojenvaihtoa, joka koskee ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Jotta voitaisiin lisätä avoimuutta kansalaisten kannalta, komission olisi julkaistava turvalliseen keskusrekisteriin sisältyvien tietojen perusteella tiivistelmä tärkeimmistä edellisen vuoden aikana tehdyistä veropäätöksistä. Kertomuksen tulisi sisältää vähintään veropäätöksessä käsiteltävien asioiden kuvaus ja ennakkohinnoittelujärjestelyn määrittelyyn käytettyjen kriteerien kuvaus, ja siinä olisi yksilöitävä asian vaikutuspiiriin todennäköisimmin kuuluva jäsenvaltio tai jäsenvaltiot. Tässä yhteydessä komission olisi noudatettava tässä direktiivissä vahvistettuja luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)
(12 b)  Jäsenvaltioiden olisi pyydettävä toimivaltaisia viranomaisiaan osoittamaan henkilöstöresursseja nykyisen henkilöstön joukosta keräämään ja analysoimaan näitä tietoja.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)
(12 c)  Unionin laajuisen todellisia omistajia ja edunsaajia koskevan rekisterin, joka auttaa jäljittämään mahdollisia veronvälttelytapauksia ja voitonsiirtoja, olisi oltava toiminnassa 26 päivänä kesäkuuta 2017. Olisi tärkeää, että jäsenvaltioiden välistä automaattista tietojenvaihtoa varten perustetaan keskusrekisteri verotusta koskevista ennakkopäätöksistä tai ennakkohinnoittelusopimuksista, ja rekisterin olisi oltava veroviranomaisten ja jäsenvaltioiden ja komission asiasta vastaavien elinten käytettävissä.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)   Luottamuksellisuutta koskevia nykyisiä säännöksiä olisi muutettava siten, että niissä otetaan huomioon rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon jatkaminen.
(15)   Luottamuksellisuutta koskevia nykyisiä säännöksiä olisi muutettava siten, että niissä otetaan huomioon ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon jatkaminen.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  On tärkeää, että jäsenvaltioiden verotuksellisen itsemääräämisoikeuden perusperiaatetta noudatetaan välittömien verojen osalta ja että tämä ehdotus ei vaaranna toissijaisuusperiaatetta.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että noudatetaan täysin oikeutta henkilötietojen suojaan ja elinkeinovapautta.
(16)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että noudatetaan täysin oikeutta henkilötietojen suojaan ja elinkeinovapautta. Henkilötietoja olisi käsiteltävä vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten ja vain, jos se on soveltuvaa ja asiaankuuluvaa, eikä tarkoitukseen nähden liiallista. Näitä oikeuksia olisi voitava rajoittaa vain siinä tapauksessa, että perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan ehtoja noudatetaan. Rajoituksia voidaan määrätä suhteellisuusperiaatetta kunnioittaen, mikäli ne ovat lainsäädännön mukaisten tarpeellisten ja aitojen yleisen edun tavoitteiden mukaisia tai ovat tarpeen muiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)   Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(17)   Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – a alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 9 kohta – a alakohta
a)   kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa ja 8 a artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, tarkoitetaan saatavilla olevilla tiedoilla tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotietueissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen.
a)   kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa ja 8 a artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle, tämä tapahtuu 8 artiklan 1 kohdan osalta ennalta vahvistetuin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, tarkoitetaan saatavilla olevilla tiedoilla tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotietueissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 14 kohta – johdantokappale
14.   ’rajatylittävässä tilanteessa annettavalla ennakkopäätöksellä’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on tehty tai annettu verotarkastuksen yhteydessä, ja
14.   ’ennakkopäätöksellä’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on tehty tai annettu verotarkastuksen yhteydessä ja riippumatta siitä, onko se luonteeltaan virallinen vai epävirallinen tai oikeudellisesti sitova vai ei-sitova, ja
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 14 kohta – a alakohta
a)   jonka tekee tai antaa jäsenvaltion tai keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion jokin alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho minkä tahansa henkilön kanssa tai mille tahansa henkilölle;
a)   jonka tekee tai antaa taikka julkaisee jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion jokin alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho ja johon yksi tai useampi henkilö voi vedota;
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 14 kohta – c alakohta
c)   joka liittyy rajatylittävään liiketoimeen tai kysymykseen siitä, luoko oikeushenkilön toisessa jäsenvaltiossa harjoittama toiminta olettaman pysyvästä toimipaikasta; ja
c)   joka liittyy liiketoimeen tai kysymykseen siitä, luoko oikeushenkilön toisessa jäsenvaltiossa harjoittama toiminta olettaman pysyvästä toimipaikasta; ja
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 14 kohta – 2 alakohta
Rajatylittävä liiketoimi voi sisältää esimerkiksi investointeja, tavaroiden, palvelujen tai rahoituksen tarjoamista, aineellisen tai aineettoman omaisuuden käytettäväksi tarjoamista, eikä sen tarvitse koskea suoraan henkilöä, joka rajatylittävissä tilanteissa annettavan ennakkopäätöksen;
Liiketoimi voi sisältää esimerkiksi investointeja, tavaroiden, palvelujen tai rahoituksen tarjoamista, aineellisen tai aineettoman omaisuuden käytettäväksi tarjoamista, eikä sen tarvitse koskea suoraan henkilöä, joka vastaanottaa ennakkopäätöksen;
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 15 kohta – 1 alakohta
15.   ’ennakkohinnoittelusopimuksella’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on tehty tai annettu verotarkastuksen yhteydessä, ja jonka tekee tai antaa yhden tai useamman jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai niiden jokin alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho, minkä tahansa henkilön kanssa tai mille tahansa henkilölle, joka määrittelee ennen etuyhteydessä keskenään olevien yritysten rajatylittäviä liiketoimia asianmukaiset perusteet kyseisten liiketoimien siirtohinnoittelun määrittämiseksi tai määrittelee voittojen jakamisen kiinteille toimipaikoille.
15.  ’ennakkohinnoittelusopimuksella’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on tehty tai annettu verotarkastuksen yhteydessä, ja jonka tekee tai antaa taikka julkaisee yhden tai useamman jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai niiden jokin alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho ja johon yksi tai useampi henkilö voi vedota ja joka määrittelee ennen etuyhteydessä keskenään olevien yritysten liiketoimia asianmukaiset perusteet kyseisten liiketoimien siirtohinnoittelun määrittämiseksi tai määrittelee voittojen jakamisen kiinteille toimipaikoille.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 16 kohta
16.  Sovellettaessa 14 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa
Poistetaan.
a)  kaikkien liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolten verotuksellinen kotipaikka ei ole siinä jäsenvaltiossa, joka antaa ennakkopäätöksen rajatylittävässä tilanteessa;
b)  jonkin liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolen verotuksellinen kotipaikka on samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella; tai
c)  yksi liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisessa jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen liiketoimi tai liiketoimien sarja muodostaa osan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan. Rajatylittävään liiketoimeen tai liiketoimien sarjaan kuuluvat myös yhden oikeushenkilön liiketoimintaa toisessa jäsenvaltiossa koskevat järjestelyt, jotka kyseinen oikeushenkilö suorittaa kiinteästä toimipaikasta.
Sovellettaessa 15 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa on mukana etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, joista kaikkien verotuksellinen kotipaikka ei ole yhden ainoan jäsenvaltion alueella.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 1 kohta
1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää rajatylittävissä tilanteissa annettavan ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen tai muuttaa sitä tämän direktiivin voimaantulopäivän jälkeen, on ilmoitettava asiasta automaattista tietojenvaihtoa käyttäen kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle.
1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka antaa ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen tai muuttaa sitä tämän direktiivin voimaantulopäivän jälkeen, on ilmoitettava asiasta automaattista tietojenvaihtoa käyttäen kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 2 kohta
2.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös toimitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle tiedot niistä rajatylittävissä tilanteissa annetuista ennakkopäätöksistä tai ennakkohinnoittelusopimuksista, jotka on tehty ajanjaksona, joka alkaa kymmenen vuotta ennen direktiivin voimaantuloa ja jotka ovat vielä voimassa päivänä, jona tämä direktiivi tulee voimaan;
2.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös toimitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle tiedot niistä annetuista ennakkopäätöksistä tai ennakkohinnoittelusopimuksista, jotka on tehty ennen direktiivin voimaantuloa ja jotka ovat vielä voimassa päivänä, jona tämä direktiivi tulee voimaan;
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 3 kohta
3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös koskee yksinomaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön verotusta.
3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos ennakkopäätös koskee yksinomaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön verotusta.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös, kun ennakkopäätöstä koskeva pyyntö koskee oikeudellista rakennetta, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä. Tässä tapauksessa ennakkopäätöksen antavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen välittää hallussaan olevat tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja huolehtii perustamisasiakirjan siirrosta kunkin perustajan tai edunsaajan asuinjäsenvaltioon.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 4 kohta – a alakohta
a)   edellä 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta yhden kuukauden kuluttua sen vuosineljänneksen päättymisestä, jolloin rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin.
a)   edellä 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta välittömästi tai viimeistään kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 4 kohta – b alakohta
b)   edellä 2 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta ennen 31 päivää joulukuuta 2016.
b)   edellä 2 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta kolmen kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – b alakohta
b)   rajatylittävässä tilanteessa annetun ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen sisältö, mukaan lukien kuvaus olennaisista yrityksen toimista, liiketoimista tai liiketoimien sarjasta;
b)   annetun ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen sisältö, mukaan lukien kuvaus olennaisista yrityksen toimista, liiketoimista tai liiketoimien sarjasta;
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen tekemisen perusteet sekä mahdollinen ajallinen rajoitus tai päätöksen kumoamisen edellytykset;
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – d alakohta
d)   niiden jäsenvaltioiden yksilöinti, joita rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti suoraan tai välillisesti koskee;
d)   niiden jäsenvaltioiden yksilöinti, joita ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti suoraan tai välillisesti koskee;
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – e alakohta
e)   niiden toisissa jäsenvaltioissa olevien muiden kuin luonnollisten henkilöiden yksilöinti, joita rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti suoraan tai välillisesti koskee (osoittaen mihin jäsenvaltioon asianomaiset oikeushenkilöt ovat yhteydessä).
e)   niiden toisissa jäsenvaltioissa olevien muiden kuin luonnollisten henkilöiden yksilöinti, joita ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti suoraan tai välillisesti koskee (osoittaen mihin jäsenvaltioon asianomaiset oikeushenkilöt ovat yhteydessä).
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  eurooppalainen verotunniste (TIN), joka sisältyi komission vuonna 2012 laatimaan toimintasuunnitelmaan veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, heti kun se on saatavilla;
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – e b alakohta (uusi)
e b)  kuvaus kaikista käytetyistä perusteista sekä sovellettavista järjestelyistä, kun verovelvollisen veron perustaa alennetaan lain nojalla tai käytännössä lausunnon antavan jäsenvaltion tavanomaisista säännöistä tehtävällä poikkeuksella, johon voi sisältyä esimerkiksi lupa tavallista nopeampaan takaisinmaksuun tai sellaisten kustannusten vähentäminen, joita verovelvolliselle ei ole aiheutunut suoraan tai tosiasiassa;
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – e c alakohta (uusi)
e c)  kuvaus kaikista käytetyistä perusteista sekä sovellettavista järjestelyistä, kun verovelvolliselle määrätään lausunnon antavan jäsenvaltion normaalia veroprosenttia alhaisempi veroprosentti;
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 5 kohta – e d alakohta (uusi)
e d)  kuvaus kaikista käytetyistä perusteista sekä sovellettavasta järjestelmästä, kun yksi järjestelmän osapuolista on sijoittautunut kolmanteen maahan, jossa verotus on olematon tai huomattavasti edullisempi.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 6 kohta
6.  Tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio säätää tarvittavista toimenpiteistä ja käytännön järjestelyistä tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteistä tämän artiklan 5 kohdan mukaisen tietojenvaihdon yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.
6.  Tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio säätää tarvittavista toimenpiteistä ja käytännön järjestelyistä tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteistä tämän artiklan 5 kohdan mukaisen tietojenvaihdon yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä. Komissio auttaa jäsenvaltioita, jotka ovat antaneet hajautetuille alueellisille tai hallinnollisille elimille verotukseen liittyvää toimivaltaa, varmistamaan, että nämä täyttävät velvollisuutensa tarjota näille elimille koulutusta ja tukea.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 7 kohta
7.   Toimivaltaisen viranomaisen, jolle tiedot toimitetaan 1 kohdan nojalla, on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua vastaanottamisesta.
7.   Toimivaltaisen viranomaisen, jolle tiedot toimitetaan 1 kohdan nojalla, on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua vastaanottamisesta edistäen siten tehokkaan automaattisen tietojenvaihtojärjestelmän toimivuutta.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 8 kohta
8.   Jäsenvaltiot voivat 5 artiklan mukaisesti pyytää lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävässä tilanteessa annetun ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen koko teksti, sen antaneelta jäsenvaltiolta.
8.   Jäsenvaltiot taikka niiden alueellisesti tai hallinnollisesti hajautetut elimet, mukaan lukien tapauksen mukaan paikallisviranomaiset voivat 5 artiklan mukaisesti pyytää lisätietoja, mukaan lukien annetun ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen koko teksti, sen antaneelta jäsenvaltiolta.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 9 a kohta (uusi)
9 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille varhaisessa vaiheessa mahdollisista merkittävistä muutoksista veropäätöksiä koskeviin käytäntöihinsä (hakumuodollisuudet, päätöksentekoprosessi jne.).
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aartikla – 9 b kohta (uusi)
9 b.  Jäsenvaltioiden verohallintojen on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille mahdollisista merkittävistä muutoksista, joita ne tekevät yhtiöverotusta koskevaan kansalliseen lainsäädäntöönsä (esimerkiksi uuden verovähennyksen, -vapautuksen, ‑poikkeuksen, -kannustimen tai vastaavan toimen käyttöönotosta) ja jotka voivat vaikuttaa niiden todellisiin verokantoihin tai jonkun muun jäsenvaltion verotuloihin.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 bartikla – 1 kohta
1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää lokakuuta 2017 vuosikohtaiset tilastot 8 ja 8 a artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.
1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää lokakuuta 2017 vuosikohtaiset tilastot 8 ja 8 a artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä, annetuista päätöstyypeistä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 bartikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio esittää 1 päivään lokakuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen vuosittain kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun turvalliseen keskusrekisteriin sisällytetyistä keskeisistä tapauksista. Tässä yhteydessä komissio noudattaa 23 a artiklassa säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
14 artikla – 3 kohta
3.  Jos jäsenvaltio käyttää jotain toisen jäsenvaltion toimittamaa tietoa 8 a artiklan mukaisesti, sen on lähetettävä palaute tiedosta tiedon antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pyydetyn tiedon käytön tulos on saatu tietoon, paitsi jos palaute on jo toimitettu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio vahvistaa käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3.  Jos jäsenvaltio käyttää jotain toisen jäsenvaltion toimittamaa tietoa 8 a artiklan mukaisesti, sen on lähetettävä palaute tiedosta komissiolle sekä tiedon antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pyydetyn tiedon käytön tulos on saatu tietoon, paitsi jos palaute on jo toimitettu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio vahvistaa käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 5 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
20 artikla – 5 kohta
5.  Edellä 8 a artiklassa tarkoitettu rajatylittävässä tilanteessa annettuja ennakkopäätöksiä tai ennakkohinnoittelusopimuksia koskeva automaattinen tietojenvaihto on suoritettava vakiolomakkeella sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut lomakkeen noudattaen 26 artiklan 2 kohdan tarkoitettua menettelyä.
5.   Edellä 8 a artiklassa tarkoitettu ennakkopäätöksiä tai ennakkohinnoittelusopimuksia koskeva automaattinen tietojenvaihto on suoritettava vakiolomakkeella sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut lomakkeen noudattaen 26 artiklan 2 kohdan tarkoitettua menettelyä.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 6 kohta
Direktiivi 2011/16/EU
21 artikla – 5 kohta
5.  Komissio kehittää turvallisen keskusrekisterin, johon tämän direktiivin 8 a artiklan mukaisesti toimitetut tiedot voidaan kirjata 8 a artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä automaattista tietojenvaihtoa varten. Komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Komissio vahvistaa tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
5.  Komissio kehittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 turvallisen keskusrekisterin, johon tämän direktiivin 8 a artiklan mukaisesti toimitetut tiedot kirjataan 8 a artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä automaattista tietojenvaihtoa varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tiedot, jotka toimitetaan 8 a artiklan puitteissa siirtymäaikana, jona turvallinen keskusrekisteri ei vielä ole valmis, ladataan turvalliseen keskusrekisteriin 1 päivään huhtikuuta 2017 mennessä. Komissiolla ja jäsenvaltioilla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Komissio vahvistaa tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
23 aartikla – 1 kohta
1.   Komissio pitää sille tämän direktiivin mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin viranomaisiin sovellettavien säännösten mukaisesti.
1.   Komissio pitää sille tämän direktiivin mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin viranomaisiin sovellettavien säännösten mukaisesti, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa määrätään.
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
23 aartikla – 2 kohta – 1 alakohta
2.  Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.
2.   EU:n tai ETA:n jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille EU:n jäsenvaltioille (ja vastavuoroisuustapauksessa myös ETA:n jäsenvaltioille). Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen EU:n jäsenvaltion (ja vastavuoroisuustapauksessa myös ETA:n jäsenvaltion) kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
23 aartikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, mutta niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.
EU:n ja ETA:n jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, mutta niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2011/16/EU
23 bartikla (uusi)
(8 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
”23 b artikla
Seuraamukset
Komissio tarkastelee seuraamuksia, jotka vahvistetaan tietojenvaihdosta kieltäytymisestä tai tietojenvaihdon laiminlyönnistä.”
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2011/16/EU
25 aartikla (uusi)
(9 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
”25 a artikla
OECD:n kehitys
Tämän direktiivin on oltava OECD:n kehityksen mukainen ja siinä on otettava huomioon finanssitilitietojen automaattista vaihtoa koskevaan standardiin sisältyvät OECD:n kattavat säännöt.”
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2011/16/EU
25 bartikla (uusi)
(9 b)   Lisätään artikla seuraavasti:
”25 b artikla
Jäsenvaltioiden lisätoimet
Tämä direktiivi ei saa estää jäsenvaltioita ryhtymästä lisätoimiin kehittääkseen kotimaisia tai sopimukseen perustuvia säännöksiä verojen välttelyn ehkäisemiseksi.”
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2011/16/EU
27 artikla
(9 c)  Korvataan 27 artikla seuraavasti:
”27 artikla
Kertomukset
Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta kolmen vuoden välein tämän direktiivin tultua voimaan.”

Vastuuvapaus 2013: ARTEMIS-yhteisyritys
PDF 175kWORD 77k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä ARTEMIS-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2132(DEC))
P8_TA(2015)0370A8-0283/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ARTEMIS-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ARTEMIS-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman, varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05306/2015 – C8-0049/2015),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä ECSEL‑yhteisyrityksen (entinen ARTEMIS-yhteisyritys) toimitusjohtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(4),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2008(6),

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014(7) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(8),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(9),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0283/2015),

1.  myöntää ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden ARTEMIS‑yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 ARTEMIS-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2132(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen (entinen ARTEMIS-yhteisyritys) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ARTEMIS-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä yhteisyrityksen vastaukset(10),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman, varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(11) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05306/2015 – C8-0049/2015),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(12), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä ECSEL‑yhteisyrityksen (entinen ARTEMIS-yhteisyritys) toimitusjohtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(13),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(14) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2008(15),

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014(16) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(18),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0283/2015),

1.  hyväksyy ARTEMIS-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ARTEMIS-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2132(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä ARTEMIS-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0283/2015),

A.  ottaa huomioon, että ARTEMIS-yhteisyritys perustettiin joulukuussa 2007 kymmeneksi vuodeksi ja että sen tehtävänä on määritellä ja toteuttaa tutkimusohjelma sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien avainteknologioiden kehittämiseksi eri sovellusaloilla unionin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen lujittamiseksi sekä mahdollistaa uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten syntyminen;

B.  ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa lokakuussa 2009;

C.  toteaa, että ARTEMIS-osakasvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärän olisi oltava unionin rahoitusosuuteen nähden 1,8-kertainen ja että hankkeisiin yhteisyrityksen keston ajan osallistuvien tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden luontaissuoritusten on oltava yhtä suuria tai suurempia kuin julkisten tahojen osuus;

D.  ottaa huomioon, että ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritykset yhdistettiin yhteiseksi teknologia-aloitteeksi, joka koskee elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten (ECSEL) ja joka käynnistyi kesäkuussa 2014 kymmeneksi vuodeksi;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2013 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty varainhoitovuoden 2013 tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti;

2.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa allekirjoitettuja hallinnollisia sopimuksia koskeviin jälkitarkastuksiin liittyvät käytännön järjestelyt on otettu käyttöön; toteaa, että käytännön järjestelyihin kuuluu erityisen raportointilomakkeen käyttöönotto, jonka tueksi yhteisyritys arvioi kansallisten rahoitusviranomaisten varmentamisjärjestelmiä ja tilintarkastustuomioistuin tekee käyntejä jäsenvaltioihin tutustuakseen kansallisten rahoitusviranomaisten toimintaan;

3.  palauttaa mieliin, että yhteisyrityksen hyväksymän jälkitarkastusstrategian mukaisesti sen on arvioitava vähintään kerran vuodessa, saadaanko kansallisten rahoitusviranomaisten toimittamien tietojen perusteella riittävä varmuus toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

4.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että tietoja tarkastusstrategioistaan antaneiden 23 kansallisen rahoitusviranomaisen osuus kaikista myönnetyistä avustuksista oli 95 prosenttia; suhtautuu myönteisesti siihen, että täydentääkseen yhteisyrityksen saamia tietoja tilintarkastustuomioistuin hankkii lisätietoja suoraan kansallisilta rahoitusviranomaisilta voidakseen antaa lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

5.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että se edistyi pannessaan täytäntöön toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on korjata tilintarkastustuomioistuimen varauman sisältävässä lausunnossaan mainitsemat puutteet; toteaa, että kansallisten järjestelmien antama varmuus arvioitiin positiivisesti maissa, joiden osuus on 54 prosenttia kaikista avustuksista, ja että muita maita koskeva arviointi on edennyt pitkälle ja sen jälkeen arvioitujen avustusten osuus on 84 prosenttia; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan arviointia siten, että arvioinnin piiriin kuuluu 100 prosenttia kaikista avustuksista;

6.  panee merkille, että järjestettiin varmuutta käsittelevä seminaari, johon osallistui tilintarkastustuomioistuimen, komission ja komission sisäisen tarkastuksen edustajia sekä yhteisyrityksessä toimivia kansallisten rahoitusviranomaisten edustajia; toteaa, että seminaarissa korostettiin unionin ohjelmien vaatimuksia ja annettiin mahdollisuus vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa;

7.  panee merkille, että yhteisyritys kehitti jäännösvirhetason arvioimiseksi uuden menetelmän, joka on samankaltainen kuin yhteisesti hallinnoitavasta rahoituksesta vastaavien komission yksiköiden käyttämä menetelmä; ottaa huomioon, että jäännösvirhetason ensimmäinen arvio perustui 157 tarkastettuun toimeen ja antoi tulokseksi 0,73 prosenttia ja äskettäin ajan tasalle saatettu arvio perustui 331 toimeen ja antoi virhetasoksi 0,66 prosenttia, mikä on alle 2 prosentin olennaisuusrajan;

8.  palauttaa mieliin, että talousarvion tarkistamisen jälkeen vuoden lopussa maksumäärärahojen käyttöaste oli 69 prosenttia; panee merkille, että yhteisyrityksen mukaan yksi alhaisen käyttöasteen keskeisistä syistä oli se, että kansalliset rahoitusviranomaiset antoivat maksutodistuksia viipeellä, koska maksut maksettiin heti, kun kansalliset todistukset oli saatu; toteaa lisäksi, että hitaampi maksuvauhti ei vaikuttanut hankkeiden tekniseen toteutukseen;

9.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että osakasvaltioiden maksuosuudet olivat 1,8-kertaiset verrattuna unionin sitoumuksiin; toteaa, että valtiontukisääntöihin sisältyvien rajoitusten noudattamiseksi osakasvaltioiden sitoumuksia piti avustuksia myönnettäessä vähentää alle kynnysarvon (1,8-kertainen taso); panee merkille, että näin ollen unionin yhteisyritykselle maksama rahoitusosuus oli 181 454 844 euroa ja osakasvaltioiden maksuosuudet 341 842 261 euroa, joten taso oli 1,88-kertainen;

10.  panee merkille, että komissio laatii arvion ARTEMIS-yhteisyrityksen toiminnasta yhteisen ECSEL-teknologia-aloitteen luomiseen asti ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2008 mukaisesti, mikä otetaan huomioon käsiteltäessä varainhoitovuoden 2014 vastuuvapauden myöntämistä;

Sisäisen valvonnan järjestelmät

11.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että sen perustamisesta annetun asetuksen 6 artiklan 2 kohdan vaatimusten lisäksi ENIAC-yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen toiminto on nyt vahvistettu yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen toiminnoksi, koska yhteisyritykset on yhdistetty;

12.  toteaa, että yhteisyrityksen mukaan sen yhteisen tietoteknisen infrastruktuurin palautumissuunnitelma on hyväksytty;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.  panee merkille, että ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten yhdistämisen vuoksi ENIAC‑yhteisyrityksen eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia kattavia toimintaperiaatteita sovelletaan myös ARTEMIS-yhteisyritykseen; toteaa lisäksi, että hyväksytyt toimintaperiaatteet sisältävät eturistiriitatilanteiden hallintaa koskevat menettelyt sekä sääntöjen rikkomisen johdosta käynnistettävät menettelyt;

14.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että toimitusjohtajan ja johtajien ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset koottiin yhteen ja julkistettiin yhteisyrityksen verkkosivustolla henkilöstösääntöjen ja niiden soveltamissääntöjen mukaisesti; panee merkille, että on luotu kattava tietokanta, joka sisältää kaikki tiedot eturistiriidoista ja toteutetuista toimista ja jota pidetään säännöllisesti yllä;

Tutkimustulosten seuranta ja niistä raportointi

15.  palauttaa mieliin, että seitsemättä puiteohjelmaa koskevassa päätöksessä(19) määrätään seuranta- ja raportointijärjestelmästä, joka kattaa tutkimustulosten suojan, levityksen ja siirron; panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että unionin 10 000 000 euron avustusta kohti on tuotettu 211,5 julkaisua ja 16,6 patenttia, mikä on osoitus yhteisyrityksen tutkimustulosten korkeasta tuottavuudesta ja siitä, että se noudattaa kaikkia seitsemännen puiteohjelman koordinaattoreiden tähän mennessä esittämiä vaatimuksia.

(1)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 8.
(2)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 9.
(3)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 416.
(4)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(5)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6)EUVL L 30, 4.2.2008, s. 52.
(7)EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
(8)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(9)EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(10)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 8.
(11)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 9.
(12)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 416.
(13)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(14)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(15)EUVL L 30, 4.2.2008, s. 52.
(16)EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
(17)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(18)EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18. joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 6), 7 artikla.


Vastuuvapaus 2013: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
PDF 170kWORD 77k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2125(DEC))
P8_TA(2015)0371A8-0282/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä instituutin vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(4),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008(6) ja erityisesti sen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(7),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(8) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0282/2015),

1.  myöntää Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2125(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä instituutin vastaukset(9),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(10) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (05304/2015 – C8-0054/2015),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(11), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(12),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(13) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008(14) ja erityisesti sen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(15),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(16) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0282/2015),

1.  hyväksyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2125(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0282/2015),

Huomautukset toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

1.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013, että toisena vuonna perättäin ei ollut mahdollista saada kohtuullista varmuutta avustusmaksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tarkastuslausuntojen, jotka kattoivat noin 87 prosenttia avustusmenoista, laatu oli vaarantunut, koska niitä antoivat avustusten saajien palkkaamat riippumattomat ulkoiset tarkastajat; palauttaa mieliin myös, että korjatakseen tarkastuslausuntojen laatuun liittyvät puutteet instituutti paransi lausuntoja antaville tilintarkastajille annettavia ohjeita ja toimitti päivitetyt ohjeet instituutista avustuksia saaville osaamis- ja innovaatioyhteisöille kesäkuussa 2013;

2.  panee merkille, että instituutin mukaan aiempaa paremmat ohjeet paransivat laatua tarkastuskertomuksissa, jotka koskivat vuoden 2013 avustusmaksuja, joihin liittyvät lopulliset maksut suoritettiin vuonna 2014;

3.  toteaa, että vuoden 2014 avustussopimuksista lähtien instituutti käyttää tarkastuslausunnoissa samaa menettelyä, jota käytetään kaikissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muissa ohjelmissa; panee merkille, että yksityiskohtaisemman ja johdonmukaisemman tarkastusmenetelmän käyttö on lisännyt edelleen ennakkotarkastusmenettelyn varmuutta;

4.  palauttaa mieliin, että instituutti otti käyttöön avustusmaksujen täydentäviä jälkitarkastuksia saadakseen lisävarmuuden avustusmaksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että instituutin paikalla tekemät tarkastukset kattoivat noin 40 prosenttia vuoden 2013 avustussopimusten yhteydessä maksetuista avustuksista; panee merkille, että näiden tarkastusten seurauksena tarkastetusta 29 163 272 euron kokonaismäärästä perittiin takaisin 263 239 euroa; toteaa, että tarkastusotoksessa havaittu virhetaso oli 0,9 prosenttia ja jäännösvirhetaso 0,69 prosenttia eli alle 2 prosentin olennaisuusrajan; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei ole alustavissa huomauksissaan varainhoitovuodesta 2014 esittänyt huomioita tai havaintoja ennakko- ja jälkitarkastuksista;

5.  toteaa, että instituutti ilmoittaa parantaneensa hankintamenettelyjään vuoden 2013 jälkeen ja noudattaneensa ennakoivaa lähestymistapaa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden jälkeen; panee erityisesti merkille, että instituutti peruutti vuonna 2010 ja vuonna 2012 tehdyt kaksi puitesopimusta, joissa neuvottelumenettelyn käyttö ei ollut perusteltua; panee myös merkille, että instituutti toteutti sisäisten menettelyjen, kiertojen ja mallien tarkastuksen, joka koski asianomaisten julkisten hankintamenettelysääntöjen noudattamista kaikilta osin, kiinnittäen erityistä huomiota järkevään suunnitteluun ja tarpeiden arviointiin; toteaa, että vuonna 2015 instituutti on ottanut palvelukseen uuden hankintoja hoitavan virkamiehen ja että se järjesti henkilöstölleen hankintoja koskevaa koulutusta;

6.  toteaa, että instituutin oma sisäinen tarkastus suoritti konsultointitehtävän ja sen lisäksi instituutti toteutti seuraavat toimet:

   se laati hankintakäsikirjan, johon sisältyy tarkistuslistoja, jotka koskevat erilaisia hankintamenettelyjä ja puitesopimusten yhteydessä tehtyjä erityissopimuksia;
   se edellytti, että hankintayksikkö tarkistaa kaikki palvelupyynnöt ennen tarjouksen pyytämistä, millä parannetaan valvontaa entisestään;
   se varmisti, että henkilöstölle annetaan riittävästi kohdennettua koulutusta;
   se selvensi hankintoihin liittyvien, operatiivisten ja sopimushallinnon toimintojen roolia ja otti käyttöön parannetut tarkistuslistat ja lähetyskirjat;
   se järjesti hankintamenettelyjen dokumentoinnin yhteen ainoaan, helppokäyttöiseen tietovarastoon, joka on oikeassa suhteessa instituutin kokoon;

7.  panee merkille, että instituutin mukaan hankinnoissa ei havaittu virheitä vuonna 2014; panee myös merkille, että avustusmenojen jäännösvirhetaso oli 0,69 prosenttia ja hallinto- ja toimintamenojen yhdistetty virhetaso noin 0,5 prosenttia kaikista vuonna 2014 suoritetuista maksuista; odottaa tilintarkastustuomioistuimen kertomusta instituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 näiden havaintojen vahvistamiseksi;

8.  toteaa, että instituutti sai tarkastuslausuntoja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täydentäviä toimia koskevista kustannuksista vuosilta 2010–2014; toteaa, että instituutti suoritti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täydentävien toimien arvioinnin varmistaakseen, että hyväksytään vain toimia, joilla on selvä yhteys instituutin rahoittamiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimiin;

9.  toteaa, että instituutin rahoitus osaamis- ja innovaatioyhteisöille vuosina 2010–2014 ei ylittänyt 25 prosentin enimmäismäärää, josta määrätään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja instituutin välisissä puitekumppanuussopimuksissa;

Talousarvio- ja varainhallinto

10.  toteaa, että instituutti on parantanut talousarvion toteuttamiseen liittyviä suunnittelu- ja valvontamenettelyjään; panee merkille, että nyt menettelyissä arvioidaan tarkemmin kaikki ehdotetut toimet, joiden talousarviovaikutus ylittää 50 000 euroa, sekä otetaan käyttöön uusia suunnitteluasiakirjoja, joilla varmistetaan, että henkilö- ja rahoitustarpeet on asianmukaisesti määritetty ja henkilöstöä ja rahoitusta on käytettävissä kaikkien suunniteltujen toimien toteuttamista varten; panee myös merkille, että suunniteltujen toimien ja resurssien kohdentamisen välistä yhteyttä on vahvistettu yhdistämällä vuotuinen työohjelma vuotuiseen talousarvioon;

11.  toteaa, että instituutti on yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa parantanut huomattavasti ensimmäisen vaiheen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toteutusvalmiuksia kaudella 2010–2014, ja toteaa, että instituutin myöntämien avustusten käyttöaste on kasvanut vuosittain keskimäärin 85 prosenttia; panee lisäksi merkille, että instituutin hallintoneuvosto valitsi ja nimesi kaksi kumppanuutta toisen vaiheen osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi, millä parannetaan entisestään toteutusvalmiuksia vuodesta 2015 lähtien ja parannetaan instituutin talousarvion toteutusastetta;

12.  palauttaa mieliin, että osastossa I (henkilöstömenot) määrärahojen heikko käyttöaste johtui pääasiassa henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta ja siitä, ettei palkkojen mukautuksia koskevia sääntöjä ollut hyväksytty; panee henkilöstön lähtöhaastattelujen arvioinneista merkille, että henkilöstön suuren vaihtuvuuden pääasiallisia syitä olivat heikot urakehitysmahdollisuudet, vaikea työskentely-ympäristö ja huonot palkat Unkarin korjauskertoimen vuoksi;

13.  ottaa huomioon instituutin toimet henkilöstön suuren vaihtuvuuden vähentämiseksi; panee erityisesti merkille parannukset avoimien toimien hallinnoinnissa sekä arviointi- ja ylennysjärjestelmän toteuttamisen, joka parantaa etenemismahdollisuuksia ja vahvistaa keskijohdon asemaa; pitää tervetulleena henkilöstön vaihtuvuusasteen laskua 12 prosenttiin vuonna 2014, kun se vuosina 2012–2013 oli 20–25 prosenttia; panee merkille, että loput neljä avointa virkaa on määrä täyttää vaiheittain vuoden 2015 aikana;

Sisäinen tarkastus

14.  toteaa, että komission sisäinen tarkastus (IAS) antoi kesäkuussa 2014 seurantatarkastuskertomuksen, jossa käsiteltiin sen instituutissa suorittaman avustusten hallinnointia ja avustussopimusten valmistelua koskevan rajoitetun tarkastuksen perusteella hyväksytyn toimintasuunnitelman toteutuksen tilannetta; panee merkille, että sisäinen tarkastus saattoi päätökseen kaksi suositusta alkuperäisistä kuudesta ja että lisäksi yksi suositus muutettiin kriittisestä erittäin tärkeäksi;

15.  toteaa, että sisäinen tarkastus teki instituuttiin tiedonhankintamatkan joulukuussa 2014 tarkastellakseen avoinna olevien suositusten täytäntöönpanossa saavutettua edistystä; toteaa myös, että vierailun perusteella sisäinen tarkastus pani merkille, että vuotuisessa avustusten myöntämisprosessissa oli tehty lisäparannuksia ja että kaikilla sisäiselle tarkastukselle vierailun aikana esitetyillä toimilla, olivat ne sitten toteutettuja, keskeneräisiä tai suunnitteilla olevia, puututaan asianmukaisesti sisäisen tarkastuksen rajoitetussa tarkastuksessa esiin tuotuihin riskeihin;

16.  panee merkille, että toimintasuunnitelmassa esitetyistä 25 toimesta 18 tointa on toteutettu ja että loppujen seitsemän toimen toteutus on meneillään; panee lisäksi merkille, että kolme kyseisestä seitsemästä toimesta toteutetaan ennen vuoden 2015 päättymistä, kun instituutti ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat allekirjoittaneet tarkistetun puitekumppanuussopimuksen; panee instituutin antamista tiedoista merkille, että jäljellä olevien toimien täytäntöönpano etenee suunnitelmien mukaisesti;

17.  panee merkille, että instituutin oma sisäinen tarkastus toimitti vuonna 2014 seitsemän tarkastusta ja konsultointia, ja on tyytyväinen instituutin sisäisen tarkastuksensa suositusten perusteella toteuttamiin toimiin.

(1)EUVL C 442, 10.12.2014, s. 184.
(2)EUVL C 442, 10.12.2014, s. 184.
(3)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 409.
(4)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(5)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6)EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.
(7)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(8)EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(9)EUVL C 442, 10.12.2014, s. 184.
(10)EUVL C 442, 10.12.2014, s. 184.
(11)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 409.
(12)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(13)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(14)EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.
(15)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(16)EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.


Vastuuvapaus 2013: ENIAC-yhteisyritys
PDF 177kWORD 77k
Päätös
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä ENIAC-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2135(DEC))
P8_TA(2015)0372A8-0285/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ENIAC-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05306/2015 – C8-0049/2015),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä ECSEL‑yhteisyrityksen (entinen ENIAC -yhteisyritys) toimitusjohtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(4),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2008(6),

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014(7) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(8),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(9),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0285/2015),

1.  myöntää ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden ENIAC‑yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 ENIAC-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisestä (2014/2135(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ENIAC-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä yhteisyrityksen vastaukset(10),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(11) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05306/2015 – C8-0049/2015),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(12), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä ECSEL‑yhteisyrityksen (entinen ENIAC -yhteisyritys) toimitusjohtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(13),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(14) ja erityisesti sen 209 artiklan,

–  ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2008(15),

–  ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014(16) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014(18),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0285/2015),

1.  hyväksyy ENIAC-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2013 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ENIAC-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (2014/2135(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä ENIAC -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0285/2015),

A.  ottaa huomioon, että ENIAC-yhteisyritys perustettiin 20. joulukuuta 2007 kymmeneksi vuodeksi ja että sen tehtävänä on määritellä ja toteuttaa tutkimusstrategia nanoelektroniikan alan keskeisen osaamisen kehittämiseksi eri sovellusaloilla;

B.  ottaa huomioon, että yhteisyrityksestä tuli taloudellisesti itsenäinen heinäkuussa 2010;

C.  toteaa, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat unioni, jota edustaa komissio, sekä Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta ja AENEAS-järjestö (Association for European Nanoelectronics Activities);

D.  ottaa huomioon, että unioni rahoittaa yhteisyritystä kymmenen vuoden ajan enintään 450 000 000 eurolla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta;

E.  huomauttaa, että AENEAS osallistuu yhteisyrityksen juoksevien kulujen rahoitukseen enintään 30 000 000 eurolla ja osakasvaltioiden on osallistuttava juoksevien kulujen kattamiseen luontaissuorituksin ja suoritettava rahoitusosuuksia, joiden kokonaismäärän on oltava unionin rahoitusosuuteen nähden vähintään 1,8-kertainen;

F.  ottaa huomioon, että ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritykset yhdistettiin yhteiseksi teknologia-aloitteeksi, joka koskee elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten (ECSEL) ja joka käynnistyi kesäkuussa 2014 kymmeneksi vuodeksi;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.  muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2013 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

2.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sillä perusteella, että se ei voinut päätellä, saadaanko jälkitarkastusstrategian perusteella riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, ja toteaa, että jälkitarkastusstrategia perustuu suurelta osin siihen, että kansalliset rahoitusviranomaiset tarkastavat hankkeiden kuluilmoitukset;

3.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että tilintarkastustuomioistuin aikoo ryhtyä toimiin saadakseen riittävän varmuuden kansallisten rahoitusviranomaisten toimittamista tarkastuksista; panee myös merkille, että ENIAC- ja ARTEMIS‑yhteisyritysten yhdistämisen jälkeen kansallisten varmentamisjärjestelmien lisäarvioinnit kuuluvat yhteisen ECSEL-teknologia-aloitteen piiriin;

4.  panee merkille, että yhteisyritys vahvisti kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa allekirjoitettuja hallinnollisia sopimuksia koskeviin jälkitarkastuksiin liittyvät käytännön järjestelyt; toteaa, että käytännön järjestelyihin kuuluu erityisen raportointilomakkeen käyttöönotto, jonka tueksi yhteisyritys arvioi kansallisten rahoitusviranomaisten varmentamisjärjestelmiä ja tilintarkastustuomioistuin tekee käyntejä jäsenvaltioihin tutustuakseen kansallisiin rahoitusviranomaisiin;

5.  toteaa, että yhteisyrityksen vuonna 2012 suorittama kuluilmoitusten rajoitettu uudelleentarkastelu paransi osaltaan varmuutta, minkä ansiosta yhteisyrityksellä oli mahdollisuus seurata sitä, mitkä tapahtumat tarkastettiin ennen raportointilomakkeen käyttöönottoa; toteaa otoksen osoittaneen, että vuonna 2012 käynnistettiin pieni määrä kansallisia perustason tarkastuksia ja vuonna 2014 niiden määrä oli kasvanut sellaiseksi, että voitiin tehdä merkityksellisiä tilastollisia arviointeja;

6.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että tietoja tarkastusstrategioistaan antaneiden 23 kansallisen rahoitusviranomaisen osuus kaikista myönnetyistä avustuksista oli 95 prosenttia; suhtautuu myönteisesti siihen, että täydentääkseen yhteisyrityksen saamia tietoja tilintarkastustuomioistuin hankkii lisätietoja suoraan kansallisilta rahoitusviranomaisilta voidakseen antaa lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

7.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että se edistyi pannessaan täytäntöön toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on korjata tilintarkastustuomioistuimen varauman sisältävässä lausunnossaan mainitsemat puutteet; toteaa, että kansallisten järjestelmien antama varmuus arvioitiin positiivisesti maissa, joiden osuus on 54 prosenttia kaikista avustuksista, ja että muita maita koskeva arviointi on edennyt pitkälle ja sen jälkeen arvioitujen avustusten osuus on 84 prosenttia; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan arviointia siten, että arvioinnin piiriin kuuluu 100 prosenttia kaikista avustuksista;

8.  panee merkille, että järjestettiin varmuutta käsittelevä seminaari, johon osallistui tilintarkastustuomioistuimen, komission ja komission sisäisen tarkastuksen edustajia sekä yhteistyrityksessä toimivia kansallisten rahoitusviranomaisten edustajia; toteaa, että seminaarissa korostettiin unionin ohjelmien vaatimuksia ja annettiin mahdollisuus vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa;

9.  panee merkille, että yhteisyritys kehitti jäännösvirhetason arvioimiseksi uuden menetelmän, joka on samankaltainen kuin yhteisesti hallinnoitavasta rahoituksesta vastaavien komission yksiköiden käyttämä menetelmä; ottaa huomioon, että jäännösvirhetason ensimmäinen arvio perustui 157 tarkastettuun toimeen ja antoi tulokseksi 0,73 prosenttia ja äskettäin ajan tasalle saatettu arvio perustui 331 toimeen ja antoi virhetasoksi 0,66 prosenttia, mikä on alle 2 prosentin olennaisuusrajan;

10.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että osakasvaltioiden rahoitusosuudet olivat alle unionin rahoitusosuuteen nähden 1,8-kertaisen tason, jota vaaditaan yhteisyrityksen säännöissä, mutta toteaa tämän johtuvan valtiontukisääntöihin sisältyvien rajoitusten noudattamisesta; toteaa erityisesti, että laajamittaisissa pilottihankkeissa teollisuuden alan osallistujien julkinen rahoitus ei saa kokonaisuudessaan olla yli 25 prosenttia, kun taas yhteisyrityksen säännöt edellyttävät, että kaikkiin osallistujiin sovelletaan samaa korvausastetta;

11.  panee merkille, että yksityisen sektorin maksuosuudet kasvoivat siten, että ne olivat 65 % kokonaiskustannuksista, joten niillä oli erittäin suuri vipuvaikutus unionin rahoitukseen ja ne enemmän kuin korvasivat osakasvaltioiden maksuosuuksien pienentymistä;

12.  panee merkille, että komissio laatii arvion ENIAC-yhteisyrityksen toiminnasta yhteisen ECSEL-teknologia-aloitteen luomiseen asti ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2008 mukaisesti, mikä otetaan huomioon käsiteltäessä varainhoitovuoden 2014 vastuuvapauden myöntämistä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

13.  panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että toimitusjohtajan ja johtajien ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset koottiin yhteen ja julkistettiin yhteisyrityksen verkkosivustolla henkilöstösääntöjen ja niiden soveltamissääntöjen mukaisesti; panee merkille, että on luotu kattava tietokanta, joka sisältää kaikki tiedot eturistiriidoista ja toteutetuista toimista ja jota pidetään säännöllisesti yllä;

Tutkimustulosten seuranta ja niistä raportointi

14.  palauttaa mieliin, että seitsemättä puiteohjelmaa koskevassa päätöksessä(19) säädetään seuranta- ja raportointijärjestelmästä, joka kattaa tutkimustulosten suojan, levityksen ja siirron; panee yhteisyrityksen antamista tiedoista merkille, että unionin 10 000 000 euron avustusta kohti on tuotettu 211,5 julkaisua ja 16,6 patenttia, mikä on osoitus yhteisyrityksen tutkimustulosten korkeasta tuottavuudesta ja siitä, että se noudattaa kaikkia seitsemännen puiteohjelman koordinaattoreiden tähän mennessä esittämiä vaatimuksia.

(1)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 26.
(2)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 27.
(3)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 424.
(4)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(5)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6)EUVL L 30, 4.2.2008, s. 21.
(7)EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
(8)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(9)EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(10)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 26.
(11)EUVL C 452, 16.12.2014, s. 27.
(12)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 424.
(13)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(14)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(15)EUVL L 30, 4.2.2008, s. 21.
(16)EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
(17)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(18)EUVL L 38, 7.2.2014, s. 2.
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18. joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 6), 7 artikla.


Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
PDF 250kWORD 72k
Päätös
Päätöslauselma
1.Euroopan parlamentin päätös 27. lokakuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2014/2079(DEC))
P8_TA(2015)0373A8-0269/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0148/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman, varainhoitovuotta 2013 koskevan tarkastuslausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 tekemänsä päätöksen(5), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä sen liitteenä olevan päätöslauselman,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0269/2015),

1.  epää neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2014/2079(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0269/2015),

A.  katsoo, että kaikkien unionin toimielimien olisi oltava avoimia ja täysin vastuussa unionin kansalaisille niille unionin toimieliminä uskotuista varoista;

B.  katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston olisi unionin toimieliminä oltava demokraattisessa vastuussa unionin kansalaisille Euroopan unionin yleisestä talousarviosta saamiensa varojen käytöstä;

C.  ottaa huomioon, että parlamentti on ainoa välittömillä vaaleilla valittu unionin toimielin ja sen tehtävänä on myöntää vastuuvapaus Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta;

1.  korostaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa Euroopan parlamentin tehtäväksi on annettu vastuuvapauden myöntäminen talousarvion toteuttamisesta;

2.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 335 artiklan mukaan ”toimielinten toimintaan liittyvissä kysymyksissä unionia […] edustaa kukin toimielin itse hallinnollisen riippumattomuutensa puitteissa”, mikä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä 'varainhoitoasetus', 55 artiklan säännösten perusteella tarkoittaa, että toimielimet ovat itsenäisesti vastuussa talousarvioidensa toteuttamisesta;

3.  korostaa parlamentin ja muiden toimielinten roolia vastuuvapausmenettelyssä, jota säännellään varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan säännöksillä;

4.  muistuttaa, että työjärjestyksen 94 artiklan mukaan ”määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla [...] Euroopan unionin muiden toimielinten ja elinten, kuten neuvoston (täytäntöönpanovallan käyttäjänä), [...] talousarvion toteuttamisesta vastaaville henkilöille myönnetään vastuuvapaus”;

5.  pitää valitettavana, että neuvosto ei millään tavoin selittänyt käyttämättä jäävien määrien ja seuraavalle varainhoitovuodelle vuoden 2013 talousarviosta siirrettyjen maksusitoumusten määrän lisääntymistä;

Ratkaisemattomia kysymyksiä

6.  muistuttaa neuvostoa siitä, että parlamentti on pyytänyt kiinteistöhankkeita koskevia edistymiskertomuksia ja yksityiskohtaista jaottelua tähän mennessä aiheutuneista kustannuksista;

7.  kehottaa neuvostoa antamaan perusteellisen kirjallisen selvityksen, jossa yksilöidään Résidence Palace -rakennuksen hankintaan käytetyt kokonaismäärärahat, budjettikohdat, joista nämä määrärahat on otettu, tähän mennessä maksetut osamaksuerät ja tulevat osamaksuerät;

8.  kehottaa jälleen neuvostoa antamaan tietoja sen hallinnon uudenaikaistamisprosessista ja erityisesti prosessin konkreettisista täytäntöönpanotoimista ja sen oletetuista vaikutuksista neuvoston talousarvioon;

9.  pahoittelee vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä tähän asti toistuvasti kohdattuja vaikeuksia, jotka ovat aiheutuneet neuvoston yhteistyön puutteesta; toteaa, että parlamentti epäsi vastuuvapauden neuvoston pääsihteeriltä talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosina 2009, 2010, 2011 ja 2012 syistä, jotka se mainitsee 10. toukokuuta 2011(8), 25. lokakuuta 2011(9), 10. toukokuuta 2012(10), 23. lokakuuta 2012(11), 17. huhtikuuta 2013(12), 9. lokakuuta 2013(13), 3. huhtikuuta 2014(14) ja 23. lokakuuta 2014(15) antamissaan päätöslauselmissa, ja lykkäsi päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 syistä, jotka se mainitsee 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa(16);

10.  tähdentää, että talousarvion tehokas valvonta edellyttää parlamentin ja neuvoston välistä yhteistyötä, kuten 29. huhtikuuta 2015 annetussa päätöslauselmassa todetaan; vahvistaa, että parlamentti ei pysty tekemään tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä;

11.  muistuttaa neuvostoa komission 23. tammikuuta 2014 päivätyssä kirjeessä esittämästä näkemyksestä, että kaikki toimielimet kuuluvat kaikilta osin parlamentin vastuuvapausmenettelyssä esittämien huomautusten jälkeisen seurantaprosessin piiriin ja että kaikkien toimielinten olisi tehtävä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyn toimivuuden varmistamiseksi;

12.  toteaa, että komissio mainitsee edellä mainitussa kirjeessään myös, että se ei aio valvoa muiden toimielinten talousarvioiden toteutusta ja että vastauksen antaminen jollekin toiselle toimielimelle osoitettuihin kysymyksiin loukkaisi kyseisen toimielimen oikeutta toteuttaa itsenäisesti sitä koskevaa talousarvion pääluokkaa;

13.  pitää valitettavana, että neuvosto kieltäytyy yhä vastaamasta parlamentin kysymyksiin; palauttaa mieliin parlamentissa 27. syyskuuta 2012 järjestetyn, parlamentin oikeutta myöntää vastuuvapaus neuvostolle käsitelleen tilaisuuden päätelmät ja toteaa, että tilaisuudessa kokoontuneet oikeudelliset ja akateemiset asiantuntijat olivat laajalti yksimielisiä parlamentin tiedonsaantioikeudesta; viittaa tässä yhteydessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan kolmanteen alakohtaan, jossa määrätään, että kukin toimielin, elin tai laitos varmistaa työskentelynsä avoimuuden;

14.  vaatii, että neuvoston menoja on valvottava samalla tavalla kuin muiden toimielinten menoja, ja toteaa, että tämän valvonnan lähtökohdat on lueteltu parlamentin aikaisempina vuosina antamissa vastuuvapauspäätöslauselmissa;

15.  korostaa, että parlamentilla on oikeus myöntää vastuuvapaus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 316, 317 ja 319 artiklan mukaisesti noudattaen nykyistä tulkintaa ja käytäntöä eli myöntää vastuuvapaus kullekin talousarvion pääluokalle erikseen, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan;

16.  ottaa huomioon, että neuvosto ei ole toimittanut parlamentille pyydettyjä asiakirjoja, ja toteaa tämän vaarantavan ennen kaikkea unionin kansalaisten oikeuden tiedonsaantiin ja avoimuuteen ja että siitä on tulossa huolestuttava osoitus unionin toimielinten tietynlaisesta demokratiavajeesta;

17.  pitää välttämättömänä harkita erilaisia mahdollisuuksia ajantasaistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä;

18.  katsoo, että unionin kansalaisille voisi olla myönteinen merkki, jos parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja neuvosto kykenisivät tyydyttävään yhteistyöhön avoimessa, virallisessa vuoropuhelussa.

(1)EUVL L 66, 8.3.2013.
(2)EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3)EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4)EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 21.
(6)EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(7)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(8)EUVL L 250, 27.9.2011, s. 25.
(9)EUVL L 313, 26.11.2011, s. 13.
(10)EUVL L 286, 17.10.2012, s. 23.
(11)EUVL L 350, 20.12.2012, s. 71.
(12)EUVL L 308, 16.11.2013, s. 22.
(13)EUVL L 328, 7.12.2013, s. 97.
(14)EUVL L 266, 5.9.2014, s. 26.
(15)EUVL L 334, 21.11.2014, s. 95.
(16)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 22.


Ebolakriisi: opetukset pitkällä aikavälillä
PDF 201kWORD 98k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2015 ebolakriisistä: opetukset pitkällä aikavälillä sekä keinot vahvistaa kehitysmaiden terveydenhuoltojärjestelmiä kriisien ennaltaehkäisemiseksi tulevaisuudessa (2014/2204(INI))
P8_TA(2015)0374A8-0281/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2177 (2014) rauhasta ja turvallisuudesta Afrikassa,

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2014 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 69/1 toimenpiteistä Länsi-Afrikassa äskettäin puhjenneen ebolaviruksen aiheuttaman epidemian pysäyttämiseksi ja torjumiseksi,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Ban Ki-moonin päätöksen perustaa ebolanvastainen YK:n hätäapuoperaatio (UNMEER), joka on kaikkien aikojen ensimmäinen YK:n terveysalan hätäoperaatio, yleiskokouksen hyväksyttyä päätöslauselman 69/1 ja turvallisuusneuvoston hyväksyttyä päätöslauselman 2177 (2014) ebolaepidemiasta,

–  ottaa huomioon vuonna 2005 hyväksytyn Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisen terveyssäännöstön (WA 32.1),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2004 annetut suositukset WHO:n järjestämästä zoonooseja koskevasta kuulemisesta,

–  ottaa huomioon 8. elokuuta 2014 annetun WHO:n lausunnon, jossa ebolaepidemiaa kuvattiin kansainväliseksi kansanterveydelliseksi uhaksi,

–  ottaa huomioon WHO:n 28. elokuuta 2014 laatiman suunnitelman ebolaviruksen taltuttamiseksi ja sen päivitykset,

–  ottaa huomioon WHO:n pääjohtajan toimeenpanevalle neuvostolle ebolaa käsitelleessä erityisistunnossa Genevessä 25. tammikuuta 2015 antaman selvityksen,

–  ottaa huomioon 9. toukokuuta 2015 annetun WHO:n lausunnon ebolaepidemian päättymisestä Liberiassa,

–  ottaa huomioon WHO:n julkaisemat ohjeet ebolaa koskevista immunisaatio-ohjelmista Afrikan alueella,

–  ottaa huomioon 17.–19. huhtikuuta 2015 Washington D.C.:ssä kokoontuneen Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kevätkokouksen 2015 antaman julistuksen,

–  ottaa huomioon Brysselissä 3. maaliskuuta 2015 järjestetyn kansainvälisen konferenssin aiheesta ”ebola: hätätilanteesta jälleenrakentamiseen”,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin 21. elokuuta 2014 aloittaman, ebolaepidemian johdosta Länsi-Afrikassa toteutettavan tukioperaation (ASEOWA),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun asetuksen (EU) N:o 1291/2013,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon COM(2010)0128 sekä valmisteluasiakirjat SEC(2010)0380, 0381 ja 0382 aiheesta ”EU ja globaali terveys”,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2014 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2010 ulkoasiainministerien neuvoston 3 011. kokouksessa Brysselissä annetut neuvoston päätelmät EU:n asemasta ja globaalista terveydestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ulkoasiainneuvoston 15. elokuuta 2014, 20. lokakuuta 2014, 17. marraskuuta 2014, 12. joulukuuta 2014 ja 16. maaliskuuta 2015 antamat päätelmät Länsi-Afrikan ebolakriisistä,

–  ottaa huomioon komission jäsenen ja unionin ebolaviruskoordinaattorin Christos Stylianidesin marraskuussa 2014 ja maaliskuussa 2015 Eurooppa-neuvostolle laatimat raportit,

–  ottaa huomioon ebolaviruksen leviämisen torjuntatoimia varten tarkoitetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon laatiman Euroopan unionin kokonaisvaltaisen kehyksen,

–  ottaa huomioon kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen (EITI) ja EITI-aloitetta koskevan Sierra Leonen vuoden 2011 edistymiskertomuksen, Liberian vuoden 2012 edistymiskertomuksen ja Guinean vuoden 2012 edistymiskertomuksen,

–  ottaa huomioon Länsi-Afrikan julkisten terveydenhuoltolaitosten verkostoa koskevan ranskalaisen RIPOST-ohjelman,

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 Strasbourgissa, Ranskassa, hyväksytyn AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman ebolaepidemiasta,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman EU:n toimista ebolaepidemian torjumiseksi(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0281/2015),

A.  toteaa, että Liberian, Sierra Leonen ja Guinean terveydenhuoltojärjestelmissä on valtavia puutteita ja että nämä kolme maata olivat Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) mukaan jo ennen epidemian puhkeamista alimpana inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna ja noin 80 prosenttia kansalaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä ja aikuisten ja alle viisivuotiaiden lasten ennenaikainen kuolleisuus, joka johtuu pääosin hoidettavista sairauksista, on niissä maailman korkein;

B.  toteaa, että ebolakriisi on koko järjestelmää koskeva paikallisesti ja alueellisesti mutta myös kansallisen ja globaalin hallinnon tasolla;

C.  katsoo, että katastrofin voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä voidaan nimetä useita, kuten epidemiasta kärsivien maiden poliittinen kyvyttömyys hälyttää asiasta, kansainvälisen yhteisön epäsopiva reagointi, rajojen sulkemisen ja ihmisten rajoittamisen vakavat vaikutukset, seurannan ja hälytysmekanismien tehottomuus, hidas ja epäsopiva reagointi sen jälkeen, kun apua saatiin vihdoin liikkeelle, WHO:n erittäin heikko johtajuus sekä lääkkeitä, diagnostiikkaa ja rokotteita koskevan tutkimuksen ja kehittämisen puute;

D.  ottaa huomioon, että 18. lokakuuta 2015 päättyneellä viikolla rekisteröitiin kolme uutta vahvistettua ebolaviruksen aiheuttamaa tautitapausta, kaikki kolme Guineassa; ottaa huomioon, että kyseisestä maasta ei ollut raportoitu ainuttakaan tautitapausta kahdella edeltäneellä viikolla; ottaa huomioon, että viidettä perättäistä viikkoa Sierra Leonesta ei ole raportoitu ainuttakaan tautitapausta; ottaa huomioon, että WHO ilmoitti 3. syyskuuta 2015, että Liberiassa ei ole enää tavattu ihmisissä ebolavirustartuntoja; ottaa huomioon, että vahvistettuja tautitapauksia on ollut 28 512, ja tautiin on vahvistettu menehtyneen 11 313 henkilöä;

E.  toteaa, että toistaiseksi tiedetään liian vähän ebolaviruksen esiintymisestä, tarttumisesta ja siiten, miten virus voi muuttua; toteaa, että laajalle levinnyt epäselvyys ja vallitsevat väärinkäsitykset ebolavirustartunnan aiheuttajista ja seurauksista ovat saaneet aikaan viruksen leviämisen jatkumisen; pitää etnografista tutkimusta hyödyllisenä, jotta voidaan ymmärtää yhteisöjen toimintatapoja ja selvittää, miten eri kulttuureissa elävät ihmiset voidaan tavoittaa;

F.  ottaa huomioon, että ebolavirusta on löydetty toipuvien potilaiden siemennesteestä ja silmänesteestä; toteaa, että yksittäiset sukupuoliteitse tapahtuneet tartunnat osoittavat, miten vaikeaa viruksesta on päästä eroon ja määrittää, milloin maan ebolaepidemia on todella päättynyt;

G.  ottaa huomioon, että IMF:n ja Maailmanpankin käynnistämät rakennesopeutusohjelmat, jotka edellyttävät julkishallinnon menoleikkauksia, ovat heikentäneet terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiä useissa Afrikan maissa;

H.  toteaa Länsi-Afrikan ebolaepidemian osoittaneen, että matalan tulotason maiden paikallisilla ja kansallisilla terveydenhuoltojärjestelmillä ei ole keinoja tai kykyä vastata ebolan kaltaisten infektiotautien puhkeamiseen; katsoo sen vuoksi, että maailman terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen on nostettava keskeiseksi osaksi globaalia terveyden hallintoa;

I.  korostaa kulttuurin ja perinteiden merkitystä ebolakriisin hallinnassa(2);

J.  toteaa, että lapset, nuoret tytöt ja nuoret naiset ovat kaikkein syrjäytyneimpiä ja haavoittuvimpia tällaisissa kriiseissä, mikä aiheuttaa vakavan uhan naisten sitoutumiselle taloudelliseen toimintaan ja on lisännyt sukupuolten välisiä eroja koulutuksessa; toteaa, että orvot saatetaan torjua tai leimata;

K.  toteaa, että Länsi-Afrikkaan levinnyt ebolaepidemia on viruksen tähän mennessä suurin ja monitahoisin epidemia; toteaa, että WHO sai ensimmäisen varoituksen ebolaepidemiasta 23. maaliskuuta 2014, mutta kansainvälisen terveyssäännöstön poikkeustilakomitea julisti epidemian kansainväliseksi kansanterveydelliseksi uhaksi vasta 8. elokuuta 2014; toteaa, että ebolaa ei ennen tätä epidemiaa pidetty suurena kansanterveydellisenä haasteena;

L.  toteaa, että Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa ebolaan on kuollut lähes 500 terveydenhuollon työntekijää ja että nämä maat kärsivät vakavasta hoitohenkilöstön puutteesta jo ennen ebolakriisin puhkeamista; toteaa, että sairaaloilla ja hoitohenkilöstöllä ei ole valmiuksia hoitaa muita sairauksia, sillä voimavarat on käytettävä ebolaepidemian torjuntaan; toteaa, että on suojeltava terveyteen liittyviä toimintoja ja terveystyöntekijöitä, jotta mahdollistetaan kestävä terveydenhoito;

M.  toteaa, että useat toipuneet potilaat ovat joutuneet sekä sukulaisten että yhteiskunnan leimaamiksi; katsoo, että tilanne vaikuttaa erityisesti lapsiin, jotka ovat menettäneet toisen tai molemmat vanhempansa, ja että useissa tapauksissa kriisistä selviytyneet sukulaiset ovat torjuneet kyseiset lapset tartunnan pelossa;

N.  korostaa tarvetta yhdistää epidemiologista, kansanterveydellistä ja sosiaalitieteiden tutkimusta, jotta ebolaepidemiasta voidaan todella ottaa oppia;

O.  toteaa, että ebolakriisin ensimmäisinä kuukausina humanitaariset kansalaisjärjestöt ja erityisesti Lääkärit ilman rajoja -järjestö ja Punainen Risti olivat kaikkein tehokkaimpia, informoiduimpia ja kokeneimpia toimijoita, minkä vuoksi ne toimivat etulinjassa torjuttaessa virusta;

P.  katsoo, että koulujen sulkeminen ja orpolasten taipumus päätyä koteihin hoivaajiksi voi luoda ”menetetyn sukupolven”, jolta on viety mahdollisuus viralliseen koulutukseen pitkiksi ajoiksi;

Q.  toteaa, että humanitaariset järjestöt ovat osoittaneet, että kriisin puhjetessa ne voivat tarvittaessa olla sopivampia ja tehokkaampia toimijoita kuin institutionaaliset toimijat huomattavan taitotietonsa ja verkostoitumisvalmiuksiensa ansiosta;

R.  toteaa, että ebolakriisin hallinta nosti esiin myös toisen ilmiön, jota Lääkärit ilman rajoja -järjestö kuvaa kriisiksi kriisin sisällä ja joka on aiheuttanut sen, että monet muuhun tautiin kuin ebolaan sairastuneet ihmiset eivät enää mene sairaalaan, koska he pelkäävät saavansa ebolavirustartunnan;

S.  ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurimpia kehitysavun antajia ja ne ovat tarjonneet yli 1,39 miljardia euroa tukea ebolaepidemian hillitsemiseksi Länsi-Afrikassa; katsoo, että tämä summa antaa EU:lle valtuudet neuvotella kumppanimaiden ja muiden avunantajien kanssa tuesta, jolla kehitetään kattavaa kansallista terveydenhuoltojärjestelmää, joka perustuu yhtenäiseen, osallistavaan ja tarveperusteiseen strategiaan;

T.  panee merkille Yhdistyneiden kansakuntien Maailman elintarvikeohjelman valmiuden tehokkaaseen logistiikkaan ja toteaa, että tästä voi tulevaisuudessa olla hyötyä myös varhaisvaroitus- ja reagointitoimissa;

U.  katsoo, että kansainvälisten terveystyöntekijöiden mobilisointi edellyttää, että huolehditaan hoitohenkilöstön turvallisuudesta;

V.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto on nimittänyt 23. lokakuuta 2014 ebolakoordinaattoriksi humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Stylianidesin; ottaa huomioon, että komission jäsen Stylianides matkusti kriisistä eniten kärsineisiin maihin 12. marraskuuta 2014 terveydestä vastaavan komission jäsenen Andriukaitisin kanssa;

W.  toteaa, että Yhdistyneet kansakunnat, WHO ja komissio ovat panneet täytäntöön arviointiprosesseja epidemian hallinnon arvioimiseksi;

X.  ottaa huomioon huhtikuussa 2015 annetun WHO:n julistuksen, jossa todetaan, että maailma ja WHO ovat valmistautuneet huonosti pitkäkestoisesta epidemiasta selviytymiseen;

Y.  toteaa, että terveyskriisien kansainvälistä hallintaa on parannettava;

Z.  katsoo, että lääkkeiden saatavuus on keskeinen osa oikeutta terveyteen;

AA.  toteaa, että maailmassa on kaksi miljardia ihmistä, joiden saatavilla ei ole rokotteita ja hoitoa, joita he tarvitsevat pysyäkseen elossa ja terveinä;

AB.  toteaa, että lääkkeiden sekä asiaa koskevan tutkimuksen ja kehittämisen on vastattava ensisijaisesti sairaiden tarpeisiin, elivätpä he Euroopassa tai kehitysmaissa;

AC.  ottaa huomioon, että innovatiivisia lääkkeitä koskeva IMI-aloite on maailman suurin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke biotieteiden alalla ja että sen budjetti on 3,3 miljardia euroa vuosina 2014–2024, mistä 1,638 miljardia euroa on peräisin Horisontti 2020 -ohjelmasta;

AD.  toteaa, että ebolan aiheuttaman trauman vuoksi ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti terveyspalveluihin ja -työntekijöihin, palvelujen uudelleenkäynnistämiseen liittyy pelkoja ja yhteisöjen köyhyys ja epäluulo ovat kasvaneet; katsoo, että perusterveyspalvelut on käynnistettävä nopeasti uudelleen; ottaa huomioon, että kaikissa kehitysmaissa on lisäksi välttämättä otettava käyttöön vakaa ja tehokas terveydenhuoltojärjestelmä, jaettu vastuu riskeistä mukaan luettuna, mikä edellyttää paikallisen hoitohenkilöstön jatkuvaa koulutusta;

AE.  toteaa, että ebolakriisi on vienyt viruksen koetteleman alueen maat syvempään lamaan ja että Maailmanpankin mukaan yksinomaan vuonna 2015 kriisin vaikutus eniten kärsineiden kolmen maan BKT:hen oli kaksi miljardia dollaria;

AF.  toteaa, että nämä kolme maata ovat pyytäneet Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja Maailmanpankilta 7 500 miljoonan euron ”Marshall-suunnitelmaa” niiden auttamiseksi selviytymään talouskriisistä;

AG.  toteaa, että jotkut kansalaisjärjestöt ovat kehottaneet Maailmanpankkia myöntämään noin 1,7 miljardia dollaria maiden auttamiseksi parantamaan pysyvästi terveysinfrastruktuuriaan;

AH.  toteaa, että kansainvälisen yhteisön on pysyttävä valppaana ja tavoitteena on päästä ebolan jälkeiseen vaiheeseen, jolloin pitkällä aikavälillä ei ole enää uusia tartuntatapauksia;

AI.  ottaa huomioon, että hyvät hygieniakäytännöt ovat välttämättömiä; toteaa, että näissä kolmessa maassa ei ole toimivia vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä;

AJ.  katsoo, että jonkin muun epidemian puhjetessa vaarana on, että kuolleisuus olisi jälleen yhtä suurta;

AK.  ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja Federica Mogherini, humanitaarisesta avusta vastaava komission jäsen ja EU:n ebolakoordinaattori Christos Stylianides, kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komission jäsen Neven Mimica, Euroopan parlamentin jäsenet sekä jäsenvaltioiden hallitukset ja parlamentin jäsenet ovat toistuvasti vaatineet vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä;

AL.  toteaa, että terveydenhuoltojärjestelmän sekä vesi- ja sanitaatiopalvelujen vahvistaminen 11. Euroopan kehitysrahaston varoin kuuluu ainoastaan Guinean keskeisiin aloihin, ei Liberian tai Sierra Leonen;

AM.  ottaa huomioon, että aiheesta ”EU ja globaali terveys” annetussa komission tiedonannossa (COM(2010)0128) esitetään kattava, kokonaisvaltainen ja tarveperusteinen globaali terveysstrategia, jolle jäsenvaltiot antoivat tukensa;

AN.  toteaa, että kaikki maat eivät ole panneet kansainvälistä terveyssäännöstöä kokonaan täytäntöön; katsoo, että kansainvälistä terveyssäännöstöä olisi tarkistettava sen jälkeen, kun viimeisimmästä ebolaepidemiasta on saatu kokemusta;

AO.  katsoo, että toistaiseksi tiedetään liian vähän mahdollisesti vaarallisista zoonooseista; katsoo, että elintarvikehuolto- ja maatalouskäytännöt, metsien hakkuu sekä eläinten ja eläintuotteiden kauppa johtivat uudelleen kehittyvien zoonoosien, kuten lintuinfluenssan ebolan ja hivin, esiintymiseen;

AP.  ottaa huomioon, että WHO suosittaa koordinaatiota kansanterveyden ja eläinlääketieteen välillä;

AQ.  toteaa, että kehitysvaliokunnan valtuuskunta vierailee Sierra Leonessa marraskuussa 2015;

1.  arvostelee kansainvälisellä tasolla toteutettujen kriisin torjuntatoimien hitautta ensimmäisinä kuukausina; korostaa kuitenkin, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat reagoineet ja osallistuneet ebolaviruksen leviämisen rajoittamiseen maaliskuusta 2014 lähtien; panee merkille EU:n ja jäsenvaltioiden jatkuvan taloudellisen sitoumuksen kasvattamiseen humanitäärisen avun, kehitysavun, logistiikan ja tutkimuksen alalla kriisin torjumiseksi;

2.  pitää ilahduttavana (ennätysajassa) kehitettyä uutta rokotetta, joka on osoittautunut 100-prosenttisen tehokkaaksi Guineassa 23. maaliskuuta 2015 lähtien, ja vaatii kiireesti rokotteen saannin varmistamista kaikille kohtuuhintaan Liberiassa ja Sierra Leonessa;

3.  katsoo, että on syytä pysytellä valppaana esille tulleiden muutaman uuden ebolatapauksen suhteen, joiden osalta tartuntamekanismi ei ole vielä tiedossa;

4.  kehottaa kaikki kyseessä olevia osapuolia, erityisesti kehitysmaiden hallituksia, Euroopan unionin toimielimiä ja kansainvälisiä järjestöjä ottamaan kriisistä opikseen, myös IMF:n ja Maailmanpankin rakennesopeutusvälineisiin liittyvien ehtojen kielteisistä vaikutuksista kehitysmaiden terveysalaan, ja kehittämään tehokkaita menetelmiä kansainvälisten terveyskriisien torjumiseksi;

5.  panee tässä yhteydessä merkille WHO:n johtajan 18. toukokuuta 2015 antaman ilmoituksen uudistuksesta ja etenkin uuden kiireellisen ohjelman ja nopeasti paikalle lähetettävää henkilöstöä koskevan maailmanlaajuisen reservin luomisen sekä uuden 100 miljoonan dollarin vararahaston perustamisen hätätilanteita varten; pitää myönteisenä sitoumusta lisätä WHO:n rahoitusta 10 prosenttia 4,5 miljardiin dollariin kahden vuoden aikana;

6.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä edistämään tiedotus- ja valistuskampanjoita näissä maissa; korostaa ennaltaehkäisy- ja tiedotuskampanjoiden olennaista merkitystä kriisin hallinnassa ja etenkin tartuntojen rajoittamisessa sekä tiedon välittämisessä riskialttiista käytännöistä, joita olisi vältettävä; korostaa, että on tärkeää jakaa tietoa vaihtoehtoisten tiedotusvälineiden kautta;

7.  pitää erittäin tärkeänä, että ebolaepidemiasta johtuvaa eri ryhmien välisten jännitteiden lisääntymistä pyritään torjumaan, sillä myyttien syntyminen voi merkitä tiettyjen etnisten ryhmien syyllistämistä ebolaepidemiasta;

8.  katsoo, että hätäavun jälkeen Euroopan unionin pitkän aikavälin vastauksen tilanteeseen on ensinnäkin suuntauduttava kehitysyhteistyöhön, johon on sisällytettävä terveydenhuoltoon suunnattavia investointeja selviytymiskyvyn parantamiseksi, ja etenkin terveydenhuoltojärjestelmien organisaatioon ja hallintaan, terveysalan seurantaan ja tiedotukseen sekä lääkkeiden jakelujärjestelmään, kotimaan hallintoon ja valtiorakenteiden kehittämiseen suunnattavia investointeja, ja sen jälkeen on ratkaisevan tärkeää, että nämä kolme maata saavat apua, jonka ansiosta ne voivat elvyttää talouttaan;

9.  kehottaa viranomaisia ottamaan huomioon leimautumista koskevat kokemukset ja hyödyntämään kokemuksia mahdollisissa samankaltaisissa humanitaarisissa kriiseissä;

10.  muistuttaa konfliktineston merkityksestä, sillä konfliktit ja epävakaus vaikuttavat erittäin haitallisesti terveydenhuoltojärjestelmiin;

11.  kehottaa perustamaan eurooppalaisen nopean toiminnan ryhmän, johon kuuluu asiantuntijoita, laboratorioavustusryhmiä, epidemiologeja sekä logistinen infrastruktuuri, mukaan lukien siirrettävät laboratoriot, joka voidaan ottaa käyttöön erittäin nopeassa aikataulussa; korostaa erityisesti lisäarvoa, jota unioni voisi tuoda ”rajaseulontaan” maalla ja merellä, kun taas amerikkalaiset terveysviranomaiset toimivat asiantuntevasti lentoasemilla toteutettavassa jäljitystyössä, jota myös unionissa voitaisiin jäljitellä ja josta unioni voisi hyötyä;

12.  kehottaa myös EU:ta tukemaan tarkastuspisteiden verkoston perustamista kehitysmaihin, jotta uudet infektiotaudit, joista voi syntyä pandemioita, voitaisiin havaita mahdollisimman nopeasti ja luoda näihin maihin seurantaverkosto;

13.  panee merkille tarpeen tukea Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden, etenkin Länsi-Afrikan maiden, yhteistyötä hoitohenkilöstön koulutuksen alalla;

14.  korostaa, että kansainvälisten terveystyöntekijöiden on vahvistettava suojausjärjestelmiä ja nopean evakuoinnin järjestelmiä;

15.  paheksuu sitä, että aikaisemmin toteutetut sopeutukset ja uudistukset sekä epäoikeudenmukaiset kehityspolitiikat ovat osaltaan vaikuttaneet terveydenhuoltojärjestelmien tehottomuuteen; kehottaa komissiota välittömästi auttamaan näitä kolmea maata kehittämään julkista terveydenhuoltojärjestelmäänsä, jotta voidaan vastata niiden perussanitaatiota koskeviin tarpeisiin ja jotta ne voivat luoda infrastruktuurin, jonka avulla kaikille kansalaisille taataan mahdollisuudet julkiseen terveydenhoitoon; katsoo erityisesti, että joustavan terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen pitkällä aikavälillä edellyttää muun muassa seuraavaa: i) investoidaan resursseja julkisiin perusterveydenhuollon palveluihin, ii) varmistetaan turvallinen ja laadukas hoito lisäämällä resursseja, joiden turvin koulutetaan, valvotaan ja palkataan riittävästi terveystyöntekijöitä, ja varmistamalla turvallisten lääkkeiden saatavuus ja iii) otetaan kriisitoimintaan ja kehityspolitiikan suunnitteluun mukaan paikallisia sidosryhmiä ja yhteisöjä; kehottaa kansainvälisiä avunantajia lisäämään julkista kehitysapua (ODA) näihin maihin maakohtaisten järjestelmien kautta, kuten budjettitukea; kehottaa komissiota yhteistyössä kumppanimaiden, WHO:n, Maailmanpankin ja muiden avunantajien kanssa laatimaan yhtenäisiä tarveperusteisia terveyssuunnitelmia kyseisiä maita varten ja valvomaan menettelyjä;

16.  korostaa, että olisi käsiteltävä naisten edustuksen, terveydenhuollon ja palvelujen saatavuuden sekä menetetyn elinkeinon taustalla olevia eroja; korostaa erityisesti tarvetta tarjota korkealaatuisia peruspalveluja ja terveydenhuoltoa ottaen erityisesti huomioon äitien hoidon sekä naistentauti- ja synnytyspalvelut;

17.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”EU ja globaali terveys” ja siinä esitettyyn kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan kattavista terveydenhuoltojärjestelmistä (COM(2010)0128) ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan sekä yleismaailmallisen ja kattavan terveydenhuollon tavoitteluun; kannustaa komissiota arvioimaan tätä tiedonantoa ebolakriisin aikana saatujen uusien tietojen valossa, säilyttämään kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä esittämään toimintaohjelma ja toteuttamaan se viipymättä;

18.  korostaa yleisesti, että kehitysmaiden on tarpeen osoittaa määrärahoja ensisijaisesti vakaiden ja joustavien julkisten sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien luomiseen, riittävien, hyvin varusteltujen ja kestävien terveydenhuoltoinfrastruktuurien rakentamiseen (ennen kaikkea laboratorioiden sekä vesi- ja sanitaatiopalvelujen) ja korkealaatuisten perusterveydenhuoltopalvelujen tarjoamiseen; korostaa tarvetta tarjota riittävästi terveystyöntekijöitä väestöä kohden ja kehottaa kriisistä kärsineiden maiden hallituksia varmistamaan, että terveystyöntekijöille maksetaan palkkaa ja että terveyteen tarkoitetut varat saavuttavat ihmiset; toteaa kuitenkin, että nykyisen kaltaisia kriisejä ei voida ratkaista ainoastaan terveydenhuoltojärjestelmien avulla, vaan kaikissa keskeisissä palveluissa ilmenevien puutteiden korjaamiseen tarvitaan eri alojen (kuten koulutus, hygienia, elintarviketurvallisuus ja juomavesi) laaja-alaisia toimia; korostaa samanaikaisesti, että koulutus, johon sisältyvät kulttuuriulottuvuudet ja vakaumukset, on myös keskeinen osa toipumista;

19.  muistuttaa, että terveysalan investoinneilla edistetään merkittävästi taloudellista kehitystä ja vähennetään köyhyyttä kehitysmaissa; suhtautuu myönteisesti tulevia kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan ehdotukseen sisällytettyyn kolmanteen tavoitteeseen taata kaikille terveellinen elämä ja edistää kaikenikäisten hyvinvointia;

20.  painottaa, että pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmiin, joita joustavien ja kattavien terveydenhuoltojärjestelmien rakentaminen edellyttää, on sisällyttävä riittävästi koulutettuja terveystyöntekijöitä, riittävästi lääkintätarvikkeita ja vakaat terveystietojärjestelmät;

21.  kehottaa lujittamaan tutkimusinfrastruktuureja perustamalla Länsi-Afrikkaan tartuntatautien alueellisen julkisen tutkimuskeskuksen ja aloittamalla yliopistojen välisen yhteistyön, johon osallistuvat myös Euroopan unioni ja jäsenvaltiot;

22.  korostaa tarvetta torjua yhteiskunnallista eriarvoisuutta joustavan ja kestävän julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi; kannattaa tätä varten ilmaista hoitoa hoitopaikoissa tarjoavan julkisesti rahoitetun, yleismaailmallisen ja kattavan terveydenhuollon luomista; kehottaa komissiota esittämään yhdessä kumppanimaiden ja muiden avunantajien kanssa mahdollisimman pian ohjelman, jolla toteutetaan yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto ja taataan terveysriskejä koskevan vastuun jako;

23.  kehottaa kaikkia maita sitoutumaan yleismaailmalliseen ja kattavaan terveydenhuoltoon ja kehittämään suunnitelman, jonka avulla etsitään kotimaisia resursseja ja mahdollista kansainvälistä rahoitusta tätä varten; kannattaa tavoitetta, jonka mukaan terveydenhuoltoon kohdistettuja menoja lisätään kaikissa maissa vähintään 86 dollariin henkeä kohden keskeisten terveyspalvelujen osalta;

24.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja sen tärkeimpien kumppaneiden tuella 3. maaliskuuta 2015 järjestettyyn korkean tason kansainväliseen ebolakonferenssiin, jonka tavoitteena on ebolan hävittäminen ja myös ebolasta kärsineisiin maihin kohdistuneiden vaikutusten arviointi, jotta voidaan varmistaa, että kehitysapua lisätään humanitaaristen ponnisteluiden pohjalta;

25.  tukee ajatusta Marshall-suunnitelmasta, jolla näiden maiden talous voidaan saada uuteen vauhtiin; kehottaa tarjoamaan teknistä tukea hallinnolle sen valmiuksien parantamiseksi ja varmistamaan, että varat saavuttavat ihmiset eivätkä huku korruptioon tai muihin käyttötarkoituksiin;

26.  tukee kansainvälisiä ponnisteluja, joilla pyritään helpottamaan ebolaviruksen vaivaamien maiden kansainvälisiä velkavelvoitteita;

27.  katsoo, että EU:n ja kriisialueen kumppanuudet voivat olla tehokkaita vain, mikäli Liberia, Guinea ja Sierra Leone kykenevät mahdollisimman nopeasti vastaamaan itse maidensa kehityksestä;

28.  katsoo, että 11. Euroopan kehitysrahaston ohjelmasuunnittelua on tarkasteltava uudelleen, jotta kehitysrahoituksen painopiste voidaan siirtää terveyteen ja hyvään hallintoon suunnattuihin investointeihin kaikissa maissa, joiden julkinen infrastruktuuri on heikko; on huolissaan siitä, etteivät vesi- ja sanitaatiopalvelut kuulu Liberian ja Sierra Leonen maaohjelmien keskeisiin aloihin; kehottaa komissiota kehittämään mekanismeja, joiden avulla apua voidaan seurata tiiviimmin;

29.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ei voida enää ohittaa Euroopan unionin humanitaaristen toimien rakenteellisen alirahoittamisen aiheuttamaa riskiä;

30.  suhtautuu myönteisesti humanitaaristen toimijoiden ja paikalla toimivan hoitohenkilöstön toimintaan, kun nämä oman henkensä uhalla pyrkivät hillitsemään tätä suurta terveysalan kriisiä;

31.  kiittää ebolan torjunnasta vastaavaa YK:n elintä (UNMEER), kumppaniorganisaatioita ja humanitaarisia kansalaisjärjestöjä, kuten Lääkärit ilman rajoja -järjestöä ja Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun kansainvälistä liittoa, sekä muita järjestöjä niiden paikalla tekemästä työstä ja pitää erittäin myönteisenä niiden suurta panosta ja apua epidemian hallinnassa; pitää valitettavina tapauksia, joissa hoitohenkilöstöön kuuluvia ja muita ebolaepidemian torjuntaan osallistuneita henkilöitä on kohdeltu epäasianmukaisesti heidän palattuaan Afrikasta;

32.  katsoo, ettei lääkkeiden saannin pitäisi periaatteessa enää riippua potilaiden ostovoimasta, vaan olisi vastattava sairaiden tarpeisiin eivätkä markkinat saisi myöskään yksin päättää valmistettavista lääkkeistä;

33.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita noudattamaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa EU:n periaatetta, joka vahvistetaan SEUT-sopimuksen 208 artiklassa, edistämällä reilua ja tasapuolista kansainvälistä kauppaa sekä lääketieteellistä tutkimus- ja innovointipolitiikkaa, jolla tuetaan ja helpotetaan lääkkeiden yleistä saatavuutta;

34.  kehottaa komissiota selvittämään patenttimonopoleihin perustuville malleille vaihtoehtoja lääkkeiden ja rokotteiden kehittämistä koskevia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia (kuten innovatiiviset lääkkeet -aloite) varten, joilla voidaan taata potilaiden pääsy hoitoon, terveydenhuollon rahoituksen kestävyys ja tehokas reagointi kriiseihin, kuten ebolaviruksen aiheuttamaan kriisiin tai vastaaviin uhkiin;

35.  muistuttaa, että on tärkeää lisätä tutkimuskapasiteettia epidemioiden maailmanlaajuisessa torjunnassa, kehittää nopeita testejä ja taata rokotusten saanti; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että ebolaviruksen torjuntaan on osoitettu runsaasti EU:n tutkimusrahoitusta, etenkin innovatiivisia lääkkeitä koskevasta IMI-aloitteesta, Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuus -ohjelmasta (EDCTP); korostaa, että vaikka rokotteita tarvitaan, ne eivät todennäköisesti sovellu ebolan poistamiseen, sillä virus muuttuu; painottaa sen vuoksi, että rahoituksessa on keskityttävä yleisen terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseen, hygieniaan, leviämisen estämiseen, trooppisissa oloissa luotettaviin pikatesteihin sekä virukseen ja sen aiheuttamiin oireisiin kohdistettuihin lääkkeisiin;

36.  vaatii kaikkia asianomaisia toimijoita edistämään määrätietoisesti kansalaisten terveyskasvatusta, jossa korostetaan perinteitä, jotka voivat heikentää epidemian torjuntaa;

37.  korostaa, että EU:n olisi edistettävä sellaisen tutkimuksen tehokasta ja oikeudenmukaista rahoitusta, jolla edistetään yleismaailmallista terveyttä ja varmistetaan, että innovaatioista ja toimenpiteistä syntyy kohtuuhintaisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja; muistuttaa, että olisi erityisesti tutkittava malleja, joilla tutkimus- ja kehittämiskustannukset erotetaan lääkkeiden hinnasta, sekä mahdollisuuksia siirtää teknologiaa kehitysmaihin;

38.  muistuttaa tarpeesta investoida laiminlyötyihin sairauksiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota jatkamaan asiaa koskevaa keskustelua ja käynnistämään sitä koskevan laajan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön, edellyttäen, että käyttöön otetaan suojatoimenpiteitä, jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet eivät voi aiheuttaa haittaa haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille sääntelemättömillä markkinoilla, jolla pyritään vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja helpottamaan tulosten siirtämistä väestöä hyödyttäviksi ratkaisuiksi; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että vastatakseen uusia hoitoja koskevan tutkimuksen akuuttiin tarpeeseen EU on osoittanut Horisontti 2020 -ohjelmasta ja IMI-aloitteesta 138 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa kehitetään uusia rokotteita varten kliinisiä kokeita, diagnostisia pikatestejä ja hoitoja; kiittää Euroopan lääketeollisuutta, joka on myös osoittanut merkittäviä resursseja näiden tutkimuspyrkimysten tukemiseen;

39.  painottaa, että ebola ja muut epidemiat ovat rajat ylittäviä uhkia, jotka vaativat kansainvälistä yhteistyötä; kehottaa WHO:ta tarkistamaan kansainvälistä terveyssäännöstöä ja ottamaan huomioon keskinäisen vastuun ja rahoitustuen, myös kriisin perussyyt;

40.  ottaen huomioon kansainvälisen terveyssäännöstön pintapuolisen täytäntöönpanon ja epidemiologisen seurannan puutteen suhtautuu myönteisesti Länsi-Afrikan julkisten terveydenhuoltolaitosten verkostoa koskevaan ranskalaiseen RIPOST-ohjelmaan;

41.  painottaa, että epidemian hiipuessa virus säilyy kuitenkin sukurauhasissa kuukausia toipumisen jälkeen, minkä vuoksi terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutustoimien puitteissa on tarjottava seksuaalivalistusta ja perhesuunnittelua;

42.  korostaa, että pienviljelijöiden keskuudessa tuhoa aiheuttanutta epidemiaa seuraa yhä todennäköisemmin elintarvikekriisi; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja kansainvälistä yhteisöä investoimaan pitkäkestoiseen kehitystyöhönsä, jotta voidaan varmistaa, että perheviljelijöiden asema ja Länsi-Afrikan tuleva elintarviketurva eivät enää vaarannu;

43.  kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa varmistamaan kriisinhallinnan seurannan tiiviissä yhteistyössä unionin ebolakoordinaattorin kanssa ja parlamentin Sierra Leonen matkan jälkeen ennen tarkasti määriteltyihin kriteereihin perustuvan lopullisen arvioinnin esittämistä;

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Afrikan unionin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille sekä Maailman terveysjärjestölle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0026.
(2)Esimerkiksi ruumiiden polttamisen kieltävät perinteet.


Autoalan päästömittaukset
PDF 193kWORD 89k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2015 autoalan päästömittauksista (2015/2865(RSP))
P8_TA(2015)0375RC-B8-1075/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komissiolle osoitetun kysymyksen autoalan päästömittauksista (O‑000113/2015 – B8–0764/2015),

–  ottaa huomioon moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20. kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007(1),

–  ottaa huomioon puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5. syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY(2),

–  ottaa huomioon tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23. lokakuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/81/EY(3),

–  ottaa huomioon ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY(4),

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 443/2009 muuttamisesta uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevien keinojen määrittelemiseksi 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 333/2014(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen liittovaltion ympäristönsuojeluvirasto (EPA) ja Kalifornian ilmanlaadusta vastaava viranomainen (California Air Resource Board, CARB) julkistivat 18. syyskuuta 2015 kumpikin ilmoituksen, jonka mukaan Volkswagen AG, Audi AG ja Volkswagen Group of America ‑yhtiöt (yhdessä VW-yhtiö) eivät olleet noudattaneet ympäristön pilaamista koskevia sääntöjä; toteaa, että tutkinta alkoi sen jälkeen, kun valtiosta riippumaton järjestö teki yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa tutkimuksen dieselajoneuvon typpioksidipäästöistä (NOx) ja tämän tutkimuksen tulokset välitettiin EPA:lle ja CARB:ille toukokuussa 2014;

B.  toteaa, että ilman pilaantuminen aiheuttaa yli 430 000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain ja arviolta 940 miljardin vuotuiset kustannukset sen terveysvaikutusten vuoksi; toteaa, että typpioksidi on merkittävin ilmansaaste, joka aiheuttaa muun muassa syöpää, astmaa ja useita hengityselinsairauksia sekä ympäristön pilaantumista kuten rehevöitymistä ja happamoitumista; toteaa, että dieselajoneuvojen päästöt ovat pääasiallinen typen oksidien lähde kaupunkialueilla Euroopassa; toteaa, että jopa kolmasosa EU:n kaupunkiväestöstä altistuu yhä EU:n asettamia enimmäismääriä tai tavoitearvoja suuremmille ilmansaasteiden tasoille; toteaa, että liikenne on yhä suurin syyllinen kaupunkien huonoon ilmanlaatuun ja siitä seuraaviin terveysvaikutuksiin; ottaa huomioon, että tällä hetkellä yli 20 jäsenvaltiota ei ole pystynyt saavuttamaan ilmanlaatutavoitteita erityisesti kaupunkien saastumisen vuoksi;

C.  ottaa huomioon, että vuodesta 2012 alkaen WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut dieselpakokaasut karsinogeeniksi ja ohjeistanut, että koska dieselpäästöjen hiukkaset aiheuttavat lisää terveyshaittoja, altistumista päästettyjen kemikaalien yhdistelmälle olisi alennettava maailmanlaajuisesti;

D.  ottaa huomioon, että autoteollisuus on yksi keskeisistä kasvun ja innovoinnin lähteistä ja että sen työllistävä vaikutus monissa jäsenvaltiossa on huomattava; katsoo, että ellei päättäväisiin toimiin ryhdytä, tämänhetkinen skandaali uhkaa vaarantaa koko alan maineen ja kilpailukyvyn;

E.  ottaa huomioon, että suurin osa autoteollisuuden alihankkijoista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja niiden osuus alan tutkimuksesta ja kehittämisestä on 50 prosenttia; ottaa huomioon, että monilla Euroopan alueiden talouksilla menee hyvin juuri autoteollisuuden ja sen alihankkijoiden ansiosta;

F.  katsoo, että reilu kilpailu myös autonvalmistajien välillä tarkoittaa sitä, että asiakas pystyy valitsemaan tuotteen kattavien ja puolueettomien teknisten tietojen perusteella;

G.  ottaa huomioon, että EU on toteuttanut lukuisia toimia autoteollisuuteen kohdistuvien talouskriisin vaikutusten korjaamiseksi hyödyntämällä valtiontukiin liittyviä käytettävissä olevia välineitä;

H.  toteaa, että kevyiden ajoneuvojen päästöjä koskevassa moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetussa asetuksessa (parlamentin ja neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymä asetus (EY) N:o 715/2007), jossa vahvistetaan Euro 5/6 -päästönormit, edellytetään valmistajia varustamaan ajoneuvonsa siten, että ne täyttävät päästövaatimukset ”tavanomaisessa käytössä” (5 artiklan 1 kohta);

I.  toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 715/2007 (5 artiklan 2 kohta) kielletään nimenomaisesti käyttämästä estolaitetta, jolla tarkoitetaan ”rakenteeseen kuuluvaa laitetta, joka havainnoi lämpötilaa, ajoneuvon nopeutta, moottorin pyörimisnopeutta ja/tai kuormitusta, vaihdetta, imusarjan painetta tai jotain muuta parametria aktivoidakseen, muuttaakseen, viivästääkseen tai poistaakseen päästöjenrajoitus- tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän jonkin osan toiminnan ja vähentää päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta sellaisissa olosuhteissa, joiden voidaan kohtuudella odottaa esiintyvän ajoneuvon tavanomaisen toiminnan ja käytön aikana”; katsoo, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on panna tämä kielto täytäntöön; ottaa huomioon, että asetuksessa nimenomaisesti kehotetaan komissiota ottamaan käyttöön testejä ja toteuttamaan estolaitteiden käyttöä koskevia toimia;

J.  ottaa huomioon, että kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista annetun direktiivin (1999/44/EY) mukaisesti kuluttajilla on tuotteen ostamisen jälkeen oikeus vähintään kahden vuoden takuuaikaan, ja ottaa huomioon, että myyjän on luovutettava kulutustavarat kuluttajalle kauppasopimuksen mukaisina; ottaa huomioon, että jos nämä ehdot eivät täyty, kuluttajalla on oikeus saada ilmaiseksi suoritettu korjaus tai ilmaiseksi annettu korvaava tavara tai hinnanalennus;

K.  ottaa huomioon, että kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin (2011/83/EU) mukaisesti tuotteen pääasiallisia ominaisuuksia koskevat tiedot on annettava ennen sopimuksen tekemistä elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tai niiden ulkopuolella tai ennen etäsopimuksen tekemistä, ja jäsenvaltioiden on säädettävä direktiivin säännösten noudattamatta jättämiseen sovellettavista tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista;

L.  ottaa huomioon, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä (2005/29/EY) kielletään erityisesti toiminta, joka ”vääristää olennaisesti tai on omiaan vääristämään olennaisesti menettelyn saavutettavissa tai kohteena olevan keskivertokuluttajan taloudellista käyttäytymistä tuotteeseen nähden”, ja säädetään, että kaupallisiin menettelyihin, joita pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina, kuuluu ”elinkeinonharjoittajan perätön väite, että julkinen tai yksityinen elin on hyväksynyt tai sallinut elinkeinonharjoittajan toiminnan (tämän kaupalliset menettelyt mukaan lukien) tai tuotteen tai antanut tälle/sille luvan taikka tällaisen väitteen esittäminen ilman, että noudatetaan hyväksymiseen, sallimiseen tai luvan antamiseen liittyviä ehtoja”, ja vaaditaan jäsenvaltioita säätämään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia;

M.  ottaa huomioon, että dieselajoneuvojen typpioksidipäästöjen (NOx) Euro 5 -normin mukainen raja-arvo on 180 mg/km ja sitä sovelletaan 1. syyskuuta 2009 ja 1. syyskuuta 2014 välisenä aikana tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin sekä kaikkiin 1. tammikuuta 2011 ja 1. syyskuuta 2015 välisenä aikana myytyihin ajoneuvoihin, ja toteaa, että vastaava Euro 6 -normin mukainen raja-arvo on 80 mg/km, jota sovelletaan uusiin moottorityyppeihin 1. syyskuuta 2014 alkaen ja kaikkiin 1. syyskuuta 2015 ja sen jälkeen myytyihin ajoneuvoihin; ottaa huomioon, että Euro 6 ‑normin ajoneuvoille, jotka on otettu käyttöön ennen kuin normin raja-arvosta tuli lakisääteinen, myönnettiin verohelpotuksia useissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon riippumattomien testien vahvistaneen, että tavanomaisessa käytössä raja-arvoihin ja ajoneuvon todellisiin päästöihin liittyi huomattavia epäsäännönmukaisuuksia kummankin normin osalta;

N.  ottaa huomioon, että komission yhteisen tutkimuskeskuksen analyysissa vuonna 2011(6) esitettiin johtopäätös, jonka mukaan kannettavilla päästöjenmittausjärjestelmillä mitatut dieselajoneuvojen NOx-päästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin asianomaisissa Euro 3 – Euro 5 -normeissa on sallittu: ne olivat 2–4 kertaa suuremmat, kun kyse oli NOx‑päästöjen keskiarvosta koko testireitin aikana, ja jopa 14 kertaa suuremmat yksittäisissä testivaiheissa; ottaa huomioon, että toisessa vuonna 2013 julkaistussa yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa(7) pääteltiin, että Euro 6 -normin ajoneuvojen päästöt voivat jopa ylittää Euro 5 -normin ajoneuvojen päästöt; ottaa huomioon, että vuonna 2014 tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että testattujen dieselajoneuvojen keskimääräiset NOx-päästöt maantieajossa olivat noin seitsemän kertaa suuremmat kuin Euro6 ‑normissa vahvistetut raja-arvot;

O.  toteaa, että VW-yhtiö on myöntänyt asentaneensa estolaitteen ainakin 11 miljoonaan maailmanlaajuisesti myymäänsä dieselajoneuvoon; toteaa, että VW-yhtiö on ilmoittanut, että se kutsuu takaisin 8,5 miljoonaa VW-dieselajoneuvoa EU:ssa Saksan liittotasavallan ajoneuvoviranomaisen päätöksen seurauksena;

P.  toteaa, että tämä todettu päästöjen ja todellisuuden välinen kuilu voi johtua EU:ssa tällä hetkellä käytettävästä puutteellisesta testausmenettelystä, joka ei edusta tavanomaisia ajo-olosuhteita, ja estolaitteiden käytöstä; katsoo, että ajoneuvojen testausmenettelyn luotettavuus ja varmuus on ratkaisevan tärkeää päästörajoitusten noudattamisen ja näin ollen kansanterveyden ja ympäristön suojelun kannalta EU:ssa;

Q.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 715/2007 14 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan komissio seuraamaan päästöjen mittaamisessa käytettäviä testisyklejä ja, jos testit eivät enää ole asianmukaisia, mukauttamaan niitä vastaamaan tieliikenteessä ajamisesta todellisuudessa syntyviä päästöjä; toteaa, että tällaista mukauttamista ei ole vielä tapahtunut; ottaa huomioon, että komissio on kuitenkin tällä hetkellä valmistelemassa todellisissa ajo-olosuhteissa syntyviin päästöihin (RDE) perustuvaa uutta testisykliä;

R.  toteaa, että tuotannon vaatimustenmukaisuutta ja käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskeviin testeihin ei ole unionin tasolla sovellettu yhteisiä vaatimuksia, vaikka komissiolle on annettu valtuudet vahvistaa tällaisia menettelyjä koskevat erityisvaatimukset komiteamenettelyllä; ottaa huomioon, että tämän seurauksena tuotannon vaatimustenmukaisuutta ja käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskevien velvoitteiden noudattamista ei yleensä valvota asianmukaisesti; ottaa huomioon, että toimivaltaisten tyyppihyväksyntäviranomaisten soveltamia testejä ja niiden tuloksia koskevien tietojen ilmoittamista komissiolle, muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaisille tai muille asianosaisille tahoille ei vaadita;

S.  ottaa huomioon, että voimassa olevassa unionin tyyppihyväksyntäjärjestelmässä komissio tai muiden jäsenvaltioiden viranomaiset eivät voi tarkastella uudelleen tyyppihyväksyntöjä tai vaatimustenmukaisuustodistuksia tai vetää ajoneuvoja pois markkinoilta tai keskeyttää niiden saattamista markkinoille, jos niille on myönnetty tyyppihyväksyntä jossakin toisessa jäsenvaltiossa; toteaa, että nykyisen järjestelmän mukaisesti ei ole olemassa kansallisten tyyppihyväksyntäviranomaisten suorittamia testejä koskevaa valvontaa, jolla varmistettaisiin, että kaikki viranomaiset noudattaisivat EU:n yhteisiä sääntöjä eivätkä syyllistyisi vilpilliseen kilpailuun alentamalla vaatimustasoa;

T.  ottaa huomioon, että komissio on parhaillaan arvioimassa uudelleen tyyppihyväksynnän oikeudellista kehystä; katsoo, että tämä uudelleenarviointi on äärimmäisen tärkeä kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi päästö- ja polttoaineenkulutustesteihin;

U.  ottaa huomioon, että dieselhenkilöajoneuvojen NOx-päästöjen hallintaan nykyisin käytettävät järjestelmät perustuvat kolmeen pääteknologiaan: moottorin sisäiset muutokset yhdessä pakokaasujen kierrätyksen (EGR), puhtaan palamisen NOx-katalysaattoreiden (LNT (lean NOx trap)) tai valikoivan katalyyttisen vähentämisen (SCR) kanssa; ottaa huomioon, että Euro 6 -normin raja-arvojen täyttämiseksi useimpiin ajoneuvoihin on asennettu vähintään kaksi kolmesta teknologiasta; ottaa huomioon, että kaikki nämä tekniikat voidaan deaktivoida ohjelmistopohjaisilla estolaitteilla;

V.  ottaa huomioon, että estolaitteilla varustettujen ajoneuvojen päästönormien noudattamisen varmistaminen edellyttää laitteen poistamista, päästöjä valvovan järjestelmän ohjelmistoon tehtäviä muutoksia ja moottoriteknologiasta riippuen myös komponenttien vaihtoja; ottaa huomioon, että ajoneuvoihin jo asennettujen päästöjä valvovien järjestelmien suorituskykyä voidaan parantaa poistamalla estolaitteet, uudelleenohjelmoimalla ja uudelleenkalibroimalla;

W.  ottaa huomioon, että testitulosten ja normaalissa käytössä olevien ajoneuvojen suorituskyvyn väliset erot eivät rajoitu typpioksideihin vaan koskevat myös muita epäpuhtauksia ja hiilidioksidia; ottaa huomioon, että riippumattomien tutkimusten mukaan henkilöautojen virallisten ja todellisten hiilidioksidipäästöjen ero Euroopassa oli 40 prosenttia vuonna 2014;

X.  katsoo, että siirtyminen uuteen WLTP-testimenettelyyn (Worldwide Harmonised Light Duty Test Procedure) EU:ssa vaatii valmistajien nykyisen autokannan keskimääräisten hiilidioksidipäästötavoitteiden mukauttamista uuteen testiin;

1.  tuomitsee voimakkaasti autonvalmistajien tekemät petokset ja kehottaa yrityksiä ottamaan täyden vastuun toimistaan ja tekemään tutkimuksissa täysimääräisesti yhteistyötä viranomaisten kanssa; pitää valitettavana, että miljoonia kuluttajia on petetty ja johdettu harjaan yrityksen ajoneuvojen päästöjä koskevilla virheellisillä tiedoilla;

2.  katsoo, että jos väärinkäytökset osoitetaan toteen, kuluttajien oikeussuojakeinoista olisi tiedotettava selkeästi ja ne olisi pantava täytäntöön pikaisesti ilman kuluttajille aiheutuvaa lisävahinkoa;

3.  pitää valitettavana, että liialliset päästöt ovat voineet aiheuttaa tarpeettomia ennenaikaisia kuolemantapauksia, haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle sekä ympäristövahinkoja;

4.  pitää välttämättömänä, että komissio ja jäsenvaltiot palauttavat nopeasti kuluttajien luottamuksen konkreettisilla toimenpiteillä ja tekevät kaiken mahdollisen tilanteen rauhoittamiseksi; korostaa solidaarisuuttaan työntekijöitä kohtaan ja on huolissaan hankintaketjuun ja erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvista vaikutuksista, sillä ne ovat tällä hetkellä täysin syyttöminä valtavien haasteiden edessä tämän petoksen vuoksi; painottaa, että työntekijät eivät lopulta saa olla niitä, jotka maksavat päästömittausten peukaloinnin hinnan;

5.  korostaa, että valmistajien on osinkojen jakamisen sijasta käytettävä omia taloudellisia resurssejaan, mukaan luettuna jakamaton voitto, täyttämään mahdollisimman suuri osa sovellettavan lainsäädännön rikkomisesta aiheutuvista kustannuksista ennen mahdollisten irtisanomisten harkitsemista;

6.  on vakavasti huolissaan viiveestä jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission toimiin ryhtymisen ja niiden todisteiden esittämisen välillä, joiden mukaan unionin vahvistetut päästöjen raja-arvot ylittyvät ajoneuvoilta normaalissa käytössä vakavasti ja jatkuvasti;

7.  muistuttaa, että dieselautojen kilometrikohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin vastaavilla bensiinikäyttöisillä autoilla ja että ne ovat valmistajille merkittävä keino saavuttaa EU:n autokannan vuoden 2021 keskimääräiset hiilidioksidipäästötavoitteet; muistuttaa, että niillä on yhä merkittävä asema vuoden 2021 jälkeisten tavoitteiden saavuttamisessa, mutta painottaa, että valmistajien on käytettävä saatavilla olevaa puhdasta teknologiaa typen oksidien ja pienhiukkasten sekä muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan täysin avoimia siitä, mitä ne tietävät näistä rikkomuksista, ja toimista, joita ne ovat toteuttaneet niiden korjaamiseksi; kehottaa tutkimaan perinpohjaisesti komission ja jäsenvaltioiden roolin ja vastuun pitäen muun muassa mielessä komission yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2011 laatimassa raportissa havaitut ongelmat;

9.  kehottaa komissiota tehostamaan kestävää ja resurssitehokasta maantieliikenteen ja muiden liikennemuotojen järjestelmää koskevan unionin strategian täytäntöönpanoa ja lopettamaan vaiheittain nykyisen, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan järjestelmän käytön sekä siirtymään vedyn, sähkön ja paineilman kaltaisten uusien teknologioiden ja energialähteiden käyttöön;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että useat jäsenvaltiot ja muutkin maat eri puolilla maailmaa ovat käynnistäneet ajoneuvojen päästötestien tulosten manipulointia koskevia tutkimuksia; tukee komission kansallisille tarkastusviranomaisille esittämää kehotusta ryhtyä eri merkkisten ja mallisten ajoneuvojen laajoihin tarkastuksiin; katsoo, että komission olisi oltava mukana kaikissa tällaisissa tutkimuksissa; vaatii, että tutkimukset on tehtävä avoimesti ja tehokkaasti siten, että mahdollisesta vaatimustenmukaisuuden puuttumisesta suoraan kärsivät kuluttajat pidetään hyvin tilanteen tasalla;

11.  vaatii, että komissio raportoi parlamentille tutkimusten tuloksista kirjallisesti 31. maaliskuuta 2016 mennessä;

12.  vaatii, että jos estolaitteita löytyy, jäsenvaltioiden viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ja soveltavat asiaankuuluvia seuraamuksia direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan mukaisesti;

13.  kiinnittää huomiota ympäristövaliokunnan 15. heinäkuuta 2015 hyväksymään Girlingin mietintöön (tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista, A8‑0249/2015) ja erityisesti komissiolle ja jäsenvaltioille esitettyyn pyyntöön saattaa viipymättä valmiiksi valmisteilla oleva ehdotus asetukseksi uusista euro 6 ‑tason päästöistä todellisissa ajo‑olosuhteissa (RDE);

14.  kehottaa komissiota hyväksymään ja panemaan täytäntöön uuden todellisissa ajo-olosuhteissa syntyviin päästöihin perustuvan testisyklin viipymättä ja saattamaan sen sääntelytarkoituksissa voimaan; pitää myönteisenä parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan 23. syyskuuta 2015 hyväksymää mietintöä maantieajoneuvojen epäpuhtauspäästöjen vähentämisestä (Deßin mietintö, A8-0270/2015) ja erityisesti vaatimusta, jonka mukaan komission on esitettävä ”vuoteen 2017 mennessä todellisten ajo-olosuhteiden päästötestin kaikille vuodesta 2015 alkaen tyyppihyväksytyille tai rekisteröidyille ajoneuvoille sen varmistamiseksi, että päästöjenrajoitusjärjestelmät ovat tehokkaita ja mahdollistavat sen, että ajoneuvot ovat tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia, ja että vaatimustenmukaisuuden tunnusluku vastaa vain käytössä olevan päästömittausmenettelyn mahdollisia toleransseja”; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan nopeasti testisykliä koskevista puitteista tällä perusteella;

15.  panee merkille, että komission nykyisten suunnitelmien mukaisesti todellisissa ajo‑olosuhteissa syntyviin päästöihin perustuvaa testisykliä käytettäisiin ainoastaan NOx‑päästöihin; kehottaa toteuttamaan RDE-testit kaikkien epäpuhtauksien osalta;

16.  pitää valitettavana komiteamenettelyssä olevan RDE-testausta koskevan ehdotuksen käsittelyn puutteellista avoimuutta ja erityisesti sitä, että komissio ei ole välittänyt tietoja Euroopan parlamentille samanaikaisesti kuin jäsenvaltioiden edustajille; kehottaa komissiota toimittamaan kaikki olennaiset asiakirjat parlamentille tasavertaisesti jäsenvaltioiden kanssa ja erityisesti julkaisemaan moottoriajoneuvoja koskevalle tekniselle komitealle tarkoitetut valmisteluasiakirjat, jotka liittyvät uuden RDE-testin hyväksymiseen;

17.  korostaa, että unionin nykyistä tyyppihyväksyntäjärjestelyä on vahvistettava merkittävästi, mukaan luettuna unionin valvonnan lisääminen erityisesti unionissa myytyjen ajoneuvojen markkinavalvonnan, koordinoinnin ja jälkitarkastelujärjestelmän osalta, valtuudet vaatia jäsenvaltioita aloittamaan yleisiin varoituksiin perustuvat valvontamenettelyt sekä mahdollisuus hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä EU:n lainsäädännön rikkomuksiin liittyvissä tapauksissa;

18.  kehottaa komissiota suunnittelemaan uudelleen nykyisen tyyppihyväksyntäjärjestelmän, jotta voidaan taata, että komissio voi tarkastaa riippumattomasti ja mahdollisesti arvioida uudelleen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten myöntämät tyyppihyväksynnät ja vaatimustenmukaisuustodistukset, ja varmistaa yhdenvertaiset toimintaedellytykset koko EU:ssa ja että EU:n asetukset voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja täytäntöönpanotoimien puutteet voidaan korjata lisäämättä hallinnollista rasitusta tarpeettomasti;

19.  kehottaa sen vuoksi harkitsemaan EU:n tason valvontaviranomaisen perustamista;

20.  pitää erittäin tärkeänä, että komissiolle ja kaikille jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille annetaan oikeus arvioida uudelleen tyyppihyväksyntää ja vaatimustenmukaisuustodistusta sekä vaatia markkinoilta vetämistä ja estää markkinoille saattaminen ajoneuvoilta, jos niillä on todisteita siitä, että Euro 5/6 ‑asetuksen mukaisia unionin päästörajoja ei noudateta, tai kun poiketaan muista tyyppihyväksyntäjärjestelyssä asetetuista vaatimuksista;

21.  katsoo, että tyyppihyväksyntädirektiivin tulevassa tarkastelussa on harkittava tuotannon vaatimustenmukaisuuden laajentamista ja tarkentamista, jotta varmistetaan, että uusista malleista otetaan tuotantolinjoilta satunnaisesti riittävä ja edustava näyte, joka testataan riippumattomasti RDE‑testejä käyttäen vuosittain, jotta voidaan varmistaa, täyttävätkö ne epäpuhtauksia ja hiilidioksidia koskevat EU:n raja-arvot; kehottaa lisäksi parantamaan jo liikennekäytössä olevien ajoneuvojen käytön aikaista testausta RDE‑menettelyn pohjalta, jotta varmistetaan erilaisia ajokilometrejä taittaneiden ajoneuvojen käytön aikainen vaatimustenmukaisuus asetuksessa vaaditulla tavalla; kehottaa parantamaan käytön aikaista valvontaa katsastusjärjestelmillä, jotta voidaan havaita ja korjata ajoneuvot, joiden ei katsota vastaavan unionin lainsäädäntöä;

22.  kehottaa kansallisia viranomaisia omaksumaan ankaran linjan niin kutsuttua ajoneuvojen testauksen optimointia kohtaan, jonka yhteydessä käytetään yleisesti renkaiden ylipaineistamista, taustapeilien poistamista, aerodynamiikkaa parantavaa korin rakojen teippausta, moottorin ja vaihteiston erityisvoiteluaineita (joita ei muutoin käytetä moottoreissa), stereoiden kaltaisten lisävarusteiden poistamista ja ajoneuvon testausta korkeimmassa sallitussa lämpötilassa, mikä korostaa laboratorio-oloissa aikaansaatujen ja kuluttajan maantiellä kokemien tulosten välisiä eroja;

23.  korostaa, että kuluttajien on voitava helposti käyttää direktiivien 1999/44/EY, 2005/29/EY ja 2011/83/EU mukaisia oikeuksiaan;

24.  kehottaa komissiota kilpailusta EU:n sisämarkkinoilla vastaavana toimielimenä varmistamaan yhdessä kansallisten tarkastusviranomaisten kanssa yhdenvertaiset toimintaedellytykset markkinoita palvelevien kilpailijoiden välillä;

25.  muistuttaa, että unionin sisämarkkinoiden toimintaa koskeva EU:n lainsäädäntö on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön täysimääräisesti ja perusteellisesti kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa EU:n ja kansallisia markkinavalvontaviranomaisia tutkimaan tehokkaasti kaikki petosväitteet;

26.  pyytää komissiota varmistamaan, että EU:n autojen merkintöjä koskevan direktiivin 1999/94/EY mukaisesti kuluttajille annetut tiedot ovat tarkkoja, asiaan liittyviä ja vertailukelpoisia; katsoo, että merkintöjen olisi perustuttava päästöarvoihin ja polttoainetehokkuuteen, jotka vastaavat tosielämän ajo-olosuhteita;

27.  on huolissaan testituloksissa ilmoitettujen ja todellisissa ajo-olosuhteissa mitattujen hiilidioksidipäästöjen välisestä epäsuhdasta; kehottaa siksi sopimaan nopeasti WLTP‑vastaavuudesta autokannan hiilidioksiditavoitteiden keskiarvon osalta noudattaen asianmukaisesti vaatimustason vertailukelpoisen tiukkuuden periaatetta mutta käyttämättä nykyisen testimenettelyn epäoikeudenmukaista joustavuutta, jotta vuoden 2021 tavoitteita ei vesitetä;

28.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon nykyiset paljastukset, kun se laatii uusia toimintamalleja kestävän liikenteen alalla; pyytää komissiota ryhtymään lisätoimenpiteisiin kestävää ja resurssitehokasta maantieliikenteen ja muiden liikennemuotojen järjestelmää koskevan EU:n strategian tehostamiseksi; viittaa komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” vuonna 2011 vahvistettuun lähestymistapaan ja korostaa sen huomattavia mahdollisia vaikutuksia liikenteen todellisten päästöjen vähentämiseen ja kaupunkiliikenteen parantamiseen; kehottaa komissiota edistämään entistä ponnekkaammin valkoisessa kirjassa ehdotettuja toimenpiteitä ja kannustaa jäsenvaltioita tukemaan tätä;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.
(2)EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
(3)EYVL L 309, 27.11.2001, s. 22.
(4)EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.
(5)EUVL L 103, 5.4.2014, s. 15.
(6)Analysing on-road emissions of light-duty vehicles with Portable Emission Measurement Systems (PEMS), yhteinen tutkimuskeskus 2011.
(7)A complementary emissions test for light-duty vehicles: Assessing the technical feasibility of candidate procedures, yhteinen tutkimuskeskus 2013.

Oikeudellinen huomautus