Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2140(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0368/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0368/2015

Keskustelut :

PV 18/01/2016 - 14
CRE 18/01/2016 - 14

Äänestykset :

PV 19/01/2016 - 5.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0004

Hyväksytyt tekstit
PDF 299kWORD 118k
Tiistai 19. tammikuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n kilpailupolitiikkaa koskeva vuosikertomus
P8_TA(2016)0004A8-0368/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2016 EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta (2015/2140(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 4. kesäkuuta 2015 annetun komission kertomuksen kilpailupolitiikasta vuonna 2014 (COM(2015)0247) sekä sen oheisasiakirjana olevan samana päivänä annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 101–109, 147 ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon asiaan liittyvät kilpailusäännöt ja suuntaviivat sekä komission päätökset,

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta vuodelta 2013(1) ja 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta vuodelta 2012(2) sekä niissä esitetyt parlamentin vaatimukset,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston (politiikkayksikkö A, talous- ja tiedepolitiikka) sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle tekemän tutkimuksen ˮUnfair trading practices in the business-to-business food supply chain (UTPs)ˮ(3),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ˮMaanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen sisämarkkinat: sosiaalinen polkumyynti ja kabotaasiˮ(4),

–  ottaa huomioon Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toukokuussa 2012 julkaiseman raportin ˮReport on competition law enforcement and market monitoring activities by European competition authorities in the food sectorˮ(5),

–  ottaa huomioon neuvoston direktiivit 77/799/ETY ja 2011/16/EU hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla,

–  ottaa huomioon veropohjan rapautumista ja voittojen siirtämistä koskevan OECD/G20:n BEPS-hankkeen johtopäätökset ja toimintaehdotukset,

–  ottaa huomioon komission 6. toukokuuta 2015 tekemän päätöksen sähköistä kaupankäyntiä koskevan tutkimuksen käynnistämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 17 artiklan mukaisesti (C(2015)3026),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun direktiivin 2014/104/EU säännöistä, joita sovelletaan vahingonkorvauskanteisiin,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon energiaa ja ympäristönsuojelua koskevien valtiontukien suuntaviivoista(6),

–  ottaa huomioon tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 17. kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014,

–  ottaa huomioon yrityskeskittymien valvonnasta 20. tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004,

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2014 annetun komission valkoisen kirjan sulautumien valvonnan tehostamisesta EU:ssa (COM(2014)0449),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2009 tehdyn lääkealaa koskevan kilpailututkimuksen ja sen seurantaraportit ja erityisesti viidennen raportin patenttikorvausten valvonnasta,

–  ottaa huomioon elintarvike- ja maatalousjärjestelmien kestävyyden arviointiin tarkoitetun yleisen SAFA-viitekehyksen, jonka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on kehittänyt,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8‑0368/2015),

A.  ottaa huomioon, että EU:n kilpailupolitiikka on Euroopan sosiaalisen markkinatalouden peruspilari ja unionin toimivien sisämarkkinoiden keskeinen väline;

B.  ottaa huomioon, että kilpailun alalla Euroopan unionia kuullaan ja sen näkemyksiä arvostetaan kansainvälisellä foorumilla; katsoo, että tämä yhtenäinen, riippumaton ja selkeästi yksilöityihin valtuuksiin perustuva ulkoinen edustus antaa unionille mahdollisuuden osoittaa todellinen poliittinen, demografinen ja taloudellinen painoarvonsa;

C.  toteaa, että kilpailupolitiikka on sinänsä eurooppalaisen demokratian turvaava väline, koska se estää taloudellisen ja rahoituksellisen vallan liiallisen keskittymisen harvoihin käsiin;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on avoin sosiaalinen markkinatalous, jossa vallitsee vapaa ja terve kilpailu, jolla pyritään lisäämään kuluttajien hyvinvointia ja kaikkien unionin kansalaisten elintasoa; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on perustamassa sisämarkkinoita, joiden avulla Euroopassa on tarkoitus päästä kestävään kehitykseen, joka perustuu tasapainoiseen talouskasvuun ja hintojen vakauteen;

E.  toteaa, että perussopimuksen mukaisten kilpailuoikeudellisten periaatteiden painokkaan soveltamisen päämääränä on palvella unionin talouspolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamista ja hyödyttää samalla kuluttajia, työntekijöitä ja yrittäjiä sekä edistää innovointia ja kasvua valvomalla ja rajoittamalla monopoleista ja määräävistä markkina-asemista johtuvia vilpillisiä markkinakäytäntöjä siten, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus menestyä;

F.  ottaa huomioon, että kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuus on erittäin tärkeää;

G.  ottaa huomioon, että kartellien vuoksi kertyy joka vuosi tappiota 181–320 miljardia euroa – noin kolme prosenttia unionin BKT:stä;

H.  ottaa huomioon, että energiakustannusten osalta unionin sisämarkkinat suoriutuvat Yhdysvaltojen markkinoita heikommin, ja hintahajonta on 31 prosenttia Yhdysvaltojen 22 prosenttiin verrattuna;

I.  ottaa huomioon, että monessa jäsenvaltiossa vakava luottolama koettelee edelleen pk-yrityksiä, joiden osuus unionin yrityksistä on 98 prosenttia ja työssäkäyvistä henkilöistä 67 prosenttia;

J.  ottaa huomioon, että verovilppi, veropetokset ja veroparatiisit maksavat EU:n veronmaksajille arviolta biljoona euroa vuodessa tulonmenetyksinä ja vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla veroja maksavien ja maksamatta jättävien yritysten välillä;

K.  ottaa huomioon, että viime vuosina varsinkin digitaalitalouden dynamiikka ja ennen kaikkea aggressiivisista verokäytännöistä ja kansallisesta veropolitiikasta aiheutuvat kilpailun vääristymät (jotka todennäköisesti aiheuttavat sisämarkkinoille huomattavaa haittaa) ovat tuoneet kaikille markkinatoimijoille uusia haasteita ja edellyttävät komissiolta välitöntä ja kohdennettua vastausta; katsoo, että kilpailusääntöjen täytäntöönpanon valvontaa koskeva maailmanlaajuinen yhteistyö auttaa välttämään korjauskeinoihin ja täytäntöönpanotoimenpiteiden tuloksiin liittyviä epäjohdonmukaisuuksia sekä auttaa yrityksiä vähentämään sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

L.  katsoo, että olemassa olevia kilpailuoikeudellisia välineitä on digitaaliajan mukanaan tuomien haasteiden vuoksi tarkistettava perusteellisesti;

M.  katsoo, että tervettä kilpailua koskevat kansainväliset lentoliikennesäännöt sekä valtio-omisteisia yrityksiä koskeva sääntely ovat puutteellisia suhteessa tiettyjen kolmansien maiden lentoyhtiöihin, jotka liikennöivät Eurooppaan ja Euroopasta ja hallitsevat tiettyjä reittejä, mikä aiheuttaa merkittävää haittaa eurooppalaisille lentoyhtiöille ja heikentää Euroopan keskuslentoasemien yhteenliitettävyyttä vähentäen siten eurooppalaisten kuluttajien valinnanvaraa;

N.  ottaa huomioon, että kilpailulla ei ole samaa vaikutusta kaikissa jäsenvaltioissa;

O.  ottaa huomioon, että kilpailupolitiikassa on otettava erityisesti huomioon kestävän kehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet;

P.  katsoo, että sosiaalinen polkumyynti on tekijä, joka vääristää sisämarkkinoita ja vahingoittaa sekä kuluttajien että työntekijöiden oikeuksia;

Q.  katsoo, että ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden takaaminen on Euroopan kasvun perusta;

1.  suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen, jossa korostetaan kilpailupolitiikan merkitystä unionissa, ja panee merkille, että se kattaa pääosin edellisen komission kilpailuasioista vastanneen jäsenen Almunian toimikauden;

2.  pyytää komissiota vastaisuudessa toimittamaan parlamentille alakohtaisen valmisteluasiakirjan, joka on keskeinen osa kertomusta;

3.  pitää myönteisenä, että kilpailuasioista vastaava komission jäsen Vestager aikoo toimia läheisessä yhteistyössä parlamentin kanssa kehittääkseen kilpailupolitiikkaa edelleen yhtenä Euroopan unionin keskeisistä välineistä yhteisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi; toivoo, että komissio ei anna unionin sisäisen kilpailupolitiikan rajoittaa unionin yritysten markkinointistrategioita, jotta ne voivat kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla unionin ulkopuolisten toimijoiden kanssa;

4.  korostaa, että tehokas ja uskottava kilpailupolitiikka ei saa keskittyä yksinomaan kuluttajahintojen alentamiseen vaan sen yhteydessä on myös otettava huomioon Euroopan talouden strategiset edut, kuten innovointikyky, investoinnit, kilpailukyky ja kestävä kehitys, pk-yritysten, uusien yritysten ja mikroyritysten erityiset kilpailuolosuhteet sekä korkeatasoisten työvoima- ja ympäristönormien edistäminen;

5.  kehottaa komissiota puuttumaan sosiaaliseen polkumyyntiin niin, että se saadaan kokonaan loppumaan, ja korostaa, että kilpailupolitiikan päätöksissä on otettava erityisesti huomioon sosiaaliset vaikutukset;

6.  katsoo, että digitaalitalouden erityisluonne, jolle tyypillisiä piirteitä ovat rajakustannusten väheneminen ja läheneminen nollaa sekä voimakkaat verkostovaikutukset, edistää keskittymisen voimistumista keskeisillä markkinoilla; kehottaa komissiota mukauttamaan kilpailupolitiikkaansa vastaamaan tämän alan erityispiirteitä;

7.  kehottaa komissiota saattamaan sisämarkkinat valmiiksi aloilla, jotka ovat yhä pirstoutuneet ja joita ole saatettu valmiiksi, sekä poistamaan mahdollisimman nopeasti havaitut perusteettomat markkinoiden rajoitukset ja vääristymät; kehottaa komissiota varmistamaan, että kilpailupolitiikka lujittaa samalla unionin sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

8.  tähdentää, että kilpailuviranomaisten työn painopisteiden asettaminen ja niiden esittäminen vuoden 2014 kilpailupolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessa vastaavat pitkälti yhteisiä painopisteitä; havaitsee kuitenkin yksittäisillä aloilla tarvetta määrätietoisempiin toimiin ja toteaa, että ensi vuonna komission olisi ryhdyttävä niihin tarmokkaasti; korostaa, että kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa on tärkeää tehdä maailmanlaajuista yhteistyötä; tukee komission aktiivista osallistumista kansainväliseen kilpailuviranomaisverkkoon;

9.  kehottaa komissiota viimevuotisen kertomuksen tapaan jälleen estämään markkinoiden liiallisen keskittymisen ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen alalla, koska tällä varmistetaan parempi palvelutaso kuluttajille ja mahdollisuus houkuttelevampiin hintoihin;

10.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää taata yhtäläiset mahdollisuudet digitaalisilla markkinoilla ja torjua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja verosuunnittelua, ja toteaa, että nämä tavoitteet hyödyttävät viime kädessä kuluttajia;

11.  katsoo, että sähköisen hallinnon kehittäminen on tärkeä kasvua ja myös pk-yritysten osallistumista edistävä tekijä; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia julkisista hankinnoista annetussa uudessa lainsäädännössä niiden käyttöön annettuja välineitä kasvun edistämiseksi EU:ssa ja kehottaa komissiota tukemaan kaikkia sähköisen hallinnon kehittämiseen liittyviä aloitteita; korostaa lisäksi, että sähköisten hallintojärjestelmien edistäminen ja täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa edistää osaltaan sääntöjen rikkomisen tehokasta valvontaa ja avoimuuden varmistamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla;

12.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot panevat ajoissa täytäntöön EU:n uudet julkisia hankintoja koskevat säännöt, erityisesti sähköisiä hankintoja ja sähköistä hallintoa koskevat säännöt ja uudet säännöt sosiaalisten ja ympäristöä koskevien kriteerien huomioon ottamisesta ja sopimusten jakamisesta osiin innovoinnin ja reilun kilpailun edistämiseksi, pk-yritysten tukemiseksi hankintamarkkinoilla sekä parhaan vastineen takaamiseksi julkisten varojen käytössä;

13.  kehottaa komissiota edistämään entistä painokkaammin julkisten hankintojen kansainvälisten markkinoiden laajamittaista avaamista, jotta voidaan poistaa julkisten hankintojen markkinoiden avoimuuden asteessa vallitseva epäsymmetria unionin ja muiden kauppakumppanien välillä, ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon parlamentin mietinnön kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevasta komission ehdotuksesta ja sen tulevan tarkistamisen;

14.  huomauttaa, että erilaisia ainesosia sisältäviä sisämarkkinatuotteita myydään kuluttajille samalla tuotenimellä ja samassa pakkauksessa; kehottaa komissiota arvioimaan, onko tällä käytännöllä EU:n kilpailupolitiikassa kielteisiä vaikutuksia paikallisten ja alueellisten tuotteiden toimittajiin ja erityisesti pk-yrityksiin;

15.  katsoo, että komission on edelleen edistettävä kansallisten kilpailuviranomaisten lähentymistä ja niiden välisen yhteistyön parantamista EU:ssa;

16.  pitää myönteisenä kilpailun valvonnan ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian välistä voimakasta yhteisvaikutusta erityisesti maakohtaisiin estokäytäntöihin ja lisenssisopimuksiin liittyvissä toimissa digitaalisten sisämarkkinoiden päätökseen saattamiseksi; katsoo, että energian sisämarkkinoilla tarvitaan samanlaista vuorovaikutusta, jotta voidaan poistaa esteet energian rajat ylittävältä siirtämiseltä ja perustaa energiaunioni;

17.  katsoo, että kilpailu televiestintäalalla ei ole tärkeää vain innovoinnin ja investointien edistämiseksi vaan myös kohtuullisten hintojen ja palvelujen valinnan vapauden takaamiseksi kuluttajille; kehottaa siksi komissiota turvaamaan kilpailun tällä alalla, myös taajuuksien myöntämisessä;

18.  kehottaa komissiota tutkimaan pankkialan asiakassopimusten kohtuuttomia ja laittomia lausekkeita ja käytäntöjä; kehottaa komissiota edistämään hyväksi osoittautuneiden käytäntöjen vaihtamista Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston puitteissa; vaatii komissiota vähentämään kilpailupolitiikan täytäntöönpanon aiheuttaman byrokratian määrää;

19.  katsoo, että kilpailupolitiikalla olisi oltava merkittävä osuus rahoitusmarkkinoiden tekemisessä turvallisemmiksi ja avoimemmiksi kuluttajille; pitää lisäksi myönteisinä sähköisten maksujen alalla hyväksyttyjä lainsäädäntötoimia ja erityisesti maksukorteilla tehdyistä maksuista perittäviä pankkien välisiä palkkioita koskevien enimmäismäärien käyttöönottoa;

20.  muistuttaa komissiota siitä, että kilpailupolitiikkaan kuuluu myös sellaisten hintojen sääntely, joille ei ole mahdollista määritellä helposti markkina-arvoa, kuten pankkiautomaattien provisiot;

21.  pyytää komissiota tarkastelemaan pankkiautomaattiverkostoja kilpailupoliittisesta näkökulmasta ottaen huomioon, että ne ovat verkkoinfrastruktuuri;

22.  uskoo, että olisi kiinnitettävä lisähuomiota siihen, miten eurooppalaisia yrityksiä on tuettava niiden kilpaillessa maailmanlaajuisesti muiden sellaisten eri puolilta maailmaa kotoisin olevien vastaavankokoisten yritysten kanssa, joiden ei tarvitse noudattaa samoja kilpailusääntöjä kuin eurooppalaisten toimijoiden on noudatettava kotikentällään;

23.  kehottaa komissiota varmistamaan unionin kauppa- ja kilpailupolitiikan johdonmukaisuuden sen teollisuuspolitiikan tavoitteiden kanssa; toteaa, että unionin kilpailupolitiikka ei saisi estää Euroopan johtavien teollisten toimijoiden syntymistä; pyytää tästä syystä, että kauppa- ja kilpailupolitiikalla pyrittäisiin edistämään eurooppalaisen teollisuuden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä;

24.  toteaa, että monet energiaintensiiviset alat ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja jotkut jopa kriisissä, kuten terästeollisuus; vaatii komissiota tarkistamaan EU:n valtiontukisääntöjä energiaintensiivisten alojen osalta, takaamaan toimivan hiilivuotosuojan sekä tarjoamaan todellisia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville energiaintensiivisille aloille;

Kartellimenettelyt – määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

25.  kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään tutkia määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä EU:n alueen kuluttajia haittaavalla tavalla;

26.  toteaa, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty ja muodostaa vakavan kilpailuongelman;

27.  katsoo, että komissio toimii onnistuneesti kartelleja koskevien sääntöjen rikkomisen yhteydessä ja osoittaa voivansa auttaa merkittävällä tavalla sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja yhtäläisten kilpailusääntöjen luomisessa;

28.  painottaa, että kilpailusääntöjen vastaiset käytännöt ja monopolit voivat muodostua kaupan esteiksi, jotka vääristävät kauppaa ja investointeja; kehottaa komissiota ryhtymään vapaan ja oikeudenmukaisen maailmankaupan puolesta kansainvälisiin toimiin kartellien, kilpailusääntöjen vastaisten käytäntöjen sekä oligopolien ja monopolien torjumiseksi, sillä ne haittaavat kilpailua;

29.  katsoo, että oikeushenkilöille rikkomuksista määrättäviä sakkoja koskevia voimassa olevia sääntöjä on täydennettävä määräämällä vastuussa oleville luonnollisille henkilöille vastaavia seuraamuksia; katsoo, että sakon määrällä on oltava varoittava vaikutus; pitää tärkeänä onnistunutta ilmiantamispolitiikkaa, joka on auttanut komissiota havaitsemaan kartelleja;

30.  on sitä mieltä, että oikeusvarmuus on ratkaisevan tärkeää, ja kehottaa komissiota sisällyttämään sakkoja koskevat säännöt säädökseen, kuten tapahtui kartelleja koskevassa menettelyssä;

31.  pitää kilpailupolitiikan tavanomaisia markkinamalleja mahdollisesti digitaalitalouteen sopimattomina ja hintoihin perustuvien indikaattorien käyttämistä usein epätarkoituksenmukaisena tällä dynaamisella talouden alalla; kehottaa komissiota esittämään uusien kriteerien pohjalta kattavan oikeudellisen ja taloudellisen arvioinnin nopeasti kehittyvistä markkinoista ja digitaalisten yritysten käyttämistä lyhytikäisistä liiketoimintamalleista, jotta saadaan selkeä käsitys markkinoiden rakenteesta ja suuntauksista ja voidaan toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet kuluttajien suojelemiseksi ja jotta tiedon merkitys digitaalitaloudelle ja sen markkinarakenteiden erityisluonne voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon; huomauttaa, että kun erityisesti digitaalitaloudessa määritellään asianomaisia markkinoita, on sovellettava kilpailua koskevia asianmukaisia arviointikriteerejä;

32.  korostaa, että on tärkeää suojella immateriaalioikeuksia terveen kilpailun takaamiseksi ja arvostelee maailmalaajuisesti toimivien yritysten haluttomuutta hankkia eurooppalaisten patenttien käyttämiseen tarvittavia lupia; kehottaa komissiota suojelemaan tehokkaasti standardien soveltamisen kannalta olennaisia patentteja ja valvomaan tarkasti, että patenttien käyttäjät hankkivat luvat sääntöjen mukaisesti;

33.  kehottaa komissiota tutkimaan, onko sillä, että energiayhtiöiden johtokunnissa on paljon poliitikkoja ja entisiä ministereitä, yhteyttä joidenkin jäsenvaltioiden energia-alan oligopolistisiin käytäntöihin;

34.  pitää kyseenalaisena amerikkalaista internetjätti Googlea vastaan käynnistettyjen tutkimusten pitkää kestoa sekä valitettavana sitä, että tutkimukset ovat olleet käynnissä jo vuosia ilman avoimuutta tai lopullista tulosta, koska vuoteen 2014 asti komissio epäröi osoittaa aikomustaan poistaa markkinarajoituksia; painottaa, että näin pitkäkestoinen menettely voi erityisesti dynaamisilla markkinoilla johtaa todelliseen markkinoiden puhdistumiseen ja aiheuttaa epävarmuutta kaikille osapuolille;

35.  kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti Googlen soveltaman käytännön, jossa Android-käyttöjärjestelmän käyttö on mahdollista vain yhdessä muiden Googlen tarjoamien palvelujen kanssa ja jossa valmistajat eivät voi asentaa kilpailevia tuotteita valmiiksi; kehottaa lisäksi komissiota tarkastelemaan yksityiskohtaisesti Googlen hallitsevaa asemaa suorien hotellivarausten markkinoilla ja hakemaan sopivaa ratkaisua tähän ongelmaan; tukee komission toimia, joilla pyritään lisäämään yhteentoimivuutta ja järjestelmien välistä siirrettävyyttä kaikilla digitaalisilla aloilla ja siten välttämään yhden osapuolen täydellisen hallinnan; pitää tärkeänä, että komissiolle annetaan oikeat välineet, joilla se pystyy reaaliaikaisesti valvomaan digitaalisten markkinoiden nopeaa kehitystä;

36.  kehottaa komissiota suorittamaan ja viimeistelemään meneillään olevat kartellitutkimukset huolellisesti ja poistamaan kaikki markkinarajoitteet; pitää myönteisenä, että uusi komissaari ei antanut periksi poliittisille paineille, ja kehottaa nopeuttamaan menettelyä, jotta tuloksia voidaan saavuttaa seuraavan vuoden kuluessa; on siksi tyytyväinen, että komissio on lähettänyt Googlelle väitetiedoksiannon hintaseurantapalvelusta; kehottaa komissiota edelleen tutkimaan päättäväisesti kaikkia tutkimuksissaan havaittuja huolenaiheita, mukaan luettuina muut hakujen painottamisen alueet, koska tällä varmistetaan osaltaan tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikille digitaalisten markkinoiden toimijoille;

37.  toteaa, että komissio voi kartelliasetuksen (EY) N:o 1/2003 8 artiklan nojalla määrätä välitoimenpiteitä tapauksissa, joissa kilpailulle voi aiheutua vakavaa ja peruuttamatonta haittaa; kehottaa komissiota tutkimaan, missä määrin tällaisia toimenpiteitä voitaisiin soveltaa pitkäkestoisiin kilpailumenettelyihin erityisesti digitaalimarkkinoilla;

38.  muistuttaa, että ˮverkon neutraaliudellaˮ tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan kaikkea internetliikennettä kohdellaan yhdenvertaisesti, syrjimättä, rajoituksitta ja häiriöittä riippumatta lähettäjästä, vastaanottajasta, tyypistä, sisällöstä, laitteesta, palvelusta tai sovelluksesta ja että neutraalius on äärimmäisen tärkeää, kun halutaan varmistaa, että internetpalvelujen välillä ei esiinny syrjintää ja että kilpailu on täysin taattua;

39.  korostaa, että kilpailupolitiikan tulisi perustua näyttöön, ja pitää myönteisenä, että komissio on käynnistänyt verkkokauppaa koskevan alakohtaisen tutkimuksen, jossa käsitellään rajojen yli tapahtuvan tavaroiden ja palvelujen verkkokaupan (esimerkiksi elektroniikka, vaatteet, kengät ja digitaalinen sisältö) mahdollisia esteitä;

40.  panee merkille, että Googlen tapaus on käynnistänyt yleisen keskustelun sellaisten hallitsevien internetalustojen kuten eBay, Facebook, Apple, LinkedIn, Amazon, Uber ja Airbnb vallasta ja niiden vaikutuksesta markkinoihin ja julkiseen elämään sekä tarpeesta säännellä niitä molempien suojelemiseksi; korostaa, että internetalustojen sääntelyn tavoitteena tulisi olla paremman kuluttajansuojan takaaminen siten, että samalla edelleen kannustetaan innovoimaan;

41.  kehottaa komissiota tutkimaan Googlen määräävän markkina-aseman suorien hotellivarausten alalla; korostaa, että yritys pyrkii saamaan hotellien varaajat tekemään varauksen ja maksamaan Googlen kautta mieluummin kuin ohjaamaan heidät kolmannen osapuolen matkailusivulle tai hotellin sivulle; korostaa, että tämä on mahdollisesti kiistanalaista, koska se tekee Googlesta varausmaksuja perivän verkkomatkatoimiston tai vastaavan; panee merkille, että useimmat hotellit ottaisivat varauksia mieluummin suoraan kuin kolmannen osapuolen sivuston tai käsittelypalvelun kautta; korostaa, että Google voisi käyttää määräävää asemaansa hyväkseen ja samalla heikentää kilpailijoita matkailumarkkinoilla ja siten aiheuttaa kuluttajille haittaa;

42.  pitää myönteisenä EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta​annettuun asetukseen (EY) N:o 773/2004 äskettäin hyväksyttyjä komission muutoksia ja niihin liittyviä, vahingonkorvauskanteita koskevan direktiivin johdosta annettuja tiedonantoja; pitää valitettavana, että parlamenttia ei otettu mukaan muutosten laatimiseen;

43.  korostaa kilpailupolitiikan tärkeää osuutta digitaalisten sisämarkkinoiden päätökseen saattamisessa; on samaa mieltä siitä, että kilpailupolitiikan säilyttäminen vakaana nopeasti muuttuvilla markkinoilla edellyttää perusteellista markkinoiden tuntemista; pitää siksi myönteisenä, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpanemiseksi on aloitettu sähköistä kauppaa koskevaa alakohtainen tutkimus;

Valtiontuet

44.  kehottaa komissiota perussopimusten valvojana valvomaan tarkasti, miten jäsenvaltiot panevat direktiivin täytäntöön, ja varmistamaan, että säännöksiä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja kunnallishallinnon viranomaisia edistämään aktiivisesti unionin kilpailupolitiikan noudattamista ja kertomaan sen oikeusperustasta; korostaa, että on tärkeää puuttua horisontaaliseen ja vertikaaliseen valtiontukeen yhtäläisellä tavalla; pitää tarpeellisena ryhtyä toimiin, joilla lisätään tietoisuutta laittomien valtiontukien luokittelusta ja myöntämisestä kaikkialla unionissa, erityisesti kun niitä voidaan pitää kilpailun vastaisina ja protektionistisina toimina; katsoo kuitenkin, että kaukaisille tai syrjäisille alueille ja saarille olisi annettava nykyistä enemmän liikkumavaraa valtiontukisääntöjen soveltamisessa;

45.  katsoo, että erityisesti valtiontukia koskevissa menettelyissä komission on tutkittava perusteellisemmin jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja parannettava tietojen varmuutta, koska nykyisin ilmenee säännöllisesti yrityksiä kiertää oikeusperustaa ja oikeudellisia rajoituksia tai tehdä enemmän tai vähemmän arveluttavia kompromisseja; katsoo lisäksi, että tällaisten tutkimusten ehtona olisi oltava sen tiedostaminen, että valtioiden on varmistettava tarjonnan ja toimitusten täysi varmuus ja jatkuvuus kaikille kansalaisille strategisilla ja tärkeillä aloilla, kuten energia, liikenne ja terveydenhuolto, ja että valtioiden on varottava antamasta säännöksiä, jotka ovat haitallisia muille jäsenvaltioille tai unionille;

46.  toteaa jälleen, että EU:n rakennerahastoja ei saa käyttää tavalla, jolla tuetaan suoraan tai epäsuorasti palvelujen tai tuotannon siirtämistä toisiin jäsenvaltioihin, esimerkiksi ottamalla käyttöön odotusaika yrityksille, jotka vastaanottavat kyseisiä tukia; korostaa, että valtiontuet ovat joskus tarpeen, jotta voidaan taata yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen, mukaan lukien energia, liikenne ja televiestintä, tarjoaminen; korostaa, että valtiontuki on usein tehokkain väline varmistamaan palvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä taloudellisten ja sosiaalisten olojen tukemiseksi unionin eristyneillä, kaukaisilla tai syrjäisillä alueilla ja saarilla;

47.  pitää myönteisenä, että komissio hyväksyi vuonna 2014 uudet suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle ja sisällytti ne yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen;

48.  pitää myönteisenä, että syrjäisten alueiden asukkaiden liikkumisen sosiaalinen tukeminen on sisällytetty ryhmäpoikkeusasetukseen, ja yhteysongelmat on nyt tunnustettu; korostaa, että syrjäisten saarialueiden yhteydet ovat myös tärkeitä, jotta voidaan säilyttää hyväksyttävä taloudellisen ja sosiaalisen aloitteellisuuden taso ja kehittää sitä säilyttämällä tärkeät liike-elämän yhteydet;

49.  pitää myönteisenä komission tutkimusta useiden jäsenvaltioiden pankkialaa hyödyttävistä laskennallisista verosaamisista ja -hyvityksistä (DTA/DTC:t); katsoo, että DTA/DTC:t olisi hyväksyttävä valtiontukea koskevissa ehdoissa takautuvasti, jos ne liittyvät nimenomaisiin ehtoihin, jotka koskevat reaalitalouden kohteiden rahoittamista;

50.  kehottaa jälleen komissiota tutkimaan, onko pankkiala kriisin alusta lähtien hyötynyt implisiittisistä tuista ja valtiontuesta epätavanomaisen maksuvalmiustuen kautta;

51.  on tyytyväinen riskirahoituksen valtiontukea koskevien uusien suuntaviivojen käyttöönottoon, jotta varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, innovatiivisia midcap-yrityksiä ja uusyrityksiä voidaan tukea tehokkaammin, koska ne ovat kokonsa vuoksi huomattavan epäedullisessa asemassa;

52.  on tyytymätön siihen, että erityisesti kilpailua vääristävistä verotusmalleista voi aiheutua merkittäviä ongelmia keskisuurille yrityksille ja myös useille jäsenvaltioille, joissa ei sovelleta kyseisiä verotusmalleja;

53.  pitää myönteisenä komission aloitetta siitä, että valtiontukea koskevia sääntöjä nykyaikaistettaessa laaditaan uudet suuntaviivat, joilla selvennetään, mitä valtiontuella tarkoitetaan verotuksen alalla ja asianmukaisten siirtohinnoittelun alalla;

54.  pyytää komissiota tekemään erillisen tutkimuksen, jossa arvioidaan, estävätkö EU:n valtiontukisäännökset eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lujittamista ja vahvistamista suhteessa maailmanlaajuisiin kilpailijoihin erityisesti valtion hankintamekanismien osalta ja myös äskettäin tehty Tyynenmeren kumppanuussopimus (TPP) huomioon ottaen;

Yrityskeskittymien valvonta

55.  toteaa, että toistaiseksi yrityskeskittymien ja yritysostojen arviointi on toteutettu digitaalitaloudessa pääsääntöisesti osallistuvien yritysten liikevaihdon perusteella, ja pitää tätä riittämättömänä; korostaa, että yrityksellä voi olla suuri asiakaspiiri ja siksi merkittäviä tietomääriä ja suuri markkinavoima, vaikka sen liikevaihto olisi pieni ja toiminnan aloittamiseen liittyvät tappiot suuret, kuten käy ilmi komission ilman ehtoja hyväksymästä yrityskaupasta, jossa Facebook osti WhatsAppin;

56.  katsoo, että joillakin talouselämän aloilla ja ennen kaikkea digitaalitaloudessa on hintaperusteisten lähestymistapojen, markkinaosuuksien ja liikevaihdon lisäksi ryhdyttävä soveltamaan muita kriteereitä, koska yrityssulaumiin voi usein liittyä markkinarajoituksia;

57.  katsoo, että etenkin digitaalitaloudessa ja kuluttajansuojan alalla yleisiä kilpailusääntöjä on ajanmukaistettava markkinarealiteettien mukaisiksi ja yrityskeskittymien arviointiin on otettava uusia lisäperusteita, kuten kauppahinta, mahdolliset markkinoille pääsyn esteet, tietojen suuri merkitys, tietoihin pääsy, alustojen erityisominaisuudet ja niihin liittyvät verkkovaikutukset, mutta huomioon on otettava myös, onko kyseisen alan kilpailu luonteeltaan maailmanlaajuista vai ei; kehottaa komissiota ottamaan tässä yhteydessä huomioon varsinkin digitaalitalouden yritysten liiketoimintamallin sekä mahdolliset markkinoille pääsyn esteet, kuten alustojen välinen vaihdeltavuus ja tietojen siirrettävyys;

58.  kehottaa komissiota selvittämään, voisivatko sellaiset itsenäiset vähittäiskauppiaat, jotka kuitenkin saavat kilpailulainsäädännön mukaan toimia yhdessä fyysisten liikkeidensä välityksellä, myös tehdä yhteisiä tarjouksia sähköisen kaupankäynnin alalla;

59.  katsoo, että markkinavoiman virheellinen arviointi yhdistettynä nykyiseen markkinoiden määrittelyyn haittaa usein erityisesti eurooppalaisia yrityksiä globalisaation ja dynaamisten digitaalisten markkinoiden aikakaudella; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleenarviointia sulautuma-asetuksen yhteydessä;

60.  on huolestunut siitä, että markkinoiden määrittelyä koskevia kysymyksiä tarkastellaan usein rajallisesta kansallisesta näkökulmasta, kun taas markkinoiden kansainvälistymiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, kuten yrityskeskittymiä koskevan asetuksen tapauksessa;

Rahoitustuet ja verot

61.  korostaa vuosittaisen kilpailukertomuksensa mukaisesti viidettä kertaa, että rahoitusalan väliaikaiset valtiontuet olivat tarpeen maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi mutta pankkiunionin loppuun saattamisen jälkeen niitä on nopeasti vähennettävä tai ne on poistettava kokonaan ja arvioitava uudelleen; painottaa, että sellaisia rahoituslaitoksia, jotka ovat edelleen liian suuria kaatumaan, koskevien, epäsuorien takuiden muodossa olevien tukien poistaminen on edelleen toteutettava pikaisesti, jotta rahoitusalan toimintaedellytyksiä saadaan tasoitettua ja jotta suojellaan veronmaksajia, joiden suhteen on varmistettava, että tämä ei aiheuta yksityisille oikeushenkilöille ansiottomia voittoja tai etuisuuksia; korostaa valtiontukia koskevan rajoittavan lähestymistavan merkitystä;

62.  korostaa, että reilu verokilpailu on välttämätöntä sisämarkkinoiden eheyden, julkisen talouden kestävyyden ja tasapuolisten ja kilpailukykyisten toimintaedellytysten kannalta;

63.  katsoo, että jäsenvaltioiden väliset huomattavat erot valtiontukien käytössä viime vuosina rahoitusalalla saattavat johtaa kilpailun vääristymiseen tällä alalla; kehottaa komissiota selkeyttämään sääntöjä ja menettelyjä, joiden mukaisesti valtiontuki on mahdollista hyväksyä rahoitusalalla; katsoo, että viimeistään pankkiunionin loppuun saattamisen aikaan pankkisektorin valtiontukia on vähennettävä, jolloin on huolehdittava siitä, että sääntelyllä ei vääristetä kilpailua suurten pankkien eduksi ja että pk-yritysten saatavilla on riittävästi luottoa;

64.  katsoo, että komission olisi harkittava mahdollisuutta yhdistää pankkien valtiontukeen pk-yrityksille myönnettävien luottojen ehto;

65.  kehottaa komissiota laatimaan pienempää mutta paremmin kohdennettua valtiontukea varten etenemissuunnitelman, jolla pyritään vähentämään valtiontukea veroja alentamalla ja kannustamalla pikemminkin uusia yrityksiä ja tervettä kilpailua kuin tukemalla vanhoja ja vakiintuneita rakenteita;

66.  korostaa, että kun käytetään valtiontukea yleishyödyllisten palvelujen edistämiseksi, kansalaisten etu on tärkeä eivätkä nykyiset yritykset ja julkiset laitokset;

67.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti ehtoja, joita EKP ehdottaa uusien pankkitoimilupien myöntämiselle sen varmistamiseksi, että luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ilman suuria esteitä markkinoille pääsylle; uskoo vahvasti, että ottaen huomioon pankkialan voimakkaan keskittymisen joissakin jäsenvaltioissa kuluttajat ja pk-yritykset hyötyisivät pankkiyksiköiden suuremmasta määrästä;

68.  korostaa unionin valtiontukisääntöjen keskeistä merkitystä monikansallisten yritysten harjoittaman veronkierron torjunnassa;

69.  pitää myönteisenä komission selvityksiä epärehellisestä verokilpailusta tiettyjen yhtiöiden hyväksi ja laittomien valtiontukien vuoksi, jotka käynnistettiin vuonna 2014 useissa jäsenvaltioissa ja jotka laajennettiin kaikkiin 28 EU-maahan vuonna 2015; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toimittamaan komissiolle hyvissä ajoin ja viivyttelemättä kaikki tiedot verotuskäytännöistään ja viimeinkin noudattamaan velvoitettaan, jonka mukaan niiden on ilmoitettava komissiolle ja parlamentille yksityiskohtaisesti kaikista erityisjärjestelyistä, joilla saattaa olla vaikutusta muihin jäsenvaltioihin ja pk-yrityksiin;

70.  panee merkille, että komissio on viimeisimpien valtuuksien mukaisesti aloittanut hyvin vähän tutkimuksia mahdollisista verotukseen liittyvistä valtiontukitapauksista huolimatta perustelluista epäilyistä, joita on tuotu julki tällä välin; kehottaa komissiota käyttämään nykyisten tutkimusten tuloksia siihen, että laaditaan entistä tarkemmat ja tehokkaammat suuntaviivat verotukseen liittyville valtiontuille, ja käyttämään täysimääräisesti EU:n kilpailusääntöjen mukaisia valtuuksiaan haitallisten verotuskäytäntöjen torjumiseksi ja määräämään seuraamuksia jäsenvaltioille ja yrityksille, joiden havaitaan sekaantuneen tällaisiin käytäntöihin; kehottaa komissiota samalla erittelemään ne veropoliittiset toimenpiteet, jotka eivät ole johdonmukaisia valtiontukipolitiikan kanssa;

71.  katsoo, että yritysten välisen terveen kilpailun varmistamiseksi komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 mukaisesti tilapäisestä tai pysyvästä haitasta kärsivillä alueilla sijaitsevia yrityksiä olisi tuettava ja lisää joustavuutta olisi myönnettävä alueille, jotka kärsivät vakavista taloudellisista ongelmista, kuten lähentymistä ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden piiriin kuuluvat alueet ja saaristoalueet;

72.  pitää valitettavana, että vain rajallinen määrä vilpilliseen verokilpailuun liittyviä valtiontukitapauksia on tutkittu vuodesta 1991 lähtien, ja korostaa, että on varmistettava laajamittainen tiedonsaanti, jotta voidaan aloittaa lisää tutkimuksia epäilyttävistä tapauksista; korostaa pelkäävänsä, että komission asiasta vastaavien yksiköiden nykyiset rajalliset resurssit saattavat haitata niiden kykyä käsitellä merkittävästi suurempia tapausmääriä;

73.  korostaa, että valtiontukia koskevilla menettelyillä ei yksinään kyetä kokonaan lopettamaan useissa unionin jäsenvaltioissa vallitsevaa epärehellistä verokilpailua; katsoo, että vuosi ”Lux Leaks -paljastusten” jälkeen tarvitaan muita konkreettisia tuloksia, joita ovat yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja, arvonlisäverodirektiivin tarkistaminen petosten estämiseksi, kansainvälisesti toimivien suuryritysten velvollisuus ilmoittaa julkisesti ja maakohtaisesti liikevaihtonsa ja voittonsa sekä jäsenvaltioiden kehottaminen lisäämään verotuskäytäntöjensä avoimuutta ja ottamaan käyttöön vastavuoroiset ilmoitusvelvollisuudet;

74.  katsoo, että yksittäisten jäsenvaltioiden tähänastiset verokäytännöt vaarantavat vakavasti EU:n sisämarkkinat ja että erityisesti kansainvälisten suuryritysten on osallistuttava oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti EU:n jäsenvaltioiden rahoitukseen ja että on tutkittava edelleen laajalle levinneitä ja haitallisia verotuskäytäntöjä ja verotuspäätöksiä, joiden seurauksena on yhtiöveropohjan mureneminen ja aggressiivinen verosuunnittelu Euroopassa; pitää myönteisenä uuden TAXE-erityisvaliokunnan perustamista;

75.  katsoo, että terve verokilpailu kuuluu unionin sisämarkkinoiden perusosatekijöihin mutta jäsenvaltioiden pääasiallisen toimivallan ulkopuolinen epärehellinen verokilpailu on estettävä esimerkiksi yhtenäisten verokantojen, veroviranomaisten välisen tietojenvaihdon ja pääomien liikkeitä säätelevän oikeuden myöntämisen avulla, jos tämä on oleellista unionin verotusjärjestelmän toiminnan kannalta; katsoo, että yhteisen yhtiöveropohjan käyttöönotto lisäisi järjestelmän avoimuutta; katsoo myös, että yhtenäistämisestä voidaan säätää myöhemmin eikä sen pidä estää yhteisen yhtiöveropohjan nopeaa käyttöönottoa;

76.  korostaa, että sisämarkkinoilla vain yhdessä maassa liiketoimintaa harjoittavat uudet tulokkaat ja pk-yritykset ovat huonommassa asemassa kuin monikansalliset yritykset, jotka voivat siirtää voittoja tai harjoittaa aggressiivisen verosuunnittelun muita muotoja vain niiden käytettävissä olevien eri päätösten ja välineiden avulla; panee huolestuneena merkille, että näin saavutettu kevyempi verotus, kaikkien muiden asioiden pysyessä muuttumattomana, antaa monikansallisille yhtiöille suuremmat voitot verojen jälkeen ja luo niille näin paremmat toimintaedellytykset sisämarkkinoilla kuin niiden kilpailijoille, jotka eivät voi käyttää aggressiivista verosuunnittelua ja jotka maksavat veronsa siellä, missä niiden voitotkin syntyvät; korostaa, että haitallisten verotuskäytäntöjen edistäminen perustamalla yhdenmiehen rajavastuuyhtiö, jonka säännöissä todetaan nimenomaisesti, että sillä on mahdollista olla kaksi eri kotipaikkaa (rekisteröity toimisto yhdessä paikassa ja hallinnollinen päätoimipaikka toisessa), on väärä lähestymistapa EU:lle;

77.  korostaa, että komissiolle on tietenkin taattava pääsy jäsenvaltioiden veroviranomaisten välillä vaihdettaviin, kilpailuoikeudellisesti tärkeisiin tietoihin;

78.  katsoo, että verosuunnittelu voi haitata tervettä kilpailua; kehottaa komissiota mukauttamaan kiinteän toimipaikan määritelmää niin, että yhtiöt eivät voi keinotekoisesti välttää veronalaista läsnäoloa jäsenvaltioissa, joissa niillä on taloudellista toimintaa; korostaa, että tässä määritelmässä olisi myös puututtava digitaalialan erityistilanteisiin, jotta täysin aineetonta toimintaa harjoittavilla yrityksillä katsotaan olevan pysyvä toimipaikka jäsenvaltiossa, jos ne ovat digitaalisesti merkittävästi läsnä kyseisen maan taloudessa;

79.  korostaa, että komission on kilpailusääntöjä käsitellessään nähtävä sisämarkkinat yhtenä markkinana eikä lukuisina paikallisina tai kansallisina markkinoina;

80.  ottaa huomioon, että veropetosten ja veronkierron määräksi arvioidaan tutkimuksissa vuosittain biljoona (1 000 000 000 000) euroa, joten jäsenvaltioiden on viimein ryhdyttävä toimiin tämän käytännön rajoittamiseksi; katsoo, että veropetosten ja veronkierron vähentäminen on ensisijaisen tärkeää valtiontalouden lujittamisen edistämisessä; suhtautuu myönteisesti G20-maiden valtiovarainministerien äskettäin hyväksymiin uusiin sääntöihin, jotka OECD laati veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirrosta ja jolla parannetaan avoimuutta, suljetaan porsaanreikiä ja rajoitetaan veroparatiisien käyttöä; katsoo, että EU:n on yhdentymisasteensa huomioon ottaen mentävä OECD:n BEPS-ehdotuksia pidemmälle sääntöjen koordinoinnissa ja lähentämisessä, jolla on tarkoitus estää kaikenlainen haitallinen verokilpailu sisämarkkinoilla; korostaa kuitenkin, että OECD:n menettelytapa perustuu edelleen ei-sitoviin välineisiin ja että sisämarkkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi sen toimia on täydennettävä luomalla unionin tason säädöspuitteet esimerkiksi sellaisen veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estämistä koskevan direktiivin muodossa, joka olisi OECD:n BEPS-aloitetta kauaskantoisempi aloilla, joita ei ole katettu riittävässä määrin; kehottaa arvioimaan veronkierron ja veropetosten taloudellisia, rahoituksellisia ja kilpailuun liittyviä vaikutuksia;

81.  katsoo, että koska verokäytännöt ovat joissakin jäsenvaltioissa epärehellisiä, sisämarkkinapolitiikan ja kilpailupolitiikan on käytävä käsi kädessä, jotta tuotot voidaan jakaa oikeudenmukaisesti ja estää niiden siirtäminen yksittäisiin jäsenvaltioihin tai EU:n ulkopuolelle verotuksen minimoimiseksi;

82.  korostaa, että kattava, avoin ja tehokas verotietojen vaihto on aggressiivisen verosuunnittelun estämisen tärkein edellytys; korostaa samalla, että verojärjestelmien yksinkertaistaminen jäsenvaltioiden tasolla lisäisi merkittävästi verotuksen avoimuutta ja selkeyttä;

83.  suhtautuu myönteisesti kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen aikomukseen muuttaa valtiontukien valvontaa kaikille oikeudenmukaisen verorasituksen aikaan saamiseksi; edellyttää, että ennen tätä muuttamista laaditaan varauksettomasti kattava kartoitus, ja kehottaa jäsenvaltioita luovuttamaan parlamentille kaikki pyydetyt asiakirjat ja lopettamaan nykyisen saartomentaliteetin, joka estää edistymisen tällä alalla pitäen mielessä, että eri jäsenvaltioiden on vastattava erilaisiin politiikan vaatimuksiin maantieteellisen sijaintinsa, kokonsa, fyysisten ja muiden varojensa sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tilan perusteella, ja kehottaa tarkistamaan verotusta koskevia valtiontuen suuntaviivoja siten, että ne kattavat päätöksiä ja siirtoja vakavammat tapaukset epäterveen kilpailun alalla;

84.  kehottaa komissiota antamaan lähitulevaisuudessa yksityiskohtaisia suuntaviivoja verotusta koskevista valtiontuista ja siirtohinnoittelusta; korostaa, että tällaiset suuntaviivat ovat osoittautuneet muilla aloilla hyvin tehokkaiksi sellaisten käytäntöjen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi jäsenvaltioissa, jotka eivät ole unionin valtiontukisääntöjen mukaisia; toteaa, että kyseiset suuntaviivat ovat tehokkaita vain, jos ne ovat hyvin yksityiskohtaisia, myös kun on kyse määrällisistä kynnysarvoista;

85.  kehottaa komissiota harkitsemaan vakaviin laittomiin valtiontukiin liittyvien seuraamusten käyttöönottoa joko asianomaista valtiota tai yritystä vastaan;

86.  kehottaa komissiota lisäkannustimen tarjoamiseksi muuttamaan nykyisiä sääntöjä viipymättä, jotta verotukseen liittyvän EU:n valtiontukisääntöjen rikkomisen seurauksena takaisin perityt määrät voitaisiin palauttaa veropohjan rapautumisesta kärsineille jäsenvaltioille tai EU:n talousarvioon eikä nykyiseen tapaan sille jäsenvaltiolle, joka on myöntänyt laittomasti verotukseen liittyvää valtiontukea, koska tällainen sääntö kannustaisi verojen välttelyyn; kehottaa komissiota käyttämään kilpailulainsäädännön mukaista toimivaltaansa täysimääräisesti haitallisten verokäytäntöjen torjumiseksi;

87.  kehottaa estämään EU:n lainsäädäntöpuitteissa aggressiivisen verosuunnittelun ja verojen välttelyn aiheuttaman kilpailun vääristymät; suosittelee yhdenvertaisten toimintaedellytysten luomiseksi ottamaan käyttöön automaattisen pakollisen veropäätösten vaihtomenettelyn, yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan ja takeet siitä, että voittoja ei viedä EU:sta verottamatta;

Kilpailu globalisaation aikakaudella

88.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta kilpailuoikeuden periaatteita voidaan soveltaa tehokkaasti globalisaation aikakaudella; kehottaa siksi komissiota tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä kilpailuoikeutta koskevissa kysymyksissä; korostaa, että kilpailuoikeutta koskevat sopimukset, jotka mahdollistavat tapauksia tutkivien kilpailuviranomaisten välisen tietojenvaihdon, voisivat erityisen tehokkaasti edistää kansainvälistä yhteistyötä kilpailuoikeutta koskevissa kysymyksissä;

89.  katsoo, että transatlanttisessa kauppa- ja investointikumppanuudessa (TTIP) ja kaikissa muissa kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa olisi oltava vahva kilpailua koskeva osa;

90.  tähdentää, että kauppakumppaneiden olisi voitava hyötyä kaupan alan kasvavasta kilpailusta, yksityisen sektorin investoinneista, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä tehtävät investoinnit mukaan luettuina, sekä kuluttajien vaurauden kasvusta;

91.  korostaa, että unionin olisi tehostettava toimiaan kauppasopimusten täytäntöönpanon valvonnan alalla voidakseen arvioida muun muassa, noudatetaanko kilpailusääntöjä ja pannaanko kauppakumppanien tekemät sitoumukset täydellisesti täytäntöön ja noudatetaanko niitä;

92.  kehottaa komissiota käyttämään kauppapolitiikkaa keinona luoda globaalit kilpailupolitiikkaa koskevat säännöt, jotta lukuisat yhä esiintyvät kaupan esteet voidaan poistaa; pitää ihanteellisena ratkaisuna, että pitkän aikavälin tavoitteeksi otetaan WTO:n piirissä tehtävä kilpailusääntöjä koskeva monenvälinen sopimus;

93.  kannattaa YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) ja OECD:n kilpailupolitiikkaa koskevia aloitteita ja niiden pyrkimyksiä parantaa kilpailupolitiikan alan maailmanlaajuista yhteistyötä;

94.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisia osallistumaan aktiivisesti kansainväliseen kilpailuverkostoon;

95.  vaatii toimia, joilla varmistetaan, että kaikki kolmansista maista tuotavat tuotteet ovat unionissa noudatettavien ja kansainvälisillä markkinoilla tunnustettujen ympäristö-, terveys- ja sosiaalinormien mukaisia, jotta eurooppalaisia teollisuustuottajia voidaan suojella vilpilliseltä kilpailulta;

96.  kehottaa komissiota tukemaan kehitysmaita niiden pyrkimyksissä edistää rehellistä kilpailua; kehottaa komissiota kehittämään edelleen yhteistyötä varsinkin kehittyvien talouksien kilpailuviranomaisten kanssa sekä varmistamaan, että käytettävissä on asianmukaiset suojatoimet;

97.  toteaa, että resurssien, kuten energianlähteiden, yhtäläinen saatavuus on ratkaisevan tärkeää maailmanmarkkinoiden rehellisen kilpailun kannalta; korostaa tässä yhteydessä kohtuuhintaisen ja kestävän energian merkitystä sekä toimitusvarmuutta kauppasopimuksissa;

Kilpailu eri aloilla

98.  kehottaa komissiota julkistamaan elintarviketuotannon, energian, liikenteen ja median alojen kilpailukäytäntöjä koskevien meneillään olevien tutkimusten tulokset;

99.  suhtautuu myönteisesti uusiin lentoyhtiöiden ja lentoasemien valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin EU:ssa osana valtiontukien nykyaikaistamista koskevaa komission ohjelmaa; kehottaa komissiota kiireellisesti vahvistamaan kansainvälisissä sopimuksissa samanlaiset säännöt tuetuille kolmansien maiden lentoyhtiöille, jotka liikennöivät EU:hun ja EU:sta, jotta voidaan varmistaa terve kilpailu EU:n ja kolmansien maiden liikenteenharjoittajien välillä;

100.  kehottaa komissiota kannustamaan Euroopan kilpailuviranomaisten verkon kautta tapahtuvaa hyvien käytäntöjen vaihtoa keinona vastata huolestuneisuuteen, jota on esitetty jakelijoiden yhteenliittymistä, joihin liittyviä tapauksia jäsenvaltioiden asiasta vastaavilla viranomaisilla on tutkittavanaan useita; kehottaa tarkastelemaan näissä keskusteluissa kansallisen ja unionin tason välisiä toimia;

101.  kannustaa Euroopan kilpailuviranomaisten verkostoa keskustelemaan kasvavasta jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla vähittäismyyntiliikkeitä ostavien liittoumien verkostosta;

102.  kehottaa komissiota kehittämään vaiheittain EU:n kilpailupuitteita, joihin sisällytetään Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n elintarvike- ja maatalousjärjestelmien kestävyysarviointia mittaavien SAFA-indikaattoreiden valvonta Euroopan elintarvikeketjussa, oikeudenmukainen hinnoittelu ja avoimet sopimukset (S.2.1.1.) ja tavarantoimittajien oikeudet (S.2.2.1) mukaan luettuina;

103.  kehottaa perustamaan elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden hintoja alkuperämaassa ja määräpaikassa tarkkailevan eurooppalaisen seurantakeskuksen; kiinnittää huomiota Espanjan tuottaja-kuluttajaindeksiin (IPOD) mahdollisena mallina, jolla valvotaan mahdollisia viljelijöihin ja kuluttajiin kohdistuvia vähittäismyyjien väärinkäytöksiä;

104.  kehottaa ryhtymään elintarvikeketjussa sitoviin toimiin sellaisia vähittäismyyjiä vastaan, jotka vahingoittavat viljelijöitä ja kuluttajia;

105.  on erityisen huolestunut tilanteesta maitoalalla, jossa vähittäismyyjät ovat asettaneet hinnat selvästi kustannuksia alhaisemmiksi kiintiöjärjestelmän päätyttyä;

Kilpailupolitiikan demokraattinen vahvistaminen

106.  pitää myönteisenä kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen säännöllistä vuoropuhelua parlamentin kanssa mutta katsoo, että oikeus tulla kuulluksi keskeisissä periaatteellisissa kysymyksissä ei ole riittävä;

107.  toteaa, että parlamentti osallistuu kilpailulainsäädännön kyseessä ollessa yleensä vain kuulemismenettelyyn ja että sen vaikutusmahdollisuudet ovat siksi komissioon ja neuvostoon verrattuna rajalliset;

108.  on tyytyväinen komission kilpailuasioista parlamentin kanssa käymään säännölliseen vuoropuheluun; vaatii jälleen, että perustavanlaatuiset lainsäädäntöperiaatteet ja ‑suuntaviivat hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä; katsoo, että Euroopan parlamentin ja EU:n kilpailuviranomaisten välistä meneillään olevaa vuoropuhelua olisi edelleen tehostettava erityisesti parlamentin aikaisempina vuosina esittämien vaatimusten arvioimiseksi ja täytäntöön panemiseksi; katsoo, että komission kilpailun pääosaston riippumattomuus on hyvin tärkeää, jotta se voi menestyksekkäästi saavuttaa tavoitteensa; kehottaa komissiota siirtämään kilpailun pääosastolle riittävästi taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja; vaatii erityisesti erottamaan tiukasti toisistaan suuntaviivoja laativat yksiköt ja ne yksiköt, jotka vastaavat kyseisten suuntaviivojen soveltamisesta konkreettisiin tapauksiin;

109.  katsoo, että sillä olisi oltava yhteispäätösoikeudet kilpailupolitiikassa; pitää valitettavana, että SEUT-sopimuksen 103 ja 109 artiklan mukaan parlamenttia on vain kuultava; katsoo, että tätä demokratiavajetta ei voida hyväksyä; ehdottaa, että tähän vajeeseen puututaan mahdollisimman pian toimielinten välisillä kilpailupolitiikan alan järjestelyillä ja että se korjataan seuraavan perussopimusten muutoksen yhteydessä;

110.  vaatii parlamentille yhteispäätösvaltuuksia kilpailupolitiikan alalla varsinkin silloin, kun on kyse perustavanlaatuisista säädöksistä ja sitovista suuntaviivoista, ja pitää valitettavana, että tätä unionin politiikan alan demokraattista ulottuvuutta ei vahvistettu perussopimuksia viimeksi tarkistettaessa; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia perussopimusten tarkistamiseksi siten, että tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös kilpailuoikeutta;

111.  kehottaa komissiota ottamaan parlamentin paremmin mukaan alakohtaisiin tutkimuksiin siten, että samalla säilytetään sidosryhmien toimittamien tiettyjen tietojen luottamuksellisuus; kehottaa käyttämään vastedes neuvoston asetusten perustana sisämarkkinoita koskevaa SEUT:n 114 artiklaa, jotta ne voidaan hyväksyä yhteispäätösmenettelyssä, mikäli toivottu perussopimuksen muutos viivästyy; korostaa, että vahingonkorvausdirektiiviin liittyvä työskentely voi toimia mallina tulevalle, kilpailuoikeudellisissa kysymyksissä tehtävälle toimielinten väliselle yhteistyölle; kehottaa komission jäsentä jatkamaan Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan kilpailua käsittelevän työryhmän kanssa aloitettua vuoropuhelua;

112.  katsoo, että komission olisi vastaisuudessakin toteutettava kilpailupolitiikan kehittämistä koskevista parlamentin ehdotuksista tulos- ja tavoitesuuntautunut julkinen arviointi ja että arviointien olisi tapahduttava nopeasti ja ne olisi julkistettava;

113.  painottaa, että komission kilpailun pääosaston olisi tulevassa työssään otettava asianmukaisesti huomioon parlamentin kilpailupolitiikasta antamissa mietinnöissä esittämät näkemykset;

114.  katsoo, että kaikki vuoropuhelun käytössä olevat ja hyväksi havaitut muodot olisi säilytettävä

o
o   o

115.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja kansallisille kilpailuviranomaisille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0051.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0576.
(3)http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2015/563438/IPOL_STU(2015)563438_EN.pdf
(4)http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.ten-opinions.36372
(5)http://ec.europa.eu/competition/ecn/food_report_en.pdf
(6)EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1.

Oikeudellinen huomautus