Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2147(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0371/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0371/2015

Keskustelut :

PV 19/01/2016 - 4
CRE 19/01/2016 - 4

Äänestykset :

PV 19/01/2016 - 5.9
CRE 19/01/2016 - 5.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0009

Hyväksytyt tekstit
PDF 370kWORD 170k
Tiistai 19. tammikuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketti
P8_TA(2016)0009A8-0371/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2016 digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (2015/2147(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0100),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),

–  ottaa huomioon eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/2240(1),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon joukkorahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä Euroopan unionissa (COM(2014)0172),

–  ottaa huomioon liitteen komission tiedonantoon aiheesta ”Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): Tulokset ja jatkotoimet” (COM(2013)0685),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (COM(2013)0627),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2013 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”E-commerce Action plan 2012-2015 – State of play 2013” (SWD(2013)0153),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (COM(2013)0147),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (COM(2013)0048),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 päivätyn komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (COM(2012)0721),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 päivätyn komission tiedonannon aiheesta ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 päivätyn komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi” (COM(2011)0206),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi” (COM(2010)0608),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta (COM(2008)0464),

–  ottaa huomioon hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall‑järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta 29. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/758(2),

–  ottaa huomioon sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014(3),

–  ottaa huomioon Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 283/2014(4),

–  ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU(5),

–  ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013(6),

–  ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/37/EU(7),

–  ottaa huomioon kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 524/2013 (verkkovälitteistä kuluttajariitojen ratkaisua koskeva asetus)(8),

–  ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU(9),

–  ottaa huomioon monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14. maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU(10),

–  ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU(11),

–  ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(12),

–  ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(13),

–  ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(14),

–  ottaa huomioon tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 11. maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY(15),

–  ottaa huomioon tietokantojen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 96/9/EY ensimmäisen arvioinnin,

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(16) sekä siihen asetuksella (EY) N:o 1882/2003 tehdyt muutokset,

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2015 tehdyn Euroopan unionin ja Kiinan välisen sopimuksen yhteistyöstä 5G-mobiiliteknologian alalla ja siihen liittyvät sopimukset,

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY täytäntöönpanosta(17),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma”(18),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta(19),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman kuluttajien oikeuksien edistämisestä digitaalisilla sisämarkkinoilla(20),

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman yksityisen kopioinnin maksuista(21),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman yhdennetyistä paketinjakelumarkkinoista sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi EU:ssa(22),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(23),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa”(24),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman lausunnosta BERECin ja viraston arviointikertomuksesta(25),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman täytäntöönpanokertomuksesta sähköisen viestinnän uudesta sääntelyjärjestelmästä(26),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman harhaanjohtavista markkinointikäytännöistä(27),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta: aika kiristää tahtia(28),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman digitaalisten yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta(29),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista(30),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta(31),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta(32),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa(33),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta – saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta(34),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisistä digitaalisista sisämarkkinoista – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut(35),

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen(36),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman internetin hallinnosta tästä eteenpäin(37),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu(38),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman esineiden internetistä(39),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, sellaisena kuin se on sisällytettynä perussopimuksiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklalla,

–  ottaa huomioon EU:n 23. joulukuuta 2010 ratifioiman (2010/48/EY) vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 9 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 12, 14, 16 ja 26 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0371/2015),

A.  toteaa, että internetin ja matkaviestimien nopeasti kehittyvä käyttö on muuttanut tapoja, joilla kansalaiset, yritykset ja niiden työntekijät viestivät, hankkivat tietoja ja osaamista, keksivät, kuluttavat, vaihtavat tietoja, osallistuvat ja työskentelevät; huomauttaa, että tämä on laajentanut ja muuttanut taloutta, jolloin pienten ja keskisuurten yritysten ulottuvilla on potentiaalinen 500 miljoonan kuluttajan asiakaskunta unionissa sekä maailmanlaajuiset markkinat, ja jolloin yksilöillä on mahdollisuus kehitellä uusia yritysideoita ja liiketoimintamalleja;

B.  katsoo, että kaikessa digitaalisia sisämarkkinoita koskevissa unionin toimissa ja lainsäädännössä olisi luotava uusia mahdollisuuksia käyttäjille ja yrityksille ja mahdollistettava uusien innovatiivisten ja rajojen yli kilpailukykyiseen hintaan tarjottavien verkkopalvelujen kehittäminen ja kasvu, poistettava jäsenvaltioiden väliset esteet ja edistettävä eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja toimintaansa aloittelevien yritysten pääsemistä rajat ylittäville markkinoille, mikä on olennaista unionin kasvun ja työllisyyden kannalta; toteaa, että nämä mahdollisuudet edellyttävät vääjäämättä rakennemuutoksia ja kokonaisvaltaisen, myös sosiaalisen ulottuvuuden kattavan lähestymistavan omaksumista ja että digitaalisten taitojen puutteet on korjattava nopeasti;

C.  ottaa huomioon, että digitaalitalouden arvonlisästä 75 prosenttia tulee perinteisestä teollisuudesta ja että perinteisen teollisuuden digitalisoitumiskehitys on edelleen heikkoa, sillä vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää edistyneitä digitaalitekniikoita täysimääräisesti ja vain 14 prosenttia pk-yrityksistä käyttää internetiä myyntikanavana; toteaa, että Euroopan on hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan alan valtaisaa potentiaalia digitalisoidakseen teollisuutensa ja säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa mittakaavassa;

D.  toteaa, että datavetoisen talouden kehittäminen on pitkälti riippuvainen tietokantojen kehittämistä, huoltoa, ylläpitoa ja lisäämistä rohkaisevasta oikeudellisesta kehyksestä, toisin sanoen se on riippuvainen innovaatioystävällisestä ja käytännöllisestä lainsäädännöstä;

E.  toteaa, että vuonna 2013 jakamistalouden markkinoiden koko oli noin 3,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria koko maailmassa ja että komissio ennustaa nyt 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvon ylittävää kasvupotentiaalia;

F.  katsoo, että kuluttajansuojan, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja kuluttajien tyytyväisyyden korkea ja yhdenmukainen taso edellyttää aina valintoja, laatua, joustavuutta, avoimuutta, tietoa, yhteentoimivuutta ja helppokäyttöistä ja suojattua verkkoympäristöä, jonka tietosuojataso on korkea;

G.  katsoo, että koska luovuus ja innovointi ovat digitaalisen talouden moottoreita, on olennaista taata teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suojelu;

H.  toteaa, että 44,8 prosentilla EU:n kotitalouksista ei ole nopeaa internetyhteyttä(40) ja nykyinen politiikka ja kannustimet ovat epäonnistuneet riittävän digitaalisen infrastruktuurin tuottamisessa erityisesti maaseutualueilla;

I.  toteaa, että Euroopan unionin alueet ovat hyvin eritasoisia, mitä tulee niiden verkottuneisuuteen, inhimilliseen pääomaan, internetin käyttöön, digitaalisen teknologian käyttöönottoon yrityksissä sekä digitaalisissa palveluissa, kuten käy ilmi digitaalistrategian tulostaulusta; toteaa, että näiden viiden indikaattorin osalta heikossa asemassa olevat alueet ovat vaarassa menettää digitaalisen aikakauden hyödyt;

1.JOHDANTO: MIKSI DIGITAALISET SISÄMARKKINAT OVAT TARPEEN?

1.  pitää myönteisenä tiedonantoa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”; katsoo, että yhteiseen säännöstöön perustuvien digitaalisten sisämarkkinoiden luomisella voitaisiin lujittaa unionin kilpailukykyä, myötävaikuttaa kasvuun ja työpaikkoihin, antaa uutta pontta sisämarkkinoille, tehdä yhteiskunnasta osallistavampi ja tarjota uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille erityisesti vaihtamalla ja levittämällä innovointia koskevia tietoja; katsoo, että omaksutun monialaisen lähestymistavan soveltamista on vahvistettava, mihin sisältyy 16 aloitteen hyväksyminen ajoissa, koska digitaaliset veturit vaikuttavat kaikkiin kansalaisiin sekä yhteiskunnan ja talouden kaikkiin osa-alueisiin;

2.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että digitaalisten sisämarkkinoiden hallinnointi ja toimenpiteiden ripeä toteuttaminen on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä vastuulla; rohkaisee komissiota tekemään yhteistyötä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten sidosryhmien kanssa sekä ottamaan nämä mahdollisimman laajasti mukaan päätöksentekoprosessiin;

3.  katsoo sääntelyn parantamisen edellyttävän, että lainsäädäntöön sovelletaan lähestymistapaa, jossa pidetään lähtökohtana digitaalisuutta ja joka pohjautuu periaatteisiin ja on teknologisesti neutraali; katsoo, että innovointia koskevan liikkumavaran luomiseksi on tarvittavien kuulemisten ja vaikutustenarviointien jälkeen arvioitava, soveltuvatko voimassa oleva lainsäädäntö, täydentävät sääntelyyn kuulumattomat toimet ja voimaansaattamisjärjestelyt digitaaliselle aikakaudelle, kun otetaan huomioon uudet teknologiat ja liiketoimintamallit; katsoo, että tällöin on pyrittävä ratkaisemaan sisämarkkinoiden oikeudellisen hajanaisuuden ongelma, karsimaan hallinnollista rasitusta ja edistämään kasvua ja innovointia;

4.  pitää kansalaisten ja yritysten luottamusta digitaaliseen ympäristöön olennaisena digitaalitalouden innovoinnin ja kasvun täysipainoisen hyödyntämisen kannalta; on vakuuttunut siitä, että julkisen politiikan olisi perustuttava luottamuksen palauttamiseen tietosuojaa ja -turvallisuutta koskevien normien, korkeatasoisen kuluttajansuojan ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä yrityksiä koskevan ajantasaisen lainsäädännön avulla; toteaa samalla, että digitaalialan yritysten liiketoimintamallit pohjautuvat käyttäjien luottamukseen;

5.  korostaa, että sähköinen kauppa tuottaa unionissa vuosittain 500 miljardia euroa ja se täydentää merkittävällä tavalla verkon ulkopuolista kauppaa ja parantaa kuluttajien valintamahdollisuuksia etenkin syrjäisillä alueilla ja luo uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille; kehottaa komissiota kartoittamaan ja poistamaan sähköisen kaupankäynnin esteet, jotta kyetään luomaan aidosti rajojen yli toimivat sähköisen kaupan markkinat; katsoo, että näihin esteisiin kuuluvat muun muassa yhteentoimivuuden ja yhteisten standardien puute, kuluttajien tietoiset valinnat mahdollistavien tietojen puuttuminen sekä puutteelliset valmiudet rajat ylittävien maksujen suorittamiseen;

6.  kannattaa komission aikomusta varmistaa, että digitaalisiin sisämarkkinoihin sovelletaan täysipainoisesti unionin kilpailupolitiikkaa, koska kilpailu parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja takaa yhdenvertaiset lähtökohdat; pitää valitettavana, että Euroopan digitaalisen järjestelmän puuttuminen tuo korostetusti esille sen, että suurten ja pienten tarjoajien etuja ei ole kyetty saamaan tasapainoon;

7.  korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on pikaisesti edistettävä dynaamisempaa taloutta, joka mahdollistaa innovoinnin menestymisen ja poistaa yritysten ja etenkin pk‑yritysten, toimintaansa aloittelevien yritysten ja toimintaansa laajentavien yritysten esteet, jotta ne voivat päästä markkinoille yhdenvertaisista lähtökohdista; katsoo, että tämä on toteutettava kehittämällä sähköistä kauppaa sekä tulevaisuuteen varautuvaa ja integroitua sääntelyjärjestelmää ja muita järjestelmiä ja rahoituksensaantimahdollisuuksia, joihin kuuluvat uudet rahoitusmallit unionin aloitteleville yrityksille, pk-yrityksille ja kansalaisyhteiskunnan aloitteille, sekä pitkän aikavälin investointistrategiaa, joka koskee digitaalista infrastruktuuria, ammattitaitoa, digitaalista osallisuutta, tutkimusta ja innovointia; muistuttaa, että hankkeiden rahoituksensaantimahdollisuuksien olisi oltava osa kilpailua ja innovointia edistävän innovointiystävällisen politiikan perustaa; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että joukkorahoitus voidaan järjestää saumattomasti rajojen yli, ja rohkaisee jäsenvaltioita ottamaan käyttöön joukkorahoitusta koskevia kannustimia;

8.  katsoo, että on arvioitava digitalisoinnin vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen ja mukautettava nykyisiä terveyttä ja turvallisuutta koskevia säännöksiä; ottaa huomioon, että etätyötä tai joukkoistamisen piiriin kuuluvaa työtä kotoaan käsin tekeville henkilöille voi tapahtua onnettomuuksia; korostaa, että työhön liittyvät mielenterveysongelmat, kuten jatkuvan saavutettavuuden aiheuttama työuupumus ja perinteisten työaikajärjestelyjen katoaminen, ovat vakava uhka työntekijöille; kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen digitalisoinnin heijastusvaikutuksista, kuten työtehon lisääntymisen vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ja perhe‑elämään sekä lasten kognitiivisten taitojen kehittymiseen;

9.  kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään edelleen yrittäjyyttä ja erityisesti innovoivia liiketoimintamalleja vauhdittavia aloitteita, joilla muutetaan ajattelutapaa siitä, miten menestys määritellään, ja edistetään yrittäjyyden ja innovoinnin kulttuuria; katsoo lisäksi, että erilaisten kansallisten innovaatiokeskittymien monimuotoisuudesta ja erityispiirteistä voitaisiin tehdä EU:lle todellinen kilpailuetu globaaleilla markkinoilla, joten ne olisi liitettävä yhteen, ja olisi vahvistettava innovoivia ekosysteemejä, joissa eri alat ja yritykset tekevät entistä enemmän yhteistyötä;

10.  on huolestunut jäsenvaltioiden tähän mennessä toteuttamista internetin ja jakamistalouden sääntelyyn liittyvistä erilaisista kansallisista toimintamalleista; kehottaa komissiota käynnistämään unionin toimivallan mukaisesti aloitteita, joilla tuetaan innovointia ja oikeudenmukaista kilpailua, poistetaan digitaalisen kaupan esteet ja vaalitaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä sisämarkkinoiden eheyttä; kehottaa komissiota huolehtimaan myös siitä, että internet pysyy avoimena, neutraalina, suojattuna, osallistavana ja globaalina foorumina, jolla edistetään viestintää, tuotantoa, osallistumista, luovuutta, kulttuurista monimuotoisuutta ja innovointia kansalaisten ja kuluttajien etujen mukaisesti ja jolla autetaan eurooppalaisia yrityksiä menestymään maailmanlaajuisesti;

11.  toteaa, että digitaalinen vallankumous vaikuttaa yhteiskuntiemme kaikkiin osa-alueisiin ja että se merkitsee sekä haasteita että mahdollisuuksia; katsoo, että digitaalinen vallankumous saattaa lisätä kansalaisten, kuluttajien ja yrittäjien vaikutusmahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla; kehottaa komissiota laatimaan politiikkaa, jolla edistetään kansalaisten aktiivista osallistumista ja luodaan heille tilaisuus hyödyntää digitalisoitumisesta koituvia etuja; kehottaa komissiota arvioimaan edelleen, miten digitaalinen vallankumous vaikuttaa eurooppalaiseen yhteiskuntaan;

12.  kehottaa komissiota torjumaan lainsäädännön pirstaloitumista lisäämällä merkittävästi koordinointia eri pääosastojen kesken laadittaessa uutta sääntelyä ja kehottamalla vahvasti jäsenvaltioita turvaamaan lainsäädännön täytäntöönpanon johdonmukaisuuden;

13.  painottaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan kuuluvien aloitteiden olisi oltava perusoikeuksien ja erityisesti tietosuojalainsäädännön mukaisia, ja panee merkille strategian tuottaman lisäarvon EU:n taloudelle; tähdentää, että sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi on tärkeää hyväksyä nopeasti niin rekisteröityjen kuin yritystenkin edun nimissä; vaatii sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistamista, jotta varmistetaan direktiivin säännösten yhdenmukaisuus tietosuojapaketin kanssa siinä vaiheessa, kun paketti tulee voimaan;

2.KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN DIGITAALISILLE SISÄMARKKINOILLE PÄÄSYN PARANTAMINEN KOKO EUROOPASSA

2.1.Rajat ylittävän verkkokaupan säännöt, joihin kuluttajat ja yritykset voivat luottaa

14.  pitää myönteisenä, että komissio pyrkii hyväksymään verkkosopimuksia koskevan vahvan ehdotuksen, joka kattaa verkossa ostetun digitaalisen sisällön, ja parantamaan kuluttajien oikeudellista suojaa kyseisellä alalla; katsoo, että kaikkien mahdollisten parannusten on oltava kohdennettuja ja että on analysoitava huolellisesti digitaalisen sisällön ja tavaroiden välisiä eroja; huomauttaa, että sisältöä aineellisella välineellä ostavia kuluttajia suojellaan kuluttajansuojalainsäädännöllä, mutta kuluttajien oikeuksia ei vieläkään juuri säännellä heidän ostaessaan digitaalista sisältöä verkossa, ja tämä pätee erityisesti digitaalista sisältöä koskevien oikeuksien takaamiseen sekä vialliseen sisältöön ja tiettyihin epäreiluihin ehtoihin; korostaa, että nykyinen kaiken digitaalisen sisällön luokitteleminen palveluiksi saattaa herättää huolta, koska se ei kenties vastaa kuluttajien odotuksia, kun suoratoistopalvelujen tilaamista ei eroteta ladattavissa olevan sisällön ostamisesta; on samaa mieltä siitä, että kuluttajilla olisi oltava vastaava ja tulevaisuudessa kestävä suoja riippumatta siitä, ostavatko he digitaalista sisältöä verkossa vai perinteisesti;

15.  katsoo, että käytännöllinen ja oikeasuhteinen lähestymistapa on jatkaa digitaalisen sisällön ja konkreettisten tuotteiden verkkomyyntiä yrityksiltä kuluttajille koskevan lainsäädäntökehyksen yhdenmukaistamista riippumatta siitä, onko kyse rajat ylittävästä vai kotimaankaupasta, mutta samalla on turvattava sääntöjen johdonmukaisuus verkossa ja perinteisessä kaupassa, vältettävä kilpailua alimmalle sääntelytasolle, korjattava oikeudelliset puutteet ja tukeuduttava voimassa olevaan kuluttajalainsäädäntöön; korostaa, että tämä olisi toteutettava teknologianeutraalisti eikä siitä saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia yrityksille;

16.  katsoo, että kuluttajien ja yritysten välisiä rajojen yli tehtäviä sopimuksia koskevissa komission ehdotuksissa olisi vältettävä riski verkkokauppaan ja perinteiseen kauppaan sovellettavien oikeudellisten normien erojen kasvamisesta; katsoo, että verkkomyyntiä ja perinteistä myyntiä olisi kohdeltava yhdenmukaisesti ja yhdenvertaisesti käyttäen perustana nykyistä korkeatasoista kuluttajansuojaa, koska kuluttajat saattaisivat olla sitä mieltä, että oikeudellisten normien eroilla pyritään kiistämään heidän oikeuksiaan; edellyttää, että kaikissa uusissa ehdotuksissa olisi otettava huomioon Rooma I ‑asetuksen 6 artikla, ja korostaa, että komissio kaavailee koko kuluttajasäännöstön toimivuuden ja tuloksellisuuden arviointia (REFIT) vuodelle 2016; kehottaa komissiota pohtimaan tässä yhteydessä sitä, voidaanko sen suunnittelemat tavaroita koskevat ehdotukset käsitellä samaan aikaan REFIT-ohjelman kanssa;

17.  katsoo, että digitaalista sisältöä koskevien sääntöjen on pohjauduttava periaatteisiin, jotta ne voivat olla teknologianeutraaleja ja niissä voidaan ottaa huomioon tulevaisuuden vaatimukset; korostaa lisäksi, että komission antamassa alan ehdotuksessa on tärkeää välttää epäjohdonmukaisuutta ja päällekkäisyyttä olemassa olevan lainsäädännön kanssa sekä pitkällä aikavälillä perusteettoman oikeudellisen kuilun luomista verkkosopimusten ja verkon ulkopuolisten sopimusten sekä erilaisten jakelukanavien välille, kun pidetään mielessä kuluttaja-asioita koskevan säännöstön REFIT;

18.  pyytää laatimaan ns. aktiivisia kuluttajia koskevan strategian, jossa arvioidaan erityisesti, onko kuluttajien helppo vaihtaa palveluntarjoajaa verkkomaailmassa ja tarvitaanko toimia palveluntarjoajan vaihtamisen helpottamiseksi, jotta voidaan vauhdittaa kilpailua verkkomarkkinoilla; huomauttaa myös tarpeesta varmistaa sähköisen kaupan palvelujen saatavuus koko arvoketjussa, mukaan luettuna kaikkien käytettävissä olevat tiedot, maksumekanismit ja asiakaspalvelu;

19.  kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä sidosryhmien kanssa unionissa käyttöön otettavien verkkokaupan alakohtaisten luotettavuusmerkkien toteutettavuutta ja hyödyllisyyttä sekä mahdollisia etuja ja heikkouksia soveltaen perustana jäsenvaltioiden nykyisten luotettavuusmerkkijärjestelmien parhaita käytänteitä, jotta voidaan huolehtia kuluttajien luottamuksesta ja laadusta etenkin rajat ylittävässä verkkomyynnissä ja lakkauttaa sekaannuksia mahdollisesti aiheuttava nykyisten luotettavuusmerkkien kirjo; katsoo, että samalla olisi arvioitava muita vaihtoehtoja, kuten itsesääntelyä tai erillisten sidosryhmien perustamista asiakaspalvelun yhteisten periaatteiden määrittelemiseksi;

20.  pitää myönteisenä, että komissio pyrkii luomaan koko unionissa käytössä olevan verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin, ja kehottaa komissiota pyrkimään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa siihen, että verkkovälitteistä riidanratkaisua koskeva asetus ja etenkin sen käännösjärjestelyt sekä vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva direktiivi pannaan täytäntöön ajoissa ja täsmällisesti; kehottaa komissiota ja sidosryhmiä pohtimaan, miten yhteisiä kuluttajavalituksia koskevien tietojen saatavuutta voitaisiin parantaa entisestään;

21.  toteaa, että kuluttaja-asioita koskeva säännöstö ja palveludirektiivi tarvitsevat kunnianhimoisen täytäntöönpanokehyksen; kannustaa komissiota hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia keinoja, jotta voidaan varmistaa voimassa olevien sääntöjen täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano ja rikkomismenettelyt tapauksissa, joissa direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti tai riittävästi täytäntöön;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään tarvittavat toimenpiteet laittoman sisällön ja laittomien tuotteiden verkkomyynnin estämiseksi lisäämällä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa sekä levittämällä parhaita käytänteitä internetissä harjoitettavan laittoman toiminnan torjumiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että kuluttajalle toimitettavaan digitaaliseen sisältöön ei saisi liittyä kolmannen osapuolen oikeuksia, jotka saattaisivat estää kuluttajaa käyttämästä digitaalista sisältöä sopimuksen mukaisesti;

23.  edellyttää perusteellista, kohdennettua ja näyttöön perustuvaa analyysia siitä, olisiko kaikkien arvoketjun toimijoiden, kuten verkkovälittäjien, verkkoalustojen, sisällön- ja palveluntuottajien sekä myös verkon ulkopuolisten välittäjien, kuten jälleenmyyjien ja vähittäiskauppiaiden, toteutettava kohtuullisia ja riittäviä toimia laittoman sisällön, väärennettyjen tavaroiden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisessa laajuudessa tehtyjen rikkomisten torjumiseksi samalla, kun turvataan loppukäyttäjien mahdollisuus saada ja jakaa tietoja tai käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja;

24.  painottaa, että EU:n lainsäädännön voimaansaattamista koskevan nollatoleranssin olisi oltava jäsenvaltioiden ja EU:n perusohje; katsoo kuitenkin, että rikkomismenettelyjä olisi aina käytettävä viimeisenä keinona ja ne olisi käynnistettävä vasta useiden koordinointi- ja oikaisuyritysten jälkeen; korostaa, että menettelyjen keston lyhentäminen on olennaisen tärkeää;

25.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen tarkistaa kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettu asetus; katsoo, että valvontaviranomaisten toimivallan laajentaminen ja niiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen on edellytys kuluttajansuojasääntöjen tehokkaalle valvonnalle verkko-ostamisen alalla;

2.2.Kohtuuhintaiset ja laadukkaat valtioiden rajat ylittävät pakettipalvelut

26.  tähdentää, että pakettipalvelut toimivat kuluttajien kannalta hyvin eräissä jäsenvaltioissa, mutta toisissa taas rajat ylittävän sähköisen kaupan yhtenä suurimpana esteenä ovat riittämättömät toimituspalvelut etenkin viimeisen kilometrin kuljetuksen osalta ja että niin kuluttajat kuin yritykset ilmoittavat riittämättömät toimituspalvelut yhdeksi yleisimmistä syistä verkon kautta tapahtuvista liiketoimista luopumiselle; katsoo, että rajat ylittävien pakettipalvelujen puutteet voidaan korjata ainoastaan Euroopan sisämarkkinoiden näkökulmasta, ja korostaa alan kilpailun merkitystä sekä pakettipalvelujen tarjoajien tarvetta sopeutua nykyaikaiseen elämäntapaan ja tarjota joustavia toimitusvaihtoehtoja, kuten nouto- ja pakettipisteiden verkostoa, sekä hintavertailuvälineitä;

27.  korostaa, että vilkas rajat ylittävä sähköinen kauppa edellyttää helppokäyttöisiä, kohtuuhintaisia, tehokkaita ja laadukkaita toimituspalveluja, ja tukee siksi ehdotettuja toimenpiteitä, joilla parannetaan hinnoittelun avoimuutta, jotta kuluttajat olisivat paremmin perillä hintarakenteesta, ja annetaan tietoja katoamiseen tai vahingoittumiseen liittyvistä vastuukysymyksistä ja huolehditaan yhteentoimivuudesta ja lakisääteisestä valvonnasta, jonka avulla olisi pyrittävä rajat ylittävien pakettipalvelumarkkinoiden moitteettomaan toimintaan sekä rajojen yli toimivien jäljitysjärjestelmien edistämiseen ja riittävän joustavuuden sallimiseen, jotta pakettipalvelumarkkinat voivat kehittyä ja mukautua tekniikan innovaatioihin;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita levittämään aktiivisesti pakettipalvelualan parhaita käytänteitä ja kehottaa komissiota tekemään Euroopan parlamentille selkoa rajat ylittäviä pakettipalveluja koskevasta julkisesta kuulemisesta sekä esittämään itsesääntelyä koskevan kokeilun tulokset; pitää myönteisenä, että rajat ylittäviä pakettipalveluja varten on perustettu tilapäinen työryhmä;

29.  kehotta komissiota ehdottamaan lisäksi yhteistyössä toimijoiden kanssa kattavaa toimintasuunnitelmaa, jossa on parhaita käytänteitä koskevia ohjeita, löytämään innovatiivisia ratkaisuja palvelujen parantamiseen, kustannusten alentamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen, jatkamaan paketti- ja postipalvelujen sisämarkkinoiden yhdentämistä, poistamaan postialan toimijoiden esteet rajat ylittävissä pakettipalveluissa, tehostamaan yhteistyötä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGP) kanssa ja ehdottamaan tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädännön muuttamista;

30.  korostaa, että komission jatkama pakettipalvelujen yhdenmukaistaminen ei saa johtaa jakelijoiden sosiaalisen suojelun ja työehtojen heikentymiseen riippumatta heidän ammattiasemastaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämän alan työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, kun on kyse sosiaaliturvajärjestelmään kuulumisesta ja oikeudesta osallistua työtaistelutoimiin; korostaa, että sosiaaliturvan järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

2.3.Perusteettomien maarajoitusten ehkäiseminen

31.  katsoo, että tavaroiden ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi tarvitaan kunnianhimoisia ja kohdennettuja toimia ja että on erityisesti poistettava perusteettomat maarajoitukset ja kohtuuton hintasyrjintä maantieteellisen sijainnin tai kansallisuuden perusteella, sillä ne johtavat usein monopolien syntymiseen ja siihen, että kuluttajat turvautuvat laittomaan sisältöön;

32.  kannattaa komission sitoutumista perusteettomien maarajoitusten tehokkaaseen käsittelemiseen täydentämällä nykyistä sähköisen kaupankäynnin kehystä ja huolehtimalla asiaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöön panemisesta; pitää olennaisena, että keskitytään yritysten välisiin suhteisiin, jotka johtavat maarajoituksiin, kuten kilpailulainsäädännön ja markkinasegmenttien vastaiseen valikoivaan jakeluun, sekä teknologisiin toimenpiteisiin ja teknisiin käytänteisiin (kuten IP-seurantaan tai järjestelmien tahalliseen yhteensopimattomuuteen), jotka aiheuttavat perusteettomia rajoituksia tietoyhteiskunnan palvelujen käytölle ja tavaroiden ja palvelujen ostamista koskevien rajat ylittävien sopimusten tekemiselle sekä niihin liittyville toimille, kuten maksuille ja tavaratoimituksille, samalla kun otetaan huomioon oikeasuhteisuusperiaate etenkin pien- ja mikroyritysten kannalta;

33.  korostaa, että yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toimivien verkkomyyjien on kohdeltava kuluttajia yhdenveroisesti kaikkialla unionissa, mukaan luettuna kuluttajille myönnettävät alennukset ja muut tarjoukset;

34.  kannattaa erityisesti komission kaavailemaa selvitystä sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevan direktiivin 2006/123/EY 20 artiklan 2 kohdan käytännön täytäntöönpanosta, jotta voidaan analysoida mahdollista kuluttajiin ja muihin palvelujen käyttäjiin heidän kansallisuutensa tai asuinmaansa vuoksi kohdistuvaa perusteetonta syrjintää; kehottaa komissiota selvittämään ja määrittelemään suppeasti tapaukset, joissa syrjintä on perusteltua palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdan nojalla, jotta voidaan selvittää, mitä on yksityisten yhteisöjen harjoittama perusteeton syrjintä, ja tarjota tulkinta-apua 20 artiklan 2 kohdan käytännön soveltamisesta vastaaville viranomaisille palveludirektiivin 16 artiklassa edellytetyllä tavalla; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin 20 artiklan 2 kohdan säännöksen lisäämiseksi asetuksen (EY) N:o 2006/2004 liitteeseen, jotta voidaan hyödyntää kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston tutkinta- ja valvontavaltuuksia;

35.  tähdentää, että maarajoitusten kieltäminen ei koskaan velvoita jälleenmyyjiä toimittamaan tavaroita verkkokaupastaan tiettyyn jäsenvaltioon, kun he eivät ole kiinnostuneet myymään tuotteitaan kaikkiin jäsenvaltioihin ja haluavat säilyä pieninä tai myydä vain kauppansa lähellä oleville kuluttajille;

36.  pitää lisäksi merkittävänä meneillään olevaa kilpailualan selvitystä, joka koskee verkkokauppaa, sillä näin voidaan tutkia muun muassa, ovatko perusteettomat maarajoitukset, kuten IP-osoitteen, postiosoitteen tai luottokortin myöntäneen maan perusteella tapahtuva syrjintä, EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien ja yritysten luottamusta ottamalla huomioon alalla toteutetun kyselyn tulokset ja arvioimalla, ovatko ryhmäpoikkeusasetukseen ja aivan erityisesti sen 4 a ja 4 b artiklaan tehtävät muutokset tarpeen, jotta voidaan vähentää epäsuotavaa ohjausta toisille verkkosivustoille ja alueellisia rajoituksia;

37.  pitää myönteisenä, että komissio ehdottaa siirrettävyyden ja yhteentoimivuuden tehostamista edistääkseen laillisesti hankittujen ja saatavilla olevien sisältöjen ja palvelujen vapaata kiertoa, mikä on ensimmäinen vaihe perusteettomien maarajoitusten lakkauttamisessa sekä tilausten saatavuuden ja rajat ylittävän toimivuuden parantamisessa; korostaa, että alueperiaate ja sisällön siirrettävyyden esteiden poistamistoimenpiteet eivät ole ristiriidassa keskenään;

38.  varoittaa edistämästä syrjivällä tavalla pakollisten yleiseurooppalaisten lisenssien käyttöön ottamista, koska kyseinen toimenpide saattaisi vähentää käyttäjien saatavilla olevaa sisältöä; korostaa alueellisuusperiaatteen osuutta tekijänoikeusjärjestelmässä, kun otetaan huomioon alueellisten lisenssien merkitys EU:ssa;

2.4.Digitaalisen sisällön saannin parantaminen – nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä

39.  pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu nykyisen tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseen mukauttaakseen sitä digitaaliseen aikakauteen; korostaa, että mahdollisten muutosten olisi oltava kohdennettuja ja niissä olisi keskityttävä oikeudenmukaisen ja asianmukaisen korvauksen varmistamiseen luovan työn tekijöille ja muille tekijänoikeuksien haltijoille, talouskasvuun, kilpailukykyyn ja kuluttajien aseman parantamiseen, mutta myös perusoikeuksien suojelun varmistamiseen;

40.  korostaa, että tekijänoikeuksien loukkaamiseen perustuvat ammatilliset toimet tai liiketoimintamallit ovat vakava uhka digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnalle;

41.  katsoo, että uudistuksella olisi tasapainotettava kaikkien osapuolten edut; huomauttaa, että luovalla toimialalla on ominaispiirteitä ja erilaisia haasteita, jotka johtuvat etenkin erityyppisestä sisällöstä ja erityyppisistä luovan toimialan teoksista ja käytetyistä liiketoimintamalleista; ottaa huomioon, että tutkimuksessa ”Territoriality and its impact on the financing of audiovisual works” korostetaan, että alueellisella lisensoinnilla on merkittävä rooli eurooppalaisten elokuvien jälleenrahoituksessa; kehottaa siksi komissiota tekemään paremmin selkoa näistä erityispiirteistä ja ottamaan ne paremmin huomioon;

42.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tekijänoikeusdirektiiviä uudistettaessa otettaisiin huomioon jälkikäteen suoritettavan vaikutustenarvioinnin tulokset sekä parlamentin 9. heinäkuuta 2015 antama direktiiviä 2001/29/EY koskeva päätöslauselma ja että uudistus perustuisi vankkaan näyttöön ja että siihen liittyisi arvio muutosten mahdollisista vaikutuksista kasvuun ja työpaikkoihin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja erityisesti audiovisuaalisten teosten tuottamiseen, rahoittamiseen ja jakeluun;

43.  korostaa kohdennettujen poikkeusten ja rajoitusten ratkaisevaa roolia talouskasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen yhteydessä, mikä kannustaa luovuutta vastaisuudessa ja parantaa Euroopan innovointia sekä luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta; muistuttaa kannattavansa sitä, että tarkastellaan tekijänoikeuden rajoituksia ja poikkeuksia koskevien vähimmäisnormien soveltamista ja direktiivissä 2001/29/EY asetettujen rajoitusten ja poikkeusten asianmukaista soveltamista;

44.  painottaa, että tekijänoikeutta koskevia poikkeuksia olisi käsiteltävä tasapainoisella, kohdennetulla ja muodosta riippumattomalla tavalla ja että sen olisi perustuttava ainoastaan todennettuihin tarpeisiin eikä se saisi vaikuttaa Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen, sen rahoitukseen eikä tekijöiden oikeudenmukaisiin korvauksiin;

45.  korostaa, että vaikka tekstin ja tiedon louhinta edellyttää suurempaa oikeusvarmuutta, jotta tutkijat ja oppilaitokset voivat käyttää tekijänoikeussuojattua materiaalia laajemmin myös yli rajojen, mahdollisia Euroopan laajuisia poikkeuksia tekstin ja tiedon louhinnan suhteen olisi sovellettava vain silloin, kun käyttäjällä on siihen laillinen oikeus, ja niitä olisi kehitettävä yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa näyttöön perustuvan vaikutustenarvioinnin jälkeen;

46.  korostaa, että on tärkeää selkeyttää tekijänoikeusjärjestelmää ja lisätä sen avoimuutta erityisesti käyttäjien luoman sisällön ja tekijänoikeusmaksujen osalta niissä jäsenvaltioissa, jotka niitä soveltavat; toteaa tähän liittyen, että kansalaisille olisi kerrottava tekijänoikeusmaksun todellisesta määrästä, sen tarkoituksesta ja siitä, miten maksuja käytetään;

2.5.Arvonlisäverosta aiheutuvien rasitteiden ja esteiden vähentäminen rajat ylittävässä kaupassa

47.  katsoo, että verotuksen koordinointia on lisättävä ja samalla on otettava asianmukaisesti huomioon kansallinen toimivalta, jotta voidaan estää markkinoiden vääristyminen, veron kiertäminen ja verovilppi ja luoda aidot eurooppalaiset digitaalimarkkinat; toteaa, että tähän kuuluu yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöön ottaminen koko unionissa;

48.  pitää ensisijaisena tavoitteena kehittää verkossa toimiva yksinkertaistettu, yhdenmukainen ja johdonmukainen arvonlisäverojärjestelmä, jotta voidaan pienentää Euroopassa toimiville pienille ja innovatiivisille yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia; suhtautuu myönteisesti pienimuotoisen keskitetyn alv‑asiointipisteen käyttöönottoon, koska se on askel kohti EU:n tilapäisen alv‑järjestelmän lakkauttamista; on kuitenkin huolissaan siitä, että kynnysarvoja ei ole asetettu, koska tämä aiheuttaa vaikeuksia tietyille pk-yrityksille niiden pyrkiessä soveltamaan nykyistä järjestelmää; kehottaa siksi komissiota arvioimaan järjestelmää uudelleen ja tekemään siitä yritysystävällisemmän;

49.  edellyttää lisäksi, että samanlaisiin tavaroihin ja palveluihin sovelletaan verotuksen neutraaliuden periaatetta riippumatta siitä, ovatko kyseiset tavarat ja palvelut digitaalisia vai fyysisiä; kehottaa komissiota annettujen sitoumusten mukaisesti antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen, jonka perusteella jäsenvaltiot voivat alentaa lehdistön, digitaalisten julkaisujen, sähköisten kirjojen ja verkkojulkaisujen arvonlisäverokantoja;

50.  kehottaa komissiota helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa veroviranomaisten ja sidosryhmien välillä, jotta voidaan kehittää tarkoituksenmukaisia veronmaksuratkaisuja jakamistaloudessa;

51.  pitää tervetulleena maksupalveludirektiivin tarkistusta; korostaa, että jos unioni haluaa parantaa EU:n laajuista sähköistä kaupankäyntiä, on viipymättä varmistettava yleiseurooppalaisten sähköisten pikamaksujen ja mobiilimaksujen toteutuminen yhteisen normin nojalla sekä maksupalveludirektiivin tarkistuksen asianmukainen täytäntöönpano;

3.SUOTUISTEN JA TASAPUOLISTEN OLOSUHTEIDEN LUOMINEN EDISTYNEILLE DIGITAALIVERKOILLE JA INNOVATIIVISILLE PALVELUILLE

3.1.Tarkoituksenmukaiset televiestinnän säännöt

52.  korostaa, että digitaalinen edistys edellyttää yksityisten investointien tekemistä nopeisiin ja huippunopeisiin viestintäverkkoihin, ja toteaa, että tähän on kannustettava vakaalla unionin sääntelyjärjestelmällä, jonka avulla kaikki toimijat voivat tehdä investointeja myös maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla; katsoo, että kilpailun lisääntymiseen kytkeytyvät mittavammat infrastruktuuri-investoinnit, innovointi sekä kuluttajien ja yritysten valinnanmahdollisuudet ja huokeammat hinnat; katsoo, että operaattorien keskittymisen ja verkkoihin tehtävien investointien ja panostuksen lisääntymisen välisestä yhteydestä ei juuri ole näyttöä; katsoo, että asiaa olisi arvioitava huolellisesti ja kilpailusäännöt olisi saatettava voimaan, jotta voidaan välttää markkinoiden liiallinen keskittyminen ja oligopolien muodostuminen Euroopassa, sillä tämä haittaisi kuluttajia;

53.  korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on otettava käyttöön menestyksekkäästi, jotta investointeja voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin kohdentamalla ne korkeamman riskiprofiilin hankkeisiin, edistämällä talouden elpymistä ja kasvua sekä kannustamalla yksityisten investointien tekemiseen muun muassa mikrorahoituksen ja riskipääoman avulla, jotta voidaan tukea innovatiivisia yrityksiä niiden kehittämisen eri rahoitusvaiheissa; korostaa, että markkinoiden toimintapuutteita koskevissa tapauksissa on hyödynnettävä täysipainoisesti digitaalisiin investointeihin jo saatavilla olevia julkisia varoja ja mahdollistettava siten unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen, sekä muiden asianomaisten rakennerahastojen ja muiden välineiden (mukaan luettuina yhteisöperusteiset hankkeet ja ohjeiden mukainen valtiontuki) synergia, jotta muun muassa suuremmissa ja pienemmissä kunnissa voidaan edistää julkisia WLAN-verkkoja, koska tämä on osoittanut välttämättömäksi alueellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen yhdentymisen sekä koulutuksen kannalta;

54.  muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikkialla saavutetaan minimitavoite, jonka mukaan siirtonopeus on 30 megabittiä sekunnissa; kehottaa komissiota arvioimaan, onko nykyinen matkaviestinverkkoja ja kiinteitä verkkoja koskeva laajakaistastrategia taattu myös tulevaisuudessa; kehottaa täyttämään edellytykset, jotka koskevat hyvän kytkettävyyden takaamista kaikille digitaalisen kuilun välttämiseksi datavetoisen talouden tarpeisiin, ja ottamaan nopeasti käyttöön 5G-järjestelmän ja ultranopean laajakaistan;

55.  korostaa, että digitaalisten palvelujen ja avoimen internetin kautta tapahtuvien jakelupalvelujen kehittäminen on lisännyt kysyntää ja kilpailua kuluttajien eduksi ja että digitaaliseen infrastruktuuriin tarvitaan investointeja; katsoo, että televiestintäjärjestelmän nykyaikaistaminen ei saisi lisätä tarpeetonta sääntelyrasitusta, vaan siinä olisi taattava syrjimätön pääsy verkkoihin ja tulevaisuudessa taattujen ratkaisujen toteuttaminen siten, että samanlaisiin palveluihin sovelletaan mahdollisuuksien mukaan samanlaisia sääntöjä, joilla edistetään innovointia ja oikeudenmukaista kilpailua ja varmistetaan kuluttajansuoja;

56.  korostaa, että on varmistettava, että televiestintäjärjestelmässä vahvistettavat loppukäyttäjien oikeudet ovat johdonmukaisia, oikeasuhteisia ja taattuja myös tulevaisuudessa ja että niihin sisällytetään myös helpompi vaihdettavuus ja sopimuksia koskeva avoimuus loppukäyttäjien kannalta, kunhan koko Euroopan yhteen liittämistä koskeva paketti on hyväksytty; pitää myönteisenä, että televiestintäjärjestelmän arvioinnin ohella aiotaan tarkastella uudelleen myös yleispalveludirektiiviä, jotta voidaan varmistaa, että internetin nopealle laajakaistayhteydelle asetetut vaatimukset soveltuvat digitaalisen kuilun kaventamiseen, ja jotta voidaan arvioida 112-palvelun käytettävyyttä;

57.  korostaa, että Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden olisi helpotettava loppukäyttäjän jokapäiväistä elämää; kehottaa komissiota näin ollen ratkaisemaan valtioiden rajat ylittävien puhelujen siirtämiseen liittyvän ongelman, jotta kuluttajat voisivat soittaa puheluja ilman että ne keskeytyvät unionin valtioiden rajoja ylitettäessä;

58.  pitää myönteisinä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston äskettäin käynnistämiä ja meneillään olevia julkisia kuulemisia Euroopan digitaalisesta asialistasta, jonka aiheita ovat etenkin EU:n televiestintäsääntöjen uudistaminen, internetyhteyden nopeutta ja laatua koskevat tarpeet vuoden 2020 jälkeen sekä verkkoalustat, data- ja pilvipalvelut, välittäjien vastuu ja vuorovaikutustalous, mutta kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien rinnakkaisten aloitteiden välisen johdonmukaisuuden;

59.  korostaa, että radiotaajuudet ovat matkaviestinnän ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden ja lähetystoiminnan kannalta keskeinen resurssi Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeitä Euroopan unionin kilpailukyvylle tulevaisuudessa; edellyttää ensisijaisena asiana, että taajuuksien jakamista varten otetaan käyttöön yhdenmukaistettu ja kilpailua edistävä järjestelmä, jota hallinnoidaan tehokkaasti taajuuksien jakamisen viivästymisen estämiseksi; edellyttää myös, että kaikilla markkinatoimijoilla on yhdenvertaiset lähtökohdat ja että eri taajuusalueiden tulevaan käyttöön sovelletaan Lamyn selonteon(41) mukaisesti pitkän aikavälin strategiaa, joka on tarpeen etenkin 5G-verkon käyttöä ajatellen;

60.  korostaa, että unionin televiestintäsäännöt, kuten koko Euroopan yhteen liittämistä koskeva paketti, on pantava täytäntöön jäsenvaltioissa ajoissa, yhdenmukaisesti ja avoimesti, koska kyseinen pilari on ratkaiseva digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen kannalta, jotta voidaan varmistaa, että verkkoneutraaliuden periaatetta sovelletaan tiukasti ja että laaja tarkistus toteutetaan ajoissa siten, että eurooppalaisilta kuluttajilta perittävät verkkovierailumaksut lakkautetaan 15. kesäkuuta 2017 mennessä;

61.  kehottaa digitaalisten sisämarkkinoiden integroinnin jatkamiseksi komissiota varmistamaan, että otetaan käyttöön tehokkaampi institutionaalinen järjestelmä lujittamalla BEREC:n roolia, valmiuksia ja päätöksiä, jotta sääntelykehystä sovellettaisiin johdonmukaisesti ja jotta kyettäisiin valvomaan sisämarkkinoiden kehittymistä ja ratkaisemaan rajat ylittävät kiistat; korostaa tässä yhteydessä, että BEREC:n varoja ja henkilöresursseja on lisättävä ja sen hallintorakennetta on tehostettava vastaavasti;

3.2.Mediakehys 2000-luvulle

62.  korostaa audiovisuaalisten medioiden kahtalaisuutta, sillä ne ovat sosiaalinen voimavara, kulttuurituote ja taloushyödyke; katsoo, että Euroopan media-alan tulevan sääntelyn tarve kumpuaa pyrkimyksestä varmistaa audiovisuaalisen median monimuotoisuus ja edistää sitä, vahvistaa tiukat normit alaikäisten ja kuluttajien sekä henkilötietojen suojelemiseksi, luoda oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset ja lisätä joustavuutta määrällistä ja kaupallista viestintää koskevien sääntöjen suhteen;

63.  toteaa painokkaasti, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä vahvistettu alkuperämaaperiaate on välttämätön edellytys sille, että audiovisuaalista sisältöä voidaan tarjota myös rajojen yli pyrittäessä palvelujen yhteismarkkinoihin; korostaa samalla, että kyseinen periaate ei estä sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamista eikä se myöskään poista tarvetta muuttaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ohella myös muuta unionin lainsäädäntöä; korostaa, että oikeuspaikkakeinottelun torjumiseksi mainonnan hyödyn alkuperämaa, palvelun kieli sekä mainonnan ja sisällön kohdeyleisö olisi sisällytettävä kriteereihin, kun määritellään audiovisuaalisen mediapalvelun alkuperämaa tai riitautetaan sen määrittely;

64.  katsoo, että kaikkiin, myös audiovisuaalisen median verkkoalustojen ja käyttäjäliittymien tarjoajiin, olisi sovellettava audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä siinä määrin kuin on kyse audiovisuaalisista mediapalveluista; korostaa pitävänsä tärkeinä sääntöjä, joilla parannetaan laillisen sisällön ja tiedon löydettävyyttä, jotta vahvistetaan median vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta tutkimusta sekä taataan kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden turvaavan syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen; korostaa, että yleishyödyllisen audiovisuaalisen sisällön löydettävyyden varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön erityisiä sääntöjä, joilla pyritään kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä tiedon, mielipiteiden ja tiedotusvälineiden monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi myös lasten, nuorten tai vähemmistöjen suojeluun ja yleisesti kuluttajien suojeluun; vaatii toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että audiovisuaaliset mediapalvelut ovat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten käytettävissä; kehottaa komissiota edistämään laillisen audiovisuaalisen mediasisällön tarjontaa suosimalla itsenäisiä eurooppalaisia teoksia;

65.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon muuttuvat katselutottumukset ja uudet tavat hankkia audiovisuaalista sisältöä, ja tekemään tämän siten, että lineaarisia ja ei‑lineaarisia palveluja kohdellaan samalla tavalla ja vahvistetaan unionin tason vähimmäisvaatimukset kaikille audiovisuaalisen median palveluille, jotta voidaan varmistaa, että niitä sovelletaan yhdenmukaisesti, paitsi silloin, kun kyseinen sisältö on välttämätön muiden kuin audiovisuaalisten sisältöjen tai palvelujen täydentämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 1 artiklassa määriteltyä mediapalvelun käsitettä edelleen jäsenvaltioiden asianmukainen joustovara säilyttäen siten, että se liittyy vahvemmin palvelutarjonnan yhteiskuntapoliittisen vaikutuksen erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin, erityisesti sen merkitykseen mielipiteen muodostamisen ja mielipiteiden monimuotoisuuden kannalta, sekä toimitukselliseen vastuuseen;

66.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan yhtäläisesti täytäntöön EU:ssa sellaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen kiellon, joissa loukataan ihmisarvoa tai yllytetään vihaan tai rasismiin, ja puuttumaan niihin tehokkaasti;

67.  painottaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukauttamisella olisi vähennettävä sääntelyä ja vahvistettava yhteis- ja itsesäätelyä saattamalla tasapainoon lähetystoiminnan harjoittajien oikeudet ja velvollisuudet muiden markkinaosallistujien oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa siten, että sovelletaan horisontaalista ja median rajat ylittävää sääntelyä koskevaa lähestymistapaa; katsoo, että periaatteelle, jonka mukaan mainonnan ja ohjelmasisällön on oltava selvästi tunnistettavissa ja erotettavissa, olisi annettava etusija mainonnan ja ohjelmien erottamisen periaatteeseen nähden kaikentyppisissä tiedotusvälineissä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, missä määrin valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan annetun komission tiedonannon 6.7 kohta on vielä asianmukainen ja ajankohtainen;

68.  katsoo, että direktiivissä 93/83/ETY vahvistettu laillisuuskäsite, sitten kun lisäarvio on tehty, voisi parantaa rajat ylittävää pääsyä lailliseen verkkosisältöön ja palveluihin digitaalisilla sisämarkkinoilla ilman, että kyseenalaistetaan sopimusoikeuden periaatteita, asianmukaista korvausta tekijöille ja taiteilijoille ja yksinoikeuksien alueellista luonnetta;

3.3.Asianmukainen sääntely-ympäristö alustoille ja välittäjille

3.3.1.Verkkoalustojen asema

69.  kehottaa komissiota tarkastelemaan, voitaisiinko verkkoalustoihin mahdollisesti liittyvät kysymykset ratkaista huolehtimalla nykyisen lainsäädännön asianmukaisesta ja täysipainoisesta täytäntöönpanosta sekä unionin kilpailulainsäädännön tehokkaasta voimaan saattamisesta, jotta voidaan varmistaa verkkoalustojen yhdenvertaiset lähtökohdat sekä oikeudenmukainen ja tehokas kilpailu ja välttää monopolien muodostaminen; kehottaa komissiota soveltamaan edelleen innovaatiomyönteistä politiikkaa verkkoalustoihin, joilla edistetään markkinoille saapumista ja kannustetaan innovointiin; katsoo, että painopisteiksi olisi otettava avoimuus, syrjimättömyys, kuluttajien valinnat mahdollistavan alustojen tai verkkopalvelujen vaihtamisen helpottaminen, alustojen saanti sekä alustojen perustamisen ja toiminnan laajentamisen esteiden selvittäminen ja poistaminen;

70.  panee lisäksi merkille, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin säännöksiä on myöhemmin vahvistettu sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevalla direktiivillä, kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä ja muilla kuluttajansuojasäännöstön osilla ja että nämä direktiivit on saatettava voimaan asianmukaisesti ja niitä on sovellettava niin verkkoalustoja käyttäviin välittäjiin kuin perinteistenkin markkinoiden välittäjiin; kehottaa komissiota työskentelemään kaikkien sidosryhmien ja parlamentin kanssa, jotta voitaisiin ottaa käyttöön selkeät ohjeet kuluttajansuojasäännöstön sovellettavuudesta verkkoalustoja käyttäviin välittäjiin ja antaa jäsenvaltioiden kuluttajansuojaviranomaisille tarvittaessa tukea kuluttajansuojalainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa varten;

71.  arvostaa komission aloitetta verkkoalustojen asemaa digitaalitaloudessa koskevasta analyysista osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa, koska se vaikuttaa useisiin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin; katsoo, että analyysissa olisi pyrittävä selvittämään erityisten liiketoiminta-alojen todennetut ja hyvin määritellyt ongelmat sekä kuluttajansuojan mahdolliset puutteet ja tehtävä ero verkkopalvelujen ja niiden tarjoajien välillä; korostaa, että kulttuurihyödykkeitä ja etenkin audiovisuaalista mediaa käsitteleviä alustoja on kohdeltava erityisellä tavalla, jolla varmistetaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen noudattaminen;

72.  pyytää komissiota tekemään vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selkoa parlamentille asiaa koskevien kuulemisten tuloksista ja varmistamaan, että tulevissa lainsäädännön tarkistamisissa sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa; varoittaa luomasta verkkopalvelujen markkinoiden vääristymistä tai markkinoille pääsyn esteitä ottamalla käyttöön uusia velvoitteita, jotka liittyvät tiettyjen perinteisten liiketoimintamallien ristiintukemiseen;

73.  korostaa, että palvelunvälittäjien rajallinen vastuu on olennainen tekijä internetin avoimuuden suojelemisen, perusoikeuksien, oikeusvarmuuden sekä innovoinnin kannalta; toteaa tässä yhteydessä, että sähköistä kauppaa koskevassa direktiivissä olevat välittäjien vastuuta koskevat säännökset ovat taattuja myös tulevaisuudessa ja teknologianeutraaleja;

74.  muistuttaa, että voidakseen hyötyä vastuun rajoittamisesta tietoyhteiskunnan palveluntarjoajan on saatuaan tietää laittomasta toiminnasta tai havaittuaan sellaista toimintaa toimittava ripeästi poistaakseen kyseiset tiedot tai estääkseen niihin pääsemisen; pyytää komissiota varmistamaan, että kyseinen säännös pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti ja perusoikeuskirjaa noudattaen, jotta voidaan välttää lainvalvonnan yksityistäminen ja varmistaa, että laitonta sisältöä ja laittomia tavaroita vastaan käynnistetään asianmukaisia ja kohtuullisia toimenpiteitä;

75.  katsoo, että koska markkinat kehittyvät nopeasti ja alustat ovat erilaisia aina voittoa tavoittelemattomista alustoista yritysten välisen kaupankäynnin alustoihin ja ne kattavat erilaisia palveluja ja aloja ja toimijoiden kirjo on valtaisa, alustoille ei ole luotu selkeää määritelmää, ja yksi kaikkiin sovellettava lähestymistapa saattaisi haitata vakavasti innovointia ja saattaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen kilpailuasemaan globaalissa taloudessa;

76.  katsoo, että jotkut verkossa toimivat välittäjät ja verkkoalustat saavat tuloja kulttuuriteoksista ja -sisällöstä, mutta näitä tuloja ei aina jaeta tekijöiden kanssa; kehottaa komissiota harkitsemaan perusteltuja vaihtoehtoja, joilla voidaan puuttua mahdolliseen avoimuuden puutteeseen ja arvon siirtymiseen sisällöstä palveluihin ja joiden ansiosta tekijät, esittäjät ja oikeuksien haltijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen teostensa käytöstä internetissä ilman, että innovointia haitataan;

3.3.2.Jakamistalouden uudet mahdollisuudet

77.  pitää myönteisenä, että jakamistalous on lisännyt kilpailua ja kuluttajien valintamahdollisuuksia ja tarjonnut samalla mahdollisuuksia työpaikkojen ja talouskasvun luomiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja osallistavampiin työmarkkinoihin sekä voimistanut unionin kiertotaloutta, kun resursseja, ammattitaitoa ja muita hyödykkeitä on käytetty tehokkaammin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan jakamistalouden jatkokehittämistä kartoittamalla jakamistalouden keinotekoiset esteet ja sen kasvua haittaava lainsäädäntö;

78.  kannustaa komissiota analysoimaan jakamistalouden tarkastelussa tapoja päästä tasapainoon kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja heidän suojelemisensa välillä; kannustaa varmistamaan selvennystä edellyttävissä tapauksissa, että kuluttajia koskeva lainsäädäntökehys on riittävä digitaalisella alalla myös mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa, sekä määrittelemään, milloin jälkikäteen toteutettavat korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä tai tehokkaampia;

79.  toteaa, että on yritysten oman edun mukaista hyödyntää näitä maineeseen ja luottamukseen perustuvia uusia liiketoimintamalleja hyväksyttäessä toimenpiteitä, joilla ehkäistään laitonta toimintaa samalla kun kuluttajille tarjotaan uusia turvallisuusominaisuuksia;

80.  kannustaa komissiota perustamaan asianosaisten muodostaman ryhmän, joka on vastuussa jakamistalouteen liittyvien parhaiden käytäntöjen edistämisestä;

81.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka soveltuvat digitaalisen innovoinnin ja yrittäjyyden tarkoituksiin ja jakamistalouden kasvuun sekä sen potentiaaliin tuottaa joustavampia työllistämistapoja; katsoo, että tämä on toteutettava selvittämällä uudet työllistämistavat arvioimalla sosiaali- ja työllisyyslainsäädännön nykyaikaistamisen tarvetta, jotta nykyiset työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevat järjestelmät voidaan säilyttää myös digitaalisessa työelämässä; korostaa, että sosiaaliturvan järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; pyytää komissiota selvittämään näiden alojen parhaat käytänteet unionissa ja kansainvälisellä tasolla sekä edistämään tällaisten käytänteiden vaihtamista;

3.3.3.Laittoman sisällön torjunta internetissä

82.  vaatii komissiota kehittämään kyberrikollisuuden sekä internetin laittoman sisällön ja aineiston, myös vihapuheen, torjuntaan tarkoitettuja toimia ja oikeudellisen kehyksen, jotka ovat täysin yhdenmukaisia Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien, erityisesti ilmaisunvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, voimassa olevan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön sekä tarpeellisuus-, suhteellisuus- ja oikeusvaltioperiaatteiden ja asianmukaisen oikeusmenettelyn periaatteen kanssa; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen

   säätää johdonmukaisia ja tehokkaita lainvalvontakeinoja eurooppalaisille ja kansallisille poliisi- ja lainvalvontaviranomaisille,
   laatia selkeät suuntaviivat laittoman verkkosisällön, myös vihapuheen, torjuntaan,
   tukea julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja vuoropuhelua voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti,
   selventää välittäjien ja verkkoalustojen asema EU:n perusoikeuskirjan osalta,
   varmistaa, että EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikön (EU IRU) perustaminen Europolin yhteyteen pohjautuu oikeusperustaan, joka sopii sen toimintaan,
   varmistaa erityistoimenpiteitä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi ja taata tehokas yhteistyö kaikkien sidosryhmien välillä, jotta turvataan lasten oikeudet ja suojelu verkossa ja kannustetaan tekemään aloitteita, joiden pyrkimyksenä on tehdä internetistä turvallinen paikka lapsille,
   tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa koulutus- ja tiedotuskampanjoiden edistämiseksi;

83.  pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien voimaan saattamisen nykyaikaistamista verkkoympäristössä, kun on kyse kaupallisessa laajuudessa tapahtuvasta loukkaamisesta; katsoo, että direktiivin 2004/48/EY mukainen tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonta on tärkeää ja että tekijänoikeus ja siihen liittyviä oikeudet ovat tehokkaita vain, jos niitä suojeleva valvonta on tehokasta;

84.  korostaa, että unionilla on edessään huomattava määrä tapauksia, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamista; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen velvollisuus on tuottaa talouden toimijoille luotettavaa tietoa ja objektiivisia analyyseja loukkauksien vaikutuksesta; kehottaa noudattamaan tehokasta, kestävää, oikeasuhteista ja nykyaikaista lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonnassa ja suojaamisessa verkossa erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten osalta;

85.  toteaa, että eräissä tapauksissa tekijänoikeusrikkomukset voivat johtua vaikeuksista löytää haluttuja sisältöjä, jotka olisivat laillisesti saatavilla; kehottaa siksi kehittämään laaja-alaisempaa käyttäjäystävällistä laillista tarjontaa ja tekemään sitä yleisölle tunnetuksi;

86.  pitää myönteisenä rahan kulun seuraamista koskevaa lähestymistapaa ja kannustaa toimitusketjun toimijoita toteuttamaan koordinoituja ja oikeasuhteisia toimia kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten torjumiseksi vapaaehtoisten sopimusten pohjalta; korostaa, että komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistettävä tiedostamista ja huolellisuutta koko tuotantoketjussa sekä kannustettava tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön parantamiseen; vaatii, että kaikkien toimenpiteiden olisi oltava perusteltuja, koordinoituja ja oikeasuhteisia ja että niiden olisi tarjottava vahinkoa kärsineille osapuolille mahdollisuus tehokkaaseen ja käyttäjäystävälliseen oikaisukeinoon; korostaa, että on tarpeen valistaa kuluttajia tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rikkomisen seurauksista;

3.4.Lisää luottamusta digitaalisiin verkostoihin, toimialoihin, palveluihin ja infrastruktuureihin sekä henkilötietojen käsittelyyn ja parannuksia niiden turvallisuuteen

87.  katsoo, että digitaalisia palveluja, datavetoista teknologiaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, maksujärjestelmiä, olennaista infrastruktuuria ja verkkoja koskevan luottamuksen ja turvallisuuden varmistaminen edellyttää lisäresursseja sekä Euroopan verkkoturvallisuusalan ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä etenkin tutkimuksen saralla, johon kuuluvat Horisontti 2020 -ohjelma sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; tukee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tällä alalla koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

88.  edellyttää toimia, joilla parannetaan verkkohyökkäyksiä koskevaa sietokykyä, sekä erityisesti Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) roolin vahvistamista, jotta voidaan parantaa käyttäjien ja etenkin pk-yritysten riskitietoisuutta ja tietämystä perustason turvallisuusprosesseista ja varmistaa, että yrityksillä on ainakin perustason turvallisuusvalmiudet, kuten tietojen ja viestinnän ja ohjelmistopäivitysten päästä päähän -salaus, ja kannustaa käyttämään sisäänrakennetun turvallisuuden mallia;

89.  katsoo, että ohjelmistojen tarjoajien olisi markkinoitava ponnekkaammin käyttäjille avoimen lähdekoodin ohjelmistojen turvallisuusetuja ja turvallisuuteen liittyviä ohjelmistopäivityksiä; kehottaa komissiota tutkimaan koko unionissa koordinoitua haavoittuvuuden havaitsemisohjelmaa, mukaan luettuna tunnettujen ohjelmistohaavoittuvuuksien korjaaminen, ja soveltamaan sitä suojakeinona ohjelmistohaavoittuvuuksia koskevien väärinkäytösten sekä turvallisuuden loukkaamisen ja henkilötietojen tietoturvaloukkausten varalta;

90.  katsoo, että on hyväksyttävä pikaisesti tarkoitukseensa soveltuva verkko- ja tietoturvadirektiivi, jotta unioni voi soveltaa verkkoturvallisuuteen koordinoitua lähestymistapaa; katsoo, että alan digitalisoimisen jatkaminen edellyttää jäsenvaltioilta sekä asianomaisilta unionin toimielimiltä ja elimiltä kunnianhimoisempaa yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtamista, samalla kun unionissa varmistetaan perusoikeuksien suojeleminen ja etenkin tietosuoja;

91.  korostaa, että nopeasti lisääntyvien tietoverkkoihin kohdistuvien hyökkäysten ja kyberrikosten vuoksi on tarpeen laatia yhdenmukainen unionin ja sen jäsenvaltioiden vastatoimi, joka takaa korkean verkko- ja tietoturvallisuuden tason; uskoo, että turvallisuuden takaaminen internetissä edellyttää, että tietoverkkoja ja tärkeää infrastruktuuria suojataan, että lainvalvontaelimet pystyvät torjumaan rikollisuutta, myös terrorismia, väkivaltaista radikalisoitumista ja verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista riistoa, ja että välttämättä tarvittavan datan käyttö mahdollistetaan sekä verkossa että sen ulkopuolella tapahtuvan rikollisuuden torjuntaan; painottaa, että näin määriteltynä turvallisuus ja perusoikeuksien turvaaminen kybertoimintaympäristössä ovat välttämättömiä ennakkoedellytyksiä sille, että voidaan vahvistaa luottamusta digitaalisiin palveluihin, minkä vuoksi turvallisuus on välttämätön perusta kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi;

92.  muistuttaa, että salaus ja muut välineet ovat hyödyllisiä kansalaisille ja yrityksille, sillä niillä voidaan turvata yksityisyys ja vähintään perustasoinen viestintäsuoja; tuomitsee sen, että salausta voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin;

93.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Europolin alaisuuteen kuuluu Euroopan verkkorikostorjuntakeskus (EC3), joka auttaa reagoimaan nopeammin kyberhyökkäyksiin; edellyttää lainsäädäntöehdotusta, jolla lisätään EC3:n toimintavaltuuksia, ja kehottaa saattamaan 12. elokuuta 2013 annetun tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan direktiivin 2013/40/EU ripeästi osaksi kansallista lainsäädäntöä;

94.  huomauttaa, että laajamittaiseen sähköiseen valvontaan liittyvät paljastukset ovat osoittaneet, että on palautettava kansalaisten luottamus digitaalisten palveluiden yksityisyyteen, turvallisuuteen ja suojaukseen, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää noudattaa tarkasti voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä ja kunnioittaa perusoikeuksia, kun henkilötietoja käsitellään kaupallisissa tai lainvalvontatarkoituksissa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää pitää mielessä sellaiset voimassa olevat välineet, kuten keskinäistä oikeusapua koskevat sopimukset, jotka ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja vähentävät vaaraa päästä laittomasti käsiksi ulkomaille tallennettuihin tietoihin;

95.  muistuttaa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille siirtämistä, tallentamista ja säilyttämistä koskevien palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita; panee erityisesti merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on asioissa C-360/10 ja C-70/10 antamissaan tuomioissa torjunut lähes kaikkien kyseessä olevien palvelujen käyttäjien (internetyhteyksien tarjoajat toisessa ja sosiaalinen media toisessa tapauksessa) aktiivista valvontaa koskevat toimenpiteet ja täsmentänyt, että kaikki määräykset, joilla velvoitetaan hosting-palveluntarjoaja suorittamaan yleistä valvontaa, ovat kiellettyjä;

4.DIGITAALITALOUDEN KASVUPOTENTIAALIN MAKSIMOINTI

96.  toteaa, että koska Euroopan teollisuus on erittäin merkittävä ja digitaalinen talous kasvaa paljon nopeammin kuin muu talous, teollisuuden digitalisoituminen on olennaista Euroopan talouden kilpailukyvylle ja energia-alan muutokselle; katsoo kuitenkin, että digitalisoitumisen onnistuminen edellyttää, että eurooppalaiset yritykset tajuavat sen merkityksen tehokkuuden lisäämisessä ja hyödyntämättömän potentiaalin vapauttamisessa, kun arvoketjut ovat integroidumpia ja kytköksissä toisiinsa, jolloin kuluttajien toiveisiin kyetään reagoimaan nopeasti ja joustavasti;

97.  kehottaa komissiota kehittämään viipymättä digitalisoitumista koskevan suunnitelman, johon kuuluu lainsäädännön nykyaikaistaminen ja asianomaisten välineiden käyttäminen investointeihin, jotka kohdennetaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä infrastruktuuriin; kehottaa komissiota tukemaan teollisuuden kaikkien alojen, kuten valmistusteollisuuden, energia-alan, liikenteen alan ja jälleenmyynnin, digitalisoimista kannustamalla digitaalisen teknologian sekä päästä päähän -liitettävyyden omaksumiseen arvoketjuissa ja innovoivien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen;

98.  katsoo, että toimialojen olisi voitava sääntelyjärjestelmän avulla hyväksyä nämä muutokset ja varautua niihin, jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista, kasvua ja alueellista lähentymistä;

99.  edellyttää lisäksi, että keskitytään erityisesti pk-yrityksiin, mihin kuuluu erityisesti pk-yrityksiä tukevan aloitteen mahdollinen uudelleenarviointi, koska pk-yritysten on välttämätöntä digitalisoitua talouden kilpailukyvyn varmistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä jo vakiintuneiden yritysten ja aloitelevien yritysten yhteistyön parantamiseksi;

100.  muistuttaa, että Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät, etenkin Galileo ja Egnos, ovat tärkeitä digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksen kannalta massadatan ja esineiden internetin sovelluksiin liittyvien paikkatietojen ja aikaleimojen vuoksi;

4.1.Datavetoisen talouden kehittäminen

101.  katsoo, että datavetoinen talous on talouskasvun kannalta keskeinen tekijä; korostaa, että uudet tieto- ja viestintäteknologiat, kuten massadata, pilvipalvelut, esineiden internet, 3D-tulostus jne., voivat luoda uusia mahdollisuuksia taloudelle ja yhteiskunnalle etenkin, jos ne integroidaan muihin aloihin, kuten energia-, liikenne- ja logistiikka, rahoituspalvelu-, koulutus-, vähittäismyynti-, valmistus-, ja tutkimusalaan taikka terveys- ja pelastuspalvelujen alaan, ja jos julkisviranomaiset käyttävät niitä älykkäiden kaupunkien kehittämiseen, resurssien hallinnan parantamiseen sekä ympäristönsuojelun kohentamiseen; korostaa erityisesti energia-alan digitalisoimisen merkitystä, kun älykkäiden mittarien ja verkkojen ja datakeskittymien avulla voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin ja joustavammin; korostaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä ja pitää niitä koskevia komission aloitteita myönteisinä;

102.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta asettaa maksutta saataville digitaalisessa muodossa kaikki vähintään puoliksi julkisin varoin rahoitettu tieteellinen tutkimus sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka ei vaikuta kielteisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin, kuten alan kustantamojen työllisyyteen;

103.  kehottaa komissiota tarkastelemaan maaliskuuhun 2016 mennessä uudelleen massadataa laajasti ja avoimella tavalla ja ottamaan mukaan kaikki asianomaiset asiantuntijat, mukaan luettuina tutkijoita ja kansalaisyhteiskunnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin edustajia; toteaa, että tällöin on pyrittävä ennakoimaan massadatateknologiaa ja laskentainfrastruktuuria, etenkin eurooppalaisia supertietokoneita koskevia tarpeita, mihin sisältyy alan parempien kasvu- ja innovointiedellytysten luominen sekä sääntelyyn kuulumattomassa järjestelmässä että nykyisessä sääntelyjärjestelmässä; toteaa, että samalla on maksimoitava mahdollisuudet lisätä luottamusta esimerkiksi tietojen saatavuuden, turvallisuuden ja tietosuojan suhteen ja käsiteltävä tähän liittyviä mahdollisia riskejä ja haasteita;

104.  kehottaa kehittämään tulevaisuudessa taatun ja teknologianeutraalin eurooppalaisen lähestymistavan ja edistämään esineiden internetiin ja teolliseen internetiin liittyvien sisämarkkinoiden integrointia, johon sisältyy avoin standardointi- ja yhteentoimivuusstrategia sekä luottamuksen vahvistaminen näihin tekniikoihin sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden, avoimuuden sekä yksityisyyden suojan avulla; pitää myönteisenä vapaata tietovirtaa koskevaa aloitetta, jonka olisi kattavan arvioinnin jälkeen selkeytettävä tiedon käyttöä, saatavuutta ja omistajuutta koskevia sääntöjä siten, että otetaan huomioon huolenaiheet tietojen pakollista säilytyspaikkaa koskevien vaatimusten vaikutuksista sisämarkkinoiden toimivuuteen ja helpotetaan tietopalvelun tarjoajien vaihtamista, jotta vältettäisiin toimittajariippuvuus ja markkinoiden vääristyminen;

105.  katsoo, että julkishallinnossa olisi sovellettava oletusarvoisesti hallinnon avoimen datan periaatetta; edellyttää, että edistytään avoimena datana annettavien tietojen määrän ja vauhdin suhteen, saataville asetettavien keskeisten datakokonaisuuksien määrittämisen suhteen sekä avoimessa muodossa olevan avoimen datan uudelleenkäytön lisäämisen suhteen, kun otetaan huomioon mainittujen tekijöiden arvo innovatiivisten palvelujen kehittämisessä, mukaan luettuina rajat ylittävät ratkaisut, avoimuus sekä taloudelle ja yhteiskunnalle koituvat edut;

106.  panee merkille EU:n kuluttajien kasvavan huolen siitä, miten verkkopalvelujen tarjoajat käyttävät ja suojaavat heidän henkilötietojaan, ja toteaa tämän olevan olennainen kysymys parannettaessa kuluttajien luottamusta digitaaliseen talouteen; korostaa aktiivisten kuluttajien keskeistä merkitystä kilpailun edistämisessä; korostaa samalla sen merkitystä, että kuluttajille tiedotetaan entistä paremmin heitä koskevien tietojen käytöstä, erityisesti kun on kyse tietoja vaihdettaessa tarjotuista palveluista ja kuluttajien oikeudesta datan siirtämiseen; kehottaa komissiota selventämään datan valvontaa ja siirrettävyyttä koskevia sääntöjä noudattaen perusperiaatetta, että kansalaisten olisi voitava valvoa omia tietojaan;

107.  uskoo, että on välttämätöntä noudattaa tietosuojalainsäädäntöä sekä yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä tehokkaita yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskevia säännöksiä, myös lasten asemaa heikommassa asemassa olevina kuluttajina koskevia erityissäännöksiä, kun halutaan rakentaa kansalaisten ja kuluttajien luottamusta datavetoisen talouden alaan; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien tietoisuutta tiedon ja tiedonjakamisen merkityksestä taloudessa ja heidän perusoikeuksiensa yhteydessä ja säätää tietojen omistajuutta ja kansalaisten oikeutta henkilötietojensa valvontaan koskevia sääntöjä; korostaa palveluiden ja tuotteiden personoinnin merkitystä ja katsoo, että se olisi toteutettava tietosuojavaatimusten mukaisesti; toivoo, että edistetään oletusarvoista ja sisäänrakennettua yksityisyyttä, koska se voi puolestaan edistää innovointia ja talouskasvua; painottaa, että on varmistettava syrjimätön lähestymistapa kaikkeen tietojenkäsittelyyn; tähdentää riskiperusteisen lähestymistavan merkitystä, koska sen avulla voidaan välttää mahdollinen turha hallinnollinen rasitus ja turvata oikeusvarmuus erityisesti pk-yrityksille ja aloitteleville yrityksille sekä demokraattinen valvonta ja viranomaisten suorittama jatkuva seuranta; painottaa, että henkilötietoja on suojattava erityisesti, ja toteaa, että suojausta voidaan tehostaa ottamalla käyttöön lisäsuojatoimenpiteitä, kuten salanimien käyttö ja tietojen tekeminen anonyymeiksi, kun massadatasovellukset ja verkkopalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietoja;

108.  huomauttaa, että komission tietokantadirektiiviä koskevassa arvioinnissa katsotaan, että tämä direktiivi on este Euroopan datavetoisen talouden kehittymiselle; kehottaa komissiota toteuttamaan poliittisia seurantatoimenpiteitä direktiivin 96/9/EY kumoamiseksi;

4.2.Parempi kilpailukyky yhteentoimivuuden ja standardoinnin avulla

109.  katsoo, että Euroopan digistrategian yhtenä osana olisi oltava Euroopan tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelma ja yhteentoimivuusjärjestelmän tarkistaminen, jonka yhteydessä komissio antaa toimeksiantoja Euroopan standardointijärjestöille, jotta eurooppalaisille yrityksille saadaan mittakaavaetuja ja budjettisäästöjä ja niiden kilpailukykyä voidaan parantaa ja jotta voidaan lisätä tavaroiden ja palvelujen yhteentoimivuutta eri alojen välillä ja rajojen yli määrittelemällä nopeammin sekä avoimella ja kilpailukykyisellä tavalla vapaaehtoisia, markkinavetoisia ja globaaleja standardeja, joita pk-yritykset kykenevät noudattamaan helposti; kannustaa komissiota varmistamaan, että standardointiprosesseissa ovat mukana kaikki asianomaiset sidosryhmät ja että prosesseihin saadaan parasta teknologiaa ja niissä vältetään monopolien muodostumisen tai suljettujen arvoketjujen riskiä etenkin pk-yritysten ja aloittelevien yritysten suojelemiseksi ja että eurooppalaisia standardeja edistetään aktiivisesti kansainvälisellä tasolla, kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan standardointialoitteiden globaali luonne;

110.  kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään ilmaisten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osuutta ja niiden uudelleenkäyttöä julkishallinnoissa ja niiden välillä ratkaisuna yhteentoimivuuden lisäämiseen;

111.  panee merkille, että komissio kuulee parhaillaan asianomaisia sidosryhmiä ajoneuvon sisäisestä, yhteentoimivasta, standardoidusta, varmasta ja avoimesti saatavilla olevasta alustasta, jota voidaan käyttää mahdollisissa tulevissa sovelluksissa tai palveluissa, kuten parlamentti pyysi eCall-asetuksessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä alusta ei rajoita innovointia, vapaata kilpailua eikä kuluttajien valinnanvapautta;

112.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon liikennealan nopeat innovaatiot, kehittämään liikennealan verkkoyhteyksiä koskevan koordinoidun strategian ja erityisesti ottamaan käyttöön verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja koskevan koordinoidun strategian, jotta voidaan varmistaa eri palvelujen, kuten etädiagnostiikan ja -huollon, sekä eri sovellusten yhteentoimivuus, jotta voidaan pitää yllä oikeudenmukaista kilpailua ja tyydyttää sellaisten tuotteiden voimakas tarve, jotka täyttävät verkkoturvallisuus- ja tietosuojavaatimukset, ja jotta voidaan varmistaa matkustajien fyysinen turvallisuus; katsoo, että tarvitaan autoteollisuuden ja televiestintäteollisuuden välisiä kumppanuuksia sen varmistamiseksi, että verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja ja tällaisten ajoneuvojen infrastruktuuria kehitetään yhteisten standardien mukaisesti kaikkialla Euroopassa;

4.3.Osallistava sähköinen yhteiskunta

113.  toteaa, että internet sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat vaikuttaneet valtavasti naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen; toteaa, että naisten osallistuminen unionin digitaalisella alalla on vaikuttanut suotuisasti Euroopan BKT:hen; korostaa naisten merkittävää potentiaalia innovoijina ja yrittäjinä ja tärkeää roolia, joka heillä voisi olla digitalisoitumiskehityksessä; korostaa, että on luovuttava sukupuolistereotypioista, ja antaa täyden tukensa ja kannustuksensa naisten digitaalialan yrittäjyyskulttuurille ja naisten tietoyhteiskuntaan integroitumiselle ja osallistumiselle;

114.  ottaa huomioon digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaalin varmistettaessa kaikkien kansalaisten, myös henkilöiden, joilla on erityistarpeita, iäkkäiden, vähemmistöjen sekä muiden haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien kansalaisten, saavutettavuus ja osallistuminen digitaalisen talouden kaikkien näkökohtien suhteen, mukaan luettuina tuotteet ja palvelut, jotka on suojattu tekijänoikeuden ja liitännäisoikeuksien avulla; katsoo, että tähän päästään erityisesti kehittämällä osallistavaa sähköistä yhteiskuntaa ja varmistamalla, että kaikki sähköistä hallintoa ja hallinnointia koskevat ohjelmat ovat kokonaisuudessaan saatavilla; on erittäin huolissaan siitä, että Marrakeshin sopimuksen ratifioinnissa ei ole edistytty, ja kehottaa ratifioimaan sen mahdollisimman pian; korostaa tässä yhteydessä, että julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskeva direktiiviehdotus on hyväksyttävä ripeästi;

4.3.1.Digitaalitaidot ja asiantuntemus

115.  muistuttaa, että osaamisen ja kysynnän kohtaanto-ongelma haittaa digitaalitalouden kehittämistä, työpaikkojen luomista ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämistä, ja kehottaa komissiota kehittämään pikaisesti taitoja koskevan strategian, jolla tämä puute voidaan korjata; kehottaa komissiota käyttämään nuorisotyöllisyysaloitteen varoja sellaisten järjestöjen (ruohonjuuriliikkeiden) tukemiseen, jotka välittävät digitaalisia taitoja muita heikommassa asemassa oleville nuorille; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tukea antamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön;

116.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään unionin kaikkien kansalaisten ja etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden media- ja internetlukutaitoa aloitteilla ja koordinoiduilla toimilla ja investoimalla medialukutaitoa opettavien eurooppalaisten verkkojen perustamiseen; korostaa, että kyky käyttää tiedotusvälineitä itsenäisesti ja kriittisesti ja selvitä tiedon liikatarjonnasta on sukupolvelta toiselle siirtyvä elinikäinen oppimistehtävä, joka muuttuu jatkuvasti, jotta kaikki sukupolvet voisivat käsitellä asianmukaisesti ja itsenäisesti tiedon liikatarjontaa; toteaa, että koska toimenkuvista ja pätevyysprofiileista tulee monimutkaisempia, syntyy uusia, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia koulutus- ja jatkokoulutustarpeita sekä elinikäistä oppimista koskevia tarpeita:

117.  kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään digitaalitaitojen hankkimisen koulujen opetussuunnitelmiin, parantamaan tähän tarvittavaa teknistä varustusta ja edistämään yliopistojen ja teknisten oppilaitosten yhteistyötä, jotta voidaan kehittää sähköistä oppimista koskevia yhteisiä opetussuunnitelmia, jotka tunnustetaan opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä (ECTS); korostaa, että koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien tavoitteena on oltava uusmediaan kriittisesti suhtautuvan ajattelun kehittäminen sekä uusmedian ja digitaalisten ja tietoteknisten laitteiden ja käyttöliittymien perusteellinen tunteminen, jotta ihmiset voivat olla uuden tekniikan aktiivisia käyttäjiä eivätkä vain sen loppukäyttäjiä; korostaa, että opettajat on perehdytettävä asianmukaisesti digitaalitaitoihin ja niiden tehokkaaseen opettamiseen, mukaan luettuna leikkimiseen perustuvan digitaalisen opettamisen menestystarina, sekä siihen, miten niitä voidaan yleensä käyttää oppimisprosessin tukena tekemällä matematiikasta, tieto- ja viestintätekniikasta, tieteestä ja teknologiasta houkuttelevampia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tutkimusta digitaalisen median vaikutuksista kognitiivisiin taitoihin;

118.  toteaa, että ammatillisessa koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa tarvitaan julkisia ja yksityisiä investointeja ja uusia rahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöillä ja etenkin vähemmän koulutetuilla työntekijöillä on digitaaliseen talouteen soveltuvat taidot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä yksityisen sektorin kanssa helposti saatavilla olevia, standardoituja ja sertifioituja verkossa tarjottavia koulutuskursseja sekä innovatiivisia ja saatavilla olevia sähköisten taitojen koulutusohjelmia, joilla osallistujille opetetaan digitaaliset vähimmäistaidot; kannustaa jäsenvaltioita tekemään näistä verkossa tarjottavista kursseista keskeisen osan nuorisotakuuta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan perustan digitaalitaitojen ja -pätevyyden keskinäistä tunnustamista varten luomalla eurooppalaisen todistuksen tai pisteytysjärjestelmän kielten oppimista ja opetusta koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen esimerkin mukaisesti; korostaa, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus ja monikielisyys hyötyvät rajat ylittävästä sisällön saatavuudesta;

119.  pitää myönteisenä, että muodostetaan Euroopan laajuinen digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio, kannustaa yrityksiä liittymään siihen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan pk-yritysten aktiivista osallistumista; pitää myönteisinä komission ajatuksia nykyaikaisten tietotallennusjärjestelmien rakentamisesta julkista sektoria varten sertifioitujen ja tietosuojalainsäädännöllä suojattujen pilviteknologioiden ja tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla; katsoo, että tällaisten teknologioiden käyttäminen edellyttää erityisiä koulutustoimia kirjasto-, arkisto- ja dokumentointialalla; kehottaa opettamaan ja käyttämään yhteistyöhön perustuvan työskentelyn ja viestinnän digitaalisia muotoja – hyödyntäen ja kehittäen CC-lisenssejä – maa- ja kielirajat ylittäen koulutuksessa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa samoin kuin julkisissa tutkimuslaitoksissa sekä edistämään niitä hankintamenettelyissä; panee merkille oppisopimuskoulutuksen ratkaisevan roolin;

120.  toteaa, että on tehtävä julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sen varmistamiseksi, että EU:ssa käytettävissä olevalla työvoimalla, digitaalitalouden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät mukaan luettuina, olisi digitaalitaloutta varten tarvittavat taidot; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on pyritty parantamaan työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia ottamalla käyttöön oikeuksia, jotka takaavat työntekijöille vähimmäisoikeuden palkalliseen opintovapaaseen;

4.3.2.Sähköinen hallinto

121.  pitää sähköisen hallinnon kehittämistä ensisijaisena innovointikohteena, koska sillä on vipuvaikutuksia talouden kaikilla aloilla ja se parantaa tehokkuutta, yhteentoimivuutta ja avoimuutta, vähentää kustannuksia ja hallinnollista rasitusta, mahdollistaa julkishallintojen paremman yhteistyön ja tarjoaa kaikille kansalaisille ja yrityksille parempia, käyttäjäystävällisempiä ja räätälöityjä palveluja, kun otetaan huomioon sosiaalisten digitaalisten innovointien tarjoamat mahdollisuudet; kehottaa komissiota näyttämään esimerkkiä sähköisen hallinnon alalla ja kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sähköistä hallintoa koskevan kunnianhimoisen ja kattavan toimintasuunnitelman; katsoo, että toimintasuunnitelman olisi perustuttava käyttäjien tarpeisiin ja parhaisiin käytänteisiin, mukaan luettuina edistymistä koskevat vertailuarvot sekä vaiheittainen alakohtainen lähestymistapa, jossa julkishallinnossa sovelletaan yhden ainoan kerran periaatetta, jolloin kansalaisilta ja yrityksiltä ei saisi enää pyytää virnaomaisille jo kertaalleen annettuja tietoja; katsoo, että samalla on varmistettava kansalaisten yksityisyyden suoja ja korkeatasoinen tietosuoja unionin tietosuojan uudistuspaketin vaatimusten ja periaatteiden mukaisesti ja perusoikeuskirjaa täysipainoisesti soveltaen sekä kyseisiä aloitteita koskevan turvallisuuden korkea taso; katsoo, että toimintasuunnitelmassa olisi myös varmistettava tehokkaasti salatun sähköisen henkilökortin ja sähköisen allekirjoituksen täysimääräinen käyttöönotto rajojen yli sekä erityisesti e-IDAS -asetuksen ripeä täytäntöönpano ja verkossa tarjottavien julkisten palvelujen saatavuuden lisääminen; korostaa, että kansalaisten ja yritysten on päästävä toisiinsa yhteyksissä oleviin kaupallisiin rekistereihin;

122.  kehottaa kehittämään nykyisten aloitteiden ja verkostojen avulla yhden kaikenkattavan ja helppokäyttöisen portaalin yhdeksi ainoaksi digitaaliseksi päästä päähän -prosessiksi, joka mahdollistaisi yritysten perustamisen ja toiminnan kaikkialla EU:ssa ja joka ulottuisi yrityksen perustamisesta verkossa aina verkkotunnuksiin, sääntöjen noudattamista koskevien tietojen vaihtoon, sähköisen laskutuksen tunnustamiseen, veroilmoituksen tekemiseen, yksinkertaistettuun verkkopohjaiseen alv-järjestelmään sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta, resurssien vuokraamista ja työntekijöiden lähettämistä, kuluttajien oikeuksia, kuluttaja- ja yritysverkostojen saatavuutta, ilmoitusmenettelyjä ja riitojenratkaisumekanismeja koskevien tietojen antamiseen verkossa;

123.  kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että palveludirektiivin avulla perustetut keskitetyt asiointipisteet otetaan kokonaisuudessaan käyttöön, ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan taata niiden tehokas toiminta ja siten hyödyntää niiden täyttä potentiaalia;

124.  on huolestunut siitä, että tutkijoiden ja yliopistojen pilvipalveluinfrastruktuurit ovat edelleen hajanaisia; kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa toimintasuunnitelman, joka johtaa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttöön ottamiseen vuoden 2016 loppuun mennessä ja johon olisi integroitava saumattomasti nykyiset verkot, data ja suurtehoiset tietotekniikkajärjestelmät ja sähköistä infrastruktuuria koskevat palvelut tieteen eri aloilla järjestelmässä, jossa politiikka, standardit ja investoinnit ovat yhteisiä; katsoo, että sen olisi toimittava kimmokkeena pilvipalvelujen kehittämiselle tieteen ulkopuolella, entistä paremmin yhteenliitetyille innovaatiokeskuksille ja aloittelevien yritysten ekosysteemeille sekä tehostetulle yhteistyölle korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä tekniikan kaupallistamiseksi, samalla kun noudatetaan asiaa koskevia luottamuksellisuusmääräyksiä ja edistetään alan kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä;

125.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan uudelleen Eurooppa 2020 ‑strategian tutkimus- ja innovointitavoitteisiin, jotka ovat kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen rakennusosia, ja soveltamaan kattavaa lähestymistapaa avoimeen tieteeseen, avoimeen innovointiin, avoimeen dataan ja tietämyksen siirtämiseen; katsoo, että tähän olisi kuuluttava myös tieteellistä tutkimusta varten toteutettavaa tekstin ja tiedon louhintaa koskevan oikeudellisen järjestelmän tarkistaminen, ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisääminen erityisesti oppilaitoksissa ja julkishallinnossa sekä pk-yritysten ja aloittelevien yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksien lisääminen Horisontti 2020 ‑ohjelman yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan alan lyhyisiin innovointisykleihin mukautuen; korostaa tässä yhteydessä kaikkien aloitteiden merkitystä aina julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja innovointiklustereista Euroopan teknologia- ja tiedepuistoihin etenkin Euroopan vähemmän teollistuneilla alueilla; korostaa myös aloittelevien yritysten toimintaa vauhdittavien ohjelmien ja yhteisten teknologia-alustojen merkitystä sekä valmiuksia lisensoida vaikuttavalla tavalla standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja unionin kilpailulainsäädännön puitteissa FRAND-lisenssiehtojen mukaisesti, jotta voidaan säilyttää tutkimusta ja kehittämistä ja standardointia koskevat kannustimet ja edistää innovointia;

126.  kehottaa komissiota keskittymään sähköistä hankintamenettelyä koskevien säännösten sekä yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan täytäntöönpanoon, jotta voidaan helpottaa taloudellisen kokonaishyödyn saamista ja kaikkien talouden toimijoiden pääsyä EU:n markkinoille kaikkien valinta-, poissulkemis- ja myöntämisperusteiden mukaisesti; korostaa, että julkisia hankintoja tekevien viranomaisten on ilmoitettava tärkeimmät syyt päätökselleen olla jakamatta sopimuksia eriin nykyisen lainsäädännön mukaisesti, millä parannettaisiin innovoivien yritysten ja pk-yritysten pääsemistä julkisten hankintojen markkinoille;

4.4.Kansainvälinen ulottuvuus

127.  korostaa täysin riippumattoman internetin hallinnointirakenteen merkitystä, jotta internetiä voidaan pitää yllä avoimena ja osallistavana monen sidosryhmän hallinnoimana mallina, jonka periaatteena on, että internet pysyy ainutlaatuisena, avoimena, ilmaisena ja vakaana alustana; pitää olennaisena hyödyntää ICANN-järjestön johtoon siirtymisen viivästymistä tähän tarkoitukseen; katsoo vakaasti, että internetin maailmanlaajuinen ulottuvuus on otettava huomioon kaikilla asiaankuuluvilla EU:n politiikanaloilla, ja kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa hyödyntämään täysipainoisesti digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia johdonmukaisen ulkopolitiikan kehittämisessä ja varmistamaan, että unioni on edustettuna internetin hallintoa koskevilla foorumeilla ja toimii tarmokkaammin maailmanlaajuisilla foorumeilla, erityisesti standardien asettamisessa, valmistautumisessa 5G‑verkon käyttöönottoon ja verkkoturvallisuudessa;

128.  on tietoinen siitä, että datavetoinen talous on luonteeltaan maailmanlaajuinen; muistuttaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden luominen edellyttää vapaita datavirtoja Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; vaatii EU:lta ja sen jäsenvaltioilta yhteistyössä kolmansien maiden kanssa toimia kattavien tietosuojanormien ja turvallisen kansainvälisen tiedonsiirron turvaamiseksi yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n oikeuskäytännön mukaisesti, kun toimitaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä;

o
o   o

129.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 318, 4.12.2015, s. 1.
(2)EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77.
(3)EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73.
(4)EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14.
(5)EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72.
(6)EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.
(7)EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1.
(8)EUVL L 165, 18.6.2013, s. 1.
(9)EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
(10)EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7.
(11)EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64.
(12)EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.
(13)EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
(14)EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(15)EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.
(16)EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(17)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0273.
(18)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0220.
(19)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0051.
(20)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0071.
(21)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0179.
(22)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0067.
(23)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0032.
(24)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0535.
(25)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0536.
(26)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0454.
(27)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0436.
(28)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0377.
(29)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0327.
(30)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0239.
(31)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0215.
(32)EUVL C 434, 23.12.2015, s. 2.
(33)EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 64.
(34)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 22.
(35)EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 64.
(36)EUVL C 50 E, 21.2.2012, s. 1.
(37)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 33.
(38)EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 45.
(39)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 24.
(40)Eurostat (2014): http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Information_society_statistics_at_regional_level#People_who_never_used_the_internet
(41)Selonteko UHF-kaistan tulevaa käyttöä käsitelleen korkean tason työryhmän tuloksista.

Oikeudellinen huomautus